resurssiviisaus

Etusivu / Postit "resurssiviisaus"
Ravinteiden kierrätyksen hankkeet kiertueella

Ravinteiden kierrätyksen hankkeet kiertueella

Ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeet tuloskiertueella marras-tammikuussa, tule mukaan!

Kuinka ravinnekierrätyksellä edistetään puhtaita vesiä ja alueellista elinvoimaa? Miten sivuvirroista jalostetaan jätteen sijasta arvotuotteita? Ravinteiden kierrätyksen ja vesiensuojelun kärkihankkeessa on kolmen vuoden aikana käynnistetty yhteensä yli sata toimenpidettä ja kokeilua. Tule Lahteen, Seinäjoelle ja Joensuuhun kuulemaan mitä on saatu aikaan!

Juha Sipilän hallitus on panostanut ravinteiden hyötykäytön tehostamiseen kiertotalouden kärkihankkeiden kautta yli 30 miljoonaa euroa. Tavoitteena on vähentää vesistöjen rehevöitymistä, vahvistaa omavaraisuutta ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tuloskiertueella esitellään rahoitettujen hankkeiden tuloksia, ja edistetään alueellista yhteistyötä.

Potkua alueelliseen kiertotalouteen ja vesienhoitoon

Kärkihankkeen tiimoilta eri alojen toimijat jalostavat lannasta ja muista eloperäisistä sivuvirroista arvotuotteita kuten energiaa, lannoitteita, kasvualustoja ja maanparannusaineita. Rahoituksen avulla puhdistetaan myös vesiä uusien menetelmien avulla niin maalla kuin kaupungeissa. Yhteistyön, uusien ideoiden ja kokeilujen kautta syntyy liiketoimintamahdollisuuksia.

”Tapahtumissa pääset kuulemaan innovaatioita kehittävien yritysten kokemuksia ja verkostoitumaan aihekohtaisissa keskusteluissa. Hanketorilla kohtaat käytännön tekijät. Aiheita löytyy lannoitetuotannosta ja lannan käsittelystä kuntapolitiikkaan sekä purokunnostuksesta kuormituksen mallintamiseen. Tule mukaan!”, projektipäällikkö Arja Nykänen ympäristöministeriöstä kehottaa.

Tilaisuuksien tarkemmat ohjelmat ja ilmoittautuminen:

Kiertueen järjestävät yhteistyössä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kärkihankkeet. ELY-keskukset ympäri Suomea ovat alueellisina asiantuntijoina tärkeitä kärkihankkeiden edistäjiä ja mahdollistajia. Lahdessa isäntänä toimii Hämeen ELY-keskus, Seinäjoella Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Joensuussa Pohjois-Karjalan ELY-keskus. ELY-keskukset ovat myös monissa hankkeissa mukana.
>> ELY-keskus

 

Materiaalivirrat kartalle ja kiertoon

Materiaalivirrat kartalle ja kiertoon

Mitä jos näkisit kartalla, miten kauas yhteiskunnan jätteet päätyvät ja mitä niille tapahtuu? Vähentäisikö se jätteen määrää tai löytyisikö jätteille parempi hyödyntämistapa?

Varsinais-Suomen ELY-keskus toteuttaa YLVA-tietokannan tietojen perusteella materiaalivirtavisualisointeja, siis Suomen jätevirtoja kartalla. Virtavisualisoinnit auttavat hahmottamaan konkreettisesti Suomen jätevirtojen kulkua sekä niiden määrää.

Tieto edistää materiaalien uudelleenkäyttöä: liikkuuko Suomen teillä esimerkiksi tarpeeksi muovia, jotta sitä voitaisiin prosessoida uudelleenkäyttöä varten useammassa paikassa? Mitä mahdollisuuksia ylijäämätekstiilit voivat tarjota? Viedäänkö jokin materiaali ulkomaille prosessoitavaksi, kun sitä voitaisiin hyödyntää myös kotimaassa? Tiedot on tarkoitettu niin julkisten organisaatioiden kuin yritystenkin käyttöön ja niitä toteutetaan pyynnöstä.

