ruoka

Etusivu / Postit "ruoka"
Kiertääkö hyvä kauttasi?

Kiertääkö hyvä kauttasi?

Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanja herättelee kuluttajia ravinnekierron haasteisiin

Ostatko jatkuvasti ruokaa enemmän kuin ehdit syödä? Oletko lisännyt proteiinin määrää ruokavaliossasi yli suositustarpeen saavuttaaksesi tavoitteesi kuntosalilla? Kierrätätkö biojätteesi tunnollisesti? Päätyykö vessanpöntöstäsi alas edellispäivän keiton jämät?

Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanja pyrkii haastamaan kuluttajat pohtimaan näitä ja monia muita kysymyksiä. Taustasta ja tavoitteista kerrotaan kampanjan kotisivuilla seuraavasti:

Ilmastonmuutoksen ohella ravinteiden tuhlaus ja vesien rehevöityminen ovat aikamme suuria ongelmia. Ratkaisut ovat omissa käsissämme.

Typpi ja fosfori ovat kaiken elämän kannalta välttämättömiä ravinteita, mutta hyödyntämättöminä ne päätyvät rehevöittämään Itämerta ja vesistöjämme.

Nykyisellään ruoantuotannossa käytetyistä ravinteista vain noin viidennes päätyy ruokalautasellemme. Lopustakin päätyy suuri osa hukkaan kuluttajien toiminnan johdosta. Tässä ei ole järkeä, sillä kaivannaisfosfori on rajallinen luonnonvara ja typen tuotanto vaatii valtavan määrän energiaa.

Jokaisella kuluttajalla on rooli ravinteiden tehokkaassa hyödyntämisessä. Kuluttajan vesistöjä rehevöittävä vaikutus aiheutuu nimittäin lähes kokonaan ruokaan ja asumisen jätevesiin liittyvistä toiminnoista. Ratkaisut ongelmiin ovat omissa käsissämme.

Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanja tuo kuvien ja faktojen kautta arjen ravinneviisaat valinnat jokaisen ulottuville.

 

 

Ravinnekiertoon voi vaikuttaa monin tavoin

Kampanja keskittyy neljään arkipäivän valintaan, joita ovat ruokahävikin vähentäminen, ravintoaineiden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen ruokavaliossa, biojätteen hyötykäyttö sekä viemäriverkon oikeaoppinen käyttö. Kampanja pyrkii levittämään tietoa kuluttajille jokapäiväisten valintojen seurauksista ja tarjoamaan uusia, ympäristöä vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja joissa arvokkaat ravinteet saadaan hyötykäyttöön.

Ravinteiden merkitys arjessa tai niiden tuhlauksen vaikutukset eivät välity suurimmalle osalle ihmisistä. Kuitenkin yksilön teoilla on vaikutuksensa ja jokainen meistä pystyy omilla teoillaan vaikuttamaan ravinteiden ja energian käyttöön. Viestintäkampanja tuo oivaltavien kuvitusten ja faktojen kautta arjen ravinneviisaat valinnat jokaisen ulottuville ja muistuttaa kuluttajan roolista isossa kuvassa. Ravinteiden kierrätys koskee meitä kaikkia.

Suomalaiset ovat havahtuneet kiinnittämään huomiota muovin määrään yhteiskunnassamme ja siitä aiheutuviin ongelmiin. Ravinteet eivät näy, mutta yhtälailla kuin muovi ovat väärässä paikassa olevat ja väärällä tavalla tuotetut ravinteet ongelmallisia.

Kampanja tarjoaa konkreettisia vinkkejä parempien valintojen tekemiseksi. Ruokahävikkiään voi pyrkiä pienentämään ostamalla tuotteista pienempiä pakkauskokoja. Vaikka kilohinta olisi tällöin suurempi, tulee pienempi pakkaus edullisemmaksi ympäristölle kun tuote käytetään kokonaan roskiin päätymisen sijasta. Ravinnerikasta ja elimistön hyötykäyttöön menevää ruokaa ovat kaudenmukaiset kasvikset, palkokasvit sekä marjat. Omaan pussiinsa lajiteltu biojäte muuttuu biokaasulaitoksessa uusiutuvaksi energiaksi. Haja-asutusalueilla tai pientaloissa kompostointi on perinteinen ja toimiva tapa biojätteen uusiokäyttöön. Viemäriverkoston toimivuutta ja kemikaalikuorman pienentämistä voi edistää vetämällä pöntöstä alas vain sinne kuuluvat jätökset sekä käyttämällä ympäristömerkittyjä pesuaineita ja kosmetiikkaa.

