ympäristökasvatus

Etusivu / Postit "ympäristökasvatus"

Ympäristökasvatuksen valtakunnalliset hankeavustukset jaettu

Avustusta myönnettiin 14 eri hankkeelle

Keski-Suomen ELY-keskus on tehnyt päätöksen tämänvuotisten ympäristökasvatuksen hankeavustusten saajista. Avustusta myönnetään yhteensä 241 465 euron edestä 14 hankkeelle, joilla edistetään erityisesti ilmastokasvatusta, kestävän kehityksen laajan kokonaisuuden haltuunottoa ja kulttuuriperintövuoden teemoja.

Avustuksia haettiin 55 hankkeelle yhteensä 1 366 183 euron edestä. Hankkeet vastasivat pääosin hyvin hakukierroksen painotuksiin. Ympäristökasvatuksen kentän ajankohtaiset puheenaiheet kuten ympäristö- ja ilmastoahdistus ja niiden käsittely olivat myös läsnä useassa hankesuunnitelmassa. Erinomaisista hankkeista oli jälleen ylitarjontaa. Kaikissa rahoitetuissa hankkeissa on hyvin ammattitaitoiset ja verkottuneet toteuttajat. Useimmat hankkeet ovat valtakunnallisia kehittämishankkeita, joista on hyötyä laajalti. Myös joitain alueellisesti merkittäviä hankkeita pystyttiin rahoittamaan.

”Hakukierros osoitti jälleen, että Suomesta löytyy paljon osaamista ja halua monipuoliseen ja vaikuttavaan ympäristökasvatustyöhön”, sanoo ympäristökasvatusasiantuntija Tanja Tuulinen ja jatkaa: ”toimijat tekevät myös mallikkaasti yhteistyötä, mikä parantaa tietysti toiminnan vaikuttavuutta.”

800px-Aboa_Vetus_&_Ars_Nova_ulkokuva_2016

Aboa Vetus & Ars Nova -museon sisäänkäynti Aurajoen rannassa. Kuva: Aboa Vetus & Ars Nova 2016

Lounais-Suomen alueella avustusta Aboa Vetus & Ars Novalle sekä Rauman kaupungille

Kaksi avustusta saanutta hanketta löytyvät Turusta ja Raumalta. Turussa sijaitseva museo Aboa Vetus & Ars Nova sai avustusta ”Sää ja mää – sään merkityksiä ennen ja nyt” -hankkeeseen. Siinä pureudutaan säätilan merkityksiin eri näkökulmista. Hankkeessa vahvistetaan kulttuuriympäristökasvatuksen ja monialaisten lähestymistapojen avulla yläkouluikäisten lasten ja nuorten kulttuuriympäristön ja luonnon arvostusta sekä tuetaan tietoisuutta sään vaikutuksesta ihmisten elämään vuodenajoista ilmastonmuutokseen. Hankkeen myötä oppilas ymmärtää ilmaston ja sääolosuhteiden muutoksen historiallisessa perspektiivissä ja oppii hahmottamaan omaa rooliaan tässä jatkumossa. Projektissa toteutetaan työpajoja ja kouluvierailuja, näyttely museossa sekä sähköinen oppimateriaali koulujen ja muiden kasvatusalan toimijoiden käyttöön.

Avustuksen myöntämistä perusteltiin hankkeen monipuolisuudella, toimijoiden asiantuntijuudella, hakukriteereihin vastaamisella sekä muuallakin hyödynnettävän aineiston tuottamisella.

Rauman kaupunki sai avustusta Sammallahdenmäen maailmanperintökohteen digitaalisen saavutettavuuden parantaminen -hankkeeseen. Hankkeessa pilotoidaan digitaalisen saavutettavuuden parantamista Sammallahdenmäen maailmanperintökohteeseen mobiiliopastuksen muodossa. Pilotointi toteutetaan yhdessä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen kanssa. Avustuksen myöntämistä perusteltiin valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristökohteen esiintuomisella, monipuolisella yhteistyöryhmällä sekä lapsien ja nuorien aktivoimisella.

