resurssiviisaus

Etusivu / Postit "resurssiviisaus"

Energiahaaste startup-yrityksille

Kilpailussa halutaan nostaa esiin startup-yrityksiä, joilla on uutta tarjottavaa energia-alalle

Business Finland, Word Energy Council ja Suomen messusäätiö järjestävät energia-aiheisen kilpailun, joka huipentuu 25.10. Tampereen Energiamessuilla, joka on Pohjoismaiden suurin energia-alan tapahtuma. Kilpailun pääpalkinto on 10 000 euroa. Kymmenen parasta yritystä saavat pitchauskoulutusta ja kilpailun raadin valitsemat viisi yritystä pääsevät pitchaamaan Energiamessujen päälavalle. Kaikki kilpailun osallistujat pääsevät ehdolle huhtikuussa 2019 Berliinissä järjestettävään Start Up Energy Transition -kilpailuun.

Kilpailussa halutaan nostaa esiin startup-yrityksiä, joilla on kasvupotentiaalia ja uutta tarjottavaa energia-alalle. Kilpailuun osallistuvan startupin ehdotus voi liittyä esimerkiksi energiatehokkuuteen, älykkääseen kotien energianhallintaan, kuluttajan roolin muutokseen, kysyntäjoustoon, sähköisen liikenteen ratkaisuihin, hajautettuun uusiutuvan energian tuotantoon, älykkäisiin lämmitys- ja jäähdytysratkaisuihin, energian varastointiin tai älykkäisiin sähköverkkoihin.

Miten osallistua kilpailuun? Lähetä ehdotuksesi 14.9.2018 mennessä

Ehdotukset lähetetään osoitteeseen energiakilpailu@businessfinland.fi. Kuvaa maksimissaan 1-2 A4-sivun mittaisella ehdotuksella, millainen tiimi yrityksellänne on, mikä on energia-alan innovaationne ja mihin tämä johtaa yrityksenne ja energia-alan 5-10 vuoden päästä. Älä lähetä muita liitteitä. Huomioi, että viisi parasta ehdotusta julkaistaan Energiamessujen ja Business Finlandin www-sivuilla, joten ethän laita ehdotukseesi liikesalaisuuksia. Startup-yrityksellä tarkoitetaan tässä kilpailussa Suomeen rekisteröityä yritystä, joka on maksimissaan viiden vuoden ikäinen.

Business Finland valitsee ehdotuksista 10 parasta ehdokasta, jotka pääsevät pitchauskoulutukseen. Näistä kymmenestä ehdokkaasta kilpailuraati valitsee viisi parasta pitchaamaan Energiamessuilla. Messuyleisö päättää voittajan äänestämällä pitchausten jälkeen.

 Lue lisää

> Startup-yritys, onko sinulla ratkaisu tulevaisuuden älykkääseen energiajärjestelmään?

> Energiamessut.fi

Lineaaritaloudesta kiertotalouteen

Lineaaritaloudesta kiertotalouteen

Kulutustuotteiden valmistuskustannusten halventuessa kertakäyttökulutus lisääntyi ympäri maailmaa. Tuotteilta ei enää osattu vaatia kestävyyttä eikä niitä lähdetty korjaamaan, sillä halvemmalla sai uuden. Tämä johti maailmanlaajuiseen jäteongelmaan niin mantereella kuin merelläkin. Lineaaritaloudesta ollaan siirtymässä kiertotalouteen. Mitä haasteita kiertotalous kohtaa? Miten kemikaalien kierrätys voidaan järjestää? Näihin kysymyksiin pyrkii vastaamaan SYKE:n Ympäristön tila -katsaus vuodelta 2017. Alla on poimintoja katsauksesta ja linkit tietopakettiin löytyvät jutun lopusta.

Luonnonvarojen kestävä käyttö edellyttää syntyvän jätteen hyödyntämistä materiaalina ja energiana

Taloutemme kasvu on perustunut pitkälti aineelliseen tuotantoon. Yksittäisistä toimialoista eniten luonnonvaroja kuluttaa rakentaminen. Luonnonvarojen kokonaiskäyttö koostuu suorien materiaalipanosten lisäksi piilovirroista, kuten sivukivistä, hakkuutähteistä ja tuontituotteiden välillisistä materiaalivirroista. Niiden osuus on yli puolet kokonaiskäytöstä.

Globaalitaloudessa materiaalit liikkuvat maiden välillä. Siksi myös vastuu maapallon niukkenevien ja rajallisten luonnonvarojen kestävästä käytöstä on laajentunut kattamaan globaalit tuoteketjut. Suomesta viedään luonnonvaroja, etenkin puuta, mineraaleja ja kiviaineksia, enemmän kuin niitä tuotiin (vuonna 2010). Suomen fyysinen kauppatase on siis positiivinen.

Yhtenä kiertotalouden toimivuuden mittarina voidaan käyttää yhdyskuntajätteen määrää ja materiaalihyödyntämisen astetta. Suomen yhdyskuntajätteestä suurin osa, noin 65 prosenttia, syntyy kotitalouksissa. Yhdyskuntajätteen määrä heijastelee melko tarkkaan kansantalouden kehitystä.