 

Ruokarahaa kuin roskaa? Tankkaa vain tarpeesi mukaan

Kasvuvoima on käsissäsi Viemäri ei ole musta aukko

 

Lue lisää >> https://kiertaakohyvakauttasi.fi/

Varsinais-Suomen ELY-keskus on mukana Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanjassa.

 

Saariston ympäristömessut 8.-9.6.

Messuilta vinkkejä haja-asutuksen vesihuollon ratkaisuihin

Paraisten Päivien yhteydessä järjestetään viidettä kertaa Saariston ympäristömessut. Pääteemana on tällä kertaa vesihuolto: talousveden hankinta haja-asutusalueilla ja jätevesien käsittely.

Maksuttomassa tapahtumassa jaetaan ympäristöystävällisiin asumisratkaisuihin liittyvää tietoa ja käytännön vinkkejä paikallisille asukkaille ja mökkiläisille. Yrittäjiä ja yrityksiä on mukana laaja kirjo: paikalla esitellään jätevesien käsittelylaitteita ja erilaisia talousvedenhankinnan ratkaisuja muun muassa merivettä hyödyntäen sekä kaivo-, ruoppaus- ja laiturirakentamisosaamista. Paikalla voi tutustua myös aurinkoenergiaan, kompostointiin ja kompostikäymälöihin. Ympäristöalan yhdistyksistä ja organisaatioista mukana ovat jätevesineuvontaa tarjoava Valonia, Paraisten kaupungin ympäristöosasto, Natur och Miljö, Turunmaan luontokoulu, ammattiopisto Livia ja Paraisten luonnonsuojeluyhdistys.

”Saariston ympäristömessuilta saaristolaiset voivat saada hyviä ideoita kotinsa tai loma-asuntonsa käytännön ratkaisuihin. Olemme iloisia siitä, että olemme saaneet jälleen messuillemme pari näytteilleasettajaa lisää entiseen verrattuna ja että voimme palvella asukkaitamme mahdollisimman hyvin asumiseen liittyvissä asioissa”, kertoo Paraisten kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja Petri Huovila.

Ohjelmassa taidetta, asiantuntijafoorumi ja tutustuminen biolämpölaitokseen

Tämän vuoden ympäristömessut tarjoavat mielenkiintoista oheisohjelmaa: perjantaina klo 13.00–14.20 esitetään Arboretum-esitys, jossa soitetaan kasveja, tanssitaan ja annetaan kasveille ääni. Esitys tapahtuu kuplan sisällä ja sitä voi seurata joko sen sisä- tai ulkopuolelta. Esityksen jälkeen yleisöllä on mahdollisuus soittaa kasveja ja jutustella esiintyjien kanssa. Esityksen pitää Fern Ochestra.

Kello 14.30–17.00 järjestetään messualueella Biosfäärialueen ja Åbo Akademin Skärgårdsinstitutetin Pop Up Saaristotutkimuksen foorumi, jossa ympäristötutkimuksen asiantuntijat ovat paikalla vastaamassa kysymyksiin. Asiantuntijoita on yliopistoista ja tutkimuslaitoksista, ja kysellä voi kalanjalostuksesta (Lena Arjanne), Paraisten ja Nauvon välisestä siltaideasta (Anders Jungar), saariston kulttuuriperinnöstä (Marcus Lepola), ruokahävikistä ja ravinnekierrosta (Johanna Mattila), saaristobiologiasta (Mikael von Numers) ja merenkulun historiasta (Kasper Westerlund).

Kiinnostuneille on lisäksi mahdollisuus vierailla Paraisten kaukolämmön biolämpölaitoksella, jonka puuhakkeella lämmitetään mm. Paraisten keskustaa. Avoimet ovet ja opastusta yleisölle perjantaina klo 12.00–14.00. Osoite: Lehtiniementie 14.

Lapsille Paraisten päivien yhteydessä omaa ohjelmaa: pikku tivoli ja pomppulinna

Saariston ympäristömessut pe 8.6. klo 11–17, la 9.6. klo 10–14. Messualue: Kauppiaskadun varrella oleva parkkialue, entisen Nordean ja Palokunnantalon välissä. Paikalle pääsee helposti myös Turun suunnasta bussilla.

