yhteistoiminta

Etusivu / Postit "yhteistoiminta"
Kokemäenjoen äärellä 21.11. Pori

Kokemäenjoen äärellä 21.11. Pori

Kuva_Kokemaenjoki_rantalapsia_JohannaLantto_500x334pxKokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen

Vesivisioseminaari keskiviikkona 21.11.2018 klo 14.00−17.30 Porin yliopistokeskuksessa, auditoriossa 125.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

Tutustu seminaariohjelmaan Kokemäenjoki_Vesivisio-seminaari_211118

Vesivisio hahmottelee Kokemäenjoen tulevaisuutta

Kokemäenjoki on tuonut paikalliselle väestölle leivän pöytään jo vuosituhansien ajan. Kokemäenjoen vesistöaluetta leimaavat monipuoliset luonto- ja kulttuuriarvot, jotka antavat vesistöalueelle sille ominaisen maisemakuvan ja profiilin. Ympäristömuutokset asettavat kuitenkin haasteensa sille, miten vesistöalueen moninaiset arvot on mahdollista turvata taloudellisen kehityksen rinnalla.
”Kokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen” -seminaarin tavoitteena on herättää keskustelua, mitä kestävä käyttö Kokemäenjoen vesistöalueella on sekä miten eri käyttömuodot tulisi sovittaa yhteen. Lyhyiden alustusten ja keskusteluiden ohella seminaarin yhteydessä järjestetään posterinäyttely, jossa alueen toimijoilla (kunnat, tutkimuslaitokset, kyläyhdistykset) on mahdollisuus esitellä omaa työtään Kokemäenjoen kestävän käytön edistämiseksi.

Vesivisio 2050 suunnannäyttäjänä vesistöalueen kestävälle hyödyntämiselle

Kokemäenjoen valuma-alueelle laadittiin vuosien 2016−2017 aikana koko vesistöaluetta kattava tulevaisuudenkuva, Vesivisio 2050. Vesivision tavoitteena on tuoda esiin kokonaisvaltaisella tavalla vesistöalueen ekologista ja kulttuurillista monimuotoisuutta sekä alueen merkitystä ihmisten hyvinvoinnin ja aluetalouden kannalta.

  • Vesivisiossa lähdetään liikkeelle ajatuksesta, että vesistöalueen kestävä käyttö edellyttää alueen arvojen ja ihmistoimintojen kokonaisvaltaista huomioimista yksittäisten kohteiden ja toimenpiteiden sijaan, Johanna Lantto Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta toteaa.

Vesivisio määrittelee yleisen tahtotilan Kokemäenjoen vesistöalueen kestävälle käytölle. Vision saaminen käytäntöön edellyttää kuitenkin työtä, jotka vievät vision tavoitteet käytäntöön. Mitä nämä toimenpiteet voivat olla, on keskeinen teema, jota käsitellään myös ”Kokemäenjoen äärellä” -seminaarissa.

Seminaari maakunnallisen yhteistyön tulos

”Kokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen” toteutetaan yhteistyönä Satakunnan alueen viranomaisten kesken. Seminaarin järjestelyissä ovat mukana Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakuntaliitto (SustainBaltic-hanke), Satakunnan ammattikorkeakoulu (BlueSata-hanke) ja Nakkilan kunta.

>> ELY-keskus

Paimio selvittää joukkoliikenneratkaisua

Kunnallislehti 11.9.2018

Paimion kaupunki teettää oman joukkoliikennesuunnitelman. Selvitystyölle varataan aikaa puoli vuotta.

Kuntastrategian laadinnan yhteydessä tehdyssä kyselyssä yli 800 vastaajan mielestä selkeästi eniten kehitettävää Paimiossa on kaupungin joukkoliikenteessä. Siitä lähtien kun Föli-alue syntyi Turun rajanaapureiden alueelle, moni paimiolainen on kaivannut sitä Paimioonkin, mutta alueen laajeneminen ei ole näillä näkymin luvassa ihan pian.

Työn alle tulee suunnitelma, joka selvittää millainen joukkoliikennejärjestelmä Paimiossa voisi toimia, niin että se sisältäisi sisäistä liikennettä, palveluliikennettä ja liityntäliikennettä.

Paimion kaupungin henkilöliikenteen kuljetuskustannukset olivat vuonna 2017 yhteensä noin 1,13 miljoonaa euroa, josta koulutukuljetusten osuus oli noin 620 000 euroa.

Selvityksestä koituviin kuluihin kaupunki sai Varsinais-Suomen ELY-keskukselta 15.000 euron avustuksen.

Koulutuspäiviä syksylle

Koulutuspäiviä syksylle

Syksy on perinteisesti koulunpenkille palaamisen aikaa. Työelämässäkin kouluttautumisen eduista pääsee joskus nauttimaan. Syksyksi on tarjolla koulutuspäiviä, luentoja, seminaareja, ajankohtaispäiviä ja tapahtumia ympäri Lounais-Suomen eri alojen taitajille.

