resurssiviisaus

Etusivu / Postit "resurssiviisaus"

Aurinkolämmön varastointia Turun toriparkkiin

Turun kauppatorin uuden maanalaisen parkkihallin yhteyteen rakennetaan aurinkolämpöjärjestelmä.

Järjestelmä kerää torin mukulakivetyksen alle asennettavilla putkistoilla kesän aikana torille paistavan auringon lämpöenergian talteen ja varastoi sen torin alle energiapaalujen avulla savimaahan 50 metrin syvyyteen. Näin varastoitu lämpöenergia käytetään talvisaikaan, jolloin se kattaa maanalaisen parkkihallin lämmitystarpeen ja pitää hallin päällä olevan toripiha-alueen sulana. Ratkaisun on suunnitellut nollaE Oy.

– Aurinkolämmön varastointi luonnolliseen kaupunkirakenteeseen ja sen hyödyntäminen tähän tapaan on innovatiivinen askel ilmaston puolesta. Tällaiset hankkeet voivat olla merkittäviä näyttöjä suomalaisilta toimijoilta ja onnistuessaan suunnannäyttäjiä useille muille vastaaville lämpövarastohankkeille Suomessa ja ulkomailla. Täytyy nostaa hattua turkulaisten kekseliäälle ratkaisulle, toteaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Hanke edustaa kokonaisratkaisultaan uutta lähestymistapaa uusiutuvan energian tuotannossa ja käytössä. T-Park Oy:n mukaan hanke on monistettavissa vastaaviin paalutettaviin rakennuskohteisiin, joissa on laajoja pintoja hyödynnettävänä aurinkolämmön keräämiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt T-Park Oy:lle enintään 1 330 000 euroa energiatukea aurinkolämpöjärjestelmän ja varaston rakentamiseen.

Energiatuki on energiapoliittinen investointitukiohjelma, jonka tarkoituksena on edistää uusiutuvaa energiantuotantoa etenkin päästökauppasektorin ulkopuolella sekä energiatehokkuutta. Valtaosa tuettavista hankkeista liittyy pienimuotoiseen sähkön- tai lämmöntuotantoon, liikennesektorin hankkeisiin tai energiatehokkuussopimusyritysten energiatehokkuusinvestointeihin. Viime vuosina tuen painopistettä on siirretty entistä enemmän uuden teknologian demonstraatio- ja referenssihankkeisiin.

> Varsinais-Suomen Yrittäjä

Ympäristö Nyt -uutisviesti 4/2018

jäätynytmännynoksa_RodeoVuoden viimeisen uutisviestin aiheet:

  • Kohti hiilineutraalia maakuntaa
  • Meren tilan parantamiseksi tarvitaan jatkotoimia
  • Meremme tähden 9.5.2018
  • Kustannustehokasta kalustekierrätystä Turussa
  • Turun ekotukitoiminta lisää lähivesitietoisuutta

> Ympäristö Nyt -uutisviesti 4/2018

Kustannustehokasta kalustekierrätystä Turussa

Kustannustehokasta kalustekierrätystä Turussa

Turun kaupunki on vastannut Arkea Oy:n Tavarat kiertoon -haasteeseen Ympäristö Nytin Haasteareenalla.

SAMSUNG CSC
Järjestelmässä olevista huonekaluista koottu mallikokoustila Työkeskuksen kuvauspisteellä.

Turku on kehittänyt tavaroiden tehokkaamman hyödyntämisen mahdollistavan kierrätysjärjestelmän, jonka avulla pidennetään kaupungin irtaimiston, esimerkiksi toimistokalusteiden, käyttöikää.

Suurilla organisaatioilla kuten kaupungeilla ja kunnilla haasteena on, että hyvää ja käyttökelpoista tavaraa päätyy poistoon siksi, että sille ei nopeasti löydy muuta käyttökohdetta. Ongelmia aiheuttaa myös se, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Varastoissa saatetaan säilyttää käyttökelpoista irtaimistoa, mutta varastojen hoito ja inventointi eivät ole ajan tasalla, joten niiden sisältöä ei tarkkaan tunneta, tai niistä ei tiedetä yleisesti koko organisaation sisällä. Tällöin on mahdotonta löytää sopivaa irtaimistoa yksikön käyttöön, kun tarve ilmenee.

