uutiset

Etusivu / Postit "uutiset"

Turku haluaa olla Suomen ilmastoystävällisin kaupunki

…jossa asuu maan tyytyväisimmät asukkaat

Eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä ilmastotalkoot ovat uuden Turku-strategian kulmakiviä.

Turun kaupungin päättäjät ovat sitä mieltä, että vuonna 2029 Turussa asuu Suomen tyytyväisimmät suurten kaupunkien asukkaat. Näin on kirjattu Turun uuteen kaupunkistrategiaan, joka hyväksyttiin maanantaina Turun valtuustossa.

– Tämä oli valtuustokauden yksi merkittävimmistä päätöksistä, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen Lauri Kattelus.

Katteluksen mielestä Turun kaupunkistrategian kaksi tärkeintä asiaa ovat eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä vahvat ilmastotavoitteet. Hänen mukaansa sekä päättäjien että virkamiesten on hyvä suunnitella näiden pohjalta tulevaisuuden Turkua, koska valtuustossa strategia hyväksyttiin yksimielisesti.

– Tämä on yhteinen strategia ja antaa vahvan näkemyksen siitä, mihin suuntaan mennään, Kattelus sanoo.

Maapallon pelastus alkaa Turusta

Turun kaupunkistrategia koostuu monenlaista isommista ja pienemmistä lupauksista, joiden pitäisi ohjata kaupungin päätöksentekoa. Strategian mukaan Turku on jatkossa muun muassa Suomen paras opiskelijakaupunki, paras maahanmuuttajien kotouttaja ja ilmastopolitiikan edelläkävijä maailmanlaajuisesti.

Turku tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä. Tähän päästään kasvattamalla uusiutuvien energiamuotojen osuutta ja vähentämällä liikenteen tuottamia kasvihuonepäästöjä.

Vihreitten ryhmäjohtajan Niina Ratilaisen mukaan Turun ilmastotavoitteet on Suomen kaupungeista kaikkein kunnianhimoisimmat.

– Meidän pitää pelastaa maapallo, Ratilainen sanoo.

Turku paranee pikku hiljaa

Merkittävä osa Turun strategiaa on kaupungin viihtyisyyden parantaminen. Kaupunkiluontoon panostetaan ja viherrakentamista sekä viheralueita lisätään. Turun kaupungin metsiä, peltoja ja kasvillisuuden määrää pyritään säilyttämään ja istutusalueilla suositaan luonnonmukaisuutta.

Lue lisää > yle.fi

Satakunnan päästöt vähentyneet 28 %

Satakunnan päästöt vähentyneet 28 %

Suomen ympäristökeskuksen tekemien laskelmien mukaan Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 28 % vuosina 2007–2015. Työ päästöjen vähentämiseksi on käynnissä, mutta tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Ilmastonmuutoksen hillinnässä vahva ja kuntarajat ylittävä yhteistyö on ratkaisevassa asemassa.

Huhtikuussa 2017 Lounais-Suomen Hinku-ohjelmaan liittyneet kunnat ja Turku haastoivat alueen muut kunnat yhteistyössä tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä. Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus SYKE antoivat vahvan tukensa tavoitteen toteutumiselle. Jatkotyön pohjaksi ELY-keskus tilasi maakuntien päästölaskennat SYKEltä. Satakunnassa Hinku-ohjelmaan ovat liittyneet Rauma, Pori ja keväisen haasteen jälkeen uusimpana Eurajoki.

Hiilineutraali maakunta edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamista vähintään 80 %:lla ja loppujen päästöjen hyvittämistä esimerkiksi viljely- ja metsämaan hiilinieluja lisäämällä. Tehty päästölaskenta koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria, joten isojen voimalaitosten toimenpiteet, mm. hiilivoimalan sulkeminen Tahkoluodossa ei ole mukana tässä laskennassa tai sen seurannassa.

Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia monella eri sektorilla: Suurin osa Satakunnan päästöistä tulee fossiilisista polttoaineista ja tieliikenteestä (yhteensä 57 % vuoden 2015 päästöistä). Myös sähkönkulutus ja maatalous ovat merkittäviä päästölähteitä (yhteensä 38 % vuoden 2015 päästöistä).

