uutiset

Etusivu / Postit "uutiset"

Ympäristö Nyt -uutisviesti 4/2018

jäätynytmännynoksa_RodeoVuoden viimeisen uutisviestin aiheet:

  • Kohti hiilineutraalia maakuntaa
  • Meren tilan parantamiseksi tarvitaan jatkotoimia
  • Meremme tähden 9.5.2018
  • Kustannustehokasta kalustekierrätystä Turussa
  • Turun ekotukitoiminta lisää lähivesitietoisuutta

> Ympäristö Nyt -uutisviesti 4/2018

Meren tilan parantamiseksi tarvitaan jatkotoimia

Meren tilan parantamiseksi tarvitaan jatkotoimia

Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö ja Varsinais-Suomen ELY-keskus tiedottaa
Meren tilan parantamiseksi tarvitaan jatkotoimia osoittaa uusi tila-arvio

Itämeren tilasta on valmistunut laaja tietopaketti Suomen meriympäristön tila 2018. Raportissa on määritelty, mitä Itämeren meriympäristön ”hyvä tila” tarkoittaa, ja meriympäristön tila vuosina 2011–2016 on arvioitu tämän määrittelyn mukaisesti. Koska meriympäristö ei monilta osiltaan ole hyvässä tilassa, raportti listaa yleisiä tavoitteita sen parantamiseksi. Teos sisältää tutkimustietoa planktonista hylkeisiin, ravinteista ja vaarallisista aineista roskiin, meluun ja ihmisen toimien vaikutuksiin. Suomen ympäristökeskuksen julkaisu päivittää samalla Suomen merenhoitosuunnitelman meriympäristön tilaa koskevat tiedot, joita käytetään perustana merenhoidon toimenpideohjelmaa päivitettäessä.

Raportin laatimiseen osallistui yli 80 suomalaista asiantuntijaa. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) lisäksi raportin toimittajina olivat asiantuntijat ympäristöministeriöstä ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. SYKE julkaisi raportin poikkeuksellisesti tieteellistä vertaisarviointia vaativassa sarjassaan, koska tulosten luotettavuus haluttiin varmistaa ulkopuolisilla arvioitsijoilla.

Meriympäristön tila 2018 kansikuva teksteillä

Meren tila on edelleen heikko, mutta myös paranemisen merkkejä näkyy

”Raporttimme osoittaa, että Itämeren tilassa on nähtävissä paranemisen merkkejä, vaikka kokonaisuudessaan meren tila on edelleen heikko. Vaarallisten ja haitallisten aineiden väheneminen näkyy huippupetojen parantuneena lisääntymisenä, ja ravinnekuormituksen vähentämiseksi tehdyt ponnistelut tuottavat tulosta erityisesti itäisellä Suomenlahdella”, yksi julkaisun toimittajista, tutkimuspäällikkö Samuli Korpinen SYKEstä tiivistää.

Raportti käsittelee meren tilan lisäksi ihmistoiminnasta aiheutuvaa kuormitusta ja muita ihmisen aiheuttamia ympäristöpaineita. Meren tilaan vaikuttavat eniten valuma-alueelta kulkeutuva kuormitus: ravinteet, vaaralliset ja haitalliset aineet ja roskat. Ihmistoiminnan vaikutus mereen on huomattava, ja se näkyy muun muassa herkkien merilintujen vähenemisenä, meritaimenen uhanalaisuutena ja elinympäristöjen laadun heikkenemisenä.

Raporttia varten on ensimmäistä kertaa arvioitu meren hyvän tilan saavuttamisen taloudelliset hyödyt. Ne voivat nousta jopa 430 miljoonaan euroon vuodessa.

Eri merialueilla tarvitaan erilaisia toimia

Suomen merialue kokonaisuudessaan on rehevöitynyt. Suomesta Itämereen päätyvä fosforin kokonaiskuormitus on onnistuttu 1970-luvun puolivälistä kääntämään laskuun. Typen kokonaiskuormituksen kehityssuunta ei ole yhtä selvä, vaikka yhdyskuntien typpikuormitus on laskenut.

