yhteistoiminta

Etusivu / Postit "yhteistoiminta"

Kesän 2018 leväseuranta on alkanut

Kesäkuun alusta syyskuun loppuun kestävä valtakunnallinen leväseuranta alkoi viime viikolla

Seurannan aikana havainnoidaan sinilevien esiintymistä Suomen järvissä ja merialueilla. Tänä vuonna Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi ja Satakunta) vakioseuranta koostuu 42 havaintopaikasta, joista 24 sijaitsee meri- ja 18 sisävesialueilla. Osa havaintopaikoista on ollut mukana seurannassa jo vuodesta 1998.

Joka viikko vakiohavainnoitsijat arvioivat havaintopaikkojen sinilevätilanteen neliportaisella asteikolla (0-3) vedessä näkyvän levän mukaan. Havainnot Lounais-Suomen levätilanteesta kootaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa, ja niiden pohjalta julkaistaan katsaus levätilanteesta joka torstai (www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi > Levätilanne). Sen lisäksi Suomen Ympäristökeskus (SYKE) julkaisee torstaisin valtakunnallisen leväkatsauksen (http://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Levatilannekatsaukset).

Levähavainnot tallennetaan Järvi-Meriwiki -palveluun, joka on Suomen Ympäristökeskuksen perustama tietokanta Suomen järvi- ja merialueista (www.jarviwiki.fi). Palvelusta on löydettävissä monipuolisesti tietoa ja havaintoja kaikista Suomen järvistä, joiden pinta-ala ylittää hehtaarin.

Lämpimästä toukokuusta huolimatta ei sinilevää ole vielä havaittu

Lounais-Suomen vakioseurannassa ei havaittu viime viikolla sinilevää yhdelläkään havaintopaikalla. Sinilevämäärät ovat yleensä tähän vuodenaikaan vähäisiä, mutta tämän vuoden lämmin toukokuu saattaa kuitenkin aikaistaa sinileväkukintoja, sillä säätilan tiedetään vaikuttavan huomattavasti levätilanteeseen. Viime viikolla myös voimakkaat tuulet sekoittivat vesistöjä, mikä vaikeutti levien havaitsemista. Myös vesien lämpötila laski sään viilenemisen ja pohjoistuulien myötä, mikä hidastaa sinilevien kasvua.

Joidenkin kasvilajien siitepöly saattaa veden pinnalle kerääntyessään muistuttaa leväesiintymää. Esimerkiksi männyn siitepölyä voi paikoitellen esiintyä hyvinkin runsaasti. Väriltään männyn siitepöly on kellertävää tai vaalean ruskeaa, ja hajoava siitepölymassa usein haisee voimakkaasti. Siitepöly muodostaa veden pinnalle laskeutuessaan sinileväesiintymän kaltaisia raitoja ja kasautumia.

Levähavainnoista ilmoittaminen

Vakiohavaintopaikkojen lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus ottaa vastaan levähavaintoja ympäri Lounais-Suomea. Havainnot voi ilmoittaa numeroon 0295 022 530. Järvi-Meriwikiin on mahdollista kirjata levähavaintoja muualtakin kuin vakiohavaintopaikoilta, joko kirjautumalla palveluun tai älypuhelimeen ladattavan Havaintolähetti-sovelluksen kautta https://www.jarviwiki.fi/havaintolahetti/. Lounais-Suomen sinilevähavainnot -karttasovelluksesta (linkki alla) voi tarkastella kansalaisten ilmoittamia sinilevähavaintoja vuodesta 2003 tähän päivään. Erityisen runsaista tai poikkeuksellisista levähavainnoista on mahdollista lähettää myös näyte analysoitavaksi Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Ennen levänäytteen lähettämisestä tulee olla yhteydessä ELY-keskukseen (0295 022 530).

Linkkejä:

Lisätietoja Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta:

Harjoittelija Elina Ek, 0295 022 530
Ylitarkastaja Sanna Kipinä-Salokannel, 0295 022 879

Maailmanperintökaupungit yhteistyössä

Maailmanperintökaupungit yhteistyössä

Kulttuuriperintö yhdistää kaupunkeja

Itämeren alueen pienet maailmanperintökaupungit Rauma, Ruotsin Visby ja Latvian Kuldiga ovat mukana Turun yliopiston ja latvialaisen SERDE-residenssijärjestön yhteistyöhankkeessa Living with Cultural Heritage (LiviHeri). Hankkeen tavoitteena on oppia yhdessä, miten historiallista kaupunkia voidaan nykypäivänä asua, kehittää eteenpäin ja samalla suojella. Hanke on osa EU:n Central Baltic 2014-2020 -ohjelmaa.

