Sanasto

Tähän sanastoon on koottu käsitteitä, joita esiintyy ympäristöohjelman tavoite- ja toimenpideosioissa.

Vieraalta tuntuvien termien selitystä voit etsiä myös EnDic-ympäristösanakirjasta.

a  b  c  d  e  f  g  h  i  j  k  l  m  n
o  p  q  s  t  u  v  x  y  z  å  ä  ö

1-luokan pohjavesialue

Pohjavesialueet on luokiteltu vedenhankinnallisen käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa perusteella kolmeen pääluokkaan: I-lk Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue II-lk Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue III-lk Muu pohjavesialue.

a

alkutuotanto

Alkutuotanto pitää sisällään maa- ja metsätalouden tuotannon, metsästyksen, kalastuksen ja kaivannaisteollisuuden.

alueiden käyttö

Alueiden käyttöä ohjataan maankäytön suunnittelulla. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava.

arkkitehtuuripoliittinen ohjelma

Ohjelmassa nimetään tavoitteet ja toimintapolitiikka rakennetun ympäristön laadun parantamiseksi. Arkkitehtuuripolitiikka linjaa rakennusperinnön vaalimista, rakennusvarannon arvon ylläpitämistä ja lisäämistä, edellytyksiä vahvistaa arkkitehtonisesti korkeatasoista uudisrakentamista sekä rakennusalan kansainvälisen kilpailukyvyn parantamista.

asemakaava

Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaava voi koskea kokonaista asuntoaluetta asuin-, työ- ja virkistysalueineen tai joskus jopa vain yhtä tonttia. Asemakaavan laatii kunta. Ranta-alueiden rakentamista voidaan ohjata ranta-asemakaavalla, jonka laatii maanomistaja.

b

bioenergia

Biopolttoaineesta saatavaa energiaa kutsutaan bioenergiaksi. Biopolttoaine on biomassasta eli eloperäisestä aineesta valmistettu polttoaine.

biohajoava jäte

Jäte, joka voi hajota biologisesti hapettomissa tai hapellisissa oloissa, mm. elintarvike-, puutarha-, puu-, paperi- ja kartonkijäte.

biojäte

Elintarvike-, ruoka- ja puutarhajätettä, joka hajoaa biologisesti hapettomissa tai hapellisissa oloissa.

biokaasutuslaitos

Laitoksessa tapahtuva biokaasutus on anaerobinen eli hapettomassa tilassa tapahtuva, suljettu prosessi, jossa orgaanisesta aineesta saadaan energiaa metaanin muodossa.

biopolttoaine

Biopolttoaine on biomassasta eli eloperäisestä aineesta valmistettu polttoaine. Biopolttoaineita ovat etanoli, biodiesel ja biokaasu. Kotimaisia raaka-aineita ovat puu, jäte, peltobiomassa ja lanta.

biosfäärialue

Biosfäärialue on suojelualue, joka kuuluu UNESCOn ohjelmaan Programme on Man and the Biosphere (MAB, suom. "Ihminen ja biosfääri"). Ohjelmaan kuului vuoden 2009 listauksen mukaan maailmanlaajuisesti 553 aluetta 107 maassa. Biosfäärialueeseen pitää kuulua lailla suojeltu alue, puskurivyöhyke, jossa luonnonsuojelun vastaiset toimet ovat kiellettyjä sekäyhteistoiminta-alue, jossa hyväksytyt toimet ovat sallittuja. Tämä tehdään kunnioittaen paikallisten asukkaiden luonnonvarojen järkevää käyttöä. Biosfäärialueet eivät ole varsinaisesti suojelualueita, vaikka ne sellaisia sisältävät. Yhteistoiminta-alueilla on asutusta ja harjoitetaan taloudellista toimintaa, minkä tavoitteena on tasapainoinen suhde ihmisen ja luonnon välillä. Suomen biosfäärialueet ovat Saaristomeren ja Pohjois-Karjalan biosfäärialueet.

biovaara

Biologinen aine tai organismi, joka on uhka ihmiselle tai ympäristölle.

c

CCS

Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (Carbon dioxide Capture and Storage), joka on yksi mahdollinen keino ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tekniikka perustuu hiilidioksidin talteenottoon ja loppusijoitukseen suurista, paikallaan olevista lähteistä, kuten teollisuuslaitoksista ja voimaloista.

e

ehyt yhdyskuntarakenne

Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman rakennetta. Käsite sisältää asunto-, työpaikka-, asiointi- ja virkistysalueiden ja niitä yhdistävän liikenteen ja teknisen huollon järjestelmien muodostaman fyysisen ja toiminnallisen kokonaisuuden. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä tarkoitetaan yhdyskunnan kehittämistä niin, että uusi rakentaminen sijoitetaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tukien ja hyväksikäyttäen.

ekologinen käytävä

Ekologisella käytävällä tarkoitetaan yhtenäistä viheryhteyttä eri alueiden välillä. Käytävät mahdollistavat eläinten, kasvien, sienten ja ihmisten siirtymisen luontoalueelta toiselle.

ekologinen verkosto

Yhdyskuntasuunnitteluun liittyvä käsite, jonka mukaan ihmisen rakentama ympäristö edellyttää eläimille ja kasveille riittävästi luonnonmukaisia ydinalueita ja niitä yhdistäviä ekologisia käytäviä.

ekosysteemi

Luonnonolosuhteiltaan yhtenäisellä alueella elävien eliöiden ja niiden elottoman ympäristön muodostama toiminnallinen kokonaisuus.