Syntyva_lahteva_biohajoava_17.10

YLVA-tietokanta sisältää ELY-keskusten valvomien ympäristöluvan alaisten laitosten tiedot, jatkossa myös kaupunkien valvomat laitokset. Näin ollen osa jätteistä jää väistämättä tarkastelun ulkopuolelle, mutta valtaosassa jakeita suurin osa jätteistä kulkee luvanvaraisten laitosten kautta ja näin tilastoituu YLVA:an.

Visualisoinnit toteutetaan osana Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa –hanketta. Hankkeessa luodaan lisäksi julkiselle sektorille kiertotalouden toimintamalleja sekä parannetaan yritysten toimintamahdollisuuksia kiertotaloudessa. Hankkeesta lisää sekä alustavat materiaalivirtavisualisoinnit löytyvät hankkeen verkkosivuilta.

Lisätiedot:
Olli Hakala, erityisasiantuntija
olli.hakala (a) ely-keskus.fi
puh. +358 50 396 2950

>> Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa -hanke

>> Hankkeen blogi

 

 

Miten Suomi siirtyy kiertotalouteen?

Miten Suomi siirtyy kiertotalouteen?

Vaikuta kiertotalouden tiekarttaan 2.0

Kerro näkemyksesi, miten Suomen kannattaisi siirtyä kiertotalouteen! Kiertotalouden tiekarttaan 2.0 liittyviä luonnoksia voi kommentoida 25.10.-11.11.2018 välisenä aikana otakantaa.fi-palvelussa.

Kiihtyvä ilmastonmuutos, luonnon köyhtyminen ja luonnonvarojen ylikulutus osoittavat, että tarvitsemme kiertotaloutta enemmän kuin koskaan ennen. Taloutemme ja siihen kytkeytyvien kulutustapojemme on muututtava nopeasti – mutta miten? Millaiset kansalliset tavoitteet auttavat muuttamaan arjen kulutustottumuksia kestävämmiksi? Entä millaisia toimia tarvitaan, jotta yhä useampi yritys siirtyisi kiertotalousbisnekseen?

Maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta ”Kierrolla kärkeen: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025” julkaistiin Sitran johdolla vuonna 2016. Kaksi vuotta myöhemmin on aika arvioida tiekartan etenemistä, nostaa kunnianhimon tasoa ja päivittää sisällöt muuttuneen maailman tarpeisiin.

”Suomella on maailmanluokan mahdollisuus siirtyä ensimmäisten joukossa kestävään talouteen, jossa hyvinvoinnin rahoitus on turvattu ympäristöstä huolehtien. Kiertotalouden tiekartassa vuonna 2016 asetetut kansalliset tavoitteet ja toimet vaativat päivittämistä, jotta Suomi voi siirtyä kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä”, toteaa Sitran kiertotalouden asiantuntija Laura Järvinen.

Sitra on julkaissut alustavat luonnokset kiertotalouden tiekartan tavoitteista ja toimenpiteistä sekä niiden pohjalla olevasta kiertotalouden tilannekuvasta Suomessa. Luonnokset pohjautuvat syksyn aikana Sitran ja Deloitten toteuttamiin taustaselvityksiin, vaikuttaja- ja asiantuntijahaastatteluihin sekä kaikille sektoreille suunnattuihin työpajoihin.

”Haastamme kaikki mukaan kommentoimaan, sillä kiertotaloudessa on kyse perustavanlaatuisesta muutoksesta siinä, miten yhteiskuntamme toimii. Muutokseen tarvitaan meitä kaikkia: niin yrityksiä, hallintoa kuin kansalaisia. Kyseessä on koko Suomen tiekartta kiertotalouteen”, korostaa Järvinen.

