ruoka

Etusivu / Postit "ruoka"
Mukaan Hävikkiviikkoon

Mukaan Hävikkiviikkoon

Ruokahävikin vähentäminen alkaa ostoskorista, jatkuu jääkaapissa ja näkyy lopulta lompakossa

Jokavuotista Hävikkiviikkoa vietetään tänä vuonna 10.-16.9.2018. Hävikkiviikolla halutaan nostaa ruuan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä erityisesti kuluttajille. Suomalaiset heittävät ruokaa roskiin keskimäärin 23 kiloa vuodessa. Rahallisesti tämä vastaa 125 euron arvosta ruokaa.

Valtakunnallisen Hävikkiviikon järjestäjänä toimii Kuluttaja-lehti. Mukaan toimintaan voi liittyä kuitenkin mikä tahansa taho tai myös yksityishenkilö halutessaan. Osallistujat päättävät itse aktiivisuudestaan Hävikkiviikkoon liittyen; se voi olla vinkkien jakamista, aktiivisuutta keskusteluissa tai kokonainen kampanja aiheesta. Yhteistyökumppaniksi ilmoittautuminen on käynnissä nyt Hävikkiviikon verkkosivuilla.

Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun jokaisessa osassa

On arvioitu, että jopa 25-30 % kaikesta maailman ruuasta päätyy roskiin. Osa ruuasta jää maahan, osa matkalle, osa myymättä kauppaan tai ravintolaan. YK:n ja EU:n tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Suomalaisessa ruokaketjussa hukkaan menevät määrät eivät ole ihan yhtä suuria kuin maailmanlaajuisesti, mutta silti määrät pyörivät 10-15 % tuotetusta ruuasta eli 450 miljoonassa kilossa. Ruokaketjun eri osuuksissa ruokaa menee hukkaan eri verran:

  • kotitalouksien ruokahävikki 120-160 miljoonaa kiloa eli 30 %
  • ravintolat ja joukkoruokailu 75-85 miljoonaa kiloa eli 20 %
  • kauppa 65-75 miljoonaa kiloa eli 18 %
  • teollisuus 75-105 miljoonaa kiloa 20 %
  • alkutuotanto 50-60 miljoonaa kiloa eli 12 %

Suomessa ruokahävikkiä syntyy siis eniten kotitalouksissa. Sen takia Hävikkiviikko on suunnattu ensisijaisesti tavallisille kuluttajille, jotka joskus rohmuavat kaappinsa liian täyteen ruokaa eivätkä ennätä syödä kaikkea pois ennen pilaantumista.

Havikkiviikko_somenostot_05

Kuva: Kuluttaja-lehti 2018

Ruokahävikki johtuu suunnittelemattomuudesta, tilanteiden muuttumisesta ja keittiötaitojen heikkoudesta

Maailmanlaajuisesti hukkaan menevällä ruualla voitaisiin ruokkia maapallon kaikki ihmiset. Kehittyvissä maissa ruokaa pilaantuu kehnojen kuljetus- ja säilytysvälineiden takia. Vauraammissa maissa ruokahävikki johtuu usein huolimattomuudesta ja välinpitämättömyydestä. Kuluttajat ostavat liikaa ruokaa ja kaupan hyllylle päätyvät vain täydellisen näköiset tuotteet, sillä nuhjaantuneet vihannekset eivät mene kaupaksi samalla tavalla kuin kauniisti säilyneet sisarensa.

Kotitalouksissa heitetään useimmiten pois leipää, valmisruokia, liha- ja kalatuotteita, tuoreita hedelmiä, vihanneksia, juureksia, marjoja sekä kahvia. Käyttökelpoisia tuotteita heitetään roskiin päivittäin. Parasta ennen -merkintä ei ole sama asia kuin viimeinen käyttöpäivä -merkintä. Parasta ennen on suositus, jonka jälkeen ruuan kunnon arvioimisessa tulee luottaa entistä vahvemmin omaan haju-, näkö- ja makuaistiinsa. Ruokaa heitetään eniten pois pilaantumisen vuoksi, mutta myös ruuan liiallinen valmistaminen ja haluttomuus syödä samaa ruokaa ovat yleisiä syitä ruokahävikille.

Hävikkiviikon 10.-16.9.2018 aikana on tarjolla useita vinkkejä ruokahävikin pienentämiseen kauppakäynnistä ruuan säilyttämiseen. Tämän vuoden Hävikkiviikon erityisteemana on yhteisöllisyys. Kuluttajia halutaan kannustaa taistelemaan yhdessä hävikkiä vastaan, sillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa ruokahävikin määrään omilla teoillaan ja valinnoillaan. Kuluttajien vaatiessa toimia myös kaupat, ravintolat, teollisuus ja alkutuotanto alkavat kiinnittää entistä enemmän huomiota omaan hävikkimääräänsä.

Jutun luvut ruokahävikin määristä ovat Hävikkiviikon sivuilta.

Lue lisää

> Hävikkiviikon nettisivut

> Muista käyttää aihetunnistetta #hävikkiviikko teemasta keskustellessasi

Kiertääkö hyvä kauttasi?

Kiertääkö hyvä kauttasi?

Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanja herättelee kuluttajia ravinnekierron haasteisiin

Ostatko jatkuvasti ruokaa enemmän kuin ehdit syödä? Oletko lisännyt proteiinin määrää ruokavaliossasi yli suositustarpeen saavuttaaksesi tavoitteesi kuntosalilla? Kierrätätkö biojätteesi tunnollisesti? Päätyykö vessanpöntöstäsi alas edellispäivän keiton jämät?

Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanja pyrkii haastamaan kuluttajat pohtimaan näitä ja monia muita kysymyksiä. Taustasta ja tavoitteista kerrotaan kampanjan kotisivuilla seuraavasti:

Ilmastonmuutoksen ohella ravinteiden tuhlaus ja vesien rehevöityminen ovat aikamme suuria ongelmia. Ratkaisut ovat omissa käsissämme.

Typpi ja fosfori ovat kaiken elämän kannalta välttämättömiä ravinteita, mutta hyödyntämättöminä ne päätyvät rehevöittämään Itämerta ja vesistöjämme.

Nykyisellään ruoantuotannossa käytetyistä ravinteista vain noin viidennes päätyy ruokalautasellemme. Lopustakin päätyy suuri osa hukkaan kuluttajien toiminnan johdosta. Tässä ei ole järkeä, sillä kaivannaisfosfori on rajallinen luonnonvara ja typen tuotanto vaatii valtavan määrän energiaa.

Jokaisella kuluttajalla on rooli ravinteiden tehokkaassa hyödyntämisessä. Kuluttajan vesistöjä rehevöittävä vaikutus aiheutuu nimittäin lähes kokonaan ruokaan ja asumisen jätevesiin liittyvistä toiminnoista. Ratkaisut ongelmiin ovat omissa käsissämme.

Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanja tuo kuvien ja faktojen kautta arjen ravinneviisaat valinnat jokaisen ulottuville.

 

 

Ravinnekiertoon voi vaikuttaa monin tavoin

Kampanja keskittyy neljään arkipäivän valintaan, joita ovat ruokahävikin vähentäminen, ravintoaineiden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen ruokavaliossa, biojätteen hyötykäyttö sekä viemäriverkon oikeaoppinen käyttö. Kampanja pyrkii levittämään tietoa kuluttajille jokapäiväisten valintojen seurauksista ja tarjoamaan uusia, ympäristöä vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja joissa arvokkaat ravinteet saadaan hyötykäyttöön.

Ravinteiden merkitys arjessa tai niiden tuhlauksen vaikutukset eivät välity suurimmalle osalle ihmisistä. Kuitenkin yksilön teoilla on vaikutuksensa ja jokainen meistä pystyy omilla teoillaan vaikuttamaan ravinteiden ja energian käyttöön. Viestintäkampanja tuo oivaltavien kuvitusten ja faktojen kautta arjen ravinneviisaat valinnat jokaisen ulottuville ja muistuttaa kuluttajan roolista isossa kuvassa. Ravinteiden kierrätys koskee meitä kaikkia.

Suomalaiset ovat havahtuneet kiinnittämään huomiota muovin määrään yhteiskunnassamme ja siitä aiheutuviin ongelmiin. Ravinteet eivät näy, mutta yhtälailla kuin muovi ovat väärässä paikassa olevat ja väärällä tavalla tuotetut ravinteet ongelmallisia.

Kampanja tarjoaa konkreettisia vinkkejä parempien valintojen tekemiseksi. Ruokahävikkiään voi pyrkiä pienentämään ostamalla tuotteista pienempiä pakkauskokoja. Vaikka kilohinta olisi tällöin suurempi, tulee pienempi pakkaus edullisemmaksi ympäristölle kun tuote käytetään kokonaan roskiin päätymisen sijasta. Ravinnerikasta ja elimistön hyötykäyttöön menevää ruokaa ovat kaudenmukaiset kasvikset, palkokasvit sekä marjat. Omaan pussiinsa lajiteltu biojäte muuttuu biokaasulaitoksessa uusiutuvaksi energiaksi. Haja-asutusalueilla tai pientaloissa kompostointi on perinteinen ja toimiva tapa biojätteen uusiokäyttöön. Viemäriverkoston toimivuutta ja kemikaalikuorman pienentämistä voi edistää vetämällä pöntöstä alas vain sinne kuuluvat jätökset sekä käyttämällä ympäristömerkittyjä pesuaineita ja kosmetiikkaa.

 

Ruokarahaa kuin roskaa? Tankkaa vain tarpeesi mukaan

Kasvuvoima on käsissäsi Viemäri ei ole musta aukko

 

Lue lisää >> https://kiertaakohyvakauttasi.fi/

Varsinais-Suomen ELY-keskus on mukana Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanjassa.

 

Lähiruoka ja tuoreus kuluttajille tärkeitä

Varsinais-Suomen Yrittäjä 23.7.2018

Ruuan tuoreus ja alkuperä ovat tärkeitä kuluttajalle

Tiedonkulun nopeutuessa ruokatrendien elinkaari on lyhentynyt huomattavasti. Muiden trendien hiipuessa tuoreus ja lähiruoka ovat säilyttäneet houkuttelevuutensa kuluttajien keskuudessa. DI Tommi Kumpulainen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan, miten tuoreus ja ruuan alkuperä vaikuttavat kuluttajan kokemukseen ja miten niitä voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin sekä kaupallisesti että ruuan koetun laadun parantamisessa. Tuoreutta pidetään usein takeena laadusta ja turvallisuudesta, mikä voi kiehtoa erityisesti aistinautintoja arvostavia kuluttajia. Lähiruuan kuluttaminen taas nähdään usein eettisenä valintana, joka vetoaa kuluttajan arvoihin.

