ympäristökasvatus

Etusivu / Postit "ympäristökasvatus"
Mukaan Hävikkiviikkoon

Mukaan Hävikkiviikkoon

Ruokahävikin vähentäminen alkaa ostoskorista, jatkuu jääkaapissa ja näkyy lopulta lompakossa

Jokavuotista Hävikkiviikkoa vietetään tänä vuonna 10.-16.9.2018. Hävikkiviikolla halutaan nostaa ruuan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä erityisesti kuluttajille. Suomalaiset heittävät ruokaa roskiin keskimäärin 23 kiloa vuodessa. Rahallisesti tämä vastaa 125 euron arvosta ruokaa.

Valtakunnallisen Hävikkiviikon järjestäjänä toimii Kuluttaja-lehti. Mukaan toimintaan voi liittyä kuitenkin mikä tahansa taho tai myös yksityishenkilö halutessaan. Osallistujat päättävät itse aktiivisuudestaan Hävikkiviikkoon liittyen; se voi olla vinkkien jakamista, aktiivisuutta keskusteluissa tai kokonainen kampanja aiheesta. Yhteistyökumppaniksi ilmoittautuminen on käynnissä nyt Hävikkiviikon verkkosivuilla.

Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun jokaisessa osassa

On arvioitu, että jopa 25-30 % kaikesta maailman ruuasta päätyy roskiin. Osa ruuasta jää maahan, osa matkalle, osa myymättä kauppaan tai ravintolaan. YK:n ja EU:n tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Suomalaisessa ruokaketjussa hukkaan menevät määrät eivät ole ihan yhtä suuria kuin maailmanlaajuisesti, mutta silti määrät pyörivät 10-15 % tuotetusta ruuasta eli 450 miljoonassa kilossa. Ruokaketjun eri osuuksissa ruokaa menee hukkaan eri verran:

  • kotitalouksien ruokahävikki 120-160 miljoonaa kiloa eli 30 %
  • ravintolat ja joukkoruokailu 75-85 miljoonaa kiloa eli 20 %
  • kauppa 65-75 miljoonaa kiloa eli 18 %
  • teollisuus 75-105 miljoonaa kiloa 20 %
  • alkutuotanto 50-60 miljoonaa kiloa eli 12 %

Suomessa ruokahävikkiä syntyy siis eniten kotitalouksissa. Sen takia Hävikkiviikko on suunnattu ensisijaisesti tavallisille kuluttajille, jotka joskus rohmuavat kaappinsa liian täyteen ruokaa eivätkä ennätä syödä kaikkea pois ennen pilaantumista.

Havikkiviikko_somenostot_05

Kuva: Kuluttaja-lehti 2018

Ruokahävikki johtuu suunnittelemattomuudesta, tilanteiden muuttumisesta ja keittiötaitojen heikkoudesta

Maailmanlaajuisesti hukkaan menevällä ruualla voitaisiin ruokkia maapallon kaikki ihmiset. Kehittyvissä maissa ruokaa pilaantuu kehnojen kuljetus- ja säilytysvälineiden takia. Vauraammissa maissa ruokahävikki johtuu usein huolimattomuudesta ja välinpitämättömyydestä. Kuluttajat ostavat liikaa ruokaa ja kaupan hyllylle päätyvät vain täydellisen näköiset tuotteet, sillä nuhjaantuneet vihannekset eivät mene kaupaksi samalla tavalla kuin kauniisti säilyneet sisarensa.

Kotitalouksissa heitetään useimmiten pois leipää, valmisruokia, liha- ja kalatuotteita, tuoreita hedelmiä, vihanneksia, juureksia, marjoja sekä kahvia. Käyttökelpoisia tuotteita heitetään roskiin päivittäin. Parasta ennen -merkintä ei ole sama asia kuin viimeinen käyttöpäivä -merkintä. Parasta ennen on suositus, jonka jälkeen ruuan kunnon arvioimisessa tulee luottaa entistä vahvemmin omaan haju-, näkö- ja makuaistiinsa. Ruokaa heitetään eniten pois pilaantumisen vuoksi, mutta myös ruuan liiallinen valmistaminen ja haluttomuus syödä samaa ruokaa ovat yleisiä syitä ruokahävikille.

