virkistys

Etusivu / Postit "virkistys"
BlueSata – elämyksiä ja elinvoimaa vesistöistä

BlueSata – elämyksiä ja elinvoimaa vesistöistä

IMG_2376 Minna Uusiniitty-KivimäkiSatakunnan ammattikorkeakoulun BlueSata-hanke edistää vesistöihin liittyvää palveluliiketoimintaa Satakunnassa. Satakunnan monipuoliset vesistöt tarjoavat hyvän toimintaympäristön yrittäjyydelle.

Vesien äärelle voidaan kehittää uusia palveluja, jotka hyödyntävät vesiluontoa ja siihen liittyvää kulttuuria kestävästi ja tuottavat alueelle kestävää kasvua monin eri tavoin. Vesiluonnon merkityksen esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden lähteenä uskotaan korostuvan tulevaisuudessa, ja se kulkee käsi kädessä vesien hyvän tilan kanssa.

– Yritysryhmät on huomattu tehokkaaksi keinoksi edistää yritysten yhteistyötä ja kehittää yritysten palvelutuotteita, kertoo projektipäällikkö Minna Uusiniitty-Kivimäki.

Yritysryhmähankkeissa hankkeen hallinnoija SAMK auttaa yritysryhmän kokoamisessa ja laatii hankehakemuksen. Yrit­täjät keskittyvät yrityskohtaiseen kehittämistyöhön yhteisten toimenpiteiden lisäksi.

SAMKin BlueSata-hanke ja Satavesi-ohjelma järjestävät yhteistyössä helmikuussa kolme työpajaa, joissa pohditaan ja ideoidaan Satakunnan vesien kestävää käyttöä. Millaisiin uudenlaisiin palveluihin Satakunnan vesistöt tarjoavat mahdollisuuksia ja miten vesiä jo palveluiden resurssina hyödynnetään? Hankkeessa järjestetään myös seminaari 28.2. Porissa, teemana Merellinen matkailu Satakunnassa – millä eväillä eteenpäin.

koski Minna Uusiniitty-KivimäkiBlueSata-hanke 1.9.2017 – 31.12.2018

  • Satakunnan ammattikorkeakoulun BlueSata-hankkeessa tarkastellaan vesistöjen monia mahdollisuuksia palveluliiketoiminnassa.
  • Hanke tarjoaa verkos­toja, tietoa ja mahdollisuuden kehittää omaa yritystoimintaa.
  • Hankkeessa järjestetään työpajoja, infotilaisuuksia, opintoretki ja kootaan yritysryhmiä.
  • Sataveden kanssa järjestetään Elämyksiä ja elinvoimaa Satakunnan vesistä -työpajoja: Kokemäenjoen vesistöalue 7.2. klo 13, Eurajoen ja Lapinjoen vesistöalue 8.2. klo 13 ja Karvianjoen vesistöalue 9.2. klo 12, tarkemmat tiedot hankkeen FB-sivulla osoitteessa https://www.facebook.com/BlueSataSAMK/
  • Rahoitus: Satakunnan ELY-keskus/Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
  • Lisätietoa: projektipäällikkö Minna Uusiniitty-Kivimäki, minna.uusiniitty-kivimaki@samk.fi, puh. 044 710 3552

eu_lippu_maaseuturahasto_tunnuslause

 

Blue Care -seminaari 11.1. Porissa

Blue Care on Green Carelle rinnakkainen käsite, joka tarkoittaa vesiluonnon hyvinvointivaikutusten tavoitteellisia hyödyntämistä hoiva-palveluissa. Seminaarissa keskustellaan ja kuullan alan asiantuntijoiden alustuksia mielenkiintoisesta aiheesta.

To 11.1.2018 klo 11.00 – 16.00
Tapahtumapaikka: SAMK-kampus Pori, auditorio C213

Seminaarin järjestävät SAMKin Green Care -tiedonvälityshanke Satakunnassa ja BlueSata-hanke. Molempia hankkeita rahoittaa Satakunnan ELY/ Maaseuturahasto. Kaikki hankkeen tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille kiinnostuneille avoimia.

