virkistys

Etusivu / Postit "virkistys"
Kokemäenjoen äärellä 21.11. Pori

Kokemäenjoen äärellä 21.11. Pori

Kuva_Kokemaenjoki_rantalapsia_JohannaLantto_500x334pxKokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen

Vesivisioseminaari keskiviikkona 21.11.2018 klo 14.00−17.30 Porin yliopistokeskuksessa, auditoriossa 125.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

Tutustu seminaariohjelmaan Kokemäenjoki_Vesivisio-seminaari_211118

Vesivisio hahmottelee Kokemäenjoen tulevaisuutta

Kokemäenjoki on tuonut paikalliselle väestölle leivän pöytään jo vuosituhansien ajan. Kokemäenjoen vesistöaluetta leimaavat monipuoliset luonto- ja kulttuuriarvot, jotka antavat vesistöalueelle sille ominaisen maisemakuvan ja profiilin. Ympäristömuutokset asettavat kuitenkin haasteensa sille, miten vesistöalueen moninaiset arvot on mahdollista turvata taloudellisen kehityksen rinnalla.
”Kokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen” -seminaarin tavoitteena on herättää keskustelua, mitä kestävä käyttö Kokemäenjoen vesistöalueella on sekä miten eri käyttömuodot tulisi sovittaa yhteen. Lyhyiden alustusten ja keskusteluiden ohella seminaarin yhteydessä järjestetään posterinäyttely, jossa alueen toimijoilla (kunnat, tutkimuslaitokset, kyläyhdistykset) on mahdollisuus esitellä omaa työtään Kokemäenjoen kestävän käytön edistämiseksi.

Vesivisio 2050 suunnannäyttäjänä vesistöalueen kestävälle hyödyntämiselle

Kokemäenjoen valuma-alueelle laadittiin vuosien 2016−2017 aikana koko vesistöaluetta kattava tulevaisuudenkuva, Vesivisio 2050. Vesivision tavoitteena on tuoda esiin kokonaisvaltaisella tavalla vesistöalueen ekologista ja kulttuurillista monimuotoisuutta sekä alueen merkitystä ihmisten hyvinvoinnin ja aluetalouden kannalta.

  • Vesivisiossa lähdetään liikkeelle ajatuksesta, että vesistöalueen kestävä käyttö edellyttää alueen arvojen ja ihmistoimintojen kokonaisvaltaista huomioimista yksittäisten kohteiden ja toimenpiteiden sijaan, Johanna Lantto Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta toteaa.

Vesivisio määrittelee yleisen tahtotilan Kokemäenjoen vesistöalueen kestävälle käytölle. Vision saaminen käytäntöön edellyttää kuitenkin työtä, jotka vievät vision tavoitteet käytäntöön. Mitä nämä toimenpiteet voivat olla, on keskeinen teema, jota käsitellään myös ”Kokemäenjoen äärellä” -seminaarissa.

Seminaari maakunnallisen yhteistyön tulos

”Kokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen” toteutetaan yhteistyönä Satakunnan alueen viranomaisten kesken. Seminaarin järjestelyissä ovat mukana Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakuntaliitto (SustainBaltic-hanke), Satakunnan ammattikorkeakoulu (BlueSata-hanke) ja Nakkilan kunta.

>> ELY-keskus

Lue uusin Ympäristö Nyt -uutisviesti

Ympäristö Nyt -uutisviesti 2/2018

Aiheina:

  • Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti
  • Paraisille oma mansikkapaikka
  • Kulttuuriympäristöfoorumi: aineettomat arvot yhdistävät
  • Tapahtumat
    • Kokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen 21.11.2018
    • Ilmastotalkoot Satakunnassa 27.11.2018
    • Koulujemme lähivedet -koulutus 14.11.2018

> Ympäristö Nyt -uutisviesti 2/2018

Paraisille oma mansikkapaikka

Paraisille oma mansikkapaikka

Saaristokaupunki Parainen haluaa panostaa rantojen saavutettavuuden parantamiseen ja kuntalaisten luonnossa liikkumisen edistämiseen.

Norrbyholmen on Paraisten kaupungin omistama virkistyskäyttöön tarkoitettu saari, joka sijaitsee aivan Paraisten Malmin, eli keskustan kupeessa. Kesällä 2018 saaren luonnonhoitoa ja retkeilymahdollisuuksia on kehitetty Leader-hankkeen turvin. Kehittämistyö palvelee niin erilaisia asukasryhmiä kuin saaristo- ja lähimatkailun tarpeita.