ekotehokkuus

Pyrkimys vähentää luonnonvarojen käyttöä tuotteiden elinkaaren aikana. Ekotehokkuudella kuvataan luonnonvarojen kulutusta tuotteen elinkaaren aikana. Tavoitteena on ”saada vähemmästä enemmän”. Ekotehokkuudella tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on tuottaa enemmän palvelua ja hyvinvointia vähemmällä luonnonvarojen kulutuksella. Tällaisessa toiminnassa raaka-aineita, materiaaleja, energiaa ja teknologiaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.

elinkaarianalyysi(-malli)

Menettely, jossa selvitetään, mitä ympäristövaikutuksia tuotteella tai toiminnalla on koko sen elinkaaren ajan. Elinkaari käsittää tuotteen tai palvelun vaiheet, mukaan lukien raaka-aineiden hankinta, tuotanto ja syntyvien jätteiden loppukäsittely.

elinympäristö

Elinympäristö on ihmisen asuin-, toiminta- ja vapaa-ajan ympäristö. Fyysinen elinympäristömme muodostuu rakennetusta ja luonnonympäristöstä. Elinympäristöön kuuluvat myös sosiaaliset ja toiminnalliset, elämän laatuun ja elinolosuhteisiin vaikuttavat tekijät.

energiankäytön tehostamissuunnitelmat

Kauppa- ja teollisuusministeriö on tukee rakennusten ja tuotantoprosessien energiatehokkuuden lisäämistä elinkeinoelämä- ja kuntasektorilla energiatehokkuussopimusten järjestelmällä, joka on kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti vastaus kansainvälisiin sitoumuksiin ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Energiatehokkuussopimukseen tai energiaohjelmaan liittynyt kunta tai yritys sitoutuu laatimaan energiankäytön tehostamissuunnitelman, jossa esitetään toimet liittyjän energiankäytön tehostamiseksi. Suunnitelmalla pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen kunnan tai yrityksen toiminnassa, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä.

Maa- ja metsätalousministeriön maatilojen energiaohjelma käynnistyi tammikuussa 2010. Ohjelma tarjoaa maatiloille mahdollisuuden kehittää energiankäyttöään ilmastomyötäisempään ja kustannustehokkaampaan suuntaan. Vapaaehtoinen maatilojen energiaohjelma ohjaa maatiloja pitkäjänteiseen energiatehokkuuden kehittämiseen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen. Ohjelmaan liittyvät maatilat laativat energiankäytöstään riippuen tilakohtaisen energiasuunnitelman tai -katselmuksen tai noudattavat energiankäytön omavalvontaa.

energian kokonaiskulutus

Energian kokonaiskulutus sisältää loppukulutuksen (ks. määritelmä seuraavana) lisäksi ns. primäärienergiankulutuksen eli polttoaineet, joita on käytetty energian tuottamiseen ja jalostukseen.

energian loppukulutus

Energian loppukulutus sisältää loppukuluttajien kuten teollisuuden, palveluiden, kotitalouksien ja liikenteen kuluttamat energiatuotteet, joita ovat sähkö, kaukolämpö ja polttoaineet. Loppukulutukseen lasketaan näiden lisäksi myös voimalaitosten oma energian käyttö sekä sähkön ja kaukolämmön siirto- ja jakeluhäviöt. Se ei sisällä energiantuotantoon ja jalostukseen käytettyjä polttoaineita.

energiatase

Laskelma, joka kertoo kuinka paljon, millä polttoaineilla ja miten energiaa tuotetaan sekä kuka energiaa kuluttaa.

energiatehokkuus

Jokin palvelu tai tuote voidaan tuottaa mahdollisimman pienellä energiankulutuksella.

energiateknologia

Teknologian ala, joka pitää sisällään kaikki yhteiskunnassa käytettävät energiantuotannon, -siirron ja -käytön laitteet, koneet ja järjestelmät.

erikoiskasviviljely

Uusien, vaihtoehtoisten viljely (esim. kumina, ruokohelpi, kevätruis, öljypellava, speltti).

eroosio

Veden, tuulen, jäätikön, aallokon tms. aiheuttama maa-ainesten irtautuminen ja poiskulkeutuminen.

esteettisesti kestävä rakentaminen

Rakentamista, jonka arkkitehtuuri suunnitellaan ja toteutetaan aikaa kestävällä tavalla kauneusarvot huomioon ottaen sekä hetkelliset ja suomalaiseen tai alueen omaan rakentamistraditioon vieraat muoti-ilmiöt sivuuttaen.

f

fosforitase

Pellolle levitettyjen lannoitteiden sisältämän fosforin ja  sadon mukana poistuvan fosforin määrien välinen erotus.

fossiiliset polttoaineet

Fossiilisilla polttoaineilla tarkoitetaan polttoaineita, jotka ovat muodostuneet biomassasta ja varastoituneet maaperään miljoonia vuosia sitten. Fossiilisia polttoaineita ovat mm. kivihiili, ruskohiili, maakaasu ja raakaöljystä jalostetut polttoöljyt. Myös turve luokitellaan fossiiliseksi polttoaineeksi.

g

geeniperimä

Eliön tai organismin geenien yhdistelmä.

geomorfologia

Geomorfologia on maantieteen ja luonnonmaantieteen osa-alue, joka tutkii maanpinnan muotoja ja maaperän rakennetta. Geomorfologian päällimmäinen tarkoitus on selvittää, miksi maaperä näyttää siltä kuin se näyttää.

h

haja-asutus

Alue, jolla on enintään 200 asukkaan rakennusryhmiä. Rakennusten välinen etäisyys haja-asutusalueella on yleensä pidempi kuin 200 metriä.

hajakuormitus

Hajakuormitus on luontoon tulevaa ympäristökuormitusta, joka on lähtöisin useista pienistä lähteistä. Esimerkiksi maa- ja metsätaloudesta, haja-asutuksesta ja liikenteestä aiheutuva kuormitus on hajakuormitusta. Hajakuormitus on vaikeasti yksilöitävissä sen hajanaisuuden vuoksi, ja siten myös hajakuormituksen vähentäminen on hankalaa.

