virkistys

Etusivu / Postit "virkistys"
Kokemäenjoen äärellä 21.11. Pori

Kokemäenjoen äärellä 21.11. Pori

Kuva_Kokemaenjoki_rantalapsia_JohannaLantto_500x334pxKokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen

Vesivisioseminaari keskiviikkona 21.11.2018 klo 14.00−17.30 Porin yliopistokeskuksessa, auditoriossa 125.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

Tutustu seminaariohjelmaan Kokemäenjoki_Vesivisio-seminaari_211118

Metsä lisää hyvinvointia myös lapsilla

Metsä lisää hyvinvointia myös lapsilla

SYKE 31.8.2018

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan luonnon läheisyydellä on selkeästi myönteisiä vaikutuksia lapsen kehitykseen. Parhaimmillaan lähiluonto nivotaan osaksi koulujen opetussuunnitelmaa.

SYKE on analysoinut Kestävä hyvinvointi -hankkeessa paikkatietojen avulla viheralueiden etäisyyttä kouluista. Kaupunkiseutujenkoulujen lähistöllä on puistoja, mutta metsään on usein pitkähkö matka.

Lue lisää >> Katso onko lapsesi koulu lähellä metsää (syke.fi)

Kulttuuriperinnön valokuvauskilpailu syyskuussa

Kulttuuriperinnön valokuvauskilpailu syyskuussa

Wiki Loves Monuments Suomi -valokuvauskilpailuun voi osallistua 1.9.2018-30.9.2018

Wiki Loves Monuments on Wikipedian syyskuussa järjestettävä valokuvauskilpailu, jossa tuodaan osallistujamaiden kulttuuriperintöä tunnetuksi.  Suomen osakilpailussa kuvataan suojeltuja rakennuksia, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä, maailmanperintökohteita ja arkeologisia kohteita. Kuvat talletetaan Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten.

Wikimedia Suomi ry ja Museovirasto järjestävät kilpailun Suomessa nyt toista kertaa. Viime vuonna kuvia kertyi 2259 kappaletta 92 kuvaajalta. Näistä jo kolmasosa on käytössä Wikipedian kuvituksena. Maailmanlaajuinen Wiki Loves Monuments -kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran Alankomaissa vuonna 2010 ja vuonna 2017 siihen osallistui yli 10 000 valokuvaajaa 245 000 kuvalla.

Kilpailuun osallistutaan tallentamalla kuvat kilpailun nettisivujen kautta 1.–30.9.2018 välisenä aikana. Kisaan voi osallistua kuvilla, jotka on otettu ennen kilpailun alkamista. Tärkeintä on tallentaa kuvat Wikipediaan syyskuun aikana. Suomen osakilpailun kymmenen parasta pääsevät mukaan kansainväliseen loppukilpailuun.

Tämän vuoden Suomen osakilpailuun on mahdollista osallistua myös jälleenvalokuvaamalla historiallisia valokuvia niiden tapahtumapaikoilla. Kilpailusarjan erityisteemana ovat vuonna 1918 kuvatut kuvat. Vanhoista ja uusista kuvista muodostuu ennen ja nyt -kuvapareja samalla kun paikoista muodostuu muistopaikkoja kartalle.

Sampo Kiviniemi

Tämä Sampo Kiviniemen ottama kuva oli viime vuoden kilpailussa yksi Suomen finalisteista. Kuvassa on asutusta Jurmossa. Kuva: Sampo Kiviniemi

Lue lisää

> Wiki Loves Monuments Suomi 2018 -sivut

> Vuoden 2017 voittajakuvat ja Suomen 10 finalistia

Valonian tuorein uutiskirje

Lue Valonian uusin uutiskirje

Aiheina:

  • Harrastetaksin toimintamahdollisuuksia selvitetään Turun seudulla
  • Energiayrityksiä etsitään saman pöydän ääreen kuntien kanssa
  • Terveellisempi liikenneympäristö suunnitellaan yhdessä
  • Virtavesikunnostukset käyntiin talkoohengessä
  • Asukkaat aktivoituneet – jätevesineuvojilla vilkas kesä
  • Taloyhtiön energiaremonteissa maltti kannattaa
  • Lähde mukaan jalostamaan avointa virkistysdataa hyötykäyttöön
  • Hajajätevesiristeilyllä tiivistetään alan yhteistyötä

Lue lisää > Valonian uutiskirje – elokuu 2018

METSO-ohjelmaan etsitään jatkuvasti uusia kohteita

Mikä ihmeen METSO?

