ympäristövahingot

Etusivu / Postit "ympäristövahingot"

Hylätyt kalaverkot eivät valikoi saalistaan

Salon Seudun Sanomat 8.9.2017

Hylätyt ja kadonneet kalanpyydykset ovat hiljaisia tappajia, jotka eivät valikoi saalistaan.

Itämerellä pyydyksiin hukkuu hylkeitä, valtamerillä jopa valaita. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi, että valtameriin häviää 640 000 tonnia verkkopyydyksiä joka vuosi.

SSS_8-9-2017a

 

#roadkillsuomi Eläinten liikennekuolemat

#roadkillsuomi Eläinten liikennekuolemat

Sanomalehti Länsi-Suomi on aloittanut kampanjan asenteiden ja tietoisuuden parantamiseksi eläinten liikennekuolemista.
Kuviin perustuvaan Instagram-kampanjaan voi osallistua kuka tahansa jakamalla kuvia liikenteessä kuolleista eläimistä tunnuksella #roadkillsuomi.

Kuollut-mäyrä_JamiJokinenEläinten liikennekuolemia ei ole paljoa tutkittu eikä kokonaisarvioita eri lajiryhmien kuolleisuudesta juuri ole. Karkeiden arvioiden mukaan liikenne tappaa vähintään miljoonia selkärankaisia joka vuosi.

Joidenkin arvioiden mukaan erityisen merkittävää liikenne on ainakin kehrääjien ja muutamien muiden lintujajien sekä saukkojen, rantakäärmeiden ja sammakoiden kannoille. Laki velvoittaa autoilijaa auttamaan loukkaantunutta eläintä tai huolehtimaan sen lopettamisesta tarvittaessa ammattiapua kutsumalla.

Eläinten liikenneturvallisuutta voidaan lisätä tiesuunnittelulla. Esimerkiksi vihersillat ja tien alittavien purojen tai ojien varrelle rakennettavat kuivasillat voivat jollakin yksittäisellä alueella olla todella merkittävä apu.

Lue lisää >> Auton alle jääneestä mäyrästä alkoi Instagram-kampanja (ls24.fi)
Osallistu Instagram-kampanjaan >> #roadkillsuomi

Jutun kuva: Jami Jokinen

Mikromuovit riski ympäristölle

Mikromuovit riski ympäristölle

Haittojen ehkäisy tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Suomen ympäristökeskus on julkaissut Näkökulma ympäristöpolitiikkaan -sarjassa katsauksen muoviroskan lisääntyneeseen määrään maailman merissä.

Mikromuovit ovat osin tuntematon riski. Niiden syntyä voidaan ehkäistä ohjauksella ja luomalla kannustimia uusille innovaatioille.

Lue >> Mikromuovit riski ympäristölle (helda.helsinki.fi)

Pienistä roskista kertymässä iso ongelma

Pienistä roskista kertymässä iso ongelma

roskis nauvon lautalla_SannaKipinä-SMistä näitä roskia oikein tulee?

Moni ajattelee, että maahan pudotetusta roskasta ei juurikaan ole haittaa. Osa roskista maatuukin hyvissä olosuhteissa, mutta esimerkiksi muovit eivät varsinaisesti häviä minnekään, vaan ne vain pilkkoutuvat pienemmäksi muuttuen mikroroskaksi.

Kadulle heitetty tyhjä karkkipussi päätyy sadevesien ja tuulen mukana ojaan ja lopulta mereen. Roskat ovat rumia ja ne voivat myös vahingoittaa eliöstöä. Särkikalat syövät planktonia, petokalat särkiä ja ihminen mielellään hyvää lähikalaa – haukia, kuhaa, ahventa, siikaa, särkiä. Minne mahtaakaan tässä ketjussa se mikroroska lopulta päätyä?

Roskat on kuitenkin helppo kuljettaa mukanaan lähimpään roskikseen tai parhaassa tapauksessa kierrätettäväksi. Eikä tietysti haittaa, vaikka keräisi maasta tai vedestä myös muiden heittämiä roskia.

