uutiset

Etusivu / Postit "uutiset"
Kulttuuriperinnön valokuvauskilpailu syyskuussa

Kulttuuriperinnön valokuvauskilpailu syyskuussa

Wiki Loves Monuments Suomi -valokuvauskilpailuun voi osallistua 1.9.2018-30.9.2018

Wiki Loves Monuments on Wikipedian syyskuussa järjestettävä valokuvauskilpailu, jossa tuodaan osallistujamaiden kulttuuriperintöä tunnetuksi.  Suomen osakilpailussa kuvataan suojeltuja rakennuksia, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä, maailmanperintökohteita ja arkeologisia kohteita. Kuvat talletetaan Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten.

Wikimedia Suomi ry ja Museovirasto järjestävät kilpailun Suomessa nyt toista kertaa. Viime vuonna kuvia kertyi 2259 kappaletta 92 kuvaajalta. Näistä jo kolmasosa on käytössä Wikipedian kuvituksena. Maailmanlaajuinen Wiki Loves Monuments -kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran Alankomaissa vuonna 2010 ja vuonna 2017 siihen osallistui yli 10 000 valokuvaajaa 245 000 kuvalla.

Kilpailuun osallistutaan tallentamalla kuvat kilpailun nettisivujen kautta 1.–30.9.2018 välisenä aikana. Kisaan voi osallistua kuvilla, jotka on otettu ennen kilpailun alkamista. Tärkeintä on tallentaa kuvat Wikipediaan syyskuun aikana. Suomen osakilpailun kymmenen parasta pääsevät mukaan kansainväliseen loppukilpailuun.

Tämän vuoden Suomen osakilpailuun on mahdollista osallistua myös jälleenvalokuvaamalla historiallisia valokuvia niiden tapahtumapaikoilla. Kilpailusarjan erityisteemana ovat vuonna 1918 kuvatut kuvat. Vanhoista ja uusista kuvista muodostuu ennen ja nyt -kuvapareja samalla kun paikoista muodostuu muistopaikkoja kartalle.

Sampo Kiviniemi

Tämä Sampo Kiviniemen ottama kuva oli viime vuoden kilpailussa yksi Suomen finalisteista. Kuvassa on asutusta Jurmossa. Kuva: Sampo Kiviniemi

Lue lisää

> Wiki Loves Monuments Suomi 2018 -sivut

> Vuoden 2017 voittajakuvat ja Suomen 10 finalistia

Valonian tuorein uutiskirje

Lue Valonian uusin uutiskirje

Aiheina:

  • Harrastetaksin toimintamahdollisuuksia selvitetään Turun seudulla
  • Energiayrityksiä etsitään saman pöydän ääreen kuntien kanssa
  • Terveellisempi liikenneympäristö suunnitellaan yhdessä
  • Virtavesikunnostukset käyntiin talkoohengessä
  • Asukkaat aktivoituneet – jätevesineuvojilla vilkas kesä
  • Taloyhtiön energiaremonteissa maltti kannattaa
  • Lähde mukaan jalostamaan avointa virkistysdataa hyötykäyttöön
  • Hajajätevesiristeilyllä tiivistetään alan yhteistyötä

Lue lisää > Valonian uutiskirje – elokuu 2018

Vesiensuojeluun lisärahoitusta budjettiriihessä

Hallitus päätti budjettiriihessä esittää Itämeren ja vesiensuojelun tehostamiseksi 15 miljoonaa euron lisärahoitusta vuodelle 2019. Hallitus käynnistää ohjelman Itämeren ja vesien tilan parantamiseksi, minkä määrärahat ovat yhteensä 45 miljoonaa euroa vuosina 2019-2021. Rahoituksella vahvistetaan myös Itämeren tilan tutkimusta, esimerkiksi hyödyntämällä peruskorjatun merentutkimusalus Arandan käyttöä.

Ympäristöministeriö on valmistellut tehostettua vesiensuojeluohjelmaa, joka nojaa yhteistyöhön vesistöjen valuma-alueiden toimijoiden kesken. Ohjelman toimilla vähennetään maatalouden ravinnekuormitusta ottamalla laajasti käyttöön uusia menetelmiä kuten kipsinlevitys, rakennekalkitus ja kuidut. Varoja kohdennetaan myös kaupunkivesien kestävään hallintaan. Kaupunkien hulevesien käsittelyssä käytetään luontopohjaisia ratkaisuja kuten kosteikkoja ja muunlaista ympäristön luonnonmukaista rakentamista.