METSO on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma, jonka tarkoituksena on turvata metsiemme monimuotoisuus myös Suomen väestörikkaimmalla ja kasvavimmalla alueella. Ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen sekä vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2025 mennessä. METSO sai alkunsa maa- ja metsätalousministeriön yhteishankkeena, joka perustuu valtioneuvoston periaatepäätöksiin. Ohjelman käynnistänyt periaatepäätös tehtiin jo vuonna 2008 ja se uudistettiin vuonna 2014.

Periaatepäätöksessä 2014 asetettiin tavoitteeksi, että maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi, hankitaan valtiolle tai rauhoitetaan määräajaksi yhteensä 96 000 hehtaaria vuoteen 2025 mennessä. Tästä valtion maiden osuus on 13 000 hehtaaria. Lisäksi ympäristötuella ja luonnonhoitohankkeilla turvataan yhteensä 82 000 hehtaaria talousmetsien luontokohteita vuoteen 2025 mennessä.

Metsänomistajien ohella ohjelman keskeisiä toteuttajia ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Metsäkeskus sekä Metsähallitus. Metsäsektorin toimijat kuten Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto, metsänhoitoyhdistykset ja metsäteollisuusyritykset sekä luonnonsuojelujärjestöt ja Suomen Kuntaliitto ovat mukana yhteistyössä.

Lisäksi METSO-ohjelmassa toteutetaan metsien suojelutavoitteita tukevaa viestintää, koulutusta, tutkimusta, luonnonhoidon kehittämistä sekä pyritään parantamaan metsänomistajien sekä ympäristö- ja metsäsektorien välistä yhteistyötä.

Markku Meriluoto

METSO-ohjelman kohde on usein puustoltaan vanhaa, hoitamatonta ja monimuotoista. Kuva: Markku Meriluoto

Metsänomistajalle METSO on vapaaehtoista suojelua

Ohjelman avulla yksityiset metsänomistajat voivat suojella metsiensä monimuotoisuutta. Metsänomistaja voi suojella metsäänsä joko määräaikaisesti tai pysyvästi tai toteuttamalla luonnonhoitotöitä. METSO on metsänomistajille aina täysin vapaaehtoista ja valtio maksaa METSO-ohjelman mukaisesta suojelusta ja luonnonhoidosta korvausta. Korvauksen määrä riippuu alueen pinta-alasta, metsätyypistä ja metsänomistajan valitsemasta suojelutoimenpiteestä.

Ohjelmalla suojellaan metsiä, jotka ovat luonnonarvoiltaan monipuolisia ja eliölajien elinympäristöinä erityisen arvokkaita. Tällaisia metsäisiä elinympäristötyyppejä on arvioitu olevan kymmenen erilaista: lehdot; monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät; monimuotoisuudelle merkittävät suot; vesistöjen lähimetsät, tulvametsät ja metsäluhdat; metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot; kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden elinympäristöt; harjujen paahdeympäristöt; puustoiset perinnebiotoopit; ja lopuksi maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet.

Elinympäristöt on jaettu kolmeen laatuluokkaan mm. puuston rakennepiirteiden perusteella. Luokan I ja II kohteet ovat monimuotoisuudelle merkittävimpiä ja erityisen mielellään ohjelmaan otetaan alueita, joilla yhdistyy useampi erilainen elinympäristö. METSO-ohjelman elinympäristöt arvioi paikallisen ELY-keskuksen asiantuntijat.

METSO-ohjelmassa metsänsuojelua voi toteuttaa kolmella eri keinolla; perustamalla pysyvän suojelualueen, suojelemalla alueen määräaikaisesti tai tekemällä suunnitelmallista luonnonhoitoa. Pysyvän suojelualueen perustaminen tehdään perustamalla joko yksityinen suojelualue, jossa omistusoikeus säilyy tai myymällä alue valtiolle. Kummastakin vaihtoehdosta maksetaan korvaus, joka on metsänomistajalle verovapaa.

