vedet

Etusivu / Postit "vedet" (Sivu 2)
Meren tilan parantamiseksi tarvitaan jatkotoimia

Meren tilan parantamiseksi tarvitaan jatkotoimia

Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö ja Varsinais-Suomen ELY-keskus tiedottaa
Meren tilan parantamiseksi tarvitaan jatkotoimia osoittaa uusi tila-arvio

Itämeren tilasta on valmistunut laaja tietopaketti Suomen meriympäristön tila 2018. Raportissa on määritelty, mitä Itämeren meriympäristön ”hyvä tila” tarkoittaa, ja meriympäristön tila vuosina 2011–2016 on arvioitu tämän määrittelyn mukaisesti. Koska meriympäristö ei monilta osiltaan ole hyvässä tilassa, raportti listaa yleisiä tavoitteita sen parantamiseksi. Teos sisältää tutkimustietoa planktonista hylkeisiin, ravinteista ja vaarallisista aineista roskiin, meluun ja ihmisen toimien vaikutuksiin. Suomen ympäristökeskuksen julkaisu päivittää samalla Suomen merenhoitosuunnitelman meriympäristön tilaa koskevat tiedot, joita käytetään perustana merenhoidon toimenpideohjelmaa päivitettäessä.

Raportin laatimiseen osallistui yli 80 suomalaista asiantuntijaa. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) lisäksi raportin toimittajina olivat asiantuntijat ympäristöministeriöstä ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. SYKE julkaisi raportin poikkeuksellisesti tieteellistä vertaisarviointia vaativassa sarjassaan, koska tulosten luotettavuus haluttiin varmistaa ulkopuolisilla arvioitsijoilla.

Meriympäristön tila 2018 kansikuva teksteillä

Meren tila on edelleen heikko, mutta myös paranemisen merkkejä näkyy

”Raporttimme osoittaa, että Itämeren tilassa on nähtävissä paranemisen merkkejä, vaikka kokonaisuudessaan meren tila on edelleen heikko. Vaarallisten ja haitallisten aineiden väheneminen näkyy huippupetojen parantuneena lisääntymisenä, ja ravinnekuormituksen vähentämiseksi tehdyt ponnistelut tuottavat tulosta erityisesti itäisellä Suomenlahdella”, yksi julkaisun toimittajista, tutkimuspäällikkö Samuli Korpinen SYKEstä tiivistää.

Raportti käsittelee meren tilan lisäksi ihmistoiminnasta aiheutuvaa kuormitusta ja muita ihmisen aiheuttamia ympäristöpaineita. Meren tilaan vaikuttavat eniten valuma-alueelta kulkeutuva kuormitus: ravinteet, vaaralliset ja haitalliset aineet ja roskat. Ihmistoiminnan vaikutus mereen on huomattava, ja se näkyy muun muassa herkkien merilintujen vähenemisenä, meritaimenen uhanalaisuutena ja elinympäristöjen laadun heikkenemisenä.

Raporttia varten on ensimmäistä kertaa arvioitu meren hyvän tilan saavuttamisen taloudelliset hyödyt. Ne voivat nousta jopa 430 miljoonaan euroon vuodessa.

Eri merialueilla tarvitaan erilaisia toimia

Suomen merialue kokonaisuudessaan on rehevöitynyt. Suomesta Itämereen päätyvä fosforin kokonaiskuormitus on onnistuttu 1970-luvun puolivälistä kääntämään laskuun. Typen kokonaiskuormituksen kehityssuunta ei ole yhtä selvä, vaikka yhdyskuntien typpikuormitus on laskenut.

Merialueiden välillä on eroja. Pohjanlahdella rehevöityminen on vähäisempää ja happipitoisuus on pohjan läheisyydessä edelleen hyvä. Myös pohjaeläinyhteisöt ja erilaiset elinympäristöt ovat siellä paremmassa kunnossa kuin Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Pohjois-Itämerellä. Pohjanlahden ja muiden merialueiden välillä on vastaavanlaisia eroja myös planktonyhteisöjen, merilintujen ja itämerennorpan tilanteessa. Rehevöityminen on viime vuosina lisääntynyt myös tähän asti suhteellisen hyvin voineella Selkämerellä.

