ruoka

Etusivu / Postit "ruoka"
Porin ruokahävikki ruoka-avuksi palkittiin

Porin ruokahävikki ruoka-avuksi palkittiin

Sitran ja Kuntaliiton järjestämässä kiertotaloustekoja etsineessä kisassa Porin kaupunki palkittiin ruokahävikin onnistuneesta muuttamisesta osaksi ruoka-apua ”Kiertotalous kunnan tehtävissä” -kategoriassa.

Kouluruokaa riittää viikoittain lähes 1400:lle ruoka-avun tarvitsijalle. Ylijäänyttä kouluruokaa haetaan viikoittain yhdeltätoista koululta. Hävikkiruuan kuljetuksista vastaa kaupungin työllistämispalveluiden kuljetuspaja.

– Ylijääneen kouluruuan jakelusta aiheutuu kymmenien tuhansien lisämenot, jos kuluja vertaa ruuan hävittämiseen biojätteenä. Kyseessä on siten merkittävä taloudellinen panostus ja arvovalinta, Porin palveluliikelaitoksen johtaja Marjukka Palin kertoo.

– Palkitseminen on huikea tunnustus. Ruokahävikin vähentäminen on päätavoitteemme ja ylijäävän kouluruuan hyödyntäminen ruoka-apuna auttaa aidosti, Palin iloitsee.

Ruokahävikkiä pyritään vähentämään tiedonkulkua ja ruokasuunnittelua parantamalla. Vanhempia muistutetaan esimerkiksi päiväkotien hoitoaikojen ilmoittamisen tärkeydestä, jotta ruokatilaukset osataan tehdä oikean lapsimäärän mukaan. Lisäksi kouluissa vietetään lautasjätteen vähentämisen viikkoja, jotta koululaiset huomaisivat ottaa lautaselleen vain sen verran ruokaa kuin jaksavat syödä.

Porin kaupunki on haastanut Ympäristö Nytin Haasteareenalla myös muut Lounais-Suomen kunnat vähentämään ja hyödyntämään kunnan ruokapalveluissa syntyvää ruokahävikkiä.

Porin lisäksi kilpailussa palkittiin myös neljä muuta kaupunkia.

Kaupunkistrategian painopistealueena resurssiviisaus -ratkaisu Kuopiossa vei voiton ”Strategia ja johtaminen” -kategoriassa. Kuopion ohjelman kolme päätavoitetta ovat jätteettömyys, hiilineutraalius sekä kestävä kulutuksen taso.

Nokian kaupungin bio- ja kiertotalouden ECO3-yritysalue valittiin ”Kiertotalouden markkinat” -kategorian voittajaksi. ECO3-yritysalue synnyttää uusia kiertotalouteen liittyviä liiketoiminta- ja innovaatioalustoja sekä luo uutta bio-, kierto- ja vesitalouden yritystoimintaa alueelle.

Porvoon Kevätkummun koulun Ekotapapassi voitti ”Kuntalaisten kiertotaloustietoisuus ja kasvatus” -aihealueen. Koulun ympäristötiimin kehittämään Ekotapapassiin viidesluokkalaiset merkitsevät viikon ajan vapaa-ajallaan tekemiään ekotekoja.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n kehittämä ravinteiden talteenottomenetelmä Ravita voitti ”Jätehuolto ja kierrätys” -kategorian. Ravita-prosessissa fosfori otetaan talteen fosforihappona. Se mahdollistaa fosforin hyödyntämisen laajasti erilaisissa teollisuusprosesseissa sekä lannoitetuotannossa. Menetelmä on tuotekehitysvaiheessa ja tulee soveltumaan erilaisille jätevedenpuhdistamoille.

– Ehdotuksia tuli niin pienistä kuin suurista kunnista. Esitetyt ratkaisut olivat kaikki sellaisia, joilla edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä, toteavat ympäristöpäällikkö Miira Riipinen ja erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliitosta.

Lue lisää
> Kuntatekniikka

> Porin haaste kunnille

TUTTI-uutiskirje 1/2018 – Ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksia vastaan

TUTTI – Tutkimus ja tieto voimana ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksia vastaan

Pyhäjärvi-instituutin TUTTI-hanke on tarkoitettu kaikille ympäristöstä kiinnostuneille, mutta erityisesti satakuntalaisille yrittäjille, jotka kutsutaan miettimään, ideoimaan ja jopa testaamaan uusia mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen haittojen torjunnassa. Uutiskirjeeseen on koottu uutisia ja ideoita muualta Suomesta ja maailmalta, tarkoituksena on keksiä niille satakuntalaiset sovellukset.