Vesiensuojeluun saadun rahoituksen avulla päivitetään myös selvitys Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä sijaitsevista öljyä sisältävistä hylyistä. Lisäksi korkean riskin hylkyjä voidaan tyhjentää öljystä.

”Sisävesiemme ja Itämeren tila on huolestuttava, mistä saimme muistutuksen tänä kesänä. Tarvitsemme vauhtia suojeluun, jotta vesiluontomme voisi hyvin ja pystyisimme nauttimaan vesistämme”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSOn rahoitus alueiden hankintaan säilyy nykytasolla eli 16 miljoonassa eurossa.

Metsähallituksen luontopalveluille esitetään kansallispuistojen hoidon ja käytön edistämiseksi 1,9 miljoonaa euroa, mistä ympäristöministeriön osuus on 1,5 miljoonaa euroa.

Lue lisää > Ympäristöministeriö

Muurahaiskartoitus osallistaa kansalaisia

Muurahaiskartoitus osallistaa kansalaisia

Kuka tahansa voi osallistua tieteen tekemiseen keräämällä muurahaisia ja lähettämällä ne Itä-Suomen yliopistoon

Itä-Suomen yliopiston Hyönteisten ekologia ja biogeografia -tutkimusryhmä on käynnistänyt kaksivuotisen kekomuurahaistutkimuksen, johon toivotaan apua kansalaisilta. Tutkimuksen tavoitteena on saada selvitettyä kahdentoista eri kekoja rakentavan muurahaislajin levinneisyyttä ja elinympäristövaatimuksia. Kansalaisaktiivisuutta hyödyntävä tutkimusmenetelmä sopii siis tutkimuksen tarkoituksen täyttämiseen. Kun kuka vain voi lähettää tutkijoille näytteen, moninkertaistuu tutkimusalue. Aikaisemmin Suomessa on kerätty samalla periaatteella näytteitä esimerkiksi kasveista, lieroista ja puutiaisista.

Kun kansalaiset saadaan rekrytoitua mukaan, on näytteen keräyspaikka satunnainen, eikä tutkijan etukäteen valitsema”, kertoo Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteidenlaitoksen apulaisprofessori ja tutkimusryhmän johtaja Jouni Sorvari ja jatkaa:”tässä voi tulla yllätyksiä vastaan: levinneisyysalue tarkentuu ja jotain lajia voi löytya esimerkiksi pohjoisempaa kuin on aikaisemmin löydetty.”

Muurahaisilla on merkittävä rooli luonnossa eikä hankkeessa aiheuteta niille haittaa. Kekopesän pinnalta kerätään vain muutamia yksilöitä, jolloin pyydystys ei kohdistu lisääntyviin yksilöihin vaan työläismuurahaisiin. Tällaisella näytteiden keruulla ei ole vaikutusta muurahaispesän toimintaan. Näytteitä voi kerätä kesäkausilla 2018 ja 2019. Tärkeää näytteen keräämisessä on ottaa ylös koordinaatit esimerkiksi matkapuhelinsovelluksen avulla, jotta näyte saadaa kytkettyä paikkatiedon kautta kartalle. Lisäksi tulee muistaa, että hyönteisiä ei saa kerätä tai vahingoittaa luonnonsuojelualueilla.

loviniskamuurahainen pohjankekomuurahainen

Esimerkkejä muurahaiskeoista: vasemmalla loviniskamuurahaisen yhteenkasvaneet keot ja oikealla pohjankekomuurahaisen keko. Kuvat: Jouni Sorvari

Näytteen ottaminen on yksinkertaista ja sen voi lähettää kirjekuoressa

Suomessa elää yhteensä noin 55 eri muurahaislajia. Kekomuurahaiset on kuitenkin melko helppo tunnistaa keoistaan, jotka on rakennettu neulasista, oksanpätkistä tai heinäsilpusta ja kanervan ja mustikan lehdistä. Ulkonäöltään kekomuurahaiset ovat kaksivärisiä: takamus on musta, keskiruumis punertava ja pää taas tumma. Värin lisäksi näytteen kerääjän on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että kerää vain työmuurahaisia, eikä pesän kuningatarta tai koirasta. ”Työläiset ovat siivettömiä. Kuningattarella ja koiraalla on siivet ja ne ovat huomattavasti isompia kuin työmuurahaiset”, kertoo Sorvari.