Muita tukea saaneita hankkeita olivat esimerkiksi Lahden kaupungin Ympäristökasvatusta Geoparkissa -hanke, Luonto-Liitto ry:n Sitoumus 2050 tukemaan ympäristökasvatusta ja -tietoisuutta -hanke sekä Helsingin Seurakuntayhtymän Nuoret ympäristövaikuttajina -hanke.

Lue lisää

> Tiedote – Ympäristökasvatuksen valtakunnalliset hankeavustukset jaettu

> Rahoitettavien hankkeiden lyhyet kuvaukset

Luonto kaupungissa

Luonto kaupungissa

Juhannus lähestyy ja vaikka suuri osa suomalaisista karkaa maaseudulle mökeille viettämään keskikesän juhlaa, jää moni myös kaupunkiin. Luonnonläheistä juhannusta voi viettää kuitenkin myös taajama-alueilla.  SYKE:n viime vuonna julkaisema Ympäristön tila –katsaus käsittelee kaupunkiluontoa ja sen terveysvaikutuksia. Alla on poimintoja katsauksesta ja jutun lopussa on linkit SYKE:n tietopakettiin.

Suomi kaupungistuu

Suomi on muihin Euroopan maihin verrattuna kaupungistunut melko myöhään. Taajaan asutun alueen pinta-ala ja taajamissa asuvan väestön määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1980. Vuonna 2015 yli 70 % suomalaisista asui 34 suurimman kaupunkiseudun alueella. Taajamissa asuu 84 % koko väestöstä eli yli 4,6 miljoonaa suomalaista.

Samalla kun taajamien väestömäärä on kasvanut, asukastiheys niissä on pienentynyt. Taajamat ovat laajentuneet ja väljentyneet. Etenkin pientalorakentamista on kohdistunut uusille alueille kaupungin ulkopuolelle, minkä takia yhdyskuntarakenne on hajautunut. Hajautumisella on ollut monia kielteisiä ympäristövaikutuksia, kuten henkilöautoliikenteen lisääntyminen. 2010-luvulla kaupunkirakenteen hajautumista on hillinnyt huomattavasti taloudellinen taantuma ja se, että etenkin suurilla kaupunkiseuduilla on alettu painottaa täydennysrakentamista. Kaupunkiseutujen keskustaajamien pinta-alasta keskimäärin noin 30–40 % on erilaisia viheralueita. Kaupunkien suunnittelu onkin jatkuvaa tasapainoilua eheän yhdyskuntarakenteen ja kestävien liikkumismuotojen edistämisen sekä vihreän ja viihtyisän asuinympäristön luomisen välillä.

2000-luvun alkuvuosina Suomen kaupunkiseudut laajenivat erityisesti kaupunkia ympäröiville metsäalueille. 2010-luvulla täydennysrakentaminen on lisännyt paineita myös taajamien viheralueiden rakentamiseen. Vaikka suurimpien kaupunkiseutujen keskustaajamissa uudisrakentaminen kohdistuu pääosin jo rakennetuksi luokitellulle alueelle, lähes neljännes uudisrakentamisesta sijoittui sielläkin metsiin ja muille luontoalueille. Kaupunkiseutujen reuna-alueilla viheralueille sijoittui jopa yli puolet uusista rakennuksista.

kaupunkiluonto_taajamienkehitys

Kaupunkiluonto tuottaa monia hyötyjä ihmisille

Tiivistyvissä kaupungeissa on tärkeää huolehtia siitä, että luontoa on lähellä asutusta, sillä luonto tekee tutkitusti hyvää ihmisen terveydelle. Luonnossa oleskelun on todettu kohentavan mielialaa, lieventävän stressiä sekä laskevan sykettä ja verenpainetta. Lisäksi luonnossa liikkuminen lisää ihmisen altistusta monipuoliselle mikrobistolle, mikä auttaa suojaamaan lievän tulehdustilan ja immunologisen epätasapainon sairauksilta, kuten allergioilta ja astmalta.

