ympäristövahingot

Etusivu / Postit "ympäristövahingot"
Tuhansien vesien maa

Tuhansien vesien maa

Ilmojen ja vesien lämmetessä viluisimmatkin suomalaiset tuntevat pian tarvetta heittää talviturkki tältä vuodelta. Mutta miten maamme vesillä menee? Mitkä ovat niiden tilan pahimpia uhkia? Näihin kysymyksiin pyrkii vastaamaan Suomen Ympäristökeskuksen Ympäristön tila -katsaus vuodelta 2017. Alla on poimintoja katsauksesta ja linkit tietopakettiin löytyvät jutun lopusta.

Suomen pääosin hyväkuntoiset vesialueet kohtaavat monia uhkia

Vesiensuojelun kehitys Suomessa on monelta osin menestystarina. Silti maataloustuotanto, maankäytön tehostuminen, ilmastonmuutos ja kemikalisoituminen huonontavat edelleen vesiemme tilaa, uhkaavat vesiluontoa ja haittaavat vesien käyttöä ja virkistäytymistä. Maamme vesistöt ovat jääkauden muokkaamia. Reilut 10 000 vuotta sitten paljastui vesistöjen synnylle otollinen maanpinta. Syntyi rikkonaisen rannikon sekä tuhansien järvien, jokien ja saarien maa.

Suomen lukemattomat vesistöt tarjoavat meille runsaasti erilaisia ekosysteemipalveluja, kuten ravintoa, virkistymistä, puhtaita vesiä ja laadukkaita pohjavesiä. Lisäksi Suomessa on ainutlaatuisen laajat jokamiehenoikeudet. Käytännössä kaikki ihmiset pääsevät johonkin rantaan virkistäytymään ilmaiseksi. Yli puolet suomalaisista elää alle puolen kilometrin päässä jostain vesistöstä. Sisävesien rantakiinteistöjen virkistyskäyttöarvon on arvioitu olevan 1–1,3 miljardia euroa vuodessa. Suomen järvistä 85 prosenttia on peräti hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Suuri osa jokivesistä on ollut hyvää huonommassa tilassa ja noin kolmannes jokivesistä vaatii edelleen selkeitä parannustoimia.

Vesistöalue on jatkumo: sisävesien kuormitus vaikuttaa myös rannikkovesiin

Vesistöjen rehevöitymiseen vaikuttavat pääravinteet ovat typpi ja fosfori. Teollisuudessa niiden päästöt on saatu hallintaan. Maatalouden osuus nykyisestä vesistöjen kuormituksesta on merkittävä, paikoitellen jopa 80 prosenttia. Yhdyskuntien jätevesistä fosfori poistetaan jo hyvin tehokkaasti, mutta typen poistossa ei olla vielä kaikkialla tavoitetasolla.

Maatalouden laajoista vesiensuojelutoimista ja erilaista ympäristötuista huolimatta tilanne paranee hitaasti peltoihin kertyneen ravinnevaraston takia. Lisäksi ilmaston muuttumisen myötä lyhentyneet talvet ja talviaikaiset vesisateet ja sulanta ovat voimistaneet ravinteiden huuhtoutumista pääosin lumettomilta pelloilta vesistöihin. Näin ravinteet eivät enää ole peltokasvien ja kasvipeitteen käytössä, vaan ne huuhtoutuvat vesistöihin ja etenkin vähäjärvisissä vesistöissä mereen asti.

Sisävesissä levien tuotannon ratkaisee vedessä oleva fosforin määrä. Kun järvien ja jokien levät ovat käyttäneet fosforin loppuun, käyttämätön typpi virtaa rannikkovesiin. Siellä tilanne on toinen kuin sisävesillä: rannikkoalueilla levien tuotanto on pääsääntöisesti typpirajoitteista. Näin typpikuormituksen vaikutus sisävesien tilaan on vähäisempi kuin rannikkovesiin. Jokien tuoma typpi lisää rehevöitymistä lähes koko rannikkoalueella, Selkämereltä Suomenlahdelle.

Suomen rannikkovesien tila on pääasiassa tyydyttävä tai välttävä. Jokien tuoma ravinnekuormitus heikentää merkittävästi sisälahtien ja saariston tilaa, vaikka kokonaisuudessaan Itämeren heikko tila ja jokien tuoma kuormitus vaikuttaa myös rannikkovesiin. Itäisen Suomenlahden tilaa on parantanut etenkin Pietarin jätevesikuormituksen pieneneminen. Saaristomeren tila on parantunut hyvin hitaasti.

