rahoitus

Etusivu / Postit "rahoitus"

Kutureissun tiellä on kymmeniä esteitä

Turun Sanomat 15.9.2017

Uhanalaisten taimenten nousun virtavesiin kutemaan tiellä on muun muassa tie- ja siltarumpuja ja vanhoja patoja. Valtiolta heruu vuoteen 2019 mennessä 7 M€ hankkeisiin, joilla parannetaan lohikalojen lisääntumismahdollisuuksia joissa.

Varsinais-Suomen tärkein kohde on Kiskonjoen-Perniönjoen vesistö.

TS_15-9-2017c

Nosta rahat pintaan! Rahoitusta vesistöhankkeille -sivusto

Nosta rahat pintaan! Rahoitusta vesistöhankkeille -sivusto

Kun sinulla on ajatus, tarve tai suunnitelma vesistön kunnostamisesta ja ylläpidosta, kannattaa toimia nyt!

Hae rahoitusta oikeasta lähteestä ja maksutonta asiantuntija-apua. Tässä auttaa uusi nettisivusto rahatpintaan.fi.

Nettisivuston pääosat ovat Löydä rahoitus ja Hae kumppania. Rahoituskohteet on jaettu yhdeksän otsikon alle: Itämeren, jokien, järvien, purojen, kalaston tai luonnon monimuotoisuuden tilan parantaminen, pintavesien ja pohjavesien kuormituksen vähentäminen sekä kehittämisen ja viestinnän yhteistyöhankkeet.

Uudenmaan ELY-keskus, ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus ovat tuottaneet nettisivuston.

Tutustu ja käytä hyödyksesi >> Nosta rahat pintaan! (rahatpintaan.fi)

Sinisen biotalouden hankehaku auki

Sinisen biotalouden hankehaku auki

Sinisen biotalouden hankehaku on avautunut. Haku on maa-ja metsätalousministeriön lanseeraama ja toteuttaa hallitusohjelman kärkihanketta sinisen biotalouden edistämisestä. Hakuaika jatkuu 14.7.2017 asti Etelä-Savon ELY-keskuksen hallinnoimana.

Hakuteemat ovat

  1. Vesialan kansainvälistymisen vauhdittaminen
  2. Vesistömatkailun uudet palvelukonseptit
  3. Vesistössä olevien ravinteiden ja energian kestävä hyödyntäminen

Kuhunkin hakuteemaan on varattu rahoitusta 500 000 euroa. Yhteensä rahoitusvaraa on siis 1 500 000 euroa.

Lue lisää >> Sinisen biotalouden hankehaku (ely-keskus.fi)

Tukea luonnon virkistyskäyttö -hankkeisiin

Tukea luonnon virkistyskäyttö -hankkeisiin

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nyt voi hakea Pohjoismaisen ministerineuvoston TEG:ltä (Maaekosysteemien työryhmä) avustusta vuoden 2018 hankkeisiin. Painopiste on hankkeissa, jotka keskittyvät luonnon virkistyskäytön uusiin haasteisiin Pohjoismaissa. Hakuaika päättyy 18. kesäkuuta 2017.

Hankkeen tulee tuottaa konkreettisia ehdotuksia ratkaisuiksi, innovaatioiksi ja välineiksi, joita voidaan hyödyntää Pohjoismaissa ja jotka ehkäisevät luonto- ja kulttuuriperinnön köyhtymistä. Hankkeeseen voidaan hakea esikuvia Pohjoismaiden ulkopuolelta, ja se voi hyvin liittyä niin sanottuun virkistysalueen kantokykyyn (recreational carrying capacity). Tällä tarkoitetaan käytön määrää ja tapaa, jonka alue kestää ilman, että luonnon- ja kulttuuriarvot, rakennettu ympäristö tai kävijöiden elämykset kärsivät kohtuuttomasti.