Turun Tavarat kiertoon -kierrätysjärjestelmä ratkaisee saavutettavuuden ongelman

– Järjestelmä sisältää internetsivuston, jolle kaikki käytettävissä oleva irtaimisto on koottuna nähtäväksi sekä mobiiliapplikaation, jolla ylimääräisen irtaimiston lisääminen sivustolle on helppoa, kertoo tuotantopäällikkö Ari Laaksonen Turun kaupungilta.

Sivusto toimii kuin mikä tahansa verkkokauppa, eli tarpeellisen tuotteen osuessa kohdalle sen voi tilata suoraan sivuston kautta omaan yksikköön. Tilauksen yhteydessä tuotteelle tilataan myös kuljetus.

Huonekalujen ja muun irtaimiston lisäksi Tavarat kiertoon -järjestelmässä on oma osionsa askartelukäyttöön tarkoitetuille materiaaleille.

– Askartelumateriaalien omalle sivulle on koottu materiaaleja, joita voidaan uudelleenkäyttää muuhun kuin alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa. Nämä materiaalit, toisin kun kiertoon tarkoitetut tavarat, poistuvat järjestelmästä pysyvästi tilaushetkellä, valottaa Laaksonen.

SAMSUNG CSC
Tavarat kiertoon -järjestelmän varaston ylläpitoa.

Tavarat kiertoon -sivusto on ainoastaan kaupungin sisäiseen käyttöön

Sivustoon ei pääse kaupungin ulkopuolisesta verkosta. Irtaimiston käyttöä tehostamalla voidaan välttyä turhilta ostoilta ja poistoilta ja näin saavutetaan säästöjä sekä taloudellisessa että ekologisessa mielessä.

Tavarat kiertoon -järjestelmä toimii Turussa Työllisyyspalvelukeskuksen alla, joten sen avulla saadaan myös luotua mielekkäitä työtehtäviä kuntouttavaan työtoimintaan.

Järjestelmää kehitetään edelleen siitä kiinnostuneiden kuntien kanssa

Tavarat kiertoon -järjestelmän kehitys aloitettiin jo vuonna 2015. Sitä on kehitetty projektimuotoisesti vuoteen 2018 asti.

– Järjestelmä on tuotu nyt kiinteäksi osaksi kaupungin toimintoja. Vuoden 2019 aikana Tavarat kiertoon -järjestelmää kehitetään edelleen yhteiskehittämismallin avulla, jolloin kehitystoimintaan pääsevät mukaan myös muut järjestelmästä kiinnostuneet kaupungit ja kunnat, kertoo Ari Laaksonen jatkosuunnitelmista.

Malli on kaikkien käytettävissä

Alusta irtaimiston tehokkaalle kierrolle on nyt luotu ja enää se tarvitsee vain ottaa käyttöön.

– Kaikki Turun toteuttaman Tavarat kiertoon -järjestelmän osat on luotu avointa lähdekoodia käyttäen. Kuka tahansa voi siis ottaa vastaavan järjestelmän käyttöönsä ja rakentaa juuri omiin tarpeisiinsa sopivan kierrätysjärjestelmän Turun mallin pohjalta, Ari kannustaa.

– Turku on jo kutsunut kaupunkeja ja kuntia mukaan kierrätystalkoisiin ja lisää mahtuu mukaan!

Ympäristö Nyt -haasteareena on osa Lounais-Suomen ympäristöohjelman toteuttamista. Areenalla opimme toisiltamme ja kehitämme toimintamalleja, joilla rakennetaan kestävää Lounais-Suomea.

>> Turun kaupungin haastevastaus

Kahdeksan kuntaa ravinnekierrätyksen esimerkkialueiksi

Kahdeksan kuntaa ravinnekierrätyksen esimerkkialueiksi

ranku pieni kuvaRANKU 3 -hanke järjesti lokakuussa pienille ja keskisuurille kunnille avoimen kisan osallistumiseksi hankkeeseen. Hakuaika oli lyhyt, mutta siitä huolimatta saatiin kahdeksan erinomaista hakemusta. Hankkeen ohjausryhmä päätti, että kaikki määräajassa halukkuutensa ilmoittaneet kunnat otetaan esimerkkikunniksi hankkeeseen. Mukaan valitut kunnat ovat: Asikkala, Forssa, Ii, Kaarina, Marttila, Orimattila, Parainen ja Ylivieska.