Tommi Kumpulainen tutki väitöskirjassaan, mistä kuluttajien kokemus ruuan tuoreudesta ja lähiruoasta muodostuu. Kumpulainen selvitti myös, voidaanko tuoreuden ja alkuperän korostamisen avulla nostaa ruuan koettua laatua ateria- ja elintarviketuotannossa. Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä kuluttajatutkimuksen että aistinvaraisen arvioinnin menetelmiä. Väitöskirjan aineisto kerättiin vuosina 2014–2016 Etelä-Pohjanmaan alueella kahden Business Finlandin (ent. Tekes) rahoittaman tutkimushankkeen aikana. Tutkimuksiin osallistui kaikkiaan 1934 kuluttajaa eri ikäryhmistä.

Tuoreus on yhdistelmä kokemusta ja tietoa

Kumpulaisen väitöstutkimus osoittaa, että tuoreus nostaa ruuan koettua laatua ja että kuluttajat tunnistavat sen aistittavien ominaisuuksien perusteella. Tuoreudesta kertova tieto saattaa parantaa kokemusta entisestään. Tuoreudella voidaan käsittää etäisyys alkuperäisestä tuotteesta joko ajan, kuljetusmatkan tai käsittelyn suhteen. Tuoreus syntyy kuluttajan mielessä yhdistelmänä aistittavia ja tietoon perustuvia ominaisuuksia.

Tutkimuksen merkittävä havainto oli, että myös kokonaisen annoksen koettua tuoreutta voidaan parantaa hyödyntämällä erilaisia yhdistelmiä tuoreita ja pakastettuja raaka-aineita. Testiannoksen pääraaka-aineen, joka tässä tapauksessa oli kala, tuoreudella oli selvästi suurin vaikutus koko annoksen tuoreuden kokemukseen. Kalan tuoreus vaikutti jopa heijastuvan pakastettujen kasvisten koettuun tuoreuteen.

Annosten valmistuksessa voitaisiin saavuttaa nykyistä parempi kustannustehokkuus optimoimalla annoksen raaka-aineiden tuoreutta siten, että koettu tuoreus kohenisi merkittävästi ainoastaan korvaamalla vain osan komponenteista”, Kumpulainen uskoo.

Lähiruoka lisää laadun kokemusta, mutta kokemus on tuote- ja kuluttajakohtainen

Lähiruuan käsite liitetään usein mahdollisimman lähellä kuluttajaa tuotettuun ruokaan, jonka toimitusketjussa on mahdollisimman vähän välikäsiä. Lähiruualla ei ole standardoitua määritelmää, ja sen ominaisuudet perustuvat ennemminkin odotuksiin laadusta. Odotuksiin vaikuttaa myös kuluttajan arvomaailma.

Kumpulaisen tutkimus osoittaa, että ruuan läheinen alkuperä koettiin selvästi positiivisena asiana, mutta siihen vaikutti tuotetyyppi sekä vastaajien ikä ja sukupuoli. Yleisesti ottaen lähellä tuotettu ruoka ei vaikuta kiinnostavan nuoria kuluttajia. Uutena löytönä aineistosta nousi esiin se, että yläaste- ja lukioikäisten parissa ainoastaan yläasteikäiset pojat reagoivat positiivisesti lähellä tuotettuihin kasviksiin, mikä kasvatti selvästi valitsemistodennäköisyyttä. Tyypillisesti nuorten poikien kasvistenkulutus on liian alhaista suosituksiin nähden, joten aihetta kannattaa tutkia lisää. Korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa naisille lähellä tuotettu leipä oli selvästi tärkeämpää kuin miehille, kun taas miehet arvostivat selvästi enemmän lähellä tuotettua lihaa.

Jos tuotetyyppiä pidetään yleisesti miellyttävänä tai tärkeänä, annetaan tyypillisesti myös sen alkuperälle suurempi painoarvo. Kun läheinen alkuperä koetaan tärkeäksi, ollaan siitä usein myös valmiita maksamaan enemmän”, Kumpulainen toteaa.

Tuoreus ja lähiruoka toistensa tukena

Tuoreus ja lähiruoka ovat käsitteinä hyvin lähellä toisiaan, mutta niiden välillä on kuitenkin myös eroja. Tuoreus vetoaa aistittavia ominaisuuksia, kuten makua ja rakennetta arvostaviin, mutta toisaalta myös turvallisuushakuisiin kuluttajin. Lähiruoka nähdään mahdollisuutena tukea lähiseudun elinkeinoelämää ja yhteisöä omilla valinnoilla sekä säilyttää tuotannon monimuotoisuutta. Kuluttajat eivät tyydy pelkästään siihen, että ruoka on turvallista, sen odotetaan tuottavan miellyttäviä aistikokemuksia ja vastaavan myös yksittäisen kuluttajan arvomaailmaa.

Hyödyntämällä sekä tuoreutta että ruuan alkuperää kasvisten houkuttelevuuden lisäämiseksi, voidaan edistää myös terveellisiä ruokailuvalintoja. Myös hyödyntämällä tuoreuden ja alkuperän vaikutusta koettuun aterioiden laatuun voitaisiin vähentää ruokahävikkiä. Tuomalla tuoreus ja lähiruoka lähemmäs toisiaan esimerkiksi tuotetiedon avulla, voidaan vahvistaa kuluttajan positiivista kokemusta. Tämä palvelisi sekä eri asioita arvostavia asiakkaita, että tuotteita tuottavia sekä myyviä yrityksiä”, Kumpulainen sanoo.

