rahoitus

Etusivu / Postit "rahoitus"

Monimuotoisuuden säilyttämisen rahoitushaku aukeaa

Nesslingin säätiön yleinen apurahahaku aukeaa elokuussa

Vuonna 1972 ympäristönsuojelun edistämiseen perustettu Maj ja Tor Nesslingin säätiö jakaa syksyllä yleistä apurahaa. Yleinen apurahahaku on auki 13.8.-14.9.

Nesslingin säätiön apurahoituksella tuetaan ensisijaisesti ratkaisuhakuisia postdoc- ja väitöskirjahankkeita, joiden tulokset vaikuttavat ympäristönsuojeluun systeemisesti ja skaalautuen. Säätiö tukee myös ympäristötiedon viestintää ja jalkauttamista yhteiskuntaan.

Säätiö on uudistanut strategiaansa vuosille 2018–2022. Ympäristöhaasteet ovat monitieteisiä ilmiöitä, joten niiden ratkaisemiseksi tarvitaan kaikkia tieteenaloja. Tutkijoita kannustetaan tieteen rajoja rikkoviin yhteistyömuotoihin. Myös muissa kuin tutkimushankkeissa yhteistyö eri toimijoiden kesken on etu. Hakea voivat niin väitös- kuin postdoc-tutkijat, mutta painotus on jo väitelleiden tutkijoiden hakemuksissa.

 Säätiön tutkimus ja muu tuettu toiminta jaetaan syksyn 2018 haussa viiteen ilmiöön, joihin liittyviä ratkaisuja hakijat ehdottavat. Hanke voi ratkaista myös useampaa alla mainittua ilmiötä.

  1. Ilmastonmuutos
  2. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen
  3. Luonnonvarojen käytön kestävyys
  4. Vesiriskit
  5. Elinympäristön kemikalisoituminen ja pilaantuminen

Hakuohjeet ja lisätietoa täältä (nessling.fi).

Nesslingin säätiö on mukana ennallistamassa suomalaisia luontoalueita

Säätiö rahoittaa seuraavan viiden vuoden ajan Landscape Rewilding in Finland -ohjelmaa, jonka tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta  ja turvata luonnon monimuotoisuus Suomessa. Hankkeessa ostetaan ja ennallistetaan yksityisomisteisia soita, hakattuja metsiä ja vesialueita, jotka ovat menettäneet luontoarvonsa.

Luontoarvon palauttaminen on nouseva luonnonsuojelun muoto ja yksi luonnon monimuotoisuuden turvaamisen keinoista. Ennallistaminen tarkoittaa käytännössä usein alueen luonnontilaan jättämistä, jolloin luonto voi elpyä ja hävinneet lajit palata alueelle. Joskus voidaan käyttää aktiivisempiakin keinoja, kuten patojen purkamista joista tai saaliseläinten tuomista alueelle. Ennallistaminen hidastaa ilmastonmuutosta, sillä hyvinvoivat metsä- ja suoalueet sitovat itseensä enemmän hiilidioksidia. Erityisesti saamelaisalueella hankkeessa halutaan tukea myös alkuperäiskansan luontosuhdetta, elinkeinoja ja kulttuuriperintöä.

Landscape Rewilding in Finland -hanke julkistettiin 14.6. ja tilaisuudessa puhujina oli hankkeen toteuttajien lisäksi mm. ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä Nesslingin Säätiön hallituksen edustajana kaupunkiekologian professori ja tuleva Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä. Hankkeen toteuttaja on suomalainen osuuskunta Lumimuutos, joka on voittoa tavoittelematon kansainvälinen luontaistalouksien verkosto. Osuuskunnassa myös tutkitaan ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuutta. Lumimuutos toimii yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja alkuperäiskansojen kanssa ja se yhdistää toiminnassaan tiedettä ja perinnetietoa.

Hanke osana eurooppalaista kehitystä

Kansainvälisen näkökulman hankkeeseen tuo Rewilding Europe -järjestö, joka perustaa ennallistamisalueita eri puolilla Eurooppaa. Suomen ennallistamisohjelma on tähän mennessä järjestön laajin. Ohjelma on saanut Euroopan investointipankilta yli miljoonan euron lainan.

