ruoka

Etusivu / Postit "ruoka"

Kaupan hävikistä aineet kotitaloustunnille

Länsi-Suomi 12.9.2017

Valtakunnallisella hävikkiviikolla yläkoulujen kotitalouden valinnaisryhmät osallistuvat Hävikki-battle -kilpailuun. Näin muun muassa Rauman normaalikoululla. Battlessa kaupan hävikkiraaka-aineista varmistetaan kahden ruokalajin aterioita.

LS_12-9-2017b

Ruovikosta ruokapöytään -seminaari marraskuussa

Ruovikosta ruokapöytään -seminaari marraskuussa

Ravinnekierrätyksen jokainen askel vaikuttaa

Tervetuloa RANKU-, Ruokopelto- ja Järki Lannoite -hankkeiden yhteiseen loppuseminaariin 1.11.2017 klo 9.30 – 15.30

Virastotalo, Itsenäisyydenaukio 2, Turku

Toimiva ravinnekierrätys on tulevaisuuden ruuantuotannon edellytys, omavaraisuuden lähde ja järkevä ratkaisu moneen ongelmaan. Se on myös kiitos ympäristölle.

Ravinnekierrätyksen askeleet voivat olla pieniä tai suuria, mutta kaikki ne johtavat samaan suuntaan – kestävään tulevaisuuteen. Lisää vauhtia askeleisiin kannattaa tulla hakemaan seminaarista.

Näissä hankkeissa on tehty lujasti töitä tulevaisuuden eteen, ja nyt on aika antaa viestikapula eteenpäin. Tule kuuntelemaan, millaisia askelia ravinnekierrätyksen eteen on otettu ja askel kannattaa suunnata seuraavaksi.

Seminaarin rahoituksessa ja järjestelyissä ovat mukana ympäristöministeriö, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Baltic Sea Action Group ja em. hankkeet.

SuomiFinland100-tunnus_sininen_RGBLue lisää ja tule mukaan! >> Ohjelma ja ilmoittautuminen (ymparisto.fi/ranku)

 

Tapahtuma on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa

Yritykset ideoimaan ilmastonmuutoksen haittojen torjuntaa

TUTTI-hanke on tarkoitettu kaikille ympäristöstä kiinnostuneille, mutta erityisesti satakuntalaisille yrittäjille.

Pyhäjärvi-instituutti kutsuu yrityksiä ideoimaan ja jopa testaamaan uusia mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen haittojen torjunnassa.

Tutti-uutiskirjeeseen on koottu uutisia ja ideoita muualta Suomesta ja maailmalta, tavoitteena keksiä niille satakuntalaiset sovellukset.

Lue lisää TUTTI-uutiskirje 2/2017 >>

Vegebuumi vauhditti Biofermen kasvuun

Viime vuosien maidoton megatrendi näkyy Yosa–kauravälipaloja valmistavan kaarinalaisen Bioferme Oy:n ripeässä kasvussa.

Yrityksen liikevaihto kasvoi vuodessa 45 % nousten 6,8 miljoonaan euroon. Kauratuotteiden kysyntä on edelleen kiihtynyt alkuvuodesta.

Yosa-kauravälipalat ovat suomalainen innovaatio, joka tuotiin markkinoille jo 20 vuotta sitten. Niitä valmistaa kaarinalainen perheyritys Bioferme Oy. Yosa oli ensimmäinen tuote maailmassa, joka valmistettiin fermentoimalla kauraa tarkoin valituilla probioottisilla maitohappo- ja bifidobakteereilla. 90-luvulla Yosa-kauravälipalat tunnettiin lähinnä maitoallergisten keskuudessa, mutta nykyään ne ovat jo koko kansan herkkuja.

Yrityksen pieni koko on mahdollistanut ketterän ja nopeasti ajan trendeihin vastaavan tuotekehityksen. Vuosien varrella tuoteperhe on laajentunut lukuisilla tuoteuutuuksilla. Uusimmat tulokkaat ovat kermaviilin tavoin ruoanlaittoon käytettävä Yosa Food Kaurafraiche, herneproteiinia sisältävät Yosa Sport -välipalat sekä kreikkalaisen jogurtin kasvipohjainen vaihtoehto Yosa Greek Style. Kaikki ovat lajissaan ensimmäisiä maailmassa. Viimeisimmäksi markkinoille tuli Yosa Sport -tuoteryhmän uusin maku päärynä-vanilja.