Yhdyskuntajätettä ei enää juuri sijoiteta kaatopaikalle, vaan jäte joko kierrätetään tai hyödynnetään energiana koko Suomen kattavassa jätevoimaloiden verkostossa. Kehitystä on ohjannut erityisesti orgaanisen jätteen kaatopaikkarajoitus. Sen tavoitteena on suitsia jätehuollon ilmastovaikutuksia. Kierrätys, eli jätteen hyödyntäminen materiaalina, ei ole tehostunut riittävästi. EU:n ja Suomen jätelainsäädäntö edellyttää 50 prosentin kierrätysastetta.

kiertotalous kuva

EU:n ulkopuolelta tuotavat tuotteet ovat riski kiertotaloudelle niiden tuntemattoman kemikaalikoostumuksen takia

Kiertotaloudessa tuotteiden ja materiaalien arvo pyritään säilyttämään mahdollisimman pitkään samalla varmistaen, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet. Materiaalien kierrot eivät saisi aiheuttaa riskejä ihmisille tai ympäristölle. Kestävässä kiertotaloudessa on hallittava myös aineet, jotka antavat tuotteille haluttuja ominaisuuksia, mutta väärässä paikassa vaikeuttavat tuotteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

Kiertotaloudessa on pyrittävä haitallisten aineiden vähentämiseen kaikissa tuotteen elinkaaren vaiheissa, tuotteiden suunnittelusta niiden valmistukseen, käyttöön, korjaukseen, uudelleenkäyttöön ja kierrättämiseen. EU:n ulkopuolelta tulevat tuotteet aiheuttavat erityisen haasteen kiertotaloudelle, koska niiden tarkkaa koostumusta ei aina tunneta.

Keskeiset keinot haitallisten aineiden aiheuttamien riskien hallintaan ovat hyvä tuotesuunnittelu ja tuotteen kemikaalitiedon siirtyminen tuotteen mukana. Ekosuunnittelussa huomioidaan tuotteiden uudelleenkäyttö, huollettavuus ja kierrätettävyys, sekä valitaan tuotteeseen terveydelle ja ympäristölle haitattomia aineita. Hyvin suunniteltu tuote voidaan tarvittaessa kierrättää osissa, jolloin voidaan huomioida tuotteen osien ainekoostumukset. Tuotteille myönnetyt ympäristömerkit auttavat tunnistamaan ympäristöystävälliset tuotteet, joissa on huomioitu energiatehokkuus, ilmastovaikutukset sekä kemikaalikuormitus.

Kemikaalitiedon siirtyminen tuotteen mukana mahdollistaa kemikaalien hallinnan koko tuotteen elinkaaren ajan materiaalikierrätysvaihetta myöten, ja myös tuotteen omistajuuden vaihtuessa. Digitaaliset työkalut mahdollistavat suurten tietoaineistojen hallinnan ja tieto voidaan sitoa tuotteisiin viivakoodien, QR –koodien tai RFID-tekniikan avulla.

Kiertotalous kaipaa innovaatioita

Kierrätettävät materiaalit ovat koostumukseltaan, iältään ja alkuperältään vaihtelevia. Siksi jätteiden hyödyntämiseen uusiomateriaalina voi liittyä riski haitallisten aineiden palaamisesta kiertoon. Erotus- ja puhdistustekniikoiden kehittäminen, sekä materiaalivalintojen ja jätehuollon järjestelmien ennakoiva suunnittelu varmistavat uusiomateriaalien laadun ja turvallisuuden.

Jäljitettävissä oleva tieto tuotteen sisältämistä ainesosista vähentää tarvetta tutkia uusioraaka-aineeksi käytettävien jätteiden laatua. Tarvitaan kuitenkin myös uusia luotettavia ja vertailukelpoisia vaarallisten aineiden mittaus- ja analyysimenetelmiä, joilla voidaan varmistaa uusiomateriaalien laatu ja turvallisuus. Niiden avulla kasvaa myös kierrätysmateriaalin arvo.

 

Lue lisää

> Ympäristön tila 2017-2018 -raportit

> Lineaaritaloudesta kiertotalouteen

> Kemikaalit hallintaan ja materiaalikierrot toimiviksi

 

Rahoitusta tarjolla ravinteiden kierron parantamiseen

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma on yksi hallituksen kärkihankkeista

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma on osa Juha Sipilän hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla siten, että vähintään 50 % lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma pyrkii vastaamaan tähän kolmivuotisella hankkeella, jonka kokonaisrahoitus on 12,4 miljoonaa euroa.

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt kokeiluohjelman hallinnointi- ja toimeenpanotehtävät Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Kokeiluohjelman rahoitus pohjautuu toukokuussa 2016 hyväksyttyyn Valtioneuvoston asetukseen 382/2016, joka löytyy jutun lopusta linkkinä.

