virkistys

Etusivu / Postit "virkistys"

Uusi merivaellusreitti tarjoaa historiaa ja luontoa

Pohjoismainen pyhiinvaellusreitti rakenteilla, aukeaa virallisesti 24.5.2019

Pyhän Olavin merireitti on ainutlaatuinen kansainvälinen projekti, jonka tarkoituksena on luoda ensimmäinen merireittejä hyödyntävä pohjoismainen pyhiinvaellusmatka. Toteutuessaan reitti kulkuu Turusta Norjan Trondheimiin. Mittaa reitille tulee yhteensä 625 kilometriä. Suomen puolella reitti kulkee Turusta saariston läpi Ahvenanmaalle ja jatkuu sieltä Ruotsin puolelle.

Pyhän Olavin merireitti -hanke käynnistyi vuonna 2016 ja reitti valmistuu vuoden 2019 lopulla. Hankkeella on yhteensä kahdeksan yhteistyökumppania: Åbo Akademi (koordinaattori), ammattikorkeakoulu Novia, Paraisten kaupunki, Sottungan kunta, Franciskus-yhdistys, Pilgrimstid-yhdistys, Östhammarin kunta sekä Söderhamnin kunta. Suurin osa hankkeen rahoituksesta tulee Interreg Central Baltic -ohjelmasta.

Reitti hyödyntää lähes koko matkalla jo olemassa olevia teitä, polkuja, pyöräteitä ja vanhoja metsäpolkuja. Malttamattomat voivatkin siis lähteä reitille jo nyt. Koko reitin merkkaus on vielä kuitenkin kesken, joten suuntavaistoa täytyy olla jos reitille mielii. Reitin merkkaamisen jälkeen sille haetaan EU:n kulttuurireitin sertifikaattia.

Parhaita aikoja merireitin kiertämiseen ovat kevät (huhtikuusta kesäkuuhun) ja syksy (elokuusta lokakuuhun). Sää on silloin useimmiten hyvä ja soveltuu vaeltamiseen eikä lautoille tarvitse jonottaa tuntikaupalla. Hankkeen avulla pyritään pidentämään saariston matkailukautta ja retki suositellaan tehtäväksi vilkkaimpien loma-aikojen ulkopuolella rauhallisen luontokokemuksen saavuttamiseksi.

Reitit tarjoavat vaihtoehtoja vaeltamiselle; niillä voi liikkua myös meloen, purjehtien, ratsastaen ja pyöräillen. Suomen puolen reiteillä selvitetään tämän vuoden puolella mahdollisuuksia myös liikkumisrajoitteisten henkilöiden vaeltamiseen.

pyhäolavi

Pyhän Olavin merireitti kartalla. Kuva: St Olav Waterway

Kuka oli Pyhä Olavi?

Pyhä Olavi eli Olav Haraldinpoika syntyi Norjassa vuonna 995 ja hänestä tuli Norjan kuningas vuonna 1015. Hallitsijana Olav oli tiukka ja se aiheutti kansassa myös tyytymättömyyttä. Hän joutuikin pakenemaan maasta 1028. Palatessaan Norjaan 1030 hän kuoli nykyisen Trondheimin pohjoispuolella käydyssä taistelussa. Olavin kuoleman jälkeen Trondheimissa havaittiin erikoisia tapahtumia, joita pidettiin ihmeinä. Olavin kuolintaistelun yhteydessä havaittiin auringonpimennys, joka tulkittiin Jumalan vihaksi. Monien taisteluissa haavoittuneiden huhuttiin myös kokeneen ihmeparantumisia. Nämä tapahtumat liitettiin Olavin kuolemaan ja hänestä tuli pyhä mies.

Olav julistettiin pyhimykseksi vuonna 1031. Trondheimiin alkoi virrata pyhiinvaeltajia siitä lähtien aina 1600-luvun luterilaiseen uskonpuhdistukseen asti. Pyhä Olav on yksi tärkeimmistä pohjoismaisista pyhimyksistä ja hänen nähdään olevan pohjoismaisia valtioita keskiajalla yhdistänyt henkilö. Pyhän Olavin kirkkoja on myös Suomessa Turun saaristossa ja Ahvenanmaalla.