 

typpi_fosfori

 

Jatkuvasti kasvava muovintuotanto vesien ympäristöongelmana

Maailman muovin tuotanto kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2015 maailmassa tuotettiin muovia 322 miljoonaa tonnia. Tuotannon on ennustettu jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Muovituotteiden yleisyys yhdistettynä niiden pitkäikäisyyteen on tehnyt niistä maailmanlaajuisesti yhden vakavimmista uhkista vesiekosysteemeille.

Noin 40 prosenttia Euroopan muovin tuotannosta käytetään pakkausteollisuuden tarpeisiin. Rakennusteollisuus sekä kotitalouksien tarpeet, kuten tekstiilit, huonekalut, kodinkoneet ja terveydenhuolto, muodostavat molemmat lähelle 20 prosenttia eurooppalaisesta muovin tuotannosta. Siitä, kuinka paljon muovin eri käyttökohteissa syntyy mikromuovia, ei ole tarkkaa tietoa.

Maapallon merialueilla kelluu arvioiden mukaan yli 250 000 tonnia muoviroskaa, josta mikromuovit muodostavat jo hiukan yli 10 prosenttia. Mikromuovit ovat globaali ympäristöongelma. Ongelman hallintaa vaikeuttaa lähteiden ja kulkeutumisreittien suuri määrä. Mikromuovit ovat alle 5 mm:n kokoisia muovihiukkasia. Niitä syntyy mm. muovituotteiden haurastuessa.

Osa mikromuoveista on puolestaan tarkoituksella valmistettuja pieniä muovikappaleita, kuten hygienia- ja kosmetiikkatuotteiden muovipalaset. Muita tunnistettuja mikromuovityyppejä ovat mm. synteettiset tekstiilikuidut sekä osa tieliikenteen hiukkaspäästöistä. Vedessä muovihiukkasiin voi kiinnittyä haitallisia kemikaaleja. Mikromuovien sisältämät lisäaineet, kuten pehmentimet tai pintakäsittelyaineet, saattavat olla ympäristön kannalta riski. Vesistöihin päätynyttä mikromuovia ei voida poistaa eikä niiden alkuperää helposti selvittää.

 

mikromuovit

 

Keinoja ja suosituksia mikromuovien vähentämiseksi

Mikromuovit ovat riski vesistöille ja muulle ympäristölle, minkä takia niiden hallinta kaipaa ohjauskeinojen kehittämistä ja terävöittämistä. Ympäristön kannalta on tärkeätä löytää paras mahdollinen kokonaisratkaisu. Tehokkain tapa ehkäistä mikromuovien mahdollisia ympäristöhaittoja on vähentää ylipäätään muovituotteiden käyttöä ja korvata niitä vähemmän haitallisilla tuotteilla ja materiaaleilla. Pelkkä informaatio-ohjaus ja valistus eivät kuitenkaan riitä. Useissa maissa onkin jo otettu käyttöön joihinkin tuoteryhmiin kohdennettuja (hygieniatuotteiden ja kosmetiikan mikromuovit) taloudellisia ja lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja.

Suomessa on korkeatasoista osaamista puupohjaisten tuotteiden ja materiaalien kehittämisessä esimerkiksi pakkaus- ja rakennusteollisuuden tarpeisiin. Vaihtoehtoja nykyisin muovituotteissa käytettäville ympäristön kannalta haitallisille lisäaineille tulisi kehittää. Innovatiivinen tuotekehittely tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet niin kotimaiselle kuin kansainväliselle liiketoiminnalle.

Suomi tulevaisuuden rauhanneuvottelijana vesiasioissa?

Suomen sisävedet ja merialueet halutaan pitää hyvässä kunnossa. Tämä asettaa väistämättä rajoja sille, kuinka paljon ravinteita tai kemikaaleja eri ihmistoiminnoista saa vesiin päätyä. Käytännössä vesien hyvän tilan turvaaminen vaatii, että erilaisten ihmistoimintojen sijoittumista ja intensiteettiä pystytään harkitsemaan nykyistä tarkemmin myös vesiensuojelun kannalta. Tätä varten Suomen ympäristökeskus kehittää yhteistyössä mm. Luonnonvarakeskuksen kanssa työkaluja, joilla ilmastonmuutoksen, maa- ja metsätalouden toimenpiteiden, bioenergian tuotannon ja muiden ihmistoimintojen vaikutuksia vesistöihin voidaan arvioida. Yksi näistä työkaluista on Suomen ympäristökeskuksen kehittämä vesistöalue- ja rannikkomerimalli, jonka avulla selviävät niin yksittäisten pelloilla tehtävien toimenpiteiden kuin ilmastonmuutoksenkin vesistövaikutukset.