Tieliikenne aiheuttaa 27 % maakunnan kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2015. Liikennepäästöjen vähenemistavoitteita ei saavuteta ilman merkittävää yhdyskuntarakenteen ja liikkumistottumusten muutosta. Maa- ja metsätaloudella on oma merkityksensä hiilineutraaliustavoitteelle. Peltoviljely ja karjankasvatus aiheuttavat 17 % päästöistä, mutta toisaalta maaperään ja erityisesti metsiin sitoutuu hiiltä merkittävästi. Peltomaan maaperän hiilensidontakyvyn parantamiseksi tarvitaan aktiivista tutkimusta ja kokeiluja sekä uusia viljelykäytäntöjä. Turvemaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on yksi tarkastelun kohde.

Tavoittelemme yhteistyössä maakuntatason muutosta

Vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteen toteuttamiseksi, energiankäytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energiankäytön edistämiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja, tuotekehitystä, investointeja sekä monialaista osaamisen kehittämistä. Satakuntaliitto on sitoutunut edistämään vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteita osana maakunnallista aluekehittämistä ja alueiden kestävää käyttöä.  Suuri merkitys on maakunnan toimijoilla, jotka omista lähtökohdistaan edistävät maakunnan tavoitteiden toteuttamista.

Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tavoitteena on vahvistaa aktiivisten kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Maakunnallisen tavoitteen toteutumisen keinot sovitaan yhteistyössä. Tähän niin sanotun tiekartan valmisteluun kutsutaan mukaan laajasti eri toimijoita.

– Keskeistä on hahmottaa eri toimijoiden roolit ja tunnistaa vaikuttavimmat toimenpiteet. Kunta on keskeinen vaikuttaja, mutta myös yrityksiä tarvitaan monella tapaa mukaan yhteistyöhön ja tarjoamaan ratkaisuja päästöjen vähentämiseen, kertoo johtaja Risto Timonen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

– Ilmastonmuutoksen hillintään on koko ajan tarjolla uusia ratkaisuja, jotka päästöjen vähentämisen lisäksi tarjoavat toteuttajilleen tavan pienentää kustannuksiaan ja parantaa kilpailukykyä. Satakunnan eteneminen kunnianhimoisesti päästöjen vähentämisessä on tapa vahvistaa omaa elinvoimaisuutta ja koko Suomen cleantechin vientimahdollisuuksia, muistuttaa professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Kunnilla on päästöjen suhteen erilaiset haasteet

Kuntien päästöissä on huomattavia eroja, joista selkeimmät liittyvät uusiutuvan energian käyttöön lämmityksessä. Pitkällä tähtäimellä energiantuotannon investointipäätöksillä on suuri rooli ilmastotavoitteiden toteutumisessa. Myös erillislämmityksessä fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen on vielä tarvetta.

Nauhakaupungit Pori-Harjavalta välillä ja Rauman seutu ovat teollisuusvaltaisia, mikä näkyy sähkönkulutuksen ja liikenteen isoina osuuksina. Maatalouden merkitys kasvaa Sydän- ja Pohjois-Satakunnan suuntaan, jossa se voi olla suurin päästön aiheuttaja ja merkitys enimmillään yli 30 % kokonaispäästöistä kuten Huittisissa. Puhdas tuulisähkö siivittää suurimman päästövähenemän tehnyttä Siikaista.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen jatkuu ja positiivisen kehityksen tueksi toteutetaan alueella monia hankkeita. Toukokuussa käynnistyy alueen kuntien toimesta EAKR-rahoitteinen Ilmastoviisas Satakunta –hanke, jonka kohderyhminä ovat kunnat, asunto-osakeyhtiöt, pk-yritykset ja kaupanalan toimijat. Pilottien ja info-tilaisuuksien avulla, yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa, toteutetaan päästövähennyksiä.

Lisätietoja:

Ilmastoviisas Satakunta – ILSA käynnistyy

Ilmastoviisas Satakunta – ILSA käynnistyy

porin toriSatakunnan maakuntahallitus on myöntänyt EAKR-rahoitusta alueen kuntien toimesta toteutettavalle Ilmastoviisas Satakunta – ILSA -hankkeelle.