Tähän mennessä näytteitä on saapunut perille 40 kappaletta ja nuorin näytteenottaja on ollut kolmevuotias. Mukaan joukkoon pääsee ottamalla oman näytteensä ja lähettämällä sen Itä-Suomen yliopistoon.

Näytteenottoa varten pitää etsiä kekomuurahaisten tekemä keko. Muurahaisia voi pyydystää esimerkiksi muoviseen tai lasiseen rasiaan. Rasia kannattaa asettaa keon pinnalle, lähelle huippua. Muurahaisia kerätään viidestä kymmeneen kappaletta ja rasia suljetaan ja laitetaan pakastimeen muutamaksi vuorokaudeksi. Jäätyneet muurahaiset laitetaan litteään rasiaan, kuten tyhjään tulitikkuaskiin. Muurahaiset on laitettava rasian yhteen kulmaan ja rasia täytettävä esimerkiksi talouspaperilla tai pumpulilla, jotta ne eivät pääse kuljetuksessa liikkumaan ja rikkoutumaan. Aski kannattaa vielä suojata teippaamalla tai pakkaamalla se folioon.

Muurahaisnäytteen lisäksi lähettäjä täyttää lomakkeen, jossa hän kertoo näytteenottopaikan mahdollisen osoitteen, koordinaatit ja ympäristön, eli oliko keko esimerkiksi metsässä, pellon laidassa tai niityllä. Lisäksi ilmoitetaan näytteenottopäivämäärä, lähettäjä ja lähettäjän sähköpostiosoite. Osallistuneet saavat tutkimuksen yhteenvedon suoraan sähköpostiinsa. Näyte kulkee edullisena kirjepostina, kunhan kuori ei täysinäisenä ole yli kolmea senttimetriä paksu.

Lue lisää

> Kansalaisten keräämiä näytteitä hyödynnetään yhä enemmän tutkimuksissa – Näin osallistut suureen muurahaistutkimukseen  (yle.fi)

> Tarkemmat ohjeet osallistumiseen – Muurahaiskartoitus (Itä-Suomen yliopiston verkkosivut)

Suomalaisten luontosuhde

Suomalaisten luontosuhde

Nuoret eivät ole yhtä huolissaan Suomen luonnosta kuin iäkkäät, roskaantuminen nähdään suurimpana uhkatekijänä

Ympäristöministeriö tilasi kesäkuussa tehdyn kyselytutkimuksen, johon vastasi 1008 eri ikäistä ja eri puolilla Suomea asuvaa henkilöä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että yli 90 % vastaajista pitää luontoa itselleen tärkeänä, kokee sen osaksi kansallista identiteettiä ja uskoo luonnon lisäävän hyvinvointia ja terveyttä. Luonto on vastaajille paikka rauhoittua, liikkua, retkeillä ja marjastaa tai sienestää. Vastaajille tärkein luonto löytyy kodin välittömästä läheisyydestä; oma piha sekä kodin läheiset viheralueet ovat suomalaisille rakkaita.

Suunnilleen puolet (48%) vastaajista kertoo olevansa huolissaan Suomen luonnon tilasta. Eniten tilanne huolestuttaa yli 65-vuotiaita, joista 64 % kokee olevansa melko tai erittäin huolestunut. Nuorimman luokan vastaajista, alle 25-vuotiaista, huolta Suomen luonnon puolesta kantaa vain 36 % vastaajista. Nuoret ovat huolestuneempia globaalin luonnon kuin suomalaisen luonnon tilanteesta, sillä siitä on huolissaan 73 %. Kaikista vastaajista suurin osa (78 %) on huolissaan luonnosta globaalissa mittakaavassa.

Luonnon suurimmiksi uhiksi nimetään annetuista vaihtoehdoista roskaantuminen, ilmastonmuutos sekä kemikalisoituminen ja ympäristömyrkyt. Luonnon häviäminen ja pirstoutuminen, luonnonvarojen liikakäyttö sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen eivät huolestuta yhtä paljon. Suurimmiksi uhiksi koetut ilmiöt ovat jatkuvasti esillä mediassa, joten se saattaa vaikuttaa vastaajien tietoisuuteen niistä.