Arvokkaan metsäalueen voi suojella myös määräaikaisesti. Sopimus voidaan tehdä joko 10 tai 20 vuodeksi, jolloin omistusoikeus pysyy nykyisellä omistajalla. 10 vuoden sopimuksessa metsä jätetään metsätalouskäytön ulkopuolelle ja maksettava korvaus perustuu puuston laskennalliseen arvoon. 20 vuoden sopimuksessa metsä rauhoitetaan määräajaksi ja rauhoittaja on oikeutettu verovapaaseen korvaukseen.

Luonnonhoitoa puolestaan voi toteuttaa suunnittelemalla hankkeen, hakemalla hankkeelle sopivan ja vastuullisen tekijän ja toteuttamalla hankkeen. Metsäkeskus myöntää hankkeisiin Kemera-tukea ja avustaa prosessissa.

Lue lisää

> metsonpolku.fi

> Tietoa METSO-ohjelman eri vaihtoehdoista

> Retkeile METSO-ohjelman metsissä

Mennään metsään -kampanja käynnistyy

Mennään metsään -kampanja käynnistyy

Yleisradio käynnistää kampanjan metsän ja jokamiehenoikeuksien juhlistamiseksi Suomen luonnon päivänä 25.8.2018

Mennään metsään -kampanja alkaa elokuun lopulla ja huipentuu metsäviikkoon 1.-7.10.2018. Kampanjan aikana Yle tuo metsän aktiivisemmin esiin radiossa, televisiossa ja internetissä. Kampanjassa pohditaan sitä, kuinka tärkeä metsä nykyaikana on suomalaisille ja onko metsä vielä ajanviettopaikka. Mennäänkö metsään yhä ulkoilemaan, marjastamaan, sienestämään, rauhoittumaan tai suunnistamaan?

Suomalaisten on aina ollut helppo mennä metsään, sillä maassamme vallitsevat jokamiehenoikeudet takaavat jokaiselle oikeuden nauttia luonnosta kulkemisesta vapaasti. Kampanjalla halutaankin kiinnittää myös huomiota tähän etuoikeuteen, mikä meillä suomalaisilla on ja mitä olisi mahdollista eduskunnan taholta heidän niin halutessaan muuttaa. Yksi osa kampanjaa onkin ehdottaa jokamiehenoikeuksia Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle, jolloin Suomen valtion pitäisi jatkossakin suojella jokamiehenoikeuksia. Tähän liittyen Ylen sivuille tulee syys-lokakuussa laskuri, johon saa merkitä metsässä käymisensä määrän kahtena syksyisenä viikkona 24.9-7.10. Ahkera metsässäkäynti kertoo jokamiehenoikeuksien tarpeellisuudesta ja arvostamisesta.

KONICA MINOLTA DIGITAL CAMERA

Suomalaisille metsä on yleensä tuttu ja turvallinen paikka. Kuva: Anssi Koskinen

Radio- ja televisio-ohjelmaa metsän siimeksestä syys-lokakuussa

Syyskuussa Yle näyttää sunnuntai-iltaisin neliosaisen dokumenttisarjan Elävät puut. Sarjassa pureudutaan puiden maailman erilaiseen aikakäsitykseen, jossa kasvu tapahtuu hitaasti ihmisen hektiseen elämään verrattuna. Puita on ollut olemassa satoja miljoonia vuosia. Pitkä, hidas ja paikalla pysyvä elämä on kehittänyt puille merkillisiä ominaisuuksia, joiden avulla ne kasvavat, lisääntyvät, kilpailevat valosta ja tekevät yhteistyötä. Puut tietävät ilman silmiä ja korvia mitä niiden ympärillä tapahtuu ja muistavat ilman aivoja. Dokumenttisarja esitetään sunnuntaisin YLE tv1 -kanavalla 9.9.-30.9. klo 18.15 alkaen.

Mennään metsään -kampanja huipentuu lokakuun alussa metsäviikkoon, jolloin Yle leiriytyy Evolle. Se on yksi Suomen suurimmista metsäalueista. Viikon mittaan metsä näkyy ja kuuluu radiossa, televisiossa ja netissä. Lähetyksissä perehdytään metsien kulttuurihistoriaan, myytteihin, metsätarinoihin, vanhojen metsien lajistoon, metsäluonnon monimuotoisuuteen ja siihen, miten tärkeitä metsät suomalaisille ovat.