Tavoitteena on aktivoida Satakunnan alueella toimintaa ja toimenpiteitä, jotka vähentävät ilmastopäästöjä. Kohderyhminä ovat kunnat, asunto-osakeyhtiöt, pk-yritykset ja kaupanalan toimijat. Hanke käynnistyy toukokuussa 2018 ja kestää vuoden 2020 loppuun.

 

Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategian tilannekatsaus 2018

Luotsi tilannekatsaus 2018Varsinais-Suomen energia- ja ilmastostrategiat vuoteen 2020 julkaistiin vuonna 2011. Strategian vision mukaan Varsinais-Suomi saavuttaa kansainväliset ja kansalliset päästövähennystavoitteet ja maakunta on vuonna 2020 matkalla kohti hiilineutraaliutta. Nyt julkaistu Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategian tilannekatsaus 2018 arvioi, kuinka matka etenee. Katsaus kertoo, missä tavoitteissa olemme oikealla tiellä ja mitkä toimenpiteet vaativat erityispanostusta tulevien vuosien aikana.

Kuluneiden seitsemän vuoden aikana maakunnassa on tehty paljon erilaisia toimia hiilipäästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi. Positiivisia muutoksia on tapahtunut kuntasektorilla, yrityksissä ja kuntalaisten toimintatavoissa.

Tilannekatsauksen toimenpiteiden seurantataulukkoon kirjatut arviot kertovat, että suurin osa eri teemojen toimenpiteiden toteutumisesta asettuu kategoriaan Suunnitteilla tai Toteutunut osittain. Merkittävimmin viime vuosina on kehittynyt uusiutuvan energian käyttö kauko- ja aluelämmityksessä.

Kivihiilen käytön vaihtaminen biopolttoaineisiin Turun seudulla vähentää päästöjä, mutta sen käyttö maakunnassa tulee jatkumaan vielä 2020-luvulla. Fossiilisten polttoaineiden käytön on edelleen vähennyttävä muun muassa liikenteessä ja erillislämmityksessä. Suurimmat haasteet liittyvät liikenteen aiheuttamaan suureen päästömäärään, jonka keskeisin ratkaisu aluetasolla löytyy julkisen liikenteen kehittämisessä ja yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä.

Maakunnallista yhteistyötä vahvistetaan

Maakunnan ilmasto- ja energiavision laatimisen aikaan Kioton sopimus edellytti 20 prosentin päästövähennystä vuoteen 2020 mennessä. On kuitenkin huomattava, että vaatimukset kiristyvät ja aiempien tavoitteiden rinnalle ovat nousseet niin uudet kansalliset tavoitteet kuin Pariisin ilmastosopimuksenkin tavoitteet. Matka kohti hiilineutraalia maakuntaa on siten vasta alussa. Kunnilla on kuitenkin tahtotila sitoutua hiilineutraaliuteen ja ne ovat erittäin kiinnostuneita hyvien käytänteiden ja uuden tiedon vaihdosta sekä toivovat uudentyyppisiä yhteistyötapoja niin maakunnallisesti kuin ylikunnallisesti.

Varsinais-Suomen liitto ja Valonia järjestävät kevään aikana kuntakierroksen, jonka tavoitteena on selvittää yksityiskohtaisemmin kuntien ratkaisuja, kiinnostusta ja tarpeita eri yhteistyömuodoille ja toimille, joilla maakunnalliset ilmasto- ja energiatavoitteet saavutetaan.

Lisätiedot 

Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategian tilannekatsaus 2018 on tehty Varsinais-Suomen liiton toimeksiannosta Valoniassa vuosien 2016 ja 2017 tiedoilla. Työhön on osallistunut sekä Valonian että Varsinais-Suomen liiton asiantuntijoita.

Katso myös Suomen ympäristökeskuksen raportti maakunnan kasvihuonepäästöistä tästä.

