ruoka

Etusivu / Postit "ruoka"

Ympäristö Nyt -uutisviesti 4/2017

Vuoden viimeisen uutisviestin myötä Ympäristö Nyt -tiimi toivottaa Leppoisaa Joulunaikaa!

Aiheet:

  • Satakunnan kulttuuriympäristöteko
  • SaaRa-hanke Saaristomeren ruokahävikin vähentämiseksi
  • Koulujemme lähivedet
  • Ajankohtaisia uutisia, tapahtumia ja rahoitusta

>> Ympäristö Nyt -uutisviesti 4/2017

Julkisiin ruokahankintoihin tarjouksia lähituottajilta

Valonia järjestää varsinaissuomalaisille ruoan alkutuottajille ja ensiasteen jalostajille koulutusta ruokatarjousten laatimiseen. Lisäksi koulutuksissa kerrotaan yritysten välisistä yhteistyömuodoista ja omien tuotteiden markkinoinnista.

Koulutukset järjestetään Loimaan Alastarolla ja Mynämäellä.

Lue artikkeli Valonian joulukuun uutiskirjeestä >> Ruuantuottajia koulutetaan tarjoamaan julkisiin keittiöihin

Tiesitkö, että ruokahävikki rehevöittää vesistöjä

Tiesitkö, että ruokahävikki rehevöittää vesistöjä

Ravinteiden kiertoa Saaristomeren matkailukohteissa – SaaRa 2017-2019

Miten yksittäinen matkailija voi vaikuttaa sinilevälauttojen ehkäisyyn ja vesistöjen tilaan? Mikä yhteys on Saaristomeren rehevöitymisellä ja ruokahävikillä? Näihin kysymyksiin tartutaan käytännön toimenpitein hallituksen kärkihankkeen pilottikohteissa Örö, Seili, Nauvo ja Jurmo (eteläinen).

SaaRa-hanke Johanna Mattila_1217Turun yliopiston Brahea-keskuksen tekemän kuluttajakyselyjen (n=133) mukaan 60 % matkailijoista kokee sinilevän ja vesistöjen rehevöitymisen vaikuttaneen negatiivisesti omaan vapaa-ajanviettoon Saaristomerellä. Kuitenkaan suurin osa matkailijoista ei tiedosta oman kuluttajakäyttäytymisen vaikutuksia asiaan. 68 % matkailijoista ei ymmärrä ruokahävikin ja rehevöitymisen välistä yhteyttä.

Tämän vuoksi hankkeessa tullaan panostamaan aktiiviseen viestintään niin matkailijoiden kuin kohteissa työskentelevienkin keskuudessa. Viestinnän avulla kiinnitetään matkailijoiden huomiota omaan kulutuskäyttäytymiseen ja jätteiden lajitteluun, erityisesti ruokahävikin tuomiin haasteisiin saaristokohteissa, joissa jätehuolto on haasteellista ja ympäristö herkkää.

Tavoitteena vähentää ruokahävikkiä kolmanneksella

Ruokahävikki on iso haaste suomalaisessa ruokaketjussa. Kaiken kaikkiaan syömäkelpoista ruokaa menee roskiin 400 miljoonaa kg vuodessa ja noin 450 miljoonan euron arvosta (Luke, Foodspill 2012).

SaaRa -hankkeen keskeisenä tavoitteena on juuri ruokahävikin vähentäminen Saaristomeren pilottikohteissa kolmanneksella. Lisäksi, kehitetään ruokahävikin kompostointia matkailukohteissa ja ennen kaikkea ravinnerikkaan kompostimullan hyödyntämistä erilaisin tuotteistetuin keinoin. Matkailukohteiden ruokahävikin ja biojätteen erilliskeräys on vielä osin puutteellista eikä ravinteita saada hyödynnettyä takaisin kiertoon. Hankkeessa etsitään kestäviä ratkaisuja, joilla voidaan välttää resurssien tuhlaus.

Toimenpiteiden avulla pystytään Saaristomeren keskeisissä matkailukohdekeskittymissä, Örö, Seili, Nauvo ja Jurmo (eteläinen), toteuttamaan ravinteiden kiertoa mahdollisimman tehokkaasti, jotta vältytään matkailun mukanaan tuomalta ravinnekuormitukselta.

Hankkeen toteuttajina ovat Turun yliopiston Brahea-keskus ja Pidä Saaristo Siistinä ry.

