ympäristökasvatus

Etusivu / Postit "ympäristökasvatus"

Koulujemme lähivedet -uutisviesti

Marraskuun Koulujemme lähivedet -uutisviesti pitää sisällään seuraavia aiheita:

  • Koulujemme lähivedet -koulutus 14.11. Tuorlassa – viim. ilmoittautumispäivä to 8.11.
  • Ötökkäkortit tutustuttavat vesien pieneläimiin
  • Opastusta Vesitesti-laukun käyttöön videolla
  • Koulujemme lähivedet Facessa
  • Vesiasiaa voi käsitellä monesta vinkkelistä – matskua ideointiin

>> Lue lisää

VS_Ely_koulu_lv_tunnus läpinäkyvä

Koulujemme lähivedet -koulutus 14.11.

Koulujemme lähivedet -koulutus 14.11.

KUTSU_Koulujemme lähivedet-koulutus_14.11.2018Koulujemme lähivedet -verkosto järjestää koulutusiltapäivän Tiedekeskus Tuorlassa, Kaarinassa ke 14.11.2018 klo 14 – 17.30. Tarkoituksena on vaihtaa ideoita ja kokemuksia Koulujemme lähivedet -toiminnan toteuttamisesta.

Aiheina ovat Koulujemme lähivedet -toiminnan mahdollisuudet (Valonia), VELMU (Vedenalaisen meriluonnon karttapalvelu), uudistunut PaikkaOppi sekä LUMA-keskuksen vesilabra. Lisäksi tutustutaan Tiedekeskus Tuorlan tarjontaan koululaisryhmille sekä Planetaarioon. Aikaa on varattu myös osallistujien väliseen kokemusten vaihtoon kahvikupposen ääressä.

Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti lounaissuomalaisille opettajille ja muille Koulujemme lähivedet -toimintaa toteuttaville tai siitä kiinnostuneille.

Ohjelma

14.00 Tervetuloa Tiedekeskus Tuorlaan, Pasi Nurmi
14.10 Koulujemme lähivedet -verkoston tervehdys, Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus
14.20 VELMUMeriluontoa pintaa syvemmältä, Jolanda Linsén, Varsinais-Suomen ELY-keskus

14.40 Kokemusten vaihtoa kahvin kera

15 – 17 Työpajat (puoli tuntia/aihe)

  1. Koulujemme lähivedet -toiminnan mahdollisuudet, Jarkko Leka, Valonia
  2. Vedenalaisen meriluonnon paikkatieto koulujen tehokäyttöön, Jolanda Linsén, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  3. PaikkaOpilla Tuorla tutuksi, Virpi Hirvensalo, Turun kaupunki, TOP-keskus
  4. Vesilabran salat, Katja Puutio, Lounais-Suomen LUMA-keskus

17 – 17.30 Tutustuminen Planetaarioon ja päivän lopetus

>> Ilmoittautuminen to 8.11.2018 mennessä

>> Kutsu (pdf)

Koulujemme lähivedet -toiminnan mahdollisuudet, Valonia

kuva: Jaana Itälä-LaineValonian työpajan aiheina:
– vedenlaatu- ja vesiötökkätutkimukset maastossa
– vesiensuojelua arjessa – kaikki voivat tehdä jotain! Veden käyttö, jätevesien puhdistus, kemikaalit/roskat/mikromuovit vesissä
– oppilaat miettimään vesistökunnostuksia: Mitä tehdä rehevöityneelle järvelle tai joelle? Miten vähennetään vesistöihin päätyvää ravinne- ja maa-aineskuormaa?
– kehittämisajatuksia Valonialle?
Lisätietoa: www.valonia.fi/yritykset/ympaeristoekasvatus