Luonnonmukaiset menetelmät avuksi hulevesien hallintaan

Maailman vesipäivää vietetään tänään torstaina 22.3.2018

Luonnonmukaiset menetelmät avuksi hulevesien hallintaan

Sään ääri-ilmiöt kuten rankkasateet ja kuivuus yleistyvät ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Tiivistyvissä kaupungeissa muutokseen on varauduttava myös hulevesien hallinnassa. Maailman vesipäivänä Turussa järjestetään Vesi kaupunkiluonnossa -seminaari, joka kokoaa yhteen ajankohtaisen tietämyksen Turun kaupunkivesien tilasta ja hulevesien käsittelystä.

YK:n julistamaa Maailman vesipäivää vietetään jo 25. kerran. Teemapäivänä tuodaan esille eri aiheita liittyen veden paikalliseen ja maailmanlaajuiseen käyttöön sekä vesiensuojeluun. Tänä vuonna vesipäivän teema on Nature for Water. Teemalla halutaan muistuttaa, että ratkaisut moniin vesihaasteisiin löytyvät luonnosta itsestään, palauttamalla ympäristöön vedelle luontaisia olosuhteita.

Hulevedet eli päällystetyiltä pinnoilta valuvat sadevedet ja lumen sulamisvedet aiheuttavat kaupungeissa muun muassa tulvia, jätevesiylivuotoja sekä vesistöjen likaantumista. Hulevesistä aiheutuvia haittoja voidaan vähentää luonnonmukaisilla menetelmillä, suodattamalla ja pidättämällä hulevesiä ennen kuin ne päätyvät viemäriin tai vesistöön. Huomioimalla jo kaupunkisuunnittelussa hulevesien luonnonmukainen hallinta vähennetään hulevesien määrää ja parannetaan niiden laatua. Samalla tehostetaan myös jätevedenpuhdistamoiden toimintaa, sillä hulevesiä päätyy huomattavia määriä jätevesiverkostoon. Hulevesistä aiheutuu puhdistamoille ja viemäriverkoston omistajille huomattavia ylimääräisiä kustannuksia, jotka muodostuvat muun muassa ylimääräisen veden pumppauksen energiakuluista.

Lisäämällä kaupunkeihin luonnonmukaisia hulevesirakenteita kuten kosteikkoja ja viheralueita parannetaan myös asuinalueiden viihtyvyyttä. Kaupunkien pienvesistöillä on merkitystä myös luonnon monimuotoisuuden kannalta.

— Tiiviisti rakennetulla kaupunkialueella pienvesien merkitys luonnon monimuotoisuudelle korostuu. Kaupunkivesistöissä elää arvokasta lajistoa kuten kaloja, hyönteisiä ja lintuja. Purot luovat kaupunkiin tärkeitä ekologisia käytäväverkostoja yhdistämällä metsä- ja viheralueita toisiinsa, summaa Valonian vesiasiantuntija Janne Tolonen.

Vesipäivänä 22.3.2018 Turussa järjestetään Vesi kaupunkiluonnossa -seminaari. Seminaarin aiheina ovat paikallisten pienvesien merkitys ja hulevesien hallinta. Tilaisuus järjestetään klo 13–15.30 Sepänkadulla Turun ammattikorkeakoulun tiloissa (Sepänkatu 1, Turku, auditorio Monitori, 2. krs.). Seminaarin järjestävät Valonia, Turun ammattikorkeakoulu, Turun kaupunki ja Saaristomeren suojelurahasto. Tilaisuus on avoin myös median edustajille. Tilaisuuden ohjelma: www.valonia.fi/waterday2018 

Lisätiedot
Katariina Yli-Heikkilä, vesiasiantuntija
p. 040 552 2369
katariina.yli-heikkila@valonia.fi
VALONIA – Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus

 

Varsinais-Suomen ilmastopäästöt vähentyneet

Varsinais-Suomen ilmastopäästöt vähentyneet

Hiilineutraaliin maakuntaan vielä matkaa

Suomen ympäristökeskuksen tekemien laskelmien mukaan Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 26 % vuosina 2007–2015. Työ päästöjen vähentämiseksi on käynnissä, mutta tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Ilmastonmuutoksen hillinnässä vahva ja kuntarajat ylittävä yhteistyö on ratkaisevassa asemassa.