YM_Mitka_ovat_luontomme_suurimmat_uhatVastaajat ovat melko tasapuolisesti huolissaan sekä roskaantumisesta, ilmastonmuutoksesta että kemikalisoitumisesta ja ympäristömyrkyistä. Kuva: Ympäristöministeriö 2018

Vastauksissa korostuu kansalaisten henkilökohtainen vastuu luonnon tilasta

Vastaajista suurimman osan mielestä vastuu luonnon suojelusta ja kestävästä käytöstä on jokaisen omalla kontolla. Henkilökohtaista vastuuta pidettiin suurena tai erittäin suurena (78 %). Vastuuta jaettiin myös maanomistajille (71 %), valtion viranomaisille (68%), kuntien viranomaisille (64 %) sekä yrityksille (63 %). Suomalaiset pitävät siis vastuuta luonnosta pääosin henkilökohtaisena ja sen toivoisi heijastuvan kuluttajien tekemiin valintoihin.

Selvä enemmistö vastaajista kokee, että luontoarvojen huomioiminen tuo enemmän hyötyjä kuin haittoja, eikä luonnonsuojelua nähdä rasitteena elinkeinoelämälle. Vain 27 % suomalaisista kokee, että luontoa suojellaan valtakunnallisesti riittävästi, mutta kysymys koettiin myös hankalaksi – 38 % ei osannut ottaa siihen selkeää kantaa.

Vastaajista suurin osa ikäluokkia 25-44 sekä 45-64

Kyselyn toteuttamisesta vastasi aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI yhteistyössä CINT-kuluttajapaneelin kanssa. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää suomalaisten suhdetta luontoon ja sen monimuotoisuuden turvaamiseen. Vastaajat pyrittiin saamaan mahdollisimman hyvin koko kansaa edustaviksi hakemalla heitä kaikista Manner-Suomen maakunnista sekä eri ikäluokista ja taustoista. 1008 henkilöä vastasi kaikkiin kysymyksiin ja heistä 494 on ikäluokkaa 25-44 ja 388 ikäluokkaa 45-64. Sukupuolijakauma on tasainen; naisia 52 % ja miehiä 48 %.

Vastaajista noin puolet (52 %) on palkkatyössä ja loput ovat melko tasaisesti yrittäjiä, työttömiä, opiskelijoita tai koululaisia, eläkeläisiä tai luokkaa muu. Koulutustasoltaan vastaajat ovat pääosin toisen asteen koulutuksen, lukion tai ammatillisen koulutuksen käyneitä (56 %), peruskoulun käyneitä (11 %) tai korkeasti koulutettuja (33 %).

Lue lisää

> Iäkkäämmät kantavat nuoria enemmän huolta luonnosta, ilmastonmuutos ja roskaantuminen suomalaisten mielestä suurimmat uhkatekijät -tiedote 29.6.2018 (Ympäristöministeriö)

> MDI-konsulttiyhtymän yhteenveto tuloksista (pdf, 577 kt)

Energiahaaste startup-yrityksille

Kilpailussa halutaan nostaa esiin startup-yrityksiä, joilla on uutta tarjottavaa energia-alalle

Business Finland, Word Energy Council ja Suomen messusäätiö järjestävät energia-aiheisen kilpailun, joka huipentuu 25.10. Tampereen Energiamessuilla, joka on Pohjoismaiden suurin energia-alan tapahtuma. Kilpailun pääpalkinto on 10 000 euroa. Kymmenen parasta yritystä saavat pitchauskoulutusta ja kilpailun raadin valitsemat viisi yritystä pääsevät pitchaamaan Energiamessujen päälavalle. Kaikki kilpailun osallistujat pääsevät ehdolle huhtikuussa 2019 Berliinissä järjestettävään Start Up Energy Transition -kilpailuun.

Kilpailussa halutaan nostaa esiin startup-yrityksiä, joilla on kasvupotentiaalia ja uutta tarjottavaa energia-alalle. Kilpailuun osallistuvan startupin ehdotus voi liittyä esimerkiksi energiatehokkuuteen, älykkääseen kotien energianhallintaan, kuluttajan roolin muutokseen, kysyntäjoustoon, sähköisen liikenteen ratkaisuihin, hajautettuun uusiutuvan energian tuotantoon, älykkäisiin lämmitys- ja jäähdytysratkaisuihin, energian varastointiin tai älykkäisiin sähköverkkoihin.