Tavoitteena on meriympäristön hyvä tila

”Merenhoidossa tavoitteena on meriympäristön hyvä tila. Tämä tila-arvio toimii tietoperustana, jonka pohjalta merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman tarkastaminen käynnistyy ensi vuoden aikana. Tarvetta on kohdentaa toimenpiteitä erityisesti niihin seikkoihin ja niille alueille, joiden osalta ihmistoiminnan aiheuttamat haittavaikutukset ovat selviä eikä hyvää tilaa ole saavutettu.”, ympäristöneuvos Maria Laamanen ympäristöministeriöstä kertoo.

Nyt julkaistu raportti kytkeytyy Itämeren suojelukomission (HELCOM) kesällä 2018 julkaistuun arvioon koko Itämeren meriympäristön tilasta ja siihen kohdistuvista paineista. HELCOM:in arvioon käytettiin Suomen osalta samoja tietoja kuin tässä julkaisussa.

Suomen meriympäristön tila 2018 on saatavissa sähköisenä julkaisuna ilmaiseksi. Raportti on julkaistu myös ruotsiksi, nimellä Havsmiljöns tillstånd i Finland 2018.

> Varsinais-Suomen ELY-keskus

Julkaisun tiedot

Samuli Korpinen, Maria Laamanen, Janne Suomela, Pekka Paavilainen, Titta Lahtinen ja Jan Ekebom (toim.): Suomen meriympäristön tila 2018, 248 s.
SYKEn julkaisuja 4
Suomenkielinen julkaisu verkkojulkaisuna: Suomen meriympäristön tila 2018
Ruotsinkielinen julkaisu verkkojulkaisuna: Havsmiljöns tillstånd i Finland 2018
Julkaisu on tilattavissa painettuna SYKEn verkkokaupasta: Linkki verkkokauppaan

Kahdeksan kuntaa ravinnekierrätyksen esimerkkialueiksi

Kahdeksan kuntaa ravinnekierrätyksen esimerkkialueiksi

ranku pieni kuvaRANKU 3 -hanke järjesti lokakuussa pienille ja keskisuurille kunnille avoimen kisan osallistumiseksi hankkeeseen. Hakuaika oli lyhyt, mutta siitä huolimatta saatiin kahdeksan erinomaista hakemusta. Hankkeen ohjausryhmä päätti, että kaikki määräajassa halukkuutensa ilmoittaneet kunnat otetaan esimerkkikunniksi hankkeeseen. Mukaan valitut kunnat ovat: Asikkala, Forssa, Ii, Kaarina, Marttila, Orimattila, Parainen ja Ylivieska.

Hankkeen aikana esimerkkikunnille laaditaan selkeät niiden ominaispiirteet huomioivat askeleet ravinnekierrätystoimenpiteiden toteuttamiseksi ja hanke tukee kuntia konkreettisten toimenpiteiden käynnistämisessä. Tavoitteena on myös lisätä kuntien välistä ravinteiden kierrätyksen ja kiertotalouden yhteistyötä, yrittäjyyttä ja uusia rohkeita avauksia. Esimerkkikuntien toimenpiteistä ja kehittämistyön etenemisestä tiedotetaan valtakunnallisesti.

Hakemuksen lähettäneet kunnat haluavat olla kiertotaloudessa edelläkävijöitä myös ravinteiden kierrätyksen osalta. Kuntien hakemuksissaan ilmoittamat haasteet ovat osittain yhteisiä, mutta esille nostetuissa kehittämistarpeissa näkyy vahvasti myös kuntien erityispiirteet. Hankkeessa oli tavoitteena saada mukaan elinkeinorakenteeltaan ja ravinteiden kierrätyksen haasteiltaan erilaisia kuntia esimerkkikunniksi ja valittu kuntajoukko sopii erinomaisesti tähän.