Vuoden 2018 aikana hankkeen tavoitteena on ostaa ja ennallistaa 500 hehtaaria metsää ja soita. Yhteensä ennallistettavia hehtaareja on tarkoitus kertyä tuhansia vuoteen 2023 mennessä, muun muassa saamelaisalueella ja Pirkanmaalla. Pilottikohteena toiminut, vuonna 2012 ennallistettu Linnunsuo Pohjois-Karjalassa on nykyisin jo merkittävä elinympäristö erilaisille lintulajeille ja niiden saalistajille.

Lue lisää

> Maj ja Tor Nesslingin säätiö

> Aikaisemmin rahoitettua hankkeita

Ympäristökasvatuksen valtakunnalliset hankeavustukset jaettu

Avustusta myönnettiin 14 eri hankkeelle

Keski-Suomen ELY-keskus on tehnyt päätöksen tämänvuotisten ympäristökasvatuksen hankeavustusten saajista. Avustusta myönnetään yhteensä 241 465 euron edestä 14 hankkeelle, joilla edistetään erityisesti ilmastokasvatusta, kestävän kehityksen laajan kokonaisuuden haltuunottoa ja kulttuuriperintövuoden teemoja.

Avustuksia haettiin 55 hankkeelle yhteensä 1 366 183 euron edestä. Hankkeet vastasivat pääosin hyvin hakukierroksen painotuksiin. Ympäristökasvatuksen kentän ajankohtaiset puheenaiheet kuten ympäristö- ja ilmastoahdistus ja niiden käsittely olivat myös läsnä useassa hankesuunnitelmassa. Erinomaisista hankkeista oli jälleen ylitarjontaa. Kaikissa rahoitetuissa hankkeissa on hyvin ammattitaitoiset ja verkottuneet toteuttajat. Useimmat hankkeet ovat valtakunnallisia kehittämishankkeita, joista on hyötyä laajalti. Myös joitain alueellisesti merkittäviä hankkeita pystyttiin rahoittamaan.

”Hakukierros osoitti jälleen, että Suomesta löytyy paljon osaamista ja halua monipuoliseen ja vaikuttavaan ympäristökasvatustyöhön”, sanoo ympäristökasvatusasiantuntija Tanja Tuulinen ja jatkaa: ”toimijat tekevät myös mallikkaasti yhteistyötä, mikä parantaa tietysti toiminnan vaikuttavuutta.”

800px-Aboa_Vetus_&_Ars_Nova_ulkokuva_2016

Aboa Vetus & Ars Nova -museon sisäänkäynti Aurajoen rannassa. Kuva: Aboa Vetus & Ars Nova 2016

Lounais-Suomen alueella avustusta Aboa Vetus & Ars Novalle sekä Rauman kaupungille

Kaksi avustusta saanutta hanketta löytyvät Turusta ja Raumalta. Turussa sijaitseva museo Aboa Vetus & Ars Nova sai avustusta ”Sää ja mää – sään merkityksiä ennen ja nyt” -hankkeeseen. Siinä pureudutaan säätilan merkityksiin eri näkökulmista. Hankkeessa vahvistetaan kulttuuriympäristökasvatuksen ja monialaisten lähestymistapojen avulla yläkouluikäisten lasten ja nuorten kulttuuriympäristön ja luonnon arvostusta sekä tuetaan tietoisuutta sään vaikutuksesta ihmisten elämään vuodenajoista ilmastonmuutokseen. Hankkeen myötä oppilas ymmärtää ilmaston ja sääolosuhteiden muutoksen historiallisessa perspektiivissä ja oppii hahmottamaan omaa rooliaan tässä jatkumossa. Projektissa toteutetaan työpajoja ja kouluvierailuja, näyttely museossa sekä sähköinen oppimateriaali koulujen ja muiden kasvatusalan toimijoiden käyttöön.

Avustuksen myöntämistä perusteltiin hankkeen monipuolisuudella, toimijoiden asiantuntijuudella, hakukriteereihin vastaamisella sekä muuallakin hyödynnettävän aineiston tuottamisella.