Lisätietoja:
Turun yliopiston Brahea-keskus
Johanna Mattila, johanna.mattila@utu.fi ; 040 565 8121
Leena Erälinna; leena.eralinna@utu.fi; p. 040 6847450

Lue lisää >> SaaRa-hanke

turun_yliopisto_cmyk_p SaaRa    PSSry SaaRa

 

Hallituksen kärkihanke logo fi lila RGB SaaRa

 

Parannusta peltomaan kasvukuntoon

Parannusta peltomaan kasvukuntoon

Peltomaan-kasvukunto_jokivarsipelto_pystyParannusta peltomaan kasvukuntoon – vesistökin hyötyy

Tammikuun aikana miniseminaarit Salossa ja Kankaanpäässä.

Salo, Astrum-keskus (Salorankatu 5-7, Salo)
maanantaina 8. tammikuuta klo 9.45-14

Kankaanpää, Kuninkaanlähteenkatu 14
maanantaina 22. tammikuuta klo 12-15.30

Tule päivittämään tietosi ajankohtaisista, peltomaan kasvukuntoa parantavista ja vesistöjen kuormitusta vähentävistä mahdollisuuksista.

Maanviljelyn ja vesienhoidon yhteisenä haasteena on maa-aineksen sekä ravinteiden huuhtoutuminen pelloilta, viljelykasvien ulottuvilta vesistöihin. Seminaarissa pureudutaan käytännönläheisiin esimerkkeihin, joilla peltomaan eroosiota ja ravinnehuuhtoumia voidaan vähentää. Tilaisuudessa pääset myös esittämään aiheeseen liittyvät kysymyksesi suoraan alan asiantuntijoille.

Seminaari on suunnattu erityisesti maanviljelijöille, mutta myös muille asiasta kiinnostuneille. Tilaisuudet ovat maksuttomia.

Lue lisää >> Seminaarin ohjelma ja ilmoittautumislinkki (ely-keskus.fi/varsinais-suomi > Tapahtumat ja koulutukset)

Itämerihaaste 10 vuotta -seminaari 14.12.

Itämerihaaste 10 vuotta -seminaari 14.12.

Itämerihaasteen valtakunnallinen verkostoitumisseminaari

Kestäviä tulevaisuudennäkymiä muuttuvalla merellä – Itämerihaaste 10 vuotta

14.12.2017 HelsinkiItämerihaaste 2017

Tänä vuonna teemana ovat uudet viitekehykset, haasteet ja tavoitteet Itämeri-työssä. Lisäksi esitellään tietysti konkreettisia verkostokumppaneiden toteuttamia Itämeri-ja vesiensuojeluaktiviteetteja. Ohjelmassa on:

  • Kansainvälisiä ja valtakunnallisia tuulia merensuojelussa, esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, ilmastonmuutos, Itämeren uusi tila-arvio sekä Suomen Itämeren alueen strategia ja merenhoidon toimenpideohjelma
  • Tuoreimpia Itämerihaasteen viittä tavoitetta toteuttavia toimia ja hankkeita esimerkiksi ravinnekierron, vedenalaisen melun ja ympäristökasvatuksen saralla
  • Pieni työpaja siitä, millaisia toimintamuotoja ja uusia tavoitteita Itämerihaasteella voisi olla nykyisen toimintakauden (2014-2018) jälkeen

Tilaisuudessa kerrotaan myös kuulumisia tapahtumista ja hankkeista, joissa Itämerihaaste on ollut tänä vuonna mukana, ja osallistujilla on mahdollisuus tuoda omia esitteitä ja materiaaleja jakoon.

Lue lisää > Itämerihaaste

Järvikalaa NAM! -hankkeen loppuseminaari 13.12.

Järvikalaa NAM! -hankkeen loppuseminaari 13.12.

Pyhäjärvi-instituutin Järvikalaa NAM! -hankkeen keskeiset tulokset ja hankkeessa luodut ratkaisut esitellään loppuseminaarissa Helsingissä ke 13.12.2017. Lisäksi pohditaan sisävesikalastuksen tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Ilmoittaudu pe 1.12. mennessä.
Järvikalaa NAM_Satakunta tuottaa vuosittain miljoonia kiloja vesien viljaa niin mereltä kuin sisävesiltäkin. Perinteisten arvokalojen rinnalle olemme onnistuneet nostamaan vajaasti hyödynnettyjen kalojen arvoa niin, että kaikki kalaketjun toimijat saavat työlleen lisäarvoa. Merkittävän aluetaloudellisen positiivisen vaikutuksen lisäksi uudet Järvikalaa NAM -hankkeessa luodut vähähiiliset mallit, toimenpiteet ja tuotteet edistävät vesistöjen ekologisesti kestävää käyttöä muuttuvassa ilmastossa.