Lue lisää

> Ruuan tuoreus ja alkuperä ovat tärkeitä kuluttajalle

> Tommi Kumpulaisen väitöskirja: http://www.utupub.fi/handle/10024/145667

Hyönteislaboratorio aukeaa Jokioisilla

Laboratorion monipuolinen toiminta tarjoaa ratkaisuja hyönteisalalle

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ylläpitämä InsectLab tarjoaa monipuolisia ratkaisuja hyönteistoimialalle, muun muassa hyönteisten kasvatukseen ja rehuihin, tuotekehitykseen, lisäysmateriaalin hallintaan ja kehittämiseen, sivuvirtojen hyödyntämiseen ja hyönteistalouden kokonaiskestävyyden kehittämiseen ja arviointiin. Laboratorio tekee yhteistyötä eri alojen yritysten kanssa ja pyrkii kaikessa toiminnassaan edistämään kiertotaloutta.

InsectLabin tutkimusympäristö integroituna Luken osaamiseen ovat ainutlaatuinen voimavara hyönteisiin liittyvien ratkaisujen kehittämisessä. Luke auttaa kehittämään hyönteisten kasvatusta ja rehustusta ja hyödyntämään tuotannon vähäarvoiset sivuvirrat. InsectLab tarjoaa helpon ja nopean tavan pilotoida uusia ratkaisuja, menetelmiä ja testata tuotteita. Yksittäisen aloittelevan hyönteisyrittäjän ei tarvitse tehdä kalliita sijoituksia pilotointiin, kun se voidaan tehdä yhteistyössä laboratorion kanssa.

LUKE hyöteiset
Luken InsectLab tarjoaa palveluja hyönteiskasvattajasta perinteiseen maatilayrittäjään kiertotalouden mallin kautta. Kuva: Luonnonvarakeskus

Ilmoittaudu mukaan 22.8.2018 vietettäviin avajaisiin

InsectLabin avajaisia vietetään elokuun loppupuolella ja Luke haluaa kutsua alasta kiinnostuneet mukaan. Avajaisissa on tarkoitus kertoa hyönteisalan tuoreimmat kuulumiset ja trendit. Ohjelmassa on kolme lyhyttä luennonomaista katsausta hyönteisalan teemoihin kiertotalouden, laisäädännön ja elintarviketurvallisuuden sekä hyönteistutkimuksen ja -tuotannon tiimoilta. Hyönteislaboratorioon ja demopisteisiin tutustumiseen on myös varattu hyvin aikaa. Lisätietoa täältä. Tapahtumaan pitää ilmoittautua mieluiten 13.8. mennessä.

Hyönteisruokaa kehittävä turkulaisyritys keräsi 200 000 euron rahoituksen uusien tuotteidensa kaupallistamiseen

Hyönteisruokaa kehittävä Entomophagy Solutions on kerännyt 0,2 miljoonan euron siemenrahoituksen. Yhtiö kehittää tuotteita Entis-brändillä. Sen sirkkasmoothie ja sirkkasuklaa -tuotteita myydään jo esimerkiksi K-marketeissa. Yritys julkistaa vielä elokuussa uuden tuoteperheensä ja aikoo käyttää rahoituksen uusien tuotteiden kaupallistamiseen ja ulkomaiden markkinoille pyrkimiseen.

Entis on viime vuonna perustettu viiden turkulaisen startup-yritys. Yrittäjillä on näkemys siitä, mitä syömme tulevaisuudessa ja he haluavat olla etunenässä kehittämässä uusia kestävämpiä proteiinintuotantomuotoja.

Lue lisää

> Luonnonvarakeskuksen InsectLab

> Ilmoittautuminen hyönteistutkimuslaboration avajaisiin

> Entiksen kotisivut

Peltojen kipsikäsittely kirkastaisi ehkä jopa Saaristomeren

Peltojen kipsikäsittely kirkastaisi ehkä jopa Saaristomeren

Kansainvälinen Nutritrade-hanke laati kolme politiikkasuositusta liittyen Itämeren tilaan

Nutritrade on kolmivuotinen EU-hanke (2015-2018). Sen rahoituksesta suurin osa tulee Interreg Central Baltic -ohjelmasta, ja hanketta toteuttaa kolme suomalaista ja kaksi ruotsalaista organisaatiota. Suomesta mukana on vetovastuuta pitävä John Nurmisen Säätiö, Helsingin yliopisto ja Luonnonvarakeskus. Ruotsalaisia toimijoita puolestaan ovat Lantbruksuniversitetet ja Anthesis Enveco.

Nutritraden julkaisemissa suosituksissa nostetaan esiin uusia keinoja meren suojeluun ja ehdotetaan ympäristönsuojelun ohjauskeinojen kehittämistä näiden toimien käyttöön ottamiseksi. Uusien suojelukeinojen avulla on mahdollista saavuttaa parannus Saaristomeren ja koko Itämeren tilaan.

Ensimmäisessä suosituksessa esitellään maatalouden vesiensuojelun uusi menetelmä, peltojen kipsikäsittely. Maatalouden fosforipäästöjen vähentäminen on keskeisessä asemassa Itämeren suojelussa ja peltojen kipsikäsittely vaikuttaa olevan ylivoimaisen tehokas keino tällä saralla.

Menetelmää on tutkittu NutriTrade- ja SAVE -hankkeiden pilotissa ja sen on havaittu leikkaavan maatalouden fosforikuormitusta välittömästi peräti 50 prosentilla. Menetelmä soveltuisi käytettäväksi Etelä-Suomessa jopa 540 000 peltohehtaarilla. Tällöin fosforivaluma Itämereen vähenisi 200-300 tonnia, mikä vastaa lähes koko Suomelle Itämeren suojelusopimuksessa asetettua vähennystavoitetta.