Tärkeimpinä tavoitteina kunnat nostivat esille vesiensuojelullisia tavoitteita ja yhteistyön sekä koordinoinnin lisäämistä eri toimijoiden välillä. Pitkät välimatkat niin maalla kuin vesialueillakin nähtiin haasteena, johon pitäisi löytää kustannustehokkaita ratkaisuja. Myös maatalousalueiden ravinteiden kierrätyksen ja vesienhoidon tavoitteiden yhdistämisen sekä taajamien ja teollisuuden ravinteiden kierrätykseen halutaan kunnissa tarttua ja panostaa ja kunnan sekä yritysten yhteistyötä ravinnekierrätyksessä halutaan lisätä. Etenkin kasvavilla kaupunkialueilla halutaan ottaa ravinteiden kierrätys paremmin huomioon jo aluesuunnittelussa. Yleisesti todettiin, että kunnissa tarvitaan lisää konkreettista tietoa ravinteiden kierrätyksestä, jotta ravinteet tunnistetaan resurssiksi muuallakin kuin maataloudessa.

Konkreettinen työ kunnissa alkaa vuoden 2019 alussa ja parhaillaan valmistellaan kuntien kanssa, miten kunnat hankkeeseen sitoutuvat ja mitä konkreettinen ravinnekierrätystyö missäkin esimerkkikunnassa tarkoittaa.

Lue lisää > Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uutiskirje 9/2018

Turun ekotukitoiminta lisää lähivesitietoisuutta

Turun ekotukitoiminta lisää lähivesitietoisuutta

Turun kaupunkikonsernin ekotukitoiminta on vastannut Koulumme lähivedet -haasteeseen. Tarkoituksena on lisätä kaupungin henkilöstön tietoisuutta lähivesien suojelusta, kasvattaa henkilöstön osaamista lähivesien tutkimisesta ja luonnon hyvinvointivaikutuksista.

Haasteeseen vastanneet saavat Suomen ympäristökeskuksen kokoaman Vesitesti-laukun, joka sisältää välineitä lähiveden tilan tutkimiseen. ELY-keskukselta saadulle laukulle on käyttöä. Ekotukihenkilöt saavat jatkossa lainata laukkua osana Turun kaupunkikonsernin ekotukitoimintaa. Näin tietoisuus laajenee myös koulujen ulkopuolelle.

laukun sisältö– Ekotukitoiminnan jatkokoulutuksessa syyskuussa 2018 pidettiin työpaja lähivesitutkimuksen perusmenetelmistä ja vesilaukun käyttömahdollisuuksista, kertoo ekotukikoordinaattori Stella Aaltonen.

– Jatkossa ekotukitoiminnan viestinnässä lisätään tietoisuutta lähivesien tilasta ja tutkimisesta, Stella lupaa.

Lähivesien ja yleensä luonnon hyvinvointivaikutukset on nostettu esiin Turun ekotukitoiminnassa.

– Toivomme muidenkin toimijoiden ymmärtävän lähivesien laajemman merkityksen osana hyvinvointia, Stella toivoo.

Mitä on ekotukitoiminta?

Ekotukitoiminta on arjen ympäristötyötä, jonka avulla lisätään ympäristötietoisuutta ja voidaan jalkauttaa organisaation strategiat ja ympäristöpolitiikka ruohonjuuritason toimiksi ja käytännöiksi. Toimintaa on lähes 30 Suomen kunnassa tai muussa organisaatiossa.

Turussa lähes jokaisessa yksikössä on koulutettu ekotukihenkilö, joka edistää ympäristön kannalta fiksua toimintaa osana yksikön arkea. Koulutettuja aktiivisia ekotukihenkilöitä on Turussa yli 500.