Miten osallistua kilpailuun? Lähetä ehdotuksesi 14.9.2018 mennessä

Ehdotukset lähetetään osoitteeseen energiakilpailu@businessfinland.fi. Kuvaa maksimissaan 1-2 A4-sivun mittaisella ehdotuksella, millainen tiimi yrityksellänne on, mikä on energia-alan innovaationne ja mihin tämä johtaa yrityksenne ja energia-alan 5-10 vuoden päästä. Älä lähetä muita liitteitä. Huomioi, että viisi parasta ehdotusta julkaistaan Energiamessujen ja Business Finlandin www-sivuilla, joten ethän laita ehdotukseesi liikesalaisuuksia. Startup-yrityksellä tarkoitetaan tässä kilpailussa Suomeen rekisteröityä yritystä, joka on maksimissaan viiden vuoden ikäinen.

Business Finland valitsee ehdotuksista 10 parasta ehdokasta, jotka pääsevät pitchauskoulutukseen. Näistä kymmenestä ehdokkaasta kilpailuraati valitsee viisi parasta pitchaamaan Energiamessuilla. Messuyleisö päättää voittajan äänestämällä pitchausten jälkeen.

 Lue lisää

> Startup-yritys, onko sinulla ratkaisu tulevaisuuden älykkääseen energiajärjestelmään?

> Energiamessut.fi

Ympäristökasvatuksen valtakunnalliset hankeavustukset jaettu

Avustusta myönnettiin 14 eri hankkeelle

Keski-Suomen ELY-keskus on tehnyt päätöksen tämänvuotisten ympäristökasvatuksen hankeavustusten saajista. Avustusta myönnetään yhteensä 241 465 euron edestä 14 hankkeelle, joilla edistetään erityisesti ilmastokasvatusta, kestävän kehityksen laajan kokonaisuuden haltuunottoa ja kulttuuriperintövuoden teemoja.

Avustuksia haettiin 55 hankkeelle yhteensä 1 366 183 euron edestä. Hankkeet vastasivat pääosin hyvin hakukierroksen painotuksiin. Ympäristökasvatuksen kentän ajankohtaiset puheenaiheet kuten ympäristö- ja ilmastoahdistus ja niiden käsittely olivat myös läsnä useassa hankesuunnitelmassa. Erinomaisista hankkeista oli jälleen ylitarjontaa. Kaikissa rahoitetuissa hankkeissa on hyvin ammattitaitoiset ja verkottuneet toteuttajat. Useimmat hankkeet ovat valtakunnallisia kehittämishankkeita, joista on hyötyä laajalti. Myös joitain alueellisesti merkittäviä hankkeita pystyttiin rahoittamaan.

”Hakukierros osoitti jälleen, että Suomesta löytyy paljon osaamista ja halua monipuoliseen ja vaikuttavaan ympäristökasvatustyöhön”, sanoo ympäristökasvatusasiantuntija Tanja Tuulinen ja jatkaa: ”toimijat tekevät myös mallikkaasti yhteistyötä, mikä parantaa tietysti toiminnan vaikuttavuutta.”

800px-Aboa_Vetus_&_Ars_Nova_ulkokuva_2016

Aboa Vetus & Ars Nova -museon sisäänkäynti Aurajoen rannassa. Kuva: Aboa Vetus & Ars Nova 2016

Lounais-Suomen alueella avustusta Aboa Vetus & Ars Novalle sekä Rauman kaupungille

Kaksi avustusta saanutta hanketta löytyvät Turusta ja Raumalta. Turussa sijaitseva museo Aboa Vetus & Ars Nova sai avustusta ”Sää ja mää – sään merkityksiä ennen ja nyt” -hankkeeseen. Siinä pureudutaan säätilan merkityksiin eri näkökulmista. Hankkeessa vahvistetaan kulttuuriympäristökasvatuksen ja monialaisten lähestymistapojen avulla yläkouluikäisten lasten ja nuorten kulttuuriympäristön ja luonnon arvostusta sekä tuetaan tietoisuutta sään vaikutuksesta ihmisten elämään vuodenajoista ilmastonmuutokseen. Hankkeen myötä oppilas ymmärtää ilmaston ja sääolosuhteiden muutoksen historiallisessa perspektiivissä ja oppii hahmottamaan omaa rooliaan tässä jatkumossa. Projektissa toteutetaan työpajoja ja kouluvierailuja, näyttely museossa sekä sähköinen oppimateriaali koulujen ja muiden kasvatusalan toimijoiden käyttöön.