Hertta-tietojärjestelmä

Tietojärjestelmäkokonaisuus, joka koostuu seuraavista ympäristötietokannoista: kuormitus ja valvonta, vesivarat, ympäristön seuranta, luonnonsuojelu sekä alueiden käyton suunnittelua koskevat tiedot. Hertassa hyödynnetään monipuolisesti myös ympäristöhallinnon paikkatietoaineistoja.

heterogeeninen asuinalue

Asuinalue, jossa on vaihtelua rakennuskannassa, asumismuodoissa ja toiminnoissa.

hiilidioksidi

Tärkein ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista, jota vapautuu mm. fossiilisten polttoaineiden käytöstä energiantuotannossa ja liikenteessä sekä metsien raivaamisessa.

hiilinielu

Hiilinielu on hiilidioksidia sitova luonnon prosessi (esim. metsät, suot ja merien pintakerrokset). Hiilinielujen säilyttäminen ja kasvattaminen on tärkeä keino ilmastonmuutoksen torjunnassa.

hiljaiset alueet

Alueita, joiden äänimaisemalle on tunnusomaista ihmisen toiminnan melun poissaolo tai vähäisyys ja luonnon äänien kuultavuus.

hiilineutraali

Toimija, joka ei tuota nettona lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Tällöin päästöjä syntyy hyvin vähän, ja jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan toteuttamalla päästövähennyksiä muualla.

HINKU - hiilineutraalit kunnat

HINKU on hanke, jossa 5 suomalaista kuntaa (Uusikaupunki, Mynämäki, Kuhmoinen, Padasjoki ja Parikkala) sitoutui vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä etuajassa kansallisiin ja EU:n tavoitteisiin nähden. Hankkeessa on määritelty tavoitteita, luotu toimintasuunnitelmia sekä kehitetty yhteisiä menettelytapoja ja pelisääntöjä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikissa kunnissa on tehty myös konkreettisia toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi. Hankkeessa pyritään "kaikki voittavat" -tilaan eli ratkaisuihin, joissa on otettu huomioon sekä ympäristö- että taloudelliset ja sosiaaliset tekijät. Jatkohanke PROHINKU käynnistyi kesällä 2010.

hulevedet

Sateesta ja lumen sulamisesta peräisin oleva valumavesi taajama-alueella.

hydrologinen suunnittelu

Hydrologia on veden kiertokulun eri vaiheiden ja niiden keskinäisten yhteyksien selvittämistä erilaisissa olosuhteissa. Hydrologian tehtävänä on tuottaa kaikki veden määrään ja esiintymiseen liittyvä tieto, mikä on vesivarojen käytössä ja suojelussa tarpeen. Hydrologinen suunnittelu on veteen liittyvien ilmiöiden hallinnan suunnittelua ja niiden huomioon ottamista muussa suunnittelussa.

hydrologiset vesistömallit ja –ennusteet

Hydrologisilla vesistömalleilla ja –ennusteilla ennustetaan vesistöjen vedenkorkeuksia ja virtaamia sekä pohjaveden korkeuksia, varoitetaan tulvista ja kattojen lumikuormista sekä lasketaan vesistöjen ravinnekuormitusta Itämereen.

i

ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on pysyvä muutos ilmastossa. Ilmastonmuutoksella viitataan yleensä kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamiin muutoksiin. Muutokset ilmastossa näkyvät esimerkiksi muutoksina lämpötilassa, sadannassa tai tuulissa.

infrastruktuuri

Perusrakenne. Tässä ohjelmassa sillä viitataan lähinnä tekniseen infrastruktuuriin, johon kuuluvat mm. liikenteen ja energiahuollon verkostot, jäte- ja vesihuolto sekä tietoliikenneverkot. Infrastruktuuriin kuuluvat myös rakennukset, satamat ja lentokentät.

inventointi

Inventoinnilla tuotetaan tietoa jonkin eliön, ilmiön tai rakenteen esiintymisestä ympäristössä; mm. rakennetusta kulttuuriympäristöstä tai yksittäisistä rakennuksista.

k

kalkkiympäristö

Kasvupaikkaa, jonka maa- tai kallioperässä on normaalia enemmän kalsiumia.

kansallispuisto

Valtion maalla oleva yli 1000 ha laajuinen luonnonsuojelualue, jolla on merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä tai muutoin luonnontuntemuksen lisäämisen tai yleisen luonnonharrastuksen kannalta.

kasvihuoneilmiö

Ilmiö, jossa maapallon ilmakehässä olevat aineet hidastavat lämpösäteilyn pääsyä maapallolta avaruuteen. Lämpösäteilyä pidättävät aineet ovat yleensä kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidi, kaasumaiset hiilivedyt ja vesihöyry. Kasvihuoneilmiö on normaali luonnonilmiö, joka kuitenkin ihmisen toimien vuoksi voi kiihtyä tai tehostua ja aiheuttaa näin ilmakehän alempien kerrosten keskimääräistä suurempaa lämpenemistä tai jopa maapallon lämpenemistä. Yleisessä kielenkäytössä kasvihuoneilmiöllä viitataan ihmisen aiheuttamaan kasvihuoneilmiön voimistumiseen.

kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasuiksi kutsutaan kasvihuoneilmiötä aiheuttavia aineita, kuten mm. vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, alailmakehän otsoni, halogenoidut hiilivedyt, fluoridiyhdisteet.

kerääjäkasvit

Sadoltaan kauden varsinaista satokasvia vähäpätöisemmät viljelykasvit, jotka kylvetään tai istutetaan keväällä samanaikaisesti päällyskasvin kanssa, myöhemmin tai sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvien kasvaessa niihin sitoutuu ravinteita ja niiden juuristo parantaa maan rakennetta.

kestävä kehitys

Maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuva jatkuva ja ohjattu yhteiskunnallinen muutos, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.