Radio-Suomen ohjelmat Luonto-Suomi ja Metsäradio lähetetään kyseisellä viikolla suorina Evolta ja aamu-tv:ssä otetaan suora yhteys metsään joka aamu.

Mennään metsään -kampanjassa ovat mukana Yleisradion lisäksi myös mm. Metsähallitus, Suomen Latu, Olympiakomitea, Koululiikuntaliitto, Sydänliitto, Viherympäristöliitto, Suomen ympäristökeskus ja Partio. Jokamiehen oikeuksien kampanjaa vetää Suomen Latu, ja hankkeen taakse kerätään laaja suomalaisten ja pohjoismaisten luontojärjestöjen joukko.

Lue lisää

> Mikä on Mennään metsään -kampanja? (yle.fi)

> Mennään metsään! (luonnonkirjo.fi uutiskirje)

Hyvinvoiva Itämeri olisi rahassa pari miljardia arvokkaampi

Kaleva 23.7.2018 / Ossi Rajala

Hyvinvoiva Itämeri olisi rahassa ainakin pari miljardia nykyistä arvokkaampi – tehtävää on vielä paljon

Itämeren suojelukomissio Helcom on tänä vuonna julkaistussa Itämeri-raportissaan arvioinut myös sitä, minkälaista rahallista merkitystä meren huonolla kunnolla on.

Itämeren alennustila ja rehevöityminen aiheuttavat Itämeren alueella vuosittain 3,8–4,4 miljardin tappiot. Alueen valtioiden kansalaisten hyvinvointi paranisi tämän verran, jos rehevöitymisessä ja kalakannoissa saavutettaisiin hyvä tila”, raportissa sanotaan

Itämeren virkistyshyödyn arvoksi raportissa arvioidaan 15 miljardia euroa vuosittain. Arvo voisi olla 1-2 miljardia suurempi, jos meriympäristön tila ei olisi monin paikoin kehno. Erityisesti Saksassa ja Ruotsissa virkistysarvot ovat suuria (4-5 miljardia euroa). Suomessakin virkistysarvo on yli miljardin.

Raportissa on tutkittu meren tilaa vuosina 2011–2016.

Raportin mukanaan meren saastumista on onnistuttu vähentämään, mutta erilaiset myrkyt, kuten elohopea, ovat yhä huolenaihe. Öljyvuotojen määrää on onnistuttu vähentämään.

Rehevöitymistä aiheuttavia typpi- ja fosforipäästöjä on viime vuosina onnistuttu suitsimaan, mutta työtä on vielä paljon jäljellä.

Rehevöityminen vaikuttaa 97 prosenttiin Itämeren alueesta ja 12 prosenttia on heikoimman luokan kunnossa. Ravinteiden pääsy maalta mereen on vähentynyt, mutta toistaiseksi tehtyjen toimenpiteiden vaikutus ei yleisesti ottaen vielä näy meriluonnossa”, raportissa todetaan.

Kalakantojen osalta Itämerellä on havaittu alueellista vaihtelua. Kalaston monimuotoisuuden osalta tilanne on hyvä noin puolessa rannikkoalueista, mutta avomerialueista tilanne on hyvä vain Pohjanlahdella.

Meren pohjan on arvioitu häiriintyneen 40 prosenttisesti ihmisen toiminnasta.

Itämeren valuma-alueella asuu noin 85 miljoonaa ihmistä, joiden toimilla on vaikutusta meren tilaan. Veden rajallisen vaihtuvuuden takia ravinteet ja myrkyt laimenevat ja painuvat pohjasedimentteihin hitaasti. Näin päästöt näkyvät meriluonnossa pitkään.

Tänä vuonna Itämereen päätyy Helcomin arvion mukaan 826 000 tonnia typpeä ja 30 900 tonnia fosforia.

Suomen luonnon päivä 25.8.2018

Suomen luonnon päivä 25.8.2018

Suomen luonnon päivää on juhlitaan jo kuudetta kertaa

Suomen luonnon päivä on luonnon oma juhlapäivä, jota vietetään elokuun viimeisenä lauataina. Päivämäärä siis vaihtelee ja tänä vuonna luonnon päivää juhlitaan 25.8. Viime vuonna juhlan viettämiseen kuului myös liputus ja sisäministeriö suosittaa liputusta tänäkin vuonna. Suomen luonnon päivää vietettiin ensi kertaa vuonna 2013 pienen joukon tapahtumana, mutta esimerkiksi viime vuonna luontoa juhlittiin neljänä eri päivänä tuhannessa tapahtumassa yli 300 000 osallistujan voimin.