Kestävää kehitystä ja matkailua

UNESCO:n kesäkoulu (Kulttuuritalo Poselli, Rauma 27.8. klo 9.30-12)

Turun yliopisto ja Università della Svizzera italiana järjestävät UNESCO:n kesäkoulun Suomessa. Kesäkoulun teemana on kehittää tapoja edistää kestävää matkailua maailmanperintökohteissa tieto- ja viestintätekniikan avulla. Kesäkoulu vierailee Raumalla 27.-29.8. ja maanantaina 27.8. tarjolla on yleisöluentoja, joihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Luennoitsijat ovat kulttuuriperinnön, kestävän kehityksen ja tieto- ja viestintätekniikan tutkijoita.

 

Vesistöaiheisia koulutuksia

Toiminnallinen Blue Care -päivä Rauman saaristossa 5.9.

Satakunnan ammattikorkeakoulun BlueSata-hanke järjestää syksyllä useita Blue Care -aiheisia tilaisuuksia. Blue Care -päivä järjestetään Rauman saaristossa Päivärannan tilalla Nurmeksessa. Päivän aikana on tarkoitus pohtia, miten erilaisia vesistökohteita voitaisiin hyödyntää enemmän oppimisen sekä kulttuurin näkökulmasta ja millaisia palveluja näistä teemoista voisi olla mahdollista rakentaa ja minkälaista yhteistyötä se vaatisi. Päivään osallistujien toivotaan olevan idearikkaita. Paikkoja tapahtumaan on rajoitetusti kuljetusjärjestelyjen takia ja tapahtuma järjestetään säävarauksella.

Päivän ohjelma:
9.00 Lähtö rannasta (Rokinnokka)
10.00 Kahvi ja johdatus päivän teemaan, Juhani Korpinen ja Päivi Granö
10.45 Luontoympäristö ja luovuus, Marjo Heino ja Maija Esko
12.00 Lounas
13.00 Kuullaan, nähdään ja reagoidaan ympäristöön, Hanna Elo
14.00 Työpajatyöskentely (työskentelyn lomassa kahvit)
16.00 Lähtö kotiin

Ilmoittaudu täällä 26.8. mennessä: https://elomake.samk.fi/lomakkeet/8241/lomake.html

Blue Care -työpaja Kaskisissa 19.9

Lisää tapahtumasta ja Blue Care -termin merkityksestä täällä. Työpaja on suunnattu yrittäjille tai yrittämisestä kiinnostuneille ja se järjestetään Bladhin talolla Kaskisissa. Ilmoittautuminen viimeistään 9.9. osoitteessa: https://elomake.samk.fi/lomakkeet/8272/lomake.html.

Satakunnan rannikon luontoarvot ja kulttuuriperintö matkailussa 1.-3.10. (Rauma, Pori ja Merikarvia)

BlueSata -hanke järjestää syksyllä kolme koulutuspäivää, yhden Raumalla (1.10.), Porissa (2.10.) ja Merikarvialla (3.10.). Koulutuksissa on paikallinen näkökulma ja koulutuksien sisältönä on mm.Selkämeren luonto- ja kulttuuriarvot, keskeiset vetovoimatekijät, Selkämeren erityispiirteet suhteessa muihin merialueisiin ja konkreettisen tiedon tarjoaminen alueen matkailukäytön mahdollisuuksista ja rajoituksista. Koulutuksien tarkoituksena on tarjota eväistä tarinallistamiseen ja paikallisten vetovoimatekijöiden hyödyntämiseen matkailutuotteissa. Koulutuksissa on luentojen lisäksi työpajoja. Ilmoittautuminen koulutuspäivään tapahtuu 15.8. mennessä sähköpostilla osoitteeseen jaana.ruoho@samk.fi.

 

Paimionjoki-yhdistyksen joen kulttuurihistoriaan ja ekologiseen tilaan liittyviä luentoja

Vedestä virtaa ja viihtymistä – avovesiliikunta ja -elämyspalveluita matkailijoille (Pori 18.10. klo 9-15)

Koulutuspäivä on suunnattu satakuntalaisille yrittäjille ja elinkeinojen kehittäjille. Koulutuksen sisältöön kuuluu aamupala, luento, lounas ja työpaja. Ilmoittauminen 1.10. mennessä osoitteeseen jaana.ruoho@samk.fi.

Paimionlahden muinaisuus (Paimiosali, Paimio 16.8. klo 18-19.30)

Luennoitsija Eeva Raike (arkeologi, maisemantutkimuksen yliopistonlehtori) avaa Paimionlahden historian kerroksia ja sitä, miltä lahti on aikoinaan näyttänyt. Tapahtumaan ei ole ennakkoilmoittautumista.