Kipsikäsittelyn käyttöönottoa tulisi selvittää muuallakin Itämeren alueella, kuten Tanskassa, Puolassa, Ruotsissa ja Virossa. Alustavien arvioiden mukaan peltojen kipsikäsittely voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen jopa 25 prosenttia eli 1 500 – 2 000 tonnia. Tehokkuuden ohella kipsikäsittely on myös verrattain edullinen vesiensuojelumenetelmä.

joki pelto
Peltojen kipsikäsittely vähentäisi ravinteiden joutumista vesistöihin. Kuva: Reijo Telaranta

Kipsimenetelmä saatava mukaan maatalouden tukiohjelmaan

NutriTrade-hankkeen toisessa suosituksessa korostetaan, että vesiensuojeluhyötyjen toteutuminen edellyttää kipsimenetelmän saamista mukaan maatalouden tukimekanismeihin ja seuraavaan maatalouden tukiohjelmaan. Juuri nyt on sopiva aika ryhtyä asian vaatimaan valmisteluun. Keskeisiä toimijoita asian edistämisessä ovat Helcom, EU-jäsenvaltiot sekä Euroopan komissio.

”Kannatamme peltojen kipsikäsittelyn laajamittaista käyttöönottoa yhteiskunnan tukemana vesiensuojelutoimena. Ilman sitä toimen toteutus jää yksittäisten hankkeiden ja aloitteiden varaan, eikä suuren mittaluokan vesiensuojeluhyötyjä saavuteta”, NutriTrade-hanketta johtavan John Nurmisen Säätiön projektipäällikkö Anna Saarentaus kertoo.

Maanviljelijöiden parissa kipsikokeilut ovat saaneet positiivisen vastaanoton.

”Peltojen kipsikäsittelystä jäi Varsinais-Suomen pilottiin osallistuneille viljelijöille myönteinen kokemus. Satoon, maaperään tai vesieliöstöön kohdistuvia haittavaikutuksia ei havaittu kokeilun yhteydessä. Kipsikäsittelyn etuna on myös, ettei se vie viljelypinta-alaa”, perustelee projektikoordinaattori Eliisa Punttila Helsingin yliopistosta.

Ravinnekompensaatio avuksi Itämeren suojeluun

NutriTrade-hankkeen kolmannessa suosituksessa valotetaan ravinnekompensaatioiden mahdollisuuksia Itämeren suojelussa. Ravinnekompensaatiolla tarkoitetaan mallein tai mittauksin varmennettua, vapaaehtoista ravinnepäästövähennystä, joka ylittää lakisääteisen suojelun tason.

Tulevaisuudessa kompensaatioita saattaa olla mahdollista ja järkevää käyttää ympäristölupajärjestelmien yhteydessä. Ympäristölupaa hakevalle toimijalle olisi kaksi vaihtoehtoista tapaa kompensoida tulevat päästönsä. Hakijan tulisi toteuttaa vastaava määrä päästövähennyksiä vesialueella joko itse tai maksamalla toiselle toimijalle niiden toteuttamisesta. Tällaisen joustotarpeen synnyttää EU-direktiivin tulkinta.

”EU:n vesiensuojelua ohjailee vesipuitedirektiivi. EY-tuomioistuin teki sen sitovuudesta muutama vuosi sitten varsin ankaran, ns. Weser-tulkinnan. Sen mukaan vesialueelle ei saa myöntää ympäristölupaa mihinkään kuormittavaan toimintaan, jos vedenlaatu ei ole riittävän hyvä. Tämä sinällään vesistöjä suojeleva linjaus sopii huonosti yhteen alati muuttuvan talouden ja vesipuitedirektiivin edellyttämän kustannustehokkuuden kanssa”, sanoo erikoistutkija Antti Iho Luonnonvarakeskuksesta.

Pelisääntöjä kompensaatioiden hyödyntämiseen ympäristöluvituksessa selvitetään parhaillaan ympäristöhallinnossa. Hyödyntämisen mahdollisuus on tuotu tai sitä ollaan tuomassa ympäristölainsäädäntöön esimerkiksi Ahvenanmaalla, Ruotsissa ja Tanskassa.

Lue lisää

> CO2-raportin uutiskirje

> John Nurmisen Säätiö

Saariston ympäristömessut 8.-9.6.

Messuilta vinkkejä haja-asutuksen vesihuollon ratkaisuihin

Paraisten Päivien yhteydessä järjestetään viidettä kertaa Saariston ympäristömessut. Pääteemana on tällä kertaa vesihuolto: talousveden hankinta haja-asutusalueilla ja jätevesien käsittely.

Maksuttomassa tapahtumassa jaetaan ympäristöystävällisiin asumisratkaisuihin liittyvää tietoa ja käytännön vinkkejä paikallisille asukkaille ja mökkiläisille. Yrittäjiä ja yrityksiä on mukana laaja kirjo: paikalla esitellään jätevesien käsittelylaitteita ja erilaisia talousvedenhankinnan ratkaisuja muun muassa merivettä hyödyntäen sekä kaivo-, ruoppaus- ja laiturirakentamisosaamista. Paikalla voi tutustua myös aurinkoenergiaan, kompostointiin ja kompostikäymälöihin. Ympäristöalan yhdistyksistä ja organisaatioista mukana ovat jätevesineuvontaa tarjoava Valonia, Paraisten kaupungin ympäristöosasto, Natur och Miljö, Turunmaan luontokoulu, ammattiopisto Livia ja Paraisten luonnonsuojeluyhdistys.