Ilmoittautumiset viimeistään 4.1.2018

Lue lisää > Satakunnan ammattikorkeakoulu

 

 

Projektisuunnittelija haussa PanBalticScope-hankkeeseen

Satakuntaliitto hakee palvelukseensa määräaikaista projektisuunnittelijaa PanBalticScope-hankeeseen

Projektisuunnittelijan tehtävänä on koordinoida Satakuntaliiton osallistuminen merialuesuunnittelua tukevaan PanBalticScope-hankkeeseen ja vastata hankkeen hallinnointia varten tarvittavista raportoinneista. Projektisuunnittelija vastaa sidosryhmäyhteistyön järjestämisestä ja esittelyistä sekä tiedottamisesta. Hän osallistuu merialuesuunnitelman laadintaprosessiin sekä vastaa projektin ja Satakuntaliiton suunnittelutyön yhteensovittamisesta maakuntakaavatasolla. Projektisuunnittelija osallistuu hankkeen yhteiskokouksiin, ohjausryhmän toimintaan sekä eri työpaketteja koskeviin osuuksiin.

Projektisuunnittelijan pätevyysvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto.

Tehtävän hoidon kannalta edellytämme hakijalta ymmärrystä strategisesta suunnittelusta sekä hyvää suomen ja englannin kielen kirjallista ja suullista esitystaitoa. Ruotsin kielen hallinta lasketaan eduksi. Toivomme valittavalta henkilöltä matkustusvalmiutta, hyviä yhteistyövalmiuksia sekä kykyä työskennellä itsenäisesti ja vastuullisesti. Suomen kaavoitusjärjestelmän, EU-rahoituksen sekä Lounais-Suomen tuntemus lasketaan eduksi.

Lue lisää > Kuntarekry.fi

 

Kokemäenjoen vesivisio 2050

Kokemäenjoen vesivisio 2050

Kmj_VesistöaluekarttaKokemäenjoen vesistöalueen vesivisiossa keskitytään seitsemään eri teema-alueeseen:

  • Bio- ja kiertotalouden alusta
  • Eliöiden elinympäristö
  • Kulttuuri- ja asuinympäristö
  • Virkistyksen ja hyvinvoinnin lähde
  • Yhdyskuntien vesihuollon pohja
  • Elinkeinotoiminnan perusta
  • Vesien tilan ja hallinnan haastaja

Vesistöalueen kestävä kehittäminen edellyttää kaikkien teema-alueiden huomioimista, tasapainoista kehittämistä ja yhteensovittamista.

Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050

”Kokemäenjoen vesistöalue on toiminnoiltaan Suomen monipuolisin ja vetovoimaisin vesistöalue, jolta on yhteys Selkämereen saakka.

Veden arvo tunnistetaan eri toiminnan tasoilla ja vastuu vesistä koetaan yhteiseksi. Tasapainoisesti yhdessä hoidettu vesistöalue pinta- ja pohjavesineen luo kestävää vaurautta ja hyvinvointia alueen maakuntiin.

Hyvälaatuinen ja monimuotoinen vesiympäristö varmistaa vesiin kytkeytyvät ekosysteemipalvelut. Niille rakentuvat luotettava vesihuolto, täysipainoinen virkistyskäyttö ja uudenlaiset ansaintamahdollisuudet ekologisesti ja taloudellisesti yhteen sovitettuna.

Uudet menetelmät ja ratkaisut ovat osa aktiivista toimintaa. Vesiin liittyvät kulttuuriympäristöt muodostavat luonnollisen ja arvostetun osan vesistöalueen elinympäristöä ja liiketoimintaa. Vesiin liittyvät riskit on tunnistettu ja niitä hallitaan aktiivisesti ja älykkäästi.”

