ruoka

Etusivu / Postit "ruoka"
Ilmastotalkoot Satakunnassa 21.11.

Ilmastotalkoot Satakunnassa 21.11.

Tiistaina 21. marraskuuta talkoillaan ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Kiinnostavat puhujat kertovat näkemyksiään, miten pienillä valinnoilla voi jarruttaa muutosta. Ilmastotalkoisiin on vapaa pääsy.

– Tällä kertaa valitsimme löyhäksi teemaksi ilmastomuutokseen liittyvän vastuullisuuden ja eettisyyden, joten uskon, että tulemme kuulemaan hyvin mielenkiintoisia esityksiä aiheesta, toteaa ilmastoasiantuntija Tommi Lievonen.

– Kyseessä on nyt järjestyksessä yhdeksäs Ilmastotalkoot-tapahtuma Satakunnassa. Joka kerta on katsottu kaikille yhteistä ongelmaa hieman eri näkökulmista, toteaa Lievonen.

Kutkuttavia näkökulmia poliitiikasta, uskonnosta, yrittämisestä ja taiteesta

Eija-Riitta Korhola ja Oras Tynkkynen avaavat Ilmastotalkoiden puhepotretin kertomalla näkemyksiään ympärillämme tapahtuvasta muutoksesta ja sen hillintäkeinoista. Kuulemme Verso Food Oy:n Tarja Ollilalta, millainen on ollut härkäpavun uusi tuleminen muinaisajoista lähikauppaamme. Rovasti Ilkka Sipiläinen evankelisluterilaisesta kirkosta kertoo kirkon roolista ilmastonmuutoksessa ja vapaa taiteilija Antti Majava pohtii, voiko taide auttaa meitä pääsemään ulos ylikulutuskulttuurista. Kuulemme myös energiabisneksestä tuorein silmin, puhujana Akseli Reho Vatajakosken sähköstä.

Tilaisuus on suunnattu erityisesti Satakunnan kuntien viranhaltijoille ja luottamushenkilöille, yritysten edustajille mutta paikalle ovat tervetulleita myös kaikki muut aiheesta kiinnostuneet.

Ilmastotalkoita on hiottu hyvässä yhteistyössä järjestäjien kesken. Mukana ovat Porin ja Ulvilan kaupungit ja Nakkilan kunta. Tapahtuman käytännön järjestelyistä on vastuussa kuntien yhteinen ilmastonmuutoksen hidastamisen hanke Satahima – Kohti hiilineutraalia Satakuntaa. 

Tapahtuma-aika: tiistai 21.11.2017 klo 9–15.30
Tapahtumapaikka: Agora-sali, Satakunnan ammattikorkeakoulun uusi kampus, Satakunnankatu 23, Pori

Ilmoittautuminen 14.11.2017 mennessä.  

Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.lyyti.in/ilmastotalkoot 

 

Vähemmän lihaa – vettä riittää paremmin

Suojeluasiantuntija Annukka Valkeapää, WWF

Maatalous käyttää valtaosan, 70 %, kaikesta maailman makean veden kulutuksesta.

suomen_vesijalanjalki_osuudet
Maataloustuotteiden tuotantoon käytetty vesi kilpailee usein muiden kriittisten tarpeiden kanssa; sitä pitäisi riittää myös esimerkiksi juomavedeksi ja ylläpitämään luonnonympäristöjä. Maatalouden runsas veden käyttö johtaa myös vesivarojen vähenemiseen ja niiden ylikulutukseen.

Suomessa vedestä ei ole niukkuutta, mutta niin sanotun piiloveden tuonnin vaikutukset ovat merkittävät. Puolet suomalaisesta vedenkulutuksesta on ulkomailla, ja peräti 97 % veden käyttöön liittyvistä monimuotoisuusvaikutuksista kohdistuu Suomen rajojen ulkopuolelle. Kuvio 1 näyttää, mistä suomalaisten veden käyttö, niin sanottu vesijalanjälki, koostuu. Lihan ja maitotuotteiden osuus on 40 % kaikesta vedenkulutuksestamme. Kaikesta ruokaan liittyvästä vedenkulutuksestamme niiden osuus on puolet.

Eläinperäisen ruoan tuotanto kuluttaa siis suhteessa paljon enemmän vettä kuin kasviperäisen ruoan tuotanto: maailmanlaajuisesti 30 % maatalouden käyttämästä vedestä menee eläintuotannon käyttöön, vaikka se tuottaa vain 11 % maatalouden tuotannosta kilogrammoina.

Vähentämällä lihankulutusta jokainen meistä voi päivittäin vaikuttaa merkittävästi siihen, että maailmanlaajuisesti niukat vesivarat riittävät myös muihin tarkoituksiin.

Kaupan hävikistä aineet kotitaloustunnille

Länsi-Suomi 12.9.2017

Valtakunnallisella hävikkiviikolla yläkoulujen kotitalouden valinnaisryhmät osallistuvat Hävikki-battle -kilpailuun. Näin muun muassa Rauman normaalikoululla. Battlessa kaupan hävikkiraaka-aineista varmistetaan kahden ruokalajin aterioita.

