vedet

Etusivu / Postit "vedet"
Kokemäenjoen äärellä 21.11. Pori

Kokemäenjoen äärellä 21.11. Pori

Kuva_Kokemaenjoki_rantalapsia_JohannaLantto_500x334pxKokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen

Vesivisioseminaari keskiviikkona 21.11.2018 klo 14.00−17.30 Porin yliopistokeskuksessa, auditoriossa 125.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

Tutustu seminaariohjelmaan Kokemäenjoki_Vesivisio-seminaari_211118

Pohjavesi on yhteinen aarteemme

Satakunnan Kansa 1.9.2018

Köyliönjärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Reetta Hulmi käsittelee kirjoituksessaan valuma-alueen vesitalouden haasteita.

  • Kokemäen ja Säkylän rajalle on suunniteltu Kuninkaanmännyn vedenottamoa
  • Soiden ennallistaminen pidättämään valumavesiä ja parantamaan pohjavesitasetta

Kuninkaanmännyn vedenottohakemus kommentoitavaissa 17.9.2018 asti

> Aluehallintoviraston lupatietopalvelu avi.fi/muistutus > Asia: Kuninkaanmännyn pohjavedenottamo

SK_1-9-2018a

Valonian tuorein uutiskirje

Lue Valonian uusin uutiskirje

Aiheina:

  • Harrastetaksin toimintamahdollisuuksia selvitetään Turun seudulla
  • Energiayrityksiä etsitään saman pöydän ääreen kuntien kanssa
  • Terveellisempi liikenneympäristö suunnitellaan yhdessä
  • Virtavesikunnostukset käyntiin talkoohengessä
  • Asukkaat aktivoituneet – jätevesineuvojilla vilkas kesä
  • Taloyhtiön energiaremonteissa maltti kannattaa
  • Lähde mukaan jalostamaan avointa virkistysdataa hyötykäyttöön
  • Hajajätevesiristeilyllä tiivistetään alan yhteistyötä

Lue lisää > Valonian uutiskirje – elokuu 2018

Rahoitusta ravinteiden hyötykäytön innovaatiolle

Onko sinulla idea menetelmästä, jolla biomassoissa olevat ravinteet saataisiin uudelleen kiertoon ja hyötykäyttöön? Hae rahoitusta pilotointiin!

Hallituksen kiertotalouden kärkihankkeisiin kuuluvan Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman viimeinen hakukierros päättyy 1.10. Valtakunnallinen ohjelma on suunnattu erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ravinteiden kierrätystä edistävään kehittämistoimintaan. Tukea voidaan tietyin edellytyksin myöntää myös esimerkiksi ammattikorkeakouluille, tutkimuslaitoksille tai yhdistyksille.

Tukea voidaan myöntää ravinteiden kierrätystä edistävään prosessikehitykseen, kierrätyslannoitevalmisteiden tuotekehitykseen ja tuotantoon, biomassoista peräisin olevien tuotteiden jalostusasteen nostamiseen sekä digitaalisten tai logististen palveluratkaisujen kehittämiseen.

– Rahoitusta myönnetään uusille, käytännönläheisille ja yrityslähtöisille kehittämishankkeille. Rahaa on vielä jäljellä, joten kannattaa hakea nyt, kehottaa rahoitusta hallinnoivan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kehittämisasiantuntija Päivi Mäntymäki.

Lue lisää > ELY-keskus

Vesiensuojeluun lisärahoitusta budjettiriihessä

Hallitus päätti budjettiriihessä esittää Itämeren ja vesiensuojelun tehostamiseksi 15 miljoonaa euron lisärahoitusta vuodelle 2019. Hallitus käynnistää ohjelman Itämeren ja vesien tilan parantamiseksi, minkä määrärahat ovat yhteensä 45 miljoonaa euroa vuosina 2019-2021. Rahoituksella vahvistetaan myös Itämeren tilan tutkimusta, esimerkiksi hyödyntämällä peruskorjatun merentutkimusalus Arandan käyttöä.

