Suomessa kuntien vertailuun on kehitetty useita eri mittareita. Aluekehitystä kannattaa tarkastella myös kuntatasoa laajemmin. Aluetasolla vertailua voidaan tehdä kattavammin, sillä käytettävissä on enemmän erilaisia muuttujia. Tähän tarkoitukseen Varsinais-Suomen liitossa on kehitetty uusi maakuntien EVP-indeksi.
Maakuntien EVP-indeksi sisältää alueiden elinvoiman, vetovoiman ja pitovoiman indikaattorit sekä nämä näkökulmat yhdistävän EVP-indeksin. Elinvoima kuvaa maakunnan kovia vetovoimatekijöitä kuten aluetaloutta ja työllisyyttä, vetovoima kuvaa maakunnan ulkoista houkuttelevuutta ja pitovoima maakuntien sisäistä vetovoimaa, elämänlaatua ja palveluja.
Etelä-Suomen suuret maakunnat menestyvät maakuntien EVP-tarkastelussa selvästi parhaiten. Uusimaa on omalla tasollaan kärjessä, ja sen perässä tulevat Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi, jotka ovat niin ikään vahvoja kaikilla mittarin ulottuvuuksilla. Lisäksi Pohjanmaa menestyy vertailussa hyvin ennen kaikkea vahvan elinvoimaisuuden seurauksena. Kärkinelikon perässä maakunnat sijoittuvat melko tasaisesti. Heikoimmin EVP-vertailussa menestyvät Kymenlaakso, Kainuu ja Etelä-Savo.
Pelkällä elinvoimaindeksillä tarkasteltuna maakuntien väliset erot kasvavat suuremmiksi kuin koko EVP-indeksillä. Vertailussa Pohjanmaa nousee selvälle kakkostilalle vahvan työllisyyden ja yrityskentän ansiosta. Muilta osin maakuntien sijoittumisessa ei ole merkittäviä eroja. Vetovoiman näkökulmasta maakuntien erot kasvavat entisestään. Suurimmat maakunnat ovat kirkkaasti vetovoimaisimpia.
Pitovoimaindeksillä tarkasteltuna maakuntien väliset erot sen sijaan kaventuvat huomattavasti. Uusimaa on tässäkin kärjessä, mutta ero Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen jaettuun kakkostilaan on pieni. Monet pienemmät maakunnat sijoittuvat myös eri tavoin veto- ja pitovoimilla tarkasteltuna. Esimerkiksi Etelä-Karjala on yliopistomaakuntana varsin vetovoimainen, mutta sen pitovoima on heikko.
– Suuret maakunnat menestyvät ennen kaikkea niiden monipuolisuuden ansiosta. Kasvu yhdellä alalla saa aikaan kasvua toisaalla synnyttäen positiivisen kierteen. Vastaavasti heikosti menestyviä alueita uhkaa taantumisen kierre, elleivät ne saa kehitystä pysäytettyä, muistuttaa tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen Varsinais-Suomen liitosta.