VELMU – Vedenalaisen meriluonnon paikkatieto koulujen tehokäyttöön

Kuva_Sukeltaja_ilman logoa_merisatkin_Metsahallitus_2007Tutustu miten Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelman (VELMU-ohjelman) kartoitustietoa voi hyödyntää Itämeri-teeman opiskeluun! Työpajassa näet, miten VELMU-karttapalvelussa olevaa tietoa voi hyödyntää esimerkiksi paikkatiedon jalostamismahdollisuuksien hahmottamiseen, kaloille tärkeiden elinalueiden esittämiseen, uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen huomioimiseen tai merenpohjan salaisuuksien avaamiseen. Kaikki ovat tervetulleita työpajaan, mutta keskeinen kohderyhmä on rannikkoalueella toimivat yläasteen ja lukion opettajat.
Lisätietoa: www.ymparisto.fi/velmu

PaikkaoppimainosUudistunut PaikkaOppi – PaikkaOpilla Tuorla tutuksi

Karttapohjainen projektialusta PaikkaOppi uusiutuu! PaikkaOppi taipuu helposti eri aiheiden opiskeluun ala- ja yläkoulussa. Palveluun kirjaudutaan nyt Wilma-tunnuksilla. Se toimii kännyköillä, tableteilla ja läppäreillä. Opettaja jakaa tehtävät lyhyellä koodilla ja hän voi hyödyntää joko valmiita tehtäviä tai luoda omia tehtäviä. Tule kokeilemaan uudistuneella PaikkaOpilla Tuorla tutuksi –tehtävää.
Lisätietoa: www.paikkaoppi.fi

Lounais-Suomen LUMA-keskuksen vesilabra

opettajien koulutus Luostarivuoren koulussa 032017 Mobiililaboratorio-hankeVesilabrassa selvitetään ja havannoidaan kokeiden avulla, kuinka veden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet vaikuttavat vesistöön elinympäristönä ja pohditaan millaisia vaikutuksia tällä on esimerkiksi veden eliöihin. Vesilabra on oiva tapa tutustua Tuorlan laboratoriotilaan ja siellä tehtäviin harjoitustöihin, joita voi tulla myöhemmin tekemään oppilasryhmiensä kanssa. Vesilabrassa ovat näytillä myös Vesimittaukset-oppimiskokonaisuuden mittauslaitteet, jotka ovat tutut aikaisemmista Valonian koulujemme lähivedet -koulutuksista.
Lisätietoa: http://luma.utu.fi/

PlanetaarioTiedekeskus Tuorla ja Planetaario

Turun yliopiston tiedekeskus Tuorla on paikka monitieteelliselle ilmiöpohjaiselle ja elämykselliselle oppimiselle. Tuorlan erikoisuuksina ovat planetaario, maanalainen mittaustunneli ja tähtitornit. Uusissa tiedekeskuksen tiloissa on opetuslaboratorio ja uusinta opetustekniikkaa mm. VR-laseja. Tiedekeskuksessa järjestetään mm. luokkaretkiä, leirikouluja, kesäleirejä ja opettajien täydennyskoulutusta.
Lisätietoa: tiedekeskustuorla.fi

Koulujemme lähivedet -verkosto

Koul-lähivedet_pojatVerkosto tukee Lounais‐Suomen kouluja Koulujemme lähivedet ‐toimintamallin toteuttamisessa. Verkostossa on paljon erilaista asiantuntemusta vesiasioista ja ympäristökasvatuksesta. Kukin tarjoaa omaa erityisosaamistaan toimialueellaan ja yhdessä tuotamme tiedotusta ja tilaisuuksia toiveiden ja tarpeiden mukaan. Tuki on pääasiassa maksutonta.
Lisätietoa: www.ymparistonyt.fi/koulujemme-lahivedet

Ympäristökasvatusideoille valtakunnallista vauhtia

Ympäristökasvatusideoille valtakunnallista vauhtia

Valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäville ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankkeille voi hakea avustusta Keski-Suomen ELY-keskuksesta. Avustushaku on avattu 24.10.2018 ja se jatkuu 30.11.2018 asti.