Lampaita Norrbyholmen

Norrbyholmen – Malmin mansikkapaikka – Malmens smultronställe -hankkeen tavoitteena on laatia yleispiirteinen suunnitelma saaren luonnonhoidon ja retkeilykäytön edistämiseksi. Norrbyholmenilla on laidunnettu pitkään ja se on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi. Luonnonhoitotyöt ja retkeilyrakenteet on tarkoitus suunnitella saaren ominaispiirteitä kunnioittaen. Hankkeen tavoitteena on myös alustavasti selvittää keinoja, joiden avulla jokamiehen vesillä liikkumisen mahdollisuuksia voitaisiin alueella edistää.

Projekti on saanut myönteisen vastaanoton ja yhteistyötä on onnistuttu tekemään monipuolisesti eri sidosryhmien kanssa. Kumppaneina ovat olleet paikalliset yhdistykset, asukkaat, yritykset, virkamiehet, kotiseutumuseo sekä muut alueella käynnissä olevat reitistöhankkeet.

Niittoa Norbyholmen

Norrbyholmenilla on toteutettu luonnonhoitotöitä yhteistyössä Paraisten kaupungin sosiaalisen työllistämisen tiimi Parfixin kanssa. Kesän 2018 aikana saaren rantoja on siistitty ja avoimet niityt on niitetty. Kuluvan syksyn aikana Norrbyholmenilla toteutetaan umpeenkasvaneen metsälaitumen sekä luontopolun raivaustöitä.

Kun saaren retkeilyä tukevat investoinnit, kuten kuivakäymälät ja levähdyspaikat saadaan myöhemmin toteutettua, on Norrbyholmen varsinaissuomalaisille lähimatkailijoille helposti saavutettavissa oleva merellinen luontomatkailukohde jo lähitulevaisuudessa.

Norrbyholmen – Malmens smultronställe – Malmin mansikkapaikka –hanke toteutetaan kesä-joulukuussa vuonna 2018. Hanke on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 ja rahoitus on haettu Leader-toimintaryhmä I samma båt rf – Samassa veneessä ry:n kautta.

Tutustu lisää
> Facebook
> Instagram

Logo maaseuturahasto  LEADER-Logo iso  Logo Pargas

 

Metsä lisää hyvinvointia myös lapsilla

Metsä lisää hyvinvointia myös lapsilla

SYKE 31.8.2018

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan luonnon läheisyydellä on selkeästi myönteisiä vaikutuksia lapsen kehitykseen. Parhaimmillaan lähiluonto nivotaan osaksi koulujen opetussuunnitelmaa.

SYKE on analysoinut Kestävä hyvinvointi -hankkeessa paikkatietojen avulla viheralueiden etäisyyttä kouluista. Kaupunkiseutujenkoulujen lähistöllä on puistoja, mutta metsään on usein pitkähkö matka.

Lue lisää >> Katso onko lapsesi koulu lähellä metsää (syke.fi)

Kulttuuriperinnön valokuvauskilpailu syyskuussa

Kulttuuriperinnön valokuvauskilpailu syyskuussa

Wiki Loves Monuments Suomi -valokuvauskilpailuun voi osallistua 1.9.2018-30.9.2018

Wiki Loves Monuments on Wikipedian syyskuussa järjestettävä valokuvauskilpailu, jossa tuodaan osallistujamaiden kulttuuriperintöä tunnetuksi.  Suomen osakilpailussa kuvataan suojeltuja rakennuksia, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä, maailmanperintökohteita ja arkeologisia kohteita. Kuvat talletetaan Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten.

Wikimedia Suomi ry ja Museovirasto järjestävät kilpailun Suomessa nyt toista kertaa. Viime vuonna kuvia kertyi 2259 kappaletta 92 kuvaajalta. Näistä jo kolmasosa on käytössä Wikipedian kuvituksena. Maailmanlaajuinen Wiki Loves Monuments -kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran Alankomaissa vuonna 2010 ja vuonna 2017 siihen osallistui yli 10 000 valokuvaajaa 245 000 kuvalla.

Kilpailuun osallistutaan tallentamalla kuvat kilpailun nettisivujen kautta 1.–30.9.2018 välisenä aikana. Kisaan voi osallistua kuvilla, jotka on otettu ennen kilpailun alkamista. Tärkeintä on tallentaa kuvat Wikipediaan syyskuun aikana. Suomen osakilpailun kymmenen parasta pääsevät mukaan kansainväliseen loppukilpailuun.

