vedet

Etusivu / Postit "vedet"
Tuorlassa pohdittiin kiertotaloutta koulumaailmassa

Tuorlassa pohdittiin kiertotaloutta koulumaailmassa

Marraskuun puolivälissä, torstaina 16.11.2017, Tuorlan maaseutuopistolla järjestettiin Kiertotalous koulumaailmassa -seminaari. Opettajille ja muille kasvattajille tarkoitetussa tilaisuudessa pohdittiin alustusten, eri teemaisten toimintapisteiden sekä paneelikeskustelun kautta, miksi ja miten kiertotalouden tulisi näkyä koulumaailmassa.

Valonian projektiasiantuntija Anni Lahtela avasi tilaisuuden kertomalla, mistä kaikesta kiertotaloudessa on kysymys.  Esityksessä käytiin läpi kiertotalousajattelun periaatteita, läpileikkaavuuden tärkeyttä, mahdollisia yhteyksiä koulumaailmaan sekä erilaista termistöä ja muun muassa ohjauskeinoja.

Kiertotalous koulut Salonen 161117
Arto O. Salonen kertoi mm. käynnissä olevasta hiljaisesta vallankumouksesta.

Baltic Sea Action Groupin koordinaattori Eero Jalava jatkoi alustusten sarjaa puheenvuorollaan kiertotaloudesta Itämeri-työn näkökulmasta. Jalava kertoi BSAG:n toiminnasta ja johdatti kuulijoita Itämeren tilan ongelmakohtiin sekä ravinteiden kierrätyksen periaatteisiin ja sen tärkeyteen.

Alustusten sarjan päätti dosentti Arto O. Salonen, joka herätti kuulijat pohtimaan nykyisen kestämättömän elämäntavan taustoja ja syitä ja kiertotalouteen siirtymisen välttämättömyyttä. Salonen toi esiin, kuinka ihmisissä on paljon muutospotentiaalia ja kuinka vanhat elintasoa korostavat ihanteet korvautuvat pikku hiljaa elämänlaatua korostavilla ihanteilla. Salonen painotti systeemistä ymmärrystä, vastuullista maailmasuhdetta, ihmisten välisyyttä sekä riittävyyden määrittelemistä keinoina kiertotalouteen siirtymiseksi.

Toimintapisteiden avulla etsittiin kiertotalouden vaikuttamisen paikkoja kouluympäristössä

Kiertotalous koulut kortit 161117
Mikaela Sundqvist esitteli kouluille kehitteillä olevat kiertotalouskortit.

Päivää jatkettiin toiminnallisesti neljässä eri teemaisessa toimintapisteessä, jotka kaikki osallistujat pääsivät kiertämään. Pisteiden teemoina olivat tekstiilien kierto, vesistöjen hyvinvointi, ruoka sekä uusiutuvat energiat.

Lounais-Suomen Jätehuollon vetämässä tekstiilipisteessä käytiin Mikaela Sundqvistin avulla havainnollisesti läpi koko tekstiilin kiertokulku. Valonian kestävään ruokaketjuun liittyvässä pisteessä pohdittiin Jaana Itälä-Laineen johdolla teeman käsittelymahdollisuuksia eri oppiaineissa. John Nurmisen Säätiön vesistöjen hyvinvointiin keskittyvässä toimintapisteessä Miina Mäki kävi konkreettisten esimerkkien kautta läpi erilaisia tapoja vaikuttaa Itämeren ja muiden vesistöjen hyvinvointiin ja tehokkaampaan ravinnekiertoon. Livialaisten uusiutuvien energioiden toimintapisteelle opiskelijat olivat laatineet biokaasulaitosta ja biodieseltuotannon periaatteita esittelevän julistesarjan sekä uudenlaisiin energiaratkaisuihin liittyviä yhdistelytehtäviä.

Päivän yhteenveto paneelin kautta

Viimeiseksi päivän ohjelmassa oli seminaarin teemoja yhteen vetävä paneelikeskustelu. Panelisteina toimivat dosentti Arto O. Salonen, Baltic Sea Action Groupin Eero Jalava, John Nurmisen Säätiön Miina Mäki sekä maantiedon, biologian ja käsityön aineenopettaja Niina-Kaisa Puustinen.