Hävikkiviikon 10.-16.9.2018 aikana on tarjolla useita vinkkejä ruokahävikin pienentämiseen kauppakäynnistä ruuan säilyttämiseen. Tämän vuoden Hävikkiviikon erityisteemana on yhteisöllisyys. Kuluttajia halutaan kannustaa taistelemaan yhdessä hävikkiä vastaan, sillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa ruokahävikin määrään omilla teoillaan ja valinnoillaan. Kuluttajien vaatiessa toimia myös kaupat, ravintolat, teollisuus ja alkutuotanto alkavat kiinnittää entistä enemmän huomiota omaan hävikkimääräänsä.

Jutun luvut ruokahävikin määristä ovat Hävikkiviikon sivuilta.

Lue lisää

> Hävikkiviikon nettisivut

> Muista käyttää aihetunnistetta #hävikkiviikko teemasta keskustellessasi

Kulttuuriympäristösatoa

Kulttuuriympäristösatoa

Kulttuuriympäristöfoorumi: aineettomat arvot yhdistävät ihmisiä ja yhteisöjä

Turun linnassa kokoontui 4.9.2018 ilahduttavan monipuolinen joukko kulttuuriympäristön ja -perinnön ystäviä. Osana Varsinais-Suomen Kumppanuusfoorumia järjestettiin lähiympäristön löytämistä ja paikan merkitystä identiteetille käsittelevä Kulttuuriympäristöfoorumi. Foorumilla haluttiin myös nostaa esiin samalla viikolla vietettävää Euroopan kulttuuriympäristöpäivää ja vuoden 2018 Euroopan kulttuuriperinnön teemavuotta.

Bryggman-salissa kuulimme, kävimme keskustelua ja saimme uusia näkemyksiä siitä, miten maakunnassa kerättävää ja tutkittavaa tietoa voidaan hyödyntää niin opetuksen suunnittelussa, matkailun kehittämisessä ja elinvoimaisuuden edistämisessä kuin virkistäytymisessä ja hyvinvoinnin lähteenä.

Kulttuuriymparistof-yleiso-Niina-Ruuska-920x425

Puhujien esitykset toivat esiin hyvin sen moninaisuuden, mikä eteemme avautuu, kun puhumme kulttuuriympäristöstämme ja -perinnöstämme. Aineettomat arvot ja ihmisen toiminta historiallisena jatkumona yhdistää ihmisiä ja yhteisöjä. Ympäristömme vetovoimaiset kulttuurimaisemat ja luonto, rakennetut ympäristöt ja arkeologiset paikat tarjoavat paitsi oppimisympäristöjä, myös virkistäytymistä ja elinkeinoja.

Useiden toimijoiden tuottamana arvokasta tietoa kertyy paljon, joskus sirpaleisenakin näyttäytyvänä kokonaisuutena. Tärkeää onkin saada kerätty tieto käyttöön ja tuoda esiin niitä työkaluja, joita jatkuvasti kehitetään tiedon parempaan hyötykäyttöön saamiseksi. Näin voimme onnistua paremmin ymmärtämään ympäristökokonaisuuksiin liittyviä monia kytkentöjä ja lisäämään keskustelua suhtautumisestamme ympäristöömme.

Kirjoittaja:
maakunta-arkkitehti Kaisa Äijö, Varsinais-Suomen liitto

>> Kulttuuriympäristöfoorumin 4.9.2018 esitykset

Metsä lisää hyvinvointia myös lapsilla

Metsä lisää hyvinvointia myös lapsilla

SYKE 31.8.2018

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan luonnon läheisyydellä on selkeästi myönteisiä vaikutuksia lapsen kehitykseen. Parhaimmillaan lähiluonto nivotaan osaksi koulujen opetussuunnitelmaa.

SYKE on analysoinut Kestävä hyvinvointi -hankkeessa paikkatietojen avulla viheralueiden etäisyyttä kouluista. Kaupunkiseutujenkoulujen lähistöllä on puistoja, mutta metsään on usein pitkähkö matka.

Lue lisää >> Katso onko lapsesi koulu lähellä metsää (syke.fi)

Ajankohtaista seikkailukasvatuksesta

Ajankohtaista seikkailukasvatuksesta

Uutiskirjeessä 30.8.2018 paljon tarjontaa.