Tämän vuoden Suomen osakilpailuun on mahdollista osallistua myös jälleenvalokuvaamalla historiallisia valokuvia niiden tapahtumapaikoilla. Kilpailusarjan erityisteemana ovat vuonna 1918 kuvatut kuvat. Vanhoista ja uusista kuvista muodostuu ennen ja nyt -kuvapareja samalla kun paikoista muodostuu muistopaikkoja kartalle.

Sampo Kiviniemi

Tämä Sampo Kiviniemen ottama kuva oli viime vuoden kilpailussa yksi Suomen finalisteista. Kuvassa on asutusta Jurmossa. Kuva: Sampo Kiviniemi

Lue lisää

> Wiki Loves Monuments Suomi 2018 -sivut

> Vuoden 2017 voittajakuvat ja Suomen 10 finalistia

Valonian tuorein uutiskirje

Lue Valonian uusin uutiskirje

Aiheina:

  • Harrastetaksin toimintamahdollisuuksia selvitetään Turun seudulla
  • Energiayrityksiä etsitään saman pöydän ääreen kuntien kanssa
  • Terveellisempi liikenneympäristö suunnitellaan yhdessä
  • Virtavesikunnostukset käyntiin talkoohengessä
  • Asukkaat aktivoituneet – jätevesineuvojilla vilkas kesä
  • Taloyhtiön energiaremonteissa maltti kannattaa
  • Lähde mukaan jalostamaan avointa virkistysdataa hyötykäyttöön
  • Hajajätevesiristeilyllä tiivistetään alan yhteistyötä

Lue lisää > Valonian uutiskirje – elokuu 2018

METSO-ohjelmaan etsitään jatkuvasti uusia kohteita

Mikä ihmeen METSO?

METSO on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma, jonka tarkoituksena on turvata metsiemme monimuotoisuus myös Suomen väestörikkaimmalla ja kasvavimmalla alueella. Ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen sekä vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2025 mennessä. METSO sai alkunsa maa- ja metsätalousministeriön yhteishankkeena, joka perustuu valtioneuvoston periaatepäätöksiin. Ohjelman käynnistänyt periaatepäätös tehtiin jo vuonna 2008 ja se uudistettiin vuonna 2014.

Periaatepäätöksessä 2014 asetettiin tavoitteeksi, että maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi, hankitaan valtiolle tai rauhoitetaan määräajaksi yhteensä 96 000 hehtaaria vuoteen 2025 mennessä. Tästä valtion maiden osuus on 13 000 hehtaaria. Lisäksi ympäristötuella ja luonnonhoitohankkeilla turvataan yhteensä 82 000 hehtaaria talousmetsien luontokohteita vuoteen 2025 mennessä.

Metsänomistajien ohella ohjelman keskeisiä toteuttajia ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Metsäkeskus sekä Metsähallitus. Metsäsektorin toimijat kuten Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto, metsänhoitoyhdistykset ja metsäteollisuusyritykset sekä luonnonsuojelujärjestöt ja Suomen Kuntaliitto ovat mukana yhteistyössä.

Lisäksi METSO-ohjelmassa toteutetaan metsien suojelutavoitteita tukevaa viestintää, koulutusta, tutkimusta, luonnonhoidon kehittämistä sekä pyritään parantamaan metsänomistajien sekä ympäristö- ja metsäsektorien välistä yhteistyötä.

Markku Meriluoto

METSO-ohjelman kohde on usein puustoltaan vanhaa, hoitamatonta ja monimuotoista. Kuva: Markku Meriluoto

Metsänomistajalle METSO on vapaaehtoista suojelua

Ohjelman avulla yksityiset metsänomistajat voivat suojella metsiensä monimuotoisuutta. Metsänomistaja voi suojella metsäänsä joko määräaikaisesti tai pysyvästi tai toteuttamalla luonnonhoitotöitä. METSO on metsänomistajille aina täysin vapaaehtoista ja valtio maksaa METSO-ohjelman mukaisesta suojelusta ja luonnonhoidosta korvausta. Korvauksen määrä riippuu alueen pinta-alasta, metsätyypistä ja metsänomistajan valitsemasta suojelutoimenpiteestä.

Ohjelmalla suojellaan metsiä, jotka ovat luonnonarvoiltaan monipuolisia ja eliölajien elinympäristöinä erityisen arvokkaita. Tällaisia metsäisiä elinympäristötyyppejä on arvioitu olevan kymmenen erilaista: lehdot; monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät; monimuotoisuudelle merkittävät suot; vesistöjen lähimetsät, tulvametsät ja metsäluhdat; metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot; kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden elinympäristöt; harjujen paahdeympäristöt; puustoiset perinnebiotoopit; ja lopuksi maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet.