Kokeiluohjelman tavoitteet

Kokeiluohjelmalla rahoitetaan biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä yritysten investointeja. Tavoitteena on biomassojen prosessoinnin, kierrätyslannoitevalmisteiden tuotannon ja tuotekehityksen, ravinteiden kierrätyksen logistiikan ja palveluratkaisujen edistäminen sekä korkean jalostusasteen tuotteiden kehittäminen biomassoista.

Biomassalla tarkoitetaan maataloudesta, kasvi- ja eläinperäiset aineet mukaan lukien, metsätaloudesta ja niihin liittyviltä tuotannonaloilta sekä kalastuksesta ja vesiviljelystä peräisin olevien tuotteiden, jätteiden ja tähteiden biohajoavaa osaa sekä biokaasuja ja teollisuus- ja yhdyskuntajätteen biohajoavaa osaa.

Rahoituksen viimeinen hakukierros päättyy 1.10.2018

Hankkeen viimeinen toimintavuosi on käynnissä, mutta vielä on mahdollista hakea rahoitusta uusiin hankkeisiin. Ohjeita hakemuksen tekemiseen löytyy hankkeen sivuilta. Hankerahoituksen kohderyhmä on pienet ja keskisuuret yritykset, jotka haluavat edistää ravinteiden kierrätyksen tutkimusta ja kehittämistä tai investoida uusiin resursseihin. Rahoitusta on tähän mennessä myönnetty useille hankkeille ja ne on listattu tänne.

Lue lisää

> Hankkeen sivut

> Valtioneuvoston asetus biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä investointeihin vuosina 2016-2018 myönnettävästä valtionavustuksesta

Neste Kaarinalla aurinkovoimaa

Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehti 15.6.2018

Neste Kaarinan kahvipannu kuumenee auringon voimalla

Yli 140 paneelia tuottaa virtaa huoltamon katolla

Neste Kaarina otti käyttöön oman aurinkosähkövoimalan yhtenä ensimmäisistä huoltoasemista Varsinais-Suomessa. Yli 140 aurinkopaneelia tuottaa huoltamon katolla auringonsäteistä energiaa, joka muutetaan verkkovirraksi rakennuksen käyttöön. Ravintolakeittiöiden ja autonpesukadun lisäksi aurinkoenergiaa virtaa kahteen uuteen sähköauton latauspisteeseen, jotka asennetaan lähiviikkoina.

Yli 50-vuotias perheyritys on kautta historiansa pyrkinyt olemaan aikaansa edellä, ja esimerkiksi aseman pesukadulla on käytössä vedenkierrätys, jolla saadaan noin 70 prosentin säästö vedenkulutuksessa.

– Voimalamme tuo hyötyä kaikille. Haluamme olla mukana kehityksessä ja esimerkiksi ennakoida tulevaisuuden sähköautomarkkinoiden kasvua. Uskon, että asiakkaamme ovat tiedostavia ja arvostavat luonnonmukaista sähköä, kertoo Neste Kaarinan kauppias Kari Ketola.

Tuntuvasti pienempiä sähkölaskuja

Aurinkovoimalan vuosituotoksi odotetaan noin 35 000 kilowattituntia. Omalla tuotannolla ei voida kattaa aivan koko huoltoaseman sähkönkulutusta. Helpotus sähkön ostomäärässä, veroissa ja siirtomaksuissa on kuitenkin tuntuva.

Voimala maksaa itsensä takaisin korkeintaan kahdeksassa vuodessa. Laitteisto tuottaa ilmaista sähköä kaikkiaan jopa 35–40 vuotta.

Neste Kaarinalle myönnettiin innovaatiokeskus Business Finlandin aurinkoenergiatuki, jolla hyvitetään 25 prosenttia voimalan verottomasta hinnasta.

Suomi hyvä maa aurinkoenergian tuottamiseen

Aurinkosähköjärjestelmän suunnitteli ja asensi PlayGreen. PlayGreenin aluejohtaja Petri Puntti korostaa laadukkaiden komponenttien merkitystä aurinkopaneeleissa. Aurinkovoimala on pitkän aikavälin ratkaisu: takuu ulottuu 25 vuoden päähän.

– Toisin kuin luullaan, Suomi on hyvä maa aurinkoenergian tuottamiseen. Täällä on yhtä paljon valoa kuin Keski-Euroopassa, se vain jakautuu vuoden aikana eri tavalla. Tuottoisa kausi Suomessa kestää maaliskuusta lokakuuhun, Puntti tietää.