Suomen luonnon päivään toivotaan mahdollisimman paljon osallistujia ja osallistuminen onkin helppoa; päivää voi juhlia esimerkiksi osallistumalla tapahtumaan, järjestämällä itse tapahtuman tai menemällä luontoon, mieluiten yhdessä perheen tai ystävien kanssa. Juhlapäivän on tarkoitus luonnon kunnioittamisen ja arvostamisen lisäksi ylläpitää sosiaalisia suhteita ja lisätä yhteisöllisyyttä. Lisäksi osallistujia kannustetaan leipomaan Suomen luonnon päivän virallinen leivos, mustikkapiirakka.

Eeva Mäkinen_Suomen luonnon päivä

Suomen luonnon päivänä voi nauttia esimerkiksi saaristoluonnosta kallioilla makoillen. Kuva: Eeva Mäkinen / Suomen luonnon päivä

Juhlapäivän tapahtumia Lounais-Suomessa

Kuka tahansa voi järjestää tapahtuman Suomen luonnon päivänä. Tapahtuman ei tarvitse olla suureellinen ja organisoitu, vaan se voi olla esimerkiksi sieniretki isoäidin kanssa tai letunpaistoa läheisellä laavulla. Halutessaan tapahtumansa voi ilmoittaa suomenluonnonpaiva.fi -sivuston ylläpitäjille ja he lisäävät sen tapahtumakarttaan. Sen kautta lähialueen ihmiset voivat löytää tapahtuman ja tulla mukaan juhlimaan Suomen luontoa.

Sivuston tapahtumakartalle on ilmoitettu useita tapahtumia myös Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle. Esimerkiksi Turun Ruissalossa Suomen luonnon päivää aiotaan juhlistaa näyttävästi ja erityisenä teemana on tapahtuman järjestäjän Suomen luonnonsuojeluliiton 80-vuotispäivä. Tapahtumaan kuuluu ohjelmaa sekä päivällä että illalla. Ruissalon Kansanpuistossa järjestetään luontotoimintaa koko perheelle klo 11-15 ja Ruissalon Telakalla vietetään luonnon iltaa klo 18-23 kaikille avoimessa ja ilmaisessa konsertissa, jonka pääesiintyjä on Egotrippi.

Turun tähtiharrastusyhdistys Ursa ry järjestää Paimiossa Kevolan observatoriolla avoimet ovet klo 14-18. Päivä on myös tähtiharrastuskauden avaus ja sen tarkoituksena on myös tuoda tähtitiedeharrastusta tutuksi asiaa tuntemattomille. Jos sää sallii, jatketaan tapahtumaa iltaan klo 20-24 tähtinäytöksellä. Päivällä näkyvissä pitäisi olla Aurinko, Merkurius, Venus ja Jupiter ja illalla täysikuu, Mars, Saturnus, Uranus ja Nepturnus.

Sauvossa paikalliset toimijat järjestävät piknik-tapahtuman Sorankylässä ja alueelle on vapaa pääsy. Tapahtuma on päivällä kello 11-15 ja kaikki osallistujat ovat sydämellisesti tervetulleita. Ohjelmassa on uintia ja yhdessä luonnon helmassa viihtymistä.

Kamparsin Luomutila Sauvon Karunassa viettää lauantaina avoimien ovien päivää klo 10-15. Tilapuoti ja kesäkahvila ovat auki ja tilalta lähtee lähimetsään ohjattu luontopolku. Kotieläinpihan eläimet lampaat, ponit ja kanat odottavat osallistujien rapsutuksia. Tapahtuma on kaikille avoin ja kävijoiksi toivotaan myös perheen pienimpiä.

Kurjenrahkan kansallispuistossa Kuhankuonon Puoti järjestää Juurifest-nimisen tapahtuman. Tapahtumassa on livemusiikkia, mahdollisuus ostaa naposteltavaa sekä taiteilija maalaamassa Kurjenrahkan eläinmaisemaa. Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen ja se järjestetään klo 12-17.