Hankkeen aikana esimerkkikunnille laaditaan selkeät niiden ominaispiirteet huomioivat askeleet ravinnekierrätystoimenpiteiden toteuttamiseksi ja hanke tukee kuntia konkreettisten toimenpiteiden käynnistämisessä. Tavoitteena on myös lisätä kuntien välistä ravinteiden kierrätyksen ja kiertotalouden yhteistyötä, yrittäjyyttä ja uusia rohkeita avauksia. Esimerkkikuntien toimenpiteistä ja kehittämistyön etenemisestä tiedotetaan valtakunnallisesti.

Hakemuksen lähettäneet kunnat haluavat olla kiertotaloudessa edelläkävijöitä myös ravinteiden kierrätyksen osalta. Kuntien hakemuksissaan ilmoittamat haasteet ovat osittain yhteisiä, mutta esille nostetuissa kehittämistarpeissa näkyy vahvasti myös kuntien erityispiirteet. Hankkeessa oli tavoitteena saada mukaan elinkeinorakenteeltaan ja ravinteiden kierrätyksen haasteiltaan erilaisia kuntia esimerkkikunniksi ja valittu kuntajoukko sopii erinomaisesti tähän.

Tärkeimpinä tavoitteina kunnat nostivat esille vesiensuojelullisia tavoitteita ja yhteistyön sekä koordinoinnin lisäämistä eri toimijoiden välillä. Pitkät välimatkat niin maalla kuin vesialueillakin nähtiin haasteena, johon pitäisi löytää kustannustehokkaita ratkaisuja. Myös maatalousalueiden ravinteiden kierrätyksen ja vesienhoidon tavoitteiden yhdistämisen sekä taajamien ja teollisuuden ravinteiden kierrätykseen halutaan kunnissa tarttua ja panostaa ja kunnan sekä yritysten yhteistyötä ravinnekierrätyksessä halutaan lisätä. Etenkin kasvavilla kaupunkialueilla halutaan ottaa ravinteiden kierrätys paremmin huomioon jo aluesuunnittelussa. Yleisesti todettiin, että kunnissa tarvitaan lisää konkreettista tietoa ravinteiden kierrätyksestä, jotta ravinteet tunnistetaan resurssiksi muuallakin kuin maataloudessa.

Konkreettinen työ kunnissa alkaa vuoden 2019 alussa ja parhaillaan valmistellaan kuntien kanssa, miten kunnat hankkeeseen sitoutuvat ja mitä konkreettinen ravinnekierrätystyö missäkin esimerkkikunnassa tarkoittaa.

Lue lisää > Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uutiskirje 9/2018

Ravinteiden kierrätyksen hankkeet kiertueella

Ravinteiden kierrätyksen hankkeet kiertueella

Ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeet tuloskiertueella marras-tammikuussa, tule mukaan!

Kuinka ravinnekierrätyksellä edistetään puhtaita vesiä ja alueellista elinvoimaa? Miten sivuvirroista jalostetaan jätteen sijasta arvotuotteita? Ravinteiden kierrätyksen ja vesiensuojelun kärkihankkeessa on kolmen vuoden aikana käynnistetty yhteensä yli sata toimenpidettä ja kokeilua. Tule Lahteen, Seinäjoelle ja Joensuuhun kuulemaan mitä on saatu aikaan!

Juha Sipilän hallitus on panostanut ravinteiden hyötykäytön tehostamiseen kiertotalouden kärkihankkeiden kautta yli 30 miljoonaa euroa. Tavoitteena on vähentää vesistöjen rehevöitymistä, vahvistaa omavaraisuutta ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tuloskiertueella esitellään rahoitettujen hankkeiden tuloksia, ja edistetään alueellista yhteistyötä.

Potkua alueelliseen kiertotalouteen ja vesienhoitoon

Kärkihankkeen tiimoilta eri alojen toimijat jalostavat lannasta ja muista eloperäisistä sivuvirroista arvotuotteita kuten energiaa, lannoitteita, kasvualustoja ja maanparannusaineita. Rahoituksen avulla puhdistetaan myös vesiä uusien menetelmien avulla niin maalla kuin kaupungeissa. Yhteistyön, uusien ideoiden ja kokeilujen kautta syntyy liiketoimintamahdollisuuksia.