Käytännön toimet, joihin ekotukihenkilöt kannustavat työtovereitaan, ovat osa ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Ekotukitoiminta edesauttaa kaupunkistrategian toteuttamista Turun kaupunkikonsernissa. Konkreettisia toiminnan painopistealueita ovat energiaan, liikkumiseen, materiaaleihin ja toimintakulttuurin liittyvät toimenpiteet.

Vesilaukku innostaa toivottavasti useita kaupungin yksiköitä lähivesien tutkimiseen. Ensivaiheessa kiinnostusta asian suhteen on ollut koulujen ja päiväkotien lisäksi toimintakeskuksilla.

Lisätietoa
Valtakunnallisesta ekotukitoiminnasta: www.ekotuki.fi
Turun ekotukitoiminnasta: www.ekotuki.net

Lounais-Suomen Koulujemme lähivedet -haasteessa mukana yli 80 toteuttajaa

Rauman heittämään Koulujemme lähivedet -haasteeseen vastataan Ympäristö Nyt -palvelun haasteareenalla. Vastanneille lahjoitetaan Vesitesti-laukku, joka sisältää tutkimusvälineitä ja ohjeita lähivesitutkimuksiin.

VS_Ely_koulu_lv_bann_300x120pxKoulujemme lähivedet toiminnan tueksi on koottu verkosto alan toimijoista Lounais-Suomen alueella. Verkosto on koonnut nettisivut, tiedottaa ja järjestää koulutusta.

­

Ympäristö Nyt -haasteareena on osa Lounais-Suomen ympäristöohjelman toteuttamista. Areenalla opimme toisiltamme ja kehitämme toimintamalleja, joilla rakennetaan kestävää Lounais-Suomea.

Lue lisää
> Koulujemme lähivedet -sivut
> Haasteareena

 

Meremme tähden -tapahtuma 9.5.2019

Meremme tähden -tapahtuma 9.5.2019

Meremme tähden 2019 – Eloa ja elinkeinoa

Kahdeksas Meremme Tähden 2019 –tapahtuma järjestetään Merimäellä Raumalla Eurooppa-päivänä 9.5.2019.

Itämeri on osa monia eri elämänalueita, unohtamatta haasteita meren tilassa.
Aamupäivän ajan on ohjelmaa koululaisille erilaisilla toimipisteillä.
Ohjelma on suunniteltu ajatellen erityisesti 4. – 6. -luokkalaisten ikäryhmää.
Luvassa on aktiivista ja monipuolista meriaiheista toimintaa.

Ilmoita kouluryhmäsi mukaan täällä
Viimeinen ilmoittautumispäivä on pe 19.4.2019.
Tapahtuma on maksuton.

Lue lisää
> Meremme tähden 2019
> Meremme tähden -facebook

Tapahtuman järjestämistä koordinoi Satakunnan ammattikorkeakoulu.
Lisätietoja: Teija Järvenpää, teija.jarvenpaa@samk.fi, p. 044 710 3953

SaveTheDate_MeremmeTähden2019

Ravinteiden kierrätyksen hankkeet kiertueella

Ravinteiden kierrätyksen hankkeet kiertueella

Ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeet tuloskiertueella marras-tammikuussa, tule mukaan!

Kuinka ravinnekierrätyksellä edistetään puhtaita vesiä ja alueellista elinvoimaa? Miten sivuvirroista jalostetaan jätteen sijasta arvotuotteita? Ravinteiden kierrätyksen ja vesiensuojelun kärkihankkeessa on kolmen vuoden aikana käynnistetty yhteensä yli sata toimenpidettä ja kokeilua. Tule Lahteen, Seinäjoelle ja Joensuuhun kuulemaan mitä on saatu aikaan!

Juha Sipilän hallitus on panostanut ravinteiden hyötykäytön tehostamiseen kiertotalouden kärkihankkeiden kautta yli 30 miljoonaa euroa. Tavoitteena on vähentää vesistöjen rehevöitymistä, vahvistaa omavaraisuutta ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tuloskiertueella esitellään rahoitettujen hankkeiden tuloksia, ja edistetään alueellista yhteistyötä.