Salonen pohti kuinka maailma muuttuu lasten ja nuorten ympärillä ja kuinka yleiseen vaadittavaan ajattelutavan muutokseen nivoutuu myös se, että työt ja ammatit ovat nyt suuressa murroksessa. Puustinen nosti esiin, kuinka koulut kaipaisivat uudenlaisia yhteistyömalleja muun muassa yritysten kanssa, jotta kiertotalouden kytkökset ympäröivään yhteiskuntaan sekä myöhemmin odottavaan työelämään tulisivat konkreettisemmin näkyviin. Jalava huomautti, että Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ovat aloittaneet laajan yhteistyön, jonka myötä Yrityskylä päivitetään simuloimaan lähemmäksi tulevaisuuden kiertotalousyhteiskuntaa.

Jalava ja Mäki myös korostivat, että he kaipaisivat suoria yhteydenottoja sekä palautetta koulumaailmasta, jotta he pystyisivät edustamiensa organisaatioiden kautta paremmin tarjoamaan kouluja palvelevia oppimissisältöjä ja yhteistyömahdollisuuksia.

Lue lisää > Valonia

Rannikkoaluesuunnitelmien laatiminen alkaa Satakunnassa

Tavoitteena meri- ja rannikkomatkailun kehittyminen

Satakuntaliitossa on käynnistynyt kahden rannikkoalueiden kestävään käyttöön liittyvän suunnitelman laatiminen. Suunnitelmissa keskitytään meri- ja rannikkomatkailun kehittämiseen Selkämeren rantavyöhykkeellä sekä Kokemäenjoen ja sen merellisen vaikutusalueen ekosysteemipalveluihin. Suunnitelmaluonnokset on tarkoitus saada nähtäville viranomaisille sekä alueen muille sidosryhmille maalis-huhtikuun 2018 aikana ja niiden valmistelua jatketaan aina vuoden 2018 loppuun.

Laaja kokonaiskuva rannikkomatkailun nykytilasta ja kehittämissuunnista

Matkailuun liittyvän rannikkoaluesuunnitelman tavoitteena on luoda laaja kokonaiskuva meri- ja rannikkomatkailun nykytilasta sekä tunnistaa potentiaalisia alueita, joilla matkailijamääriä olisi mahdollista lisätä tulevaisuudessa. Toisaalta suunnittelutyössä tuodaan esiin tilanteita, joissa nykyinen alueidenkäyttö rajoittaa alueen kehittämistä matkailun kannalta tai joilla matkailun lisääminen voi aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia.

Valmisteilla olevassa Satakunnan maakuntaohjelmassa luontomatkailulle ja elämystaloudelle asetetaan huomattavia kasvutavoitteita. Selkämeren rannikko- ja saaristoalueet muodostavat monimuotoisen kokonaisuuden, joka kiinnostaa matkailijoita mm. puhtaan meriveden, monipuolisen saaristoluonnon ja kulttuurihistoriallisten arvojensa vuoksi. Toisaalta ihmistoiminta on Selkämeren rannikkoalueella aktiivista, mikä asettaa omat rajoitteensa matkailun kehittämiselle.

Matkailun kehittäminen ja alueen vetovoiman lisääminen ovat sidoksissa mm. ympäristön nykytilaan, olemassa oleviin liikenneyhteyksiin sekä alueen palvelutarjontaan. Tästä syystä matkailualan kehittäminen edellyttää yksittäisten kaavaratkaisuiden sijaan strategista suunnittelua, jossa maankäyttöä ja alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvoja tarkastellaan laaja-alaisesti sekä niiden tarjoaman matkailupotentiaalin että matkailusta aiheutuvien ympäristövaikutusten näkökulmasta.

 Ekosysteemipalvelut Kokemäenjokea koskevan suunnittelun pohjana

Kokemäenjoen alueen nykytilan kuvaus ja muutospaineiden arviointi tehdään ekosysteemipalveluihin tukeutuen. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon tuottamia palveluita, jotka ovat tärkeitä ihmisten ja yhteiskuntien kannalta. Yleensä ekosysteemipalvelut jaetaan aineellisiin (mm. materiaalien tuotanto, marjat) ja aineettomiin hyötyihin (mm. virkistyskäyttö), jotka tullaan kaikki huomioimaan osana ekosysteemipalveluiden arviointia.

Kokemäenjoki ja sen suistoalue muodostavat monimuotoisen kokonaisuuden, jolla on huomattava merkitys niin luonnon monimuotoisuuden, kulttuurihistorian kuin elinkeinotoiminnankin näkökulmasta. Vesistöreitin merkitys ja se, mikä nähdään tärkeänä, kuitenkin vaihtelee eri sidosryhmien välillä, mikä voi aiheuttaa vastakkainasettelua alueidenkäyttöön ja toimintojen sijoitteluun liittyvissä kysymyksissä.