”Saariston ympäristömessuilta saaristolaiset voivat saada hyviä ideoita kotinsa tai loma-asuntonsa käytännön ratkaisuihin. Olemme iloisia siitä, että olemme saaneet jälleen messuillemme pari näytteilleasettajaa lisää entiseen verrattuna ja että voimme palvella asukkaitamme mahdollisimman hyvin asumiseen liittyvissä asioissa”, kertoo Paraisten kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja Petri Huovila.

Ohjelmassa taidetta, asiantuntijafoorumi ja tutustuminen biolämpölaitokseen

Tämän vuoden ympäristömessut tarjoavat mielenkiintoista oheisohjelmaa: perjantaina klo 13.00–14.20 esitetään Arboretum-esitys, jossa soitetaan kasveja, tanssitaan ja annetaan kasveille ääni. Esitys tapahtuu kuplan sisällä ja sitä voi seurata joko sen sisä- tai ulkopuolelta. Esityksen jälkeen yleisöllä on mahdollisuus soittaa kasveja ja jutustella esiintyjien kanssa. Esityksen pitää Fern Ochestra.

Kello 14.30–17.00 järjestetään messualueella Biosfäärialueen ja Åbo Akademin Skärgårdsinstitutetin Pop Up Saaristotutkimuksen foorumi, jossa ympäristötutkimuksen asiantuntijat ovat paikalla vastaamassa kysymyksiin. Asiantuntijoita on yliopistoista ja tutkimuslaitoksista, ja kysellä voi kalanjalostuksesta (Lena Arjanne), Paraisten ja Nauvon välisestä siltaideasta (Anders Jungar), saariston kulttuuriperinnöstä (Marcus Lepola), ruokahävikistä ja ravinnekierrosta (Johanna Mattila), saaristobiologiasta (Mikael von Numers) ja merenkulun historiasta (Kasper Westerlund).

Kiinnostuneille on lisäksi mahdollisuus vierailla Paraisten kaukolämmön biolämpölaitoksella, jonka puuhakkeella lämmitetään mm. Paraisten keskustaa. Avoimet ovet ja opastusta yleisölle perjantaina klo 12.00–14.00. Osoite: Lehtiniementie 14.

Lapsille Paraisten päivien yhteydessä omaa ohjelmaa: pikku tivoli ja pomppulinna

Saariston ympäristömessut pe 8.6. klo 11–17, la 9.6. klo 10–14. Messualue: Kauppiaskadun varrella oleva parkkialue, entisen Nordean ja Palokunnantalon välissä. Paikalle pääsee helposti myös Turun suunnasta bussilla.

Messujen järjestelyistä vastaavat: Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia, Paraisten kaupunki sekä Saaristomeren Biosfäärialue.

Lue lisää
> Paraisten kaupunki
> Facebook

 

Maa- ja kotitalousnaiset torjumassa hukkaa ja vaalimassa vesistöjä

Maa- ja kotitalousnaiset torjumassa hukkaa ja vaalimassa vesistöjä

Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ja Vesistökunnostusverkoston yhteisen Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hankkeen päätavoitteena on tuoda kuluttajille tietoa mahdollisuuksista vaikuttaa ympäristön, erityisesti vesistöjen tilaan omilla valinnoillaan sekä edistää ravinteiden kierrätystä.

ruokahukka_ruotuun_7cm– Tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä ja aktivoida vapaaehtoista vesienhoitotyötä havainnollistamisen ja positiivisen viestinnän avulla, kertoo ruoka-asiantuntija Anna Kari ProAgria Länsi-Suomesta.

Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 400 000 eurolla Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön –kärkihanketta.

Hukantorjuntaa tapahtumissa tai omassa arjessa

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ovat osaltaan toimimassa hankkeessa järjestäen esimerkiksi infotilaisuuksia, rantatapahtumia, webinaareja ja koulutuksia.

Aina ei tarvitse osallistua tapahtumiin, vaan kotoakin voi ilmoittautua Hukantorjuntapartioihin toteuttamaan pieniä tekoja, kuten esim. järjestämällä pakastin (hyödynnä viimevuoden sato ennen uutta) ja kertomalla teoistasi työpaikalla ja harrastuksissa kannustaen muita mukaan.

– Torjumme hukkaa ja kerromme vinkkejä omatoimiseen vesienhoitoon useissa kevään ja kesän tapahtumissa, vinkkaa Anna Kari.

 Tapahtumia Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa:

  • Aseman Kevät -tapahtuma Nousiaisissa (Vanhanasemantie 29), 19.5.2018 klo 11-15
  • Pyöräilytapahtuma, Mynämäki 23.5.32018
  • Pyhäjärvimessut ja ruokahävikki (Eura urheilutalo) 26.-27.5.2018
  • Jätteiden Yö, Ruokahukka (Hevossuontie 50, Rauma) 8.6. klo 16-20
  • Impinpäivän rantatapahtuma, Kurjenrahkan kansallispuistossa 12.6.2018 klo 16-20
  • Melontatapahtuma, Masku 28.6.2018
  • Okra, Oripään lentokentällä 4.-7.7.2018
  • Muinaistulien yö, 25.8.2018
  • Tulossa myös Rantalaidunnus-info Seilin Saarelle kesällä