Messujen järjestelyistä vastaavat: Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia, Paraisten kaupunki sekä Saaristomeren Biosfäärialue.

Lue lisää
> Paraisten kaupunki
> Facebook

 

Maa- ja kotitalousnaiset torjumassa hukkaa ja vaalimassa vesistöjä

Maa- ja kotitalousnaiset torjumassa hukkaa ja vaalimassa vesistöjä

Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ja Vesistökunnostusverkoston yhteisen Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hankkeen päätavoitteena on tuoda kuluttajille tietoa mahdollisuuksista vaikuttaa ympäristön, erityisesti vesistöjen tilaan omilla valinnoillaan sekä edistää ravinteiden kierrätystä.

ruokahukka_ruotuun_7cm– Tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä ja aktivoida vapaaehtoista vesienhoitotyötä havainnollistamisen ja positiivisen viestinnän avulla, kertoo ruoka-asiantuntija Anna Kari ProAgria Länsi-Suomesta.

Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 400 000 eurolla Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön –kärkihanketta.

Hukantorjuntaa tapahtumissa tai omassa arjessa

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ovat osaltaan toimimassa hankkeessa järjestäen esimerkiksi infotilaisuuksia, rantatapahtumia, webinaareja ja koulutuksia.

Aina ei tarvitse osallistua tapahtumiin, vaan kotoakin voi ilmoittautua Hukantorjuntapartioihin toteuttamaan pieniä tekoja, kuten esim. järjestämällä pakastin (hyödynnä viimevuoden sato ennen uutta) ja kertomalla teoistasi työpaikalla ja harrastuksissa kannustaen muita mukaan.

– Torjumme hukkaa ja kerromme vinkkejä omatoimiseen vesienhoitoon useissa kevään ja kesän tapahtumissa, vinkkaa Anna Kari.

 Tapahtumia Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa:

  • Aseman Kevät -tapahtuma Nousiaisissa (Vanhanasemantie 29), 19.5.2018 klo 11-15
  • Pyöräilytapahtuma, Mynämäki 23.5.32018
  • Pyhäjärvimessut ja ruokahävikki (Eura urheilutalo) 26.-27.5.2018
  • Jätteiden Yö, Ruokahukka (Hevossuontie 50, Rauma) 8.6. klo 16-20
  • Impinpäivän rantatapahtuma, Kurjenrahkan kansallispuistossa 12.6.2018 klo 16-20
  • Melontatapahtuma, Masku 28.6.2018
  • Okra, Oripään lentokentällä 4.-7.7.2018
  • Muinaistulien yö, 25.8.2018
  • Tulossa myös Rantalaidunnus-info Seilin Saarelle kesällä

Seuraa viestintää: #hukkaruotuun #ravinteetkiertoon #RAKI2 #kärkihanke #vaikutavesiin

Lue lisää
>> Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hanke
>> Hukantorjuntapartio

Lisätiedot:
Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijat
Terhi Ajosenpää, p. 043 825 1221
Katri Salminen, p. 050 664 74
Kaisu Wallin, p. 050 590 2085

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijat
Anna Kari, p. 050 555 8440
Mari Mäenpää, p. 050 603 69

Maija Willman, toiminnanjohtaja p. 0500 323 136

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi

Maa- ja kotitalousnaisten Keskus
maisemanhoidon kehitysjohtaja Leena Lahdenvesi-Korhonen p. 040 523 5133
ruoka- ja ravitsemusneuvonnan kehityspäällikkö Katja Pethman, p. 040 526 4619

Maa- ja kotitalousnaiset on ruuan, maaseutumaiseman ja yrityspalveluiden asiantuntijajärjestö ja maaseutuhenkisten ihmisten suuri ja aktiivinen verkosto. Maa- ja kotitalousnaisten noin 70 asiantuntijaa yhdessätoista alueellisessa piirikeskuksessa, jotka toimivat yhteistyössä ProAgria Keskusten kanssa. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus on järjestön valtakunnallinen keskusjärjestö.

Hallituksen kärkihanke logo fi lila RGB SaaRa

 

 

 

Löytyykö ratkaisu ilmastonmuutokseen pellolta?