Valonian uutiskirje 2/2018

Lue tuore Valonian uutiskirje 2/2018

Aiheina:

  • Valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpano Lounais-Suomessa -työpaja 26.4.2018
  • Yhdessä kohti hiilineutraalia maakuntaa – Kuntatapaamiset 2018
  • Vesi kaupunkiluonnossa -seminaari Turussa 22.3.2018
  • Ruoantuottajia perehdytettiin julkishankintoihin
  • Tutustu aurinkoenergiaan kevään teemailloissa (Loimaa, Salo, Uusikaupunki)
  • Ympäristövastuullisuus esiin viestinnällä
  • ELY-keskus palkittiin fiksusta työmatkaliikkumisesta
  • Kustavin Vesilinniemen kuormitus ja kunnostustarpeet selvitettiin

>> Valonian uutiskirje 2/2018

Ravinteet kannattaa pitää kierrossa

Turun Sanomat 21.2.2018

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio perää aliokirjoituksessaan ravinneomavaraisuuteen pyrkimistä.

Riippuvuus mineraalipohjaisista tuontilannoitteista ja energiasta on riski ruokajärjestelmälle. Suomessa hukataan maatalouden sivuvirtoja, joista voisi valmistaa lannoitteita.
Kierrätykseen sopivat ravinnepitoiset materiaalit sisältävät myös orgaanista ainetta, joka parantaa maan tuottokykyä ja lisää hiiltä maaperään, mikä on tärkeää ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.

TS_21-2-2018a

 

Ympäristö Nyt -uutisviesti 4/2017

Vuoden viimeisen uutisviestin myötä Ympäristö Nyt -tiimi toivottaa Leppoisaa Joulunaikaa!

Aiheet:

  • Satakunnan kulttuuriympäristöteko
  • SaaRa-hanke Saaristomeren ruokahävikin vähentämiseksi
  • Koulujemme lähivedet
  • Ajankohtaisia uutisia, tapahtumia ja rahoitusta

>> Ympäristö Nyt -uutisviesti 4/2017

Julkisiin ruokahankintoihin tarjouksia lähituottajilta

Valonia järjestää varsinaissuomalaisille ruoan alkutuottajille ja ensiasteen jalostajille koulutusta ruokatarjousten laatimiseen. Lisäksi koulutuksissa kerrotaan yritysten välisistä yhteistyömuodoista ja omien tuotteiden markkinoinnista.

Koulutukset järjestetään Loimaan Alastarolla ja Mynämäellä.

Lue artikkeli Valonian joulukuun uutiskirjeestä >> Ruuantuottajia koulutetaan tarjoamaan julkisiin keittiöihin

Tiesitkö, että ruokahävikki rehevöittää vesistöjä

Tiesitkö, että ruokahävikki rehevöittää vesistöjä

Ravinteiden kiertoa Saaristomeren matkailukohteissa – SaaRa 2017-2019

Miten yksittäinen matkailija voi vaikuttaa sinilevälauttojen ehkäisyyn ja vesistöjen tilaan? Mikä yhteys on Saaristomeren rehevöitymisellä ja ruokahävikillä? Näihin kysymyksiin tartutaan käytännön toimenpitein hallituksen kärkihankkeen pilottikohteissa Örö, Seili, Nauvo ja Jurmo (eteläinen).

SaaRa-hanke Johanna Mattila_1217Turun yliopiston Brahea-keskuksen tekemän kuluttajakyselyjen (n=133) mukaan 60 % matkailijoista kokee sinilevän ja vesistöjen rehevöitymisen vaikuttaneen negatiivisesti omaan vapaa-ajanviettoon Saaristomerellä. Kuitenkaan suurin osa matkailijoista ei tiedosta oman kuluttajakäyttäytymisen vaikutuksia asiaan. 68 % matkailijoista ei ymmärrä ruokahävikin ja rehevöitymisen välistä yhteyttä.

Tämän vuoksi hankkeessa tullaan panostamaan aktiiviseen viestintään niin matkailijoiden kuin kohteissa työskentelevienkin keskuudessa. Viestinnän avulla kiinnitetään matkailijoiden huomiota omaan kulutuskäyttäytymiseen ja jätteiden lajitteluun, erityisesti ruokahävikin tuomiin haasteisiin saaristokohteissa, joissa jätehuolto on haasteellista ja ympäristö herkkää.

Tavoitteena vähentää ruokahävikkiä kolmanneksella

Ruokahävikki on iso haaste suomalaisessa ruokaketjussa. Kaiken kaikkiaan syömäkelpoista ruokaa menee roskiin 400 miljoonaa kg vuodessa ja noin 450 miljoonan euron arvosta (Luke, Foodspill 2012).