Meltolan muistin maisema (Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus, Paimio 25.8. klo 19-14)

Muisteluhetki ja muistelukävely järjestetään Meltolan maiseman menneisyydessä tutustuen alueen tiiliteollisuuden, sillitehtaan, puukenkätehtaan sekä kalastuksen ja viljelysmaiden historiaan. Paikalle on kutsuttu henkilöitä, joilla on alueelta kerrottavia muistoja. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua viimeistään tiistaina 21.8. osoitteeseen elina.tuomarila@somero.fi tai puhelimitse 0400 211 857. Osallistujamäärä on rajattu 40 henkilöön.

Purojen, ojien & jokien kulttuurihistoriaa ja havaintoja nykyhetkessä (27.9. klo 19-21 Marttilan kirjasto, Marttila ja 4.10. 18-19.30 Elisenvaaran koulu, Kyrö)

Luennoilla käsitellään puro- ja ojaympäristöjen muuttuneita merkityksiä. Aikaisemmin pieniäkin vesistöjä käytettiin uimiseen, pyykkäämiseen tai saunaveden ottoon, mutta nykyään ojien käyttö on vähäistä. Käytön historiaa käydään läpi sekä Marttilan Hirvasojan että Pöytyän Tarvasjoen tiimoilta. Ilmoittautuminen tapahtumiin on vähintään 5 päivää ennen tapahtumaa tällä sivulla tai vaihtoehtoisesti numeroon 040 6722 969.

Maatalouden vesienhoitoa & perinnemaisemia Paimionjoen vesistöalueella (10.10 klo 18.-19.30 Kiiruun koulukeskus, Somero, 17.10. klo 18-19.30 Kirjaston Koskisali, Koski TI ja 29.11. klo 18-19.30 Paimiosali, Paimio)

Perinnebiotoopeista ja niiden hoidosta puhutaan, mutta miten maatilan perinnemaiseman tunnistaa ja miten sitä voisi omalla toiminnallaan hoitaa? Ajankohtaiskatsauksia antaa maatalous- ja ympäristöneuvoja Eriika Lundström. Tilaisuudet ovat hengeltään keskustelutilaisuuksia.

Pienvesistöjen kansalaistaidot (11.10. klo 18-19.30 Elisenvaaran koulu, Kyrö, 18.10. 19-20.30 Marttilan kirjasto, Marttila, 31.10. klo 18-19.30 Kiiruun koulukeskus, Somero, 1.11. klo 18-19.30 Kirjaston Koskisali, Koski TI, 20.11. klo 18-19.30 Paimiosali, Paimio ja 21.11. klo 18-19.30 Tarvasjoen koulu, Tarvasjoki)

Luennoitsija Janna Tolonen, iktyonomi ja vesiasiantuntija, opastaa kotiseututoimijoita, paikallisyhteisöjä, maanomistajia ja yksityishenkilöitä pienvesien tunnistamiseen, huomioimiseen, käytännön talkootoimintaan ja seurantaan. Syksyn 2018 aikana pienvesiä tarkastellaan luennoilla ja ja keväällä on tarkoitus vierailla Paimionjoen vesistöalueella ja järjestää puronkunnostustapahtumia.

Lisätietoa Paimionjoki-yhdistyksen luennoista ja tarkemmat järjestämispaikat täältä.

 

Puurakentamisen ajankohtaiskatsaus ja edellytykset

6kaupunkien puuseminaari (3.10. klo 13-17 Turku)

6kaupungit järjestää puuseminaarin, jonka tarkoituksena on tukea Ympäristöministeriön puurakentamisen kehittämisohjelmaa. Tavoitteena on vauhdittaa puun käyttöä niin kaupunkien rakentamisessa, julkisessa rakentamisessa kuin suurissa puurakenteissa, esimerkiksi silloissa ja halleissa. Seminaarin aiheita ovat puurakentamisen tilannekatsaus ja kehitystarpeet kaupungeittain, puurakentamisen säädökset (paloturvallisuus, järjestelmät ja kaavat), tila- ja suurelementtien rakentamisen sekä toteutus ja edellytykset kaavalta. Tapahtuma on suunnattu mm. kaupunginhallitukselle, -valtuustolle, ympäristölautakunnalle, kaavoittajille, rakennusvalvonnalle, suunnittelijoille, rakennuttajille, sijoittajille, arkkitehdeille ja kaikille rakentamisesta kiinnostuneille.