”Tällä hetkellä mikään tekniikka ei siihen pysty, mutta luonto pystyy”

Maanviljelijöille etsitään yksinkertaisia ratkaisuja, joilla viljelyalueet voidaan muuttaa päästöjen lähteestä päästöjen poistajaksi.

Hiilidioksidia pitäisi poistaa ilmakehästä, että ilmastonmuutos pysyisi turvallisella tasolla. Ihminen ei ole vielä keksinyt siihen keinoja, mutta onneksi luonto on.

– Tällä hetkellä mikään tekniikka ei siihen pysty, mutta luonto pystyy, ja meidän tehtävä on antaa sille tilaa ja toimintamahdollisuus, sanoo Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtaja Saara Kankaanrinta.

Tutkijat asentavat mittalaitteita vielä melko kasvittomalle, keväiselle pellolle Carbon Action -pilottihankkeessa Qvidjan koetilalla Paraisilla. Meneillään on Ilmatieteen laitoksen ja Baltic Sea Action Group -säätiön monitieteinen tutkimushanke, jossa pyritään löytämään keinoja, miten viljelysmaat voisivat sitoa hiilidioksidia ilmakehästä maaperään.

Maatalousmaiden päästöjä ja toisaalta niiden kykyä poistaa päästöjä illmakehästä on tutkittu melko vähän. Nyt yritetään saada kokonaiskuva tilanteesta.

– Maaperän hyvin yksityiskohtaisista mikrobien prosesseista peltomittakaavaan ja valtakunnan ja kansainvälisen tason ilmastopolitiikkaan. On pyritty ottamaan mukaan nämä kaikki elementit, että maaperän hiilen sidonta saataisiin tehostumaan ja mitattua paljonko sitä on, että sitä voitaisiin käyttää hyväksi ilmastopolitiikassa, sanoo tutkimusta vetävä yksikön päällikkö ja tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta.

Yksinkertaisilla keinoilla tavoitteena itseään ruokkiva kierre

Mikä tahansa pelto voi olla ilmastonmuutoksen hillitsijä, jos sitä käsitellään oikein. Nyt tutkitaan sitä mitä pellolle pitää tehdä, jotta se sitoisi enemmän hiilidioksidia ja kääntyisi päästölähteestä päästöjen sitojaksi.

Qvidjassa tarkoitus on saada aikaan itseään ruokkiva kierre, jossa maahan sidotaan orgaanista ainetta, joka parantaa maaperän tuottavuutta, joka lisää kasvien kasvua, mikä taas sitoo lisää hiilidioksidia. Koekentällä maahan on sekoitettu erilaisia orgaanisia maanparannusaineita.

– Nyt mitataan hiilidioksidia, metaania ja ilokaasua. Mitä kaasujen konsentraatiolle tapahtuu kammion sisällä, voidaan päätellä vapautuuko niitä maaperästä ilmakehään vai sitoutuuko niitä maaperään, sanoo Ilmatieteen laitoksen ja Ilmakehätieteiden keskus INARin tutkija Liisa Kulmala.

Jos pellot pidettäisiin mahdollisimman pitkään kasvipeitteisenä ja vältettäisiin voimakasta maanmuokkausta, saataisiin jo merkittäviä muutoksia. Myös pitkäjuuriset kasvit voivat olla yksi keino, jolla hiilidioksidia saadaan syötettyä syvälle maan uumeniin.

Vain neljä promillea lisää hiiltä riittäisi

Ilmastonmuutoksen kanssa ollaan siinä pisteessä, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ei enää riitä pelkästään päästöjen vähentäminen. Sen lisäksi päästöjä pitää pystyä poistamaan ilmakehästä.

– Tällä hetkellä toimivia keinoja on tasan kaksi: toinen on metsien hiilinielujen käyttö ja toinen on viljelymaiden hiilensidonta, Liski sanoo.

Maaperässä on kolme kertaa enemmän hiiltä kuin ilmakehässä. Siksi pienikin lisäys hillitsisi ilmastonmuutosta merkittävästi: Jos peltoihin maapallon laajuisesti saataisiin sidottua neljä promillea lisää hiiltä vuosittain, se poistaisi kaiken sen hiilidioksidin ilmasta, joka sinne päästöistämme jää ja hillitsisi ilmastonmuutosta merkittävästi.

