resurssiviisaus

Etusivu / Postit "resurssiviisaus"

HINKU-uutiskirje 3/2018

HINKU-foorumi 5.9.2018

Uutiskirjeessä muun muassa:

  • Jyri Seppälä: Kunnilla mahdollisuus päästä takaisin päästövähennysten uralle
  • Hinku-kuntien päästöt kasvoivat muuta maata vähemmän
  • Joka toinen Hinku-kunta muuttaa helteet sähköksi – aurinkovoiman yhteishankinta käynnissä
  • Raahe ja Utajärvi liittyivät Hinku-verkostoon
  • 10 kiertotaloutta kiihdyttävää kuntahanketta valittu

Lue lisää >> HINKU-uutiskirje 3/2018

Mukaan Hävikkiviikkoon

Mukaan Hävikkiviikkoon

Ruokahävikin vähentäminen alkaa ostoskorista, jatkuu jääkaapissa ja näkyy lopulta lompakossa

Jokavuotista Hävikkiviikkoa vietetään tänä vuonna 10.-16.9.2018. Hävikkiviikolla halutaan nostaa ruuan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä erityisesti kuluttajille. Suomalaiset heittävät ruokaa roskiin keskimäärin 23 kiloa vuodessa. Rahallisesti tämä vastaa 125 euron arvosta ruokaa.

Valtakunnallisen Hävikkiviikon järjestäjänä toimii Kuluttaja-lehti. Mukaan toimintaan voi liittyä kuitenkin mikä tahansa taho tai myös yksityishenkilö halutessaan. Osallistujat päättävät itse aktiivisuudestaan Hävikkiviikkoon liittyen; se voi olla vinkkien jakamista, aktiivisuutta keskusteluissa tai kokonainen kampanja aiheesta. Yhteistyökumppaniksi ilmoittautuminen on käynnissä nyt Hävikkiviikon verkkosivuilla.

Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun jokaisessa osassa

On arvioitu, että jopa 25-30 % kaikesta maailman ruuasta päätyy roskiin. Osa ruuasta jää maahan, osa matkalle, osa myymättä kauppaan tai ravintolaan. YK:n ja EU:n tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Suomalaisessa ruokaketjussa hukkaan menevät määrät eivät ole ihan yhtä suuria kuin maailmanlaajuisesti, mutta silti määrät pyörivät 10-15 % tuotetusta ruuasta eli 450 miljoonassa kilossa. Ruokaketjun eri osuuksissa ruokaa menee hukkaan eri verran:

  • kotitalouksien ruokahävikki 120-160 miljoonaa kiloa eli 30 %
  • ravintolat ja joukkoruokailu 75-85 miljoonaa kiloa eli 20 %
  • kauppa 65-75 miljoonaa kiloa eli 18 %
  • teollisuus 75-105 miljoonaa kiloa 20 %
  • alkutuotanto 50-60 miljoonaa kiloa eli 12 %

Suomessa ruokahävikkiä syntyy siis eniten kotitalouksissa. Sen takia Hävikkiviikko on suunnattu ensisijaisesti tavallisille kuluttajille, jotka joskus rohmuavat kaappinsa liian täyteen ruokaa eivätkä ennätä syödä kaikkea pois ennen pilaantumista.

Havikkiviikko_somenostot_05

Kuva: Kuluttaja-lehti 2018

Ruokahävikki johtuu suunnittelemattomuudesta, tilanteiden muuttumisesta ja keittiötaitojen heikkoudesta

Maailmanlaajuisesti hukkaan menevällä ruualla voitaisiin ruokkia maapallon kaikki ihmiset. Kehittyvissä maissa ruokaa pilaantuu kehnojen kuljetus- ja säilytysvälineiden takia. Vauraammissa maissa ruokahävikki johtuu usein huolimattomuudesta ja välinpitämättömyydestä. Kuluttajat ostavat liikaa ruokaa ja kaupan hyllylle päätyvät vain täydellisen näköiset tuotteet, sillä nuhjaantuneet vihannekset eivät mene kaupaksi samalla tavalla kuin kauniisti säilyneet sisarensa.