Rahoitusta pilaantuneiden maiden tutkimus- ja kunnostusmenetelmien kehittämiseen

Pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallintaa halutaan tehostaa kehittämällä ja ottamalla käyttöön uusia menetelmiä ja toimintatapoja. Yritykset ja yhteisöt voivat nyt hakea Pirkanmaan ELY-keskukselta rahoitusta uusien tutkimus- ja kunnostusmenetelmien kehittämiseen.

Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoiman kokeiluhankkeen tavoitteena on toimia alustana pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintaan ja kunnostukseen liittyvien ongelmien ratkaisussa, edistää kiertotaloutta sekä puhtaita ratkaisuja tuottavien cleantech-yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Tavoitteen toteuttamiseksi kokeiluhanke edesauttaa monipuolisten kokeilujen käynnistymistä myöntämällä rahoitusta kokeilutoimintaa tukevaan T&K -toimintaan, toteuttamalla kunnostushankkeita joissa luodaan yrityksille edellytyksiä saada kotimaisia referenssejä innovaatioilleen sekä viestimällä aktiivisesti kestävän riskienhallinnan ja kunnostuksen hyödyistä.

Avoin rahoitushaku käynnissä

Kokeiluhanke on käynnistänyt avoimen haun tukemaan pilaantuneiden maa-alueiden kestävään riskienhallintaan ja kunnostukseen liittyvien menetelmien, toimintakäytäntöjen ja menettelytapojen kokeilevaa tutkimista ja kehittämistä. Rahoitusta hankkeille voi hakea vuoden 2018 elokuun loppuun asti.

– Kokeilut ovat erinomainen keino luoda näyttöön ja osallisuuteen perustuvaa kehitystyötä ja ratkaista monimutkaisia haastekokonaisuuksia. Kokeilukulttuuri tarvitsee kuitenkin tuekseen kokeilevaa tutkimista ja kehittämistä tukevia kokeilualustoja ja -keskittymiä sekä yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. Kokeiluille ei ole olemassa yhteistä määritelmää, mutta lähtökohtaisesti kokeilut ovat konkreettisia ja tavoitteellisia, ja sisältävät mahdollisuuden epäonnistumiseen, Laitinen kuvailee.

Mahdollisia haun teemoja voivat olla esimerkiksi maankäyttö, maa-aineiden hyötykäyttö, riskikohteiden tutkimus, suunnittelu ja monitorointi, kestävä riskienhallinta, in situ ja on-site kunnostusmenetelmät, toimialan menettelytapojen, vastuiden ja velvoitteiden kehittäminen tai vuorovaikutuksen ja viestinnän kehittäminen. Hankkeiden tulee perustua olemassa olevan perustutkimuksen hyödyntämiselle uusien toimintakäytäntöjen, menettelytapojen tai sovellusten kehittämiseksi. Hankkeisiin voi sisältyä myös teknisten ratkaisuiden pilotointia ja skaalaamista.

Hakijoiksi ovat kelpoisia kaikki rekisteröidyt yhtiöt, elinkeinonharjoittajat, yliopistot, tutkimuslaitokset ja yhdistykset.

– Tavoitteena on, että kokeiluja toteutettaisiin useampien osapuolien yhteistyöhankkeina, jolloin yhdessä kokeilemalla voitaisiin luoda jaettuja tapoja hahmottaa kokonaisuuksia sekä verkostoja ja valmiuksia jatkuvaan innovointiin, Laitinen hahmottelee.

Haku on avoinna hanke-ehdotuksille 31.8.2018 saakka.

Lue lisää >> ymparisto.fi

Jätekuljetukset tärkeä osa jätehuoltoa

Jätekuljetukset tärkeä osa jätehuoltoa

Jätekuljvalvonta_Pori_MariaHughesTehovalvonta paljasti puutteita jätekuljetusten asiakirjoissa, kuormien sitomisessa ja ajoneuvojen kunnossa

Varsinais-Suomen ELY-keskus tarkasti jätekuljetuksia yhteistyössä Lounais-Suomen poliisin kanssa tiistaina 24.5.2016. Tehovalvonnan aikana pysäytettiin Turussa 48 ja Porissa 15 jätekuljetusajoneuvoa. Yli puolella tarkistetuista ajoneuvoista havaittiin puutteita asiakirjoissa. Poliisin kokemuksen mukaan kuljettajat olivat huonosti tietoisia jätekuljetusasiakirjoista ja rekisteröintivelvollisuudesta. Ilmeni myös joitain sitomattomia kuormia ja epäkuntoisia ajoneuvoja.