Jos se onnistuu Suomessa, se onnistuu missä tahansa

Kokeilussa on nyt mukana lähes 100 maatilaa, mutta lisää otetaan mukaan. Tavoitteena on, että keinot, joita löydetään, ovat ruuantuotannolle eli maanviljelijöille myös hyödyksi saman tien. Tällainen hyöty on esimerkiksi maan tuottavuuden lisääminen.

Baltic Sea Action Groupissa on huomattu jo nyt, että samat keinot, joilla voidaan hillitä ilmastonmuutosta, voidaan estää myös ravinteiden pääsyä pelloilta Itämereen. Juuri Itämeren tilanteen parantaminen on yksi säätiön päätavoite.

– Maan rakenteen kuntoon saattaminen lopettaa myös päästöt vesistöihin, sanoo Qvidjan koetilan omistaja Ilkka Herlin.

Hänen mukaansa maatalouden hiilensidontakeinojen käyttöönotto ilmastonmuutoksen hillinnässä on kaikkien velvollisuus, joilla on siihen mahdollisuus.

– Maanomistajat ja metsien omistajat ovat vallankäyttäjiä. Pystymme vaikuttamaan siihen, lisäämmekö biodiversiteettiä maaperässä vai emme ja lisäämmekö hiiltä maaperässä vai vähennämmekö sitä, Herlin sanoo.

Lue lisää >> yle.fi

Porin ruokahävikki ruoka-avuksi palkittiin

Porin ruokahävikki ruoka-avuksi palkittiin

Sitran ja Kuntaliiton järjestämässä kiertotaloustekoja etsineessä kisassa Porin kaupunki palkittiin ruokahävikin onnistuneesta muuttamisesta osaksi ruoka-apua ”Kiertotalous kunnan tehtävissä” -kategoriassa.

Kouluruokaa riittää viikoittain lähes 1400:lle ruoka-avun tarvitsijalle. Ylijäänyttä kouluruokaa haetaan viikoittain yhdeltätoista koululta. Hävikkiruuan kuljetuksista vastaa kaupungin työllistämispalveluiden kuljetuspaja.

– Ylijääneen kouluruuan jakelusta aiheutuu kymmenien tuhansien lisämenot, jos kuluja vertaa ruuan hävittämiseen biojätteenä. Kyseessä on siten merkittävä taloudellinen panostus ja arvovalinta, Porin palveluliikelaitoksen johtaja Marjukka Palin kertoo.

– Palkitseminen on huikea tunnustus. Ruokahävikin vähentäminen on päätavoitteemme ja ylijäävän kouluruuan hyödyntäminen ruoka-apuna auttaa aidosti, Palin iloitsee.

Ruokahävikkiä pyritään vähentämään tiedonkulkua ja ruokasuunnittelua parantamalla. Vanhempia muistutetaan esimerkiksi päiväkotien hoitoaikojen ilmoittamisen tärkeydestä, jotta ruokatilaukset osataan tehdä oikean lapsimäärän mukaan. Lisäksi kouluissa vietetään lautasjätteen vähentämisen viikkoja, jotta koululaiset huomaisivat ottaa lautaselleen vain sen verran ruokaa kuin jaksavat syödä.

Porin kaupunki on haastanut Ympäristö Nytin Haasteareenalla myös muut Lounais-Suomen kunnat vähentämään ja hyödyntämään kunnan ruokapalveluissa syntyvää ruokahävikkiä.

Porin lisäksi kilpailussa palkittiin myös neljä muuta kaupunkia.

Kaupunkistrategian painopistealueena resurssiviisaus -ratkaisu Kuopiossa vei voiton ”Strategia ja johtaminen” -kategoriassa. Kuopion ohjelman kolme päätavoitetta ovat jätteettömyys, hiilineutraalius sekä kestävä kulutuksen taso.

Nokian kaupungin bio- ja kiertotalouden ECO3-yritysalue valittiin ”Kiertotalouden markkinat” -kategorian voittajaksi. ECO3-yritysalue synnyttää uusia kiertotalouteen liittyviä liiketoiminta- ja innovaatioalustoja sekä luo uutta bio-, kierto- ja vesitalouden yritystoimintaa alueelle.