LS_12-9-2017b

Ravinnekierrätyksen jokainen askel vaikuttaa

Ravinnekierrätyksen jokainen askel vaikuttaa

Ruovikosta-ruokapöytäänKierrätysaskeleet kiihtyvät juoksuun

Ruovikosta ruokapöytään -seminaarissa 1.11. tekijät ja vaikuttajat kohtaavat

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys rantautuvat vahvasti suomalaiseen yhteiskuntaan. Vaikuttajat, päättäjät, toteuttajat, haastajat ja tekijät kohtaavat toisensa laajapohjaisessa seminaarissa marraskuun alussa.

Seminaarin alussa esiintyy räväkkäpuheisena tunnettu aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäki.

– Kierrätys kiinnostaa ihmisiä, jotka pohtivat tekojensa seurauksia ja tekevät esimerkiksi ostopäätöksiään niiden perusteella, Katajamäki tiivistää.

– Suomi on pienten paikallisyhteisöjen maa. Maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelu on tarpeetonta.  Aktiiviset ihmiset ottavat aloitteen omiin käsiinsä. Voidaan puhua tekemisen demokratiasta, Katajamäki sanoo ja nostaa esiin käytännön esimerkkinä lähiruokaa myyvien REKO-renkaiden kasvavan suosion.

Askel merkitsee

Ruovikosta ruokapöytään -seminaarin järjestäjinä ovat RANKU eli Ravinneneutraali kunta-, Ruokopelto- ja Järki Lannoite-hankkeet. Kaikki tähtäävät ravinteiden ja materiaalien kierrätyksen tehostamiseen ja jokaisella on oma työkalupakkinsa käytettävissä. Seminaari on osa Suomi 100 -tapahtumien sarjaa.

– Toimivassa kierrätysketjussa jokainen on tärkeä lenkki, projektikoordinaattori Sanna Tikander RANKU-hankkeesta korostaa.

– Suomessa syntyy ravinnerikkaita biomassoja yli 21 miljoonaa tonnia vuodessa. Niiden sisältämien ravinteiden hyödyntäminen on puutteellista, vaikka ravinteiden kierrätys hyödyttäisi niin maamme taloutta kuin ympäristön tilaakin. Nyt haetaan vastauksia ja älykkäitä ratkaisuja, jotta tällaisia lukuja ei syntyisi.

– Esimerkiksi kierrätyslannoitteiden kehittämisessä otetaan koko ajan reippaita askeleita oikeaan suuntaan. Ravinteita, joita peltokasvit voivat käyttää hyödykseen, kannattaa jalostaa helposti ja taloudellisesti käytettävään muotoon, sanoo näiden asioiden eteen töitä paiskiva Järki Lannoitteen projektikoordinaattori Kaisa Riiko.

– Ruuantuotannossa eletään kiertotalouden ytimessä. Tuottaja ei onnistu työssään, ellei peltoihin löydy ravinteita antamaan kasvuvoimaa. Ratkaisuja haetaan koko ajan laajalla rintamalla. Niiden kehittäminen on yhteinen etu.

Askel pitenee

Kolmen hankkeen yhteisseminaarissa haetaan vahvuuksia ja keinoja matkalla kohti yhteisiä tavoitteita. Kantava ajatus on, että jokaisella askeleella on vahva merkitys.

– Seminaarin tavoitteena on rakentaa uusia askelkuvioita, joissa yhteistyön voimaa hyödynnetään, Ruokopelto-hankkeen projektikoordinaattori Maria Yli-Renko korostaa.

Hän nostaa esiin viljelijöiden vahvaa sitoutumista ja ennakkoluulotonta asennetta, kun hankkeen aikana on kokeiltu ruovikon niittoa ja silppuamista sekä haettu ruokosilpulle jatkokäyttöä peltojen kasvukunnon kohentajana.

Askel käytäntöön

Parikymmentä alan hanketta ja yritystä esittäytyy seminaarin ajan hanketorilla virastotalon aulatiloissa. Viljelypäällikkö Kimmo Pusa Finnamylistä kertoo, miten yritys on onnistunut oikeilla käsittelymenetelmillä jalostamaan lisäarvotuotteita tärkkelysperunan solunesteestä, joka aiemmin levitettiin sellaisenaan pelloille. Samalla levitettävä määrä on pienentynyt dramaattisesti.

– Jalostamme solunesteen perunaproteiinijauheeksi ja nestemäiseksi lannoitteeksi. Etsimme koko ajan uusia ratkaisuja. Nyt juuri on työn alla oikeanlaisen levityskaluston löytäminen. Se tulee olemaan jotakin lietteen levityskaluston ja kasvinsuojeluaineiden levitysruiskun väliltä.

– Tuotekehitys on vienyt eteenpäin. Pitkälle jalostettua luomukelpoista lannoitettamme levitetään nyt alle 10 kuutiota hehtaarille keväisin, kun solunesteenä sitä jouduttiin levittämään moninkertainen määrä syksyisin.

Pusa on mukana Ruovikosta ruokapöytään -seminaarin Tahtotila tulevaisuuteen -paneelikeskustelussa, jonka vetää ympäristöneuvos Tarja Haaranen.