Lue lisää > Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehti

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uutiskirje on julkaistu

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uutiskirje ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. Tämän vuoden viides uutiskirje ilmestyi 14.6.2018. Seuraava ilmestyy vasta kesätauon jälkeen 13.9.2018. Voit lukea vanhoja uutiskirjeitä tai liittyä tilaajalistaan täällä. Poimintoja uutiskirjeestä:

Kuntien ravinneneutraalius laajeneeHallituksen kärkihanke logo fi lila RGB SaaRa

Suomi on sitoutunut pyrkimään ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Kuntien ja kaupunkien päivittäinen työ voi tuntua olevan kaukana ravinnekierrätyksestä, mutta se liittyy itse asiassa moneen kunnan toimialaan. Jokainen toimiala ja päätöksentekoelin vaikuttavat siihen. Päätöksenteolla voidaan ohjata esimerkiksi aluesuunnittelua ja hankintoja tukemaan ravinteiden kierrätystä. Kaavoituksella voidaan konkreettisesti suunnitella ravinnekierrätykselle otollisia sijainteja ja sivistystoimi voi ohjata kuntalaisia esimerkiksi biojätteiden lajittelussa ja kompostoinnissa. Myös ympäristö hyötyy ja sen myötä kunnan vetovoima ja viihtyisyys lisääntyvät. Lisäksi ravinnekierrätys synnyttää ja houkuttelee uutta liiketoimintaa.

Varsinais-Suomen ELY-keskus toteutti vuosina 2015-2017 Ravinneneutraali kunta -hanketta, jossa kartoitettiin kuuden pilottikunnan kanssa kuntien keinoja ja hyötyjä ravinnekierrätykseen liittyen. Toiminta jatkuu hallituksen kärkihankkeena vuoden 2020 loppuun asti Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi –hankkeena. Siinä toimintamallia tehdään tutuksi valtakunnallisesti ja kannustetaan kuntia ottamaan ravinneneutraalius osaksi päivittäisiä toimintojaan sekä näkemään sen hyödyt. Kunnilta toivotaan myös ideoita ja näkemyksiä konseptien tueksi ja tulosten mittaamiseksi.

Ravinneneutraalin kunnan toiminta on myös osa eurooppalaista kestävää fosforinkäyttöä

Helsinkiin kokoontui 11. – 13.kesäkuuta runsas 300 fosforin kestävän käytön asiantuntijaa. Finlandia-talolla järjestetty European Sustainable Phosphorus Conference (ESPC3) oli Euroopan merkittävimpiä fosforin kestävää käyttöä, kierrätettävyyttä ja riittävyyttä käsittelevä tapahtuma tänä vuonna.

Ravinteiden kierrätys hallituksen yhtenä kärkihankkeena on kansainvälisestikin huomionarvoinen ja kuntien ravinnekierrätystyötä ja Suomessa kehitettyä Ravinneneutraali kunta -konseptia esiteltiin konferenssissa yhdessä muiden hankkeiden kanssa. Ravinneneutraali kunta -toiminta on myös osa eurooppalaista kestävää fosforinkäyttöä. Toimintamalli herätti runsaasti kiinnostusta. Keskusteluissa nousi esille, että kuntien omavaraisuus ravinteiden käytössä ja kierrätyksessä ei ole realistista, vaan ravinneomavaraisuutta tulee tarkastella valtakunnan tasolla. Kunnat nähdään monilla toimialoilla kumppaneina, joihin on kuitenkin vaikea ottaa yhteyttä, kun ei tiedetä mihin toimialaan kunnassa ravinnekierrätys liittyy.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hankkeita esillä fosforikonferenssissa

Konferenssissa esiteltiin myös vesien- ja merenhoidon kärkihankkeisiin kuuluvaa Saarenjärven ravinteiden keräämisen yhteistyö- ja ylläpitohanketta SAAVIa, jossa ravinteiden kierrätys toteutetaan paikallisella tasolla yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Ravinteiden kierrätystä SAAVI-hankkeessa toteutetaan esimerkiksi kierrättämällä ravinteita vesikasvillisuuden mukana vesistöstä lähipelloille. Tämäkin toiminta herätti mielenkiintoa osallistujien keskuudessa etenkin kun konferenssissa tuli esille moneen kertaan laaja-alaisen yhteistyön tärkeys ja yhtäläiset haasteet paikallistasolta globaaleihin kysymyksiin. SAAVI-hanke tuo esille niitä pieniä käytännön toimia, joilla ravinteiden kierrätyksen ja kiertotalouden laaja kokonaisuus käytännössä toteutuu. Pienistä puroista kasvaa iso virta. Paikallistason aktiivisuudella on merkitystä, kun ravinneomavaraisuutta tarkastellaan valtakunnan tasolla ja myös kansainvälisillä foorumeilla!

fosforikonferenssi

 

 

 

 

 

 

 

 

Lue lisää:

> Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uutiskirje 5/2018

> Varsinais-Suomen ELY-keskuksen aikaisemmat uutiskirjeet

> Kuntien ravinnekierrätyksestä

> European sustainable phosphorusplatform

 

Suomi torjumassa ilmastonmuutosta

Suomi torjumassa ilmastonmuutosta

Suomen ympäristökeskus SYKE julkaisee vuosina 2017-2018 neljä eri tietopakettia ympäristön tilasta.  Tietopaketit keskittyvät eri teemoihin. Neljäs ympäristön tila -tietopaketti julkaistiin 12.6.2018 ja se käsittelee ilmastonmuutosta sekä mustaa hiiltä ja sen negatiivisia vaikutuksia Arktiselle alueelle. Alla on poimintoja tietopaketeista ja jutun lopussa on linkit SYKE:n tietopakettiin.