Kokemäenjoki-LIFE

Kokemäenjoki-LIFE on Kokemäenjoen varressa sijaitsevien arvokkaiden luontokohteiden kunnostus- ja hoitohanke. Hanke keskittyy viiden Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen kunnostamiseen, hoitoon ja suojelun suunnitteluun. Tarkoituksena on edistää alueiden luontoarvojen säilymistä ja parantaa niiden virkistyskäyttömahdollisuuksia. Hankkeeseen kuuluvat Satakunnassa sijaitsevat Puurijärvi-Isosuon alue, Vanhakoski, Pirilänkoski, Preiviikinlahden alue ja Kokemäenjoen suisto.

Koppeloyhdistyksen Maaemo-hanke

Lounais-Suomessa aloitettu Maaemo eli Maaseudulle elinvoimaa monimuotoisuudesta –hanke rohkaisee metsänomistajia vapaaehtoiseen metsiensuojeluun. Vuoteen 2012 ulottuvan hankkeen toteuttaa Länsi-Suomen luontoarvoyhdistys Koppelo.

kosteikko

Matala vesialue tai erittäin kostea maa-alue, jolle on tyypillistä erityinen lajisto, esim. suo, luhta, ruovikko.

kulttuuriympäristö

Kokonaisuus, jonka muodostavat rakennettu ympäristö, perinnemaisemat ja muinaisjäännökset.

kuonat

Muodostuu metallien sulatuksessa ja jätteenpoltossa sivutuotteena.

l

liikennejärjestelmä

Liikennejärjestelmä muodostuu liikenneinfrastruktuurista ja sitä käyttävästä henkilö- ja tavaraliikenteestä. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on kaikkien liikennemuotojen toimintaa ja toimintaympäristöä koskeva yhteinen kehittämissuunnitelma. Suunnitelman laativat ja toteuttavat yhteistyössä alueen liikennejärjestelmästä ja maankäytöstä vastaavat tahot.

lintuvedet

Vesilintujen elinympäristöt, joille on oma suojeluohjelmansa.

logistiikka

Logistiikalla tarkoitetaan tässä ohjelmassa tavaroiden kuljetusta ja varastointia. Logistiikkakeskuksissa yhdistetään eri yritysten tavaroiden kuljetus- ja varastointitarpeita.

luonnonhoitohanke

Luonnontilaisten alueiden tai perinnemaisemien hoito biologisen monimuotoisuuden tai muiden luonnonarvojen ylläpitämiseksi.

luonnon monimuotoisuus (biodiversiteetti)

Monimuotoisuuskäsite jaetaan kolmeen luokkaan: eliölajit, geenit ja ekosysteemit. Kaikissa tapauksissa monimuotoisuuden yhtenä arviointiperusteena on eri tyyppien runsaus. Eliölajeilla lajirunsauden lisäksi tärkeänä kriteerinä on myös eri lajiryhmien runsaus, esimerkiksi monimuotoisuus on suurempi alueilla, missä kolmen lintulajin sijasta on kaksi lintulajia ja yksi matelijalaji. Monimuotoisuutta lisäävät myös lajien suhteelliset yksilömäärät, populaatioiden ikärakenteet, yhteisössä tapahtuvat muutokset ym.

luonnonpuisto

Valtion omistamalle maalle lain nojalla perustettu luonnonsuojelualue, jossa luonto on tarkoitus säilyttää tutkimustarkoituksia tai luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä varten mahdollisimman koskemattomana.

luonnonsuojeluohjelmat

Valtioneuvosto on hyväksynyt seitsemän luonnonsuojeluohjelmaa: kansallis- ja luonnonpuisto-ohjelman sekä soiden, lintuvesien, harjujen, lehtojen, rantojen ja vanhojen metsien suojeluohjelmat. Ohjelmissa valtioneuvosto on asettanut suojelutavoitteita, joiden perusteella uusia luonnonsuojelualueita perustetaan.

luonnonvarat

Luonnon tuotteita tai ilmiöitä, joita ihminen voi hyödyntää raaka-aineena, energianlähteenä tai muulla tavoin. Luonnonvarat voidaan jakaa toisaalta elollisiin ja elottomiin luonnonvaroihin, toisaalta uusiutuviin (esim. puu ja muut kasvit, kalat, riista) ja uusiutumattomiin luonnonvaroihin (fossiiliset polttoaineet, useat mineraalit ja maa-ainekset, ihmiselle tarjolla oleva tila).

luontotyyppi

Luontotyypit ovat maa- tai vesialueita, joilla on tietynlaiset ympäristöolot sekä luonteenomainen kasvi- ja eläinlajisto. Luontotyypin syntyyn vaikuttavat muun muassa maa- ja kallioperä sekä vesiolot ja pienilmasto. Luontotyyppejä suojellaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi lainsäädännöllä sekä kansainvälisten sopimusten kautta. Suomen luonnonsuojelulaissa mainitaan yhdeksän suojeltavaa luontotyyppiä, mm. jalopuumetsiköt, hiekkarannat ja lehdesniityt.

lähiluonto

Luonto, joka on ihmistä lähinnä, yleensä taajama- ja kaupunkiluontoa, metsiköitä, puistoja, joutomaita, rantoja, puronvarsia, palstaviljelyalueita, hautausmaita, kartanoita, tienvarsia ja pihoja.