ELY-keskuksen valvojille näin suuri tietämättömyys jätekuljetuksia koskevista määräyksistä tuli yllätyksenä. Tämän kokemuksen perusteella tiedotusta kuljetusliikkeille tullaan nopeasti lisäämään. Yhteistyö poliisin kanssa toimi erittäin hyvin ja sitä tullaan jatkamaan tulevaisuudessa.

Jätettä syntyy Lounais-Suomessa miljoonia tonneja vuodessa

Asianmukainen jätehuolto suojelee ympäristöä haitallisilta aineilta ja roskaantumiselta, ja jätemateriaalien hyödyntäminen vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä. Jätekuljetuksia valvomalla voidaan varmistaa, että syntyvä jäte kuljetetaan oikeaan paikkaan jatkokäsiteltäväksi ja edistää siten materiaalien palautumista kiertoon.

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa syntyy vuosittain noin 350 000 tonnia, josta noin 250 000 tonnia on kotitalousjätettä. Tämä on vain murto-osa teollisuudessa tuotetusta jätteestä, jota syntyy vuosittain noin 2,6 miljoonaa tonnia. Vaikka osa teollisuuden jätteestä hyödynnetään jo syntypaikallaan esimerkiksi energiana, suurin osa kuljetetaan muualle hyödynnettäväksi. Vuonna 2011 teollisuuden tuottamasta jätteestä noin 1,9 miljoonaa tonnia kuljetettiin muualle jatkokäsiteltäväksi.

Jätekuljetuksia liikkuu teillämme päivittäin satojaJätekuljetukset_Anu_Lillunen

Yhdyskuntajätettä kuljettavaan pakkaavaan jäteautoon mahtuu jätelajista riippuen noin 10 tonnia jätettä. Jätettä sisältävä täysperävaunullinen rekka taas kuljettaa kerrallaan jätelajista riippuen noin 30–40 tonnia jätettä. Kaiken Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa syntyvän jätteen kuljettaminen vaatii arviolta kymmeniä tuhansia kuljetuksia vuosittain ja satoja kuljetuksia päivittäin.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen jätehuoltorekisterissä on noin 400 rekisteröitynyttä kuljettajaa

Ammattimaisesti jätteitä kuljettavan toimijan tulee olla rekisteröityneenä ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin, johon kirjataan muun muassa, mitä jätteitä toimija kuljettaa. Jätelain mukaan jätteenkuljettajalla tulee olla aina mukanaan ote jätehuoltorekisteristä ja se täytyy pyydettäessä esittää viranomaiselle.

Lue lisää >> Jätekuljetusten valvonnan kehittämishanke |Varsinais-Suomen ELY-keskus|

Tulvariskisuunnitelmat hyväksytty – toimet jo käynnissä

Tulvariskien hallintasuunnitelmat hyväksytty

tulva satamassa varelyn kuvapankkiMaa-ja metsätalousministeriö hyväksyi 18.12.2015 Suomen merkittävien tulvariskikohteiden (21 kpl) tulvariskien hallitsemiseksi laaditut suunnitelmat. Lounais-Suomen neljää tulvariskikohdetta Saloa, Poria, Huittista sekä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoaluetta on käsitelty kolmessa erillisessä tulvariskien hallintasuunnitelmassa.

Lounais-Suomen tulvariskikohteiden osalta tilanne on sikäli hyvällä mallilla, että suunnitelmissa esitetyt keskeisimmät toimenpiteet ovat suurelta osin jo käynnissä joko luvitus- tai suunnitteluvaiheessa.

Lue lisää >> Varsinais-Suomen ELY-keskus