Meriteollisuus Varsinais-Suomessa

Meriteollisuus koostuu laitevalmistajista, kokonaistoimittajista, suunnittelutoimistoista, ohjelmisto- ja järjestelmätoimittajista sekä laivanrakennus-, korjaus- ja offshore-telakoista. Varsinais-Suomessa meriteollisuus työllistää suoraan runsaat 5 000 henkeä ja tuottaa 1,4 mrd. euron liikevaihdon noin 400 yrityksessä. Alan välilliset tulo- ja työllisyysvaikutukset ovat huomattavat, 1,3-kerroinvaikutuksella alan työllisyysvaikutus on 6 500 henkeä ja liikevaihto 1,8 mrd. euroa. Alan työllisyysvaikutus kasvaa jatkossa merkittävästi vuodesta 2018 eteenpäin. Meriteollisuuden liikevaihto koostuu pääosin asennus- ja kokoonpanopalveluista (uudiskohteet), teollisesta valmistuksesta, suunnittelu-, konsultointi- ja asiantuntijapalveluista sekä korjaus-, huolto- ja asennuspalveluista (korjauskohteet). Varsinais-Suomessa fokuksessa on risteilijöiden ja matkustajalaivojen rakentaminen, mutta myös korjaustyöt vanhoihin aluksiin ja pienten erikoisalusten rakentaminen kuuluu meriteollisuuden piiriin. Turun telakan (Meyer Turku) merkitys Suomen meriteollisuusklusterissa on merkittävä ja edelleen vahvassa nousussa.

MERITEOLLISUUDEN NÄKYMÄT

Turun telakalta luovutettiin kesäkuussa 201 Mein Schiff 5, tammikuussa 2017 Tallink Megastar ja toukokuussa 2017 Mein Schiff 6, yhteisarvoltaan yli miljardi euroa. Vastaavanlaiset alukset on luovutettu myös kahtena edeltävänä vuotena 2014 ja 2015. Jatkossa tilauskanta kasvaa noin 30 % vuositasolla.  Tilauskanta jatkuu Mein Schiff 1 ja 2 -risteilijöillä (numerointi muuttunut), jotka luovutetaan vuosina 2018 ja 2019. Vuosikymmenen loppua kohden työkuorma telakalla (ja alihankintaverkostossa) kaksinkertaistuu nykyisestä, kun Costa Crociere -varustamon tilaamat kokoluokkaa suuremmat risteilijät (2) luovutetaan vuosina 2019 ja 2021. CCL:n tilaamat risteilijät (aiesopimus syyskuussa 2016) luovutetaan vuosina 2020 ja 2022. Uusimmat tilaukset lokakuussa 2016 (RCC tilasi kaksi 200 000 bruttotonnin risteilijää) nostavat tilauskannan (n. 6 mrd. euroa) jo 8 vuoden mittaiseksi eli vuoteen 2024. Heinäkuussa 2016 suunnittelutoimistot Elomatic ja Deltamarin ilmoittivat 4-vuotisesta suunnittelusopimuksesta MV Werft -telakan kanssa, sopimuksen työllisyysvaikutus on 860 henkilötyövuotta ja on todennäköistä, että tilaus työllistää myös muita meriteollisuuden kokonaistoimittajia / alihankkijoita. Turun telakalla on myös lisäoptioita nykyisille tilaajavarustamoille.

Meriteollisuuden kasvunäkymät ovat siis erittäin positiiviset; 2020 mennessä uusien tilausten myötä noustaan 17 000:een ja 2022-2024 arviolta 20 000 henkilön tasolle (vuonna 2017 noin 7000). Kerrannaisvaikutuksineen telakan ulkopuolelle jopa 30 000 htv:n kasvuvaikutus. Ulkomaalaisten työntekijöiden osuus verkostossa nyt n. 40% (osuus vaihtelee).

Risteilijöiden rakentamisessa on ollut käynnissä globaali nousukäänne, kun varustamot varaavat omille tilauksilleen telakoiden kapasiteettia. Toisaalta korjausrakentamisessa, Offshore-alalla ja arktisessa meriteollisuudessa on  hiljaisempaa. Rakennemuutos on selvästi nähtävissä telakoiden omistusjärjestelyissä; Helsingin telakka on 100 % venäläisomistuksessa (Arctech), Rauman telakan (Rauma Marine Constructions) omistuspohja on täysin uudistunut ja Technip Offshore on fuusioitunut FMC:n (USA) kanssa. Laivanrakennuksen volyymit ovat tällä hetkellä vahvasti Turku Meyer -telakan ja sen yhteistyöverkoston varassa.

Meyer myös investoi Turun telakan uudistamiseen voimakkaaasti ja on nostanut käytettävän rahan 185 miljoonaan euroon. Investoinnit sisältävät uuden levyosavalmistuslinjaston, uuden profiiliosavalmistuslinjaston ja siihen liittyvät automaattiprofiilivaraston sekä laserhybriditeknologiaan pohjautuvan paneelilinjan. Nämä valmistuvat vuoden 2018 lopulla ja vuoden 2019 alkupuolella. Investointien valmistuttua Meyer Turun telakalla on yksi maailman moderneimmista terästuotannoista ja digitaalisesti ohjattu laser-hybridi-hitsauslinjasto mikä mahdollistaa tuotannon lisäämisen.