Avustuksen myöntämistä perusteltiin hankkeen monipuolisuudella, toimijoiden asiantuntijuudella, hakukriteereihin vastaamisella sekä muuallakin hyödynnettävän aineiston tuottamisella.

Rauman kaupunki sai avustusta Sammallahdenmäen maailmanperintökohteen digitaalisen saavutettavuuden parantaminen -hankkeeseen. Hankkeessa pilotoidaan digitaalisen saavutettavuuden parantamista Sammallahdenmäen maailmanperintökohteeseen mobiiliopastuksen muodossa. Pilotointi toteutetaan yhdessä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen kanssa. Avustuksen myöntämistä perusteltiin valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristökohteen esiintuomisella, monipuolisella yhteistyöryhmällä sekä lapsien ja nuorien aktivoimisella.

Muita tukea saaneita hankkeita olivat esimerkiksi Lahden kaupungin Ympäristökasvatusta Geoparkissa -hanke, Luonto-Liitto ry:n Sitoumus 2050 tukemaan ympäristökasvatusta ja -tietoisuutta -hanke sekä Helsingin Seurakuntayhtymän Nuoret ympäristövaikuttajina -hanke.

Lue lisää

> Tiedote – Ympäristökasvatuksen valtakunnalliset hankeavustukset jaettu

> Rahoitettavien hankkeiden lyhyet kuvaukset

Neste Kaarinalla aurinkovoimaa

Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehti 15.6.2018

Neste Kaarinan kahvipannu kuumenee auringon voimalla

Yli 140 paneelia tuottaa virtaa huoltamon katolla

Neste Kaarina otti käyttöön oman aurinkosähkövoimalan yhtenä ensimmäisistä huoltoasemista Varsinais-Suomessa. Yli 140 aurinkopaneelia tuottaa huoltamon katolla auringonsäteistä energiaa, joka muutetaan verkkovirraksi rakennuksen käyttöön. Ravintolakeittiöiden ja autonpesukadun lisäksi aurinkoenergiaa virtaa kahteen uuteen sähköauton latauspisteeseen, jotka asennetaan lähiviikkoina.

Yli 50-vuotias perheyritys on kautta historiansa pyrkinyt olemaan aikaansa edellä, ja esimerkiksi aseman pesukadulla on käytössä vedenkierrätys, jolla saadaan noin 70 prosentin säästö vedenkulutuksessa.

– Voimalamme tuo hyötyä kaikille. Haluamme olla mukana kehityksessä ja esimerkiksi ennakoida tulevaisuuden sähköautomarkkinoiden kasvua. Uskon, että asiakkaamme ovat tiedostavia ja arvostavat luonnonmukaista sähköä, kertoo Neste Kaarinan kauppias Kari Ketola.

Tuntuvasti pienempiä sähkölaskuja

Aurinkovoimalan vuosituotoksi odotetaan noin 35 000 kilowattituntia. Omalla tuotannolla ei voida kattaa aivan koko huoltoaseman sähkönkulutusta. Helpotus sähkön ostomäärässä, veroissa ja siirtomaksuissa on kuitenkin tuntuva.

Voimala maksaa itsensä takaisin korkeintaan kahdeksassa vuodessa. Laitteisto tuottaa ilmaista sähköä kaikkiaan jopa 35–40 vuotta.

Neste Kaarinalle myönnettiin innovaatiokeskus Business Finlandin aurinkoenergiatuki, jolla hyvitetään 25 prosenttia voimalan verottomasta hinnasta.

Suomi hyvä maa aurinkoenergian tuottamiseen

Aurinkosähköjärjestelmän suunnitteli ja asensi PlayGreen. PlayGreenin aluejohtaja Petri Puntti korostaa laadukkaiden komponenttien merkitystä aurinkopaneeleissa. Aurinkovoimala on pitkän aikavälin ratkaisu: takuu ulottuu 25 vuoden päähän.

