Valmistavan teknologian alat

TEKNOLOGIA-ALAT VARSINAIS-SUOMESSA

Teknologia-alat koostuvat metallien jalostuksesta, metallituotteiden valmistuksesta, elektroniikka- ja sähköteollisuudesta, koneiden ja laitteiden valmistuksesta, moottoriajoneuvojen ja muiden kulkuneuvojen (esim. laivat) valmistuksesta. Laivanrakennusta käsitellään tarkemmin meriteollisuuden sivustolla. Teknologia-alat vastaavat Varsinais-Suomessa lähes puolta vientituloista ja 70 % t&k-investoinneista. Alan liikevaihto oli vuonna 2015 4,5 miljardia euroa ja ala työllisti suoraan 25 600 henkeä. Liikevaihto on 6,7 % ja henkilöstömäärä 9,1 % koko maan teknologiateollisuudesta.

TEKNOLOGIA-ALOJEN KEHITYSNÄKYMÄT

Teknologiateollisuus oli suurissa vaikeuksissa finanssikriisin (2009) jälkeen niin kansainvälisesti kuin alueellisestikin. Matkapuhelinten valmistuksen loppuminen ja kone-ja laitevalmistuksen kärsiessä kansainvälisestä investointilamasta oli tilanne koko Lounais-Suomessa heikko.  Tilanne on sittemmin muuttunut merkittävästi Turun telakan omistusjärjestelyjen ja autoteollisuuden tuotantokasvun myötä.

Moottoriajoneuvojen valmistuksessa tilauskirjat ovat 2-3 vuoden mittaisia, ja tällä hetkellä tilanne autojen valmistuksen osalta on erittäin hyvä. Valmet Automotive on palkannut merkittävästi uutta henkilökuntaa ja kasvunäkymät ovat positiiviset (2016-2017 noin 1100 uutta työntekijää ja toimihenkilöä). Samoin laivanrakennuksen tilauskirjat ovat täyttyneet lupaavasti TUI-, Carnival-, Costa- ja TallinkSilja- varustamoiden tilauksista, jotka ulottuvat vuoteen 2024 asti. Laivanrakennusverkosto tekee myös suoraan ulkomaisille telakoille alihankintatöitä. Viennin elpyminen kauttaaltaan on lisännyt myös valmistavan teollisuuden tilauskirjoja merkittävästi. Teknologiateollisuuden hyvien kasvunäkyminen myötä alueen yritykset investoivat tulevaisuuden kasvua silmällä pitäen vahvasti.

OSAAMISHAASTEET

Teknologiateollisuudella on keskeinen asema Varsinais-Suomen elinkeinorakenteessa ja työllisyydessä. Keskeiset tunnusluvut ja kehitysarviot osoittavat selkeän tarpeen vahvistaa tekniikan ylemmän korkeakoulutason osaamista maakunnassa alueen kilpailu- ja uusiutumiskyvyn varmistamiseksi. Esimerkiksi meriteollisuudessa on käynnissä merkittävä sukupolvenvaihdos (mm. insinööriosaajien eläköityminen), mutta myös merkittäviä kasvunäkymiä alan globaalin luonteen vuoksi. Meriteollisuuteen panostaminen edellyttää asiantuntijoiden kouluttamista hyvinkin erilaisiin klusteria ja sitä lähellä oleviin tehtäviin (ml. alihankintaketjun tarpeet) samalla kun konepajateollisuuden kilpailukyvyn säilyminen varmistetaan. On huomattava, että meriteollisuudessa on kokonaisuutena kysymys hyvin globaalista klusterista, jossa merkittävä osa kasvua tapahtuu kansainvälisessä suunnittelussa ja alihankintatoiminnassa. Kilpailukyky perustuu vahvaan osaamiseen ja yhä enemmän T&K –pohjaisiin tuotteisiin ja palveluihin.

Valmistavan teknologiateollisuuden kasvunäkymät Varsinais-Suomessa ovat positiiviset juuri nyt (2017-2018) ja lähivuosina on runsaasti työpaikkoja tarjolla. Korkeakoulutettujen osaajatarve kaksinkertaistuu ja uusia ammattiosaajia tarvitaan sadoittain lisää.

Lyhyellä aikavälillä on tarpeen varmistaa insinöörikoulutuksen tarjonta ylimaakunnallisesti korkeakoulujen yhteistyöllä. Tästä onnistunut esimerkki on konetekniikan DI-koulutuksen (2-vuotinen maisterivaiheen koulutus) käynnistyminen syksyllä 2016 viiden korkeakoulun yhteistyönä. Tekniikan alan yhteistyöyliopisto FiTech perustettiin syksyllä 2017. Tavoitteena on saada vuosittain 400-450 diplomi-insinööriä sijoittumaan Lounais-Suomeen hankkeen loppuvaiheessa. Yhteistyöyliopisto on käynnistänyt syksyllä 2017 toimia, joilla voidaan tukea Lounais-Suomen teollisuuden kasvua.