 

Muurahaiskartoitus osallistaa kansalaisia

Muurahaiskartoitus osallistaa kansalaisia

Kuka tahansa voi osallistua tieteen tekemiseen keräämällä muurahaisia ja lähettämällä ne Itä-Suomen yliopistoon

Itä-Suomen yliopiston Hyönteisten ekologia ja biogeografia -tutkimusryhmä on käynnistänyt kaksivuotisen kekomuurahaistutkimuksen, johon toivotaan apua kansalaisilta. Tutkimuksen tavoitteena on saada selvitettyä kahdentoista eri kekoja rakentavan muurahaislajin levinneisyyttä ja elinympäristövaatimuksia. Kansalaisaktiivisuutta hyödyntävä tutkimusmenetelmä sopii siis tutkimuksen tarkoituksen täyttämiseen. Kun kuka vain voi lähettää tutkijoille näytteen, moninkertaistuu tutkimusalue. Aikaisemmin Suomessa on kerätty samalla periaatteella näytteitä esimerkiksi kasveista, lieroista ja puutiaisista.

Kun kansalaiset saadaan rekrytoitua mukaan, on näytteen keräyspaikka satunnainen, eikä tutkijan etukäteen valitsema”, kertoo Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteidenlaitoksen apulaisprofessori ja tutkimusryhmän johtaja Jouni Sorvari ja jatkaa:”tässä voi tulla yllätyksiä vastaan: levinneisyysalue tarkentuu ja jotain lajia voi löytya esimerkiksi pohjoisempaa kuin on aikaisemmin löydetty.”

Muurahaisilla on merkittävä rooli luonnossa eikä hankkeessa aiheuteta niille haittaa. Kekopesän pinnalta kerätään vain muutamia yksilöitä, jolloin pyydystys ei kohdistu lisääntyviin yksilöihin vaan työläismuurahaisiin. Tällaisella näytteiden keruulla ei ole vaikutusta muurahaispesän toimintaan. Näytteitä voi kerätä kesäkausilla 2018 ja 2019. Tärkeää näytteen keräämisessä on ottaa ylös koordinaatit esimerkiksi matkapuhelinsovelluksen avulla, jotta näyte saadaa kytkettyä paikkatiedon kautta kartalle. Lisäksi tulee muistaa, että hyönteisiä ei saa kerätä tai vahingoittaa luonnonsuojelualueilla.

loviniskamuurahainen pohjankekomuurahainen

Esimerkkejä muurahaiskeoista: vasemmalla loviniskamuurahaisen yhteenkasvaneet keot ja oikealla pohjankekomuurahaisen keko. Kuvat: Jouni Sorvari

Näytteen ottaminen on yksinkertaista ja sen voi lähettää kirjekuoressa

Suomessa elää yhteensä noin 55 eri muurahaislajia. Kekomuurahaiset on kuitenkin melko helppo tunnistaa keoistaan, jotka on rakennettu neulasista, oksanpätkistä tai heinäsilpusta ja kanervan ja mustikan lehdistä. Ulkonäöltään kekomuurahaiset ovat kaksivärisiä: takamus on musta, keskiruumis punertava ja pää taas tumma. Värin lisäksi näytteen kerääjän on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että kerää vain työmuurahaisia, eikä pesän kuningatarta tai koirasta. ”Työläiset ovat siivettömiä. Kuningattarella ja koiraalla on siivet ja ne ovat huomattavasti isompia kuin työmuurahaiset”, kertoo Sorvari.

Tähän mennessä näytteitä on saapunut perille 40 kappaletta ja nuorin näytteenottaja on ollut kolmevuotias. Mukaan joukkoon pääsee ottamalla oman näytteensä ja lähettämällä sen Itä-Suomen yliopistoon.

Näytteenottoa varten pitää etsiä kekomuurahaisten tekemä keko. Muurahaisia voi pyydystää esimerkiksi muoviseen tai lasiseen rasiaan. Rasia kannattaa asettaa keon pinnalle, lähelle huippua. Muurahaisia kerätään viidestä kymmeneen kappaletta ja rasia suljetaan ja laitetaan pakastimeen muutamaksi vuorokaudeksi. Jäätyneet muurahaiset laitetaan litteään rasiaan, kuten tyhjään tulitikkuaskiin. Muurahaiset on laitettava rasian yhteen kulmaan ja rasia täytettävä esimerkiksi talouspaperilla tai pumpulilla, jotta ne eivät pääse kuljetuksessa liikkumaan ja rikkoutumaan. Aski kannattaa vielä suojata teippaamalla tai pakkaamalla se folioon.

Muurahaisnäytteen lisäksi lähettäjä täyttää lomakkeen, jossa hän kertoo näytteenottopaikan mahdollisen osoitteen, koordinaatit ja ympäristön, eli oliko keko esimerkiksi metsässä, pellon laidassa tai niityllä. Lisäksi ilmoitetaan näytteenottopäivämäärä, lähettäjä ja lähettäjän sähköpostiosoite. Osallistuneet saavat tutkimuksen yhteenvedon suoraan sähköpostiinsa. Näyte kulkee edullisena kirjepostina, kunhan kuori ei täysinäisenä ole yli kolmea senttimetriä paksu.