Yleisesti voidaan arvioida että tuotannon pullonkauloilta vältyttäneen kuitenkin, koska meriteollisuudessa muualla Suomessa on vapaata kapasiteettia. Laivanrakennus on myös entistä kansainvälisempää uusien omistusjärjestelyjen jälkeen.

Tuotekehityksen osalta Rolls-Royce on käynnistänyt Turussa uuden etäohjattujen ja autonomisten alusten tutkimus- ja kehityskeskuksen. Uusi keskus on täydessä toimintavalmiudessa loppuvuodesta 2017 ja se tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Etäohjattujen ja autonomisten alusten tutkimus ja kehitys nousee vahvaksi osa-alueeksi Turkuun rakennettavassa Maritime Excellence –kehityskonseptissa, jota ovat kehittämässä Turun kaupunki, Turku Science Park ja Turun Ammattikorkeakoulu

OSAAMISEN HAASTEET

Teknologiateollisuudella on keskeinen asema Varsinais-Suomen elinkeinorakenteessa ja työllisyydessä. Kehitysarviot osoittavat selkeän tarpeen vahvistaa tekniikan ylemmän korkeakoulutason osaamista maakunnassa alueen kilpailu- ja uusiutumiskyvyn varmistamiseksi. Meriteollisuudessa on käynnissä merkittävä sukupolvenvaihdos (mm. insinööriosaajien eläköityminen), mutta myös merkittäviä kasvunäkymiä alan globaalin luonteen vuoksi. Meriteollisuuteen panostaminen edellyttää asiantuntijoiden kouluttamista hyvinkin erilaisiin klusteria ja sitä lähellä oleviin tehtäviin (ml. alihankintaketjun tarpeet) samalla, kun konepajateollisuuden kilpailukyvyn säilyminen varmistetaan. Meriteollisuudessa on kokonaisuutena kysymys hyvin globaalista klusterista, jossa merkittävä osa kasvua tapahtuu kansainvälisessä suunnittelussa ja alihankintatoiminnassa. Kilpailukyky perustuu vahvaan osaamiseen ja yhä enemmän T&K-pohjaisiin tuotteisiin ja palveluihin. Meriteollisuus on korkean teknologian ala, edelläkävijä ympäristöasioissa, lisäksi ala digitalisoituu nopeasti (suunnittelu, laitekehitys, projektinhallinta).

Useiden selvitysten ja tutkimusten mukaan sekä meriteollisuuden että valmistavan teollisuuden kehitys ja kasvu edellyttää merkittävää lisäystä teknisen korkeakoulutuksen saaneista osaajista.  Pulaa on yleisesti myös erikoisosaajista, kuten LVIA-suunnittelijoista, hydrodynamiikan asiantuntijoista ja konesuunnittelijoista sekä projektinjohtajista. Tulevaisuudessa korostunevat kasvavassa määrin ammatti -ja erikoisammattitutkintojen tarve. Pääosa risteilijöiden vaatimasta työstä (80 %) tehdään toimittajaverkostossa, ts. jos telakan työvoimatarve kasvaa 100:lla, kasvaa työvoimatarve alihankintaverkostossa 100/0,20 eli 500:lla. Esimerkiksi jos Turun telakka suunnittele 350 työntekijän lisäystä, se tarkoittaisi 1 750 työntekijän laskennallista lisäystarvetta alihankintaverkostossa, ja näistä noin 850 työntekijän tarve kohdistuisi Varsinais-Suomeen. Meriteollisuuden yritykset vaativatkin meritekniikan koulutuksen määrällistä lisäämistä. Koulutuksen osalta vahva kasvuvaihe korostaa erityisesti tarvetta saada kestävä ja pysyvä ratkaisu Varsinais-Suomen keskeisimpään osaamishaasteeseen: ylemmän teknillisen koulutuksen ja tutkimuksen vakavaan vajeeseen. Teknologiateollisuuden arvion mukaan korkeakoulutetun henkilöstön rekrytointitarve alueella lähes kaksinkertaistuu lähivuosina 2017 – 2021, jolloin vuotuisen tarpeen arvioidaan olevan noin 850 henkilöä.

Alan DI-tasoinen koulutus on ollut Varsinais-Suomessa vähäistä verrattuna teknologiateollisuuden muihin alueisiin, 2016 alkaen on kuitenkin otettu käyttöön uusia koulutuspolkuja tekniikan ylemmän korkeakoulutason tutkintoihin, nimittäin kone- ja automaatiotekniikan DI-tutkintoon johtavan maisterikoulutuksen toteuttaminen usean korkeakoulun välisenä yhteistyönä. Tekniikan alan yhteistyöyliopisto FiTech perustettiin syksyllä 2017. Tavoitteena on saada vuosittain 400-450 diplomi-insinööriä sijoittumaan Lounais-Suomeen hankkeen loppuvaiheessa. Yhteistyöyliopisto on käynnistänyt syksyllä 2017 toimia, joilla voidaan tukea Lounais-Suomen teollisuuden kasvua.

Tietoja päivitetty 20.10.2017

 

 

Tietoa alasta

upukoh_0

ufefat_0

apiril_3(1)

Tilastotietoa esim.

Suhdannetietoa, ennusteita

Raportteja, selvityksiä

Alan koulutustarjonta

 

Vastaa