Seuraa viestintää: #hukkaruotuun #ravinteetkiertoon #RAKI2 #kärkihanke #vaikutavesiin

Lue lisää
>> Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hanke
>> Hukantorjuntapartio

Lisätiedot:
Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijat
Terhi Ajosenpää, p. 043 825 1221
Katri Salminen, p. 050 664 74
Kaisu Wallin, p. 050 590 2085

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijat
Anna Kari, p. 050 555 8440
Mari Mäenpää, p. 050 603 69

Maija Willman, toiminnanjohtaja p. 0500 323 136

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi

Maa- ja kotitalousnaisten Keskus
maisemanhoidon kehitysjohtaja Leena Lahdenvesi-Korhonen p. 040 523 5133
ruoka- ja ravitsemusneuvonnan kehityspäällikkö Katja Pethman, p. 040 526 4619

Maa- ja kotitalousnaiset on ruuan, maaseutumaiseman ja yrityspalveluiden asiantuntijajärjestö ja maaseutuhenkisten ihmisten suuri ja aktiivinen verkosto. Maa- ja kotitalousnaisten noin 70 asiantuntijaa yhdessätoista alueellisessa piirikeskuksessa, jotka toimivat yhteistyössä ProAgria Keskusten kanssa. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus on järjestön valtakunnallinen keskusjärjestö.

Hallituksen kärkihanke logo fi lila RGB SaaRa

 

 

 

Löytyykö ratkaisu ilmastonmuutokseen pellolta?

”Tällä hetkellä mikään tekniikka ei siihen pysty, mutta luonto pystyy”

Maanviljelijöille etsitään yksinkertaisia ratkaisuja, joilla viljelyalueet voidaan muuttaa päästöjen lähteestä päästöjen poistajaksi.

Hiilidioksidia pitäisi poistaa ilmakehästä, että ilmastonmuutos pysyisi turvallisella tasolla. Ihminen ei ole vielä keksinyt siihen keinoja, mutta onneksi luonto on.

– Tällä hetkellä mikään tekniikka ei siihen pysty, mutta luonto pystyy, ja meidän tehtävä on antaa sille tilaa ja toimintamahdollisuus, sanoo Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtaja Saara Kankaanrinta.

Tutkijat asentavat mittalaitteita vielä melko kasvittomalle, keväiselle pellolle Carbon Action -pilottihankkeessa Qvidjan koetilalla Paraisilla. Meneillään on Ilmatieteen laitoksen ja Baltic Sea Action Group -säätiön monitieteinen tutkimushanke, jossa pyritään löytämään keinoja, miten viljelysmaat voisivat sitoa hiilidioksidia ilmakehästä maaperään.

Maatalousmaiden päästöjä ja toisaalta niiden kykyä poistaa päästöjä illmakehästä on tutkittu melko vähän. Nyt yritetään saada kokonaiskuva tilanteesta.

– Maaperän hyvin yksityiskohtaisista mikrobien prosesseista peltomittakaavaan ja valtakunnan ja kansainvälisen tason ilmastopolitiikkaan. On pyritty ottamaan mukaan nämä kaikki elementit, että maaperän hiilen sidonta saataisiin tehostumaan ja mitattua paljonko sitä on, että sitä voitaisiin käyttää hyväksi ilmastopolitiikassa, sanoo tutkimusta vetävä yksikön päällikkö ja tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta.

Yksinkertaisilla keinoilla tavoitteena itseään ruokkiva kierre

Mikä tahansa pelto voi olla ilmastonmuutoksen hillitsijä, jos sitä käsitellään oikein. Nyt tutkitaan sitä mitä pellolle pitää tehdä, jotta se sitoisi enemmän hiilidioksidia ja kääntyisi päästölähteestä päästöjen sitojaksi.

Qvidjassa tarkoitus on saada aikaan itseään ruokkiva kierre, jossa maahan sidotaan orgaanista ainetta, joka parantaa maaperän tuottavuutta, joka lisää kasvien kasvua, mikä taas sitoo lisää hiilidioksidia. Koekentällä maahan on sekoitettu erilaisia orgaanisia maanparannusaineita.

– Nyt mitataan hiilidioksidia, metaania ja ilokaasua. Mitä kaasujen konsentraatiolle tapahtuu kammion sisällä, voidaan päätellä vapautuuko niitä maaperästä ilmakehään vai sitoutuuko niitä maaperään, sanoo Ilmatieteen laitoksen ja Ilmakehätieteiden keskus INARin tutkija Liisa Kulmala.

Jos pellot pidettäisiin mahdollisimman pitkään kasvipeitteisenä ja vältettäisiin voimakasta maanmuokkausta, saataisiin jo merkittäviä muutoksia. Myös pitkäjuuriset kasvit voivat olla yksi keino, jolla hiilidioksidia saadaan syötettyä syvälle maan uumeniin.

Vain neljä promillea lisää hiiltä riittäisi

Ilmastonmuutoksen kanssa ollaan siinä pisteessä, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ei enää riitä pelkästään päästöjen vähentäminen. Sen lisäksi päästöjä pitää pystyä poistamaan ilmakehästä.

– Tällä hetkellä toimivia keinoja on tasan kaksi: toinen on metsien hiilinielujen käyttö ja toinen on viljelymaiden hiilensidonta, Liski sanoo.

Maaperässä on kolme kertaa enemmän hiiltä kuin ilmakehässä. Siksi pienikin lisäys hillitsisi ilmastonmuutosta merkittävästi: Jos peltoihin maapallon laajuisesti saataisiin sidottua neljä promillea lisää hiiltä vuosittain, se poistaisi kaiken sen hiilidioksidin ilmasta, joka sinne päästöistämme jää ja hillitsisi ilmastonmuutosta merkittävästi.