Rauman kaupunki sai avustusta Sammallahdenmäen maailmanperintökohteen digitaalisen saavutettavuuden parantaminen -hankkeeseen. Hankkeessa pilotoidaan digitaalisen saavutettavuuden parantamista Sammallahdenmäen maailmanperintökohteeseen mobiiliopastuksen muodossa. Pilotointi toteutetaan yhdessä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen kanssa. Avustuksen myöntämistä perusteltiin valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristökohteen esiintuomisella, monipuolisella yhteistyöryhmällä sekä lapsien ja nuorien aktivoimisella.

Muita tukea saaneita hankkeita olivat esimerkiksi Lahden kaupungin Ympäristökasvatusta Geoparkissa -hanke, Luonto-Liitto ry:n Sitoumus 2050 tukemaan ympäristökasvatusta ja -tietoisuutta -hanke sekä Helsingin Seurakuntayhtymän Nuoret ympäristövaikuttajina -hanke.

Lue lisää

> Tiedote – Ympäristökasvatuksen valtakunnalliset hankeavustukset jaettu

> Rahoitettavien hankkeiden lyhyet kuvaukset

Rahoitusta tarjolla ravinteiden kierron parantamiseen

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma on yksi hallituksen kärkihankkeista

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma on osa Juha Sipilän hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla siten, että vähintään 50 % lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma pyrkii vastaamaan tähän kolmivuotisella hankkeella, jonka kokonaisrahoitus on 12,4 miljoonaa euroa.

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt kokeiluohjelman hallinnointi- ja toimeenpanotehtävät Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Kokeiluohjelman rahoitus pohjautuu toukokuussa 2016 hyväksyttyyn Valtioneuvoston asetukseen 382/2016, joka löytyy jutun lopusta linkkinä.

Kokeiluohjelman tavoitteet

Kokeiluohjelmalla rahoitetaan biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä yritysten investointeja. Tavoitteena on biomassojen prosessoinnin, kierrätyslannoitevalmisteiden tuotannon ja tuotekehityksen, ravinteiden kierrätyksen logistiikan ja palveluratkaisujen edistäminen sekä korkean jalostusasteen tuotteiden kehittäminen biomassoista.

Biomassalla tarkoitetaan maataloudesta, kasvi- ja eläinperäiset aineet mukaan lukien, metsätaloudesta ja niihin liittyviltä tuotannonaloilta sekä kalastuksesta ja vesiviljelystä peräisin olevien tuotteiden, jätteiden ja tähteiden biohajoavaa osaa sekä biokaasuja ja teollisuus- ja yhdyskuntajätteen biohajoavaa osaa.

Rahoituksen viimeinen hakukierros päättyy 1.10.2018

Hankkeen viimeinen toimintavuosi on käynnissä, mutta vielä on mahdollista hakea rahoitusta uusiin hankkeisiin. Ohjeita hakemuksen tekemiseen löytyy hankkeen sivuilta. Hankerahoituksen kohderyhmä on pienet ja keskisuuret yritykset, jotka haluavat edistää ravinteiden kierrätyksen tutkimusta ja kehittämistä tai investoida uusiin resursseihin. Rahoitusta on tähän mennessä myönnetty useille hankkeille ja ne on listattu tänne.

Lue lisää

> Hankkeen sivut

> Valtioneuvoston asetus biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä investointeihin vuosina 2016-2018 myönnettävästä valtionavustuksesta

Rakennusperintöä avustettu

Rakennusperintöä avustettu

Lounais-Suomen alueelle 163 000 euroa avustusta rakennusperinnön hoitoon
Ympäristöministeriö osoittaa ELY-keskuksille vuosittain määrärahaa harkinnan mukaan jaettavaksi avustuksina rakennusperinnön hoitoon. Avustustarve on joka vuosi huomattavasti määrärahaa suurempi, joten vain murto-osa hakijoista saa myönteisen päätöksen. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa kokonaisuudessaan jaettavaksi osoitettu määräraha vuoden 2018 talousarviossa oli yhteensä 163 000 euroa. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 112 kpl ja haettu avustussumma oli 1 944 500 euroa.