Euroopan tunnetuin pyhiinvaellusreitti lienee Espanjassa sijaitseva Caminos de Santiago, mutta kysyntää ja kävijöitä pyhiinvaellusreiteille riittäisi myös tänne Pohjolaan. Osa vaeltaa pyhiinvaellusreittejä uskonnollisista ja hengellisistä syistä, toiset taas haluavat nauttia luonnosta, rauhasta ja liikunnasta ja haastaa itsensä pitkillä matkoilla.

Tutustu Pyhän Olavin reittiin tarkemmin

> Pyhän Olavin merireitin sivut

 

Voiko sinileväpitoista vettä käyttää?

Voiko sinileväpitoista vettä käyttää?

Kuukauden kysymykseen Vaikuta vesiin Nyt -sivuilla vastaa Elina Ek ELY-keskuksen vesiyksiköstä.

Helteisinä ja tyyninä päivinä sinilevät runsastuvat. Voiko sinileväpitoista vettä käyttää?

”Sinilevät tosiaan nauttivat lämpimistä kesäpäivistä. On syytä suhtautua varovaisesti sinileväpitoiseen veteen. Uimisen jälkeen on hyvä peseytyä puhtaalla vedellä iho-oireiden välttämiseksi, ja runsaasti sinilevää sisältävässä vedessä ei kannata uida ollenkaan. Lapsia ja lemmikkejä ei kannata päästää sinileväpitoiseen rantaveteen.

Sinileväpitoista vettä ei tule käyttää talous-, pesu- tai löylyvetenä, eikä myöskään syötävien kasvien kasteluvetenä. Edes keittäminen ei tee vedestä käyttökelpoista, sillä sinilevien tuottamat myrkyt kestävät hyvin keittämistä.”

>> Vaikuta vesiin Nyt

 

Kokemäenjoen matkailun mahdollisuudet

Vesivisio 2050 on nimensä mukaisesti pitkälle tulevaisuuteen ulottuva näkemys siitä, millaisena haluamme vesien ja koko laajan monimuotoisen vesistöalueen näyttäytyvän vuonna 2050. Visio on kokonaisvaltainen näkemys ja tavoitetila Kokemäenjoen vesistöalueen vesivarojen käytön, vesienhoidon ja kalatalouden tulevaisuudesta vuoteen 2050 saakka. Visio on laadittu yhteistyönä Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan alueille. Vesivisio 2050 -nimellä kulkee myös blogi Kokemäenjoen vesistöalueen ajankohtaisista asioista. Uusimmassa jutussa Satakunnan ammattikorkeakoulun BlueSata-hankkeen projektipäällikkö Minna Uusiniitty-Kivimäki pohtii Kokemäenjoen asemaa matkailukohteena.

Kokemäenjoki matkailu- ja vapaa-ajanviettokohteena

Juuri tähän aikaan vuodesta vesistöt ovat jokaiselle suomalaiselle ehkä ajankohtaisimmillaan. Koululaiset valloittavat uimarannat, kodeissa pakataan mökkimatkalle tavaroita ja matkailuyrittäjien sesonki on alkamaisillaan, ellei ole jo täydessä vauhdissa.

Vesistöt ovat suomalaisille yksi luontomme rakkaimmista elementeistä. Suomalaisen unelmakoti sijaitsee veden äärellä tai näköyhteydessä vesistöön, ja vesien äärelle hakeudumme vapaa-aikanamme. Ulkomailta tulevia matkailijoitakin vesistömme kiinnostavat, eikä syyttä: kansainvälisessä mittakaavassa suomalaiset vesistöt ovat puhtaita ja tarjoavat luonnonrauhaa, jollainen on harvinaista luksusta muualla maailmassa.