Lue lisää >> Hämeen järviltä Satakunnan suistoon – Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050 (ymparisto.fi/vesivisio2050)

Luonnon kirjo -uutiskirje 4/2017

Luonnon kirjo 4/2017

Uusimmassa uutiskirjeessä

  • 100 vuotta luonnon kirjoa. Virstanpylväitä ja kohtalonhetkiä itsenäisyyden vuosikymmeniltä.
  • Hyvinvointia luonnosta
  • Meren aarteet – tutkimusmatka Suomenlahdelta Perämerelle
  • Metsäpeura valokeilassa
  • METSO-ohjelman toteutus etenee
  • Luonnontila-portaaliin uutta tietoa geenivaroista ja ekosysteemipalveluista.

Lue koko kirje >> luonnonkirjo.fi

Luontomatkailureitteihin haetaan lupia

 
Kaarinan, Liedon, Paimion ja Sauvon yhteinen hanke virkistys- ja luontomatkailureittien kehittämiseksi on edennyt vaiheeseen, jossa maanomistajien, tiekuntien ja yksityisteiden omistajien kanssa ryhdytään laatimaan sopimuksia reittien perustamisesta.

Hankkeessa on laadittu yhteiset sopimusmallit polkujen ja pyöräilyreittien perustamiseen kuntien ja maanomistajien, tiekuntien tai yksityisteiden omistajien välille. Laadintaan on haettu apua mm. Metsähallituksesta ja MTK:sta. Sopimusmallit toimitetaan vielä hyväksyttäväksi kuntapäättäjille. Tavoitteena on, että suurin osa sopimuksista olisi tehty ensi vuoden alkupuolella.

– Sopimuksilla turvataan maanomistajan oikeudet, mahdollinen korvauksen määrä ja mahdollisuus vetäytyä sopimuksesta, sanoo projektipäällikkö Jouko Parviainen.

Moni maanomistaja on luvannut antaa käyttöoikeuden polulle tai taukopaikalle ilmaiseksi tai nimellistä korvausta vastaan.

– Uskon, että hyvät reitit tuovat enemmän ihmisiä luontoliikunnan pariin, antavat elämyksiä ja opettavat arvostamaan luontoa, kommentoi paimiolainen maanomistaja Hannu Nurmi.

Myönteinen vastaanotto

Eri reittivaihtoehdoista on käyty alustavia neuvotteluja pitkin syksyä. Maanomistajat ja tiekunnat ovat kiitelleet hanketta siitä, että heidät on otettu mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Useimmat reitit noudattavat nykyisiä teitä tai polkuja, ja liikkumisen keskittäminen merkitylle reitille koetaan paremmaksi kuin hajautuminen useille teille ja poluille.

– Olemme saaneet hyviä ehdotuksia reittien linjauksista, ja suhtautuminen on muutenkin ollut myönteinen. Kuntalaisten virkistys- ja liikuntamahdollisuuksien parantaminen on koettu tärkeäksi. Lisäksi reitistöjen on ymmärretty tuovan uusia asiakkaita alueen matkailuyrityksiin, kertoo ympäristösuunnittelija Iiris Kallajoki.

Luontomatkailu ja erityisesti retkipyöräily kehittyvät muuta matkailua nopeammin. Pyöräreittejä on perustettu tai suunnitteilla eri puolilla Varsinais-Suomea, kuten Salossa ja Kemiönsaarella, Paraisilla ja Someron seudulla. Muualla maassa reittejä on viime aikoina valmistunut esimerkiksi Kontiolahdelle, Limingalle, Pieksämäelle, Puumalaan ja Ylläkselle.

Työpajoissa innokas osanotto

Hanke järjesti syksyllä 16 paikallista työpajaa, joihin saatiin odotettua enemmän osallistujia myös eri yhdistyksistä, urheiluseuroista, organisaatioista ja yrityksistä. Työpajoissa on koottu tietoa reittivaihtoehdoista, polkujen kunnostustarpeista, nähtävyyksistä, maisemakohteista ja reittien varrella sijaitsevista palveluista.

Kallajoen mukaan osanottajilta on saatu arvokasta asiantuntemusta eri käyttäjäryhmien, kuten lapsiperheiden ja liikuntarajoitteisten, mahdollisuudesta luontokokemuksiin. Lisäksi on etsitty ratkaisuja reittien ja taukopaikkojen ylläpitoon.