Merialueiden välillä on eroja. Pohjanlahdella rehevöityminen on vähäisempää ja happipitoisuus on pohjan läheisyydessä edelleen hyvä. Myös pohjaeläinyhteisöt ja erilaiset elinympäristöt ovat siellä paremmassa kunnossa kuin Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Pohjois-Itämerellä. Pohjanlahden ja muiden merialueiden välillä on vastaavanlaisia eroja myös planktonyhteisöjen, merilintujen ja itämerennorpan tilanteessa. Rehevöityminen on viime vuosina lisääntynyt myös tähän asti suhteellisen hyvin voineella Selkämerellä.

Tavoitteena on meriympäristön hyvä tila

”Merenhoidossa tavoitteena on meriympäristön hyvä tila. Tämä tila-arvio toimii tietoperustana, jonka pohjalta merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman tarkastaminen käynnistyy ensi vuoden aikana. Tarvetta on kohdentaa toimenpiteitä erityisesti niihin seikkoihin ja niille alueille, joiden osalta ihmistoiminnan aiheuttamat haittavaikutukset ovat selviä eikä hyvää tilaa ole saavutettu.”, ympäristöneuvos Maria Laamanen ympäristöministeriöstä kertoo.

Nyt julkaistu raportti kytkeytyy Itämeren suojelukomission (HELCOM) kesällä 2018 julkaistuun arvioon koko Itämeren meriympäristön tilasta ja siihen kohdistuvista paineista. HELCOM:in arvioon käytettiin Suomen osalta samoja tietoja kuin tässä julkaisussa.

Suomen meriympäristön tila 2018 on saatavissa sähköisenä julkaisuna ilmaiseksi. Raportti on julkaistu myös ruotsiksi, nimellä Havsmiljöns tillstånd i Finland 2018.

> Varsinais-Suomen ELY-keskus

Julkaisun tiedot

Samuli Korpinen, Maria Laamanen, Janne Suomela, Pekka Paavilainen, Titta Lahtinen ja Jan Ekebom (toim.): Suomen meriympäristön tila 2018, 248 s.
SYKEn julkaisuja 4
Suomenkielinen julkaisu verkkojulkaisuna: Suomen meriympäristön tila 2018
Ruotsinkielinen julkaisu verkkojulkaisuna: Havsmiljöns tillstånd i Finland 2018
Julkaisu on tilattavissa painettuna SYKEn verkkokaupasta: Linkki verkkokauppaan

Turun ekotukitoiminta lisää lähivesitietoisuutta

Turun ekotukitoiminta lisää lähivesitietoisuutta

Turun kaupunkikonsernin ekotukitoiminta on vastannut Koulumme lähivedet -haasteeseen. Tarkoituksena on lisätä kaupungin henkilöstön tietoisuutta lähivesien suojelusta, kasvattaa henkilöstön osaamista lähivesien tutkimisesta ja luonnon hyvinvointivaikutuksista.

Haasteeseen vastanneet saavat Suomen ympäristökeskuksen kokoaman Vesitesti-laukun, joka sisältää välineitä lähiveden tilan tutkimiseen. ELY-keskukselta saadulle laukulle on käyttöä. Ekotukihenkilöt saavat jatkossa lainata laukkua osana Turun kaupunkikonsernin ekotukitoimintaa. Näin tietoisuus laajenee myös koulujen ulkopuolelle.

laukun sisältö– Ekotukitoiminnan jatkokoulutuksessa syyskuussa 2018 pidettiin työpaja lähivesitutkimuksen perusmenetelmistä ja vesilaukun käyttömahdollisuuksista, kertoo ekotukikoordinaattori Stella Aaltonen.

– Jatkossa ekotukitoiminnan viestinnässä lisätään tietoisuutta lähivesien tilasta ja tutkimisesta, Stella lupaa.