– Toisin kuin luullaan, Suomi on hyvä maa aurinkoenergian tuottamiseen. Täällä on yhtä paljon valoa kuin Keski-Euroopassa, se vain jakautuu vuoden aikana eri tavalla. Tuottoisa kausi Suomessa kestää maaliskuusta lokakuuhun, Puntti tietää.

Lue lisää > Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehti

SuomiAreena alkaa

SuomiAreena alkaa

SuomiAreena-keskustelutapahtuma järjestetään Porissa 16.-20.7.

SuomiAreena on kaikille avoin ja ilmainen arkiviikon kestävä keskustelutapahtuma. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2006 tarpeesta jatkaa yhteiskunnallista keskustelua myös keskellä vilkkainta lomakautta. Tapahtuma koostuu paneelikeskusteluista, lyhyistä ja osittain viihteellisistä torivarteista, iltaohjelmasta sekä Kansalaistorin tarjonnasta. Kansalaistorilla eri tahot pitävät helposti lähestyttäviä pisteitä ja telttoja, joilla saattaa olla ohjelmaa. SuomiAreena kokoaa tänä kesänä vaikuttajia, poliitikkoja, toimittajia ja tavallisia kansalaisia Poriin keskustelemaan ja kuuntelemaan jo kolmattatoista kertaa.

Varsinais-Suomen ELY-keskus osallistuu SuomiAreenan Kansalaistorille yhdessä Turun yliopiston Brahea-keskuksen Ravinnekiertoa Saaristomeren matkailukohteissa (SaaRa) -hankkeen kanssa. Yhteisellä pisteellä on tarjolla tietoa ruokavalion ja ruokahävikin ympäristö- ja vesistövaikutuksista. Pisteen teemana on Haasta hävikkisi, syö vesistöt kuntoon. Teltalla voit jututtaa asiantuntijoita maanantaista perjantaihin ja haastaa itsesi tekemään ympäristölupauksen joko arvontalipukkeen tai ympäristövastuu-selfien muodossa. Itsensä haastaneet osallistuvat kilpailuun, jossa voi voittaa Plantui-älypuutarhan ja ryhtyä huolehtimaan toden teolla ruokansa ravinnekierrosta.

suomiareena

Kiinnostunutta yleisöä SuomiAreenassa. Kuva: SuomiAreena, Eetu Salmi

Keskustelujen teemat vaihtelevat laidasta laitaan, myös ympäristöteemat ovat esillä

SuomiAreenan tämän vuoden teemoina ovat vastuullisuus, turvallisuus ja suvaitsevaisuus. Keskusteluaiheista suurin osa liittyy näihin teemoihin. SuomiAreenan koko ohjelma näkyy täältä (suomiareena.fi). Ympäristöaiheisia keskusteluja on päivittäin. Esimerkiksi seuraavat keskustelut voisivat olla ympäristön tilasta kiinnostuneille mielenkiintoisia:

Häkäpöntöistä biobusseihin – Mikä ja kuka meitä tulevaisuudessa liikuttaa?  Järjestäjinä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Gasum Oy – maanantaina 16.7, Antinkatu 5 klo 10.00-11.00

Kiertotalous pelastaisi maailman – jos me vain haluaisimme niin. Järjestäjänä Tori.fi – maanantaina 16.7, BEPOP, klo 11.30-12.30

Vesiosaamisesta uusi vientisampo. Järjestäjinä Suomen vesifoorumi ry (FWF), Suomen Vesilaitosyhdistysry (VVY) ja Business Finland – maanantaina 16.7, Puuvillan kauppakeskus klo 14.30-15.30

Ympäristö + talous = uusi yhteiskuntasopimus?  Järjestäjinä Suomen ympäristökeskus SYKE, Metsähallitus ja Anglo American Sakatti Mining Oy – maanantaina 16.7, Puuvillan kauppakeskus klo 16.00-17.00

Vastuullinen voittaa aina – Nämä yritykset muuttavat maailman. Järjestäjinä Nordnet, New Global -tutkimushanke ja FIBS – tiistaina 17.7, Eetunaukion lava klo 11.30-12.30