Luontoon pohjautuvilla ratkaisuilla voidaan myös täydentää tai jopa korvata kaupunkien ja rakennusten teknisiä järjestelmiä ja sopeutua muuttuvaan ilmastoon. Esimerkiksi kaupunkitulvien riski kasvaa ilmastonmuutoksen myötä, kun sadanta ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Tulvariskiä nostaa entisestään kaupungistumisen myötä lisääntyvä rakentaminen ja vettä läpäisemättömät pinnat, kuten asfaltti. Kaupunkitulvia voidaan ehkäistä esimerkiksi rakentamalla riittävästi hulevesiä imeyttäviä viheralueita ja vettä viivyttäviä rakenteita, kuten kosteikkoja, lammikoita ja hulevesipainanteita. Viherseinien ja –kattojen avulla voidaan suojata rakennuksia liialta kuumuudelta ja lisätä samalla luonnon monimuotoisuutta kaupungissa. Kaupunkien maa- ja kattopinta-alaa voidaan lisäksi valjastaa vaikkapa ruuantuotantoon kaupunkiviljelyn muodossa.

ympäristö_kaupunkiluonto_terveys

Myös lapset pitäisi huomioida kaupunkiluontoon liittyvässä suunnittelussa

Luonto tarjoaa elämyksiä ja terveyshyötyjä, jotka ovat erityisen tärkeitä lapsille. Luonto innostaa lasta liikkumaan ja on hänelle hyvä oppimisympäristö. Lapsi altistuu luonnossa mikrobeille, mikä kehittää ja vahvistaa immuunijärjestelmää. Lasten vähäinen altistuminen luonnon mikrobeille köyhdyttää kehon pieneliöstöä ja tätä kautta alentaa vastustuskykyä. Alentuneella vastustuskyvyllä taas on yhteys tulehdusperäisiin sairauksiin ja atooppiseen herkistymiseen, joka voi ilmetä muun muassa allergioina ja astmana. Tälle biodiversiteettihypoteesille on saatu vahvistusta tutkimuksista. On esimerkiksi havaittu, että pienten lasten kodin etäisyydellä metsästä tai maatalousympäristöstä on yhteys atooppiseen herkistymiseen.

Lapsi altistuu monimuotoiselle luonnolle todennäköisimmin silloin, kun luonto on lähellä ja helposti käytettävissä. Ympäristöpsykologiassa puhutaan ympäristön tarjoumista. Yhdyskuntasuunnittelun tehtävä on mahdollistaa tarjoumat. Kaupunkisuunnittelulla on keskeinen rooli lähiluonnon käytön tukemisessa. Suunnittelulla voidaan vaikuttaa esimerkiksi viheralueiden säilymiseen kaupunkien täydennysrakentamisessa ja viheralueiden hoitoon.

Suunnitteluun on hyvä ottaa mukaan toimijoita mahdollisimman laajasti. Maankäytön suunnittelijoiden, kuten kaavoittajien ja arkkitehtien, lisäksi suunnitteluun on hyvä ottaa mukaan myös joukkoliikenteen kehittäjiä ja kaupunkiluonnon käyttäjiä. Hyvän yhteissuunnittelun edellytys on, että lähiluonnon terveyshyödyt tunnistetaan nykyistä kattavammin. Myös vastuuta kaupunkiluonnon suunnittelusta tulee jakaa selkeämmin. Kaupunkien reuna-alueilla hyvinvointia lisäävän luontokokemuksen ja -altistuksen tarjoaa usein lähimetsä. Kaupunkien keskustoissa luontokokemuksen taas tarjoaa esimerkiksi puisto.