Rahoitettaviksi etsitään nyt erityisesti hankkeita, jotka edistävät a) ilmastokasvatusta ja aktiivista ilmastokansalaisuutta, b) luonnon monimuotoisuuden merkityksen ymmärtämistä ja monimuotoisuutta tukevia tekoja arjessa tai c) erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä ja uusien yhteistyömuotojen kehittämistä kulttuuriympäristökasvatuksessa.

– Miten nostatetaan ja ylläpidetään aktiivista ja rakentavaa mielialaa ilmastokriisin keskellä? Entä kuinka voidaan vastata toiseen suurhaasteeseemme, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen? Näihin isoihin kysymyksiin löytyy osaratkaisuja maamme osaavilta ympäristökasvattajilta, uskoo ympäristökasvatusasiantuntija Tanja Tuulinen.

Ympäristökasvatus- ja -valistushankkeessa voidaan toimia niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin parissa. Olennaista on löytää sopivat menetelmät kunkin kohderyhmän tavoittamiseen, ja toisaalta pohtia, mikä on olennainen kohderyhmä minkäkin haasteen ratkaisemisessa.

– Olemme valmiita rahoittamaan myös aikuisiin kohdistuvia hankkeita, vaikka viime vuoden avustukset menivätkin lasten ja nuorten hankkeisiin. Aikuiset ovat päättävissä asemissa, ja heidänkin herättelynsä ja voimaannuttamisensa on tärkeää, sanoo Tuulinen.

Keski-Suomen ELY-keskus käsittelee avustushakemukset koko maan alueelta. Avustukset ovat ympäristöministeriön hallinnonalan harkinnanvaraisia valtionavustuksia, ja niitä myönnetään edellyttäen, että eduskunta osoittaa vuoden 2019 valtion talousarviossa tähän määrärahaa. Avustusta haetaan ensisijaisesti sähköisen asiointipalvelun kautta. Tarkemmat ohjeet ja hakulomakkeet verkkopalvelussamme: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/avustukset-ymparistokasvatus

Lue lisää > ELY-keskus

Haettavana valtionavustuksia vuodelle 2019

Haettavana valtionavustuksia vuodelle 2019

Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta voi hakea harkinnanvaraista avustusta alla listattuihin tarkoituksiin. Hakemukset tulee toimittaa viimeistään 30.11.2018 käyttäen ensisijaisesti sähköistä hakutapaa.

  • rakennusperinnön hoitoon
  • saariston ympäristönhoitoon
  • pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen ja pohjavesien suojelua toteuttaviin hankkeisiin
  • haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan
  • vesien- ja merenhoidon sekä vesistö- ja kalataloustoimenpiteiden toteuttamiseen

Lue lisää > ELY-keskus

Lisäksi ympäristöministeriö ja Keski-Suomen ELY-keskus myöntävät eräitä avustuksia.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
– kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista ja muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistäviin valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäviin projektiluonteisiin hankkeisiin.

Lue lisää > ELY-keskus

Ympäristöministeriö
– valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille niiden toimintaan;
– valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille niiden suorittamaan valistus- ja neuvontatoimintaan;
– saaristoalueiden jätehuoltoa edistävään toimintaan;
– seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysalueiden hankintaan.

Lue lisää > Ympäristöministeriö

 

Porin kouluissa taistellaan ruokahävikkiä vastaan

Porin kouluissa lautasilta roskiin ruokaa niukasti vähemmän kuin viime vuonna

Porin kaupunki otti osaa syyskuussa valtakunnalliseen Hävikkiviikkoon punnitsemalla oppilaiden lautasilta roskiin heittämän ruuan määrää. Tavoitteena oli, että roskiin heitettäisiin vähemmän ruokaa per oppilas kuin viime vuonna. Tässä onnistuttiin niukasti: roskiin päätyi keskimäärin 11,1 grammaa per oppilas viime vuoden 11,4 gramman sijaan. Koska lautashävikin määrää onnistuttiin vähentämään, saavat oppilaat palkinnoksi jäätelöpuikkojen sijaan tuutit. Koko viikon aikana punnittiin 440 kiloa lautasjätettä ja lautasista laskettiin 39 200 ruokailijaa. Jos kouluruoka-annoksen hinnaksi arvioidaan euro ja kooksi 300 grammaa, meni lautasilta roskiin ruokaa lähes 1 500 euron ja annoksen edestä.