m

maa-ainespankki

Maa-ainespankilla tarkoitetaan aluetta, joka on varattu kiviaineshuollon tarpeisiin. Sille rinnasteinen ja usein käytetty termi on kiviainesterminaali. Kiviaineshuollon tarpeisiin varatulla alueella voidaan tehdä yhtä tai useampia seuraavista toimista: 1) kiviaineksen otto 2) kiviainesten jalostus 3) materiaalien varastointi, 4) kiviaineksen kierrätys 5) kierrätykseen kelpaamattoman aineksen loppusijoitus. Maa-ainespankki ei ole vain maankaatopaikka vaan osa kiviaineshuollon laajempaa kokonaisuutta. Maa- tai kiviaineksen ottoalueilla saattaa olla edellytettynä jälkikäyttösuunnitelmia, joka sisältävät kiviaineksen kierrätykseen tai loppusijoitukseen liittyviä tavoitteita.

maakuntakaava

Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain, jotakin tiettyä aihekokonaisuutta käsittelevänä kaavana. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Maakuntakaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto ja sen hyväksyy maakunnan liiton liittovaltuusto. Kaavan vahvistaa ympäristöministeriö, minkä jälkeen se saa lainvoiman.

maankäyttö, maankäytön suunnittelu

Maankäytön suunnittelulla ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista.

maatalouden ympäristötuki

Ympäristötukijärjestelmän avulla pyritään vähentämään maataloudesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta ja huolehtimaan luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja maisemanhoidosta. Ympäristötukijärjestelmä on osittain EU:n rahoittama. Maatalouden ympäristötukiohjelmaan liittyminen on viljelijälle vapaaehtoista. Noin 94 % aktiivitiloista ja 98 % peltoalasta on kuitenkin ympäristötukijärjestelmän piirissä. Liittyessään ympäristötukijärjestelmään viljelijä sitoutuu noudattamaan siihen sisältyviä ympäristötukiehtoja

materiaalitehokkuus

Materiaalitehokkuus tarkoittaa kilpailukykyisten tavaroiden ja palvelujen tuottamista pienemmillä materiaalipanoksilla ja ympäristöhaittojen minimoimista tuotteen elinkaaren aikana.

METSO-ohjelma

METSO-ohjelman tavoite on metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantumisen pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden suotuisan kehityksen vakiinnuttaminen vuoteen 2016 mennessä. Ohjelman painopiste on Etelä-Suomessa. Valtioneuvosto hyväksyi ohjelman maaliskuussa 2008 samanaikaisesti kansallisen metsäohjelman kanssa.

n

NANNUT-hanke

Nature and Nurture of the Northern Baltic Sea (2009-2012) –hankkeessa luodaan työkaluja, joita päättäjät ja suunnittelijat voivat käyttää turvatakseen vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden sekä säilyttää rannikko- ja saaristomaiseman ainutlaatuisen ympäristön myös tulevaisuudessa. Hankkeessa kerätään vedenalaista tietoa ja kehitetään vedenalaisen luonnon kartoitusmenetelmiä, joita voidaan käyttää suunnittelussa. Lisäksi kehitetään toimintapoja, joissa merenalainen tieto voidaan liittää osaksi rannikoiden suunnittelua, kalataloutta sekä muuta rannikolla tapahtuvaa toimintaa. Yhteistyöhanketta koordinoi ammattikorkeakoulu Novia Raaseporista.

Natura 2000 –verkosto

Euroopan unionin luonnonsuojelun kannalta tärkeistä alueista muodostettu verkosto, joka turvaa luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Tällaisia luontotyyppejä on Euroopassa noin 200 ja lajeja noin 700.

Natureship-hanke

Hanke toteuttaa kestävän kehityksen mukaista rannikkosuunnittelua ja pyrkii sen avulla yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa löytämään parhaita kustannustehokkaita menetelmiä vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi sekä ekosysteemipalvelujen arvottamiseksi. Projekti hakee win-win ratkaisuja, jotka hyödyttävät luontoa, vesiensuojelua, paikallisia maanviljelijöitä ja yrittäjiä, sekä alueen asukkaita. Hankkeen päätuote on "luonnonhoitokirjasto", joka sisältää 6 julkaisua. Hanke tekee innovatiivisia käytännön hoitokokeita ja vaihtaa tietoa työryhmien toiminnan puitteissa, sekä tuo eri maiden testattuja hyviä kokemuksia ja käytäntöjä esiin julkaisuihin.

p

paahdeympäristö

Paahdeympäristöillä tarkoitetaan voimakkaalle auringonsäteilylle alttiita, yleensä hiekkapohjaisia, kasvillisuudeltaan avoimia tai aukkoisia elinympäristöjä.

paikkatieto

Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti. Paikkatiedossa yhdistyy maantieteellinen sijaintitieto (koordinaatit) ja ilmiötä koskeva ominaisuustieto. Paikkatietojärjestelmän avulla voidaan tuottaa, tallentaa, hallita, analysoida ja/tai esittää paikkatietoa. Paikkatietojärjestelmä koostuu laitteistoista, ohjelmistoista, paikkatietoaineistoista, käyttäjistä ja käytänteistä. Paikkatiedosta käytetään usein lyhennettä GIS (engl. Geographical Information System).

paras käyttökelpoinen tekniikka

Best Available Techniques (BAT) eli Paras käyttökelpoinen tekniikka tai Paras käytettävissä oleva tekniikka. Ympäristönsuojelemiseksi tulee BAT-periaatteen mukaisesti käyttää ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. BAT on mainittu ympäristönsuojelulaissa (3 §) ja sen huomioimista edellytetään ympäristöluvassa.