Mutta miten vesiympäristöjä hyödynnetään erilaisissa palveluissa? Satakunnan ammattikorkeakoulun BlueSata-hanke selvitti asiaa Satakunnan vesistöalueilla. Satakunnassa vesistöjä hyödynnetään enimmäkseen hyvinvointi- ja vapaa-ajanpalveluissa ja ylivoimaisesti suurin osa selvityksessä esiin tulleista palveluista on luokiteltavissa matkailupalveluiksi. Myös toisinpäin yhteys on vahva: valtaosa satakuntalaisista matkailupalveluista kytkeytyy sijainnin tai toiminnallisuuksien näkökulmasta yhteen tai useampaan vesistöön. Mutu-tuntuma on, että muualla Suomessa tilanne on hyvin samankaltainen.

SONY DSC

Taavi-silta Kokemäenjoessa Porissa.

Kun tarkastelualueena olivat Kokemäenjoen vesistöalueen Satakunnan puoleiset osat ja niiden edustan merialue, palvelukartoituksessa löydettiin lähes 70 yritystä, joiden palvelut liittyivät alueen vesistöihin. Reilu puolet näistä toimii alueen suurimmassa kaupungissa Porissa. Yrityksistä kaikkiaan kolme neljäsosaa tarjoaa majoituspalveluja. Etenkin mökkimajoitusta on monilla yrityksillä. Vuodepaikkoina tarkasteltuna taas majapaikan tarvitsijoille on tarjolla eniten leirintäalue-tyyppistä majoitusta. Majoituksen ohella toinen keskeinen palvelumuoto on ruokapalvelut, joita tarjoaa vajaa puolet yrityksistä. Tällaisia peruspalveluja tarvitsevat lähes kaikki matkailijat, mutta matkakohde valitaan kuitenkin useimmiten kiinnostavien harrastemahdollisuuksien ja aktiviteettien perusteella. Niitäkin tarkastelualueella on tarjolla lukuisissa yrityksissä vaihdellen opastetuista retkistä ja erilaisista vuokrauspalveluista jääkävelyyn, sup-lautailuun, beachfutikseen, kalastukseen, melontaan ja saunapalveluihin.

Kartoituksen perusteella Kokemäenjoen vesistöalueen Satakunnan puoleista osaa voisi luonnehtia koko perheen harraste- ja vapaa-ajanviettokohteeksi. Palvelutarjontaa läpi käydessä herää kuitenkin ajatus, voitaisiinko vesistöalueen monia arvoja ja paikallisia vetovoimatekijöitä hyödyntää vielä nykyistä paremmin ja nostaa peruspalveluidenkin markkinoinnissa vahvemmin esiin ne asiat, jotka on mahdollista kokea vain täällä.

Kokemäenjokivarren asutus- ja kuttuurihistoria jääkaudesta nykyhetkeen on valtava runsaudensarvi toinen toistaan kiehtovampia tarinoita ja kohteita. Entisajan asuinpaikat ja linnaluodot tai koskenperkaajien tarinat ja alueen teollisuushistoria voisivat tuoda matkailupalveluihin vielä paljon uudenlaisia sisältöjä, ja alueen asukkaillekin nämä teemat voisivat tuottaa houkuttelevia elämyksiä ja yllätyksiä, joista hämmästyä omassa lähiympäristössä. Puhumattakaan siitä, miten monipuolisen kattauksen erilaisia luontokohteita vesistöalue voi tarjota luonnonystävälle. Vesistöt tarjoavat myös luontaisen reitin tutustua eri kohteisiin ja kytkeä niitä laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Vesistöalueen varsin tiheä asutus tarjoaa potentiaalista asiakaskuntaa ja eteläisen Suomen suurimmatkin asutuskeskukset kansainvälisine liikenneyhteyksineen ovat varsin lyhyen matkan päässä.

Potentiaalia uusille palveluille ja olemassa olevien tuotteiden elävöittämiselle vaikuttaa siis olevan. Mutta miten näistä ideoista saadaan rakennettua vetovoimaista palvelutarjontaa houkuttelevin sisällöin? Tässäpä ajatuksia pohdittavaksi kesäksi vesien äärelle!