SaaRa -hankkeen keskeisenä tavoitteena on juuri ruokahävikin vähentäminen Saaristomeren pilottikohteissa kolmanneksella. Lisäksi, kehitetään ruokahävikin kompostointia matkailukohteissa ja ennen kaikkea ravinnerikkaan kompostimullan hyödyntämistä erilaisin tuotteistetuin keinoin. Matkailukohteiden ruokahävikin ja biojätteen erilliskeräys on vielä osin puutteellista eikä ravinteita saada hyödynnettyä takaisin kiertoon. Hankkeessa etsitään kestäviä ratkaisuja, joilla voidaan välttää resurssien tuhlaus.

Toimenpiteiden avulla pystytään Saaristomeren keskeisissä matkailukohdekeskittymissä, Örö, Seili, Nauvo ja Jurmo (eteläinen), toteuttamaan ravinteiden kiertoa mahdollisimman tehokkaasti, jotta vältytään matkailun mukanaan tuomalta ravinnekuormitukselta.

Hankkeen toteuttajina ovat Turun yliopiston Brahea-keskus ja Pidä Saaristo Siistinä ry.

Lisätietoja:
Turun yliopiston Brahea-keskus
Johanna Mattila, johanna.mattila@utu.fi ; 040 565 8121
Leena Erälinna; leena.eralinna@utu.fi; p. 040 6847450

Lue lisää >> SaaRa-hanke

turun_yliopisto_cmyk_p SaaRa    PSSry SaaRa

 

Hallituksen kärkihanke logo fi lila RGB SaaRa

 

Parannusta peltomaan kasvukuntoon

Parannusta peltomaan kasvukuntoon

Peltomaan-kasvukunto_jokivarsipelto_pystyParannusta peltomaan kasvukuntoon – vesistökin hyötyy

Tammikuun aikana miniseminaarit Salossa ja Kankaanpäässä.

Salo, Astrum-keskus (Salorankatu 5-7, Salo)
maanantaina 8. tammikuuta klo 9.45-14

Kankaanpää, Kuninkaanlähteenkatu 14
maanantaina 22. tammikuuta klo 12-15.30

Tule päivittämään tietosi ajankohtaisista, peltomaan kasvukuntoa parantavista ja vesistöjen kuormitusta vähentävistä mahdollisuuksista.

Maanviljelyn ja vesienhoidon yhteisenä haasteena on maa-aineksen sekä ravinteiden huuhtoutuminen pelloilta, viljelykasvien ulottuvilta vesistöihin. Seminaarissa pureudutaan käytännönläheisiin esimerkkeihin, joilla peltomaan eroosiota ja ravinnehuuhtoumia voidaan vähentää. Tilaisuudessa pääset myös esittämään aiheeseen liittyvät kysymyksesi suoraan alan asiantuntijoille.

Seminaari on suunnattu erityisesti maanviljelijöille, mutta myös muille asiasta kiinnostuneille. Tilaisuudet ovat maksuttomia.

Lue lisää >> Seminaarin ohjelma ja ilmoittautumislinkki (ely-keskus.fi/varsinais-suomi > Tapahtumat ja koulutukset)

Itämerihaaste 10 vuotta -seminaari 14.12.

Itämerihaaste 10 vuotta -seminaari 14.12.

Itämerihaasteen valtakunnallinen verkostoitumisseminaari

Kestäviä tulevaisuudennäkymiä muuttuvalla merellä – Itämerihaaste 10 vuotta

14.12.2017 HelsinkiItämerihaaste 2017

Tänä vuonna teemana ovat uudet viitekehykset, haasteet ja tavoitteet Itämeri-työssä. Lisäksi esitellään tietysti konkreettisia verkostokumppaneiden toteuttamia Itämeri-ja vesiensuojeluaktiviteetteja. Ohjelmassa on:

  • Kansainvälisiä ja valtakunnallisia tuulia merensuojelussa, esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, ilmastonmuutos, Itämeren uusi tila-arvio sekä Suomen Itämeren alueen strategia ja merenhoidon toimenpideohjelma
  • Tuoreimpia Itämerihaasteen viittä tavoitetta toteuttavia toimia ja hankkeita esimerkiksi ravinnekierron, vedenalaisen melun ja ympäristökasvatuksen saralla
  • Pieni työpaja siitä, millaisia toimintamuotoja ja uusia tavoitteita Itämerihaasteella voisi olla nykyisen toimintakauden (2014-2018) jälkeen

Tilaisuudessa kerrotaan myös kuulumisia tapahtumista ja hankkeista, joissa Itämerihaaste on ollut tänä vuonna mukana, ja osallistujilla on mahdollisuus tuoda omia esitteitä ja materiaaleja jakoon.

Lue lisää > Itämerihaaste