Parhaimmillaan lähiluonto suunnitellaan osaksi päiväkotien ja koulujen arkea sekä sijainniltaan että laadultaan. Lisäksi se nivotaan osaksi päiväkotien opetusta ja koulujen opetussuunnitelmaa. Päiväkotien lähiluontokohteiden on sijaittava hyvin lähellä, tai ainakin helppojen kulkuyhteyksien päässä. Jo iso tie päiväkodin ja luontoalueen välissä voi estää lasten pääsyn sinne. Luonto voidaan tuoda keskelle rakennettua ympäristöä esimerkiksi kasvinviljelylaatikoilla, viherseinillä tai vaikka rakentamalla kokonaisia syötäviä puutarhoja. Pihoilla voidaan kasvattaa puita, joissa saa kiipeillä ja oleilla. Lapset kannattaa ottaa mukaan elinympäristönsä suunnitteluun, sillä he ovat mestareita keksimään toimivia ratkaisuja.

 

Lue lisää

> Ympäristön tila Suomessa 2017-2018 –raportit

> Luonto kaupungissa – Suomalaiset arvostavat asuinalueensa luontoa

> Luonto edistämään terveyttä myös kaupungeissa

 

Onpa lämmintä ja kuivaa! Loppuuko vesi?

Onpa lämmintä ja kuivaa! Loppuuko vesi?

Kuukauden kysymykseen Vaikuta vesiin Nyt -sivuilla vastaavat Jyrki Lammila ja Maria Mäkinen ELY-keskuksen vesiyksiköstä

Onpa lämmintä ja kuivaa! Loppuuko vesi?

”Loppuvuoden 2017 sateet nostivat onneksi pohjavesipinnat lähes normaalitasolle kuivan jakson 2016-2017 jälkeen. Tähän aikaan vuodesta pohjavesipinnat ovat normaalistikin laskusuunnassa.

Pitkään jatkuva kuivuus näkyy nopeimmin pienissä pohjavesimuodostumissa ja yksityisissä talousvesikaivoissa. Syksyn sateet ovat pohjaveden muodostumisen kannalta tärkeämpiä, joten toivotaan sateista syksyä.”

>> Vaikuta vesiin Nyt

Lähde Raumanjoki-kävelylle

Lähde Raumanjoki-kävelylle

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Raumanjoki-kävelyjä järjestetään kolme kesän aikana: 6.6., 2.7., 1.8. klo 17

Kävelyllä tutustutaan Raumanjoen maisemahistoriaan ja ihmisten ja joen väliseen vuorovaikutukseen. Kävelyn aikana kerätään talteen myös osallistujien muistoja Raumanjokeen liittyen. Kävelyn kesto on noin tunti. Lähtö Taarinsillalta (Itäkatu 1) klo 17. Kävely on maksuton.

Raumanjoki-kävely on osa Living with Cultural Heritage –hanketta ja Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden tapahtumia.

#EuropeForCulture #LiviHeri

>> Rauman kaupungin tapahtumakalenteri

kulttuuriperintövuosi 18

 

Maa- ja kotitalousnaiset torjumassa hukkaa ja vaalimassa vesistöjä

Maa- ja kotitalousnaiset torjumassa hukkaa ja vaalimassa vesistöjä

Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ja Vesistökunnostusverkoston yhteisen Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hankkeen päätavoitteena on tuoda kuluttajille tietoa mahdollisuuksista vaikuttaa ympäristön, erityisesti vesistöjen tilaan omilla valinnoillaan sekä edistää ravinteiden kierrätystä.

ruokahukka_ruotuun_7cm– Tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä ja aktivoida vapaaehtoista vesienhoitotyötä havainnollistamisen ja positiivisen viestinnän avulla, kertoo ruoka-asiantuntija Anna Kari ProAgria Länsi-Suomesta.

Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 400 000 eurolla Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön –kärkihanketta.

Hukantorjuntaa tapahtumissa tai omassa arjessa

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ovat osaltaan toimimassa hankkeessa järjestäen esimerkiksi infotilaisuuksia, rantatapahtumia, webinaareja ja koulutuksia.