Lähivesien ja yleensä luonnon hyvinvointivaikutukset on nostettu esiin Turun ekotukitoiminnassa.

– Toivomme muidenkin toimijoiden ymmärtävän lähivesien laajemman merkityksen osana hyvinvointia, Stella toivoo.

Mitä on ekotukitoiminta?

Ekotukitoiminta on arjen ympäristötyötä, jonka avulla lisätään ympäristötietoisuutta ja voidaan jalkauttaa organisaation strategiat ja ympäristöpolitiikka ruohonjuuritason toimiksi ja käytännöiksi. Toimintaa on lähes 30 Suomen kunnassa tai muussa organisaatiossa.

Turussa lähes jokaisessa yksikössä on koulutettu ekotukihenkilö, joka edistää ympäristön kannalta fiksua toimintaa osana yksikön arkea. Koulutettuja aktiivisia ekotukihenkilöitä on Turussa yli 500.

Käytännön toimet, joihin ekotukihenkilöt kannustavat työtovereitaan, ovat osa ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Ekotukitoiminta edesauttaa kaupunkistrategian toteuttamista Turun kaupunkikonsernissa. Konkreettisia toiminnan painopistealueita ovat energiaan, liikkumiseen, materiaaleihin ja toimintakulttuurin liittyvät toimenpiteet.

Vesilaukku innostaa toivottavasti useita kaupungin yksiköitä lähivesien tutkimiseen. Ensivaiheessa kiinnostusta asian suhteen on ollut koulujen ja päiväkotien lisäksi toimintakeskuksilla.

Lisätietoa
Valtakunnallisesta ekotukitoiminnasta: www.ekotuki.fi
Turun ekotukitoiminnasta: www.ekotuki.net

Lounais-Suomen Koulujemme lähivedet -haasteessa mukana yli 80 toteuttajaa

Rauman heittämään Koulujemme lähivedet -haasteeseen vastataan Ympäristö Nyt -palvelun haasteareenalla. Vastanneille lahjoitetaan Vesitesti-laukku, joka sisältää tutkimusvälineitä ja ohjeita lähivesitutkimuksiin.

VS_Ely_koulu_lv_bann_300x120pxKoulujemme lähivedet toiminnan tueksi on koottu verkosto alan toimijoista Lounais-Suomen alueella. Verkosto on koonnut nettisivut, tiedottaa ja järjestää koulutusta.

­

Ympäristö Nyt -haasteareena on osa Lounais-Suomen ympäristöohjelman toteuttamista. Areenalla opimme toisiltamme ja kehitämme toimintamalleja, joilla rakennetaan kestävää Lounais-Suomea.

Lue lisää
> Koulujemme lähivedet -sivut
> Haasteareena

 

Harrastetaksikokeilu Turun seudulla

Valonia ja Turun kaupungin CIVITAS ECCENTRIC -hanke ovat selvittäneet harrastetaksipalvelun toimintamahdollisuuksia Turun seudulla. Alkusyksystä harrastetaksin tarvetta potentiaalisten käyttäjien keskuudessa kartoitettiin kyselyllä, johon vastasi 234 henkilöä. Harrastetaksikokeilu on herättänyt runsaasti kiinnostusta ja asian edistämisestä saatu palaute on ollut yksinomaan kannustavaa. Palvelun tarve on havaittavissa kyselyn vastauksissa:

Todella hyvä idea; helpottaisi työn ja perhe-elämän yhdistämistä, paikkaisi kapeaa tukiverkkoa,vähentäisi autoilua. Kannatetaan!

Toteuttakaa tämä! Loistava idea! Myös pidemmälle ja muihin harrastepaikkoihin esim. jäähallit. Olen valmis maksamaan tästä! Olemme puhuneet tämän palvelun tarpeesta vuosia lähipiirissä.