Kuka tietää, missä liikut ja miten vietät aikaasi?  Järjestäjinä Maa- ja metsätalousministeriö ja Maanmittauslaitos – tiistaina 17.7, Eetunaukion lava klo 17.30-18.30

Syö vesistöt kuntoon!  Järjestäjänä Varsinais-Suomen ELY-keskus – tiistaina 17.7, MTV-lava klo 13.40-14.00

Liikennevallankumous!  Järjestäjänä Liikenne- ja viestintäministeriö – keskiviikkona 18.7, Puuvillan kauppakeskus klo 14.30-15.30

Lounais-Suomen ihme – koko kansan etu. Järjestäjinä Satakunnan ja Varsinais-Suomen julkiset toimijat – torstaina 19.7, SuomiAreena-ranta klo 10.00-17.30

Nyt murretaan myyttejä! Perustuuko ruoan vastuullisuus fiilikseen vai faktaan?  Järjestäjinä Valio Oy, Pihvikarjankasvattajien liitto ry ja Lidl Suomi Ky – torstaina 19.7, Antinkatu 5 klo 11.30-12.30

Älä tule paha muovi, tule hyvä muovi. Kiertotaloudella homma haltuun. Järjestäjinä Lassila ja Tikanoja Oyj ja Neste Oyj – torstaina 19.7, Antinkatu 5 klo 17.30-18.30

Kestävä kulutus – kenen vastuulla?  Järjestäjinä Suomen Tekstiili & Muoti ry, Pro Luomu, Motiva Services Oy – Ympäristömerkintä, Marttaliitto ja Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry – torstaina 19.7, Puuvillan kauppakeskus klo 16.00-17.00

kokoPori

SuomiAreenan tapahtumia on ympäri Porin keskustaa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen teltta numero 75 sijaitsee uudessa SuomiAreena-rannassa. Kuva: SuomiAreena 2018

Oletko töissä koko viikon tai etkö muusta syystä pääse paikalle? Huoli pois!

SuomiAreenan keskusteluja ja tapahtumia voit seurata myös eri medioiden kautta. MTV3-kanava tekee iltaisin koostelähetykset päivän tapahtumista klo 20.00-21.00. Lisäksi tapahtuman ympärille on perustettu oma televisiokanava, jolla näytetään osa keskusteluista suorana. Kanava toimii koko viikon ajan aamusta iltaan ja ohjeet sen katsomiseen ja kanavan ohjelma löytyvät täältä (suomiareena.fi).

Lisäksi tapahtuma on laajasti näkyvillä sosiaalisessa mediassa tagin #suomiareena -kautta. Voit esimerkiksi seurata Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Kansalaistoripisteen tunnelmia seuraamalla Twitterissä käyttäjää @VarsinaisELY.

 

Lue lisää

> SuomiAreenan sivut

> Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tiedote osallistumisesta

Tulvia kartoitetaan laserkeilauksella

Maaseudun tulevaisuus 11.6.2018

Salon Uskelanjoella tutkitaan tulvia laserkeilauksen avulla. Kannettavilla laserkeilaimilla pystytään entistä tarkemmin mittaamaan vedenpinnan korkeuden muutoksia ja ennakoimaan tulvia. Laserkeilain toimii lähettämällä lasersäteitä, jotka heijastuvat takaisin keilaimeen ympäristön objekteista. Laite laskee etäisyyksiä ympäristönsä kohteisiin ja muodostaa niiden perusteella pistepilviaineiston, joka on kolmiulotteinen. Aineiston perusteella voidaan luoda kolmiulotteisia karttoja, joilla voidaan mallintaa tulvien leviämistä.

Uskelanjokeen asennettiin tänä keväänä kivipaaseja, joiden tehtävänä on hillitä tulvia. Kivipaasien tehoa tutkitaan tulevina vuosina. Tulvien mallintaminen ja niihin varautuminen on taloudellisesti kannattavaa, sillä tulvat voivat toteutuessaan aiheuttaa monien miljoonien eurojen tappioita.

Lasekeilausteknologiaa käytetään tulvamallintamisen lisäksi esimerkiksi metsänhoidossa, kaupunkisuunnittelussa, maarakennuksessa ja väylänpidossa. Maanmittauslaitos ylläpitää laserkeilauksella toteutettua avointa korkeusmallia Suomesta (lisätietoa).

MT_11-6-2018a