Kurjenrahkassa järjestetään myös kansallispuiston oma juhla 20-vuotisen taipaleen kunniaksi. Kurjenpesän luontotuvan luona on tarjolla nokipannukahvit klo 11-16 ja paikalla on Metsähallituksen luontopalvelujen väkeä, jotka kertovat mielellään puistosta. Puoliltapäivin alkaa opastettu kierros Savojärven ympäri. Lauantaina on myös Muistoja Kurjenrahkalta -kilpailun voittajien julkistamispäivä ja osallistujien muistoihin pääsee tutustumaan Kurjenpesän luontotuvan seinillä.

Laitilan Salorannassa Saloniemen luomutilalla on myös avoimet ovet lauantaina klo 11-16. Tapahtumassa pääset näkemään vuohia, nautoja ja hevosia laitumella ja osallistumaan laidunkierrokselle eläimien joukossa noin kello 13.

Pöytyällä Rauhansuun vanhalla kantatilalla Myssyfarmi järjestää avoimien ovien päivän klo 12-15. Ohjelmassa on lampaiden rapsutusta, heinäpomppulinnaa, kudontanurkkausta ja leikkimielinen maalaisten ja kaupunkilaisten kädentaitoja testaava kilpailu. Paikalla on myös tilan tuotteiden myyntiä ja tutustumista juuri istutettuun syysrypsipeltoon.

Kallelan luomutilalla Maskussa järjestetään myöskin avoimien ovien päivä klo 12-15. Tilalla vieraillessaan pääsee seuraamaan lampaiden paimennusnäytöksiä, rapsuttamaan paimenkoiria, tutustumaan mehiläistenhoitoon, kulkemaan luontopolulla, syömään nuotiolettuja sekä tutustumaan maatalouskoneisiin. Myynnissä myös tilan omia tuotteita.

Liedossa Uusitalon luomutilaan pääsee tutustumaan klo 9-17. Paikalla on mukavaa tekemistä lapsille ja luomutori, jossa paikalliset tuottajat ovat kertomassa luomusta ja myymässä tuotteitaan.

Satakunnassa Jämijärvellä Rajalahden luomutila avaa myöskin ovensa lauantaina klo 10-15. Ohjelmassa on pop up -ravintola, luontopolkuja, lampaiden rapsutusta, kilpailuja ja aittakahvila. Myös tilan tuotteet ovat myynnissä.

Lue lisää

>suomenluonnonpaiva.fi

> Hae Suomen luonnon päivän tapahtumia

Uusi merivaellusreitti tarjoaa historiaa ja luontoa

Pohjoismainen pyhiinvaellusreitti rakenteilla, aukeaa virallisesti 24.5.2019

Pyhän Olavin merireitti on ainutlaatuinen kansainvälinen projekti, jonka tarkoituksena on luoda ensimmäinen merireittejä hyödyntävä pohjoismainen pyhiinvaellusmatka. Toteutuessaan reitti kulkuu Turusta Norjan Trondheimiin. Mittaa reitille tulee yhteensä 625 kilometriä. Suomen puolella reitti kulkee Turusta saariston läpi Ahvenanmaalle ja jatkuu sieltä Ruotsin puolelle.

Pyhän Olavin merireitti -hanke käynnistyi vuonna 2016 ja reitti valmistuu vuoden 2019 lopulla. Hankkeella on yhteensä kahdeksan yhteistyökumppania: Åbo Akademi (koordinaattori), ammattikorkeakoulu Novia, Paraisten kaupunki, Sottungan kunta, Franciskus-yhdistys, Pilgrimstid-yhdistys, Östhammarin kunta sekä Söderhamnin kunta. Suurin osa hankkeen rahoituksesta tulee Interreg Central Baltic -ohjelmasta.

Reitti hyödyntää lähes koko matkalla jo olemassa olevia teitä, polkuja, pyöräteitä ja vanhoja metsäpolkuja. Malttamattomat voivatkin siis lähteä reitille jo nyt. Koko reitin merkkaus on vielä kuitenkin kesken, joten suuntavaistoa täytyy olla jos reitille mielii. Reitin merkkaamisen jälkeen sille haetaan EU:n kulttuurireitin sertifikaattia.

