Maakuntien EVP-indeksi pohjautuu konsulttitoimisto FCG:n ja sen osana toimiva MDI:n kehittämään elinvoima-, vetovoima- ja pitovoimaindeksiin (EVP-indeksi), jonka tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti ja samanaikaisesti sekä kuntien elinvoimaa että niiden veto- ja pitovoimaa. Maakuntien EVP-indeksissä näitä aluekehityksen ulottuvuuksia tarkastellaan kutakin omalla erillisellä indeksillä (elinvoima-, vetovoima- ja pitovoimaindeksillä), joista jokainen pohjautuu kymmeneen eri muuttujaan. Maakuntien EVP-indeksiä hyödynnetään myös Varsinais-Suomen maakuntastrategian seurannassa.
Elinvoimaindeksissä korostuu alueen kovat elinvoimatekijät, kuten aluetalous, työllisyys ja T&K-menot. Elinvoimaisuuden mittarina huomioidaan myös alueen ilmastopäästöt. Vetovoimaindeksissä painottuvat alueen houkuttelevuutta maakunnan ulkopuolella kuvaavat muuttujat. Pitovoimaindeksissä puolestaan korostuvat alueen sisäiset houkuttelevuustekijät, kuten elämänlaatu, palvelut ja asukkaiden kiinnittyminen alueeseen ja aluieen luonnon hyvinvointi. EVP-indeksi on näiden kolmen eri näkökulman keskiarvo, ja se tarjoaa laajan ja kokonaisvaltaisen aluekehityksen tilannekuvan.
EVP-indeksi ei ole absoluuttinen aluekehityksen mittari, vaan se tarkastelee maakunnan sijoittumista suhteessa muihin maakuntiin. Indeksin jokaisessa muuttujassa maakunnat asetetaan järjestykseen niin, että parhaiten menestyvä maakunta saa pistemäärän 100 ja heikoimmin menestyvä pistemäärän 0. Muut maakunnat skaalataan näiden väliin niiden saamien muuttujan arvojen mukaisesti. EVP-indeksin pistemäärä on kaikkien muuttujien pistemäärien keskiarvo. Jos maakunta olisi jokaisessa muuttujassa maan kärjessä, se saisi indeksissä 100 pistettä. Vastaavasti jokaisen muuttujan vertailussa hännille jäänyt saisi indeksissä 0 pistettä. Näin ollen parhaiten sijoittuville maakunnilla kasaantuu indeksin muuttujien kärkisijoja ja heikosti pärjääville maakunnille kasaantuu indeksissä heikkoja sijoituksia.
EVP-indeksi muodostuu seuraavien muuttujien uusimmista saatavilla olevista tiedoista. Osassa muuttujista esiintyy huomattavaa vaihtelua eri tilastovuosien välillä. Näiden muuttujien osalta tarkasteluun otetaan kolmen uusimman tilastovuoden keskiarvo.
Elinvoimaindeksi
- 15–64-vuotiaiden työllisyysaste %
- Avoimen sektorin osuus alueen työpaikoista %
- CO2-päästöt per asukas
- Asukkaiden käytettävissä olevat nettotulot
- BKT asukasta kohden
- Väestön koulutustasomittain
- TK-menot asukasta kohden laskettuna
- Yritystiheys 1000 asukasta kohden laskettuna
- Taloudellinen huoltosuhde
- Kansallinen terveysindeksi (3 edellisen tilastovuoden keskiarvo)
Vetovoimaindeksi
- Maakuntien välinen tulomuutto kolmen viimeisen tilastovuoden aikana % (3 edellisen tilastovuoden keskiarvo)
- Maahanmuutto Suomeen kolmen viimeisen tilastovuoden aikana % (3 edellisen tilastovuoden keskiarvo)
- Väestönmuutos kolmen viimeisen tilastovuoden aikana % (3 edellisen tilastovuoden keskiarvo)
- Väestöennusteen ja toteutuneen väestönmuutoksen välinen ero suhteessa maakunnan asukaslukuun %
- Väestöllinen huoltosuhde
- Vieraskielisten osuus väestöstä
- Valmistuneiden asuntojen määrä suhteessa 10 000 asukkaaseen kolmen viimeisen tilastovuoden aikana (3 edellisen tilastovuoden keskiarvo)
- Yöpymisten absoluuttinen määrä
- Korkeakoulujen kaikkien hakijoiden määrä
- Vieraskielisten uusien opiskelijoiden osuus kaikista uusista opiskelijoista
Pitovoimaindeksi
- Maakuntien välinen lähtömuutto kolmen viimeisen tilastovuoden aikana % (3 edellisen tilastovuoden keskiarvo)
- Maastamuutto Suomesta kolmen viimeisen tilastovuoden aikana %
- Vapaa-ajan asuntojen määrä suhteessa 1000 vakituiseen asukkaaseen
- Ylemmän korkeakoulututkinnon ja AMK-tutkinnon suorittaneiden jääminen koulutusmaakuntaan kolme vuotta valmistumisen jälkeen
- Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus kolmen viimeisen tilastovuoden aikana (3 edellisen tilastovuoden keskiarvo)
- Koulunkäynnistä pitävien osuus 4. ja 5. luokan oppilaista kolmen viimeisen tilastovuoden aikana (3 edellisen tilastovuoden keskiarvo)
- 18–64-vuotiaiden ulkomaan kansalaisten työllisyysaste
- Kirjastolainat per asukas
- Metsien hehtaarikohtainen hiilitase
- Kestävän liikenteen YKR-vyöhykkeillä asuvien osuus koko maakunnan väestöstä