Kuninkaanhaan koulussa on vuosien ajan painittu oppilaiden lautashävikin kanssa. Tänä vuonna oppilaiden lautasiltaan roskiin heittämän ruuan määrä tippui huimat 66 prosenttia. Keskimäärin jokainen heitti lautaseltaan roskiin noin 17 grammaa vähemmän ruokaa kuin viime vuonna. Selitys oli hämmentävän yksinkertainen: koululla oli nostettu hävikki- eli biojäteastia oppilaiden nähtäville.

Lautashävikki_vuosina_2017_ja_2018_Porin kouluissa

Lautashävikin määrä ja muutos Porin kouluissa vuosina 2017 ja 2018. Kuva: Porin kaupunki 2018

Ruokahävikin vähentäminen vaatii kaikkien panoksen

Oppilaiden tulee arvostaa ruokaa ja osata arvioida nälkänsä määrä, jotta ruokaa ei päädy lautasilta roskiin. Jos ruokailutilanne on levoton, meluisa ja kiireinen, päätyy ruokaa enemmän biojäteastiaan. Rehtorien ja opettajien panosta vaaditaan, jotta ruokahävikin vähentämisen tärkeys selkenee oppilaille. Toisaalta keittiöhenkilökunta punnitsee roskiin päätyvän ruuan määrän. Vanhemmat muokkaavat lastensa asenteita suhteessa kouluruokaan.

Porin Palveluliikelaitoksessa on tiedostettu YK:n ja EU:n asettama tavoite ruokahävikin määrän puolittamisesta reilussa kymmenessä vuodessa eli vuoteen 2030 mennessä. Euroopan unionin jäsenmaiden tulee raportoida ruokajätteensä määrä komissiolle vuodesta 2020 lähtien vuosittain. Vuodesta 2015 lähtien vuosittaisten teemaviikkojen kautta ruokahävikin mittaamista on ajettu osaksi keittiöiden arkea. Tarjoilu- ja valmistushävikin seuraamisesta onkin tulossa pysyvä käytäntö Porin koulujen keittiöissä. Tämän vuoden ruokahävikin vähentämiskampanjan Porin kouluissa toteuttivat yhteistyössä CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -osahanke Luuppi, Porin seudun jäteneuvonta ja Porin Palveluliikelaitos.

Lisätietoja antavat:

Anu Pujola, projektikoordinaattori, puh. 044 701 3338

Timo Salmi, palvelusuunnittelija, puh. 044 701 8052

Vesiasiaa voi käsitellä monesta vinkkelistä – materiaalia ideointiin

Vesiasiaa voi käsitellä monesta vinkkelistä – materiaalia ideointiin

Koulujemme lähivedet -toiminta luo monentyyppisiä mahdollisuuksia vesiasioiden käsittelyyn perusopetuksessa. VELHO-hankkeen vesikoulutoiminnassa vuosina 2011-13 kertyi materiaalia ja käytännön kokemuksia vesiopetuksesta Varsinais-Suomen alakouluissa.

Aiheita, joita lähivesitoimintaan voidaan kytkeä ovat muun muassa veden käyttö ja säästäminen, veden kiertokulku maapallolla, kierrätys ja vesiensuojelu, vesiensuojelu kuvaamataidon aiheena, vesiaiheiset pelit ja leikit. VELHO-hankkeen materiaalit ovat vapaasti käytettävissä ja ne voivat toimia uusien ideoiden siemenenä.