Kokemäenjoen vesistöalueelle laaditaan syksyn 2017 aikana valuma-alueen kattava tulevaisuusvisio, jossa määritellään koko vesistöalueen tilan yleiset tavoitteet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Vesivisiotyötä tehdään ylimaakunnallisena yhteistyönä Satakunnan, Pirkanmaan ja Hämeen alueella ja sitä vetää Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Satakuntaliitto jatkaa Kokemäenjoen tulevaisuusvision työtä osana rannikkoaluesuunnittelua, johon linkittyvät varsinaisen jokireitin ohella jokisuistoon ja sen ulkopuolisen merialueen tilaan ja toimintaan liittyvät kysymykset.

Lue lisää > Satakuntaliitto

 

Kaarinan opettajat tutustuivat pelilliseen ympäristötutkimukseen

KAARINA-lehti 15.11.2017

Kaarinan opettajat ovat Ihan pihalla!

Kymmenkuntaa opettajaa odotti hieman erilainen työpäivä – luvassa oli mobiilipelin pelaamista Littoistenjärven ympäristössä. Opettajat osallistuivat Kaarinan kaupungin, Suomen Ympäristökeskuksen ja Lentävä Liitutaulu Oy:n vetämään Ihan pihalla! -hankkeen koulutukseen, jossa tutustuttiin pelilliseen ympäristötutkimukseen.

Lue lisää > KAARINA-lehti

Ympäristö Nyt -uutisviesti 3/2017

Lue uusin Ympäristö Nyt -uutisviesti 3/2017

aiheina:

  • Hiilineutraali maakunta on mahdollinen
  • Tarjolla faktaa ja ratkaisuja – Energiavaikuttajaseminaari 23.11.
  • Koulumaailman kiertotaloustapahtuma 16.11.
  • Ilmastotalkoot Satakunnassa 21.11.
  • Valtionavustusten haku käynnissä

Tilaa uutisviesti jatkossa sähköpostiisi: info@ymparistonyt.fi

Lue lisää > Ympäristö Nyt -uutisviesti 3/2017

Lounais-Suomen vesihuoltopäivä 2017

Keskiviikkona 15.11.2017 klo 8.30-15.30 Liedon kunnantalon auditorio Kirkkotie 13

Vuoden 2017 päivän aiheena on laitosten toimintavarmuuden parantaminen.

Tilaisuus on tarkoitettu vesihuoltolaitoksille, vesihuolto-osuuskunnille, kuntien viranhaltijoille, viranomaisille, konsulteille ja muille vesihuollon parissa toimiville.

Lue lisää > Varsinais-Suomen ELY-keskus

Todellisten tekojen valtavirtaa ravinnekierrätyksessä

Ruovikosta ruokapöytään – ravinnekierrätyksen jokainen askel vaikuttaa

Turussa järjestetyssä ravinteiden kierrätykseen keskittyneessä Ruovikosta ruokapöytään –seminaarissa liikuttiin leveällä rintamalla ja vahvassa yhteishengessä. Virastotalon auditorio oli täynnä ja keskustelu rönsysi vilkkaana lounastauon aikana sekä Hanketorilla, missä yli kaksikymmentä hanketta esitteli tuloksiaan ja toimintaansa ravinteiden kierrätyksen leveällä saralla. Marraskuu lähti käyntiin tsempillä ja vauhdilla.

Tiivis ja kattava seminaariohjelma tarjosi haasteita ja virikkeitä. Alustajat käsittelivät monipuolisesti maaperän merkitystä, ravinnekierrätykseen liittyviä turvallisuusasioita sekä julkisten toimijoiden rooleja. Iltapäivän ohjelmassa keskityttiin kestävän ruokavalion haasteisiin ja katsottiin vahvasti tulevaisuuteen. Toteuttajat, päättäjät ja kuluttajat kohtasivat toisensa.

– Ravinteiden kierrätys on tätä päivää. Kokeiluja on ja tietoa on, mutta nyt tarvitaan tehokasta tiedonvälitystä, ympäristöneuvos Tarja Haaranen kannusti kaikkia toimimaan, hankkimaan ja levittämään tietoa.