Lue lisää

> Kansalaisten keräämiä näytteitä hyödynnetään yhä enemmän tutkimuksissa – Näin osallistut suureen muurahaistutkimukseen  (yle.fi)

> Tarkemmat ohjeet osallistumiseen – Muurahaiskartoitus (Itä-Suomen yliopiston verkkosivut)

Puronkunnostustalkoita Salossa elokuussa

Ensimmäiset talkoot jo ensi viikon torstaina 2.6., ilmoittaudu mukaan nyt

Talkoissa monimuotoistetaan purouomaa, joka on aikoinaan perattu ja suoristettu. Uomaan lisätään kiveä, soraa ja puuainesta. Tarkoituksena on myös tehdä kutupaikkoja ja parempia elinolosuhteita taimenelle, joka on paikoitellen jo äärimmäisen uhanalainen laji.

Ensimmäisen kerran kunnostustalkoot järjestetään torstaina 2.8. klo 16-20.30 Kiikalan Kultalähteenojalla. Työ jatkuu keskiviikkona 8.8. klo 16-20.30 Punassuon Lohiojalla Teijossa. Autottomien ei tarvitse kantaa huolta paikalle pääsystä, sillä talkoiden järjestäjät koordinoivat kimppakyytien sopimista Turusta ja Salosta. Voit osallistua vain toisiin talkoisiin tai halutessasi kumpiinkin.

Varustukseksi et tarvitse kuin riittävän korkeat kumisaappaat sekä säältä ja hyttysiltä suojaavan vaatetuksen. Talkoolaisille on tarjolla pientä purtavaa ja juotavaa, joten ilmoittautumisessa ilmoitetaan myös mahdollinen erikoisruokavaliotoive.

Talkoot ovat osa Valonian hallinnoimia Vaellus vapaaksi ja puroja kuntoon – sekä Virtavesien kunnostus -hankkeita. Valonia on Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus. Kyseisiä hankkeita rahoittavat EKOenergian ympäristörahasto ja Varsinais-Suomen ELY-keskus. Hankkeissa tehdään yhteistyötä esim. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen, kalastusalueiden, WWF:n ja paikallistoimijoiden kanssa.

Ilmoittaudu puronkunnostustalkoisiin täällä mahdollisimman pian: https://www.lyyti.fi/reg/purotalkoot

Suomen luonnon päivä 25.8.2018

Suomen luonnon päivä 25.8.2018

Suomen luonnon päivää on juhlitaan jo kuudetta kertaa

Suomen luonnon päivä on luonnon oma juhlapäivä, jota vietetään elokuun viimeisenä lauataina. Päivämäärä siis vaihtelee ja tänä vuonna luonnon päivää juhlitaan 25.8. Viime vuonna juhlan viettämiseen kuului myös liputus ja sisäministeriö suosittaa liputusta tänäkin vuonna. Suomen luonnon päivää vietettiin ensi kertaa vuonna 2013 pienen joukon tapahtumana, mutta esimerkiksi viime vuonna luontoa juhlittiin neljänä eri päivänä tuhannessa tapahtumassa yli 300 000 osallistujan voimin.

Suomen luonnon päivään toivotaan mahdollisimman paljon osallistujia ja osallistuminen onkin helppoa; päivää voi juhlia esimerkiksi osallistumalla tapahtumaan, järjestämällä itse tapahtuman tai menemällä luontoon, mieluiten yhdessä perheen tai ystävien kanssa. Juhlapäivän on tarkoitus luonnon kunnioittamisen ja arvostamisen lisäksi ylläpitää sosiaalisia suhteita ja lisätä yhteisöllisyyttä. Lisäksi osallistujia kannustetaan leipomaan Suomen luonnon päivän virallinen leivos, mustikkapiirakka.

Eeva Mäkinen_Suomen luonnon päivä

Suomen luonnon päivänä voi nauttia esimerkiksi saaristoluonnosta kallioilla makoillen. Kuva: Eeva Mäkinen / Suomen luonnon päivä

Juhlapäivän tapahtumia Lounais-Suomessa

Kuka tahansa voi järjestää tapahtuman Suomen luonnon päivänä. Tapahtuman ei tarvitse olla suureellinen ja organisoitu, vaan se voi olla esimerkiksi sieniretki isoäidin kanssa tai letunpaistoa läheisellä laavulla. Halutessaan tapahtumansa voi ilmoittaa suomenluonnonpaiva.fi -sivuston ylläpitäjille ja he lisäävät sen tapahtumakarttaan. Sen kautta lähialueen ihmiset voivat löytää tapahtuman ja tulla mukaan juhlimaan Suomen luontoa.