Potkua alueelliseen kiertotalouteen ja vesienhoitoon

Kärkihankkeen tiimoilta eri alojen toimijat jalostavat lannasta ja muista eloperäisistä sivuvirroista arvotuotteita kuten energiaa, lannoitteita, kasvualustoja ja maanparannusaineita. Rahoituksen avulla puhdistetaan myös vesiä uusien menetelmien avulla niin maalla kuin kaupungeissa. Yhteistyön, uusien ideoiden ja kokeilujen kautta syntyy liiketoimintamahdollisuuksia.

”Tapahtumissa pääset kuulemaan innovaatioita kehittävien yritysten kokemuksia ja verkostoitumaan aihekohtaisissa keskusteluissa. Hanketorilla kohtaat käytännön tekijät. Aiheita löytyy lannoitetuotannosta ja lannan käsittelystä kuntapolitiikkaan sekä purokunnostuksesta kuormituksen mallintamiseen. Tule mukaan!”, projektipäällikkö Arja Nykänen ympäristöministeriöstä kehottaa.

Tilaisuuksien tarkemmat ohjelmat ja ilmoittautuminen:

Kiertueen järjestävät yhteistyössä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kärkihankkeet. ELY-keskukset ympäri Suomea ovat alueellisina asiantuntijoina tärkeitä kärkihankkeiden edistäjiä ja mahdollistajia. Lahdessa isäntänä toimii Hämeen ELY-keskus, Seinäjoella Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Joensuussa Pohjois-Karjalan ELY-keskus. ELY-keskukset ovat myös monissa hankkeissa mukana.
>> ELY-keskus

 

Pienvedet ovat uhanalaisia

Turun Tienoo 28.11.2018

Huolimatta siitä, että pienvesien asema mainitaan muun muassa metsälaissa ja vesilaissa, on niiden asema uhanalainen. Pienvesillä on oma tärkeä merkityksensä luonnon monimuotoisuudelle.

Pienvesiä voi ja kannattaa kunnostaa maanomistajien yhteistyöllä. Asiantuntemusta ja neuvontaa löytyy muun muassa Valoniasta.

TT_2018_11_29

Ilmiöpohjaista, elämyksellistä oppimista Tuorlassa

Ilmiöpohjaista, elämyksellistä oppimista Tuorlassa

Turun yliopiston tiedekeskus Tuorla on paikka monitieteelliselle ilmiöpohjaiselle ja elämykselliselle oppimiselle. Tuorlan erikoisuuksina ovat planetaario, maanalainen mittaustunneli ja tähtitornit.

Uusissa tiedekeskuksen tiloissa on opetuslaboratorio ja uusinta opetustekniikkaa mm. VR-laseja. Tiedekeskuksessa järjestetään mm. luokkaretkiä, leirikouluja, kesäleirejä ja opettajien täydennyskoulutusta.

Oppimiskokonaisuudet voivat olla kestoltaan puoli- tai kokopäiväisiä, mutta myös lyhyemmät jaksot ovat mahdollisia. Kokonaisuuksia kehitetään parhaillaan, mutta alla on esimerkkejä jo tarjonnassa olevista mahdollisuuksista:

Tutkimuskohteena ääni: miltä puhe näyttää ja kuinka sitä tutkitaan?

  1. Puheen tuottaminen (laboratoriodemoja ja artikulaation tutkiminen ultraäänilaitteella)
  2. Puheen akustiikan mittaaminen (oman äänen tutkimusta tietokoneella ja mikrofoneilla)
  3. Äänen ja puheen havaitseminen (kuulohavaintojen petollisuus ja osaatko olla kuulematta?)

Laajasti luonnontieteestä – Mitä on kokeellinen tutkimus?