Parhaita aikoja merireitin kiertämiseen ovat kevät (huhtikuusta kesäkuuhun) ja syksy (elokuusta lokakuuhun). Sää on silloin useimmiten hyvä ja soveltuu vaeltamiseen eikä lautoille tarvitse jonottaa tuntikaupalla. Hankkeen avulla pyritään pidentämään saariston matkailukautta ja retki suositellaan tehtäväksi vilkkaimpien loma-aikojen ulkopuolella rauhallisen luontokokemuksen saavuttamiseksi.

Reitit tarjoavat vaihtoehtoja vaeltamiselle; niillä voi liikkua myös meloen, purjehtien, ratsastaen ja pyöräillen. Suomen puolen reiteillä selvitetään tämän vuoden puolella mahdollisuuksia myös liikkumisrajoitteisten henkilöiden vaeltamiseen.

pyhäolavi

Pyhän Olavin merireitti kartalla. Kuva: St Olav Waterway

Kuka oli Pyhä Olavi?

Pyhä Olavi eli Olav Haraldinpoika syntyi Norjassa vuonna 995 ja hänestä tuli Norjan kuningas vuonna 1015. Hallitsijana Olav oli tiukka ja se aiheutti kansassa myös tyytymättömyyttä. Hän joutuikin pakenemaan maasta 1028. Palatessaan Norjaan 1030 hän kuoli nykyisen Trondheimin pohjoispuolella käydyssä taistelussa. Olavin kuoleman jälkeen Trondheimissa havaittiin erikoisia tapahtumia, joita pidettiin ihmeinä. Olavin kuolintaistelun yhteydessä havaittiin auringonpimennys, joka tulkittiin Jumalan vihaksi. Monien taisteluissa haavoittuneiden huhuttiin myös kokeneen ihmeparantumisia. Nämä tapahtumat liitettiin Olavin kuolemaan ja hänestä tuli pyhä mies.

Olav julistettiin pyhimykseksi vuonna 1031. Trondheimiin alkoi virrata pyhiinvaeltajia siitä lähtien aina 1600-luvun luterilaiseen uskonpuhdistukseen asti. Pyhä Olav on yksi tärkeimmistä pohjoismaisista pyhimyksistä ja hänen nähdään olevan pohjoismaisia valtioita keskiajalla yhdistänyt henkilö. Pyhän Olavin kirkkoja on myös Suomessa Turun saaristossa ja Ahvenanmaalla.

Euroopan tunnetuin pyhiinvaellusreitti lienee Espanjassa sijaitseva Caminos de Santiago, mutta kysyntää ja kävijöitä pyhiinvaellusreiteille riittäisi myös tänne Pohjolaan. Osa vaeltaa pyhiinvaellusreittejä uskonnollisista ja hengellisistä syistä, toiset taas haluavat nauttia luonnosta, rauhasta ja liikunnasta ja haastaa itsensä pitkillä matkoilla.

Tutustu Pyhän Olavin reittiin tarkemmin

> Pyhän Olavin merireitin sivut

 

Voiko sinileväpitoista vettä käyttää?

Voiko sinileväpitoista vettä käyttää?

Kuukauden kysymykseen Vaikuta vesiin Nyt -sivuilla vastaa Elina Ek ELY-keskuksen vesiyksiköstä.

Helteisinä ja tyyninä päivinä sinilevät runsastuvat. Voiko sinileväpitoista vettä käyttää?

”Sinilevät tosiaan nauttivat lämpimistä kesäpäivistä. On syytä suhtautua varovaisesti sinileväpitoiseen veteen. Uimisen jälkeen on hyvä peseytyä puhtaalla vedellä iho-oireiden välttämiseksi, ja runsaasti sinilevää sisältävässä vedessä ei kannata uida ollenkaan. Lapsia ja lemmikkejä ei kannata päästää sinileväpitoiseen rantaveteen.

Sinileväpitoista vettä ei tule käyttää talous-, pesu- tai löylyvetenä, eikä myöskään syötävien kasvien kasteluvetenä. Edes keittäminen ei tee vedestä käyttökelpoista, sillä sinilevien tuottamat myrkyt kestävät hyvin keittämistä.”

>> Vaikuta vesiin Nyt