Kotitalouksissa heitetään useimmiten pois leipää, valmisruokia, liha- ja kalatuotteita, tuoreita hedelmiä, vihanneksia, juureksia, marjoja sekä kahvia. Käyttökelpoisia tuotteita heitetään roskiin päivittäin. Parasta ennen -merkintä ei ole sama asia kuin viimeinen käyttöpäivä -merkintä. Parasta ennen on suositus, jonka jälkeen ruuan kunnon arvioimisessa tulee luottaa entistä vahvemmin omaan haju-, näkö- ja makuaistiinsa. Ruokaa heitetään eniten pois pilaantumisen vuoksi, mutta myös ruuan liiallinen valmistaminen ja haluttomuus syödä samaa ruokaa ovat yleisiä syitä ruokahävikille.

Hävikkiviikon 10.-16.9.2018 aikana on tarjolla useita vinkkejä ruokahävikin pienentämiseen kauppakäynnistä ruuan säilyttämiseen. Tämän vuoden Hävikkiviikon erityisteemana on yhteisöllisyys. Kuluttajia halutaan kannustaa taistelemaan yhdessä hävikkiä vastaan, sillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa ruokahävikin määrään omilla teoillaan ja valinnoillaan. Kuluttajien vaatiessa toimia myös kaupat, ravintolat, teollisuus ja alkutuotanto alkavat kiinnittää entistä enemmän huomiota omaan hävikkimääräänsä.

Jutun luvut ruokahävikin määristä ovat Hävikkiviikon sivuilta.

Lue lisää

> Hävikkiviikon nettisivut

> Muista käyttää aihetunnistetta #hävikkiviikko teemasta keskustellessasi

Pohjavesi on yhteinen aarteemme

Satakunnan Kansa 1.9.2018

Köyliönjärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Reetta Hulmi käsittelee kirjoituksessaan valuma-alueen vesitalouden haasteita.

  • Kokemäen ja Säkylän rajalle on suunniteltu Kuninkaanmännyn vedenottamoa
  • Soiden ennallistaminen pidättämään valumavesiä ja parantamaan pohjavesitasetta

Kuninkaanmännyn vedenottohakemus kommentoitavaissa 17.9.2018 asti

> Aluehallintoviraston lupatietopalvelu avi.fi/muistutus > Asia: Kuninkaanmännyn pohjavedenottamo

SK_1-9-2018a

Valonian tuorein uutiskirje

Lue Valonian uusin uutiskirje

Aiheina:

  • Harrastetaksin toimintamahdollisuuksia selvitetään Turun seudulla
  • Energiayrityksiä etsitään saman pöydän ääreen kuntien kanssa
  • Terveellisempi liikenneympäristö suunnitellaan yhdessä
  • Virtavesikunnostukset käyntiin talkoohengessä
  • Asukkaat aktivoituneet – jätevesineuvojilla vilkas kesä
  • Taloyhtiön energiaremonteissa maltti kannattaa
  • Lähde mukaan jalostamaan avointa virkistysdataa hyötykäyttöön
  • Hajajätevesiristeilyllä tiivistetään alan yhteistyötä

Lue lisää > Valonian uutiskirje – elokuu 2018

Rahoitusta ravinteiden hyötykäytön innovaatiolle

Onko sinulla idea menetelmästä, jolla biomassoissa olevat ravinteet saataisiin uudelleen kiertoon ja hyötykäyttöön? Hae rahoitusta pilotointiin!

Hallituksen kiertotalouden kärkihankkeisiin kuuluvan Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman viimeinen hakukierros päättyy 1.10. Valtakunnallinen ohjelma on suunnattu erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ravinteiden kierrätystä edistävään kehittämistoimintaan. Tukea voidaan tietyin edellytyksin myöntää myös esimerkiksi ammattikorkeakouluille, tutkimuslaitoksille tai yhdistyksille.

Tukea voidaan myöntää ravinteiden kierrätystä edistävään prosessikehitykseen, kierrätyslannoitevalmisteiden tuotekehitykseen ja tuotantoon, biomassoista peräisin olevien tuotteiden jalostusasteen nostamiseen sekä digitaalisten tai logististen palveluratkaisujen kehittämiseen.

– Rahoitusta myönnetään uusille, käytännönläheisille ja yrityslähtöisille kehittämishankkeille. Rahaa on vielä jäljellä, joten kannattaa hakea nyt, kehottaa rahoitusta hallinnoivan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kehittämisasiantuntija Päivi Mäntymäki.

