RUOKAKETJU

Ruokaketju käsittää alkutuotannon ja luonnontuotteiden talteenoton sekä elintarvikkeiden jalostuksen ja jakelun. Ruokaketju on merkittävä aluetaloudellinen toimija (vaikutus sekä bruttokansantuotteeseen että työllisyyteen) Varsinais-Suomessa tällä hetkellä ja ennusteiden mukaan myös tulevaisuudessa. Ruokaketju työllistää alkutuotannossa ja jalostuksessa yhteensä noin 7 500 henkilöä (2014). Lisäksi elintarvikekaupan alalla työskentelee yli 6 000 ja ravitsemispalveluissa vajaa 5 000 henkilöä. Ravitsemispalvelut on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista Varsinais-Suomessa.

ipuzex_0     yxarela_2

Varsinais-Suomessa tuotetaan leipäviljoista kolmannes, öljykasveista vajaa neljännes ja valkuaiskasveista yli kolmannes. 20 % maan puutarhaviljelmistä sekä avomaan- ja kasvihuonepinta-alasta on varsinaissuomalaisia, varhaisperunasta tuotetaan 70 %. Neljännes koko maan sianlihantuotannosta ja 60 % kananmunantuotannosta tuotetaan Varsinais-Suomessa. Lisäksi neljännes meri- ja sisävesikalastajista toimii Varsinais-Suomen alueella. Vuonna 2014 Varsinais-Suomessa oli 5 476 maatilaa (2. eniten Suomessa) ja tilakohtaiset tulot olivat 109 359 euroa (4. suurimmat). Tilanne on kuitenkin huonontunut koko maassa vuosina 2015 ja 2016. Elintarvikkeita jalostavien yritysten määrä, runsas 300 kpl on maan suurimpia.

RUOKAKETJUN KEHITYSNÄKYMÄT

Eri ennusteiden mukaan ruokaketju on maltillisessa kasvussa vuoteen 2020 saakka (VATT ja Varrun aluetalousselvitys 2012 ”Varsinais-Suomen ruoantuotannon aluetaloudelliset vaikutukset”). Elintarvikejalostajien kasvuennusteet lupaavat Varsinais-Suomeen vuoteen 2020 mennessä noin 3 000 uutta työpaikkaa ja 344 miljoonan euron lisäyksen bruttokansantuotteeseen. Perusmaataloustuotannon määrä sekä elintarvikkeiden valmistus on Varsinais-Suomessa kasvussa. Maataloustuotannon kasvu johtuu tilakoon kasvamisesta sekä tuotannon tehostumisesta. Elintarvikkeiden valmistuksessa kasvun vetureina toimivat lähinnä pk- ja mikroyritykset.

Maatalouden kannattavuus on heikentynyt viime vuosina erityisesti maito- ja sikatiloilla, lisäksi viljanviljelyn kannattavuus on ollut alhaisella tasolla jo pidempään. Tuottajahinnat ovat laskeneet tuotantokiintiöistä luovuttaessa (maito), Venäjän tuontirajoitteiden tultua voimaan (sianliha) ja satomäärien vaihdellessa voimakkaasti (viljat). Maatalouden yrittäjätulo on tippunut voimakkaasti tuottajahintojen käännyttyä laskuun vuonna 2013.

anikov_0

OSAAMISHAASTEET

Ruokaketju tarvitsee monipuolisia osaajia koulutuksen eri tasoilta ja aloilta. Elintarvikkeiden valmistuksessa korostuu työn polarisoituminen eli tarvitaan sekä isomman teollisuuden automaatio- ja prosessiosaajia sekä pienten yritysten käsityövaltaisten ammattiryhmien osaajia. Markettien paistopisteissä korostuvat leipomo- ja myyntiosaaminen sekä ravintola-alan erikoisosaajat, joissa yhdistyy esim. konditoriaosaaminen. Suorittavan työn lisäksi tarvitaan osaajia tutkimukseen, kehittämiseen sekä hallinnon eri aloille tukemaan ruokaketjun mahdollisuutta kehittymiseen. Ammatillisen koulutuksen lisäksi tärkeätä on yrittäjien oma koulutus ja ruokaketjun yrittäjyyskasvatus.

Kasvavia osa-alueita koko ruokaketjussa ovat luomutuotanto sekä laajemmin biotalous ja ympäristöosaaminen sekä ennen kaikkea näiden tuotteistaminen. Suoramyynnin kasvu edellyttää osaamisen lisäämistä mm. asiakastyössä ja liiketoimintaosaamisessa. Erityisten "niche"-tuotteiden / oheistuotteiden tuotteistaminen luo uusia mahdollisuuksia,  esim. Green Care -palvelujen tarjoaminen ja siihen liittyvän osaamisen kehittäminen on tärkeätä. Koko ruokaketjun ymmärryksen lisääminen, eli moniosaamisen lisääminen sekä koulutuksen rajapintojen rikkominen koko ruokaketjussa on koulutuksen kehittämisen keskiössä. Lisäksi vieläkin vahvempi työelämälähtöisyys on koko ruokaketjun koulutuksen edellytys. Kalatalouden (25 % Suomen meri- ja sisävesikalastajista toimii Varsinais-Suomessa) osalta on tärkeätä turvata mm. alan erikoisammattitutkintojen säilyminen.

Varsinais-Suomessa on yli 300 elintarvikkeita jalostavaa (3/4 työllistää alle 5 henkeä) yritystä, joille on tyypillistä tuotteiden alhainen jalostusaste. Tuotekehitysosaamista ja tuotteiden jalostusasteen nostamista pyritään edistämään koulutuksenjärjestäjien välisellä yhteistyöllä (ammattioppilaitokset, AMK, yliopisto). Yritykset tarvitsevat myös kv- ja vientiosaamista sekä markkinoiden tunnistamista. Vihreän talouden kasvun myötä osaamisvajetta syntyy ympäristöasioiden hallinnassa, kehittämisessä sekä tuotteistamisessa (biotalouden liiketoimintamahdollisuudet). Kulutustottumukset ovat jatkuvassa muutoksessa, mistä johtuen kulutustottumusten tunnistamiseen, asiakaslähtöisyyteen ja ajan hermolla pysymiseen tarvitaan lisää osaamista. Liiketoiminta- ja yrittäjyysosaamisen (ml. sisäinen yrittäjyys) lisääminen on keskeistä työelämän jatkuvan muutoksen vuoksi.

 

 

 Tietoa alasta

iryraq_0

upuwyc_0

ypyhot_0

ypyhot_1

Tilastotietoa esim.

  • Opiskelijamääristä ja valmistuneista
  • Työpaikkojen määrän kehityksestä
  • https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori

Suhdannetietoa, ennusteita

Raportteja, selvityksiä

Alan koulutustarjonta

 

Vastaa