Harrastetaksilla helpotusta perheiden arkeen

Jopa 86 prosenttia vastaajista koki perheessä olevan tarvetta harrastetaksille. Vain neljä prosenttia vastaajista koki, ettei tarvetta ole, esimerkiksi koska lapsi kulkee pyörällä tai lähipiirin kyydillä, tai lasten harrastukset on valittu sen mukaan, mikä sopii perheen aikatauluihin.

Vastauksista käy ilmi, että harrastematkojen järjestäminen on perheille haastavaa. Kaikkein yleisimmin ongelmat liittyvät aikataulujen sovittamiseen ja suunnitteluun, minkä nimesi haasteeksi lähes puolet vastanneista. Harrastukset on usein hankala sovittaa vanhempien työaikoihin. Hankaluuksia aiheuttavat myös useampien lasten useat eri harrastukset eri paikoissa.

Kokeilu toteutumassa alkuvuonna

Seuraavat askeleet harrastetaksipalvelun kehittämisessä ovat pilottiryhmän ja yhteistyökumppaneiden kanssa suunniteltava ja toteutettava kokeilu. Kokeilu tullaan näillä näkymin toteuttamaan alkuvuonna 2019. Kokeilu on tärkeä seuraava askel tavoitteessamme saada harrastetaksista yleinen, kaikille avoin palvelu, joka samalla helpottaa perheiden arkea sekä vähentää yksityisautoilun aiheuttamia päästöjä ja liikenneruuhkia.

Lue lisää > Valonia

Uuteenkaupunkiin kestävä kohtaamispaikka

Uuteenkaupunkiin nousee kestävä kohtaamispaikka asukkaille

Uuteenkaupunkiin rakennetaan uudenlainen liikunnan ja oppimisen monitoimitalo. Noin 20 000 neliön sivistys- ja hyvinvointikeskus tulee kattamaan oppimisen koko polun varhaiskasvatuksesta yhtenäiskouluun ja lukioon saakka. Vapaan sivistyksen toiminta ja musiikkiopisto täydentävät kokonaisuutta.

Talosta rakentuu myös monimuotoinen liikuntapaikka, johon kuuluvat monitoimihalli ja uimahalli. Laaja ulkoliikunnan alue jatkaa talon toimintoja ympäröivään luontoon.

”Meille on tärkeää, että tiloja voidaan jakaa ja käyttää yhdessä usean toimijan kesken. Näin säästetään rakennusmateriaaleja ja saadaan laskettua talon käyttökustannuksia. Tällä hetkellä monet koulurakennukset seisovat tyhjillään lähes puolet vuodesta. Tavoittelemme tilojen tehokasta käyttöä myös iltaisin ja viikonloppuisin”, projektipäällikkö Marko Kivistö Uudestakaupungista sanoo.

Työn, oppimisen ja luovuuden talo

Talossa voi kuka tahansa järjestää esimerkiksi taidenäyttelyn, musiikkitilaisuuden tai festivaalin. Tiloja voivat hyödyntää vaikkapa erilaiset yhdistykset ja yritykset mutta myös yksityishenkilöt. Tilat suunnitellaan helposti muunneltaviksi, jotta rakennus pysyisi käyttökelpoisena pitkälle tulevaisuuteen. Tilojen varaaminen tulee tapahtumaan esimerkiksi käyttäjäystävällisellä mobiiliaplikaatiolla. Varaamisen helppous parantaa talon korkeaa käyttöastetta.

”Maailma muuttuu nopeasti. Tulevaisuudessa meille voi tulla eteen uusia tarpeita, joita emme osaa nyt edes ennustaa. Pienet yritykset tarvitsevat joustavia tiloja ja palveluita muiden toimijoiden kohtaamiseen. Virtuaalitodellisuus tuottaa aivan uusia tarpeita harrastustoiminnan kentälle”, Kivistö sanoo.