Minna Uusiniitty-Kivimäki, projektipäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lue lisää

> Vesivisio 2050 -blogi

> Kokemäenjoen vesivisio 2050

 

Vältä laituririidat

Vältä laituririidat

Mikäs sen mukavampaa kuin nauttia kesästä laiturilla laineiden liplatusta ja linnunlaulua kuunnellen. Laiturista voi kuitenkin muodostua myös riidan aihe, jos sen suunnittelu jää puolitiehen.

Rannan omistajalla tai haltijalla on yksityistä tarvetta varten oikeus rakentaa laituri, joka voi ulottua toisenkin omistamalle vesialueelle. Laiturin voi rakentaa, vaikka ei olisikaan vesialueen omistaja tai osakas. Rantaan päättyvät tie- ja venevalkamarasitteet eivät kuitenkaan oikeuta laiturin rakentamiseen.

Laiturin paikka ja sen malli tulee valita huolella. Valintaan vaikuttavat mm. rannan muoto, veden korkeus ja laiturin käyttötarkoitus. Laituri tulisi rakentaa tontin edustalle niin, ettei laituri tai sen käyttäminen rajoita naapuritontin käyttöä. Laituri on syytä sijoittaa mahdollisimman kauas naapurin rajasta ja se pitää suunnata mahdollisimman haitattomasti. Laituri ei myöskään saa olla haitaksi esimerkiksi kalastukselle, vesiluonnolle tai luonnon kauneudelle. Ennen laiturin rakentamista asiasta on tärkeää neuvotella lähinaapureiden kanssa ja ottaa huomioon näiden esittämät mielipiteet, sillä laiturin rakentaja on vastuussa rakennelmiensa aiheuttamista haitoista.

Käytetäänkö laituria veneellä rantautumiseen vai auringonottoon?

Laiturin käyttötarkoitus määrittää laiturin mallin ja koon valintaa. Venelaituri vaatii aivan erilaista rakennetta kuin oleskelukäyttöön tuleva laituri. Tavallisen mökkilaiturin eli kevytrakenteisen pukkien tai paalujen päällä olevan laiturin ei tulisi olla 10 – 15 metriä pitempi eikä kahta metriä leveämpi.  Mikäli ranta on matala ja kaislikkoinen, laituri voi olla pidempikin ruoppaustarpeen vähentämiseksi.

Laiturin tulee rakenteensa puolesta olla mahdollisimman avoin niin, että veden virtauksia ei oleellisesti rajoiteta. Vähiten virtauksia rajoittavat pukkien tai paalujen varaan rakennettavat laiturit sekä ponttonilaiturit. Laiturin umpinainen rakenne saattaa aiheuttaa muutoksia veden virtaukselle tai estää sen kokonaan. Seurauksena saattaa olla veden laadun huononeminen, kasvillisuuden lisääntyminen ja umpeenkasvun nopeutuminen.

Vanhoja sähkö- tai puhelinpylväitä ei mökkilaiturin rakentamiseen kuitenkaan saa käyttää. Vanhat pylväät on käsitelty CCA-kyllästeellä, joka sisältää muun muassa arseenia ja kromia. Aineet ovat erittäin vaarallisia ihmisen terveydelle.

© Niko Lipsanen 2010

Laituri Kastelholman linnan vieressä ja veneitä vastarannalla. Kuva: Niko Lipsanen 2010

Tuleeko laiturille hakea lupa?

Mikäli laiturin rakentaminen aiheuttaa haittaa vesialueen omistajalle, vesistölle tai naapurille tai se tehdään yleiseen käyttöön, laiturin rakentaminen edellyttää aluehallintoviranomaisen lupaa. Suurehkoihin laitureihin tarvitaan myös kunnalta toimenpidelupa. Lupa saatetaan tarvita myös, jos laiturista aiheutuu haittoja, joita ei ole etukäteen pystytty sopimaan naapurien kanssa.

