Palveludata‑hankkeen tavoitteena oli parantaa Varsinais‑Suomen alueen palvelupistetietojen laatua ja varmistaa, että palveludataa voidaan hyödyntää luotettavasti esimerkiksi kuntien ja hyvinvointialueiden palveluverkon suunnittelussa. Hankkeessa kehitettiin toimintamalleja, tietorakenteita ja käytäntöjä, joiden avulla palvelupisteisiin liittyvä tieto on mahdollisimman ajantasaista, yhdenmukaista ja helppokäyttöistä.
Hankkeessa hyödynnettävä Lounaistiedon palvelupisteaineisto koostuu kahdesta keskeisestä lähteestä: Palvelutietovarannosta (PTV), joka sisältää julkisen sektorin palvelujen sijainti‑ ja asiointikanavatiedot, sekä OpenStreetMapista (OSM), joka tarjoaa joukkoistetusti kerättyä tietoa kaupallisten palvelujen sijainneista. Aineisto kootaan Lounaistiedon ylläpitämään tietokantaan, joka päivittyy automaattisesti kerran päivässä. Palvelupisteaineiston kokoaa hajanaisista lähteistä yhtenäisen, ajantasaisen ja paikkatietokäyttöön soveltuvan kokonaisuuden
Ohjeita palvelupisteaineistoa hyödyntävien paikkatietoanalyysien tekoon
Hankkeessa toteutettiin kolme konkreettista käyttötapausta ja niiden yksityiskohtaiset ohjeet palvelupisteaineiston hyödyntämiseen paikkatietoanalyyseissä. Ohjeet tarjoavat kunnille ja hyvinvointialueille käytännönläheisen työkalupakin palvelupisteaineiston hyödyntämiseen QGIS‑ympäristössä. Ohje sisältää vaiheittaiset kuvaukset aikavyöhyke‑analyysin toteuttamiseen, lähimmän palvelupisteen määrittämiseen sekä palveluiden klusteroitumisen tarkasteluun. Lisäksi dokumentti ohjaa aineistojen lataamiseen ja rajapintojen käyttöönottoon, lähtötietojen valmisteluun sekä analyysien tulkintaan ja visualisointiin. Sen avulla käyttäjä saa konkreettiset keinot liittää palvelupistetietoa taustakarttoihin, väestöaineistoihin ja tieverkkoon ja muodostaa helposti hyödynnettäviä saavutettavuusanalyysejä.
Lataa ohjeet tästä pdf-muodossa
Hyviä käytänteitä palvelutietovarannon ylläpitoon
Käyttötapausten lisäksi hankkeessa koostettiin kuntien ja hyvinvointialueiden käyttöön hyviä käytänteitä Palvelutietovarannon ylläpitoon. Työ perustui viiden varsinaissuomalaisen kunnan kanssa käytyihin keskusteluihin. Lista hyvistä käytänteistä tukee PTV‑palvelutiedon sujuvaa ylläpitoa ja parantavat datan laatua. Keskeisiä teemoja ovat vastuiden selkeyttäminen, integraatioiden hyödyntäminen sekä dokumentoinnin ja perehdytyksen merkitys. Lisäksi korostetaan säännöllisen tarkastelun tärkeyttä, kuntien välistä vertaisoppimista ja alueellisten tietolähteiden hyödyntämistä laadunvarmistuksessa. Selkeät prosessit vähentävät manuaalista työtä ja tukevat palvelutiedon jatkuvaa kehittämistä.
Tutustu hyviin käytänteihin alla tai kootusti pdf-tiedostona
- Vastuiden ja toimintamallien selkeytyminen tukee palvelutiedon ajantasaisuutta, erityisesti silloin kun automaatioita ei ole käytössä. Koordinoidumpi malli helpottaa kokonaisuuden hallintaa verrattuna hyvin hajautettuun ylläpitoon.
- Digi- ja väestötietoviraston tarjoamien tukimuotojen hyödyntäminen näyttäytyy käytännön työssä hyödyllisenä. Koontiviestit, raportit ja koulutukset toimivat muistuttajina ja tukevat tiedon laatua, mutta niiden käyttö vaihtelee kunnittain.
- Yhden ensisijaisen tiedonlähteen periaate vähentää päällekkäistä työtä ja helpottaa ylläpitoa. Integraatiot verkkosivuihin tai muihin järjestelmiin tukevat tietojen ajantaisuutta.
- Päällekkäisten järjestelmien aiheuttama kuormitus heikentää ylläpidon sujuvuutta. Kun sama tieto on ylläpidettävä useassa paikassa, päivitystyö kohdistuu usein ensisijaisesti näkyvimpään kanavaan, kuten verkkosivuille.
- Alueellisten ja valtakunnallisten tietolähteiden hyödyntäminen helpottaa tiedon laadun tarkastelua. Karttapohjaiset palvelut ja vertailu muihin rekistereihin auttavat tunnistamaan puutteita ja virheitä nopeasti.
- Integraatiot erikoisjärjestelmiin, kuten liikuntapaikkojen Lipas-järjestelmään, näyttäytyvät keinona parantaa kattavuutta ja vähentää manuaalista ylläpitotyötä silloin, kun samaa tietoa ylläpidetään useassa järjestelmässä.
- Palvelutiedon ylläpidon ymmärtäminen jatkuvana prosessina tukee tiedon ajantasaisuutta paremmin kuin kertaluonteiset projektit. Säännöllinen tarkastelu ja päivitys vähentävät korjausvelkaa.
- Henkilöstön vaihtuvuus korostaa dokumentoinnin, perehdytyksen ja yhteisten käytäntöjen merkitystä, erityisesti pienissä organisaatioissa, joissa tehtäväkentät ovat laajoja.
- Yksinkertaisuuden ja priorisoinnin merkitys nousee esiin monissa kunnissa. Toimiva minimitaso peruspalveluissa ja asiointikanavissa luo pohjan tiedon jatkokehittämiselle ja hyödyntämiselle.
- Kuntien välisen vuorovaikutuksen ja vertaisoppimisen nähdään tarjoavan kehittämispotentiaalia. Kokemusten jakaminen tukee sekä käytäntöjen kehittymistä että palveludatan laajempaa hyödyntämistä.
