roska

Etusivu / Postit "roska"

Roskakalalive alkaa maanantaina 9.7.

Suomen vanhimmat roskakalat voivat elää jopa 1000-vuotiaiksi

Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) käynnistää Facebook-sivullaan Roskakalaliven maanantaina 9.7 noin klo 12 alkaen. Turkulaisten on mahdollista seurata Roskakalaliveä myös paikan päällä Hansakorttelissa Thalia-torin ylätasanteella, missä lähetys kuvataan. PSS ry kertoo, että roskakaloilla he tarkoittavat tyypillisiä meriroskia, kuten muovikasseja- ja pulloja. Niiden hajoaminen vedessä kestää 100-1000 vuotta.

PSS ry on vuonna 1969 perustettu järjestö, joka toimii puhtaamman saaristo- ja järviluonnon puolesta. Järjestön toiminta-alueita ovat Saaristomeri, Saimaa, Päijänne, Pohjanlahti, Pirkanmaa ja Itäinen Suomenlahti. PSS ry tekee konkreettista työtä merialueiden, rantojen, sisävesien ja saariston puhtaana pitämisen eteen aina jätepisteiden ja käymälöiden ylläpidosta retkisatamien huoltoon sekä kansalaisille tiedottamiseen ympäristöasioista. Järjestö kertoo tavoitteekseen neuvoa ihmisiä siitä, miten liikkua vesillä ympäristöä kunnioittavalla sekä huomioivalla tavalla.

roskakalalive
Suomen yleisimmät roskakalat esittelyssä. Kuva: Pidä Saaristo Siistinä ry 2018

Roskakalaliven tavoite

Roskakalalivellä halutaan herätellä kansalaisia huomioimaan vesistöjemme alati huononeva tila. Yksittäisen kansalaisen valinnoilla voidaan vaikuttaa vesien tilaa; jos jatkamme roskaamista, on vesistöissä vuoteen 2050 mennessä enemmän roskaa kuin kaloja.

”Kaupunkiympäristö on mittava meriroskan lähde. Harva tietää, että suurin osa Itämeren roskista kulkeutuu vesistöihin joko suoraan ihmisen välityksellä tai esimerkiksi hulevesiä pitkin. Erityisen tavallista on heittää tupakantumpit sadevesikaivoihin tietämättä, että hulevedet johdetaan lähes kaikkialla suoraan puhdistamatta lähimpään vesistöön”, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektipäällikkö Anna von Zweygbergk.

Mukana myös maailman yleisin meriroska

Maailman yleisin meriroska kaikilla maailman merillä ja rannoilla onkin tupakantumppi. Suomen rannoilta löytyy noin 300 tumppia jokaista sataa metriä kohden.

”Myös tupakantumppi sisältää muovia. Filtteri on selluloosa-asetaattia, jonka hajoaminen mikromuoveiksi voi kestää olosuhteista riippuen yli 10 vuotta. Tupakka sisältää yli 400 kemikaalia, joista n. 100–200 on ihmisille haitallisia. Lisäksi monet eläimet erehtyvät syömään tumppeja, jolloin kemikaalit imeytyvät niihin tai ne voivat tukehtua”, kertoo von Zweygbergk.

PSS ry kehottaakin tupakoitsijoita keräämään tumpit esimerkiksi taskutuhkikseen, jollaiseksi kelpaavia rasioita löytyy ruokakaupasta. Taskutuhkiksen tulee olla kätevyyden kannalta mieluiten pieni, kannellinen astia, kuten peltirasia.

PSS ry haluaa myös muistuttaa, että jokaisella roskaa tuottavalla on päävastuu omista roskistaan ja niiden kierrätyksestä. Sekä kaupunkiasumisen oloissa että tapahtumissa kierrätys on nykypäivänä tehty helpoksi kuluttajalle. Tärkeää on huolehtia, etteivät roskat joudu vesistöihin tai niiden lähettyville ja päädy sinne myöhemmin hulevesien myötä.

Lue lisää

> Roskakalalive (9.7.2018 klo 12 alkaen) – PSS ry Facebook

> Tiedote Roskakalalivestä –Täältä tulee Roskakalalive – Suomen vanhimmat roskakalat elävät jopa 1000-vuotiaiksi!

> Pidä Saaristo Siistinä ry -kotisivut

 

Tuhansien vesien maa

Tuhansien vesien maa

Ilmojen ja vesien lämmetessä viluisimmatkin suomalaiset tuntevat pian tarvetta heittää talviturkki tältä vuodelta. Mutta miten maamme vesillä menee? Mitkä ovat niiden tilan pahimpia uhkia? Näihin kysymyksiin pyrkii vastaamaan Suomen Ympäristökeskuksen Ympäristön tila -katsaus vuodelta 2017. Alla on poimintoja katsauksesta ja linkit tietopakettiin löytyvät jutun lopusta.