Aina ei tarvitse osallistua tapahtumiin, vaan kotoakin voi ilmoittautua Hukantorjuntapartioihin toteuttamaan pieniä tekoja, kuten esim. järjestämällä pakastin (hyödynnä viimevuoden sato ennen uutta) ja kertomalla teoistasi työpaikalla ja harrastuksissa kannustaen muita mukaan.

– Torjumme hukkaa ja kerromme vinkkejä omatoimiseen vesienhoitoon useissa kevään ja kesän tapahtumissa, vinkkaa Anna Kari.

 Tapahtumia Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa:

  • Aseman Kevät -tapahtuma Nousiaisissa (Vanhanasemantie 29), 19.5.2018 klo 11-15
  • Pyöräilytapahtuma, Mynämäki 23.5.32018
  • Pyhäjärvimessut ja ruokahävikki (Eura urheilutalo) 26.-27.5.2018
  • Jätteiden Yö, Ruokahukka (Hevossuontie 50, Rauma) 8.6. klo 16-20
  • Impinpäivän rantatapahtuma, Kurjenrahkan kansallispuistossa 12.6.2018 klo 16-20
  • Melontatapahtuma, Masku 28.6.2018
  • Okra, Oripään lentokentällä 4.-7.7.2018
  • Muinaistulien yö, 25.8.2018
  • Tulossa myös Rantalaidunnus-info Seilin Saarelle kesällä

Seuraa viestintää: #hukkaruotuun #ravinteetkiertoon #RAKI2 #kärkihanke #vaikutavesiin

Lue lisää
>> Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hanke
>> Hukantorjuntapartio

Lisätiedot:
Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijat
Terhi Ajosenpää, p. 043 825 1221
Katri Salminen, p. 050 664 74
Kaisu Wallin, p. 050 590 2085

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijat
Anna Kari, p. 050 555 8440
Mari Mäenpää, p. 050 603 69

Maija Willman, toiminnanjohtaja p. 0500 323 136

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi

Maa- ja kotitalousnaisten Keskus
maisemanhoidon kehitysjohtaja Leena Lahdenvesi-Korhonen p. 040 523 5133
ruoka- ja ravitsemusneuvonnan kehityspäällikkö Katja Pethman, p. 040 526 4619

Maa- ja kotitalousnaiset on ruuan, maaseutumaiseman ja yrityspalveluiden asiantuntijajärjestö ja maaseutuhenkisten ihmisten suuri ja aktiivinen verkosto. Maa- ja kotitalousnaisten noin 70 asiantuntijaa yhdessätoista alueellisessa piirikeskuksessa, jotka toimivat yhteistyössä ProAgria Keskusten kanssa. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus on järjestön valtakunnallinen keskusjärjestö.

Hallituksen kärkihanke logo fi lila RGB SaaRa

 

 

 

Opastusta Vesitesti-laukun käyttöön videolla

Opastusta Vesitesti-laukun käyttöön videolla

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry on tuottanut YouTube-videon, joka ohjeistaa Suomen ympäristökeskuksen kokoaman Vesitesti-laukun käyttöä. Video on toteutettu molemmilla kotimaisilla kielillä.

Suomeksi: https://youtu.be/-057LF6RCc4

På svenska: https://youtu.be/EG1O4tEQPpI

Videot on rahoittanut Porvoon Läntisen Rotaryklubin projekti ”Itämeri kiittää – Östersjön tackar 2016 – 18”.

Lounaissuomalaisilla kouluilla on mahdollisuus saada laukku vastaamalla Rauman haasteeseen Ympäristö Nytin Haasteareenalla. Haasteeseen on vastannut jo lähes 50 koulua.