”Tapahtumissa pääset kuulemaan innovaatioita kehittävien yritysten kokemuksia ja verkostoitumaan aihekohtaisissa keskusteluissa. Hanketorilla kohtaat käytännön tekijät. Aiheita löytyy lannoitetuotannosta ja lannan käsittelystä kuntapolitiikkaan sekä purokunnostuksesta kuormituksen mallintamiseen. Tule mukaan!”, projektipäällikkö Arja Nykänen ympäristöministeriöstä kehottaa.

Tilaisuuksien tarkemmat ohjelmat ja ilmoittautuminen:

Kiertueen järjestävät yhteistyössä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kärkihankkeet. ELY-keskukset ympäri Suomea ovat alueellisina asiantuntijoina tärkeitä kärkihankkeiden edistäjiä ja mahdollistajia. Lahdessa isäntänä toimii Hämeen ELY-keskus, Seinäjoella Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Joensuussa Pohjois-Karjalan ELY-keskus. ELY-keskukset ovat myös monissa hankkeissa mukana.
>> ELY-keskus

 

Harrastetaksikokeilu Turun seudulla

Valonia ja Turun kaupungin CIVITAS ECCENTRIC -hanke ovat selvittäneet harrastetaksipalvelun toimintamahdollisuuksia Turun seudulla. Alkusyksystä harrastetaksin tarvetta potentiaalisten käyttäjien keskuudessa kartoitettiin kyselyllä, johon vastasi 234 henkilöä. Harrastetaksikokeilu on herättänyt runsaasti kiinnostusta ja asian edistämisestä saatu palaute on ollut yksinomaan kannustavaa. Palvelun tarve on havaittavissa kyselyn vastauksissa:

Todella hyvä idea; helpottaisi työn ja perhe-elämän yhdistämistä, paikkaisi kapeaa tukiverkkoa,vähentäisi autoilua. Kannatetaan!

Toteuttakaa tämä! Loistava idea! Myös pidemmälle ja muihin harrastepaikkoihin esim. jäähallit. Olen valmis maksamaan tästä! Olemme puhuneet tämän palvelun tarpeesta vuosia lähipiirissä.

Harrastetaksilla helpotusta perheiden arkeen

Jopa 86 prosenttia vastaajista koki perheessä olevan tarvetta harrastetaksille. Vain neljä prosenttia vastaajista koki, ettei tarvetta ole, esimerkiksi koska lapsi kulkee pyörällä tai lähipiirin kyydillä, tai lasten harrastukset on valittu sen mukaan, mikä sopii perheen aikatauluihin.

Vastauksista käy ilmi, että harrastematkojen järjestäminen on perheille haastavaa. Kaikkein yleisimmin ongelmat liittyvät aikataulujen sovittamiseen ja suunnitteluun, minkä nimesi haasteeksi lähes puolet vastanneista. Harrastukset on usein hankala sovittaa vanhempien työaikoihin. Hankaluuksia aiheuttavat myös useampien lasten useat eri harrastukset eri paikoissa.

Kokeilu toteutumassa alkuvuonna

Seuraavat askeleet harrastetaksipalvelun kehittämisessä ovat pilottiryhmän ja yhteistyökumppaneiden kanssa suunniteltava ja toteutettava kokeilu. Kokeilu tullaan näillä näkymin toteuttamaan alkuvuonna 2019. Kokeilu on tärkeä seuraava askel tavoitteessamme saada harrastetaksista yleinen, kaikille avoin palvelu, joka samalla helpottaa perheiden arkea sekä vähentää yksityisautoilun aiheuttamia päästöjä ja liikenneruuhkia.

Lue lisää > Valonia

Uuteenkaupunkiin kestävä kohtaamispaikka

Uuteenkaupunkiin nousee kestävä kohtaamispaikka asukkaille

Uuteenkaupunkiin rakennetaan uudenlainen liikunnan ja oppimisen monitoimitalo. Noin 20 000 neliön sivistys- ja hyvinvointikeskus tulee kattamaan oppimisen koko polun varhaiskasvatuksesta yhtenäiskouluun ja lukioon saakka. Vapaan sivistyksen toiminta ja musiikkiopisto täydentävät kokonaisuutta.

