resurssiviisaus

Etusivu / Postit "resurssiviisaus"

Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisiolle nimi!

kartta_kokemaenjoki_maakunnatVisio Kokemäenjoen vesistöalueelle (ymparisto.fi)

Kokemäenjoen vesistöalueen toimijat ovat aloittaneet laajamittaisen yhteistyön vesistöalueen kehittämiseksi.

Koko valuma-alueen kattavalla lähestymistavalla varmistetaan, että asioita tarkastellaan riittävän suurina kokonaisuuksina ja eri toimintasektorit huomioiden.

Keksi visiolle nimi!

Visiolla ei ole vielä nimeä – ja nyt se pitäisi löytää! Keksi visiolle nimi, jonka jokainen vesistöalueella asuva ja toimiva henkilö ja taho voisi kokea omakseen, ja joka kuvaa tätä laajaa ja monimuotoista aluetta.

  • Tutustu tarkemmin >> Visio Kokemäenjoen vesistöalueelle (ymparisto.fi)

Kaupan hävikistä aineet kotitaloustunnille

Länsi-Suomi 12.9.2017

Valtakunnallisella hävikkiviikolla yläkoulujen kotitalouden valinnaisryhmät osallistuvat Hävikki-battle -kilpailuun. Näin muun muassa Rauman normaalikoululla. Battlessa kaupan hävikkiraaka-aineista varmistetaan kahden ruokalajin aterioita.

LS_12-9-2017b

Ruovikosta ruokapöytään -seminaari marraskuussa

Ruovikosta ruokapöytään -seminaari marraskuussa

Ravinnekierrätyksen jokainen askel vaikuttaa

Tervetuloa RANKU-, Ruokopelto- ja Järki Lannoite -hankkeiden yhteiseen loppuseminaariin 1.11.2017 klo 9.30 – 15.30

Virastotalo, Itsenäisyydenaukio 2, Turku

Toimiva ravinnekierrätys on tulevaisuuden ruuantuotannon edellytys, omavaraisuuden lähde ja järkevä ratkaisu moneen ongelmaan. Se on myös kiitos ympäristölle.

Ravinnekierrätyksen askeleet voivat olla pieniä tai suuria, mutta kaikki ne johtavat samaan suuntaan – kestävään tulevaisuuteen. Lisää vauhtia askeleisiin kannattaa tulla hakemaan seminaarista.

Näissä hankkeissa on tehty lujasti töitä tulevaisuuden eteen, ja nyt on aika antaa viestikapula eteenpäin. Tule kuuntelemaan, millaisia askelia ravinnekierrätyksen eteen on otettu ja askel kannattaa suunnata seuraavaksi.

Seminaarin rahoituksessa ja järjestelyissä ovat mukana ympäristöministeriö, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Baltic Sea Action Group ja em. hankkeet.

SuomiFinland100-tunnus_sininen_RGBLue lisää ja tule mukaan! >> Ohjelma ja ilmoittautuminen (ymparisto.fi/ranku)

 

Tapahtuma on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa

Kiertotalouspotentiaali selvitetty

Kiertotalouspotentiaali selvitetty

Kesäkuussa valmistui selvitys ”Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta”. Selvityksessä luotiin kokonaiskuva maakunnan materiaali- ja resurssivirroista. Varsinais-Suomen keskeisimmät kiertotalouden potentiaalit löytyvät maatalouden sivuvirroista, joista voidaan tuottaa energiaa ja kierrätysravinteita. Näiden potentiaalien hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi maakunnan riippuvuutta tuontipolttoaineista ja -lannoitteista.

Maataloudessa merkittäviä mahdollisuuksia

Maatalouden sivuvirroista tuotetulla biokaasulla voitaisiin korvata noin 13 % alueen henkilö- ja pakettiautoliikenteen tarvitsemasta polttoaineesta. Vaihtoehtoisesti syötteitä voitaisiin ohjata biohiilen ja pyrolyysiöljyn tuotantoon. Näillä voitaisiin laskennallisesti korvata maakunnan kevyen ja raskaan polttoöljyn käyttö sekä 5 % kivihiilen käytöstä teollisen mittaluokan voimalaitosten energiantuotannossa.