>> Koulujemme lähivedet

Lue uusin Ympäristö Nyt -uutisviesti

Aiheina:

  • nostokuva 2018Meremme tähden -tapahtuma 29.5.
  • Maakuntien ilmastopäästöt vähentyneet yli neljänneksen
  • Ilmastoviisas Satakunta – ILSA käynnistyy
  • Varsinais-Suomessa kuntakierros käynnissä
  • Sähkö- ja kaasuautoja yhteishankinnalla
  • Yli 60 Koulujemme lähivedet -haasteessa mukana

Lue > Ympäristö Nyt -uutisviesti 1/2018

Ötökkäkortit tutustuttavat vesien pieneläimiin

Ötökkäkortit tutustuttavat vesien pieneläimiin

Vesiötökkäkorteista tukea koulujen lähivesitutkimuksiin

Otokkakortit_ValoniaLähivesitoiminnan yhtenä osana ovat veden äärellä tehtävät vesiötökkätutkimukset. Valonian viestintäasiantuntijat suunnittelivat ja toteuttivat tätä varten vesiötökkäkortit. Korteissa on havainnollisin ja värikkäin piirroskuvin esitelty 18 tavallista vesien pieneläintä.

Eläimen kuvan alla on lyhyt kuvailuteksti pituudesta, erityispiirteistä sekä sijainnista vedessä. Kuvitus on tehty erityisesti alakoululaisia kiinnostavaksi ja innostavaksi. Kortit ovat paksuhkoa muovia ja kestävät hyvin maasto-olosuhteita.

Valonian järjestämissä vesikouluissa on havaittu, että peruskoulujen oppilaita kiehtoo suuresti vesiötököiden haaviminen ja tunnistaminen. Oppilaat pääsevätkin pyydystämään vesiötököitä haaveilla ja tunnistamaan niitä korttien sekä mahdollisesti muidenkin oppaiden avustuksella. Tutkimusten lopuksi ötökät päästetään takaisin vesistöön.

Kiinnostuitko vesiötökkäkorteista ja haluaisitko niitä käyttöösi?
Ota yhteyttä Valonian vesiasiantuntija Jarkko Lekaan
.

Lue lisää > Valonia

Monialaista ilmiöoppimista

Koulujemme lähivesi -toiminta on opettaja- ja koululähtöistä toiminnallista vesiopetusta, jossa keskitytään erityisesti veden tilan seurantaan ja vesieliöiden tutkimiseen. Lähivesitoimintaan voidaan soveltaa monialaista ilmiöoppimista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi vesitutkimusvälineiden valmistamista, vesistöjen paikallishistoriaan tutustumista sekä vesistöjen lähiympäristön ja ihmistoiminnan vaikutuksien havainnointia.

Lisäksi vesitutkimuksista tehdään juttuja vaikkapa someen, koulun internetsivulle tai paikallislehteen. Tavoitteena on saada oppilaat havainnoimaan omia lähivesiään ja innostumaan niistä.

Koulujemme lähivedet -toimintaan on tarjolla tukea hankkeissa ja verkostoissa

Valonialla on käynnissä Koulujemme lähivedet Varsinais-Suomessa -hanke. Lisäksi Lounais-Suomessa toimii Koulujemme lähivedet -verkosto, joka eri tahojen yhteistyönä pyrkii tukemaan toiminnan leviämistä kouluihin tiedottamalla nettisivujen, uutiskirjeen ja tilaisuuksien kautta, tarjoamalla kokemusten vaihtoa ja alan asiantuntemusta. Samaa teemaa toteutetaan myös Kaarinan kaupungin vetämässä Ihan pihalla! -hankkeessa, jossa hyödynnetään erityisesti digitaalisuutta ja pelipedagogiikkaa.

Lue lisää > Koulujemme lähivedet -verkoston sivut

VS_Ely_koulu_lv_bann_300x120px

 

 

Koulujemme lähivedet -uutisviesti 3/2018

haastekartta 0418
Yli 60 lounaissuomalaista koulua on vastannut Rauman Koulujemme lähivedet -haasteeseen.