> VELHO-hankkeen kummikoulutoiminnan materiaalit

 

Lue uusin Ympäristö Nyt -uutisviesti

Ympäristö Nyt -uutisviesti 2/2018

Aiheina:

  • Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti
  • Paraisille oma mansikkapaikka
  • Kulttuuriympäristöfoorumi: aineettomat arvot yhdistävät
  • Tapahtumat
    • Kokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen 21.11.2018
    • Ilmastotalkoot Satakunnassa 27.11.2018
    • Koulujemme lähivedet -koulutus 14.11.2018

> Ympäristö Nyt -uutisviesti 2/2018

Mukaan Hävikkiviikkoon

Mukaan Hävikkiviikkoon

Ruokahävikin vähentäminen alkaa ostoskorista, jatkuu jääkaapissa ja näkyy lopulta lompakossa

Jokavuotista Hävikkiviikkoa vietetään tänä vuonna 10.-16.9.2018. Hävikkiviikolla halutaan nostaa ruuan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä erityisesti kuluttajille. Suomalaiset heittävät ruokaa roskiin keskimäärin 23 kiloa vuodessa. Rahallisesti tämä vastaa 125 euron arvosta ruokaa.

Valtakunnallisen Hävikkiviikon järjestäjänä toimii Kuluttaja-lehti. Mukaan toimintaan voi liittyä kuitenkin mikä tahansa taho tai myös yksityishenkilö halutessaan. Osallistujat päättävät itse aktiivisuudestaan Hävikkiviikkoon liittyen; se voi olla vinkkien jakamista, aktiivisuutta keskusteluissa tai kokonainen kampanja aiheesta. Yhteistyökumppaniksi ilmoittautuminen on käynnissä nyt Hävikkiviikon verkkosivuilla.

Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun jokaisessa osassa

On arvioitu, että jopa 25-30 % kaikesta maailman ruuasta päätyy roskiin. Osa ruuasta jää maahan, osa matkalle, osa myymättä kauppaan tai ravintolaan. YK:n ja EU:n tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Suomalaisessa ruokaketjussa hukkaan menevät määrät eivät ole ihan yhtä suuria kuin maailmanlaajuisesti, mutta silti määrät pyörivät 10-15 % tuotetusta ruuasta eli 450 miljoonassa kilossa. Ruokaketjun eri osuuksissa ruokaa menee hukkaan eri verran:

  • kotitalouksien ruokahävikki 120-160 miljoonaa kiloa eli 30 %
  • ravintolat ja joukkoruokailu 75-85 miljoonaa kiloa eli 20 %
  • kauppa 65-75 miljoonaa kiloa eli 18 %
  • teollisuus 75-105 miljoonaa kiloa 20 %
  • alkutuotanto 50-60 miljoonaa kiloa eli 12 %

Suomessa ruokahävikkiä syntyy siis eniten kotitalouksissa. Sen takia Hävikkiviikko on suunnattu ensisijaisesti tavallisille kuluttajille, jotka joskus rohmuavat kaappinsa liian täyteen ruokaa eivätkä ennätä syödä kaikkea pois ennen pilaantumista.

Havikkiviikko_somenostot_05

Kuva: Kuluttaja-lehti 2018

Ruokahävikki johtuu suunnittelemattomuudesta, tilanteiden muuttumisesta ja keittiötaitojen heikkoudesta

Maailmanlaajuisesti hukkaan menevällä ruualla voitaisiin ruokkia maapallon kaikki ihmiset. Kehittyvissä maissa ruokaa pilaantuu kehnojen kuljetus- ja säilytysvälineiden takia. Vauraammissa maissa ruokahävikki johtuu usein huolimattomuudesta ja välinpitämättömyydestä. Kuluttajat ostavat liikaa ruokaa ja kaupan hyllylle päätyvät vain täydellisen näköiset tuotteet, sillä nuhjaantuneet vihannekset eivät mene kaupaksi samalla tavalla kuin kauniisti säilyneet sisarensa.