Talosta rakentuu myös monimuotoinen liikuntapaikka, johon kuuluvat monitoimihalli ja uimahalli. Laaja ulkoliikunnan alue jatkaa talon toimintoja ympäröivään luontoon.

”Meille on tärkeää, että tiloja voidaan jakaa ja käyttää yhdessä usean toimijan kesken. Näin säästetään rakennusmateriaaleja ja saadaan laskettua talon käyttökustannuksia. Tällä hetkellä monet koulurakennukset seisovat tyhjillään lähes puolet vuodesta. Tavoittelemme tilojen tehokasta käyttöä myös iltaisin ja viikonloppuisin”, projektipäällikkö Marko Kivistö Uudestakaupungista sanoo.

Työn, oppimisen ja luovuuden talo

Talossa voi kuka tahansa järjestää esimerkiksi taidenäyttelyn, musiikkitilaisuuden tai festivaalin. Tiloja voivat hyödyntää vaikkapa erilaiset yhdistykset ja yritykset mutta myös yksityishenkilöt. Tilat suunnitellaan helposti muunneltaviksi, jotta rakennus pysyisi käyttökelpoisena pitkälle tulevaisuuteen. Tilojen varaaminen tulee tapahtumaan esimerkiksi käyttäjäystävällisellä mobiiliaplikaatiolla. Varaamisen helppous parantaa talon korkeaa käyttöastetta.

”Maailma muuttuu nopeasti. Tulevaisuudessa meille voi tulla eteen uusia tarpeita, joita emme osaa nyt edes ennustaa. Pienet yritykset tarvitsevat joustavia tiloja ja palveluita muiden toimijoiden kohtaamiseen. Virtuaalitodellisuus tuottaa aivan uusia tarpeita harrastustoiminnan kentälle”, Kivistö sanoo.

”Ihmisten kohtaaminen on yhtä tärkeää kuin tilojen yhteiskäyttö. Aulatilassa uimahallin käyttäjä kohtaa tietotekniikkakurssilaisen ja ammattilaispuuseppä alan opiskelijan. Näin ihmiset oppivat toisiltaan ja harrastus- ja opiskelumahdollisuudet tulevat kaikille näkyviksi”, Kivistö jatkaa.

Tavoitteena energia- ja materiaalitehokkuus

Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskus on hankesuunnitteluvaiheessa ja tarkempi suunnittelu alkaa toden teolla vuoden 2019 alussa. Projektissa on tavoitteena noudattaa ympäristöministeriön vihreän rakentamisen linjauksia. Näin ollen tilojen suunnittelussa huomioidaan yhtä lailla kiertotalous, estetiikka kuin saavutettavuus. Toiminnassa taas painotetaan ympäristökasvatusta ja -viestintää.

”Tutkimme mahdollisuutta käyttää mahdollisimman paljon kierrätettyjä ja uusiomateriaaleja esimerkiksi kalusteissa ja sisustuselementeissä. Talon päämateriaalia ei vielä ole päätetty, mutta yksi varteenotettava vaihtoehto on puu, joka on hiilensidonnan kannalta erittäin kestävä vaihtoehto. Puiset osat ovat myös helposti korjattavissa”, Kivistö kertoo.

Pääenergialähteenä monitoimitalossa tulee olemaan lähes päästötön kaukolämpö, joka tuotetaan Uudessakaupungissa teollisuuden hukkalämmöstä ja hakkeesta. Täydentävinä energiaratkaisuina voidaan käyttää aurinko- ja maalämpöä. Tarkoituksena on mitata rakennuksen kokonaishiilijalanjälki, joka ottaa huomioon talon koko elinkaaren.

”Näyttäisi siltä, että rakennuksen energiankulutuksen kannalta on odotettavissa erittäin hyvä tulos. Laskelmia ja tavoitteita tarkennetaan parhaillaan yhdessä Suomen ympäristökeskuksen Kiihdyttämö-hankkeen kanssa. Tämän kaltaiseen pilottiprojektiin vaadittavaa osaamista olisi vaikea löytää meiltä kunnasta tai rakennuttajalta, joten asiantuntija-apu on todella tarpeen”, Kivistö sanoo.