Nimensä mukaisesti hanke keskittyy asumiseen, historiallisiin rakennuksiin ja niiden merkitykseen kulttuuriperinnölle. Kolmivuotisen hankkeen tarkoituksena on kehittää partnerikaupungeilleen teemaltaan yhteneviä kulttuuriympäristöön ja luonnonresursseihin perustuvia turistikohteita. Matkailun kehittämisen pohjalla on kestävän kehityksen mukaiset arvot. Projektipäällikkö Laura Puolamäki kirjoittaa hankkeen viimeisimmästä työpajasta Kuldigassa ja rakennusperinnön vaalimisesta Central Balticumin blogissa:

Rakennukset muodostavat historiallisessa kaupungissa oivallisen tarttumapinnan paikalliseen kulttuuriperintöön; ne ovat kaikkien nähtävillä, arkkitehtuuriltaan kiinnostavia ja kodiksi muuttuessaan välittäjiä yksityisen ja julkisen kulttuuriperinnön välillä. Rakennuksissa aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö kietoutuvat yhteen täydentäen toisiaan. Fyysinen rakennus yksityiskohtineen edustaa aineellista kulttuuriperintöä, jota yhteisvastuullisesti suojelemme hallinnollisin keinoin.

Rakennuksiin erottamattomasti liittyvä aineeton kulttuuriperintö muodostuu taidosta ja tiedosta: arkkitehtuurista, rakentamiseen ja materiaalien valintaan liittyvästä osaamisesta, rakennusosien konservointiin liittyvästä kädentaidosta sekä rakentamiseen, hoitoon ja asumiseen liittyvästä hiljaisesta tiedosta. Rakennuksen käytön myötä syntyy muistojen ja kokemusten pohjalta merkityksiä, joilla henkilökohtaiset elämänkokemukset kiinnittyvät tunteiden kautta aineelliseen kulttuuriperintöön ja jaettuina voivat siirtyä uusille sukupolville tai esimerkiksi matkailijoille. Kulttuuriperintö ei kuitenkaan säily, vaan se säilytetään. Tiedon, taidon ja tunteen lisäksi tarvitaan siis tahtoa.

Vanha Rauma

Lähde: Rauman kaupungin matkailuneuvonta

Rakennusperinnön vaaliminen matkailun edistämisen valttikorttina

Rakennusperinnön hoito, säilyttävän korjausrakentamisen menetelmät ja perinteisten materiaalien käyttäminen tuntuvat joskus hankalilta ja kalliilta työn tekemisen hetkellä. Taidokkaasti toteutettu työ kuitenkin kestää yli sukupolvien, ja rakennusten katkeamattomalla hyvällä hoidolla kustannuksia voidaan jakaa eri sukupolvien kesken. Nykyään trendikkäät kiertotalouden ja materiaaliviisauden käsitteet ovat korjausrakentamisen peruskiviä.

Nykyajan matkailijaa kiinnostaa kulttuuri ja arkielämä. Tarjoamalla kotimajoitusta tai vierailuita yksityisissä historiallisissa rakennuksissa annetaan vierailijoille mahdollisuus tutustua arkeen, saada kokemuksia, osallistua rakennusperinnön hoidon kustannuksiin, ja joskus käytännön työhönkin. Talonomistajalle matkailu tarjoaa lisärahoitusta korjausrakentamisen ja hoidon kustannuksiin. Talonomistaja ja matkailija kohtaavat näissä merkeissä jollakin jakamistalouden globaalilla alustalla. Silloin kun ostettava palvelu todella tukee matkakohteena toimivan kaupungin asumista, kehittämistä ja suojelua, ja palvelua tarjotaan yksityiskodeissa eikä sijoitusasunnoissa, ollaan kestävyyden asialla. Osallistumisen mahdollisuus tukee koettua isännyyttä ja tahtoa vastuunkantoon.

Kotimajoitus tai majoittuminen yksityisasunnoissa kasvattaa edelleen suosiotaan. Jos historiallisten kaupunkien asuntoja alkaa siirtyä sijoittajien käsiin ja yöpyjät ovat pääsääntöisesti muita kuin kaupungin asukkaita ja asuntojen omistajia, muuttuu toiminta kestämättömäksi. Arkielämän mukanaan tuoma taito, tieto, tunne ja tahto toimia oman ympäristön puolesta katoaa kaupungista, ja vaarana on muuttuminen elottomaksi kulissiksi. Meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa asiaan omalla kulutuskäyttäytymisellämme. Missä sinä yövyt seuraavalla matkallasi?”