Ympäristöministeriö on valmistellut tehostettua vesiensuojeluohjelmaa, joka nojaa yhteistyöhön vesistöjen valuma-alueiden toimijoiden kesken. Ohjelman toimilla vähennetään maatalouden ravinnekuormitusta ottamalla laajasti käyttöön uusia menetelmiä kuten kipsinlevitys, rakennekalkitus ja kuidut. Varoja kohdennetaan myös kaupunkivesien kestävään hallintaan. Kaupunkien hulevesien käsittelyssä käytetään luontopohjaisia ratkaisuja kuten kosteikkoja ja muunlaista ympäristön luonnonmukaista rakentamista.

Vesiensuojeluun saadun rahoituksen avulla päivitetään myös selvitys Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä sijaitsevista öljyä sisältävistä hylyistä. Lisäksi korkean riskin hylkyjä voidaan tyhjentää öljystä.

”Sisävesiemme ja Itämeren tila on huolestuttava, mistä saimme muistutuksen tänä kesänä. Tarvitsemme vauhtia suojeluun, jotta vesiluontomme voisi hyvin ja pystyisimme nauttimaan vesistämme”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSOn rahoitus alueiden hankintaan säilyy nykytasolla eli 16 miljoonassa eurossa.

Metsähallituksen luontopalveluille esitetään kansallispuistojen hoidon ja käytön edistämiseksi 1,9 miljoonaa euroa, mistä ympäristöministeriön osuus on 1,5 miljoonaa euroa.

Lue lisää > Ympäristöministeriö

Vaikuta lähivesiin! -ilta 27.9. Porissa

Vaikuta lähivesiin! -ilta 27.9. Porissa

satavesiKaipaako lähivetesi kunnostamista? Onko sinulla hyvä hankeidea tai talkoointoa? Haluaisitko kuulla, millaisilla hankkeilla vesien tilaa on mahdollista parantaa ja mistä hankkeisiin on mahdollista saada tukea?

Tule kuulemaan vesienhoitohankkeiden rahoitusvaihtoehdoista. Tilaisuus on suunnattu laajasti kaikille vesien tilasta kiinnostuneille sekä mahdollisille vesistöhanketoimijoille, kuten esimerkiksi vesistöjen hoito- ja suojeluyhdistyksille, muille paikallisyhdistyksille, kuntien viranomaisille ja osakaskunnille.
Aika: 27.9.2018 klo 17.15 – 20.00
Paikka:
Liisanpuisto, Liisankatu 20, Pori

Ilmoittautumiset 21.9.2018 mennessä:
https://link.webropolsurveys.com/S/3B03663D0EC9186A

Kahvitarjoilu klo 17.15 alkaen. Tilaisuus on maksuton.
Järjestäjänä Varsinais-Suomen ELY-keskus.

> Ohjelma

Saaristomeren Suojelurahasto hakee uusia rahoitettavia kohteita

Syksyn 2018 rahoitushaku päättyy 1.10.2018

Saaristomeren Suojelurahasto rahoittaa Saaristomeren tilan parantamiseen tähtääviä tarkoin kohdennettuja ja tehokkaita hankkeita. Saaristomeren Suojelurahaston avoin rahoitushaku on jatkuva ja siihen voi jättää hakemuksenhakijalle sopivana ajankohtana. Hakuprosessissa Saaristomeren Suojelurahaston hoitokunta käsittelee hankeideat ja hakemukset vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tekee esitykset Centrum Balticum -säätiön hallitukselle tuettavista hankkeista. Seuraavaksi käsiteltävät hakemukset tulee jättää 1.10 mennessä.

Saaristomeren Suojelurahasto on rahoittanut vuodesta 2008 lähtien 53 eri hanketta Saaristomerellä ja sen valuma-alueella. Rahoitettuja hankkeita on tällä hetkellä käynnissä 13. Hankkeissa on esimerkiksi rakennettu kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä, niitetty ruokoa ja pohjakasvillisuutta, kehitetty haja-asutuksen jätevesiratkaisuja, rakennettu septitankkien tyhjennysasemia sekä tehty fosfori- ja nitraattipäästöjen vähentämiseen liittyviä selvityksiä ja soveltavaa tutkimusta.