Lue ja kommentoi kiertotalouden tiekartta 2.0 -luonnosta 25.10.-11.11.2018 välisenä aikana otakantaa.fi-palvelussa täällä.

Sitra käy kaikki saamansa kommentit huolellisesti läpi ja tarkentaa niiden pohjalta kiertotalouden tilannekuvaa sekä laatii niitä hyödyntäen tiekartan lopullisen version. Tiekartan luonnosversion kommentteja ei kuitenkaan automaattisesti sisällytetä lopulliseen tiekarttaan. Päivitetty tiekartta julkistetaan alkuvuodesta 2019.

Lue lisää > Sitra

Opi kotitalouden ravinnekierrosta

Opi kotitalouden ravinnekierrosta

Kotital ravikiertoOlemme osa ruokaketjua, emme sen päätepiste.

Kun syömme ja lajittelemme fiksusti, emmekä heitä ruokaa roskiin, pääsevät arvokkaat ravinteet typpi ja fosfori tehokkaaseen käyttöön. Näin niitä ei päädy liikaa vesistöihin rehevöittämään.

Runsas joukko organisaatioita lanseerasi kesäkuussa Kiertääkö hyvä kauttasi -kampanjan. Sen osana on tuotettu diasarja kotitalouksien ravinnekierron keskeisistä asioista.

Ota käyttöösi >> Tietoa kotitalouksien ravinnekierrosta (pdf)

 

Porin kouluissa taistellaan ruokahävikkiä vastaan

Porin kouluissa lautasilta roskiin ruokaa niukasti vähemmän kuin viime vuonna

Porin kaupunki otti osaa syyskuussa valtakunnalliseen Hävikkiviikkoon punnitsemalla oppilaiden lautasilta roskiin heittämän ruuan määrää. Tavoitteena oli, että roskiin heitettäisiin vähemmän ruokaa per oppilas kuin viime vuonna. Tässä onnistuttiin niukasti: roskiin päätyi keskimäärin 11,1 grammaa per oppilas viime vuoden 11,4 gramman sijaan. Koska lautashävikin määrää onnistuttiin vähentämään, saavat oppilaat palkinnoksi jäätelöpuikkojen sijaan tuutit. Koko viikon aikana punnittiin 440 kiloa lautasjätettä ja lautasista laskettiin 39 200 ruokailijaa. Jos kouluruoka-annoksen hinnaksi arvioidaan euro ja kooksi 300 grammaa, meni lautasilta roskiin ruokaa lähes 1 500 euron ja annoksen edestä.

Kuninkaanhaan koulussa on vuosien ajan painittu oppilaiden lautashävikin kanssa. Tänä vuonna oppilaiden lautasiltaan roskiin heittämän ruuan määrä tippui huimat 66 prosenttia. Keskimäärin jokainen heitti lautaseltaan roskiin noin 17 grammaa vähemmän ruokaa kuin viime vuonna. Selitys oli hämmentävän yksinkertainen: koululla oli nostettu hävikki- eli biojäteastia oppilaiden nähtäville.

Lautashävikki_vuosina_2017_ja_2018_Porin kouluissa

Lautashävikin määrä ja muutos Porin kouluissa vuosina 2017 ja 2018. Kuva: Porin kaupunki 2018

Ruokahävikin vähentäminen vaatii kaikkien panoksen

Oppilaiden tulee arvostaa ruokaa ja osata arvioida nälkänsä määrä, jotta ruokaa ei päädy lautasilta roskiin. Jos ruokailutilanne on levoton, meluisa ja kiireinen, päätyy ruokaa enemmän biojäteastiaan. Rehtorien ja opettajien panosta vaaditaan, jotta ruokahävikin vähentämisen tärkeys selkenee oppilaille. Toisaalta keittiöhenkilökunta punnitsee roskiin päätyvän ruuan määrän. Vanhemmat muokkaavat lastensa asenteita suhteessa kouluruokaan.