Kotitalouksissa heitetään useimmiten pois leipää, valmisruokia, liha- ja kalatuotteita, tuoreita hedelmiä, vihanneksia, juureksia, marjoja sekä kahvia. Käyttökelpoisia tuotteita heitetään roskiin päivittäin. Parasta ennen -merkintä ei ole sama asia kuin viimeinen käyttöpäivä -merkintä. Parasta ennen on suositus, jonka jälkeen ruuan kunnon arvioimisessa tulee luottaa entistä vahvemmin omaan haju-, näkö- ja makuaistiinsa. Ruokaa heitetään eniten pois pilaantumisen vuoksi, mutta myös ruuan liiallinen valmistaminen ja haluttomuus syödä samaa ruokaa ovat yleisiä syitä ruokahävikille.

Hävikkiviikon 10.-16.9.2018 aikana on tarjolla useita vinkkejä ruokahävikin pienentämiseen kauppakäynnistä ruuan säilyttämiseen. Tämän vuoden Hävikkiviikon erityisteemana on yhteisöllisyys. Kuluttajia halutaan kannustaa taistelemaan yhdessä hävikkiä vastaan, sillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa ruokahävikin määrään omilla teoillaan ja valinnoillaan. Kuluttajien vaatiessa toimia myös kaupat, ravintolat, teollisuus ja alkutuotanto alkavat kiinnittää entistä enemmän huomiota omaan hävikkimääräänsä.

Jutun luvut ruokahävikin määristä ovat Hävikkiviikon sivuilta.

Lue lisää

> Hävikkiviikon nettisivut

> Muista käyttää aihetunnistetta #hävikkiviikko teemasta keskustellessasi

Kulttuuriympäristösatoa

Kulttuuriympäristösatoa

Kulttuuriympäristöfoorumi: aineettomat arvot yhdistävät ihmisiä ja yhteisöjä

Turun linnassa kokoontui 4.9.2018 ilahduttavan monipuolinen joukko kulttuuriympäristön ja -perinnön ystäviä. Osana Varsinais-Suomen Kumppanuusfoorumia järjestettiin lähiympäristön löytämistä ja paikan merkitystä identiteetille käsittelevä Kulttuuriympäristöfoorumi. Foorumilla haluttiin myös nostaa esiin samalla viikolla vietettävää Euroopan kulttuuriympäristöpäivää ja vuoden 2018 Euroopan kulttuuriperinnön teemavuotta.

Bryggman-salissa kuulimme, kävimme keskustelua ja saimme uusia näkemyksiä siitä, miten maakunnassa kerättävää ja tutkittavaa tietoa voidaan hyödyntää niin opetuksen suunnittelussa, matkailun kehittämisessä ja elinvoimaisuuden edistämisessä kuin virkistäytymisessä ja hyvinvoinnin lähteenä.

Kulttuuriymparistof-yleiso-Niina-Ruuska-920x425

Puhujien esitykset toivat esiin hyvin sen moninaisuuden, mikä eteemme avautuu, kun puhumme kulttuuriympäristöstämme ja -perinnöstämme. Aineettomat arvot ja ihmisen toiminta historiallisena jatkumona yhdistää ihmisiä ja yhteisöjä. Ympäristömme vetovoimaiset kulttuurimaisemat ja luonto, rakennetut ympäristöt ja arkeologiset paikat tarjoavat paitsi oppimisympäristöjä, myös virkistäytymistä ja elinkeinoja.

Useiden toimijoiden tuottamana arvokasta tietoa kertyy paljon, joskus sirpaleisenakin näyttäytyvänä kokonaisuutena. Tärkeää onkin saada kerätty tieto käyttöön ja tuoda esiin niitä työkaluja, joita jatkuvasti kehitetään tiedon parempaan hyötykäyttöön saamiseksi. Näin voimme onnistua paremmin ymmärtämään ympäristökokonaisuuksiin liittyviä monia kytkentöjä ja lisäämään keskustelua suhtautumisestamme ympäristöömme.

Kirjoittaja:
maakunta-arkkitehti Kaisa Äijö, Varsinais-Suomen liitto

>> Kulttuuriympäristöfoorumin 4.9.2018 esitykset