”Ihmisten kohtaaminen on yhtä tärkeää kuin tilojen yhteiskäyttö. Aulatilassa uimahallin käyttäjä kohtaa tietotekniikkakurssilaisen ja ammattilaispuuseppä alan opiskelijan. Näin ihmiset oppivat toisiltaan ja harrastus- ja opiskelumahdollisuudet tulevat kaikille näkyviksi”, Kivistö jatkaa.

Tavoitteena energia- ja materiaalitehokkuus

Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskus on hankesuunnitteluvaiheessa ja tarkempi suunnittelu alkaa toden teolla vuoden 2019 alussa. Projektissa on tavoitteena noudattaa ympäristöministeriön vihreän rakentamisen linjauksia. Näin ollen tilojen suunnittelussa huomioidaan yhtä lailla kiertotalous, estetiikka kuin saavutettavuus. Toiminnassa taas painotetaan ympäristökasvatusta ja -viestintää.

”Tutkimme mahdollisuutta käyttää mahdollisimman paljon kierrätettyjä ja uusiomateriaaleja esimerkiksi kalusteissa ja sisustuselementeissä. Talon päämateriaalia ei vielä ole päätetty, mutta yksi varteenotettava vaihtoehto on puu, joka on hiilensidonnan kannalta erittäin kestävä vaihtoehto. Puiset osat ovat myös helposti korjattavissa”, Kivistö kertoo.

Pääenergialähteenä monitoimitalossa tulee olemaan lähes päästötön kaukolämpö, joka tuotetaan Uudessakaupungissa teollisuuden hukkalämmöstä ja hakkeesta. Täydentävinä energiaratkaisuina voidaan käyttää aurinko- ja maalämpöä. Tarkoituksena on mitata rakennuksen kokonaishiilijalanjälki, joka ottaa huomioon talon koko elinkaaren.

”Näyttäisi siltä, että rakennuksen energiankulutuksen kannalta on odotettavissa erittäin hyvä tulos. Laskelmia ja tavoitteita tarkennetaan parhaillaan yhdessä Suomen ympäristökeskuksen Kiihdyttämö-hankkeen kanssa. Tämän kaltaiseen pilottiprojektiin vaadittavaa osaamista olisi vaikea löytää meiltä kunnasta tai rakennuttajalta, joten asiantuntija-apu on todella tarpeen”, Kivistö sanoo.

Askel kohti rakentamisen kiertotaloutta

Rakentamisessa päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi rakennusmateriaalit on valittava viisasti, sillä rakennusten käyttöikä on vuosikymmeniä. Julkisen rakentamisen arvo Suomessa on lähes 7 miljardia euroa vuosittain, joten siihen sisältyy merkittävä mahdollisuus edistää kiertotaloutta ja vähähiilisiä ratkaisuja. Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskus on ensimmäisiä todella suuren mittakaavan ekologisia rakennushankkeita Suomessa ja vie osaltaan uusia kestäviä rakentamisen käytäntöjä eteenpäin.

”Olemme tarkoituksella asettaneet hankkeelle erittäin korkeat tavoitteet, sillä rakentamisen maailmassa realiteetit tulevat aina vastaan. Uudet ratkaisut on tuotava mukaan pienin erin”, Kivistö sanoo.

”Koen niin, että ympäristöasioista on tullut kaikkien yhteinen huolenaihe. Se, miten muotoilijat, suunnittelijat ja arkkitehdit osaavat ottaa ympäristön ja kiertotalouden huomioon, on tärkeä kysymys. Esimerkiksi käyttöesineiden muotoilussa kiertotalous etenee nopeastikin ja nyt on tärkeää laajentaa ajattelumaailma myös rakennuksiin.”

Julkisten hankintojen vähähiilisyys- ja kiertotalouskiihdyttämö on hanke, joka liittää vähähiilisyyden ja kiertotalouden tavoitteet julkisiin hankintoihin ja arvioi niiden elinkaarenaikaisia hyötyjä hankintojen suunnitteluvaiheessa. Hanketta vetää Suomen ympäristökeskus ja rahoittaa Sitra. Hankkeessa tehdään yhteistyötä KL-Kuntahankinnat Oy:n kanssa.