Porin Palveluliikelaitoksessa on tiedostettu YK:n ja EU:n asettama tavoite ruokahävikin määrän puolittamisesta reilussa kymmenessä vuodessa eli vuoteen 2030 mennessä. Euroopan unionin jäsenmaiden tulee raportoida ruokajätteensä määrä komissiolle vuodesta 2020 lähtien vuosittain. Vuodesta 2015 lähtien vuosittaisten teemaviikkojen kautta ruokahävikin mittaamista on ajettu osaksi keittiöiden arkea. Tarjoilu- ja valmistushävikin seuraamisesta onkin tulossa pysyvä käytäntö Porin koulujen keittiöissä. Tämän vuoden ruokahävikin vähentämiskampanjan Porin kouluissa toteuttivat yhteistyössä CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -osahanke Luuppi, Porin seudun jäteneuvonta ja Porin Palveluliikelaitos.

Lisätietoja antavat:

Anu Pujola, projektikoordinaattori, puh. 044 701 3338

Timo Salmi, palvelusuunnittelija, puh. 044 701 8052

Tehdään yhdessä kunnastasi ravinneneutraali!

Tehdään yhdessä kunnastasi ravinneneutraali!

Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi -hanke etsii avoimella kisalla kuntia hankkeen esimerkkialueiksi. Ilmoita kuntasi mukaan viimeistään 31.10.2018 mennessä!


ranku_kuva

 

Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi -hanke etsii avoimella kisalla noin kuutta erilaista kuntaa tai kuntien vapaaehtoista yhteenliittymää hankkeen esimerkkialueiksi. Esimerkkikunnille ja -kuntaliittymille laaditaan selkeät niiden ominaispiirteet huomioivat askeleet ravinnekierrätystoimenpiteiden toteuttamiseksi ja hanke tukee kuntia konkreettisten toimenpiteiden käynnistämisessä. Hanke tuottaa yhdessä esimerkkikuntien kanssa niiden tarpeisiin tietoa sekä käytännön esimerkkejä ja ohjeita ravinteiden kierrättämisen edistämiseksi.

Hankkeen asiantuntijaraati valitsee ilmoittautuneista kunnista vuoden lopussa kuusi kuntaa esimerkkikunniksi ja työ kuntien kanssa alkaa vuoden 2019 alussa.

Näin kisa etenee:

  1. Keskustele osallistumisesta kunnassasi ja ilmoita kuntasi halukkuus tulla mukaan 31.10.2018 mennessä verkkolomakkeella tai tallenna, täytä ja lähetä pdf-lomake. Tarvittaessa voit olla yhteydessä hankkeen henkilöstöön ja kysyä tarkennuksia.
  2. Ilmoittautumisajan umpeutumisen jälkeen hanke on yhteydessä kuntaasi ja tarkentaa hakemusta.
  3. RANKU 3 -hankkeen asiantuntijaryhmä valitsee mukaan valittavat 6 kuntaa marraskuussa.
  4. Valinnan jälkeen hankkeeseen mukaan tulemisesta sovitaan kunnan kanssa erikseen ja kunnassa tehdään virallinen päätös mukaan tulosta. Mukaan lähtemisen yhteydessä sovitaan myös kunnan aiheeseen liittyvästä ravinnekierrätyslupauksesta, jonka konkretisoitumista käytäntöön hankkeella edistetään, ja jonka etenemistä hankkeen aikana seurataan.

Ilmoittautumislomake, ohjeet ja lisätietoa > hankkeen verkkosivuilta

Ravinneneutraali kunta (RANKU) on ravinnekierrätyksen toimintamalli. Ravinnekierrätykseen osallistumalla kunnat voivat parantaa alueensa vesistöjen tilaa, tukea paikallisia ympäristömyönteisiä elinkeinoja ja saavuttaa suoranaisia kustannussäästöjä. Työ ei vaadi merkittäviä lisäresursseja, vaan usein riittää nykyisten toimintatapojen viilaus kohti kiertotaloutta. > Lisätietoa RANKU -toimintamallista

Toimintamallin jalkauttamiseksi on käynnistetty valtakunnallinen 2,5 vuotinen Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi (RANKU 3) -hanke. Hanke kerää hyviä esimerkkejä jaettavaksi valtakunnallisesti ja tukee kuntia ja muita sidosryhmiä ravinneneutraaliin toimintaan.