VS-khkpäästöt-2007-2015

Hiilineutraali maakunta edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamista vähintään 80 %:lla ja loppujen päästöjen hyvittämistä esimerkiksi viljely- ja metsämaan hiilinieluja lisäämällä. Varsinais-Suomessa on sitouduttu tavoittelemaan yhdessä hiilineutraalia maakuntaa vuoteen 2040 ja tavoite on kirjattu Varsinais-Suomen maakuntastrategiaan.

Vaikka maakunnan päästöt ovat vähentyneet noin neljänneksen, lisätoimia tarvitaan kipeästi monella eri sektorilla: Suurin osa Varsinais-Suomen päästöistä tulee fossiilisista polttoaineista ja tieliikenteestä (yhteensä 61 % vuoden 2015 päästöistä). Myös sähkönkulutus ja maatalous ovat merkittäviä päästölähteitä (yhteensä 34 % vuoden 2015 päästöistä). Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kuntien, maakunnan ja yritysten toimenpiteitä.

Tieliikenne aiheuttaa 27 % maakunnan kasvihuonekaasupäästöistä. Liikennepäästöjen vähenemistavoitteita ei saavuteta ilman merkittävää yhdyskuntarakenteen ja liikkumistottumusten muutosta.  Maa- ja metsätaloudella on oma merkityksensä hiilineutraaliustavoitteelle. Peltoviljely ja karjankasvatus aiheuttavat 14 % päästöistä, mutta toisaalta maaperään ja erityisesti metsiin sitoutuu hiiltä merkittävästi. Peltomaan maaperän hiilensidontakyvyn parantamiseksi tarvitaan aktiivista tutkimusta ja kokeiluja sekä uusia viljelykäytäntöjä.

Tavoittelemme yhteistyössä maakuntatason muutosta

Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tavoitteena on vahvistaa aktiivisten kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Huhtikuussa 2017 kunnat haastettiin tavoittelemaan hiilineutraaliutta ja alkuvuodesta 2018 kuntien tahtotilaa on selvitetty kyselyllä maakuntahallituksen toimesta. Kyselyn tulokset osoittavat, että Varsinais-Suomen kunnilla on vahva tahtotila hiilineutraaliuden saavuttamiseen ja selkeä käsitys siitä, mihin omilla toimillaan pystyvät pääsemään.

– Keskeistä on hahmottaa eri toimijoiden roolit ja tunnistaa vaikuttavimmat toimenpiteet. Kunta on keskeinen vaikuttaja, mutta myös yrityksiä tarvitaan monella tapaa mukaan yhteistyöhön ja tarjoamaan ratkaisuja päästöjen vähentämiseen, kertoo johtaja Risto Timonen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

– Ilmastonmuutoksen hillintään on koko ajan tarjolla uusia ratkaisuja, jotka päästöjen vähentämisen lisäksi tarjoavat toteuttajilleen tavan pienentää kustannuksiaan ja parantaa kilpailukykyä. Varsinais-Suomen eteneminen kunniahimoisesti päästöjen vähentämisessä on tapa vahvistaa omaa elinvoimaisuutta ja koko Suomen cleantechin vientimahdollisuuksia, muistuttaa professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Kunnilla on päästöjen suhteen erilaiset haasteet

Kuntien päästöissä on huomattavia eroja, joista selkeimmät liittyvät uusiutuvan energian käyttöön lämmityksessä. Vaikka monet kunnat ovat tehneet biopolttoaineisiin perustuvia lämmitysratkaisuja, tulee nykypäätöksillä kivihiilen käyttö maakunnassa jatkumaan vielä 2020-luvulla. Pitkällä tähtäimellä energiantuotannon investointipäätöksillä on suuri rooli ilmastotavoitteiden toteutumisessa. Myös erillislämmityksessä fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen on vielä tarvetta.

Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategian 2020 (Luotsi) tavoitteiden toteutumisesta on tehty katsaus, jonka tulokset osoittavat, että tavoitteisiin tähtääviä toimenpiteitä on tehty tai on suunnitteilla, mutta ei vielä riittävästi.