Seuraavat sata

Eväitä uusiin ajatuksiin singahteli seminaarin puhujilta sekä panelisteilta.

– Ravinnekierrätyksen jokainen askel vaikuttaa on tämän Ruovikosta Ruokapöytään – seminaarin kantava ajatus, seminaarin puheenjohtaja Ravinneneutraali kunta RANKU-hankkeen projektikoordinaattori Sanna Tikander painotti. Muut järjestäjähankkeet olivat Ruokopelto ja Järki Lannoite.

– Tärkein viesti on, että tekeminen jatkuu, vaikka hankkeet päättyvätkin. Seminaarimme on osa satavuotiaan Suomen tarinaa. Nyt mennään eteenpäin. Ympäristöstä ja resursseista on pidettävä hyvää huolta myös tulevaisuudessa. Juuri sen kapulan halusimme nyt heittää eteenpäin, Tikander sanoi.

Lue lisää > Varsinais-Suomen ELY-keskus

 

Valtionavustusten haku käynnissä

Valtionavustusten haku käynnissä

Valtionavustukset parantavat yksityisten ja yhteisöjen mahdollisuutta osallistua ympäristön ja luonnonvarojen hoitoon. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat osoittaneet ELY-keskuksille määrärahaa useisiin alueen ympäristöä kehittäviin tarkoituksiin. Avustusten hakuaika päättyy 30.11.2017. Avustukset ovat harkinnanvaraisia, ja myöntö perustuu hankesuunnitelman ja avustuskriteereiden väliseen tarkasteluun.

Utö Paula Saarento Turun museokeskuksen arkisto (TMK)Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta voi hakea harkinnanvaraista avustusta seuraaviin tarkoituksiin:

  • haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan
  • pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen ja pohjavesien suojelua toteuttaviin hankkeisiin
  • rakennusperinnön hoitoon
  • saariston ympäristönhoitoon
  • vesien- ja merenhoidon sekä vesistö- ja kalataloustoimenpiteiden toteuttamiseen

Lisäksi ympäristöministeriö ja Keski-Suomen ELY-keskus myöntävät eräitä avustuksia.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myöntää
– kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista ja muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistäviin valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäviin projektiluonteisiin hankkeisiin.
Ympäristöministeriö myöntää
– valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille niiden toimintaan,
– valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille niiden suorittamaan valistus- ja neuvontatoimintaan,
– saaristoalueiden jätehuoltoa edistävään toimintaan,
– seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysalueiden hankintaan.

Peltojen kasvukunto paremmaksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ravinneneutraali kunta (RANKU) -järjesti yhteistyössä Helsingin yliopiston OSMO-hankkeen kanssa 6.10. peltopäivän Taivassalossa. Tapahtumaan osallistui 45 päivän aiheesta kiinnostunutta kuulijaa. Aamupäivän aikana keskusteltiin asiantuntijoiden kanssa pellon kasvukunnon ja ympäristön hoidosta sekä viljelytoimien kohdentamisesta.  Lounaan jälkeen siirryttiin Juhani Suomen tilalle tutustumaan maan rakenteeseen mm. murukestävyys- ja sadevesisimulaation keinoin. Lisäksi Jukka Rajala kertoi OSMO-hankkeen tilakokeen tuloksista ja maanrakenteen hoidosta.

Rajala kannusti viljelijöitä aktiivisesti tarttumaan lapioon ja havainnoimaan peltojen kasvukuntoa ja maan rakennetta peltoon kaivetun kuopan avulla. Havainnot auttavat viljelyn suunnitelutyössä ja viljelytoimien kohdentamisessa. Rajalan mukaan lapio kannattaakin aina olla traktorin kyydissä mukana, jotta voi tarkemmin havainnoida peltolohkolla olevia ongelmakohtia. Maan tiivistymisriskiä voidaan pienentää isoilla renkailla, paripyörillä, alhaisilla rengaspaineilla ja käyttämällä kevyempiä koneita.

Maan kasvukuntoa parantamalla voidaan tehostaa ravinteiden hyödyntämistä ja vähentää siten ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Hyvässä kunnossa olevalla pellolla ravinteet ovat paremmin kasvien käytettävissä. Tämä mahdollistaa paremman sadon ja samalla ympäristökuormitusriski pienenee.