Suomen pääosin hyväkuntoiset vesialueet kohtaavat monia uhkia

Vesiensuojelun kehitys Suomessa on monelta osin menestystarina. Silti maataloustuotanto, maankäytön tehostuminen, ilmastonmuutos ja kemikalisoituminen huonontavat edelleen vesiemme tilaa, uhkaavat vesiluontoa ja haittaavat vesien käyttöä ja virkistäytymistä. Maamme vesistöt ovat jääkauden muokkaamia. Reilut 10 000 vuotta sitten paljastui vesistöjen synnylle otollinen maanpinta. Syntyi rikkonaisen rannikon sekä tuhansien järvien, jokien ja saarien maa.

Suomen lukemattomat vesistöt tarjoavat meille runsaasti erilaisia ekosysteemipalveluja, kuten ravintoa, virkistymistä, puhtaita vesiä ja laadukkaita pohjavesiä. Lisäksi Suomessa on ainutlaatuisen laajat jokamiehenoikeudet. Käytännössä kaikki ihmiset pääsevät johonkin rantaan virkistäytymään ilmaiseksi. Yli puolet suomalaisista elää alle puolen kilometrin päässä jostain vesistöstä. Sisävesien rantakiinteistöjen virkistyskäyttöarvon on arvioitu olevan 1–1,3 miljardia euroa vuodessa. Suomen järvistä 85 prosenttia on peräti hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Suuri osa jokivesistä on ollut hyvää huonommassa tilassa ja noin kolmannes jokivesistä vaatii edelleen selkeitä parannustoimia.

Vesistöalue on jatkumo: sisävesien kuormitus vaikuttaa myös rannikkovesiin

Vesistöjen rehevöitymiseen vaikuttavat pääravinteet ovat typpi ja fosfori. Teollisuudessa niiden päästöt on saatu hallintaan. Maatalouden osuus nykyisestä vesistöjen kuormituksesta on merkittävä, paikoitellen jopa 80 prosenttia. Yhdyskuntien jätevesistä fosfori poistetaan jo hyvin tehokkaasti, mutta typen poistossa ei olla vielä kaikkialla tavoitetasolla.

Maatalouden laajoista vesiensuojelutoimista ja erilaista ympäristötuista huolimatta tilanne paranee hitaasti peltoihin kertyneen ravinnevaraston takia. Lisäksi ilmaston muuttumisen myötä lyhentyneet talvet ja talviaikaiset vesisateet ja sulanta ovat voimistaneet ravinteiden huuhtoutumista pääosin lumettomilta pelloilta vesistöihin. Näin ravinteet eivät enää ole peltokasvien ja kasvipeitteen käytössä, vaan ne huuhtoutuvat vesistöihin ja etenkin vähäjärvisissä vesistöissä mereen asti.

Sisävesissä levien tuotannon ratkaisee vedessä oleva fosforin määrä. Kun järvien ja jokien levät ovat käyttäneet fosforin loppuun, käyttämätön typpi virtaa rannikkovesiin. Siellä tilanne on toinen kuin sisävesillä: rannikkoalueilla levien tuotanto on pääsääntöisesti typpirajoitteista. Näin typpikuormituksen vaikutus sisävesien tilaan on vähäisempi kuin rannikkovesiin. Jokien tuoma typpi lisää rehevöitymistä lähes koko rannikkoalueella, Selkämereltä Suomenlahdelle.

Suomen rannikkovesien tila on pääasiassa tyydyttävä tai välttävä. Jokien tuoma ravinnekuormitus heikentää merkittävästi sisälahtien ja saariston tilaa, vaikka kokonaisuudessaan Itämeren heikko tila ja jokien tuoma kuormitus vaikuttaa myös rannikkovesiin. Itäisen Suomenlahden tilaa on parantanut etenkin Pietarin jätevesikuormituksen pieneneminen. Saaristomeren tila on parantunut hyvin hitaasti.

 

typpi_fosfori

 

Jatkuvasti kasvava muovintuotanto vesien ympäristöongelmana

Maailman muovin tuotanto kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2015 maailmassa tuotettiin muovia 322 miljoonaa tonnia. Tuotannon on ennustettu jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Muovituotteiden yleisyys yhdistettynä niiden pitkäikäisyyteen on tehnyt niistä maailmanlaajuisesti yhden vakavimmista uhkista vesiekosysteemeille.

Noin 40 prosenttia Euroopan muovin tuotannosta käytetään pakkausteollisuuden tarpeisiin. Rakennusteollisuus sekä kotitalouksien tarpeet, kuten tekstiilit, huonekalut, kodinkoneet ja terveydenhuolto, muodostavat molemmat lähelle 20 prosenttia eurooppalaisesta muovin tuotannosta. Siitä, kuinka paljon muovin eri käyttökohteissa syntyy mikromuovia, ei ole tarkkaa tietoa.