Askel kohti rakentamisen kiertotaloutta

Rakentamisessa päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi rakennusmateriaalit on valittava viisasti, sillä rakennusten käyttöikä on vuosikymmeniä. Julkisen rakentamisen arvo Suomessa on lähes 7 miljardia euroa vuosittain, joten siihen sisältyy merkittävä mahdollisuus edistää kiertotaloutta ja vähähiilisiä ratkaisuja. Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskus on ensimmäisiä todella suuren mittakaavan ekologisia rakennushankkeita Suomessa ja vie osaltaan uusia kestäviä rakentamisen käytäntöjä eteenpäin.

”Olemme tarkoituksella asettaneet hankkeelle erittäin korkeat tavoitteet, sillä rakentamisen maailmassa realiteetit tulevat aina vastaan. Uudet ratkaisut on tuotava mukaan pienin erin”, Kivistö sanoo.

”Koen niin, että ympäristöasioista on tullut kaikkien yhteinen huolenaihe. Se, miten muotoilijat, suunnittelijat ja arkkitehdit osaavat ottaa ympäristön ja kiertotalouden huomioon, on tärkeä kysymys. Esimerkiksi käyttöesineiden muotoilussa kiertotalous etenee nopeastikin ja nyt on tärkeää laajentaa ajattelumaailma myös rakennuksiin.”

Julkisten hankintojen vähähiilisyys- ja kiertotalouskiihdyttämö on hanke, joka liittää vähähiilisyyden ja kiertotalouden tavoitteet julkisiin hankintoihin ja arvioi niiden elinkaarenaikaisia hyötyjä hankintojen suunnitteluvaiheessa. Hanketta vetää Suomen ympäristökeskus ja rahoittaa Sitra. Hankkeessa tehdään yhteistyötä KL-Kuntahankinnat Oy:n kanssa.

> materiaalitkiertoon.fi (circwaste)

Aurinkopaneeleiden yhteishankinta kiinnosti Somerolla

Aurinkopaneeleiden yhteishankinta toteutuu Somerolla. Yhteishankinnan virallinen takaraja päättyi eilen ja määräaikaan mennessä mukaan ilmoittautui 20 kiinnostunutta taloutta. Someron kaupungin kehittämisasiantuntija Antti Leino on määrään todella tyytyväinen.
– Vähimmäismäärä yhteishankinnan toteutumiseksi oli kymmenen taloutta. Toivoimme mukaan viittätoista, joten kiinnostus jopa ylitti odotukset, Leino huomauttaa.

Aurinkopaneeleiden yhteishankintaan voi vielä päästä mukaan, vaikka virallinen takaraja umpeutuikin.
– Asiakirjojen viimeistelyyn menee jonkin verran aikaa, joten ensi viikon aikana voi vielä ilmoittautua Someron kaupungille. Muun muassa kaupungin nettisivuilla on asiasta kattava tietopaketti, Leino kertoo.

Aurinkopaneeleiden toimittajien kilpailutuksen hoitaa kestävän kehityksen ja energia-asioiden asiantuntijaorganisaatio Valonia.

>> Salon Seudun Sanomat 24.11.2018

Uusiutuvan energian kulutus on saavuttanut fossiilisen energian

Vuonna 2017 uusiutuvan energian käyttöosuus kasvoi kokonaisenergiankulutuksesta yhtä suureksi kuin fossiilisten tuontipolttoaineiden osuus. Päästöoikeuden hinnan nousu edistää uusiutuvan energian investointeja ja käyttöä, ja teknologinen kehitys parantaa tuulivoimainvestointien kannattavuutta. Tiedot käyvät ilmi Uusiutuvan energian toimialaraportista, joka julkistettiin 29.11.2018.

Uusiutuvan energian käyttö nousi kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta 2016. Sen kokonaiskäyttö kasvoi yhteensä 10 terawattituntia (TWh). EU:n Suomelle asettama uusiutuvien energialähteiden 38 prosentin käyttötavoite energian loppukulutuksesta vuodelle 2020 saavutettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2014.

– Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on ollut koko ajan nousussa vuotta 2016 lukuun ottamatta. Sen osuus nousi viime vuonna yli 40 prosenttiin energian loppukulutuksesta, toteaa toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Uusiutuvan energian tuotannosta yhteensä 73,5 prosenttia on peräisin puuraaka-aineesta. Puupolttoaineet ovat suurin kokonaisenergiankulutuksen energialähde 26,7 prosentin osuudella. Metsähaketta kulutettiin energiantuotantoon viime vuonna yhteensä 7,78 miljoonaa kuutiota, neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016.

Alan työllisyyden odotetaan parantuvan

29.11. julkaistiin myös pk-toimialabarometri. Sen mukaan uusiutuvan energian toimialalla näkymät henkilökunnan määrän osalta ovat selvästi paremmat kuin vuosi sitten. Toimialan yritykset arvioivat kuitenkin lähiajan yleiset suhdannenäkymät koko maata ja vertailutoimialoja heikommiksi. Odotukset jäävät myös selvästi viime syksyn tasosta.

Suomen vaihtotase vuonna 2017 oli energiatuotteiden osalta 4,1 miljardia euroa alijäämäinen. Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 8,8 miljardilla eurolla. Eniten tuontia tapahtui Venäjältä, jonka osuus tuonnin arvosta oli 61 prosenttia. Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita 4,7 miljardilla eurolla. Energiatuotteita vietiin eniten EU-maihin.

Sähkön markkinahinnan nousu vahvistaa uusiutuvan energian investointeja

Sähkön markkinahinta on ollut poikkeuksellisen alhainen viime vuosia, mutta sähkön keskimääräinen markkinahinta Suomessa on noussut viime kuukausina 45–50 euroon megawattitunnilta. Myös tulevien vuosien hintoja kuvaavat sähköjohdannaiset ovat kallistuneet.

Päästöoikeuden hinta on vuonna 2018 noussut vuoden takaisesta alle viidestä eurosta korkeimmillaan 25 euroon hiilidioksiditonnilta. Kuluvan syksyn aikana hinta on asettunut 20 euron tasolle. Päästöoikeuden hinnannousu nostaa myös sähkön tukkuhintaa. Sähkömarkkina-analyytikkoarvioiden mukaan päästöoikeuden hinnannousu eurolla nostaisi sähkön hintaa arviolta 0,6 euroa megawattitunnilta.

Tuulivoiman tuottaminen on aiempaa kannattavampaa

Tuulivoimainvestoinnit ovat tulleet aiempaa kannattavammiksi teknologisen kehityksen avittamina voimaloiden koon yhä edelleen kasvaessa. Myös aurinkosähköinvestoinnit jatkavat kasvuaan, kun kotitaloudet, yritykset ja maatilat ovat edelleen lisänneet merkittävästi investointeja aurinkoenergiaan.

Tarve vähentää kasvihuonepäästöjä ohjaa vahvasti energiapolitiikkaa. Maailmalla erityisesti tuulivoiman, bioenergian ja aurinkoenergian investointien kasvu on edelleen nopeaa. Samalla kuitenkin myös fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi edelleen vuonna 2017.

Uusiutuvan energian toimialaraportti ja pk-toimialabarometri julkistettiin 29.11.2018 Turussa järjestetyssä Energiavaikuttajaseminaarissa. Toimialaraportti käsittelee alan nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Kerran vuodessa ilmestyvässä pk-toimialabarometrissä esitellään toimialakohtaisia tuloksia Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyössä tekemästä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavasta barometrista.

Uusiutuvan energian toimialaraportti 2018

Uusiutuvan energian pk-toimialabarometri 2018

Katso seminaarin tallenne

Typpeä talteen tulevaisuuden biokaasulaitoksella

Turun Sanomat 28.11.2018

Gasum  investoi Topinojan biokaasulaitoksen modernisointiin. Sen myötä kierrätysjätteen sisältämät ravinteet saadaan tehokkaammin talteen.

Typpeä sisältävälle ammoniakkivedelle on paljon loppukäyttäjiä. Topinojan laitoksen omistava Gasum on sopinut ammoniakkiveden kierrätyksestaä Algol Chemicalsin kanssa.

TS_28-11-2018a