Teknologiateollisuuden tarpeet tulee huomioida myös esim. autoteollisuudessa, jossa uusi hybridi –ja sähköautoteknologia muuttaa alan osaamisvaatimuksia. Koko sektorilla on myös vahva yhteys logistiikkatoimintoihin. Suomen nopeimmin kasvavalla teknologiateollisuuden tuotantoalueelle Lounais-Suomeen tarvitaan nykyistä vahvempi ja monipuolisempi alueen yritysten ja teknillisen yliopiston välinen ekosysteemi, joka perustuu paikallisesti laajennettuun DI-koulutukseen. Yritysten tulevaisuuden tarpeisiin vastaava DI-koulutus luo pohjan teknologiayritysten, opiskelijoiden sekä tutkijoiden vakiintuneelle yhteistyö- ja innovaatiotoiminnalle. Se on merkittävä pysyvä lähde huippuosaamisen kertymiselle, kilpailukyvyn kehittymiselle ja jatkuvalle uudistumiselle sekä yrityksissä että yliopistossa. Vahva AMK-insinöörikoulutus puolestaan varmistaa laajan osaamisprofiilin ja luo DI-koulutukselle merkittävän rekrytointipohjan sekä väylät koulutusjatkumoille. Turun AMK on lisännyt insinööriopiskelijoiden sisäänottomäärää 200 paikalla syksyllä 2017 (ennen 450, nyt 650 aloituspaikkaa).

Tässä yhteydessä on syytä todeta myös tekniikan alan koulutuskokeilu Varsinais-Suomessa (nk. Siltasopimuksen toimenpide-ehdotus) jonka tavoitteina on:

  • Turun AMK:n insinöörikoulutuksen tutkintotavoitteen kaksinkertaistaminen (520 – 1000) vuoteen 2020 mennessä.
  • Master-tason tutkintojen määrän pysyvä kasvattaminen Lounais-Suomen alueella ja koulutusalojen laajentaminen kattamaan kaikki Turun AMK:n koulutusalat
  • Turun AMK:n tekniikan alan koulutusvastuiden laajentaminen kattamaan alueelta puuttuvat tekniikan osaamisalueet (edellyttää VN:n päätöstä Turun AMK:n toimiluvan muuttamisesta)

Valmistavan teknologian aloilla tarvittaisiin kaiken kaikkiaan lisää modernien tuotantotekniikoiden osaamista ja liiketalousosaamista palvelukonseptien kehittämiseksi ja perinteisen teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Informaatio- ja viestintäpalveluiden osaajia tarvitaan alueella digitalisoinnin kehittämiseksi. Työnjohtajien tarve erilaisiin työnjohdollisiin tehtäviin on myös hyvin suuri. Pohjakoulutuksena voi olla joko ammatillinen peruskoulutus tai ammattikorkeakoulututkinto. Korkeatasoinen ja monipuolinen ammatillinen peruskoulutus on koko teknologiaklusterin perusta. Teknologia-aloilla tapahtuu siis voimakas eläköitymisen kasvu, jonka johdosta korvaavan työvoiman tarve kasvaa merkittävästi. Vuotuinen eläköitymisten korvausrekrytointitaso kasvaa Varsinais-Suomessa viime vuosien n. 500 henk./v. tasosta n. 800 henk./v. tasoon (60%). Voimakkaimmin eläköityminen näkyy kone- ja metallitekniikan ammatillisessa koulutuksessa, jossa vuosittainen rekrytointitarve tulee olemaan n. 300 henk./v., kun esim. syksyllä 2014 tällä sektorilla aloitti opiskelun kaikissa Varsinais-Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa yhteensä n. 110 nuorta. Kone- ja metallitekniikan ammatillisessa koulutuksessa tämä edellyttää toimialan koulutuksen vetovoiman kasvattamista, koulutuksen läpäisyasteen merkittävää parantamista sekä teknologiateollisuuden aloituspaikkojen säilyttämistä nykytasolla ja valmiutta tarvittaessa aloituspaikkojen kasvattamiseen tarkastelujakson aikana.

Tietoja päivitetty 20.10.2017

 

Tietoa alasta

ecabin_0

ehukub_0

oroquc_0

ogivas_0

ogivas_1

Tilastotietoa esim.

Suhdannetietoa

Alan koulutustarjonta

 

Vastaa