Sivuston tapahtumakartalle on ilmoitettu useita tapahtumia myös Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle. Esimerkiksi Turun Ruissalossa Suomen luonnon päivää aiotaan juhlistaa näyttävästi ja erityisenä teemana on tapahtuman järjestäjän Suomen luonnonsuojeluliiton 80-vuotispäivä. Tapahtumaan kuuluu ohjelmaa sekä päivällä että illalla. Ruissalon Kansanpuistossa järjestetään luontotoimintaa koko perheelle klo 11-15 ja Ruissalon Telakalla vietetään luonnon iltaa klo 18-23 kaikille avoimessa ja ilmaisessa konsertissa, jonka pääesiintyjä on Egotrippi.

Turun tähtiharrastusyhdistys Ursa ry järjestää Paimiossa Kevolan observatoriolla avoimet ovet klo 14-18. Päivä on myös tähtiharrastuskauden avaus ja sen tarkoituksena on myös tuoda tähtitiedeharrastusta tutuksi asiaa tuntemattomille. Jos sää sallii, jatketaan tapahtumaa iltaan klo 20-24 tähtinäytöksellä. Päivällä näkyvissä pitäisi olla Aurinko, Merkurius, Venus ja Jupiter ja illalla täysikuu, Mars, Saturnus, Uranus ja Nepturnus.

Sauvossa paikalliset toimijat järjestävät piknik-tapahtuman Sorankylässä ja alueelle on vapaa pääsy. Tapahtuma on päivällä kello 11-15 ja kaikki osallistujat ovat sydämellisesti tervetulleita. Ohjelmassa on uintia ja yhdessä luonnon helmassa viihtymistä.

Kamparsin Luomutila Sauvon Karunassa viettää lauantaina avoimien ovien päivää klo 10-15. Tilapuoti ja kesäkahvila ovat auki ja tilalta lähtee lähimetsään ohjattu luontopolku. Kotieläinpihan eläimet lampaat, ponit ja kanat odottavat osallistujien rapsutuksia. Tapahtuma on kaikille avoin ja kävijoiksi toivotaan myös perheen pienimpiä.

Kurjenrahkan kansallispuistossa Kuhankuonon Puoti järjestää Juurifest-nimisen tapahtuman. Tapahtumassa on livemusiikkia, mahdollisuus ostaa naposteltavaa sekä taiteilija maalaamassa Kurjenrahkan eläinmaisemaa. Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen ja se järjestetään klo 12-17.

Kurjenrahkassa järjestetään myös kansallispuiston oma juhla 20-vuotisen taipaleen kunniaksi. Kurjenpesän luontotuvan luona on tarjolla nokipannukahvit klo 11-16 ja paikalla on Metsähallituksen luontopalvelujen väkeä, jotka kertovat mielellään puistosta. Puoliltapäivin alkaa opastettu kierros Savojärven ympäri. Lauantaina on myös Muistoja Kurjenrahkalta -kilpailun voittajien julkistamispäivä ja osallistujien muistoihin pääsee tutustumaan Kurjenpesän luontotuvan seinillä.

Laitilan Salorannassa Saloniemen luomutilalla on myös avoimet ovet lauantaina klo 11-16. Tapahtumassa pääset näkemään vuohia, nautoja ja hevosia laitumella ja osallistumaan laidunkierrokselle eläimien joukossa noin kello 13.

Pöytyällä Rauhansuun vanhalla kantatilalla Myssyfarmi järjestää avoimien ovien päivän klo 12-15. Ohjelmassa on lampaiden rapsutusta, heinäpomppulinnaa, kudontanurkkausta ja leikkimielinen maalaisten ja kaupunkilaisten kädentaitoja testaava kilpailu. Paikalla on myös tilan tuotteiden myyntiä ja tutustumista juuri istutettuun syysrypsipeltoon.

Kallelan luomutilalla Maskussa järjestetään myöskin avoimien ovien päivä klo 12-15. Tilalla vieraillessaan pääsee seuraamaan lampaiden paimennusnäytöksiä, rapsuttamaan paimenkoiria, tutustumaan mehiläistenhoitoon, kulkemaan luontopolulla, syömään nuotiolettuja sekä tutustumaan maatalouskoneisiin. Myynnissä myös tilan omia tuotteita.

Liedossa Uusitalon luomutilaan pääsee tutustumaan klo 9-17. Paikalla on mukavaa tekemistä lapsille ja luomutori, jossa paikalliset tuottajat ovat kertomassa luomusta ja myymässä tuotteitaan.

Satakunnassa Jämijärvellä Rajalahden luomutila avaa myöskin ovensa lauantaina klo 10-15. Ohjelmassa on pop up -ravintola, luontopolkuja, lampaiden rapsutusta, kilpailuja ja aittakahvila. Myös tilan tuotteet ovat myynnissä.

Lue lisää

>suomenluonnonpaiva.fi

> Hae Suomen luonnon päivän tapahtumia

Kesän 2018 leväseuranta on alkanut

Kesäkuun alusta syyskuun loppuun kestävä valtakunnallinen leväseuranta alkoi viime viikolla

Seurannan aikana havainnoidaan sinilevien esiintymistä Suomen järvissä ja merialueilla. Tänä vuonna Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi ja Satakunta) vakioseuranta koostuu 42 havaintopaikasta, joista 24 sijaitsee meri- ja 18 sisävesialueilla. Osa havaintopaikoista on ollut mukana seurannassa jo vuodesta 1998.