– Suuri potentiaali löytyy myös maatalouden ravinnekierrätyksessä, sillä kierrätyslannoitetuotannolla voidaan korvata viidennes maakunnan typpilannoitteista ja kolmannes fosforilannoitteista, toteaa Tuomas Raivio Gaia Consulting Oy:stä.

Kierrätysravinteiden potentiaali ja hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi riippuvuutta tuontilannoitteista, mahdollistaisi uusien liiketoimintamallien syntymistä sekä lisäisi alueellista omavaraisuutta ja maatalouden kannattavuutta.

– Kierrätysravinteiden käyttö yhdistettynä peltojen maanparannukseen luo uusia mahdollisuuksia maatalouteen. Koko ketjua tarkasteltaessa vähenevät myös haitalliset ravinnevalumat Itämereen, kertoo Aleksis Klap Varsinais-Suomen liitosta.

Varsinais-Suomen energiantuotannosta merkittävä osuus pohjautuu tällä hetkellä maakunnan ulkopuolelta tuotuihin uusiutumattomiin polttoaineisiin, joita olisi mahdollista korvata maakunnassa tuotetuilla uusiutuvilla polttoaineilla. Energiantuotanto tulee monipuolistumaan tulevaisuudessa, eikä muuttuvaa pakettia tulla rakentamaan vain yhden kortin varaan.

– Tällä hetkellä liikenne toimii lähes yksinomaan fossiilisilla polttoaineilla, joten tarvitaan keinoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Askeleita oikeaan suuntaan on otettu jo Turun seudun jätevesilietteiden biokaasutuksessa, kertoo Turun kaupungin kehittämispäällikkö Risto Veivo.

Alueellinen data energia- ja ilmastotyön pohjana

Lisätietoa alueellisista materiaalivirroista tarvitaan, jotta voidaan tunnistaa uusia hyödyntämismahdollisuuksia. Esimerkiksi yhdyskuntajätteiden osalta tarkan alueellisen tiedon saaminen on ollut haastavaa kokonaisvirtojen tilastoinnin vastuiden jakaantuessa kunnille, tuottajille ja yrityksille. Tuottajien ja yritysten vastuulla olevista jätevirroista ei ole tietoa saatavilla, joten niiden hyödyntämispotentiaalia ei voida arvioida.

– Kunnan järjestämisvastuulle kuuluvat yhdyskuntajätteet kiertävät tehokkaasti syntypaikkalajittelun kautta ja uusia mahdollisuuksia etsitään tekstiili- ja biojätteiden hyödyntämiseksi, toteaa Jyri Metsänranta Lounais-Suomen Jätehuollosta.

Kiertotalouden ratkaisut tukevat alueen taloutta ja työllisyyttä eri toimialoilla. Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta -selvitys tukee energia- ja ilmastotyötä sekä alueellisen kiertotalouden tiekartan tavoitteita.

Lue lisää >> Kiertotalouden Varsinais-Suomi

Kommentoi Satakunnan maakuntaohjelmaluonnosta

Kommentoi Satakunnan maakuntaohjelmaluonnosta

Satakunnan maakuntaohjelman 2018-2021 ensimmäinen luonnos nähtäville ja kommentoitavaksi 19.6.-4.8.2017

Satakunnan maakuntaohjelma 2018-2021 linjaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Siinä yhteen sovitetaan maakunnalliset, kansalliset ja EU:n aluepolitiikan tavoitteet Satakunnassa sekä määritetään resurssit ja työnjako sekä se sisältää Satakunnan edunvalvonnan keskeiset hankkeet. Työssä huomioidaan myös maakuntauudistus.

Satakunnan maakuntaohjelma perustuu maakuntasuunnitelman – Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan 2035 teemoihin kannustava yhteisöllisyys, puhdas elinvoima ja ihmislähtöiset ratkaisut. Esille nousevia teemoja ovat mm. robotiikka, kiertotalous, sininen kasvu (veteen liittyvä osaaminen), Satakunnan vetovoima, saavutettavuus ja hyvinvointi. Yhteisiä painotuksia ovat osaamisen vahvistaminen, kansainvälistyminen ja digitalisaatio. Maakuntaohjelma 2018-2021 on nähtävillä ja kommentoitavana 19.6.-4.8.2017.