Lisätietoa RANKU-toiminnasta:

Sanna Tikander, puh. 0295 023 019, sanna.tikander (at) ely-keskus.fi
Anni Karhunen, puh. 0295 022 878, anni.karhunen (at) ely-keskus.fi
Hankkeen Internetsivut: www.ymparisto.fi/ranku
Hanke Facebookissa: www.facebook.com/ravinneneutraalikunta
Opas kunnille: http://www.doria.fi/handle/10024/149342

……………………………………….

Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi (RANKU 3) -hanke kannustaa kuntia tehokkaaseen ravinteiden kierrätykseen. Hanke toteutetaan ajalla 1.7.2018 – 31.12.2020. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta. www.ymparisto.fi/ranku

 

Resurssitehokkuutta rakentamiseen ja asumiseen

Resurssitehokkuutta rakentamiseen ja asumiseen

Circwaste Resurssitehokas rakentaminen ja asuminen Porin seudulla -hanke tarkastelee erilaisten julkisten ja yksityisten rakennus-, saneeraus- ja purkukohteiden materiaalivirtoja. Taustalla on EU:n jätedirektiivin edellytys, että 70 prosenttia rakennusjätteistä ohjataan materiaalina kiertoon vuoteen 2020 mennessä.

Puunaulakatu_kaivuri_Pauliina Hakala

Hankeyhteistyötä asumisen messuilla

Kesän asuntomessuilla Satakunnan ammattikorkeakoulun Vähä0–hanke esitteli asuntomessukohteista tehtyjä hiilijalanjälkilaskelmia. Porin Paras Koti –messuilla 20.-21.10. Circwaste on esillä yhdessä Vähä0-hankkeen ja seudullisen jäteneuvonnan kanssa osastolla 126. Paras Koti -messujen aikana etsimme Satakunnasta omakotitalon rakentajaa tai peruskorjaajaa, joka olisi kiinnostunut jakamaan projektinsa Circwaste-hankkeen kanssa. ”Tule keskustelemaan tai laita sähköpostia, niin kuulet mistä on kyse!”, innostaa projektisuunnittelija Pauliina Hakala.

Hankkeet tarkastelevat Satakunnan messujen messutapahtumien resurssitehokkuutta koko messuvuoden ajan. Selvitämme kuinka paljon materiaalia messurakentaminen vaatii, kuinka suuri osa siitä käytetään uudelleen muissa messutapahtumissa ja kuinka paljon päätyy materiaali- tai energiahyödyntämiseen.

Ilmastoystävällinen rakentaminen ja purkaminen

Tänä vuonna Ilmastotalkoot Satakunnassa –tapahtuma järjestetään teemalla kiertotalous. Jo kymmenes vuosittainen tilaisuus toteutetaan 27.11. SAMK:in kampuksella. Circwaste –osahankkeet ovat mukana järjestelyissä ja rakentamisen kiertotaloutta edustaa Ytekki Oy:n Katja Lehtonen, joka kertoo rakennusten purkamisen resurssitehokkuudesta ja vaikutuksesta hiilijalanjälkeen. Porin kaupungin purkukohteissa pilotoidaan purkukatselmusmenettelyä vuoden 2018 loppuun asti, jonka jälkeen valmistuu valtakunnallinen purkukatselmusohje helpottamaan fiksua purkamista.