  1. Planetaarioesitys (useita eri aiheita): elokuva + interaktiivinen esitys
  2. Tutustuminen observatorioalueeseen (tunneli ja tornit) ja kaukoputkiin
  3. Laboratoriotyö (esim. tutkimus veden ominaisuuksista ja käyttäytymisestä)

Ilmiönä Ihminen

  1. Sukella ihmiskehoon! (VR-lasien käyttöä ja mikroskooppitutkimusta)
  2. Mitä on näkeminen? Mitä me emme näe? (planetaarioesitys ja maanalaisen tunnelin valokokeet)
  3. Mitattu minä (esim. Miten vahva olet ja mikä onkaan keuhkojesi tilavuus? Kuinka korkealle ponnistat?)
  4. DNAn eristäminen laboratoriossa (vain yläkouluikäisistä ylöspäin)

Jokainen paketti voidaan tehdä ikäryhmän mukaisesti alakoulusta lukiolaisiin.

Henkilömäärä max. 60

Hinnat:

  • alle 20 henkilöä 150 euroa
  • 20-40 henkilöä 200 euroa
  • 40-60 henkilöä 300 euroa

Lue lisää > tiedekeskustuorla.fi

Ympäristö Nyt -uutisviesti 3/2018

Tuoreimmassa uutisviestissä seuraavat aiheet:

  • Resurssitehokkuutta rakentamiseen ja asumiseen
  • Materiaalivirrat kartalle ja kiertoon
  • Valtionavustukset haettavana
  • Tuorlassa vietettiin onnistunut iltapäivä
    • Koulujemme lähivedet -toiminnalla jo yli 80 toteuttajaa

>> Ympäristö Nyt -uutisviesti 3/2018

Tilaa uutisviesti sähköpostiisi: info@ymparistonyt.fi

Ravinteet kiertoon, vesistöt kuntoon – katso videoilta miten!

Millaista voisi olla todellinen tehomaatalous? Miten ravinneviisaus toteutuu vakkasuomalaisen viljelijän tilalla? Mitä tulevat viljelijät ajattelevat ammatistaan? Miten toimii kansainvälisiä palkintoja voittanut jäteveden käsittelyn innovaatio? Katso videoilta nämä ja muut ravinteiden kierrätystä ja vesiensuojelua edistävät esimerkit!

Kestävää ravinteiden käyttöä käsittelevissä videopätkissä kerrotaan, miten kiertotalous ja vesiensuojelu etenevät kustannustehokkaasti. Videoilta näet myös katsauksen, millaisiin toimenpiteisiin Maaseutuohjelman ja hallituksen kiertotalouden kärkihankkeen rahoituksia käytetään.

Kaikki virrat hyödyksi ja käyttöön

Lanta on merkittävin Suomessa muodostuva ravinnerikas sivuvirta. Videoilla käytännön tekijät kertovat, miten lannan ravinteet saadaan tehokäyttöön maatilojen ja elinkeinojen yhteistyötä parantamalla, kuivike- ja lämmön talteenoton innovaatioilla sekä erilaisia kierrätysravinnetuotteita kehittämällä.

Todellista tehomaataloutta esittelevät Qvidjan tilan viljelijät, jotka pyrkivät hyödyntämään kaikki viljelyssä muodostuvat sivuvirrat ja energian. ”Täytyy katsoa pintaa syvemmälle”, pohtivat puolestaan HAMKin ja Novian maatalousalan opiskelijat Tulevaisuuden maanviljelijät -videolla, ja vehmaalainen viljelijä jakaa omat kestävän viljelyn vinkit.

Ravinteet kiertoon -videoilla esitellään myös uusikaupunkilainen ruuantuotannon symbioosi, yhdyskuntien jätevesien typen ja fosforin talteenoton innovaatio sekä arjen vinkkejä, jotka auttavat vähentämään Itämeren rehevöitymistä.