Lue tuoreimmat Koulujemme lähivedet -uutiset

Aiheina:

  • Meremme tähden -tapahtuma 29.5.
  • Yli 60 Koulujemme lähivedet -haasteessa mukana
  • Muurlan koulussa paneudutaan vesiteemaan isosti
  • Mobiililaite avuksi koulujen vesitutkimuksiin

 

> Koulujemme lähivedet -uutisviesti 3/2018

VS_Ely_koulu_lv_bann_300x120px

Siisti biitsi siivoaa jälleen rannat

Pidä Saaristo Siistinä ry:n järjestämä Siisti Biitsi -rantojensiivouskampanja käynnistyy jälleen. Vesistöjen roskaantuminen on vakava ongelma, johon talkookampanjalla halutaan puuttua.

siisti_biitsi_logo_72dpiPidä Saaristo Siistinä ry on tehnyt jo lähes 50 vuotta työtä vesistöjen roskaantumisen ehkäisemiseksi. Tänä vuonna viidennettä kertaa järjestettävän, kaikille kansalaisille suunnatun Siisti Biitsin tarkoituksena on paitsi siivota rantoja myös kiinnittää huomiota vesistöjen roskaantumiseen.

– Roskaantuminen on myös Itämeren ongelma, eivätkä järvetkään ole säästyneet siltä. Uusimmissa tutkimuksissa myös järvivedestä on löydetty mikromuovia. Juuri muovi onkin ongelma vesistöissä.  Muovin osuuden arvioidaan olevan kaikista rannoilta löytyneistä roskista noin 80 prosenttia. Muovi ei hajoa, vaan veteen joutuessaan jauhautuu mikromuoviksi, jota lopulta löytyy juomavedestämmekin. Muovi myös sitoo itseensä runsaasti haitallisia aineita ja kemikaaleja, PSS ry:n Siisti Biitsi -koordinaattori Julia Jännäri kertoo.

Mikroroskaa on mahdotonta enää saada pois vedestä, mutta suuremman roskan pääsyyn veteen voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisyllä ja viime kädessä rantoja siivoamalla.

– Rannat on tärkeää pitää siisteinä jo senkin takia, että roskat ovat riski vesistöjen eläimille. Ne voivat vahingoittua roskista monin tavoin. Eläimet ja linnut saattavat muun muassa syödä vaarallisia aineita sisältäviä roskia, tukehtua tai takertua niihin. Roskat myös turmelevat ja muuttavat eliöiden elinympäristöä ja vaikuttavat koko ekosysteemiin, Julia Jännäri jatkaa.

Siisti Biitsi on helppo tapa vaikuttaa

Siisti Biitsi -rantojensiivouskampanja alkaa lumien sulaessa ja siivota voi kevään ja kesän läpi pitkälle syksyyn. Osallistua voi kuka tahansa valitsemallaan rannalla. Talkoita ovat järjestäneet kaveri-, työ- ja harrastusporukat. Etukäteen on hyvä pyytää maanomistajan lupa. Monet kunnat tarjoavat mielellään esimerkiksi välineitä siivoukseen ja apua jätteiden poiskuljetuksessa.

Kevät on suosittua talkooaikaa, sillä silloin kasvillisuus ei vielä peitä rantoja. Lumen alta paljastuu yllättävän paljon roskia. Myöhemmin keväällä tulee huomioida lintujen pesimisajat. Talkoita voi järjestää meren, järvien tai jokien rannoilla. Jokien kautta päätyy merkittävästi roskaa mereen, Julia Jännäri kertoo.

PSS ry on kerännyt hyödyllisiä talkoovinkkejä www.siistibiitsi.fi-sivuille. Sivustolle merkitään halutessa kartalle oma talkooranta. Sivuilta löytyy myös roskalomake, jolla toivotaan raportoitavan kerätyt roska PSS ry:lle. PSS ry on kerännyt jo vuodesta 2012 tietoa rannoilta löytyvien roskien määrästä ja laadusta, ja Siisti Biitsin tulokset ovat osa rantaroskien monitorointia.