> materiaalitkiertoon.fi (circwaste)

Aurinkopaneeleiden yhteishankinta kiinnosti Somerolla

Aurinkopaneeleiden yhteishankinta toteutuu Somerolla. Yhteishankinnan virallinen takaraja päättyi eilen ja määräaikaan mennessä mukaan ilmoittautui 20 kiinnostunutta taloutta. Someron kaupungin kehittämisasiantuntija Antti Leino on määrään todella tyytyväinen.
– Vähimmäismäärä yhteishankinnan toteutumiseksi oli kymmenen taloutta. Toivoimme mukaan viittätoista, joten kiinnostus jopa ylitti odotukset, Leino huomauttaa.

Aurinkopaneeleiden yhteishankintaan voi vielä päästä mukaan, vaikka virallinen takaraja umpeutuikin.
– Asiakirjojen viimeistelyyn menee jonkin verran aikaa, joten ensi viikon aikana voi vielä ilmoittautua Someron kaupungille. Muun muassa kaupungin nettisivuilla on asiasta kattava tietopaketti, Leino kertoo.

Aurinkopaneeleiden toimittajien kilpailutuksen hoitaa kestävän kehityksen ja energia-asioiden asiantuntijaorganisaatio Valonia.

>> Salon Seudun Sanomat 24.11.2018

Uusiutuvan energian kulutus on saavuttanut fossiilisen energian

Vuonna 2017 uusiutuvan energian käyttöosuus kasvoi kokonaisenergiankulutuksesta yhtä suureksi kuin fossiilisten tuontipolttoaineiden osuus. Päästöoikeuden hinnan nousu edistää uusiutuvan energian investointeja ja käyttöä, ja teknologinen kehitys parantaa tuulivoimainvestointien kannattavuutta. Tiedot käyvät ilmi Uusiutuvan energian toimialaraportista, joka julkistettiin 29.11.2018.

Uusiutuvan energian käyttö nousi kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta 2016. Sen kokonaiskäyttö kasvoi yhteensä 10 terawattituntia (TWh). EU:n Suomelle asettama uusiutuvien energialähteiden 38 prosentin käyttötavoite energian loppukulutuksesta vuodelle 2020 saavutettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2014.

– Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on ollut koko ajan nousussa vuotta 2016 lukuun ottamatta. Sen osuus nousi viime vuonna yli 40 prosenttiin energian loppukulutuksesta, toteaa toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Uusiutuvan energian tuotannosta yhteensä 73,5 prosenttia on peräisin puuraaka-aineesta. Puupolttoaineet ovat suurin kokonaisenergiankulutuksen energialähde 26,7 prosentin osuudella. Metsähaketta kulutettiin energiantuotantoon viime vuonna yhteensä 7,78 miljoonaa kuutiota, neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016.

Alan työllisyyden odotetaan parantuvan

29.11. julkaistiin myös pk-toimialabarometri. Sen mukaan uusiutuvan energian toimialalla näkymät henkilökunnan määrän osalta ovat selvästi paremmat kuin vuosi sitten. Toimialan yritykset arvioivat kuitenkin lähiajan yleiset suhdannenäkymät koko maata ja vertailutoimialoja heikommiksi. Odotukset jäävät myös selvästi viime syksyn tasosta.

Suomen vaihtotase vuonna 2017 oli energiatuotteiden osalta 4,1 miljardia euroa alijäämäinen. Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 8,8 miljardilla eurolla. Eniten tuontia tapahtui Venäjältä, jonka osuus tuonnin arvosta oli 61 prosenttia. Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita 4,7 miljardilla eurolla. Energiatuotteita vietiin eniten EU-maihin.

Sähkön markkinahinnan nousu vahvistaa uusiutuvan energian investointeja

Sähkön markkinahinta on ollut poikkeuksellisen alhainen viime vuosia, mutta sähkön keskimääräinen markkinahinta Suomessa on noussut viime kuukausina 45–50 euroon megawattitunnilta. Myös tulevien vuosien hintoja kuvaavat sähköjohdannaiset ovat kallistuneet.