– Olemme erittäin iloisia, että kuluttaja enenevissä määrin valitsee kasvipohjaisista välipaloista nimenomaan kotimaisen vaihtoehdon, sanoo Biofermen toimitusjohtaja Niko Scharlin.

– Terveellisyytensä lisäksi Yosat ovat myös ympäristöeettinen vaihtoehto, sillä tuotteemme ovat täysin vegaanisia ja käytämme raaka-aineena suomalaista kauraa.

Lue lisää >> Y-lehti, Varsinais-Suomen Yrittäjä

Laske ravinnekuormituksesi!

Laske ravinnekuormituksesi!

ymparisto.fi 3.2.2017

Kuluttaja voi nyt selvittää kulutustottumustensa vaikutuksia Itämeren ravinnekuormitukseen.

Suomen osuus Itämeren ravinnekuormasta on noin 10 prosenttia. Ruuantuotanto aiheuttaa noin 60 prosenttia keskimääräisen suomalaisen Itämeri-jalanjäljestä. Myös jätevesien osuus on merkittävä, noin neljännes.

Helpoin tapa vähentää kuormitusta on lisätä kotimaisen luonnonkalan ja kasviravinnon osuutta ruokavaliossa. Oman asuinkunnan jätevedenpuhdistamon teho on myös ratkaiseva. Kuntalaisena voit pyrkiä vaikuttamaan näihinkin ratkaisuihin.

Itämeri-laskurin ovat kehittäneet Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Hanketta ovat tukeneet maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, John Nurmisen Säätiö ja Helsingin Sanomat.

Lue lisää >>

Kurkku ja tomaatti_Taru Rantala_Vastavalo_342259

Lähikalahankkeessa tapahtuu

Lähikalahankkeessa tapahtuu

lähikalahanke1 JNSKeväällä 2015 käynnistynyt John Nurmisen Säätiön Lähikalahanke jatkuu, ja kevään kalastussesonki on jo ovella.

Kalastajahaku kaudelle 2017 on käynnissä hankkeen verkkosivuilla. Hankkeessa on kahden aikaisemman kauden aikana kalastettu yhteensä noin 200 000 kg lahnaa ja särkeä, josta valmistetaan herkullista lähiruokaa Turun seudun ateriapalvelu Arkean asiakkaille. Myös pääkaupunkiseudulla on syksystä 2016 alkaen päästy maistelemaan lähikalapihvejä osana Palmia Oy:n ja Espoo Cateringin ruokatarjontaa.

– Hankkeen päätavoitteena on kierrättää ravinteita meriekosysteemistä maalle ja samalla tukea Saaristomeren tilan parantamiseen tähtääviä päästövähennystoimia, kertoo projektipäällikkö Miina Mäki John Nurmisen Säätiöstä.

Hanke tukee kestävän kiertotalouden periaatteita edistämällä Saaristomeren särkikalojen hyötykäyttöä ihmisravintona. Lähikalahanke onkin valittu esimerkkinä mukaan myös Sitran laatimaan Suomen kiertotalouden tiekarttaan, jossa nostetaan esiin parhaita käytäntöjä ja pilotteja, jotka ovat helposti monistettavissa ja tarjoavat lisäarvoa kansallisesti omalla toimialueellaan. (Suomen kiertotalouden tiekartta – selvitys, Sitra 2016)

Lähikalahanke pähkinänkuoressa

lähikalahanke3 JNSHankkeessa kalastetaan kohdennetusti vajaasti hyödynnettyä särkikalaa, ensisijaisesti Saaristomeren alueella. Kalastukselle on asetettu reunaehdot, joilla varmistetaan, että toiminta on kestävän kehityksen arvojen mukaista. Särkikalasaalis hyödynnetään kokonaisuudessaan: suurin osa jatkojalostetaan elintarvikekäyttöön ja käyttämätön kala-aines pyritään hyödyntämään joko kalanrehuna tai energiantuotannossa. Hankkeeseen osallistuvat sopimuskalastajat valitaan avoimen hakumenettelyn kautta. Mukana olevat kalastajat sitoutuvat hankkeessa määriteltyihin reunaehtoihin fosforinpoistopalkkiota vastaan. Palkkio koskee ainoastaan särkikalasaalista.