Lue lisää > ELY-keskus

Ravinnekierrätystyö jatkuu

Ravinnekierrätystyö jatkuu

Kuntasektori on tunnistettu merkittäväksi tekijäksi ravinteiden kierrätyksessä. Konkreettisia malleja ja toimintatapoja ravinteiden kierrätyksen monista mahdollisuuksista kunnille ei kuitenkaan juuri ole. Kunnista saadun viestin perusteella tarvitaan tietoa keinoista ja käytännöistä sekä päätöksentekoa tukevia työkaluja, joilla voidaan arvioida erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Hallituksen kärkihanke logo fi lila RGB SaaRaKunnat voivat tehdä konkreettista ravinnekierrätystyötä, mutta ennen kaikkea niiden pitää kyetä luomaan kestävän kehityksen ja kiertotalouden mahdollistavia sekä yritystoimintaa kiinnostavia toimintaympäristöjä myös ravinteiden kierrätyksen ympärille.

Elokuussa alkanut ”Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi” -hanke vastaa tähän tarpeeseen. Se sparraa, kannustaa ja tukee kuntia ravinneneutraaliin toimintaan. Hanke tuottaa kuntatoimijoiden esittämään tarpeeseen tietoa esim. ravinnevirtatarkasteluja sekä jakaa käytännön esimerkkejä ja ohjeita ravinteiden kierrättämiseen. Hankkeessa kannustetaan kuntia lähtemään mukaan kiertotalouden uusiin innovaatioihin sekä suunnittelun että käytännön toteutuksen kautta. Hanke tukee kuntia löytämään Itämerenalueen kansainvälisiä kuntaverkostoja, joiden avulla kunnat voivat itse lisätä osaamistaan ravinteiden kierrätyksessä ja laajassa bio- ja kiertotalouden kokonaisuudessa.

  Ravinnekierrätykseen tarttumalla kunnat voivat parantaa alueensa vesistöjen tilaa, tukea paikallisia ympäristömyönteisiä elinkeinoja ja saavuttaa suoranaisia kustannussäästöjä. Olenkin iloinen päästessäni tukemaan kuntia tälläkin kiertotalouden osa-alueella, toteaa ympäristöpäällikkö Miira Riipinen Suomen Kuntaliitosta.

Kutsukilpailu kunnille hankkeeseen osallistumisesta alkaa syyskuussa

Mukaan kutsutaan elinkeinorakenteeltaan erityyppisiä kuntia valtakunnallisesti. Kohderyhminä ovat pienet ja keskisuuret, usein maatalousvaltaiset, kunnat sekä niiden yhteenliittymät.

– Toivottavasti moni kunta hakee mukaan hankkeeseen. Tarjolla on nyt kuntien tarpeisiin räätälöityä tukea, jonka avulla voi parantaa oman kunnan ympäristön tilaa ja edistää kiertotaloutta”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Hanke toteutetaan ajalla 1.7.2018 – 31.12.2020 ja sen päätoteuttaja on Varsinais-Suomen ELY-keskus. Suomen Kuntaliitto on aktiivinen kumppani hankkeessa ja mukana hankkeessa on laaja joukko muita valtakunnallisia ja alueellisia toimijoita.

Lue lisää > ELY-keskus

Puusta muovin ja tekstiilien korvaaja

Business Finlandin uutinen 27.6.2018

Yhteistyö ja tutkimus luovat uusia mahdollisuuksia

Kiinnostus biotalouteen ja biopohjaisiin materiaaleihin on viime vuosina kasvanut merkittävästi globaalista muoviongelmasta käytävän keskustelun myötä. Biomuovien ja erityisesti drop-in-biopolymeerimarkkinoiden arvioidaankin kasvavan 3,4 miljardiin euroon vuonna 2020. Gaia Consulting analysoi Business Finlandin toimeksiantona selluloosapohjaisten, muoveja korvaavien biotuotteiden ja biokomposiittien suomalaista innovaatioekosysteemiä ja arvoketjua. Selvityksessä arvioitiin innovaatioiden kehityspolkuja erityisesti markkinoillepääsyn näkökulmasta.

Muovin kysynnälle ennustetaan yhä vahvaa kasvua, mutta nykyisin hyödynnetyt raaka-aineet ovat ehtymässä tai niiden käyttö on kestämätöntä. Siksi uusien, kestävästi tuotettujen biopohjaisten materiaalien markkinapotentiaali on suuri.  Suomen hallituksen strategiana on pyrkiä kasvattamaan biotalouden puitteissa tapahtuvaa liikevaihtoa nykyisestä 60 miljardista 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä.