Koko 2000-luvun laskussa olleet kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt Suomessa lähtivät nousuun edelliseen vuoteen verrattuna vuonna 2016

Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat Suomessa laskeneet 2000-luvun alun huippuvuosista, ja vuonna 2016 ne olivat noin 18 % pienemmät kuin vuonna 1990. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 päästöt kuitenkin kasvoivat 6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suurimpia syitä tähän olivat hiilen kulutuksen kasvu ja biopolttoaineiden osuuden pieneneminen liikenteen polttoaineiden käytössä.

Vuoden 2016 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 58,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, ilman maankäyttöön, sen muutoksiin ja metsätalouteen liittyviä, ns. LULUCF-sektorin päästöjä ja hiilinieluja. Energian tuotanto ja kulutus aiheuttavat suurimmat päästöt. Vuonna 2016 kokonaispäästöistä 75 prosenttia oli peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Teollisuusprosessit, tuotteiden käyttö ja maatalous aiheuttivat noin 11 prosenttia päästöistä. Jätehuollon osuus oli 3 prosenttia päästöistä. Jätehuollon päästöt ovat laskeneet tasaisesti 1990-luvun alusta saakka parantuneen jätehuollon ansiosta.

Metsät ovat tärkeä hiilinielu, ja Suomen kasvihuonekaasutaseessa metsien hiilinielun suhteellinen merkitys on suurempi kuin EU-maissa yleensä. Metsiemme vuotuinen hiilinielu vaihteli vuosina 1990–2015 hakkuumäärästä riippuen 20 ja 50 miljoonan hiilidioksiditonnin välillä. Pienimmillään se vastasi noin kolmannesta ja suurimmillaan jopa puolta Suomen ilmastopäästöistä. Metsien hiilinielun ja puutuotteiden hiilivaraston muutoksia seurataan vuosittain, kuten myös muun maankäytön päästöjä. Suomen päästötaseeseen laskettavien puutuotteiden vuosittainen hiilinielu oli 1990–2015 keskimäärin noin 5 miljoonaa hiilidioksiditonnia, kun taas muu maankäyttö aiheutti keskimäärin 10 miljoonan tonnin ilmastopäästöt. Koko LULUCF-sektori oli vuosina 1990–2015 keskimäärin noin 27 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava nettonielu.

Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomeen monin tavoin

keskilämpötila

Ilmastonmuutos näkyy Euroopassa jo selvästi ja viime vuosina on rikottu useita ilmastollisia ennätyksiä. Kaiken kaikkiaan Euroopan lämpötilat olivat jaksolla 2006–2015 noin 1,5 astetta korkeampia kuin ennen teollista aikakautta. Ilmastonmuutoksella on merkittäviä vaikutuksia luontoon, elinkeinoihin ja talouteen koko Euroopassa. Suomessa erityisesti arktiset lajit kärsivät. Lisääntyviin hellekausiin liittyy terveysriskejä kun taas kylmimpien jaksojen väheneminen voi vähentää niitä. Sadannan ja jokivirtaamien kasvu yhdistettynä Itämeren veden lämpenemiseen lisäävät meren rehevöitymisriskiä.

Toisaalta Suomi vaikuttaa vähemmän haavoittuvalta kuin monet Euroopan alueet. Lähivuosikymmeninä lämpötilan ja sadannan muutoksien arvioidaan Suomessa pysyvän rajoissa, joiden sisällä dramaattiset seuraukset ovat epätodennäköisiä. Lämpenemisestä voi olla Suomelle hyötyä esimerkiksi pienenevinä lämmityskustannuksina ja pitenevänä kasvukautena. Toisaalta se voi tuoda Suomeen uusia kasvituholaisia ja tuhojen riski kasvaa maa- ja metsätaloudessa.

Kunnilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen tuomiin sää- ja ilmastoriskeihin varautumisessa. Niistä kunnille ongelmallisimpia ovat sään ääri-ilmiöistä, kuten rankkasateista, myrskytuulista ja tulvista, aiheutuvat vahingot. Ne voivat olla kuntien toimintakyvyn ja kunnissa toimivien yritysten toimintaedellytysten kannalta merkittäviä ja aiheuttaa vakavia seurauksia mm. kuntien talouteen ja palveluihin. Toistaiseksi sää- ja ilmastoriskejä arvioidaan ja hallitaan systemaattisesti vain harvassa suomalaisessa kunnassa. Riskejä voidaan vähentää ottamalla ne huomioon esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja infrastruktuurin, kuten viemäröinnin, rakentamisessa. Kunnissa kannattaa pohtia myös sitä, miten muualla toteutuvat riskit saattavat heijastua omaan kuntaan, sen asukkaisiin ja elinkeinonharjoittajiin. Tärkeintä on, että sää- ja ilmastoriskien hallinta otetaan osaksi kuntien normaalia kehittämistä ja suunnittelua.