Lisätietoja laiturin rakentamisesta saa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, alueellisesta ELY-keskuksesta sekä www.ymparisto.fi –palvelusta.

Lue myös Ylen uutinen aiheesta painamalla tästä.

#suojelentätä-kuvakisa käynnissä kesän ajan

#suojelentätä-kuvakisa käynnissä kesän ajan

Kuvakisalla pyritään saamaan ihmiset huomaamaan myös arkipäiväiset kulttuuriympäristöt

Ympäristöministeriö on käynnistänyt kesän ajan kestävän #suojelentätä-kampanjan, jolla kannustetaan jokaista tarkkailemaan arkista ja läheltä löytyvää kulttuuriympäristöä uusin silmin. Arvokkaita kulttuuriympäristöjä löytyy usein aivan nurkan takaa – jo omasta kotikorttelista tai läheiseltä kylänraitilta.

Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan kaikkea ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyttä ympäristöä. Kulttuuriympäristöksi käsitetään usein vain turistinähtävyydet ja historialliset rakennukset, mutta myös arkiset ympäristöt, esimerkiksi skeittipuistot, viheralueet, modernit rakennukset, perinteikkäät maalaismaisemat latoineen ja maatiloineen tai vilkas kaupunkimaisema ovat yhtä lailla kulttuuriympäristöjä. Tärkeää ja aina jollekin merkityksellistä kulttuuriympäristöä löytyy yhtä lailla Helsingin kantakaupungista kuin Inarin tuntureilta.

Kampanjaan liittyen järjestetään kuvakilpailu Instagramissa. Kisaan osallistuminen on helppoa, eikä velvoita kohteen viralliseen suojelemiseen. Ota kuva sinulle tärkeästä kohteesta ja postaa se Instagram-tilillesi. Kilpailuaika on 1.6.–8.8.2018 ja kuvan tulee olla otettu Suomessa. Kilpailun tarkemmat säännöt löytyvät täältä.

Näin osallistut kisaan:

suojelentätä

#suojelentätä -kampanja on osa kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta.

Lisää aiheesta

> Kulttuuriymparistomme.fi

> #suojelentätä -kampanjan Facebook-sivu

Parhaat maisemateot etsintäkuulutettu

Ympäristöministeriö etsii Suomen parasta maisemahanketta

Suomen parasta maisemahanketta etsitään jälleen. Ympäristöministeriö kutsuu ehdokkaiksi hankkeita, joilla on onnistuneesti hoidettu, suojeltu tai suunniteltu maisemia. Ehdotuksia voi jättää 7.9.2018 saakka.

Joka toinen vuosi järjestettävään kilpailuun voivat osallistua kansalaisjärjestöt sekä alue- ja paikallisviranomaiset. Hankkeiden tulee olla jo toteutuneita ja vähintään kolme vuotta sitten käynnistettyjä.

Kilpailuun ovat tervetulleita sekä perinteiset että uudet näkökulmat. Hankkeet voivat liittyä luonnon- tai kulttuurimaisemiin niin maaseudulla kuin kaupungeissa, maalla tai vesialueilla. Kohteet voivat olla arvokkaita maisemia tai kulttuuriympäristöjä, mutta yhtä lailla osallistujia toivotaan myös arkiympäristöjen sekä heikentyneiden maisemien kunnostushankkeiden piiristä. Maisemat ja niihin liittyvät hankkeet ymmärretään kisassa laajasti ja ehdokkaiksi toivotaankin erilaisia viime vuosien aikana toteutettuja hankkeita.

Kilpailuaika päättyy 7.9.2018. Voittaja julkistetaan Säätytalolla Helsingissä 19.10.2018 järjestettävässä Maisemasymposiumissa. Tarkemmat tiedot ja osallistumisohjeet:

Suomen parhaaksi valittu maisemahanke lähtee tavoittelemaan Suomen ehdokkaana myös Euroopan neuvoston maisemapalkintoa. Joka toinen vuosi myönnettävä palkinto sisältyy Eurooppalaiseen maisemayleissopimukseen, johon Suomi liittyi vuonna 2006. Kilpailussa palkitut ja siihen osallistuneet hankkeet edistävät maisemasopimuksen tavoitteita ja niiden on tarkoitus toimia esimerkkeinä maanosamme maisemien hoidosta. Suomi on osallistunut kilpailuun vuodesta 2008.