Lisää aiheesta

>> Centrum Balticumin blogi

>> Living with Cultural Heritage -hanke

Yleisötilaisuudet merensuojelusta, Turku ja Pori

Yleisötilaisuudet merensuojelusta, Turku ja Pori

Vaikuta_Vesiin_Suomi_400x100Suomen meriympäristön tila 2018 -raportti on valmistunut

Tule kuuntelemaan meritietoa ja keskustelemaan mielenkiintoisista ja ajankohtaisista aiheista asiantuntijoiden kanssa.

Vieraslajit, haitalliset aineet, vedenalainen melu ja meriroskat eivät ole uusia ilmiöitä ja ongelmia merialueillamme, mutta viime aikoina niistä on saatu uutta tietoa.

Yleisötilaisuudet, ohjelma

Meri_SOMEkamppis_pinnanalla_1024x512pix_vko11

Ilmastovuosi 2017

Ilmastovuosi 2017

Klimaatti – Verkkolehti ilmastonmuutoksesta 28.12.2017

Luonnonmullistuksia, kasvavia päästöjä ja takaiskuja kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Suomen juhlavuosi ei ollut ilmaston juhlavuosi, vaikka valopilkkuja nähtiinkin.

Klimaatti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Saat tuoreita ilmastouutisia.

Kokemäenjoen vesivisio 2050

Kokemäenjoen vesivisio 2050

Kmj_VesistöaluekarttaKokemäenjoen vesistöalueen vesivisiossa keskitytään seitsemään eri teema-alueeseen:

  • Bio- ja kiertotalouden alusta
  • Eliöiden elinympäristö
  • Kulttuuri- ja asuinympäristö
  • Virkistyksen ja hyvinvoinnin lähde
  • Yhdyskuntien vesihuollon pohja
  • Elinkeinotoiminnan perusta
  • Vesien tilan ja hallinnan haastaja

Vesistöalueen kestävä kehittäminen edellyttää kaikkien teema-alueiden huomioimista, tasapainoista kehittämistä ja yhteensovittamista.

Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050

”Kokemäenjoen vesistöalue on toiminnoiltaan Suomen monipuolisin ja vetovoimaisin vesistöalue, jolta on yhteys Selkämereen saakka.

Veden arvo tunnistetaan eri toiminnan tasoilla ja vastuu vesistä koetaan yhteiseksi. Tasapainoisesti yhdessä hoidettu vesistöalue pinta- ja pohjavesineen luo kestävää vaurautta ja hyvinvointia alueen maakuntiin.

Hyvälaatuinen ja monimuotoinen vesiympäristö varmistaa vesiin kytkeytyvät ekosysteemipalvelut. Niille rakentuvat luotettava vesihuolto, täysipainoinen virkistyskäyttö ja uudenlaiset ansaintamahdollisuudet ekologisesti ja taloudellisesti yhteen sovitettuna.

Uudet menetelmät ja ratkaisut ovat osa aktiivista toimintaa. Vesiin liittyvät kulttuuriympäristöt muodostavat luonnollisen ja arvostetun osan vesistöalueen elinympäristöä ja liiketoimintaa. Vesiin liittyvät riskit on tunnistettu ja niitä hallitaan aktiivisesti ja älykkäästi.”

Lue lisää >> Hämeen järviltä Satakunnan suistoon – Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050 (ymparisto.fi/vesivisio2050)

Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisiolle nimi!

kartta_kokemaenjoki_maakunnatVisio Kokemäenjoen vesistöalueelle (ymparisto.fi)

Kokemäenjoen vesistöalueen toimijat ovat aloittaneet laajamittaisen yhteistyön vesistöalueen kehittämiseksi.

Koko valuma-alueen kattavalla lähestymistavalla varmistetaan, että asioita tarkastellaan riittävän suurina kokonaisuuksina ja eri toimintasektorit huomioiden.

Keksi visiolle nimi!

Visiolla ei ole vielä nimeä – ja nyt se pitäisi löytää! Keksi visiolle nimi, jonka jokainen vesistöalueella asuva ja toimiva henkilö ja taho voisi kokea omakseen, ja joka kuvaa tätä laajaa ja monimuotoista aluetta.

  • Tutustu tarkemmin >> Visio Kokemäenjoen vesistöalueelle (ymparisto.fi)

Kutureissun tiellä on kymmeniä esteitä

Turun Sanomat 15.9.2017

Uhanalaisten taimenten nousun virtavesiin kutemaan tiellä on muun muassa tie- ja siltarumpuja ja vanhoja patoja. Valtiolta heruu vuoteen 2019 mennessä 7 M€ hankkeisiin, joilla parannetaan lohikalojen lisääntumismahdollisuuksia joissa.

Varsinais-Suomen tärkein kohde on Kiskonjoen-Perniönjoen vesistö.

TS_15-9-2017c