Joka viikko vakiohavainnoitsijat arvioivat havaintopaikkojen sinilevätilanteen neliportaisella asteikolla (0-3) vedessä näkyvän levän mukaan. Havainnot Lounais-Suomen levätilanteesta kootaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa, ja niiden pohjalta julkaistaan katsaus levätilanteesta joka torstai (www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi > Levätilanne). Sen lisäksi Suomen Ympäristökeskus (SYKE) julkaisee torstaisin valtakunnallisen leväkatsauksen (http://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Levatilannekatsaukset).

Levähavainnot tallennetaan Järvi-Meriwiki -palveluun, joka on Suomen Ympäristökeskuksen perustama tietokanta Suomen järvi- ja merialueista (www.jarviwiki.fi). Palvelusta on löydettävissä monipuolisesti tietoa ja havaintoja kaikista Suomen järvistä, joiden pinta-ala ylittää hehtaarin.

Lämpimästä toukokuusta huolimatta ei sinilevää ole vielä havaittu

Lounais-Suomen vakioseurannassa ei havaittu viime viikolla sinilevää yhdelläkään havaintopaikalla. Sinilevämäärät ovat yleensä tähän vuodenaikaan vähäisiä, mutta tämän vuoden lämmin toukokuu saattaa kuitenkin aikaistaa sinileväkukintoja, sillä säätilan tiedetään vaikuttavan huomattavasti levätilanteeseen. Viime viikolla myös voimakkaat tuulet sekoittivat vesistöjä, mikä vaikeutti levien havaitsemista. Myös vesien lämpötila laski sään viilenemisen ja pohjoistuulien myötä, mikä hidastaa sinilevien kasvua.

Joidenkin kasvilajien siitepöly saattaa veden pinnalle kerääntyessään muistuttaa leväesiintymää. Esimerkiksi männyn siitepölyä voi paikoitellen esiintyä hyvinkin runsaasti. Väriltään männyn siitepöly on kellertävää tai vaalean ruskeaa, ja hajoava siitepölymassa usein haisee voimakkaasti. Siitepöly muodostaa veden pinnalle laskeutuessaan sinileväesiintymän kaltaisia raitoja ja kasautumia.

Levähavainnoista ilmoittaminen

Vakiohavaintopaikkojen lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus ottaa vastaan levähavaintoja ympäri Lounais-Suomea. Havainnot voi ilmoittaa numeroon 0295 022 530. Järvi-Meriwikiin on mahdollista kirjata levähavaintoja muualtakin kuin vakiohavaintopaikoilta, joko kirjautumalla palveluun tai älypuhelimeen ladattavan Havaintolähetti-sovelluksen kautta https://www.jarviwiki.fi/havaintolahetti/. Lounais-Suomen sinilevähavainnot -karttasovelluksesta (linkki alla) voi tarkastella kansalaisten ilmoittamia sinilevähavaintoja vuodesta 2003 tähän päivään. Erityisen runsaista tai poikkeuksellisista levähavainnoista on mahdollista lähettää myös näyte analysoitavaksi Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Ennen levänäytteen lähettämisestä tulee olla yhteydessä ELY-keskukseen (0295 022 530).

Linkkejä:

Lisätietoja Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta:

Harjoittelija Elina Ek, 0295 022 530
Ylitarkastaja Sanna Kipinä-Salokannel, 0295 022 879

Maailmanperintökaupungit yhteistyössä

Maailmanperintökaupungit yhteistyössä

Kulttuuriperintö yhdistää kaupunkeja

Itämeren alueen pienet maailmanperintökaupungit Rauma, Ruotsin Visby ja Latvian Kuldiga ovat mukana Turun yliopiston ja latvialaisen SERDE-residenssijärjestön yhteistyöhankkeessa Living with Cultural Heritage (LiviHeri). Hankkeen tavoitteena on oppia yhdessä, miten historiallista kaupunkia voidaan nykypäivänä asua, kehittää eteenpäin ja samalla suojella. Hanke on osa EU:n Central Baltic 2014-2020 -ohjelmaa.