Elinympäristöt on jaettu kolmeen laatuluokkaan mm. puuston rakennepiirteiden perusteella. Luokan I ja II kohteet ovat monimuotoisuudelle merkittävimpiä ja erityisen mielellään ohjelmaan otetaan alueita, joilla yhdistyy useampi erilainen elinympäristö. METSO-ohjelman elinympäristöt arvioi paikallisen ELY-keskuksen asiantuntijat.

METSO-ohjelmassa metsänsuojelua voi toteuttaa kolmella eri keinolla; perustamalla pysyvän suojelualueen, suojelemalla alueen määräaikaisesti tai tekemällä suunnitelmallista luonnonhoitoa. Pysyvän suojelualueen perustaminen tehdään perustamalla joko yksityinen suojelualue, jossa omistusoikeus säilyy tai myymällä alue valtiolle. Kummastakin vaihtoehdosta maksetaan korvaus, joka on metsänomistajalle verovapaa.

Arvokkaan metsäalueen voi suojella myös määräaikaisesti. Sopimus voidaan tehdä joko 10 tai 20 vuodeksi, jolloin omistusoikeus pysyy nykyisellä omistajalla. 10 vuoden sopimuksessa metsä jätetään metsätalouskäytön ulkopuolelle ja maksettava korvaus perustuu puuston laskennalliseen arvoon. 20 vuoden sopimuksessa metsä rauhoitetaan määräajaksi ja rauhoittaja on oikeutettu verovapaaseen korvaukseen.

Luonnonhoitoa puolestaan voi toteuttaa suunnittelemalla hankkeen, hakemalla hankkeelle sopivan ja vastuullisen tekijän ja toteuttamalla hankkeen. Metsäkeskus myöntää hankkeisiin Kemera-tukea ja avustaa prosessissa.

Lue lisää

> metsonpolku.fi

> Tietoa METSO-ohjelman eri vaihtoehdoista

> Retkeile METSO-ohjelman metsissä

Mennään metsään -kampanja käynnistyy

Mennään metsään -kampanja käynnistyy

Yleisradio käynnistää kampanjan metsän ja jokamiehenoikeuksien juhlistamiseksi Suomen luonnon päivänä 25.8.2018

Mennään metsään -kampanja alkaa elokuun lopulla ja huipentuu metsäviikkoon 1.-7.10.2018. Kampanjan aikana Yle tuo metsän aktiivisemmin esiin radiossa, televisiossa ja internetissä. Kampanjassa pohditaan sitä, kuinka tärkeä metsä nykyaikana on suomalaisille ja onko metsä vielä ajanviettopaikka. Mennäänkö metsään yhä ulkoilemaan, marjastamaan, sienestämään, rauhoittumaan tai suunnistamaan?

Suomalaisten on aina ollut helppo mennä metsään, sillä maassamme vallitsevat jokamiehenoikeudet takaavat jokaiselle oikeuden nauttia luonnosta kulkemisesta vapaasti. Kampanjalla halutaankin kiinnittää myös huomiota tähän etuoikeuteen, mikä meillä suomalaisilla on ja mitä olisi mahdollista eduskunnan taholta heidän niin halutessaan muuttaa. Yksi osa kampanjaa onkin ehdottaa jokamiehenoikeuksia Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle, jolloin Suomen valtion pitäisi jatkossakin suojella jokamiehenoikeuksia. Tähän liittyen Ylen sivuille tulee syys-lokakuussa laskuri, johon saa merkitä metsässä käymisensä määrän kahtena syksyisenä viikkona 24.9-7.10. Ahkera metsässäkäynti kertoo jokamiehenoikeuksien tarpeellisuudesta ja arvostamisesta.

KONICA MINOLTA DIGITAL CAMERA

Suomalaisille metsä on yleensä tuttu ja turvallinen paikka. Kuva: Anssi Koskinen

Radio- ja televisio-ohjelmaa metsän siimeksestä syys-lokakuussa

Syyskuussa Yle näyttää sunnuntai-iltaisin neliosaisen dokumenttisarjan Elävät puut. Sarjassa pureudutaan puiden maailman erilaiseen aikakäsitykseen, jossa kasvu tapahtuu hitaasti ihmisen hektiseen elämään verrattuna. Puita on ollut olemassa satoja miljoonia vuosia. Pitkä, hidas ja paikalla pysyvä elämä on kehittänyt puille merkillisiä ominaisuuksia, joiden avulla ne kasvavat, lisääntyvät, kilpailevat valosta ja tekevät yhteistyötä. Puut tietävät ilman silmiä ja korvia mitä niiden ympärillä tapahtuu ja muistavat ilman aivoja. Dokumenttisarja esitetään sunnuntaisin YLE tv1 -kanavalla 9.9.-30.9. klo 18.15 alkaen.