Maapallon merialueilla kelluu arvioiden mukaan yli 250 000 tonnia muoviroskaa, josta mikromuovit muodostavat jo hiukan yli 10 prosenttia. Mikromuovit ovat globaali ympäristöongelma. Ongelman hallintaa vaikeuttaa lähteiden ja kulkeutumisreittien suuri määrä. Mikromuovit ovat alle 5 mm:n kokoisia muovihiukkasia. Niitä syntyy mm. muovituotteiden haurastuessa.

Osa mikromuoveista on puolestaan tarkoituksella valmistettuja pieniä muovikappaleita, kuten hygienia- ja kosmetiikkatuotteiden muovipalaset. Muita tunnistettuja mikromuovityyppejä ovat mm. synteettiset tekstiilikuidut sekä osa tieliikenteen hiukkaspäästöistä. Vedessä muovihiukkasiin voi kiinnittyä haitallisia kemikaaleja. Mikromuovien sisältämät lisäaineet, kuten pehmentimet tai pintakäsittelyaineet, saattavat olla ympäristön kannalta riski. Vesistöihin päätynyttä mikromuovia ei voida poistaa eikä niiden alkuperää helposti selvittää.

 

mikromuovit

 

Keinoja ja suosituksia mikromuovien vähentämiseksi

Mikromuovit ovat riski vesistöille ja muulle ympäristölle, minkä takia niiden hallinta kaipaa ohjauskeinojen kehittämistä ja terävöittämistä. Ympäristön kannalta on tärkeätä löytää paras mahdollinen kokonaisratkaisu. Tehokkain tapa ehkäistä mikromuovien mahdollisia ympäristöhaittoja on vähentää ylipäätään muovituotteiden käyttöä ja korvata niitä vähemmän haitallisilla tuotteilla ja materiaaleilla. Pelkkä informaatio-ohjaus ja valistus eivät kuitenkaan riitä. Useissa maissa onkin jo otettu käyttöön joihinkin tuoteryhmiin kohdennettuja (hygieniatuotteiden ja kosmetiikan mikromuovit) taloudellisia ja lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja.

Suomessa on korkeatasoista osaamista puupohjaisten tuotteiden ja materiaalien kehittämisessä esimerkiksi pakkaus- ja rakennusteollisuuden tarpeisiin. Vaihtoehtoja nykyisin muovituotteissa käytettäville ympäristön kannalta haitallisille lisäaineille tulisi kehittää. Innovatiivinen tuotekehittely tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet niin kotimaiselle kuin kansainväliselle liiketoiminnalle.

Suomi tulevaisuuden rauhanneuvottelijana vesiasioissa?

Suomen sisävedet ja merialueet halutaan pitää hyvässä kunnossa. Tämä asettaa väistämättä rajoja sille, kuinka paljon ravinteita tai kemikaaleja eri ihmistoiminnoista saa vesiin päätyä. Käytännössä vesien hyvän tilan turvaaminen vaatii, että erilaisten ihmistoimintojen sijoittumista ja intensiteettiä pystytään harkitsemaan nykyistä tarkemmin myös vesiensuojelun kannalta. Tätä varten Suomen ympäristökeskus kehittää yhteistyössä mm. Luonnonvarakeskuksen kanssa työkaluja, joilla ilmastonmuutoksen, maa- ja metsätalouden toimenpiteiden, bioenergian tuotannon ja muiden ihmistoimintojen vaikutuksia vesistöihin voidaan arvioida. Yksi näistä työkaluista on Suomen ympäristökeskuksen kehittämä vesistöalue- ja rannikkomerimalli, jonka avulla selviävät niin yksittäisten pelloilla tehtävien toimenpiteiden kuin ilmastonmuutoksenkin vesistövaikutukset.

Maailmanlaajuisesti puhdas vesi on nopeasti niukkeneva luonnonvara ja myös monen konfliktin syy. Suomalainen osaaminen vesien seurannassa, vesivarojen hallinnassa, mallintamisessa ja vesiensuojelussa on hyvää. Sitä kannattaa viedä myös maailmalle.

 

Lue lisää

> Ympäristön tila 2017-2018 raportit

> Tuhansien vesien maa – Ihmisen ja ilmaston vaikutukset näkyvät vesiluonnossamme

> Mikromuovit riski ympäristölle – Haittojen ehkäisy tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia

 

Meriroskahaaste

Meriroskahaaste

Tehdään loppu Itämeren roskasta

Meriroskahaaste on kaikille avoin kilpailu, jossa etsitään keinoja siihen, miten vähennetään Itämereen päätyvän roskan määrää.

Tavoitteena on, ettei Suomesta vuonna 2050 päädy enää lainkaan roskaa mereen. Roskan reitti pitää katkaista. Miten? Tähän kilpailu etsii ratkaisuja.

Kilpailu avattiin 15.1. ja se päättyy 15.4.

Palkintosumma on 32.000 euroa. Voittaja julkistetaan Suomen luonnon päivänä 25.8.

Tietoa kilpailusta >> meriroskahaaste.fi