SuomiFinland100-tunnus_sininen_RGBRANKU-, Ruokopelto- ja Järki Lannoite -hankkeiden yhteinen loppuseminaari keskiviikkona 1.11.2017 klo 9.30 -15.30 Valtion Virastotalossa, Itsenäisyydenaukio 2, Turku. Lisäksi aulassa on aiheeseen liittyvä hanketori.

Ilmoittautuminen on päättynyt, mutta muutama varapaikka on jäljellä. Ilmoittaudu tästä, tilanne varmistetaan sinulle sähköpostilla.

Lue lisää > Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ruovikosta ruokapöytään -seminaari marraskuussa

Ruovikosta ruokapöytään -seminaari marraskuussa

Ravinnekierrätyksen jokainen askel vaikuttaa

Tervetuloa RANKU-, Ruokopelto- ja Järki Lannoite -hankkeiden yhteiseen loppuseminaariin 1.11.2017 klo 9.30 – 15.30

Virastotalo, Itsenäisyydenaukio 2, Turku

Toimiva ravinnekierrätys on tulevaisuuden ruuantuotannon edellytys, omavaraisuuden lähde ja järkevä ratkaisu moneen ongelmaan. Se on myös kiitos ympäristölle.

Ravinnekierrätyksen askeleet voivat olla pieniä tai suuria, mutta kaikki ne johtavat samaan suuntaan – kestävään tulevaisuuteen. Lisää vauhtia askeleisiin kannattaa tulla hakemaan seminaarista.

Näissä hankkeissa on tehty lujasti töitä tulevaisuuden eteen, ja nyt on aika antaa viestikapula eteenpäin. Tule kuuntelemaan, millaisia askelia ravinnekierrätyksen eteen on otettu ja askel kannattaa suunnata seuraavaksi.

Seminaarin rahoituksessa ja järjestelyissä ovat mukana ympäristöministeriö, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Baltic Sea Action Group ja em. hankkeet.

SuomiFinland100-tunnus_sininen_RGBLue lisää ja tule mukaan! >> Ohjelma ja ilmoittautuminen (ymparisto.fi/ranku)

 

Tapahtuma on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa

Yritykset ideoimaan ilmastonmuutoksen haittojen torjuntaa

TUTTI-hanke on tarkoitettu kaikille ympäristöstä kiinnostuneille, mutta erityisesti satakuntalaisille yrittäjille.

Pyhäjärvi-instituutti kutsuu yrityksiä ideoimaan ja jopa testaamaan uusia mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen haittojen torjunnassa.

Tutti-uutiskirjeeseen on koottu uutisia ja ideoita muualta Suomesta ja maailmalta, tavoitteena keksiä niille satakuntalaiset sovellukset.

Lue lisää TUTTI-uutiskirje 2/2017 >>

Vegebuumi vauhditti Biofermen kasvuun

Viime vuosien maidoton megatrendi näkyy Yosa–kauravälipaloja valmistavan kaarinalaisen Bioferme Oy:n ripeässä kasvussa.

Yrityksen liikevaihto kasvoi vuodessa 45 % nousten 6,8 miljoonaan euroon. Kauratuotteiden kysyntä on edelleen kiihtynyt alkuvuodesta.

Yosa-kauravälipalat ovat suomalainen innovaatio, joka tuotiin markkinoille jo 20 vuotta sitten. Niitä valmistaa kaarinalainen perheyritys Bioferme Oy. Yosa oli ensimmäinen tuote maailmassa, joka valmistettiin fermentoimalla kauraa tarkoin valituilla probioottisilla maitohappo- ja bifidobakteereilla. 90-luvulla Yosa-kauravälipalat tunnettiin lähinnä maitoallergisten keskuudessa, mutta nykyään ne ovat jo koko kansan herkkuja.

Yrityksen pieni koko on mahdollistanut ketterän ja nopeasti ajan trendeihin vastaavan tuotekehityksen. Vuosien varrella tuoteperhe on laajentunut lukuisilla tuoteuutuuksilla. Uusimmat tulokkaat ovat kermaviilin tavoin ruoanlaittoon käytettävä Yosa Food Kaurafraiche, herneproteiinia sisältävät Yosa Sport -välipalat sekä kreikkalaisen jogurtin kasvipohjainen vaihtoehto Yosa Greek Style. Kaikki ovat lajissaan ensimmäisiä maailmassa. Viimeisimmäksi markkinoille tuli Yosa Sport -tuoteryhmän uusin maku päärynä-vanilja.

– Olemme erittäin iloisia, että kuluttaja enenevissä määrin valitsee kasvipohjaisista välipaloista nimenomaan kotimaisen vaihtoehdon, sanoo Biofermen toimitusjohtaja Niko Scharlin.

– Terveellisyytensä lisäksi Yosat ovat myös ympäristöeettinen vaihtoehto, sillä tuotteemme ovat täysin vegaanisia ja käytämme raaka-aineena suomalaista kauraa.

Lue lisää >> Y-lehti, Varsinais-Suomen Yrittäjä