Kevään aikana Varsinais-Suomen liitto ja Valonia järjestävät kuntatapaamisia, joilla selvitetään yksityiskohtaisemmin kuntien ratkaisuja, tarpeita sekä kiinnostusta eri yhteistyömuodoille ja toimille. Kuntien ratkaisut vaikuttavat päästöihin, mutta samalla myös kustannuksiin ja kunnan elinvoimaan.

Maakunnallisen tavoitteen toteutumisen keinot sovitaan yhteistyössä. Tähän niin sanotun tiekartan valmisteluun kutsutaan mukaan laajasti eri toimijoita.

Linkit

Uusi henkilöliikennetutkimus julkaistu

Uusi henkilöliikennetutkimus julkaistu

Suomalaiset liikkuvat pitkälti samalla tavalla kuin 6 vuotta sitten, kertoo tuore henkilöliikennetutkimus. Alueelliset erot liikkumistavoissa ovat kuitenkin suuria.

Liikkumisen tunnusluvut ovat pysyneet pitkälti ennallaan. Vuonna 2016 suomalaiset tekivät kotimaassa keskimäärin 2,7 matkaa vuorokaudessa, kulkivat 41 kilometriä ja käyttivät aikaa liikkumiseen tunnin ja 13 minuuttia vuorokaudessa. Yhteensä kotimaanmatkoja oli vuositasolla 5,1 miljardia ja kilometrejä kaikkiaan 76 miljardia.

Useimmiten alla on auto

Koko maata tarkasteltaessa kulkupelinä matkoilla on useimmiten auto (45% matkoista), auton kyydissä matkustajana tehtiin 15% matkoista. Pyörällä, kävellen tai julkisilla kulkuvälineillä tehtiin 37% matkoista. Kulkutavat ovat muuttuneet hieman aiemmasta: Henkilöautomatkat ovat aiempaa pidempiä ja joukkoliikennematkat aiempaa lyhyempiä.

”Huolimatta siitä, että erilaisten liikkumispalveluiden valikoima on kasvamassa, tavat ovat toistaiseksi melko vakiintuneita. Lisäksi liikkumisen alueelliset erot ovat suuria erityisesti kestävien liikkumismuotojen eli jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuksissa”, kertoo kestävän liikkumisen asiantuntija Tytti Viinikainen.

”Erojen taustalla vaikuttavat seudun koko, joukkoliikenteen järjestämismahdollisuudet, alue- ja yhdyskuntarakenne ja ikärakenne. Myös pitkäjänteinen pyöräilynedistämistyö näkyy siinä, että eri seuduilla pyöräilyn osuudet vaihtelevat.”

Eniten liikuttaa vapaa-aika  
 
Noin neljäsosa suomalaisten kotimaanmatkoista liittyy työhön tai koulutukseen, yli kolmasosa vapaa-aikaan, vajaa kolmasosa ostoksiin ja asiointiin ja kymmenesosa kyyditsemiseen ja saattamiseen. Noin joka kolmas kodin ja työpaikan välinen työmatka tehdään kestävillä liikkumismuodoilla.

”Etätyön ja liikkumisen suhde on kiinnostava asia. Työssäkäyvistä reilu viidennes oli tehnyt etätyötä edeltävän viikon aikana. Etätyötä tekevät erityisesti ne, joiden työmatkat ovat pitkiä. Kodin ja työpaikan välisen työmatkan keskipituus oli kaikkein korkein 1–2 työpäivää viikossa etätöitä tehneillä, keskimäärin 26 kilometriä”, sanoo liikenneasiantuntija Harri Lahelma.

Miten tutkimus tehtiin? 

Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus on vuodesta 1974 alkaen noin kuuden vuoden välein toteutettu kyselytutkimus. Tutkimus antaa yleiskuvan suomalaisten liikkumisesta ja henkilöliikennematkojen väestöryhmittäisistä, ajallisista ja alueellisista eroista.