perinnemaisema/-biotooppi

Perinnemaisemat ovat alkutuotannon tai muiden varhaisten elinkeinojen ja niihin liittyvien toimintojen muovaamia maisematyyppejä. Ne jaetaan perinnebiotooppeihin ja rakennettuihin perinnemaisemiin. Perinnebiotooppeja ovat erilaiset niityt, kedot, ahot, kaskimetsät, hakamaat, nummet ja metsälaitumet. Rakennettua perinnemaisemaa ovat muun muassa historialliset rakennukset ja rakennelmat lähiympäristöineen sekä muinaisjäännökset

pienilmasto

Pienen alueen ilmasto erityispiirteineen; maanpinnan tuntumassa vallitseva paikallinen ilmasto, joka poikkeaa alueella vallitsevasta ilmastosta.

pienvedet

Pienvesiä ovat purot, norot, lammet sekä lähteet. Myös Itämeren maankohoamisrannikon fladat ja kluuvijärvet voidaan lukea pienvesiin.

pintavesi

Pintavedellä tarkoitetaan maanpäällisiä vesiä, kuten meret, järvet, joet ja purot.

pistekuormitus (pistelähteet)

Tunnetusta yksittäisestä lähteestä (esim. teollisuuslaitos, jätevedenpuhdistamo) peräisin oleva ympäristökuormitus. Pistekuormitukset ovat yleensä helposti mitattavissa.

pohjavesi

Pohjavesillä tarkoitetaan kaikkia niitä vesiä, jotka ovat maan pinnan alla vedellä kyllästyneessä vyöhykkeessä ja suorassa yhteydessä kallio- tai maaperään.

pohjavesien suojelusuunnitelmat

Suojelusuunnitelmassa selvitetään alueen hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan riskikohteet sekä laaditaan toimenpidesuositukset alueella jo oleville sekä sinne mahdollisesti tuleville riskikohteille.

popularisoida

Yleistajuistaa.

portaali

Portaali Internet-yhteydessä tarkoittaa verkkopalvelua, joka omien toimintojensa lisäksi tarjoaa pääsyn useisiin muihin verkkopalveluihin. Portaali on verkkotietojärjestelmä, joka järjestää ja auttaa saamaan yhteyksiä eli kontakteja eri toimijoiden tai tahojen välille.

r

rakennusjärjestys

Kuntien tärkein rakentamisen ohjauksen väline on rakennusjärjestys, jolla annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita.

ravinnekuormitus

Liiallisista ravinteista (epäorgaaniset aineet, joita kasvit tarvitsevat, kuten typpi ja fosfori) johtuva vesien kuormitus.

ravinnetase

Pellolle levitettyjen lannoitteiden ja  sadon mukana poistuvien ravinteiden välinen erotus.

rehevöityminen

Ravinteisuuden lisääntymisestä johtuva biologisen tuotannon kasvu vesissä. Aluksi rehevöityminen johtaa lajien lukumääräsuhteiden muutoksiin. Tyypillinen ilmiö on kasvillisuuden ja mikrobien lisääntyminen kuten leväkukinta (esim. sinilevät). Rehevöityminen voi johtaa vesissä hapen puutteeseen, happikatoon tai jopa yksittäisen järven kuolemaan.

ruoppausmassat

Matalikon tai lietteen ruoppauksesta syntyvät ainekset. Massat pyritään sijoittamaan niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa vesistöille (läjityspaikat).

s

SELMU-hanke

Hankkeen (2010-2011) tarkoituksena on ylläpitää VELMU-ohjelman (Vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma) alueellisen yhteistyöryhmän toimintaa Selkämeren alueella. Muita keskeisiä toimia ovat vedenalaisten inventointien suunnittelu, olemassa olevien vedenalaistietojen kerääminen, ympäristömuuttuja-aineistojen tuottaminen sekä pienialaisten mm. menetelmäkehitystä palvelevia inventointien tekeminen. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen koordinoimassa hankkeessa osatoteuttajina ovat Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Lounaispaikka ja Turun yliopiston Evoluutiobiologian sovelluskeskus.

septitankki

Veneen wc-jätevesisäiliö.

siirtoviemäri

Viemäri, jolla erillään sijaitsevia taajamia on liitetty jätevedenpuhdistamon piiriin.

sivutuote

Tuotantoprosessissa syntyvä tuote, jonka valmistus ei ole prosessin päätarkoitus.

suojavyöhyke

Rantaan tai pellon reunaan jätetty viljelemätön, kasvillisuuden peittämä vyöhyke, joka suojaa vesistöä ravinnekuormitukselta.

suojeluvaraus (yleiskaavan)

Kunnan yleiskaavassa luonnonsuojeluun osoitettu alue.

sähkön ja lämmön yhteistuotanto

Sähkön ja lämmön yhdistetty tuotantomuoto, jossa sähkö ja lämpö tuotetaan samanaikaisesti samassa prosessissa. Yhteistuotannolla päästään erillistuotantoa korkeampiin hyötysuhteisiin, eli tuotannossa tarvittavat polttoaineet saadaan käytettyä tehokkaammin hyödyksi.

t

taajama

Taajama tarkoittaa sellaista aluetta, jossa on ihmisen tekemiä rakenteita ja rakennuksia tiheämmässä kuin sitä ympäröivillä alueilla. Termiä ei yleensä käytetä pienistä asutuskeskittymistä, kuten kylistä. Tilastollinen taajama on vähintään 200 asukkaan asutuskeskittymä, jossa asuinrakennusten välinen etäisyys on enintään 200 metriä. Rajaukseen eivät vaikuta hallinnolliset, kuten esimerkiksi kunnan rajat.

talousmetsä

Talousmetsä on metsä, joka on varattu metsätalouden harjoittamiseen. Metsän käyttökohteen takia talousmetsät ovat tavallisia metsiä huomattavasti köyhempiä monimuotoisuudeltaan, ja koko metsä saattaakin koostua vain yhdestä puulajista.

tarkkailuohjelma

Kaikki merkittävät vesien likaajat on velvoitettu tarkkailemaan vesien tilaa. Kuntien jätevedenpuhdistamoille, teollisuuslaitoksille, kaatopaikoille, turvetuotantoalueille, kalankasvatuslaitoksille, suurille voimalaitoksille ja vesirakennustöille myönnettyihin lupiin liittyy lähes aina kuormituksen ja vesistövaikutusten tarkkailuvelvoite. Samalla seudulla toimivien likaajien vaikutuksia tarkkaillaan yleensä yhteisen tarkkailuohjelman avulla.