Vuonna 2018 Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi Varsinais-Suomeen yhteensä 106 000€ euroa avustuksia rakennusperinnön hoitoon 31 eri hakijalle.  Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 81 kpl, joista valtakunnallisesti merkittäville alueille sijoittui 30 kohdetta. Avustusta myönnettiin mm. Uudenkaupungin ”Jussilan talon” ikkunoiden korjaukseen, Muurlan kotiseutuyhdistyksen riihen katon korjaukseen sekä Koski TL:ssä sijaitsevan vanhan pajan katon korjaukseen. Satakuntaan puolestaan myönnettiin 53 000 euroa avustuksia rakennusperinnön hoitoon 15 eri hakijalle. Määräaikaan mennessä tuli 31 hakemusta, joista 10 sijoittui valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön. Hoitoavustusta myönnettiin esimerkiksi Viikkalan koulun sekä Tulkkilan Juustolan peltikattojen korjaukseen.

Avustuksia myönnetään korjauksiin, joissa edistetään kulttuurihistoriallisten tai maisemallisesti arvokkaiden rakennusten säilymistä. Yleisimmät käyttökohteet ovat katon, ikkunoiden ja julkisivujen korjaukset. Korjaustyö tulee tehdä siten, että rakennuksen alkuperäinen luonne ja ominaispiirteet sekä historiallinen aitous säilyvät ja rakennusosien tarpeetonta uusimista välttäen. Jokainen kohde on kuitenkin yksilöllinen, joten laajoissa korjauksissa tarvitaan usein asiaan perehtynyttä suunnittelijaa. Alueella Varsinais-Suomen maakuntamuseo ja Satakunnan museo toimivat korjaustöiden antikvaarisina asiantuntijoina valvoen, että työ täyttää avustusehdot.

ELY-keskuksen vuoden 2019 avustusten hakuaika on jatkuva ja se päättyy 30.11.2018

Avustuksen hakulomake ja ohjeet:
Rahoitus ja avustukset – Ympäristövastuualue (www.ely-keskus.fi)
Museovirasto myöntää myös rakennusten entistämisavustuksia ja tiedottaa hakuajoista syksyllä.

Tietoa hyvistä korjaustavoista: Korjauskortit (www.museovirasto.fi)
Yleistä tietoa kulttuuriympäristöstä: www.kulttuuriymparistomme.fi

Lue lisää kulttuuri- ja rakennusperinnön vaalimisesta Itämeren pienissä maailmanperintökaupungeissa tästä.

Maaseutumaisemarahoitusta

Maaseutumaisemarahoitusta

Näin kevään korvalla on aika suunnitella tulevaa kesää ja käyttää muutama hetki ympäristösopimusten pohtimiseen. Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoon tarkoitetulla ympäristösopimuksella voi hoitaa perinnebiotooppeja tai pellon ulkopuolista luonnonlaidunta.

Sopimuskausi alkaa 1.5.2018 ja sopimuksen kestoaika on viisi vuotta. Hoidosta maksetaan pinta-alan mukaan 450 €/ha/vuosi. Perinnebiotoopeilla korotettua hoitokorvausta, 600 €/ha, voidaan maksaa inventoinnissa vähintään maakunnallisesti arvokkaaksi todetuille kohteille. Hakijana voi olla aktiiviviljelijä tai rekisteröity yhdistys. Tänä vuonna hakemus tulee toimittaa alueelliseen elinkeino- liikenne ja ympäristökeskukseen (ELY-keskukseen) 15.6.2018 mennessä.

Vuonna 2018 ei voi hakea korvausta ei-tuotannollisia investoinnin (ETI) toteuttamiseen kosteikon rakentamiseksi tai perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaukseen ja aitaamiseen.

Miksi kannattaa hakea?