  • Maahanmuuttajanuorille luontokokemuksia Mun juttu – meidän tulevaisuus -hankkeessa.
  • Eurooppalaisten metsäpedagogien kongressi 2.-5.10. Pudasjärvellä
  • Kasvatustieteen päivillä 15.-16.11. luonto- ja seikkailukasvatuksella oma teemaryhmä
  • Ympäristökasvattajan koulutusohjelma (EAT) ulkona opettamisen painotuksella

Lue lisää>> Seikkaillen syksyyn -uutiskirje 30.8.2018 (seikkailukasvatus.fi)

METSO-ohjelmaan etsitään jatkuvasti uusia kohteita

Mikä ihmeen METSO?

METSO on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma, jonka tarkoituksena on turvata metsiemme monimuotoisuus myös Suomen väestörikkaimmalla ja kasvavimmalla alueella. Ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen sekä vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2025 mennessä. METSO sai alkunsa maa- ja metsätalousministeriön yhteishankkeena, joka perustuu valtioneuvoston periaatepäätöksiin. Ohjelman käynnistänyt periaatepäätös tehtiin jo vuonna 2008 ja se uudistettiin vuonna 2014.

Periaatepäätöksessä 2014 asetettiin tavoitteeksi, että maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi, hankitaan valtiolle tai rauhoitetaan määräajaksi yhteensä 96 000 hehtaaria vuoteen 2025 mennessä. Tästä valtion maiden osuus on 13 000 hehtaaria. Lisäksi ympäristötuella ja luonnonhoitohankkeilla turvataan yhteensä 82 000 hehtaaria talousmetsien luontokohteita vuoteen 2025 mennessä.

Metsänomistajien ohella ohjelman keskeisiä toteuttajia ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Metsäkeskus sekä Metsähallitus. Metsäsektorin toimijat kuten Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto, metsänhoitoyhdistykset ja metsäteollisuusyritykset sekä luonnonsuojelujärjestöt ja Suomen Kuntaliitto ovat mukana yhteistyössä.

Lisäksi METSO-ohjelmassa toteutetaan metsien suojelutavoitteita tukevaa viestintää, koulutusta, tutkimusta, luonnonhoidon kehittämistä sekä pyritään parantamaan metsänomistajien sekä ympäristö- ja metsäsektorien välistä yhteistyötä.

Markku Meriluoto

METSO-ohjelman kohde on usein puustoltaan vanhaa, hoitamatonta ja monimuotoista. Kuva: Markku Meriluoto

Metsänomistajalle METSO on vapaaehtoista suojelua

Ohjelman avulla yksityiset metsänomistajat voivat suojella metsiensä monimuotoisuutta. Metsänomistaja voi suojella metsäänsä joko määräaikaisesti tai pysyvästi tai toteuttamalla luonnonhoitotöitä. METSO on metsänomistajille aina täysin vapaaehtoista ja valtio maksaa METSO-ohjelman mukaisesta suojelusta ja luonnonhoidosta korvausta. Korvauksen määrä riippuu alueen pinta-alasta, metsätyypistä ja metsänomistajan valitsemasta suojelutoimenpiteestä.

Ohjelmalla suojellaan metsiä, jotka ovat luonnonarvoiltaan monipuolisia ja eliölajien elinympäristöinä erityisen arvokkaita. Tällaisia metsäisiä elinympäristötyyppejä on arvioitu olevan kymmenen erilaista: lehdot; monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät; monimuotoisuudelle merkittävät suot; vesistöjen lähimetsät, tulvametsät ja metsäluhdat; metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot; kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden elinympäristöt; harjujen paahdeympäristöt; puustoiset perinnebiotoopit; ja lopuksi maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet.

Elinympäristöt on jaettu kolmeen laatuluokkaan mm. puuston rakennepiirteiden perusteella. Luokan I ja II kohteet ovat monimuotoisuudelle merkittävimpiä ja erityisen mielellään ohjelmaan otetaan alueita, joilla yhdistyy useampi erilainen elinympäristö. METSO-ohjelman elinympäristöt arvioi paikallisen ELY-keskuksen asiantuntijat.

METSO-ohjelmassa metsänsuojelua voi toteuttaa kolmella eri keinolla; perustamalla pysyvän suojelualueen, suojelemalla alueen määräaikaisesti tai tekemällä suunnitelmallista luonnonhoitoa. Pysyvän suojelualueen perustaminen tehdään perustamalla joko yksityinen suojelualue, jossa omistusoikeus säilyy tai myymällä alue valtiolle. Kummastakin vaihtoehdosta maksetaan korvaus, joka on metsänomistajalle verovapaa.