Maakuntaohjelma 2018-2021 etenee maakuntavaltuustoon joulukuussa 2017.  Keväällä 2018 aloittava uusi maakuntavaltuusto voi tarvittaessa tarkistaa maakuntaohjelman.

Lisätiedot: aluekehitysasiantuntija Katja Laitinen 044 711 4360 

Lue lisää >> Satakuntaliitto

Tahkoluodosta tuulisähköä 8600 taloudelle

Satakunnan Kansa 20.6.2017

Tahkoluodon merituulipuisto otetaan käyttöön syyskuun puolivälissä. Ensimmäinen turbiini kymmenestä on pystytetty. Puisto sijaitsee 0,5 – 3 kilometrin päässä rannasta ja on maailman ensimmäinen jääolosuhteisiin suunniteltu puisto. Saatava hyöty merellä on noin 1,5-kertainen verrattuna maatuleen. Tuulipuiston tuotto vastaa noin 8 600 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista energiantarvetta. Puiston ohessa on lintututka, jonka avulla turbiinit hidastuvat  tai pysähtyvät automaattisesti.

 

 

SK_20-6-2017 merituulipuisto

Energiatehokkuussopimuksilla satojen miljoonien säästöt

Energiatehokkuussopimuksilla satojen miljoonien säästöt

Yritykset ja kunnat säästävät energiatehokkuussopimuksilla satoja miljoonia vuodessa

Suomalaisten yritysten ja kuntien vuosina 2008–2016 tekemät energiansäästötoimet tehostivat vuotuista energiankäyttöä lähes 16 terawattitunnilla. Määrä ylittää kaikkien Suomen lähes kahden miljoonan kerrostaloasukkaan vuosittaisen lämpöenergiankulutuksen. Energiatehokkuussopimusten 20 menestysvuotta ja uuden sopimuskauden käynnistymistä juhlittiin 15.6.2017 Finlandia-talolla.

Vapaaehtoisuuteen pohjautuvat energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa ensisijainen keino täyttää EU:n tiukat velvoitteet energian tehokkaammasta käytöstä. Sopimusten piirissä on ollut suuri osa Suomen energiankäytöstä viimeisen 20 vuoden ajan.

Sopimukset ohjaavat toimijoita jatkuvasti parempaan energiatehokkuuteen. Siihen liittyneet yritykset ja organisaatiot asettavat itselleen määrällisen energiankäytön tehostamistavoitteen ja toteuttavat toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi.

Juhlaseminaarissa palkittiin 18 vastuullista energiankäyttäjää 

Työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Energiavirasto ja Motiva palkitsivat Finlandia-talolla yrityksiä ja kuntia tuloksellisesta ja esimerkillisestä energiatehokkuustyöstä vuosina 2008–2016. Palkitut valikoituivat oman alansa energiatehokkuustähdiksi muiden ansiokasta energiatehokkuustyötä tehneiden joukosta.

Palkittujen joukossa oli viisi Lounais-Suomessa vaikuttavaa yritystä:

Sallila energia 150617 NMSallila Energia Oy vastaa asiakkaiden toiveisiin ja tarjoaa kattavasti tietoa energiansäästöstä ja uusiutuvista energiamuodoista. Sallila Energia on vastannut kuluttajien kasvavaan kiinnostukseen parantamalla asiakaspalvelua ja kouluttamalla omaa henkilökuntaansa energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa. Lue lisää >>

Sucros Oy ylitti energiatehokkuuden parantamiselle asetetut tavoitteensa. Se tarkoittaa isoa säästöä yhtiön energialaskuun. Sucros Oy valmistaa Säkylässä kotimaisesta sokerijuurikkaasta hienoa kidesokeria teollisuudelle ja kotitalouksille. Lue lisää >>

Sucros 150517 NMValmet Automotive Oy pitää energiatehokkuutta kilpailuvalttina. Korkea laatu oli keskeinen valtti, jolla Valmet Automotive voitti kilpailun Mercedes-Benzin uudesta automallista. Energiatehokkuus on autonvalmistajille tärkeä laatukriteeri. Lue lisää >>