Gaia Consulting selvitti Business Finlandille selluloosapohjaisten tuotteiden ja komposiittien innovaatiokehityspolkuja metsäpohjaisen biomassan uutena käyttömahdollisuutena. Tutkimus on osa OECD:n ohjelmaa, jossa vertaillaan eri maiden biotalouden kehityskaaria ja niihin liittyvää innovaatiopolitiikkaa. Gaia haastatteli tutkimusta varten 20 suomalaista organisaatiota, jotka ovat mukana kehittämässä metsäpohjaisia korkean lisäarvon biotuotteita. Haastateltavina oli sekä suuria että pieniä yrityksiä, startuppeja, tutkimusorganisaatioita, sekä julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioita ja rahoittajia.

Perinteiset liiketoimintamallit kaipaavat uudistamista

Periaatteessa kaikki uusiutumattomista materiaaleista valmistetut muovituotteet voidaan valmistaa selluloosapohjaisista biotuotteista ja biokomposiiteista kuten kuluttajapakkauksia, hygieniatuotteita, leluja, kulutuselektroniikkaa sekä ilman ja veden suodatinratkaisuja. Biopohjaisten materiaalien on kuitenkin tuoteominaisuuksiltaan vastattava tai jopa ylitettävä olemassa olevat ratkaisut. Biokomposiittimateriaalien on oltava yhtä kestäviä, eivätkä ne saa hajota tai kompostoitua tuotteiden ollessa vielä käytössä.

Selvitys osoitti, että Suomessa muovia korvaavien selluloosapohjaisten biotuotteiden ja biokomposiittien innovaatioekosysteemi on erittäin kehittynyt ja meiltä löytyy korkeatasoista asiantuntemusta ja tietoa potentiaalisista lopputuotteista ja niiden käyttötavoista.  ”Tämä on seurausta Suomen pitkäaikaisesta panostuksesta alaan sen kehityksen tukemiseksi”, sanoo ohjelmapäällikkö Tuula Savola Business Finlandilta.

Selvitys toi kuitenkin esiin, että arvonluonnin logiikka on muuttumassa. Perinteinen, suuriin tuotantovolyymeihin perustuva ja harvoja asiakkaita palveleva liiketoimintamalli eroaa suuresti uudesta mallista, jossa moninaiselle hajaantuneelle asiakasjoukolle myydään pienempiä tuotantoeriä. Seuraava askel markkinoiden kasvulle onkin perinteisten liiketoimintamallien uudistaminen selluloosapohjaisten biotuotteiden ja -komposiittien tarpeita vastaaviksi sekä kuluttaja- että teollisuustuotemarkkinoilla.

Meidän tulisi hyödyntää korkean lisäarvon tuotteiden tarjoamat suuremmat tuotot, sen sijaan että keskitymme nykyisiin selluloosapohjaisiin bulkkituotteisiin, kuten selluun, paperiin ja bioenergiaan”, Solveig Roschier Gaia Consultingilta toteaa.

Markkinoilla kasvaminen edellyttää yhteistyön vahvistamista ja osaamisen kehittämistä

Selvityksen perusteella markkinoille pääsyä hankaloittavat erityisesti arvoketjun loppupäähän liittyvä osaamisen ja tiedon puute, eli heikko tietämys markkinasta ja loppukäyttäjien tarpeista.

Verkottuminen läpi koko arvoketjun on välttämätöntä. Yhteistyötä tulee lisätä etenkin tuotebrändien kanssa. Markkinatietoa voidaan kerätä osallistamalla kohdemarkkinoiden toimijat alusta asti tuotteen kehittämiseen. Esimerkiksi tietämys polymeeriteknologiasta ja prosessointimahdollisuuksista on tärkeää tuotteen käyttömahdollisuuksien ymmärtämiseksi. Raaka-aineet tulee myös prosessoida lopputuotteen käyttötarkoitukseen soveltuvalla menetelmällä, sillä esimerkiksi kahvikupeilla ja eläinten ruokapakkauksilla on erilaiset laatukriteerit raaka-aineen näkökulmasta.

Niin kauan kuin sellu- ja paperiliiketoiminta kukoistavat, kannustimet perinteisen ja nykyisellään hyvin toimivan liiketoimintamallin muuttamiseksi voivat olla vähäisiä. Raportin mukaan hyvin suunnitellut ohjelmalliset toimenpiteet voisivat kuitenkin olla yksi mahdollinen tapa lisätä osaamista selluloosapohjaisia biotuotteita ja -komposiitteja paremmin palvelevista liiketoimintamalleista. Osaamista ja valmiuksia tulisi kehittää myös niin, että yritykset kykenisivät entistä paremmin tunnistamaan kestävien ratkaisujen tarpeet eri teollisuustuotteiden markkinoilla, sekä ymmärtäisivät, miten ne voisivat kestäviä ratkaisuja tarjoamalla luoda tällaisessa markkinassa itselleen kilpailuetua.