Jos se onnistuu Suomessa, se onnistuu missä tahansa

Kokeilussa on nyt mukana lähes 100 maatilaa, mutta lisää otetaan mukaan. Tavoitteena on, että keinot, joita löydetään, ovat ruuantuotannolle eli maanviljelijöille myös hyödyksi saman tien. Tällainen hyöty on esimerkiksi maan tuottavuuden lisääminen.

Baltic Sea Action Groupissa on huomattu jo nyt, että samat keinot, joilla voidaan hillitä ilmastonmuutosta, voidaan estää myös ravinteiden pääsyä pelloilta Itämereen. Juuri Itämeren tilanteen parantaminen on yksi säätiön päätavoite.

– Maan rakenteen kuntoon saattaminen lopettaa myös päästöt vesistöihin, sanoo Qvidjan koetilan omistaja Ilkka Herlin.

Hänen mukaansa maatalouden hiilensidontakeinojen käyttöönotto ilmastonmuutoksen hillinnässä on kaikkien velvollisuus, joilla on siihen mahdollisuus.

– Maanomistajat ja metsien omistajat ovat vallankäyttäjiä. Pystymme vaikuttamaan siihen, lisäämmekö biodiversiteettiä maaperässä vai emme ja lisäämmekö hiiltä maaperässä vai vähennämmekö sitä, Herlin sanoo.

Lue lisää >> yle.fi

Porin ruokahävikki ruoka-avuksi palkittiin

Porin ruokahävikki ruoka-avuksi palkittiin

Sitran ja Kuntaliiton järjestämässä kiertotaloustekoja etsineessä kisassa Porin kaupunki palkittiin ruokahävikin onnistuneesta muuttamisesta osaksi ruoka-apua ”Kiertotalous kunnan tehtävissä” -kategoriassa.

Kouluruokaa riittää viikoittain lähes 1400:lle ruoka-avun tarvitsijalle. Ylijäänyttä kouluruokaa haetaan viikoittain yhdeltätoista koululta. Hävikkiruuan kuljetuksista vastaa kaupungin työllistämispalveluiden kuljetuspaja.

– Ylijääneen kouluruuan jakelusta aiheutuu kymmenien tuhansien lisämenot, jos kuluja vertaa ruuan hävittämiseen biojätteenä. Kyseessä on siten merkittävä taloudellinen panostus ja arvovalinta, Porin palveluliikelaitoksen johtaja Marjukka Palin kertoo.

– Palkitseminen on huikea tunnustus. Ruokahävikin vähentäminen on päätavoitteemme ja ylijäävän kouluruuan hyödyntäminen ruoka-apuna auttaa aidosti, Palin iloitsee.

Ruokahävikkiä pyritään vähentämään tiedonkulkua ja ruokasuunnittelua parantamalla. Vanhempia muistutetaan esimerkiksi päiväkotien hoitoaikojen ilmoittamisen tärkeydestä, jotta ruokatilaukset osataan tehdä oikean lapsimäärän mukaan. Lisäksi kouluissa vietetään lautasjätteen vähentämisen viikkoja, jotta koululaiset huomaisivat ottaa lautaselleen vain sen verran ruokaa kuin jaksavat syödä.

Porin kaupunki on haastanut Ympäristö Nytin Haasteareenalla myös muut Lounais-Suomen kunnat vähentämään ja hyödyntämään kunnan ruokapalveluissa syntyvää ruokahävikkiä.

Porin lisäksi kilpailussa palkittiin myös neljä muuta kaupunkia.

Kaupunkistrategian painopistealueena resurssiviisaus -ratkaisu Kuopiossa vei voiton ”Strategia ja johtaminen” -kategoriassa. Kuopion ohjelman kolme päätavoitetta ovat jätteettömyys, hiilineutraalius sekä kestävä kulutuksen taso.

Nokian kaupungin bio- ja kiertotalouden ECO3-yritysalue valittiin ”Kiertotalouden markkinat” -kategorian voittajaksi. ECO3-yritysalue synnyttää uusia kiertotalouteen liittyviä liiketoiminta- ja innovaatioalustoja sekä luo uutta bio-, kierto- ja vesitalouden yritystoimintaa alueelle.

Porvoon Kevätkummun koulun Ekotapapassi voitti ”Kuntalaisten kiertotaloustietoisuus ja kasvatus” -aihealueen. Koulun ympäristötiimin kehittämään Ekotapapassiin viidesluokkalaiset merkitsevät viikon ajan vapaa-ajallaan tekemiään ekotekoja.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n kehittämä ravinteiden talteenottomenetelmä Ravita voitti ”Jätehuolto ja kierrätys” -kategorian. Ravita-prosessissa fosfori otetaan talteen fosforihappona. Se mahdollistaa fosforin hyödyntämisen laajasti erilaisissa teollisuusprosesseissa sekä lannoitetuotannossa. Menetelmä on tuotekehitysvaiheessa ja tulee soveltumaan erilaisille jätevedenpuhdistamoille.

– Ehdotuksia tuli niin pienistä kuin suurista kunnista. Esitetyt ratkaisut olivat kaikki sellaisia, joilla edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä, toteavat ympäristöpäällikkö Miira Riipinen ja erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliitosta.

Lue lisää
> Kuntatekniikka

> Porin haaste kunnille