Päästöoikeuden hinta on vuonna 2018 noussut vuoden takaisesta alle viidestä eurosta korkeimmillaan 25 euroon hiilidioksiditonnilta. Kuluvan syksyn aikana hinta on asettunut 20 euron tasolle. Päästöoikeuden hinnannousu nostaa myös sähkön tukkuhintaa. Sähkömarkkina-analyytikkoarvioiden mukaan päästöoikeuden hinnannousu eurolla nostaisi sähkön hintaa arviolta 0,6 euroa megawattitunnilta.

Tuulivoiman tuottaminen on aiempaa kannattavampaa

Tuulivoimainvestoinnit ovat tulleet aiempaa kannattavammiksi teknologisen kehityksen avittamina voimaloiden koon yhä edelleen kasvaessa. Myös aurinkosähköinvestoinnit jatkavat kasvuaan, kun kotitaloudet, yritykset ja maatilat ovat edelleen lisänneet merkittävästi investointeja aurinkoenergiaan.

Tarve vähentää kasvihuonepäästöjä ohjaa vahvasti energiapolitiikkaa. Maailmalla erityisesti tuulivoiman, bioenergian ja aurinkoenergian investointien kasvu on edelleen nopeaa. Samalla kuitenkin myös fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi edelleen vuonna 2017.

Uusiutuvan energian toimialaraportti ja pk-toimialabarometri julkistettiin 29.11.2018 Turussa järjestetyssä Energiavaikuttajaseminaarissa. Toimialaraportti käsittelee alan nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Kerran vuodessa ilmestyvässä pk-toimialabarometrissä esitellään toimialakohtaisia tuloksia Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyössä tekemästä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavasta barometrista.

Uusiutuvan energian toimialaraportti 2018

Uusiutuvan energian pk-toimialabarometri 2018

Katso seminaarin tallenne

Harrastetaksikokeilu toteutusvaiheeseen

Valonia ja Turun kaupungin CIVITAS ECCENTRIC -hanke ovat selvittäneet harrastetaksipalvelun toimintamahdollisuuksia Turun seudulla.

Alkusyksystä harrastetaksin tarvetta potentiaalisten käyttäjien keskuudessa kartoitettiin kyselyllä, johon vastasi 234 henkilöä. Harrastetaksikokeilu on herättänyt runsaasti kiinnostusta ja asian edistämisestä saatu palaute on ollut yksinomaan kannustavaa. Palvelun tarve on havaittavissa kyselyn vastauksissa:

Todella hyvä idea; helpottaisi työn ja perhe-elämän yhdistämistä, paikkaisi kapeaa tukiverkkoa,vähentäisi autoilua. Kannatetaan!

Toteuttakaa tämä! Loistava idea! Myös pidemmälle ja muihin harrastepaikkoihin esim. jäähallit. Olen valmis maksamaan tästä! Olemme puhuneet tämän palvelun tarpeesta vuosia lähipiirissä.

Harrastetaksilla helpotusta perheiden arkeen

Jopa 86 prosenttia vastaajista koki perheessä olevan tarvetta harrastetaksille. Vain neljä prosenttia vastaajista koki, ettei tarvetta ole, esimerkiksi koska lapsi kulkee pyörällä tai lähipiirin kyydillä, tai lasten harrastukset on valittu sen mukaan, mikä sopii perheen aikatauluihin.

Vastauksista käy ilmi, että harrastematkojen järjestäminen on perheille haastavaa. Kaikkein yleisimmin ongelmat liittyvät aikataulujen sovittamiseen ja suunnitteluun, minkä nimesi haasteeksi lähes puolet vastanneista. Harrastukset on usein hankala sovittaa vanhempien työaikoihin. Hankaluuksia aiheuttavat myös useampien lasten useat eri harrastukset eri paikoissa.