KOTOMA-hankkeessa kehitetään maatalouden vesiensuojelutoimien paikkatietopohjaista kohdentamismallia, jota voidaan hyödyntää myös tilakohtaisten viljelytoimenpiteiden kohdentamisessa. Tarkoituksenmukaisella maatalouden vesiensuojelu- ja viljelytoimenpiteiden kohdentamisella voidaan vähentää  ravinteiden huuhtoutumisriskiä ja saavuttaa monia ympäristöhyötyjä.

Lue lisää > Varsinais-Suomen ELY-keskus

Koulujemme lähivedet -hanke

Koulujemme lähivedet -hanke

Kirsi Ahonen Valonia 1017
Kuva: Kirsi Ahonen, Valonia

Valonia on käynnistänyt syyskuussa 2017 hankkeen, jossa innostetaan ja tuetaan Varsinais-Suomen peruskouluja ottamaan käyttöön Koulujemme lähivedet –toimintamalli. Toiminnassa koululaiset pääsevät tekemään lähivesitutkimuksia veden laadusta ja vesieliöstöstä. Maastotutkimusten tulokset tallennetaan nettipohjaiselle alustalle.

Toimintamalli nivoo yhteen useita oppiaineita: ympäristökasvatuksen ja liikunnallisuuden sekä mahdollisuuden kulttuuriympäristötuntemuksen parantumiseen, havaintojen ja ideoiden esittämiseen kuvataiteen keinoin ja tutkimusvälineistön rakentamiseen käsityötunneilla. Tavoitteena on saada lähivesitoiminta osaksi koulun opetussisältöä ja siten pysyväksi osaksi kouluarkea.

Valonia kutsuu Varsinais-Suomen kouluja mukaan Koulujemme lähivedet –toimintaan ja kouluttaa opettajia toiminnan käynnistämiseen ja ohjaamiseen. Hankkeessa annetaan mukaan lähteville kouluille maksutta opetusmateriaalia ja maastotutkimusvälineistöä. Myös paikallisia yrityksiä houkutellaan tukemaan lähivesitoiminnan materiaalihankintoja.

Valonia tukee opettajia toiminnan toteutuksessa koko hankkeen ajan. Hankkeen aikana kerätään koulujen kokemuksia lähivesitoiminnasta. Lähivesitoiminnan opetussisältöä ja toimintatapoja parannetaan kokemusten pohjalta. Tuotettua opetussisältöä ja materiaaleja voidaan levittää valtakunnallisesti Koulujemme lähivedet –toiminnan käynnistämiseen eri puolilla Suomea.

Koulutuksella eväät opettajille

Valonia järjestää hankkeessaan kaksi koulutustapahtumaa opettajille. Koska mukaan ilmoittautuneita kouluja on ympäri maakuntaa, järjestetään kolme erillistä koulutusta: Vakka-Suomi, Turun seutu ja Salon seutu. Koulutukset ovat iltapäivään sijoittuvia 2-3 tunnin kokonaisuuksia.

Koulutukset sisältävät teoriaosuuden (tammi-helmikuussa 2018) ja maastokoulutuksen (huhti-toukokuussa 2018). Koulutuksiin osallistuville kouluille jaetaan ilmaiset vesitestireput teoriaosuuden koulutusten yhteydessä. Koulutusten tarkemmista ajankohdista, paikoista ja sisällöstä Valonia tiedottaa loppuvuodesta.

Hanke on ensisijaisesti suunnattu Valonian vesiyhteistyökuntien kouluille: Kaarina, Kustavi, Laitila, Loimaa, Marttila, Masku, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Turku, Uusikaupunki ja Vehmaa.

Koulutuksen tavoitteena on tarjota opettajille eväät lähivesitoiminnan vetämiseen omissa kouluissaan syksystä 2018 alkaen. Valonia tukee toiminnan aloittamista ainakin vuoden 2018 loppuun asti ja todennäköisesti sen jälkeenkin.

Valonia on hankkeen päätoteuttaja ja yhteistyökumppaneina ovat PaikkaOppi-hanke/TOP-keskus Turku, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Suomen ympäristökeskus, Aurajokisäätiö ja Paimionjokiyhdistys ry. Hanke päättyy joulukuussa 2018.

 

Lisätietoja:

Jarkko Leka, vesiasiantuntija
040 197 2265 jarkko.leka@valonia.fi
VALONIA – Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus

Valonia on mukana myös Koulujemme lähivedet -verkostossa, joka edistää toimintamallia Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi ja Satakunta). Tutustu verkoston sivuihin >>