Musta hiili lämmittää Arktista aluetta voimakkaasti

Arktinen alue lämpenee yli kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Arviolta 20–25 prosenttia pohjoisen lämpenemisestä aiheutuu tänä päivänä mustasta hiilestä. Pohjoisessa mustan hiilen vaikutus on erityisen merkittävä siksi, että mustaa hiiltä laskeutuu lumen ja jään pinnalle.Se ei heijasta auringon valoa, vaan imee sitä, lämpenee ja sulattaa jäätä ja lunta. Mustan hiilen aiheuttama haitta on erityisen voimakas keväällä ja kesällä, kun auringonvaloa on pohjoisessa runsaasti. Sitä päätyy pohjoiseen etelästä kulkeutuvien ilmamassojen mukana, mutta pohjoisten alueiden omat päästöt ovat myös merkittävät. Noin kolmasosa mustan hiilen aiheuttamasta arktisen alueen lämpenemisestä johtuu Arktisen neuvoston jäsenmaiden omista mustan hiilen päästöistä, vaikka maiden päästöjen osuus globaaleista päästöistä on vain 6 prosenttia.

Globaalisti mustaa hiiltä päätyy ilmaan kotitalouksien puun ja muun biomassan sekä hiilen poltosta, tieliikenteestä ja esimerkiksi maatalouden ja rakentamisen työkoneista sekä teollisuudesta ja energialaitoksista. Mustaa hiiltä syntyy myös öljykenttien ylijäämäöljyn ja -kaasun polttamisesta, eli soihduttamisesta. Mustan hiilen päästöjä aiheuttavat myös esimerkiksi metsäpalot. Maailman mustan hiilen päästöistä suurin osa, noin 60 prosenttia on peräisin Aasiasta. Erityisesti Kiinan ja Intian päästöt ovat suuret. Musta hiili kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. Toisaalta mustan hiilen päästöjen yhteydessä ilmaan päätyy myös esimerkiksi rikin yhdisteitä, jotka viilentävät ilmastoa. Viilentävätkin yhdisteet voivat kuitenkin olla haitallisia sekä ympäristölle että ihmisten terveydelle.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan musta hiili aiheuttaa osaltaan sydän-, verisuoni- ja hengityssairauksia sekä ennenaikaisia kuolemia. Terveyshaittoja aiheuttavat mustan hiilen pinnalle kiinnittyneet myrkylliset yhdisteet, kuten PAH-yhdisteet, orgaaniset hapot ja myrkylliset metallit, kuten arseeni. Ne aiheuttavat elimistössä tulehduksia ja myös syöpää. Myrkylliset yhdisteet pääsevät hiilihiukkasten mukana syvälle keuhkoihin ja mahdollisesti myös verenkiertoon. Myrkylliset aineet päätyvät luontoon, ja ne voivat kertyä ravintoketjussa ja kulkeutua ihmisten ruokaan. Väestö altistuu päästöille erityisesti asutuskeskuksissa.

Arktisen neuvoston puheenjohtaja Suomi mukana mustan hiilen päästöjen vähentämisessä

Mustan hiilen maailmanlaajuiset päästöt eivät enää juuri kasva, sillä niitä vähentävää tekniikkaa otetaan käyttöön koko ajan. Päästöjä voidaan kuitenkin edelleen vähentää ottamalla käyttöön parhaat tekniset ratkaisut ja tiukentamalla päästörajoituksia. Parhaan tekniikan käytöllä voidaan vähentää mustan hiilen lämmittävää vaikutusta arktisella alueella arviolta 10–15 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tämä vastaa 0,25 astetta. Tehokas tapa vähentää mustan hiilen arktista ilmastovaikutusta on soihduttamisen voimakas rajoittaminen öljyntuotannossa. Keinot tähän ovat jo olemassa. Niiden avulla nyt hukkaan poltettava ylijäämäkaasu voidaan hyödyntää muun muassa energian tuotannossa. Maailmanpankki on tehnyt aloitteen soihduttamisen lopettamiseksi vuoteen 2030 mennessä ja kaikki arktiset öljyntuottajamaat ovat sitoutuneet siihen.

Arktisten maiden aiheuttamista mustan hiilen päästöistä noin 40 prosenttia oli vuonna 2015 peräisin tieliikenteestä sekä esimerkiksi maatalouden ja rakentamisen työkoneista. Tiukkenevat päästörajat pakottavat ottamaan käyttöön ja kehittämään puhtaampia moottoreita. Arktisen alueen suuret energia- ja teollisuuslaitokset ovat jo paljolti ottaneet käyttöön mustan hiilen päästöjä vähentäviä tekniikkoja. Alueella on kuitenkin vielä myös vanhoja tehottomia laitoksia, joiden päästöt ovat suuret. Uusien energiatehokkaiden tekniikkojen käyttöön otto ja siirtyminen esimerkiksi öljystä kaasuun vähentäisivät päästöjä merkittävästi. Mustan hiilen päästöjä saataisiin vähennettyä myös käyttämällä lämmitykseen lämpöpumppuja ja siirtymällä lämmityksessä puhtaampiin polttoaineisiin sekä parantamalla energiatehokkuutta.