Perinnebiotoopit ovat maamme ehdottomasti monimuotoisimpia ja samalla uhanalaisia luontotyyppejä, jotka katoavat hoidon puutteessa.  Ne ovat perinteisen karjatalouden muovaamia elinympäristöjä, jotka ovat tuottaneet karjan talvirehun tai olleet laitumina. Perinnebiotooppien pinta-ala on vähentynyt yli 90 % viimeisen 50 vuoden aikana. Hoidon ja laidunuksen loppuminen johtaa kasvillisuuden muuttumiseen, lajiston köyhtymiseen ja lopulta luontotyypin katoamiseen. Nykyisin näitä ympäristösopimuksia on voimassa n. 30 000 hehtaarilla. Näiden elinympäristöjen hoito ylläpitää aivan erityistä niittyjen ja laidunten lajistoa – kasveja, perhosia ja muita hyönteisiä ja sitä kautta myös linnustoa! Lisäksi laidunnus ja niitto avartavat maisemia ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

Lue lisää > ELY-keskus

Ilmastonmuutos mikromuovejakin isompi uhka Itämerelle

Turun Sanomat 31.1.2018

Itämeri uhkaa laimentua järveksi. Meren lämpötila nousee ilmaston lämmetessä. Sateet ja valumat voivat lisääntyä, mikä voi merkitä meren suoleaisuuden vähenemistä. Näin pohtii Åbo Akademissa vieraileva professori Per Jonsson.

Åbo Akademi avasi uuden poikkitieteellisen merentutkimuskokonaisuuden. Turun kaupunki lahjoitti Åbo Akademille miljoona euroa merentutkimuksen professuuriin, joka täytetään lähiaikoina.

TS_31-1-2018d

Kulttuuriympäristöavustusta

Kulttuuriympäristöavustusta

Museovirasto julistaa haettavaksi vuoden 2018 kulttuuriympäristökohteiden ja muinaisjäännösalueiden hoitoon myönnettävät avustukset. Avustusten hakuaika päättyy 15.3.2018 klo 15.00.

Kulttuuriympäristökohteiden hoitoavustusten tavoitteena on mahdollistaa niiden kulttuuriympäristön ja -maiseman kohteiden säilyminen, joiden hoitoon ja ylläpitoon ei ole haettavissa tukea muista valtion avustuksista. Avustus täydentää Museoviraston rakennusten entistämisavustuksia ja muinaisjäännösten hoitoavustuksia. Etusijalle asetetaan sellaiset hankkeet, jotka varmistavat kohteen historiallisten arvojen ja ympäristön säilymisen.

Muinaisjäännösalueiden hoitoavustusten tavoitteena on edistää kiinteiden muinaisjäännösten säilymistä ja tunnistamista tukemalla alueiden maisemanhoitoa ja kohteiden merkitsemistä. Vuonna 2018 avustuksia kohdennetaan ensisijaisesti maisemanhoitoon.

Museoviraston avustukset haetaan sähköisen asiointiliittymän kautta. Avustushakemuksen tekemistä varten hakijoiden on tunnistauduttava palvelussa. Yksityishenkilö voi tunnistautua pankkitunnuksilla, varmennekortilla tai mobiilivarmenteella, yhteisöt, kuten kunnat, yhdistykset ja säätiöt, puolestaan Katso-tunnuksella. Katso-organisaatiotunnistus on Väestörekisterikeskuksen maksuton palvelu organisaatioiden tunnistamiseen sähköisessä asioinnissa. Avustuksista kiinnostuneita yhteisöjä kehotetaankin varmistamaan mahdollisimman pian, että heillä on voimassa oleva Katso-tunnus, tai hankkimaan sellainen.

Lue lisää > Museovirasto

Ravinneneutraali kunta -loppuraportti

Ravinneneutraali kunta -toimintamalli kehitettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoimassa RANKU -hankkeessa vuosina 2015 – 2017.  Hanke oli osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ns. Raki-ohjelmaa.

Työ jatkuu ELY-keskuksessa ja kunnissa yhdessä muiden sidosryhmien kanssa. Parhaillaan on auki mm. ympäristöministeriön hankehaku, jossa yhtenä teemana on Ravinneneutraali kunta -konseptin levittäminen ja käyttöönotto uusilla alueilla.

RANKUn loppuraportti kuvaa ravinneneutraalin kunnan ominaisuuksia ja toimenpiteitä sen toteuttamiseksi.