Mennään metsään -kampanja huipentuu lokakuun alussa metsäviikkoon, jolloin Yle leiriytyy Evolle. Se on yksi Suomen suurimmista metsäalueista. Viikon mittaan metsä näkyy ja kuuluu radiossa, televisiossa ja netissä. Lähetyksissä perehdytään metsien kulttuurihistoriaan, myytteihin, metsätarinoihin, vanhojen metsien lajistoon, metsäluonnon monimuotoisuuteen ja siihen, miten tärkeitä metsät suomalaisille ovat.

Radio-Suomen ohjelmat Luonto-Suomi ja Metsäradio lähetetään kyseisellä viikolla suorina Evolta ja aamu-tv:ssä otetaan suora yhteys metsään joka aamu.

Mennään metsään -kampanjassa ovat mukana Yleisradion lisäksi myös mm. Metsähallitus, Suomen Latu, Olympiakomitea, Koululiikuntaliitto, Sydänliitto, Viherympäristöliitto, Suomen ympäristökeskus ja Partio. Jokamiehen oikeuksien kampanjaa vetää Suomen Latu, ja hankkeen taakse kerätään laaja suomalaisten ja pohjoismaisten luontojärjestöjen joukko.

Lue lisää

> Mikä on Mennään metsään -kampanja? (yle.fi)

> Mennään metsään! (luonnonkirjo.fi uutiskirje)

Hyvinvoiva Itämeri olisi rahassa pari miljardia arvokkaampi

Kaleva 23.7.2018 / Ossi Rajala

Hyvinvoiva Itämeri olisi rahassa ainakin pari miljardia nykyistä arvokkaampi – tehtävää on vielä paljon

Itämeren suojelukomissio Helcom on tänä vuonna julkaistussa Itämeri-raportissaan arvioinut myös sitä, minkälaista rahallista merkitystä meren huonolla kunnolla on.

Itämeren alennustila ja rehevöityminen aiheuttavat Itämeren alueella vuosittain 3,8–4,4 miljardin tappiot. Alueen valtioiden kansalaisten hyvinvointi paranisi tämän verran, jos rehevöitymisessä ja kalakannoissa saavutettaisiin hyvä tila”, raportissa sanotaan

Itämeren virkistyshyödyn arvoksi raportissa arvioidaan 15 miljardia euroa vuosittain. Arvo voisi olla 1-2 miljardia suurempi, jos meriympäristön tila ei olisi monin paikoin kehno. Erityisesti Saksassa ja Ruotsissa virkistysarvot ovat suuria (4-5 miljardia euroa). Suomessakin virkistysarvo on yli miljardin.

Raportissa on tutkittu meren tilaa vuosina 2011–2016.

Raportin mukanaan meren saastumista on onnistuttu vähentämään, mutta erilaiset myrkyt, kuten elohopea, ovat yhä huolenaihe. Öljyvuotojen määrää on onnistuttu vähentämään.

Rehevöitymistä aiheuttavia typpi- ja fosforipäästöjä on viime vuosina onnistuttu suitsimaan, mutta työtä on vielä paljon jäljellä.

Rehevöityminen vaikuttaa 97 prosenttiin Itämeren alueesta ja 12 prosenttia on heikoimman luokan kunnossa. Ravinteiden pääsy maalta mereen on vähentynyt, mutta toistaiseksi tehtyjen toimenpiteiden vaikutus ei yleisesti ottaen vielä näy meriluonnossa”, raportissa todetaan.

Kalakantojen osalta Itämerellä on havaittu alueellista vaihtelua. Kalaston monimuotoisuuden osalta tilanne on hyvä noin puolessa rannikkoalueista, mutta avomerialueista tilanne on hyvä vain Pohjanlahdella.

Meren pohjan on arvioitu häiriintyneen 40 prosenttisesti ihmisen toiminnasta.

Itämeren valuma-alueella asuu noin 85 miljoonaa ihmistä, joiden toimilla on vaikutusta meren tilaan. Veden rajallisen vaihtuvuuden takia ravinteet ja myrkyt laimenevat ja painuvat pohjasedimentteihin hitaasti. Näin päästöt näkyvät meriluonnossa pitkään.

Tänä vuonna Itämereen päätyy Helcomin arvion mukaan 826 000 tonnia typpeä ja 30 900 tonnia fosforia.