Arvokkaan metsäalueen voi suojella myös määräaikaisesti. Sopimus voidaan tehdä joko 10 tai 20 vuodeksi, jolloin omistusoikeus pysyy nykyisellä omistajalla. 10 vuoden sopimuksessa metsä jätetään metsätalouskäytön ulkopuolelle ja maksettava korvaus perustuu puuston laskennalliseen arvoon. 20 vuoden sopimuksessa metsä rauhoitetaan määräajaksi ja rauhoittaja on oikeutettu verovapaaseen korvaukseen.

Luonnonhoitoa puolestaan voi toteuttaa suunnittelemalla hankkeen, hakemalla hankkeelle sopivan ja vastuullisen tekijän ja toteuttamalla hankkeen. Metsäkeskus myöntää hankkeisiin Kemera-tukea ja avustaa prosessissa.

Lue lisää

> metsonpolku.fi

> Tietoa METSO-ohjelman eri vaihtoehdoista

> Retkeile METSO-ohjelman metsissä

Saaristomeren Suojelurahasto hakee uusia rahoitettavia kohteita

Syksyn 2018 rahoitushaku päättyy 1.10.2018

Saaristomeren Suojelurahasto rahoittaa Saaristomeren tilan parantamiseen tähtääviä tarkoin kohdennettuja ja tehokkaita hankkeita. Saaristomeren Suojelurahaston avoin rahoitushaku on jatkuva ja siihen voi jättää hakemuksenhakijalle sopivana ajankohtana. Hakuprosessissa Saaristomeren Suojelurahaston hoitokunta käsittelee hankeideat ja hakemukset vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tekee esitykset Centrum Balticum -säätiön hallitukselle tuettavista hankkeista. Seuraavaksi käsiteltävät hakemukset tulee jättää 1.10 mennessä.

Saaristomeren Suojelurahasto on rahoittanut vuodesta 2008 lähtien 53 eri hanketta Saaristomerellä ja sen valuma-alueella. Rahoitettuja hankkeita on tällä hetkellä käynnissä 13. Hankkeissa on esimerkiksi rakennettu kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä, niitetty ruokoa ja pohjakasvillisuutta, kehitetty haja-asutuksen jätevesiratkaisuja, rakennettu septitankkien tyhjennysasemia sekä tehty fosfori- ja nitraattipäästöjen vähentämiseen liittyviä selvityksiä ja soveltavaa tutkimusta.

Painopisteitä ravinnekuormituksen vähentäminen ja kansalaisaktiivisuuden lisääminen

Vuosien 2015-2018 rahoituspainopisteitä ovat ravinnekuormituksen vähentäminen ja ravinteiden poisto sekä tietoisuuden lisääminen konkreettisista hankkeista ja toimenpiteistä ja myös kansalaisaktiivisuuden lisääminen. Hankkeiden konkreettisia toimenpiteitä voivat olla vaikkapa laskeutusaltaat, opastus, jätevesiratkaisut, venepohjapesurit, ohjevihkosten tuottaminen, koulujen ympäristökasvatus, kansalaisjärjestöjen toiminta, opinnäytetyön tekeminen, vesiensuojelun pilotointi tai hyväksi todettujen käytäntöjen levittäminen.

Saaristomeren Suojelurahasto toimii yleensä osarahoittajan roolissa, mutta perustelluissa tapauksissa voi hankkeelle olla mahdollista saada myös täysi rahoitus. Keskimääräinen myönnetty rahoitusosuus on 3000-10 000 euroa. Korkein myönnetty rahoitus on toistaiseksi ollut 40 000 kolmen vuoden hankkeelle.

Lue lisää

> Saaristomeren Suojelurahasto

> Hakuohjeet

Suomalaiset ehdottivat kohteita Unescon maailmanperintölistalle

Ympäristöministeriö ja Museovirasto selvittivät tavallisten suomalaisten mielipiteitä sopivista kohteista

Unesco ylläpitää maailmanperintökohteiden listaa, johon kuuluu yhteensä yli 1000 kohdetta eri puolilla maailmaa. Listalle pääsy ei ole helppoa, sillä kohteen pitää olla luonnon- tai kulttuuriympäristönsä puolesta ainutkertainen koko maapallon mittakaavassa. Kukin maa ylläpitää aieluetteloa, josta ehdotetaan kohteita varsinaiseen maailmanperintöluetteloon. Unescon listalle lisätään vuosittain 20-30 kohdetta.