> Ravinneneutraali kunta –hankkeen loppuraportti 

> Ravinneneutraali kunta -verkkosivut

> Ympäristöministeriön hankehaku

Salo haastaa energiatehokkaaseen katuvalaistukseen

Salo haastaa energiatehokkaaseen katuvalaistukseen

Salon kaupunki on panostanut energiatehokkaaseen katuvalaistukseen ja haastaa kaikki katuvalaistuksen haltijat vastaaviin toimenpiteisiin.

Salossa kartoitettiin katuvalaistus ja teetettiin valaisimien korvaussuunnitelma vuosina 2011 – 2013. Valaisimien korvaus päätettiin toteuttaa ESCO-hankkeena, jolloin syntyneet kustannukset maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. Suurin osa kustannuksista tullaan maksamaan takaisin 10-vuotisen sopimuskauden aikana.

– Suunnitelman lähtökohtana oli mahdollisimman suuren energiansäästön aikaansaaminen valaistuksen elinkaaren aikana, kertoo Salon kaupungin energia-asiantuntija Mikko Rantanen.

Salon kaikki elohopealamppuvalaisimet on korvattu LED-valaisimilla, nämä vastaavat 50 % kaikista katuvaloista. Loput vanhoista valaisimista korvataan vuosihuoltojen yhteydessä. Salon kaupungissa on kaikkiaan 11 000 katuvalaisinta. Jo nyt muutaman vuoden sisällä katuvalaistuksen sähkölasku on pienentynyt noin 40 %.

Salon valaistuksen sähkölasku

Salolaiset ovat tyytyväisiä uuteen valaistukseen

Salolaisilta on tullut hyvää palautetta uusista katuvaloista. Valoteho on riittävä ja valaisimien siro muotoilu miellyttää. Kiitosta on saanut myös energiatehokkuuteen panostaminen ja paikallisen yrityksen valinta valaistuksen toimittajaksi.

Valaistukselle laadittiin selkeät laatukriteerit ja tuotteelta vaadittiin pitkäikäinen takuu. ESCO-toimija vastaa tuotteesta seuraavat 10 vuotta.

– Hankinnassa laatutekijöitä tulee tarkastella huolella, muistuttaa Mikko Rantanen.

Hankinnassa kannattaa vertailla mm. tuotteiden valohyötysuhteita, valotehokkuutta sekä mallikatuleikkauksien energiatehokkuutta ja muita ecodesign-ominaisuuksia. Lisäksi tuotteelta ja toimijoilta tulee edellyttää pitkäikäistä takuuta ja sitoutumista.

haasteareenaHaasteareenalla kannustetaan ympäristötekoihin

Lounais-Suomen ympäristöohjelman keskeisenä edistämiskeinona toimii Ympäristö Nyt -palvelun Haasteareena. Edelläkävijät haastavat muita toteuttamaan kestävän kehityksen kannalta viisaita tekoja. Onko teidän kunnassa uusittu katuvalaistusta energiatehokkaammaksi tai onko sellainen suunnitteilla? Vastatkaa Salon haasteeseen!

Lue lisää > Salon kaupungin haaste

ESCO-palvelussa kustannukset maksetaan säästöillä

Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut (Energy Service Company) ovat palveluliiketoimintaa, jossa ulkopuolinen energia-asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimenpiteitä energian käytön tehostamiseksi sekä energiansäästämiseksi. Palvelun kustannukset, energiansäästöinvestointi mukaan luettuna, maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. Palveluun liittyy takuu syntyvästä energiansäästöstä.

Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut soveltuvat sekä teollisuusyrityksiin että julkiselle ja yksityiselle palvelusektorille. Palveluntarjoaja toteuttaa energiatehokkuustoimenpiteet asiakkaalle kokonaistoimituksena. Kokonaistoimitukseen voi sisältyä palvelutarjoajan hankkima rahoitus, mutta asiakas voi halutessaan itse huolehtia rahoituksesta. Asiakas voi saada hankkeeseen valtion investointitukea.

Palveluntarjoajana voi toimia erillinen energiatehokkuuspalveluita tarjoava yritys, ESCO-yritys, ESCO-toimintaa harjoittava urakoitsija, energiayhtiö tai energiatehokkaita laitteita tai järjestelmiä valmistava ja urakoiva yritys.

Lue lisää > Motiva