 

mustahiili_teknologiat_ilmastonmuutosjuttu

 

Lue lisää

> Ympäristön tila Suomessa 2017-2018 -raportit

> Suomi torjumassa ilmastonmuutosta

> Mustan hiilen päästöjä vähentämällä jarrutetaan arktista lämpenemistä

 

Saariston ympäristömessut 8.-9.6.

Messuilta vinkkejä haja-asutuksen vesihuollon ratkaisuihin

Paraisten Päivien yhteydessä järjestetään viidettä kertaa Saariston ympäristömessut. Pääteemana on tällä kertaa vesihuolto: talousveden hankinta haja-asutusalueilla ja jätevesien käsittely.

Maksuttomassa tapahtumassa jaetaan ympäristöystävällisiin asumisratkaisuihin liittyvää tietoa ja käytännön vinkkejä paikallisille asukkaille ja mökkiläisille. Yrittäjiä ja yrityksiä on mukana laaja kirjo: paikalla esitellään jätevesien käsittelylaitteita ja erilaisia talousvedenhankinnan ratkaisuja muun muassa merivettä hyödyntäen sekä kaivo-, ruoppaus- ja laiturirakentamisosaamista. Paikalla voi tutustua myös aurinkoenergiaan, kompostointiin ja kompostikäymälöihin. Ympäristöalan yhdistyksistä ja organisaatioista mukana ovat jätevesineuvontaa tarjoava Valonia, Paraisten kaupungin ympäristöosasto, Natur och Miljö, Turunmaan luontokoulu, ammattiopisto Livia ja Paraisten luonnonsuojeluyhdistys.

”Saariston ympäristömessuilta saaristolaiset voivat saada hyviä ideoita kotinsa tai loma-asuntonsa käytännön ratkaisuihin. Olemme iloisia siitä, että olemme saaneet jälleen messuillemme pari näytteilleasettajaa lisää entiseen verrattuna ja että voimme palvella asukkaitamme mahdollisimman hyvin asumiseen liittyvissä asioissa”, kertoo Paraisten kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja Petri Huovila.

Ohjelmassa taidetta, asiantuntijafoorumi ja tutustuminen biolämpölaitokseen

Tämän vuoden ympäristömessut tarjoavat mielenkiintoista oheisohjelmaa: perjantaina klo 13.00–14.20 esitetään Arboretum-esitys, jossa soitetaan kasveja, tanssitaan ja annetaan kasveille ääni. Esitys tapahtuu kuplan sisällä ja sitä voi seurata joko sen sisä- tai ulkopuolelta. Esityksen jälkeen yleisöllä on mahdollisuus soittaa kasveja ja jutustella esiintyjien kanssa. Esityksen pitää Fern Ochestra.

Kello 14.30–17.00 järjestetään messualueella Biosfäärialueen ja Åbo Akademin Skärgårdsinstitutetin Pop Up Saaristotutkimuksen foorumi, jossa ympäristötutkimuksen asiantuntijat ovat paikalla vastaamassa kysymyksiin. Asiantuntijoita on yliopistoista ja tutkimuslaitoksista, ja kysellä voi kalanjalostuksesta (Lena Arjanne), Paraisten ja Nauvon välisestä siltaideasta (Anders Jungar), saariston kulttuuriperinnöstä (Marcus Lepola), ruokahävikistä ja ravinnekierrosta (Johanna Mattila), saaristobiologiasta (Mikael von Numers) ja merenkulun historiasta (Kasper Westerlund).

Kiinnostuneille on lisäksi mahdollisuus vierailla Paraisten kaukolämmön biolämpölaitoksella, jonka puuhakkeella lämmitetään mm. Paraisten keskustaa. Avoimet ovet ja opastusta yleisölle perjantaina klo 12.00–14.00. Osoite: Lehtiniementie 14.

Lapsille Paraisten päivien yhteydessä omaa ohjelmaa: pikku tivoli ja pomppulinna

Saariston ympäristömessut pe 8.6. klo 11–17, la 9.6. klo 10–14. Messualue: Kauppiaskadun varrella oleva parkkialue, entisen Nordean ja Palokunnantalon välissä. Paikalle pääsee helposti myös Turun suunnasta bussilla.

Messujen järjestelyistä vastaavat: Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia, Paraisten kaupunki sekä Saaristomeren Biosfäärialue.

Lue lisää
> Paraisten kaupunki
> Facebook

 

Fölifillarit saapuivat Turkuun

Föli-fillarit -kaupunkipyöräjärjestelmä aloitti toimintansa Vappuna 1.5.2018. Kaupunkipyöräjärjestelmässä on yhteensä 300 polkupyörää ja 34 kiinteää sekä 3 siirrettävää pyöräasemaa. Suunniteltu asemaverkosto ulottuu Kupittaalta keskusta-alueen yli satamaan.