Maailmanlaajuisesti puhdas vesi on nopeasti niukkeneva luonnonvara ja myös monen konfliktin syy. Suomalainen osaaminen vesien seurannassa, vesivarojen hallinnassa, mallintamisessa ja vesiensuojelussa on hyvää. Sitä kannattaa viedä myös maailmalle.

 

Lue lisää

> Ympäristön tila 2017-2018 raportit

> Tuhansien vesien maa – Ihmisen ja ilmaston vaikutukset näkyvät vesiluonnossamme

> Mikromuovit riski ympäristölle – Haittojen ehkäisy tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia

 

Voi Eurajoki! Kristallinkirkkaasta koskesta kuraojaksi

Satakunnan Kansa 2.5.2018

Pyhäjärvestä Eurajokeen lähtevä vesi on Kauttuakoskessa kirkasta. Kolmentoista kilometrin päässä Kiukaisissa veden mukana kulkee hiutalemaista ainetta ja vesi on sameaa. Tällä välimatkalla on Säkylän kunnan ja Apetitin jätevesien purkuputki, JVP-euran purkuputki sekä peltoaukeiden hajakuormitus.

Eurajoen vesiensuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Varjonen kritisoi, että ”Eurajoesta halutaan tehdä ränni, jota pitkin vesi kulkee hyvin, ja se halutaan tehdä kaiken muun kustannuksella”.

SK_2-5-2018a

 

Meriroskahaaste

Meriroskahaaste

Tehdään loppu Itämeren roskasta

Meriroskahaaste on kaikille avoin kilpailu, jossa etsitään keinoja siihen, miten vähennetään Itämereen päätyvän roskan määrää.

Tavoitteena on, ettei Suomesta vuonna 2050 päädy enää lainkaan roskaa mereen. Roskan reitti pitää katkaista. Miten? Tähän kilpailu etsii ratkaisuja.

Kilpailu avattiin 15.1. ja se päättyy 15.4.

Palkintosumma on 32.000 euroa. Voittaja julkistetaan Suomen luonnon päivänä 25.8.

Tietoa kilpailusta >> meriroskahaaste.fi

Hylätyt kalaverkot eivät valikoi saalistaan

Salon Seudun Sanomat 8.9.2017

Hylätyt ja kadonneet kalanpyydykset ovat hiljaisia tappajia, jotka eivät valikoi saalistaan.

Itämerellä pyydyksiin hukkuu hylkeitä, valtamerillä jopa valaita. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi, että valtameriin häviää 640 000 tonnia verkkopyydyksiä joka vuosi.

SSS_8-9-2017a

 

#roadkillsuomi Eläinten liikennekuolemat

#roadkillsuomi Eläinten liikennekuolemat

Sanomalehti Länsi-Suomi on aloittanut kampanjan asenteiden ja tietoisuuden parantamiseksi eläinten liikennekuolemista.
Kuviin perustuvaan Instagram-kampanjaan voi osallistua kuka tahansa jakamalla kuvia liikenteessä kuolleista eläimistä tunnuksella #roadkillsuomi.

Kuollut-mäyrä_JamiJokinenEläinten liikennekuolemia ei ole paljoa tutkittu eikä kokonaisarvioita eri lajiryhmien kuolleisuudesta juuri ole. Karkeiden arvioiden mukaan liikenne tappaa vähintään miljoonia selkärankaisia joka vuosi.

Joidenkin arvioiden mukaan erityisen merkittävää liikenne on ainakin kehrääjien ja muutamien muiden lintujajien sekä saukkojen, rantakäärmeiden ja sammakoiden kannoille. Laki velvoittaa autoilijaa auttamaan loukkaantunutta eläintä tai huolehtimaan sen lopettamisesta tarvittaessa ammattiapua kutsumalla.

Eläinten liikenneturvallisuutta voidaan lisätä tiesuunnittelulla. Esimerkiksi vihersillat ja tien alittavien purojen tai ojien varrelle rakennettavat kuivasillat voivat jollakin yksittäisellä alueella olla todella merkittävä apu.

Lue lisää >> Auton alle jääneestä mäyrästä alkoi Instagram-kampanja (ls24.fi)
Osallistu Instagram-kampanjaan >> #roadkillsuomi

Jutun kuva: Jami Jokinen

Mikromuovit riski ympäristölle

Mikromuovit riski ympäristölle

Haittojen ehkäisy tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Suomen ympäristökeskus on julkaissut Näkökulma ympäristöpolitiikkaan -sarjassa katsauksen muoviroskan lisääntyneeseen määrään maailman merissä.

Mikromuovit ovat osin tuntematon riski. Niiden syntyä voidaan ehkäistä ohjauksella ja luomalla kannustimia uusille innovaatioille.

Lue >> Mikromuovit riski ympäristölle (helda.helsinki.fi)