PCAS Finland Oy turkulainen on kemianalan yritys, joka on erikoistunut lääkeaineiden valmistukseen ja kehitykseen lääketeollisuudelle. Kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää huomion kiinnittämistä kustannuksiin. Energia muodostaa huomattavan osan yrityksen kiinteistä kuluista. Lue lisää >>

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy on luonut energianhallintamallin, jossa etsitään parannuskohteita yhdessä tilojen käyttäjien ja yhteistyöverkoston kanssa. Yhtiöön on nimetty energiamanageri, jonka tehtäviin kuuluu energian kulutuksen seuranta, poikkeamiin reagointi ja asioiden kuntoon saattaminen yhteistyössä kiinteistöhuollon ja muiden palveluntuottajien kanssa. Lue lisää >>

Suomalaisella sisulla ja vapaaehtoisesti jo 20 vuoden ajan

Sopimukset ovat olleet Suomessa energiatehokkuuden parantamisen kivijalka jo 20 vuoden ajan. Vapaaehtoinen energiatehokkuussopimustoiminta on kansallinen ylpeydenaihe ja maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Sopimusten avulla olemme saavuttaneet suuria säästöjä ilman lainsäädäntöä.

Valtion myöntämä harkinnanvarainen energiatuki on vauhdittanut sopimuksessa mukana olevien energiatehokkuusinvestointeja. Tukea energiainvestointeihin ja -katselmuksiin on sopimuskaudella 2008–2016 myönnetty yli 1 800 hankkeelle, yhteensä 105 miljoonaa euroa.

Uudelle sopimuskaudelle 2017–2025 on tähän mennessä liittynyt 356 yritystä ja 49 kuntaa ja kuntayhtymää. Mukaan sopimuksiin tavoitellaan yli 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä.

Lue lisää
>> TEM
>> Energiatehokkuussopimukset 2017 – 2025

 

Materiaalien kierrätysosaamiseen vauhtia ja viisautta

Materiaalien kierrätysosaamiseen vauhtia ja viisautta

Suomen ympäristökeskus 2.6.2017

Seminaari_3_1310141
Ympäristöohjelma-seminaarissa, Turussa esiteltiin tekstiilien kierrätystä v. 2014.

Kiertotaloudessa tuotteet ja materiaalit pyritään pitämään käytössä mahdollisimman pitkään, mutta materiaalien kierto ei saisi aiheuttaa riskejä ihmisille tai ympäristölle.

Suomen ympäristökeskuksen Policy Brief -julkaisussa annetaan suosituksia siitä, miten haitalliset aineet saadaan pois kierrosta.

Kierrätettävät materiaalit ovat koostumukseltaan, iältään ja alkuperältään vaihtelevia. Jätteiden hyödyntämiseen uusiomateriaalina voi liittyä riski haitallisten aineiden palaamisesta uusiin tuotteisiin. Jotta haitallisten aineiden kierrättäminen voidaan välttää, kemikaalitietojen pitäisi siirtyä tuotteiden ja materiaalien mukana.

On myös kehitettävä työkaluja haitattomien vaihtoehtojen löytämiseksi. Tietokanta vaarallisia aineita korvaavista vaihtoehdoista voisi auttaa erityisesti PK-yrityksiä.

Tuotteille myönnetyt ympäristömerkit auttavat kuluttajia tunnistamaan ympäristöystävälliset tuotteet, joissa on huomioitu energiatehokkuus, ilmastovaikutukset sekä kemikaalikuormitus. Myös EU:n ulkopuolelta tuotavien tuotteiden tulisi vastata kierrätettävyyden vaatimuksiin.

Ympäristön tila -katsaus 2/2017

SYKE julkaisi myös kiertotalousaiheisen ympäristön tila – katsauksen, jossa tarkastellaan luonnonvarojen käyttöä Suomessa eri näkökulmista. Asiantuntijoiden mukaan kiertotalouteen siirtyminen ei onnistu pelkästään markkinavetoisesti, vaan tarvitaan julkista ohjausta uusien ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Lue lisää >>