Porvoon Kevätkummun koulun Ekotapapassi voitti ”Kuntalaisten kiertotaloustietoisuus ja kasvatus” -aihealueen. Koulun ympäristötiimin kehittämään Ekotapapassiin viidesluokkalaiset merkitsevät viikon ajan vapaa-ajallaan tekemiään ekotekoja.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n kehittämä ravinteiden talteenottomenetelmä Ravita voitti ”Jätehuolto ja kierrätys” -kategorian. Ravita-prosessissa fosfori otetaan talteen fosforihappona. Se mahdollistaa fosforin hyödyntämisen laajasti erilaisissa teollisuusprosesseissa sekä lannoitetuotannossa. Menetelmä on tuotekehitysvaiheessa ja tulee soveltumaan erilaisille jätevedenpuhdistamoille.

– Ehdotuksia tuli niin pienistä kuin suurista kunnista. Esitetyt ratkaisut olivat kaikki sellaisia, joilla edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä, toteavat ympäristöpäällikkö Miira Riipinen ja erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliitosta.

Lue lisää
> Kuntatekniikka

> Porin haaste kunnille

TUTTI-uutiskirje 1/2018 – Ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksia vastaan

TUTTI – Tutkimus ja tieto voimana ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksia vastaan

Pyhäjärvi-instituutin TUTTI-hanke on tarkoitettu kaikille ympäristöstä kiinnostuneille, mutta erityisesti satakuntalaisille yrittäjille, jotka kutsutaan miettimään, ideoimaan ja jopa testaamaan uusia mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen haittojen torjunnassa. Uutiskirjeeseen on koottu uutisia ja ideoita muualta Suomesta ja maailmalta, tarkoituksena on keksiä niille satakuntalaiset sovellukset.

Valonian uutiskirje 2/2018

Lue tuore Valonian uutiskirje 2/2018

Aiheina:

  • Valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpano Lounais-Suomessa -työpaja 26.4.2018
  • Yhdessä kohti hiilineutraalia maakuntaa – Kuntatapaamiset 2018
  • Vesi kaupunkiluonnossa -seminaari Turussa 22.3.2018
  • Ruoantuottajia perehdytettiin julkishankintoihin
  • Tutustu aurinkoenergiaan kevään teemailloissa (Loimaa, Salo, Uusikaupunki)
  • Ympäristövastuullisuus esiin viestinnällä
  • ELY-keskus palkittiin fiksusta työmatkaliikkumisesta
  • Kustavin Vesilinniemen kuormitus ja kunnostustarpeet selvitettiin

>> Valonian uutiskirje 2/2018

Ravinteet kannattaa pitää kierrossa

Turun Sanomat 21.2.2018

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio perää aliokirjoituksessaan ravinneomavaraisuuteen pyrkimistä.

Riippuvuus mineraalipohjaisista tuontilannoitteista ja energiasta on riski ruokajärjestelmälle. Suomessa hukataan maatalouden sivuvirtoja, joista voisi valmistaa lannoitteita.
Kierrätykseen sopivat ravinnepitoiset materiaalit sisältävät myös orgaanista ainetta, joka parantaa maan tuottokykyä ja lisää hiiltä maaperään, mikä on tärkeää ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.

TS_21-2-2018a

 

Ympäristö Nyt -uutisviesti 4/2017

Vuoden viimeisen uutisviestin myötä Ympäristö Nyt -tiimi toivottaa Leppoisaa Joulunaikaa!

Aiheet:

  • Satakunnan kulttuuriympäristöteko
  • SaaRa-hanke Saaristomeren ruokahävikin vähentämiseksi
  • Koulujemme lähivedet
  • Ajankohtaisia uutisia, tapahtumia ja rahoitusta

>> Ympäristö Nyt -uutisviesti 4/2017

Julkisiin ruokahankintoihin tarjouksia lähituottajilta

Valonia järjestää varsinaissuomalaisille ruoan alkutuottajille ja ensiasteen jalostajille koulutusta ruokatarjousten laatimiseen. Lisäksi koulutuksissa kerrotaan yritysten välisistä yhteistyömuodoista ja omien tuotteiden markkinoinnista.

Koulutukset järjestetään Loimaan Alastarolla ja Mynämäellä.

Lue artikkeli Valonian joulukuun uutiskirjeestä >> Ruuantuottajia koulutetaan tarjoamaan julkisiin keittiöihin