Kaikki videot hakusanalla YouTubesta ”Ravinteet kiertoon”

Videot on tuotettu Luonnonvarakeskuksen Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hankkeessa, joka jakaa tietoa ravinteiden kierrätyksestä ja kiertotaloudesta. Hanke on osa hallituksen kiertotalouden kärkihankekokonaisuutta.

Katso videot:

>> Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uutiskirje

Blogi: Kokemäenjoen suistossa sydän

Vesivisio 2050

Blogi Kokemäenjoen vesistöalueen ajankohtaisista asioista

Heli Nukki, Porin kansallisen kaupunkipuisto projektipäällikkö

“Taidat käydä täällä usein?”, kysyi mieshenkilö Kirjurinluotoon vievän sillan pielessä.

Oikeassahan hän oli. Oli kesä tai talvi, syksy tai kevät, Kirjurinluoto on Porissa minun paikkani. Se on lähellä, vihreä, raikas ja aurinkoinen. Toisinaan taas sumuinen, rauhallinen ja tunnelmaltaan mietteliään odottava. Siellä voin laittaa tossua toisen eteen, istua joen penkalla tai maata puistonurmella kirsikkapuiden alla. Siellä ikuistan hetkiä kameralla, luonnon pieniä ihmeitä, lasten riemua, elämänkulkua. Siellä näen auringon nousevan ja laskevan. Huomaan veden laineilevan, heijastavan, virtaavan. Siellä tuomen tuoksu kantautuu nenääni, aurinko suotautuu kirkkaanvihreiden koivunlatvusten läpi silmiini. Siellä pakkasen huurtamat puunoksat kirkastavat talvipäivän tunnelmani. Siellä havainnoin kanssakulkijoita, ilahdun alueen moninaisuudesta ja vilkkaasta käytöstä.

Kirjurinluoto on tärkeä osa Porin kansallista kaupunkipuistoa. Kansalliset kaupunkipuistot ovat maankäyttö- ja rakennuslaissa määriteltyjä kansallisesti merkittäviä viher- ja kulttuuriympäristöjen muodostamia laajoja ja eheitä kokonaisuuksia. Porin kansallinen kaupunkipuisto on perustettu vuonna 2002. Kokemäenjoki ja sen suisto ovat kaupunkipuiston ja koko kaupungin sydän.

“Kokemäenjoen vesitietä pitkin asutus, kulttuuri ja uudet virtaukset ovat vuosituhansien saatossa levinneet rannikolta sisämaahan. Jokisuiston monet juovat ja luodot leimaavat aluetta. Porin keskustassa joen pohjoisrannalla kohoavat monumentaaliset teollisuusrakennukset ja etelärannalla porvariston hulppeat kivikorttelit. Ne kertovat teollistumisen ja kaupan kasvusta sekä 1800-luvun arkkitehtuurista. Luodoista, Kirjurinluoto tunnetuimpana, on tullut kaupunkilaisten ja matkailijoiden vapaa-ajanviettoalueita. Suurten festivaalien lisäksi sinne kokoonnutaan viihtymään ja harrastamaan vuoden ympäri. Erityisesti lintuharrastajille suistoalue tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön. Jokisuiston luontoon saa lähituntuman veneen tai kanootin kyydistä”, kuvailee maisema-arkkitehti Anne Rihtniemi-Rauh Porin kansallisen kaupunkipuiston roolia kaupunkipuistojen verkostossa.

Taivaanrannassa hehkuva auringonnousu kutsui minut tänäänkin Kirjurinluotoon vievälle sillalle. Maisema Raumansillan kupeessa on joka päivä samanlainen, mutta erilainen. Eilen vaaleanpunainen, tänään persikkainen, huomisesta en vielä tiedä.

“Kiitos, niin käyn. Saan täältä virtaa työpäivään. Nähdään taas!”, vastasin Kirjurissa koululaisille liikuntatuntia pitämässä olleelle miesopettajalle.

>> Vesivisio 2050