TEHO-hanke/TEHO Plus -hanke

Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön rahoittamassa sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (ennen vuotta 2010 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen), MTK-Satakunnan ja MTK-Varsinais-Suomen toteuttamassa TEHO-hankkeessa kehitetään ja toteutetaan käytännön vesiensuojelutoimenpiteitä yhteistyössä lounaissuomalaisten maatalousyrittäjien kanssa.

tilusjärjestelyt

Tilusjärjestelyillä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla maanomistajien tiluksien sijaintia, lohkojen kokoa ja muotoa järjestellään viljelyn ja metsänhoidon tai esimerkiksi luonnonsuojelun kannalta edullisemmaksi. Kaukana hajanaisesti sijaitsevat peltolohkot voidaan keskittää harvempiin, pinta-alaltaan suurempiin ja lähempänä talouskeskusta sijaitseviin lohkoihin. Eri maanomistajien metsät voidaan muodostaa yhteismetsäksi. Luonnonsuojelualueita voidaan parantaa maatalousliittymiä poistamalla. Tilusjärjestelyt toteutetaan tilusjärjestelytoimituksissa, joita Maanmittauslaitos tekee. Valtio tukee kannattavaksi todettuja tilusjärjestelyhankkeita.

T&K-toiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta.

tulvariskialue

Alue, jolla tulvan riski on sijainnin tai korkeuden perusteella tavallista suurempi.

typpitase

Pellolle levitettyjen lannoitteiden sisältämän typen ja  sadon mukana poistuvan typen määrien välinen erotus.

u

uhanalainen laji

Laji, jonka luontainen kanta on ihmisen toiminnan seurauksena vaarassa kadota tietyltä alueelta tai kuolla sukupuuttoon.

uusiutuvat energialähteet

Uusiutuville energialähteille on yhteistä se, että niitä hyödynnettäessä kestävällä tavalla niiden varanto ei vähene pitkällä aikavälillä. Suomessa käytettäviä uusiutuvia energialähteitä ovat vesi- ja tuulivoima, aurinkoenergia, maalämpö, biokaasu, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osuus, puuperäiset polttoaineet sekä muut kasvi- ja eläinperäiset polttoaineet.

v

valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteiden tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Maakunnan suunnittelu on ensisijainen tapa tavoitteiden konkretisoinnissa, mutta varsinkin osa erityistavoitteista on tarkoitettu kuntien maankäytön suunnittelussa toteutettavaksi.

valtion jätehuoltotyöt

Valtion jätehuoltotöinä toteutetaan pääasiassa sellaisia pilaantuneiden maa-alueiden selvitys- ja kunnostushankkeita, joissa haitan aiheuttajaa ei ole mahdollista saada vastuuseen ja kunnalle aiheutuisi puhdistamisesta kohtuuttomat kustannukset.

valuma-alue

Alue, jolta pinta- ja pohjavedet laskevat mereen tai tiettyyn järveen tai tiettyyn uoman kohtaan.

VELHO-hanke

Vesien- ja luonnonhoito Lounais-Suomessa -hankkeen tavoitteena on edistää vesien hyvän tilan toteutumista Lounais-Suomessa tukemalla vesienhoitosuunnitelmien toteutuksen käynnistämistä sekä edistää vesien tilan parantamista ja vesistöjen ja luonnon kestävää käyttöä vesistöalueittaisen yhteistyön kautta. Tavoitteena on myös edistää Lounais-Suomen luontotyyppien ja lajien suotuisaa suojelutasoa sekä luoda linnuston kannalta riittävä hoidettujen alueiden verkosto.

VELMU-ohjelma

VELMU eli Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma kerää tietoa vedenalaisten luontotyyppien ja lajien monimuotoisuudesta. Inventointiohjelmaa toteutetaan Saaristomerellä, Merenkurkussa, Suomenlahdella, Perämerellä ja Selkämerellä 2004-2014.

vesiekosysteemi

Kokonaisuus, johon kuuluu virtaava tai seisova pintavesi ja vedessä elävät eliöt sekä ranta-alueet ja kosteikot, joihin veden vaikutus ulottuu.

vesienhoito

Vesienhoidolla tarkoitetaan vesipolitiikan puitedirektiivin ja vesienhoitolain mukaista suunnitelmallista toimintaa, jolla pinta- ja pohjavesien laadullista ja määrällistä tilaa ylläpidetään ja parannetaan.

vesienhoitosuunnitelma

Vesienhoitoalueen kattava yhteenveto vesien tilasta, ongelmista ja suunnitelluista vesienhoitotoimista.

vesistöjen säännöstely

Vesistön säännöstelyssä vedenkorkeuksia ja virtaamia muutetaan pato- tai vesivoimalaitosrakenteiden avulla.

vesistökunnostus

Vesistöjä kunnostetaan ja hoidetaan mm. vesi- ja rantaluonnon, virkistysmahdollisuuksien ja arvokkaiden maisemien palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. Yhtenä keskeisenä päämääränä on vesistöjen luontainen tila, johon pyritään EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanossa.

veso-koulutus

Opettajien virkaehtosopimuksen mukainen täydennyskoulutus.

vieraslajit

Vieraslajit ovat alun perin Suomen luontoon kuulumattomia kasvi- ja eläinlajeja, jotka ovat levinneet maahamme ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Vieraat lajit haittaavat alkuperäisiä lajeja saalistamalla niitä sekä kilpailemalla ja risteytymällä niiden kanssa. Suomesta on tavattu yli 600 vieraslajia.

Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla –hanke

Hankkeella pyritään saamaan jättiputkien, kurtturuusun ja jättipalsamin leviäminen Lounais-Suomen alueella hallintaan. Hankkeen tavoitteena on löytää havaituille vieraslajiesiintymille kummeja. Kummina voi toimia esimerkiksi kunta, asukas- tai kyläyhdistys, urheiluseura tai koulu. Kummin tehtävänä on seurata esiintymien tilannetta ja jatkaa torjuntatyötä niin kauan kunnes haitallisten lajien esiintymä on saatu hävitettyä.

Vihreä lippu –ohjelma

Vihreä lippu on kouluille ja päiväkodeille suunnattu ympäristökasvatusohjelma, jota koordinoi Suomen Ympäristökasvatuksen Seura. Se on osa kansainvälisen ympäristökasvatusjärjestön FEEE:n Eco Schools –ohjelmaa. Lipputangossa liehuva vihreä lippu on ympäristöasiat kaikessa toiminnassaan huomioineen koulun tai päiväkodin tunnus.

y

yhdyskunta- ja haja-asutusliete

Liete, joka syntyy yhdyskuntien jäteveden puhdistusprosessissa viemärilaitoksilla sekä kiinteistöillä, jotka eivät kuulu keskitetyn viemäröinnin piiriin. Näiden kiinteistöjen umpisäiliöjätevedet ja saostuskaivolietteet toimitetaan yleensä myös käsiteltäviksi jätevedenpuhdistamoihin.

yhdyskuntajäte

Asumisessa syntyvä jäte eli kotitalousjäte sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettava jäte, joka syntyy esimerkiksi teollisuudessa tai palvelutoiminnassa.

yhteiskuntavastuujärjestelmä

Yritysten yhteiskuntavastuulla eli vastuullisella yritystoiminnalla tarkoitetaan yrityksen ympäristötekijöiden, sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden tasapainoista kehittämistä ja johtamista yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Järjestelmällä haetaan järjestelmällistä ja kokonaisvaltaista toiminnan parantamista.

yleiskaava

Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet, ja yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan. Kunta vastaa yleiskaavan laatimisesta.

yleissuunnitelmat

Yleissuunnittelun tavoitteena on ohjata ja tehostaa luonnon hoitoa ja suojelua sekä edistää vesiensuojelua. Tavoitteena on kokonaisvaltainen suunnittelu, jossa kartoitetaan luonnonhoitoon sekä vesistökuormituksen vähentämiseen parhaiten sopivia kohteita sekä esitetään niille toimenpidevaihtoehtoja. Vesihuoltolain perusteluissa alueellisella yleissuunnittelulla tarkoitetaan usean kunnan kattavaa ylikunnallista, seudullista, maakunnallista tai sitäkin laajempaa alueellista vesihuollon suunnittelua

ympäristöhallinta- ja laatujärjestelmä

Ympäristöhallinta- ja laatujärjestelmät ovat yhteisön ympäristö- ja laatujohtamisen käytännön työkaluja. Järjestelmät tukevat järjestelmällistä ja kokonaisvaltaista yhteisön toiminnan parantamista. Ympäristö- ja laatujärjestelmät noudattavat yleensä jonkin ulkoisen järjestelmämallin kriteerejä. Näitä ovat mm. ISO 14001- ja EMAS-järjestelmät.

ympäristökuormitus

Tiettyjen ympäristöhaittaa aiheuttavien tekijöiden kokonaismäärä jossakin kohteessa.

ympäristöriski

Ympäristöriskeillä tarkoitetaan ihmisen terveyteen, elinympäristöön sekä muihin eliöihin ja fyysiseen ympäristöön kohdistuvia riskejä.

ympäristönsuojelumääräykset

Kunnat voivat ympäristönsuojelulain mukaan antaa lainsäädäntöä tarkentavia ja täydentäviä paikallisia ympäristönsuojelumääräyksiä.

ympäristösertifikaatti

Riippumattoman toimielimen myöntämä tunnustus siitä, että yhteisön ympäristöjärjestelmän tai ympäristöohjelman mukainen toiminta vastaa ulkoisesti asetettuja kriteerejä.

ympäristöteknologia

Ympäristöteknologialla tarkoitetaan teknisiä menetelmiä ja menettelytapoja, joilla voidaan vähentää jonkin toiminnan kielteisiä vaikutuksia ympäristöön.

ympäristötietoisuus

Ympäristönäkökohtien tiedostamista ja niiden huomioimista toimintaa koskevia päätöksiä ja valintoja tehtäessä.

ympäristövaikutukset

Jonkin tai joidenkin tekijöiden aiheuttama muutos ympäristössä.

ympäristövastuullisuus

Yksilön tai yhteisön pyrkimys toimia ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla oman pätevyyden ja toimintaympäristön tarjoamien mahdollisuuksien mukaan.

ä

älykäs sähköverkko

Älykäs sähköverkko mahdollistaa hajautetun sähköntuotannon liittämisen verkkoon, verkon hallinnan, kuorman ohjauksen sekä sähköverkon automaattisen hallinnan. Älykkäät sähköverkot koostuvat kolmesta eri osa-alueesta: sähkömittarien etälukuratkaisuista eli älykkäästä laskutuksesta, verkon älykkyydestä eli rakenteesta ja hallinnasta, sekä kolmanneksi sähkölaitosten it-ratkaisuista.