Tavoitteena on ohjata mahdollisimman suuri määrä kalastetusta särkikalasta elintarvikekäyttöön. Saalis toimitetaan ensisijaisesti hankkeen yhteystyökumppaneille, jotka maksavat elintarvikkeeksi menevälle, laatukriteerit täyttävälle saaliinosalle markkinahinnan. Kalastajat tekevät sopimukset saaliin myymisestä ja toimittamisesta itse suoraan ostajien kanssa.

John Nurmisen SäätiöLähikalahanke on myös mukana yhtenä pilottina NutriTrade –hankkeessa (NutriTrade – Piloting a Nutrient Trading Scheme in the Central Baltic), jota osarahoittaa EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma (2015–2018). NutriTrade-hankkeessa luodaan järjestelmä Itämeren alueen vapaaehtoiselle ravinnevähennystoimien tarjoamiselle ja rahoittamiselle. NutriTrade on EU:n Itämeristrategian lippulaivahanke, ja sitä johtaa John Nurmisen Säätiö.

Lue lisää >> John Nurmisen Säätiö

NutriTrade_EU_logos_small

Mat av mörtfiskar

Mörtfiskarna var tidigare viktiga matfiskar, men numera används de mera sällan vid matlagning och anses allmänt vara skräpfisk. Mörtfiskar underskattas alldeles i onödan: man kan tillreda läckra och hälsosamma rätter av dem och samtidigt dra sitt står till stacken inom vattenskyddet! Mörten och braxen är de bäst kända mörtfiskarna, men i våra vatten förekommer nästan 20 mörtfiskarter, såsom björkna, ruda, löja, sutare och id.

Mörfiskarna trivs i eutrofa vatten

nuottamiesKännetecknande för eutrofa (övergödda) vatten är bl.a. blågrönalgblomningar, grumligt vatten, igenväxning av stränderna, ökad vattenväxtlighet och förändringar i fiskbeståndet. Mörtfiskarna klarar sig i allmänhet bättre än andra fiskar då vattenmiljöer blir eutrofare. De främjar till och med till eutrofieringen. Mörtfiskarna äter nämligen planktondjur, och planktondjuren för sin del håller bukt på växtplanktonet (mängden alger) genom att äta av det. Ett stort mörtfiskbestånd reducerar effektivt mängden planktondjur, och då kommer algerna åt att öka i antal. Mörtfiskarna främjar eutrofieringen också för att de bökar i bottnen då de söker efter mat. Det här medför att mer näringsämnen frigörs från bottensedimentet i vattnet och sedan utnyttjas av algerna. Näringsämnen kommer ut i vattnet också med fiskarnas avföring. Rikligt med näringsämnen är bundna i mörtfiskarna, så genom fiske av mörtfiskar kan man avlägsna en massa näringsämnen ur sjöar.

Närfisk i stället för importfisk

muikkusaalisVi finländare äter nästan 15 kg fisk per person och år, men merparten av denna mängd är utländsk, importerad fisk. Konsumtionen av inhemsk fisk har minskat på 2000-talet med en tredjedel medan konsumtionen av importerad fisk nästan har fördubblats under samma tid. Huvudparten av den importerade fisken består av odlad lax från Norge. Vad gäller inhemsk fisk äter vi mest odlad regnbåge och i mycket mindre grad vilda fiskar.

Det lönar sig att äta mera inhemsk fisk, för det är bra för både miljön och vår egen hälsa. Enligt de finska näringsrekommendationerna bör vi äta fisk 2–3 gånger i veckan och variera mellan olika sorter. Fisk är en utmärkt proteinkälla och den innehåller D-vitamin och nyttiga fettsyror. Mörtfiskarna utgör ett inhemskt samt etiskt och ekologiskt alternativ till importerad och odlad fisk. Dessutom är de äkta närfisk tillsammans med alla andra inhemska, smakliga vilda fiskar.

Läckerheter av mörtfisk

Förr i tiden brukade man bl.a. salta och torka mörtfisk i Finland. Nuförtiden drar vi oss för att använda mörtfiskar i matlagningen huvudsakligen för att de är så beniga. Om man bereder och tillreder mörtfiskar på rätt sätt kan man trolla fram många delikatesser. Ett gott exempel är rökt braxen. Man kan mala mörtar med en köttkvarn eller mixer och tillreda en färs, biffar eller fiskbullar av fiskmassan. Det lönar sig också tillreda mört i glasburkar i ugnen (finskans purkkisärki), så kallad ”savolaxsardin”. Då mörtburkarna gräddats i ugnen i flera timmar är fiskbenen så mjuka att man inte ens märker dem. Det finns oändliga möjligheter! Också yrkeskockar har tagit fram nya mörtfiskrätter – med gott resultat. Det finns massor med recept på nätet, och det finns nuförtiden också olika slags mörtprodukter i butikerna.