Suomen kilpailun aikaisemmat voittajat

2016
Metsähallituksen luontopalvelujen lammaspaimenviikot, jossa vapaaehtoiset paimenet huolehtivat luonnonhoitotyössä olevista lampaista.

2014
Härkää sarvista -hanke, joka edisti laiduneläinten käyttöä luonnon- ja maisemanhoidossa yli maakuntarajojen ja järjesti maisemanhoitoa erityisen arvokkaille alueille.

2012
Kauhajoen Hyypänjokilaakson maisemahankkeiden kokonaisuus, jossa kulttuurimaisemaa hoidettiin yhdistysten ja viranomaisten yhteistyönä.

2010
Suomen luonnonsuojeluliiton valtakunnallinen perinnemaisemien hoitohanke Matkalla maisemaan – luonnollisesti, joka toteutettiin yhteistyössä VR:n kanssa.

2008
Hämeenkyrön kolmen maisemahankkeen kokonaisuus, jossa hoidettiin maisemaa ja kehitettiin maisemamatkailua.

Myös Maa- ja kotitalousnaiset hakevat vuoden maisematekoa

Jos kynnys osallistua Ympäristöministeriön kilpailuun tuntuu liian korkealta, on kesällä haussa myös vuoden maisemateko  Maa- ja kotitalousnaisten toimesta. Vuoden maisemateko valitaan nyt neljättä kertaa ja vuoden teemana on Laita hyvä kiertämään.Tänä vuonna kilpailulla halutaan erityisesti edistää kiertotaloutta ja kiinnittää huomiota hoidon jatkuvuuden turvaamiseen, kierrätettävien materiaalien ja rakennustarvikkeiden käyttöön ja hoitotoimenpiteistä syntyvän materiaalin jatkohyödyntämiseen.Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuoden maisemateon valintaa. Katso kilpailuohjeet täältä (Maajakotitalousnaiset.fi).

 

Lähde Raumanjoki-kävelylle

Lähde Raumanjoki-kävelylle

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Raumanjoki-kävelyjä järjestetään kolme kesän aikana: 6.6., 2.7., 1.8. klo 17

Kävelyllä tutustutaan Raumanjoen maisemahistoriaan ja ihmisten ja joen väliseen vuorovaikutukseen. Kävelyn aikana kerätään talteen myös osallistujien muistoja Raumanjokeen liittyen. Kävelyn kesto on noin tunti. Lähtö Taarinsillalta (Itäkatu 1) klo 17. Kävely on maksuton.

Raumanjoki-kävely on osa Living with Cultural Heritage –hanketta ja Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden tapahtumia.

#EuropeForCulture #LiviHeri

>> Rauman kaupungin tapahtumakalenteri

kulttuuriperintövuosi 18

 

Kaavoituksen ajankohtaispäivä 6.6. Turussa

Varsinais-Suomen ELY-keskus järjestää vuotuisen yhteistyötapaamisen. Päivän aikana käsitellään näkökulmia vähähiiliseen yhteiskuntaan sekä ajankohtaisia aiheita kaavoituksessa, lainsäädännössä ja hallinnossa.

Lue lisää ja ilmoittaudu >> Varsinais-Suomen ELY-keskus

Virma-palveluun kerätään dataa luonnossa liikkuvalle

Varsinais-Suomen alueella toteutetussa Virkistä dataa! -hankkeessa on kerätty avointa dataa maakunnan virkistys- ja luontomatkailuun sopivista kohteista ja reiteistä. Hankkeessa kehitetty Virma-palvelu avattiin huhtikuussa ja se sisältää jo noin tuhannen kohteen tiedot kartalle visualisoituna. Tietoa on kerätty reitistöhankkeista (mm. Leader-hankkeet), kunnilta, liikuntapaikka-aineistosta ja kyläyhdistyksiltä. Myös alueen ravintolat, kahvilat, majoituskohteet, opaspalvelut ja välinevuokrauspaikat palvelevat virkistysretkeilijöitä ja luontomatkailijoita, minkä vuoksi nämäkin kohteet halutaan nyt mukaan aineistoon.