Föli-fillaria voi käyttää useimmilla Fölin kausikorteilla ilman lisämaksua. Ilman korttia vuosihinnaksi tulee 40 euroa. Kaupunkipyörien on tarkoitus tarjota uusi, nopea vaihtoehto keskusta-alueella liikkumiseen, jonka vuoksi normaali käyttöaika on rajattu puoleen tuntiin pyörien saatavuuden varmistamiseksi.

Normaalisti pyörän saa käyttöönsä sekä Föli-kortilla että puhelinnumerolla ja PIN-koodilla, mutta kausikortin haltijoilla tunnistautumiseen käy ainoastaan Föli-kortti.

Pyörät on tarkoitettu erityisesti lyhytaikaiseen käyttöön ja yhdeFölifillarin pyörän normaali käyttöaika on rajattu puoleen tuntiin kaupunkipyörien saatavuuden varmistamiseksi. Maksimikäyttöaika kerralla tulee olemaan 5 tuntia ja lisäaikamaksu peritään jokaisesta ensimmäisen puolen tunnin ylittävästä tunnista alla olevan taulukon mukaisesti.

Suunnitteilla on myös matkailijalippu, joka yhdistää Fölin linja-autoliikenteen sekä kaupunkipyörät. Föli-fillari lippujen eri myyntikanavia selvitellään. Tästä seuraa lisätietoa huhtikuussa.

Onnistu aurinkosähköjärjestelmän hankinnassa

Valonian Ekovinkki 18/2017

Aurinkosähkö yleistyy pientaloissa. Sähkön pientuottajana voit vähentää riippuvuutta ostosähköstä ja varautua siten mahdolliseen sähkön hinnan nousuun tulevaisuudessa. Aurinkosähköjärjestelmän hankkiminen on järkevintä silloin, kun tuotetun sähkön saa käytettyä pääosin itse, esimerkiksi käyttöveden tai tilojen lämmitykseen tai sähköauton lataamiseen. Huomioi, että jos olet kesäaikaan paljon poissa eikä auringolla tuotetulle sähkölle ole käyttöä, takaisinmaksuaika pitenee.

YMPARISTO AURINKOPANEELI office ELY kuvapankkiParas sijoituspaikka aurinkopaneeleille on varjoton ja mielellään etelänsuuntainen. Aurinkosähköjärjestelmä mitoitetaan usein kattamaan noin viidennes sähkön kokonaiskulutuksesta. Tarvitset lähtötiedoksi omat sähkönkulutustietosi, jotka saat maksutta oman sähköyhtiösi kulutusseurantapalvelusta. Muista tarkistaa kotikunnastasi, tarvitsetko aurinkopaneeleille toimenpideluvan.

Helpoin tapa hankkia aurinkosähköä on Avaimet käteen -toimitus. Tarkista, että siihen kuuluu alkukartoitus, mitoitus ja suunnittelu, laitteisto ja asennustarvikkeet asennuksineen, kuljetukset ja yhteydet sähköverkkoyhtiöön. Selvitä hintataso kilpailuttamalla. Järjestelmän kustannuksiin vaikuttavat muun muassa kattomateriaali, katon korkeus ja asennuspaikan sijainti. Lopullinen hinta määräytyy aina asennuskohteen mukaan.

Sovi kirjallisesti urakkaan kuuluvista työvaiheista, aikataulusta ja viivästymissanktiosta. Huolehdi, että suunnitelmapiirustukset ovat sopimuksen liitteenä. Verkkoon kytketyn aurinkosähköjärjestelmän sähkötyöt saa tehdä vain pätevä sähköasentaja. Uusiutuvan energian sertifioidulla asentajalla on lisäksi täydennyskoulutusta ja työkokemusta aurinkosähköön liittyen. Kun aurinkopaneelit ovat valmiina katollasi, vaadi vielä käyttöopastus ja käyttöönottopöytäkirja.

Valtakunnallinen Aurinkosähköä kotiin -kampanja (aurinkosahkoakotiin.fi) auttaa hankintaa harkitsevia vertailemaan laitteistoja ja hintatasoa. Kampanjan toteuttavat Motiva ja valtakunnallinen kuluttajien energianeuvonta.

Vinkin laati Liisa Harjula Valoniasta

 

Lue uusin Ympäristö Nyt -uutisviesti

Aiheina:

  • nostokuva 2018Meremme tähden -tapahtuma 29.5.
  • Maakuntien ilmastopäästöt vähentyneet yli neljänneksen
  • Ilmastoviisas Satakunta – ILSA käynnistyy
  • Varsinais-Suomessa kuntakierros käynnissä
  • Sähkö- ja kaasuautoja yhteishankinnalla
  • Yli 60 Koulujemme lähivedet -haasteessa mukana

Lue > Ympäristö Nyt -uutisviesti 1/2018