Henkilöliikennetutkimukseen osallistui ensimmäistä kertaa kaupunkiseutuja omilla lisäotoksillaan. Mukana olivat Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun seudut, Joensuun ydinkaupunkiseutu, Päijät-Hämeen maakunta, Riihimäen seutukunta, Salo, itäinen Uusimaa ja läntinen Uusimaa.

Lue lisää
> Liikennevirasto (tiedote)
> Henkilöliikennetutkimus 2016

Hallitus esittää sähköpyörän hankintaan tukea

Helsingin Sanomat 19.3.2018

Hallitus esittää sähköpyörän hankintaan 400 euron tukea – muutos voimaan pikavauhtia

Tukeen olisivat oikeutettuja yksityishenkilöt. Rahan voisi saada pyörän hankintaan kerran kalenterivuodessa vuosina 2018 – 2021. Tuki astuisi voimaan 1. heinäkuuta 2018. Sen myöntämisestä vastaisi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.

Ehdotuksen mukaan tukea voisi hakea Trafilta verkkohakemuksella ja sitä voisi saada takautuvasti 1.4. 2018 jälkeen hankitusta, uudesta sähköpyörästä.

Kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on linjattu tavoite lisätä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta 30% vuoteen 2030 mennessä.

Tutkimusten mukaan sähköavusteinen pyöräily pidentää keskimääräisiä pyöräilymatkoja ja korvaa automatkoja.

Lakimuutos on osa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimenpiteitä, jotka on tarkoitus julkistaa perjantaina 23. maaliskuuta.

Lue lisää > Helsingin Sanomat

Kiertotaloudesta uutta liiketoimintaa

Monia materiaaleja vielä hyödyntämättä

Teollisuuden ja yhdyskuntien jäte- ja sivuvirtamateriaaleissa on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia innovatiivisille yrityksille. Tämä ilmenee Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hankkeen tekemästä selvityksestä, johon on liiketoiminnan edistämiseksi koottu tietoa 15 materiaalivirran osalta pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella ja Oulussa.

Kuutoskaupunkien yhteisessä Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset eli CircHubs -hankkeessa on selvitetty uusia innovaatioita kaipaavia materiaalivirtoja sekä niihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia.

– Selvityksemme mukaan uusia innovaatioita tarvitaan kaikilla kaupunkiseuduilla esimerkiksi maa- ja kiviainesten, talonrakennusosien uudelleenkäytön, puhdistamolietteiden, jätteenpolton kuonien ja tuhkien sekä puisen rakennusjätteen kiertotalouden edistämiseksi, kertoo kiertotalousasiantuntija Nea Metsänranta Helsingin seudun ympäristöpalveluista.

Selvitykseen on koottu materiaaleista mm. seutukohtaiset vuotuiset määräarviot, jotta yritykset pystyvät hahmottamaan markkina-alueita ja -volyymeja. Maa- ja kiviainesten osalta puhutaan miljoonista tonneista ja muiden mainittujen materiaalien osalta 100 000–300 000 tonnista vuosittain. Uutta liiketoimintaa voi syntyä myös määriltään vähäisempien materiaalivirtojen ympärille. Innovaatiota kaivataan myös PVC- ja EPS-muoveille, joiden volyymi jää vuosittain joihinkin tuhansiin tonneihin.

Lue lisää > Varsinais-Suomen Yrittäjä

Valonian uutiskirje 2/2018

Lue tuore Valonian uutiskirje 2/2018

Aiheina:

  • Valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpano Lounais-Suomessa -työpaja 26.4.2018
  • Yhdessä kohti hiilineutraalia maakuntaa – Kuntatapaamiset 2018
  • Vesi kaupunkiluonnossa -seminaari Turussa 22.3.2018
  • Ruoantuottajia perehdytettiin julkishankintoihin
  • Tutustu aurinkoenergiaan kevään teemailloissa (Loimaa, Salo, Uusikaupunki)
  • Ympäristövastuullisuus esiin viestinnällä
  • ELY-keskus palkittiin fiksusta työmatkaliikkumisesta
  • Kustavin Vesilinniemen kuormitus ja kunnostustarpeet selvitettiin

>> Valonian uutiskirje 2/2018