Suomella on hyvät lähtökohdat biopohjaisten tuotteiden markkinoiden valloitukselle maailmanlaajuisen muoviongelman kasvaessa räjähdysmäisesti. Jotta tässä onnistutaan, tarvitaan edelleen erityisiä ponnistuksia ja panostusta innovaatioekosysteemin luomiseen ja organisointiin”, Tuula Savola summaa.

Lue lisää

> Puusta muovin ja tekstiilien korvaaja – yhteistyö ja tutkimus luovat uusia mahdollisuuksia

Hyönteislaboratorio aukeaa Jokioisilla

Laboratorion monipuolinen toiminta tarjoaa ratkaisuja hyönteisalalle

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ylläpitämä InsectLab tarjoaa monipuolisia ratkaisuja hyönteistoimialalle, muun muassa hyönteisten kasvatukseen ja rehuihin, tuotekehitykseen, lisäysmateriaalin hallintaan ja kehittämiseen, sivuvirtojen hyödyntämiseen ja hyönteistalouden kokonaiskestävyyden kehittämiseen ja arviointiin. Laboratorio tekee yhteistyötä eri alojen yritysten kanssa ja pyrkii kaikessa toiminnassaan edistämään kiertotaloutta.

InsectLabin tutkimusympäristö integroituna Luken osaamiseen ovat ainutlaatuinen voimavara hyönteisiin liittyvien ratkaisujen kehittämisessä. Luke auttaa kehittämään hyönteisten kasvatusta ja rehustusta ja hyödyntämään tuotannon vähäarvoiset sivuvirrat. InsectLab tarjoaa helpon ja nopean tavan pilotoida uusia ratkaisuja, menetelmiä ja testata tuotteita. Yksittäisen aloittelevan hyönteisyrittäjän ei tarvitse tehdä kalliita sijoituksia pilotointiin, kun se voidaan tehdä yhteistyössä laboratorion kanssa.

LUKE hyöteiset
Luken InsectLab tarjoaa palveluja hyönteiskasvattajasta perinteiseen maatilayrittäjään kiertotalouden mallin kautta. Kuva: Luonnonvarakeskus

Ilmoittaudu mukaan 22.8.2018 vietettäviin avajaisiin

InsectLabin avajaisia vietetään elokuun loppupuolella ja Luke haluaa kutsua alasta kiinnostuneet mukaan. Avajaisissa on tarkoitus kertoa hyönteisalan tuoreimmat kuulumiset ja trendit. Ohjelmassa on kolme lyhyttä luennonomaista katsausta hyönteisalan teemoihin kiertotalouden, laisäädännön ja elintarviketurvallisuuden sekä hyönteistutkimuksen ja -tuotannon tiimoilta. Hyönteislaboratorioon ja demopisteisiin tutustumiseen on myös varattu hyvin aikaa. Lisätietoa täältä. Tapahtumaan pitää ilmoittautua mieluiten 13.8. mennessä.

Hyönteisruokaa kehittävä turkulaisyritys keräsi 200 000 euron rahoituksen uusien tuotteidensa kaupallistamiseen

Hyönteisruokaa kehittävä Entomophagy Solutions on kerännyt 0,2 miljoonan euron siemenrahoituksen. Yhtiö kehittää tuotteita Entis-brändillä. Sen sirkkasmoothie ja sirkkasuklaa -tuotteita myydään jo esimerkiksi K-marketeissa. Yritys julkistaa vielä elokuussa uuden tuoteperheensä ja aikoo käyttää rahoituksen uusien tuotteiden kaupallistamiseen ja ulkomaiden markkinoille pyrkimiseen.

Entis on viime vuonna perustettu viiden turkulaisen startup-yritys. Yrittäjillä on näkemys siitä, mitä syömme tulevaisuudessa ja he haluavat olla etunenässä kehittämässä uusia kestävämpiä proteiinintuotantomuotoja.

Lue lisää

> Luonnonvarakeskuksen InsectLab

> Ilmoittautuminen hyönteistutkimuslaboration avajaisiin

> Entiksen kotisivut