Nimensä mukaisesti hanke keskittyy asumiseen, historiallisiin rakennuksiin ja niiden merkitykseen kulttuuriperinnölle. Kolmivuotisen hankkeen tarkoituksena on kehittää partnerikaupungeilleen teemaltaan yhteneviä kulttuuriympäristöön ja luonnonresursseihin perustuvia turistikohteita. Matkailun kehittämisen pohjalla on kestävän kehityksen mukaiset arvot. Projektipäällikkö Laura Puolamäki kirjoittaa hankkeen viimeisimmästä työpajasta Kuldigassa ja rakennusperinnön vaalimisesta Central Balticumin blogissa:

Rakennukset muodostavat historiallisessa kaupungissa oivallisen tarttumapinnan paikalliseen kulttuuriperintöön; ne ovat kaikkien nähtävillä, arkkitehtuuriltaan kiinnostavia ja kodiksi muuttuessaan välittäjiä yksityisen ja julkisen kulttuuriperinnön välillä. Rakennuksissa aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö kietoutuvat yhteen täydentäen toisiaan. Fyysinen rakennus yksityiskohtineen edustaa aineellista kulttuuriperintöä, jota yhteisvastuullisesti suojelemme hallinnollisin keinoin.

Rakennuksiin erottamattomasti liittyvä aineeton kulttuuriperintö muodostuu taidosta ja tiedosta: arkkitehtuurista, rakentamiseen ja materiaalien valintaan liittyvästä osaamisesta, rakennusosien konservointiin liittyvästä kädentaidosta sekä rakentamiseen, hoitoon ja asumiseen liittyvästä hiljaisesta tiedosta. Rakennuksen käytön myötä syntyy muistojen ja kokemusten pohjalta merkityksiä, joilla henkilökohtaiset elämänkokemukset kiinnittyvät tunteiden kautta aineelliseen kulttuuriperintöön ja jaettuina voivat siirtyä uusille sukupolville tai esimerkiksi matkailijoille. Kulttuuriperintö ei kuitenkaan säily, vaan se säilytetään. Tiedon, taidon ja tunteen lisäksi tarvitaan siis tahtoa.

Vanha Rauma

Lähde: Rauman kaupungin matkailuneuvonta

Rakennusperinnön vaaliminen matkailun edistämisen valttikorttina

Rakennusperinnön hoito, säilyttävän korjausrakentamisen menetelmät ja perinteisten materiaalien käyttäminen tuntuvat joskus hankalilta ja kalliilta työn tekemisen hetkellä. Taidokkaasti toteutettu työ kuitenkin kestää yli sukupolvien, ja rakennusten katkeamattomalla hyvällä hoidolla kustannuksia voidaan jakaa eri sukupolvien kesken. Nykyään trendikkäät kiertotalouden ja materiaaliviisauden käsitteet ovat korjausrakentamisen peruskiviä.

Nykyajan matkailijaa kiinnostaa kulttuuri ja arkielämä. Tarjoamalla kotimajoitusta tai vierailuita yksityisissä historiallisissa rakennuksissa annetaan vierailijoille mahdollisuus tutustua arkeen, saada kokemuksia, osallistua rakennusperinnön hoidon kustannuksiin, ja joskus käytännön työhönkin. Talonomistajalle matkailu tarjoaa lisärahoitusta korjausrakentamisen ja hoidon kustannuksiin. Talonomistaja ja matkailija kohtaavat näissä merkeissä jollakin jakamistalouden globaalilla alustalla. Silloin kun ostettava palvelu todella tukee matkakohteena toimivan kaupungin asumista, kehittämistä ja suojelua, ja palvelua tarjotaan yksityiskodeissa eikä sijoitusasunnoissa, ollaan kestävyyden asialla. Osallistumisen mahdollisuus tukee koettua isännyyttä ja tahtoa vastuunkantoon.

Kotimajoitus tai majoittuminen yksityisasunnoissa kasvattaa edelleen suosiotaan. Jos historiallisten kaupunkien asuntoja alkaa siirtyä sijoittajien käsiin ja yöpyjät ovat pääsääntöisesti muita kuin kaupungin asukkaita ja asuntojen omistajia, muuttuu toiminta kestämättömäksi. Arkielämän mukanaan tuoma taito, tieto, tunne ja tahto toimia oman ympäristön puolesta katoaa kaupungista, ja vaarana on muuttuminen elottomaksi kulissiksi. Meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa asiaan omalla kulutuskäyttäytymisellämme. Missä sinä yövyt seuraavalla matkallasi?”

Lisää aiheesta

>> Centrum Balticumin blogi

>> Living with Cultural Heritage -hanke

Yleisötilaisuudet merensuojelusta, Turku ja Pori

Yleisötilaisuudet merensuojelusta, Turku ja Pori

Vaikuta_Vesiin_Suomi_400x100Suomen meriympäristön tila 2018 -raportti on valmistunut

Tule kuuntelemaan meritietoa ja keskustelemaan mielenkiintoisista ja ajankohtaisista aiheista asiantuntijoiden kanssa.

Vieraslajit, haitalliset aineet, vedenalainen melu ja meriroskat eivät ole uusia ilmiöitä ja ongelmia merialueillamme, mutta viime aikoina niistä on saatu uutta tietoa.

Yleisötilaisuudet, ohjelma

Meri_SOMEkamppis_pinnanalla_1024x512pix_vko11