Painopisteitä ravinnekuormituksen vähentäminen ja kansalaisaktiivisuuden lisääminen

Vuosien 2015-2018 rahoituspainopisteitä ovat ravinnekuormituksen vähentäminen ja ravinteiden poisto sekä tietoisuuden lisääminen konkreettisista hankkeista ja toimenpiteistä ja myös kansalaisaktiivisuuden lisääminen. Hankkeiden konkreettisia toimenpiteitä voivat olla vaikkapa laskeutusaltaat, opastus, jätevesiratkaisut, venepohjapesurit, ohjevihkosten tuottaminen, koulujen ympäristökasvatus, kansalaisjärjestöjen toiminta, opinnäytetyön tekeminen, vesiensuojelun pilotointi tai hyväksi todettujen käytäntöjen levittäminen.

Saaristomeren Suojelurahasto toimii yleensä osarahoittajan roolissa, mutta perustelluissa tapauksissa voi hankkeelle olla mahdollista saada myös täysi rahoitus. Keskimääräinen myönnetty rahoitusosuus on 3000-10 000 euroa. Korkein myönnetty rahoitus on toistaiseksi ollut 40 000 kolmen vuoden hankkeelle.

Lue lisää

> Saaristomeren Suojelurahasto

> Hakuohjeet

Ravinnekierrätystyö jatkuu

Ravinnekierrätystyö jatkuu

Kuntasektori on tunnistettu merkittäväksi tekijäksi ravinteiden kierrätyksessä. Konkreettisia malleja ja toimintatapoja ravinteiden kierrätyksen monista mahdollisuuksista kunnille ei kuitenkaan juuri ole. Kunnista saadun viestin perusteella tarvitaan tietoa keinoista ja käytännöistä sekä päätöksentekoa tukevia työkaluja, joilla voidaan arvioida erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Hallituksen kärkihanke logo fi lila RGB SaaRaKunnat voivat tehdä konkreettista ravinnekierrätystyötä, mutta ennen kaikkea niiden pitää kyetä luomaan kestävän kehityksen ja kiertotalouden mahdollistavia sekä yritystoimintaa kiinnostavia toimintaympäristöjä myös ravinteiden kierrätyksen ympärille.

Elokuussa alkanut ”Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi” -hanke vastaa tähän tarpeeseen. Se sparraa, kannustaa ja tukee kuntia ravinneneutraaliin toimintaan. Hanke tuottaa kuntatoimijoiden esittämään tarpeeseen tietoa esim. ravinnevirtatarkasteluja sekä jakaa käytännön esimerkkejä ja ohjeita ravinteiden kierrättämiseen. Hankkeessa kannustetaan kuntia lähtemään mukaan kiertotalouden uusiin innovaatioihin sekä suunnittelun että käytännön toteutuksen kautta. Hanke tukee kuntia löytämään Itämerenalueen kansainvälisiä kuntaverkostoja, joiden avulla kunnat voivat itse lisätä osaamistaan ravinteiden kierrätyksessä ja laajassa bio- ja kiertotalouden kokonaisuudessa.

  Ravinnekierrätykseen tarttumalla kunnat voivat parantaa alueensa vesistöjen tilaa, tukea paikallisia ympäristömyönteisiä elinkeinoja ja saavuttaa suoranaisia kustannussäästöjä. Olenkin iloinen päästessäni tukemaan kuntia tälläkin kiertotalouden osa-alueella, toteaa ympäristöpäällikkö Miira Riipinen Suomen Kuntaliitosta.

Kutsukilpailu kunnille hankkeeseen osallistumisesta alkaa syyskuussa

Mukaan kutsutaan elinkeinorakenteeltaan erityyppisiä kuntia valtakunnallisesti. Kohderyhminä ovat pienet ja keskisuuret, usein maatalousvaltaiset, kunnat sekä niiden yhteenliittymät.

– Toivottavasti moni kunta hakee mukaan hankkeeseen. Tarjolla on nyt kuntien tarpeisiin räätälöityä tukea, jonka avulla voi parantaa oman kunnan ympäristön tilaa ja edistää kiertotaloutta”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Hanke toteutetaan ajalla 1.7.2018 – 31.12.2020 ja sen päätoteuttaja on Varsinais-Suomen ELY-keskus. Suomen Kuntaliitto on aktiivinen kumppani hankkeessa ja mukana hankkeessa on laaja joukko muita valtakunnallisia ja alueellisia toimijoita.

Lue lisää > ELY-keskus