Koivula_purkusaneeraus_Pauliina Hakala

Kiertotalouskiihdyttämö ja tuotekehityspaja

Circwaste on mukana Pohjois-Porin monitoimitalon suunnitteluun liittyvässä vähähiilisyys- ja kiertotalouskiihdyttämössä Suomen ympäristökeskuksen sparraamana. Tavoitteena on rakentaa ekologinen ja energiatehokas tulevaisuuden koulu, jonka tilat ovat kaupunkilaisten käytössä. Olemme mukana myös SAMK:in tuotekehityspajassa, jossa on tarkoituksena kehittää törmäpääskyille keinotekoisia pesiä/pesäseinämiä hyödyntäen rakentamisen hukkamateriaaleja.

 

Lisätiedot: Pauliina Hakala, projektisuunnittelija, CIRCWASTE, pauliina.hakala@pori.fi, puh. 044 701 3332

https://www.pori.fi/rakentamisen-kiertotalous

http://tulevaisuudenrakentaminen.samk.fi/

http://www.materiaalitkiertoon.fi/kiihdyttamo

CIRCWASTE-logo+LIFE

Satakunnan ilmastotalkoot 27.11.

Satakunnan ilmastotalkoot 27.11.

Satakunnan ilmastotalkoot järjestetään Porissa Satakunnan ammattikorkeakoulun kampuksella 27.11.2018.

Tilaisuus järjestetään jo kymmenettä kertaa. Tänä vuonna ilmastonmuutoksen hillintään haetaan ratkaisumahdollisuuksia kiertotalouden näkökulmasta.

Paikan päälle mahtuu 85 ensimmäisenä ilmoittautunutta, mutta tilaisuutta voi seurata myös etäyhteyden välityksellä.
Ilmoittaudu tilaisuuteen 22.11. mennessä osoitteessa: https://www.lyyti.in/ilmastotalkoot2018.

Tarjolla on asiantuntevia, haastavia ja monipuolisia puheenvuoroja mielenkiintoisilta puhujilta: muun muassa ”Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo” -kirjan kirjoittaja, tutkijatohtori Panu Pihkala puntaroi, miten apatian voisi jalostaa toiminnaksi. Pihkala sai juuri kansanvalistusseuran sivistyspalkinnon. Perusteluissa todetaan, että Panu Pihkala on keskustelun herättäjä ja tutkija, joka etsii ratkaisuja epäkohtiin sen sijaan, että vaikenisi suurten kysymysten äärellä.

Koulut ja oppilaitokset mukaan!

Etäosallistumista on ajateltu erityisesti koulujen ja oppilaitosten opettajille, oppilaille ja opiskelijoille.

Siltä varalta, että ajankohta ei välttämättä sovi kaikille tai jos ei ehdi katsoa ja kuunnella koko seminaaria kerralla, esitykset ovat katsottavissa myös tilaisuuden jälkeen verkossa. Etäosallistumislinkin ja tiedot materiaalista saa ilmoittautumalla. Tätä tilaisuutta on helppo suositella kaikille, kyse kun on yhteisestä asiasta!

Tule kuulemaan, kysymään ja keskustelemaan!

>> Tutustu Ilmastotalkoot Satakunnassa ohjelma 2018

Valonian energiaillat

Valonian energiaillat

Valonia järjestää syksyn aikana kuntalaisille energiailtoja yhteistyössä kuntien kanssa. Energiaillat ovat osa Energiaviraston rahoittaman alueellisen energia- ja ilmastotyön toteutusta. Kaikille avoimia ja maksuttomia tilaisuuksia järjestetään useissa kunnissa.

> Masku ke 17.10. klo 18 – 20.30

> Raisio ke 21.11. klo 18 – 20.30

Tilaisuudessa Valonian asiantuntijat kertovat muun muassa

  • aurinkosähkön hankinnasta
  • erilaisista lämpöpumppuratkaisuista
  • kodin energiankäytöstä
  • energiansäästömahdollisuuksista
  • sähköautojen latauksesta