Användningen av mörtfisk främjas också inom flera projekt. Exempelvis i Pyhäjärvi-institutets projekt ”Järvikalaa Nam” utvecklade man i samarbete med företaget Apetit Ruoka Oy år 2015 en insjöfiskbiff för yrkeskök. Efterfrågan har redan överträffat utbudet. Vårdfisket i Pyhäjärvi ger 230 000 kilogram mörtfisk om året, vilket räcker till för storköken men inte till försäljning till vanliga konsumenter.

Ett av målen för John Nurminens stiftelses Närfiskprojekt är att utöka användningen av mörtfiskar som människoföda och att skapa en permanent livsmedelkedja och efterfrågan hos storhushåll och konsumenter på fiskprodukter framställda av mörtfiskar.

Nådendals närfiskutmaning

På utmaningsarenan, som följer Sydvästra Finlands miljöprogram, utmanar Nådendals stads måltidstjänster olika kommuners måltidstjänster att använda närfisk i sina matportioner. I Nådendal har man redan i flera år haft närfiskbiffar (mört, braxen och abborre) på matlistan bl.a. i skolor. Hittills har städerna Salo, Pemar och S:t Karins samt Sagu kommun och Arkea Oy svarat på Nådendals utmaning.

Läs mera

Käytä järkeä, syö myös särkeä!

Käytä järkeä, syö myös särkeä!

Lisäämällä luonnonkalan, myös särkikalan käyttöä ruuanvalmistuksessa, poistat vesistöistä ravinteita ja tasapainoitat sekä ruokavaliota että ravintoverkkoa.

nuottamiesSuomalaiset syövät kalaa vuodessa lähes 15 kg/henkilö, mutta suurin osa tästä on ulkolaista tuontikalaa. Kotimaisen kalan kulutus on vähentynyt 2000-luvulla noin kolmanneksella ja tuontikalan määrä on vastaavasti lähes kaksinkertaistunut. Tuontikalasta suurin osa on norjalaista kasvatettua lohta. Myös kotimaisista kaloista syödään eniten kasvatettua kirjolohta ja luonnonkalojen osuus on varsin pieni. Särkikaloja väheksytään suotta, sillä niistä saa valmistettua maukkaita ja terveellisiä ruokia ja lisäksi niiden syöminen on vesiensuojeluteko! Särkikaloista tunnetuimmat ovat särki ja lahna.

Särkikalat toimivat osaltaan rehevöitymisen ylläpitäjinä

Ne syövät eläinplanktonia, joka puolestaan pitää kasviplanktonin (levien) määrän kurissa syömällä sitä. Runsas särkikalakanta vähentää eläinplanktonin määrää tehokkaasti, jolloin levät pääsevät runsastumaan. Särkikalat ylläpitävät rehevöitynyttä tilaa myös pöyhimällä pohjaa ruokaa etsiessään. Särkikaloihin on sitoutuneena paljon ravinteita, joten niiden kalastuksella saadaan poistettua vesistöstä myös merkittäviä määriä ravinteita.

Suurtalouskeittiöt näyttävät mallia

Lounais-Suomen ympäristöohjelmaa toteuttavalla haasteareenalla Naantalin kaupungin ateriapalvelut on haastanut kuntien ruokapalveluja tarjoamaan lähikalaa ruokalautasillaan. Naantalissa lähikalapihvejä (särki, lahna ja ahven) on ollut tarjolla mm. kouluissa jo useamman vuoden ajan. Naantalin haasteeseen ovat tähän mennessä vastanneet Salon, Paimion ja Kaarinan kaupunki, Sauvon kunta sekä Arkea Oy.

Lue lisää, voit vaikuttaa

Vaikuta vesiin -kampanja huhtikuussa 2016 maaliskuuhun 2017.

  • Twitter @ymparistonyt #vaikutavesiin
  • Facebook Vaikuta vesiin Nyt