Suomessa on tällä hetkellä seitsemän maailmanperintökohdetta. Listan ainoa suomalainen luontokohde on Merenkurkun saaristo. Kulttuuriperintökohteita ovat Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue sekä Struven ketju.

Aieluetteloa tulee ajoittain päivittää ja osana tämänkertaista päivitystä asiasta vastaavat ympäristöministeriö sekä Museovirasto päättivät antaa puheenvuoron pelkkien asiantuntijoiden sijaan myös tavallisille kansalaisille. Tänä kesänä järjestettiin kaikille avoin kysely, johon kansalaiset saivat ehdottaa listalle mielestään sopivia kohteita.

Merenkurkku / HeliFoto

Rönnskärin saari Merenkurkussa. Kuva: HeliFoto

Kysely keräsi 178 ehdotusta, joista noin kuudessakymmenessä ehdotettiin eri kohteita

Koska listalle saa ehdottaa sekä luonto- että kulttuuriperintökohteita, on potentiaalisten kohteiden kirjo laaja. Tämä totetui myös kansalaisten ehdotuksissa. Perinteistön kulttuuriperintökohteiden, kuten Turun Aurajokivarren ja Vanhan Porvoon lisäksi ehdotuksiin mahtui mm. Malmin lentoasema, Saimaan saaristo sekä Itämeren majakat. Joku vastaajista oli kokenut myös perussuomalaisen miehen Unescon kulttuuriperintöstatuksen arvoiseksi.

Lounais-Suomen alueelta ehdotettiin aikaisemmin mainittua Aurajokivartta, Saaristomeren paleogeologiaa Paraisilla, Kauppilan umpipihaa Laitilassa, Seilin saaren kirkkoniemeä ja vanhaa hospitaalia,  Harjavallan voimalaitosta ja Satalinnan sairaalaa ympäristöineen, Laivanrakentajainkylää Turussa ja Pyhämaan Uhri kirkkoa Uudessakaupungissa. Ympäri maata olevia ehdotettuja kohteita olivat sauna- ja avantouintipaikat, suomalainen monimuotoinen metsä, Suomen merimajakat ja Itämeren hylyt.

Asiantuntijat käyvät kaikki kyselyssä ehdotetut kohteet läpi. Luonnonperintökohteet käydään läpi ympäristöministeriön ja Metsähallituksen yhteistyönä, ja Museovirasto tekee kulttuuriperintökohteista esityksen opetus- ja kulttuuriministeriölle. Aieluetteloon harkittavien kohteiden kehittämistä jatketaan kohteiden omistajien ja hallinnoijien kanssa.

Suomen päivitettyyn aieluetteloon valitaan korkeintaan neljä kohdetta, jotka voivat edustaa kulttuuri- tai luonnonperintöä. Luettelon kohteita esitetään Unescolle maailmanperintökohteiksi seuraavan 10 vuoden aikana.

Lue lisää

> Suomalaiset ehdottivat uusia luontokohteita UNESCOn maailmanperintöluetteloon

Koulujemme lähivedet on facebookissa

Koulujemme lähivedet on facebookissa

Koulujemme lähivedet – toiminta on saanut oman Facebook-sivun. Sivu on tarkoitettu erityisesti Koulujemme lähivedet -toimintaa toteuttavien kokemusten vaihtoon, mutta myös kaikille muille aiheesta kiinnostuneille.

Kerro omista toteutustavoistanne, kokemuksista ja haasteista. Näin voimme yhdessä kehittää koululaisten suhdetta veteen ja sen suojeluun entistä rikkaammaksi ja antoisammaksi. Kysele, jos jokin pohdituttaa. Jaa hyvät vinkit. Kerro niin onnistumisista kuin epäonnistumisistakin kuvin, tarinoin ja videoin.

Käy tykkäämässä sivuista niin voit seurata sivun keskustelua ja osallistua.