Kuulostaa loistavalta idealta! Etenkin, kun monet harrastukset alkavat vielä siten, että vanhemmat töissä.

Olisi loistavaa jos tällainen palvelu toimisi, helpottaisi huomattavasti perheen aikataulurumbaa.

Kokeilu toteutumassa alkuvuonna

Seuraavat askeleet harrastetaksipalvelun kehittämisessä ovat pilottiryhmän ja yhteistyökumppaneiden kanssa suunniteltava ja toteutettava kokeilu. Kokeilu tullaan näillä näkymin toteuttamaan alkuvuonna 2019. Kokeilu on tärkeä seuraava askel tavoitteessamme saada harrastetaksista yleinen, kaikille avoin palvelu, joka samalla helpottaa perheiden arkea sekä vähentää yksityisautoilun aiheuttamia päästöjä ja liikenneruuhkia.

Lue lisää > Varsinais-Suomen viisaan liikkumisen verkoston uutiskirje Marraskuu 2018

Ympäristö Nyt -uutisviesti 3/2018

Tuoreimmassa uutisviestissä seuraavat aiheet:

  • Resurssitehokkuutta rakentamiseen ja asumiseen
  • Materiaalivirrat kartalle ja kiertoon
  • Valtionavustukset haettavana
  • Tuorlassa vietettiin onnistunut iltapäivä
    • Koulujemme lähivedet -toiminnalla jo yli 80 toteuttajaa

>> Ympäristö Nyt -uutisviesti 3/2018

Tilaa uutisviesti sähköpostiisi: info@ymparistonyt.fi

Materiaalivirrat kartalle ja kiertoon

Materiaalivirrat kartalle ja kiertoon

Mitä jos näkisit kartalla, miten kauas yhteiskunnan jätteet päätyvät ja mitä niille tapahtuu? Vähentäisikö se jätteen määrää tai löytyisikö jätteille parempi hyödyntämistapa?

Varsinais-Suomen ELY-keskus toteuttaa YLVA-tietokannan tietojen perusteella materiaalivirtavisualisointeja, siis Suomen jätevirtoja kartalla. Virtavisualisoinnit auttavat hahmottamaan konkreettisesti Suomen jätevirtojen kulkua sekä niiden määrää.

Tieto edistää materiaalien uudelleenkäyttöä: liikkuuko Suomen teillä esimerkiksi tarpeeksi muovia, jotta sitä voitaisiin prosessoida uudelleenkäyttöä varten useammassa paikassa? Mitä mahdollisuuksia ylijäämätekstiilit voivat tarjota? Viedäänkö jokin materiaali ulkomaille prosessoitavaksi, kun sitä voitaisiin hyödyntää myös kotimaassa? Tiedot on tarkoitettu niin julkisten organisaatioiden kuin yritystenkin käyttöön ja niitä toteutetaan pyynnöstä.

Syntyva_lahteva_biohajoava_17.10

YLVA-tietokanta sisältää ELY-keskusten valvomien ympäristöluvan alaisten laitosten tiedot, jatkossa myös kaupunkien valvomat laitokset. Näin ollen osa jätteistä jää väistämättä tarkastelun ulkopuolelle, mutta valtaosassa jakeita suurin osa jätteistä kulkee luvanvaraisten laitosten kautta ja näin tilastoituu YLVA:an.

Visualisoinnit toteutetaan osana Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa –hanketta. Hankkeessa luodaan lisäksi julkiselle sektorille kiertotalouden toimintamalleja sekä parannetaan yritysten toimintamahdollisuuksia kiertotaloudessa. Hankkeesta lisää sekä alustavat materiaalivirtavisualisoinnit löytyvät hankkeen verkkosivuilta.

Lisätiedot:
Olli Hakala, erityisasiantuntija
olli.hakala (a) ely-keskus.fi
puh. +358 50 396 2950

>> Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa -hanke

>> Hankkeen blogi