Lue lisää > Varsinais-Suomen Yrittäjä/Y-lehti

Rannikkoaluesuunnitelmien laatiminen alkaa Satakunnassa

Tavoitteena meri- ja rannikkomatkailun kehittyminen

Satakuntaliitossa on käynnistynyt kahden rannikkoalueiden kestävään käyttöön liittyvän suunnitelman laatiminen. Suunnitelmissa keskitytään meri- ja rannikkomatkailun kehittämiseen Selkämeren rantavyöhykkeellä sekä Kokemäenjoen ja sen merellisen vaikutusalueen ekosysteemipalveluihin. Suunnitelmaluonnokset on tarkoitus saada nähtäville viranomaisille sekä alueen muille sidosryhmille maalis-huhtikuun 2018 aikana ja niiden valmistelua jatketaan aina vuoden 2018 loppuun.

Laaja kokonaiskuva rannikkomatkailun nykytilasta ja kehittämissuunnista

Matkailuun liittyvän rannikkoaluesuunnitelman tavoitteena on luoda laaja kokonaiskuva meri- ja rannikkomatkailun nykytilasta sekä tunnistaa potentiaalisia alueita, joilla matkailijamääriä olisi mahdollista lisätä tulevaisuudessa. Toisaalta suunnittelutyössä tuodaan esiin tilanteita, joissa nykyinen alueidenkäyttö rajoittaa alueen kehittämistä matkailun kannalta tai joilla matkailun lisääminen voi aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia.

Valmisteilla olevassa Satakunnan maakuntaohjelmassa luontomatkailulle ja elämystaloudelle asetetaan huomattavia kasvutavoitteita. Selkämeren rannikko- ja saaristoalueet muodostavat monimuotoisen kokonaisuuden, joka kiinnostaa matkailijoita mm. puhtaan meriveden, monipuolisen saaristoluonnon ja kulttuurihistoriallisten arvojensa vuoksi. Toisaalta ihmistoiminta on Selkämeren rannikkoalueella aktiivista, mikä asettaa omat rajoitteensa matkailun kehittämiselle.

Matkailun kehittäminen ja alueen vetovoiman lisääminen ovat sidoksissa mm. ympäristön nykytilaan, olemassa oleviin liikenneyhteyksiin sekä alueen palvelutarjontaan. Tästä syystä matkailualan kehittäminen edellyttää yksittäisten kaavaratkaisuiden sijaan strategista suunnittelua, jossa maankäyttöä ja alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvoja tarkastellaan laaja-alaisesti sekä niiden tarjoaman matkailupotentiaalin että matkailusta aiheutuvien ympäristövaikutusten näkökulmasta.

 Ekosysteemipalvelut Kokemäenjokea koskevan suunnittelun pohjana

Kokemäenjoen alueen nykytilan kuvaus ja muutospaineiden arviointi tehdään ekosysteemipalveluihin tukeutuen. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon tuottamia palveluita, jotka ovat tärkeitä ihmisten ja yhteiskuntien kannalta. Yleensä ekosysteemipalvelut jaetaan aineellisiin (mm. materiaalien tuotanto, marjat) ja aineettomiin hyötyihin (mm. virkistyskäyttö), jotka tullaan kaikki huomioimaan osana ekosysteemipalveluiden arviointia.

Kokemäenjoki ja sen suistoalue muodostavat monimuotoisen kokonaisuuden, jolla on huomattava merkitys niin luonnon monimuotoisuuden, kulttuurihistorian kuin elinkeinotoiminnankin näkökulmasta. Vesistöreitin merkitys ja se, mikä nähdään tärkeänä, kuitenkin vaihtelee eri sidosryhmien välillä, mikä voi aiheuttaa vastakkainasettelua alueidenkäyttöön ja toimintojen sijoitteluun liittyvissä kysymyksissä.