> Koulujemme lähivedet -facebook

VS_Ely_koulu_lv_FB_1000x1000px_2.jpg

Mennään metsään -kampanja käynnistyy

Mennään metsään -kampanja käynnistyy

Yleisradio käynnistää kampanjan metsän ja jokamiehenoikeuksien juhlistamiseksi Suomen luonnon päivänä 25.8.2018

Mennään metsään -kampanja alkaa elokuun lopulla ja huipentuu metsäviikkoon 1.-7.10.2018. Kampanjan aikana Yle tuo metsän aktiivisemmin esiin radiossa, televisiossa ja internetissä. Kampanjassa pohditaan sitä, kuinka tärkeä metsä nykyaikana on suomalaisille ja onko metsä vielä ajanviettopaikka. Mennäänkö metsään yhä ulkoilemaan, marjastamaan, sienestämään, rauhoittumaan tai suunnistamaan?

Suomalaisten on aina ollut helppo mennä metsään, sillä maassamme vallitsevat jokamiehenoikeudet takaavat jokaiselle oikeuden nauttia luonnosta kulkemisesta vapaasti. Kampanjalla halutaankin kiinnittää myös huomiota tähän etuoikeuteen, mikä meillä suomalaisilla on ja mitä olisi mahdollista eduskunnan taholta heidän niin halutessaan muuttaa. Yksi osa kampanjaa onkin ehdottaa jokamiehenoikeuksia Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle, jolloin Suomen valtion pitäisi jatkossakin suojella jokamiehenoikeuksia. Tähän liittyen Ylen sivuille tulee syys-lokakuussa laskuri, johon saa merkitä metsässä käymisensä määrän kahtena syksyisenä viikkona 24.9-7.10. Ahkera metsässäkäynti kertoo jokamiehenoikeuksien tarpeellisuudesta ja arvostamisesta.

KONICA MINOLTA DIGITAL CAMERA

Suomalaisille metsä on yleensä tuttu ja turvallinen paikka. Kuva: Anssi Koskinen

Radio- ja televisio-ohjelmaa metsän siimeksestä syys-lokakuussa

Syyskuussa Yle näyttää sunnuntai-iltaisin neliosaisen dokumenttisarjan Elävät puut. Sarjassa pureudutaan puiden maailman erilaiseen aikakäsitykseen, jossa kasvu tapahtuu hitaasti ihmisen hektiseen elämään verrattuna. Puita on ollut olemassa satoja miljoonia vuosia. Pitkä, hidas ja paikalla pysyvä elämä on kehittänyt puille merkillisiä ominaisuuksia, joiden avulla ne kasvavat, lisääntyvät, kilpailevat valosta ja tekevät yhteistyötä. Puut tietävät ilman silmiä ja korvia mitä niiden ympärillä tapahtuu ja muistavat ilman aivoja. Dokumenttisarja esitetään sunnuntaisin YLE tv1 -kanavalla 9.9.-30.9. klo 18.15 alkaen.

Mennään metsään -kampanja huipentuu lokakuun alussa metsäviikkoon, jolloin Yle leiriytyy Evolle. Se on yksi Suomen suurimmista metsäalueista. Viikon mittaan metsä näkyy ja kuuluu radiossa, televisiossa ja netissä. Lähetyksissä perehdytään metsien kulttuurihistoriaan, myytteihin, metsätarinoihin, vanhojen metsien lajistoon, metsäluonnon monimuotoisuuteen ja siihen, miten tärkeitä metsät suomalaisille ovat.

Radio-Suomen ohjelmat Luonto-Suomi ja Metsäradio lähetetään kyseisellä viikolla suorina Evolta ja aamu-tv:ssä otetaan suora yhteys metsään joka aamu.

Mennään metsään -kampanjassa ovat mukana Yleisradion lisäksi myös mm. Metsähallitus, Suomen Latu, Olympiakomitea, Koululiikuntaliitto, Sydänliitto, Viherympäristöliitto, Suomen ympäristökeskus ja Partio. Jokamiehen oikeuksien kampanjaa vetää Suomen Latu, ja hankkeen taakse kerätään laaja suomalaisten ja pohjoismaisten luontojärjestöjen joukko.

Lue lisää

> Mikä on Mennään metsään -kampanja? (yle.fi)

> Mennään metsään! (luonnonkirjo.fi uutiskirje)