VirmapalveluMitä hyötyä Virma tuo ja kenelle?

Virma-palvelu auttaa virkistys- ja luontomatkailualan yrittäjiä sekä reittien ja kohteiden kehittäjiä pitämään sijainti- ja kuvailutiedot ajan tasalla. Kun aineistosta tehty karttaupotus laitetaan esimerkiksi yrityksen tai kyläyhdistyksen verkkosivuille, ei sivuston ylläpitäjän tarvitse huolehtia tiedon päivittämisestä muutoin, kuin omien tietojensa osalta. Kohde- ja reittitiedon kerääminen ja ylläpito on joukkoistettu, joten kohteiden määrä karttuu jatkuvasti ja kartalla on aina viimeisin tieto. Myös yhteistyötä voi lisätä Virman avulla: kun luontomatkailualan yrittäjillä ja kehittäjillä on tarve löytää toisensa, on kartalta helppo hahmottaa visuaalisesti, mitä kaikkea omaan verkostoon voisikaan kuulua.

Aineiston ja karttaupotusten käyttäminen on täysin ilmaista, koska kerätty aineisto on avointa dataa. Näin ollen kuka tahansa sovelluskehittäjä voi vapaasti hyödyntää kohteiden sijainti- ja kuvailutietoja luodessaan vaikkapa luontomatkailijalle tai lähivirkistyjälle sopivan mobiilisovelluksen. Juuri avoimuus ja ajantasaisuus tekeekin aineistosta houkuttelevan ja edistää virkistys- ja luontomatkailun kehittämistä maakunnassa.

Myös yhdistyksille ja reittejä kehittäville hankkeille Virma toimii kätevänä työkaluna, kun tieto kohteesta tai reitistä halutaan pitää ajan tasalla. Hankkeet voivat käyttää karttapalvelua myös hankeraportoinnin apuna. Esimerkiksi maakunnassa toteutetut Leader-rahoitteiset reitit ja kohteet löytyvät jatkossa Virmasta.

Vaikka Virma on kehitetty etupäässä kohteiden ja reittien ylläpitäjien ja kehittäjien tarpeisiin, kuka tahansa voi myös vapaasti ilman kirjautumista käyttää sitä vaikkapa omien patikka-, melonta-, ja pyöräretkiensä suunnitteluun tai kesän parhaiden uimarantojen, lintutornien tai lähiruokapalveluiden etsimiseen.

Miten aineistoon pääsee mukaan?

Jos esimerkiksi kylän lähiluontopolkua ylläpitävä yhdistys tai majoitusyrittäjä mielii mukaan maakunnan ajantasaisimpaan luonto- ja virkistysmatkailukohteiden aineistoon, voi Virmaan luoda käyttäjätunnukset ja lisätä tiedot kartalle ja tietolomakkeelle.

>> Valonia

Voi Eurajoki! Kristallinkirkkaasta koskesta kuraojaksi

Satakunnan Kansa 2.5.2018

Pyhäjärvestä Eurajokeen lähtevä vesi on Kauttuakoskessa kirkasta. Kolmentoista kilometrin päässä Kiukaisissa veden mukana kulkee hiutalemaista ainetta ja vesi on sameaa. Tällä välimatkalla on Säkylän kunnan ja Apetitin jätevesien purkuputki, JVP-euran purkuputki sekä peltoaukeiden hajakuormitus.

Eurajoen vesiensuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Varjonen kritisoi, että ”Eurajoesta halutaan tehdä ränni, jota pitkin vesi kulkee hyvin, ja se halutaan tehdä kaiken muun kustannuksella”.

SK_2-5-2018a