Vähemmän lihaa – vettä riittää paremmin

Suojeluasiantuntija Annukka Valkeapää, WWF

Maatalous käyttää valtaosan, 70 %, kaikesta maailman makean veden kulutuksesta.

suomen_vesijalanjalki_osuudet
Maataloustuotteiden tuotantoon käytetty vesi kilpailee usein muiden kriittisten tarpeiden kanssa; sitä pitäisi riittää myös esimerkiksi juomavedeksi ja ylläpitämään luonnonympäristöjä. Maatalouden runsas veden käyttö johtaa myös vesivarojen vähenemiseen ja niiden ylikulutukseen.

Suomessa vedestä ei ole niukkuutta, mutta niin sanotun piiloveden tuonnin vaikutukset ovat merkittävät. Puolet suomalaisesta vedenkulutuksesta on ulkomailla, ja peräti 97 % veden käyttöön liittyvistä monimuotoisuusvaikutuksista kohdistuu Suomen rajojen ulkopuolelle. Kuvio 1 näyttää, mistä suomalaisten veden käyttö, niin sanottu vesijalanjälki, koostuu. Lihan ja maitotuotteiden osuus on 40 % kaikesta vedenkulutuksestamme. Kaikesta ruokaan liittyvästä vedenkulutuksestamme niiden osuus on puolet.

Eläinperäisen ruoan tuotanto kuluttaa siis suhteessa paljon enemmän vettä kuin kasviperäisen ruoan tuotanto: maailmanlaajuisesti 30 % maatalouden käyttämästä vedestä menee eläintuotannon käyttöön, vaikka se tuottaa vain 11 % maatalouden tuotannosta kilogrammoina.

Vähentämällä lihankulutusta jokainen meistä voi päivittäin vaikuttaa merkittävästi siihen, että maailmanlaajuisesti niukat vesivarat riittävät myös muihin tarkoituksiin.

Ilmastotalkoot Satakunnassa 21.11.

Ilmastotalkoot Satakunnassa 21.11.

Tiistaina 21. marraskuuta talkoillaan ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Kiinnostavat puhujat kertovat näkemyksiään, miten pienillä valinnoilla voi jarruttaa muutosta. Ilmastotalkoisiin on vapaa pääsy.

– Tällä kertaa valitsimme löyhäksi teemaksi ilmastomuutokseen liittyvän vastuullisuuden ja eettisyyden, joten uskon, että tulemme kuulemaan hyvin mielenkiintoisia esityksiä aiheesta, toteaa ilmastoasiantuntija Tommi Lievonen.

– Kyseessä on nyt järjestyksessä yhdeksäs Ilmastotalkoot-tapahtuma Satakunnassa. Joka kerta on katsottu kaikille yhteistä ongelmaa hieman eri näkökulmista, toteaa Lievonen.

Kutkuttavia näkökulmia poliitiikasta, uskonnosta, yrittämisestä ja taiteesta

Eija-Riitta Korhola ja Oras Tynkkynen avaavat Ilmastotalkoiden puhepotretin kertomalla näkemyksiään ympärillämme tapahtuvasta muutoksesta ja sen hillintäkeinoista. Kuulemme Verso Food Oy:n Tarja Ollilalta, millainen on ollut härkäpavun uusi tuleminen muinaisajoista lähikauppaamme. Rovasti Ilkka Sipiläinen evankelisluterilaisesta kirkosta kertoo kirkon roolista ilmastonmuutoksessa ja vapaa taiteilija Antti Majava pohtii, voiko taide auttaa meitä pääsemään ulos ylikulutuskulttuurista. Kuulemme myös energiabisneksestä tuorein silmin, puhujana Akseli Reho Vatajakosken sähköstä.

Tilaisuus on suunnattu erityisesti Satakunnan kuntien viranhaltijoille ja luottamushenkilöille, yritysten edustajille mutta paikalle ovat tervetulleita myös kaikki muut aiheesta kiinnostuneet.

Ilmastotalkoita on hiottu hyvässä yhteistyössä järjestäjien kesken. Mukana ovat Porin ja Ulvilan kaupungit ja Nakkilan kunta. Tapahtuman käytännön järjestelyistä on vastuussa kuntien yhteinen ilmastonmuutoksen hidastamisen hanke Satahima – Kohti hiilineutraalia Satakuntaa. 

Tapahtuma-aika: tiistai 21.11.2017 klo 9–15.30
Tapahtumapaikka: Agora-sali, Satakunnan ammattikorkeakoulun uusi kampus, Satakunnankatu 23, Pori

Ilmoittautuminen 14.11.2017 mennessä.  

Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.lyyti.in/ilmastotalkoot