Kokemäenjoen vesistöalueelle laaditaan syksyn 2017 aikana valuma-alueen kattava tulevaisuusvisio, jossa määritellään koko vesistöalueen tilan yleiset tavoitteet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Vesivisiotyötä tehdään ylimaakunnallisena yhteistyönä Satakunnan, Pirkanmaan ja Hämeen alueella ja sitä vetää Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Satakuntaliitto jatkaa Kokemäenjoen tulevaisuusvision työtä osana rannikkoaluesuunnittelua, johon linkittyvät varsinaisen jokireitin ohella jokisuistoon ja sen ulkopuolisen merialueen tilaan ja toimintaan liittyvät kysymykset.

Lue lisää > Satakuntaliitto

 

Saaristo-Naantalin retkeilykohteista luonto-opas

Saaristo-Naantali on hieno retkeilykohde kaikkina vuodenaikoina

Saaristo-Naantalin luonto-opas julkaistaan keskiviikkona 8.11. Kirjan tekijät ovat merimaskulaiset Reima Orvasto ja Anne Pentti. Sadan sivun paksuisessa ja kuvitetussa nelivärisessä kirjassa esitellään Naantalin saaristoalueiden vähemmän tunnettuja luontokohteita ja annetaan mukavia ja käyttökelpoisia vinkkejä retkeilijälle

– Olemme valinneet kirjassa esitellyt kohteet pääosin omien mieltymystemme tai saamiemme vinkkien mukaan ja ottaneet mukaan kohteita, joissa voi liikkua omatoimisesti ja useimmiten ilmaiseksi, tekijät korostavat.

Orvasto harrastaa luontovalokuvausta sekä patikointia ja liikkuu saaristossa meloen tai perinnepurjeveneellä. Pentti on purjehtija, laitesukeltaja ja talviuimari. Molemmat kirjan tekijät korostavat saaristoluonnon ainutlaatuisuutta ja toivovat uuden luonto-oppaan kannustavan lukijoita näkemään alueen arvon ja sen suojelutarpeet.

– Kirja muistuttaa, että kaikki vuodenajat ovat hyviä retkeilyajankohtia Saaristo-Naantalissa. Syksyn sienimetsät, talven pilkkireissut ja lintujen kevätmuuton ja pesinnän seuraaminen ovat ainutlaatuisia elämyksiä, sanoo Visit Naantalin toimitusjohtaja Tarja Rautiainen.

Lue lisää > Varsinais-Suomen Yrittäjä

Nosta rahat pintaan! Rahoitusta vesistöhankkeille -sivusto

Nosta rahat pintaan! Rahoitusta vesistöhankkeille -sivusto

Kun sinulla on ajatus, tarve tai suunnitelma vesistön kunnostamisesta ja ylläpidosta, kannattaa toimia nyt!

Hae rahoitusta oikeasta lähteestä ja maksutonta asiantuntija-apua. Tässä auttaa uusi nettisivusto rahatpintaan.fi.

Nettisivuston pääosat ovat Löydä rahoitus ja Hae kumppania. Rahoituskohteet on jaettu yhdeksän otsikon alle: Itämeren, jokien, järvien, purojen, kalaston tai luonnon monimuotoisuuden tilan parantaminen, pintavesien ja pohjavesien kuormituksen vähentäminen sekä kehittämisen ja viestinnän yhteistyöhankkeet.

Uudenmaan ELY-keskus, ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus ovat tuottaneet nettisivuston.

Tutustu ja käytä hyödyksesi >> Nosta rahat pintaan! (rahatpintaan.fi)

Kenen käsissä vesiensuojelutyö on?

Satakunnan Kansa 8.10.2017

Pyhäjärvi-instituutin Henna Ryömä ja Anne-Mari Ventelä kehottavat ihmisiä tekemään vesiensuojelutyössä oman osuutensa. Mikäli olet huolissasi lähivesistösi tilasta, tsekkaa voitko itse tehdä jotain. Onko esimerkiksi jätevesien käsittely kiinteistölläsi kunnossa?

SK_8-10-2017a