Lue lisää >> Pohjoismaiden ministerineuvosto

 

Maaseudun kehittämiselle tuhannen taalan tilaisuus

Varsinais-Suomen maaseudun kehittämiselle nyt tuhannen taalan tilaisuus

Maaseuturahaston kautta tarjoutuu vielä tänäkin vuonna erinomaiset rahoitusmahdollisuudet avuksi maaseudun kehittämiseen, sillä käytettävissä olevat rahoitusresurssit ovat nyt ohjelmakauden puolivälissä korkeimmillaan.

Viime vuosilta säästynen rahoituksen sekä vuodelle 2017 saadun uuden rahoituksen turvin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kautta on edelleen haettavissa 12 M€ maaseudun kehittämishankkeisiin ja yritystukiin  sekä hyvänä lisänä vielä tälle vuodelle on varattu yli 1 M€:n erillisrahoitus maseudun vesien suojelun ja ravinteiden kierrätyksen kehittämiseen. Tulevina vuosina tukimahdollisuudet alenevat selvästi.

Tärkeimmiksi kehittämisalueiksi ovat nousseet ruokaketjun, bio- ja kiertotalouden sekä matkailun kehittäminen. Kaikille näille aloille on yhteistä se, että niissä on potentiaalia tavoitella jopa kansaivälisiä markkinoita ja siten hankkia kipeästi kaivattuja vientituloja sekä tietenkin mahdollisuus lisätä myös maaseudun työpaikkoja.

Lue lisää >> Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uutiskirje

Kutsu kaupungeille kestävän kehityksen hankkeeseen

Pohjoismaiden pienillä ja keskisuurilla kaupungeilla on nyt tilaisuus osallistua pohjoismaiseen hankkeeseen, jonka aiheena on kestävä kaupunkikehitys ja millä keinoin siinä onnistutaan. Tavoitteena on laatia kaikille Pohjoismaille yhteinen kestävän kaupunkikehityksen strategia.

Norja toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuonna 2017, ja muuttuva Pohjola on yksi vuoden keskeisistä teemoista. Puheenjohtajakauden hanke Vetovoimaiset kaupungit, muutos kohti vihreää taloutta ja kaupunkialueiden kilpailukyky sekä kaupungit hyvänä elinympäristönä kaikille, on yksi monista aloitteista, joilla edistetään pohjoismaista kilpailukykyä, muutosta kohti vihreää taloutta, siirtymistä vähäpäästöiseen yhteiskuntaan, kotouttamista ja hyviä kansanterveyden edellytyksiä.

Hankkeeseen on varattu 9 miljoonaa Tanskan kruunua vuosiksi 2017–2019, ja tavoitteena on laatia yhteispohjoismainen strategia, jonka pohjalta kaupungit ja kaupunkialueet voivat kehittää vetovoimaansa luomalla hyvän ja osallistavan sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän kaupunkiympäristön.

Hankkeeseen etsitään pieniä ja keskisuuria kaupunkeja ja taajamia. Kriteerinä on, että ne ovat erityisesti panostaneet houkuttelevan ja osallistavan kaupunkiympäristön kehittämiseen, joka on taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävä. Kaupungit voivat laatia yhteisen hakemuksen muiden kaupunkien tai kuntien kanssa.

Lähtökohtana on, että yhteistyöhön osallistuu kaksi kaupunkia kustakin Pohjoismaasta. Hakuaika päättyy 29. toukokuuta 2017.

Lue lisää >> norde.org

Tee alueesi ruoantuotannosta maailman kestävintä − toteuta kokeiluhanke

Maa- ja metsätalousministeriö hakee toteuttajaa puolitoistavuotiselle hankkeelle, jonka tavoitteena on kehittää ja pilotoida kestävä alueellinen ruokajärjestelmä.

Kestävä alueellinen ruokajärjestelmä -hanke liittyy tavoitteeseen edistää Suomen kiertotaloutta ruokajärjestelmän kestävyyttä kehittämällä. Hanke tulee toteuttaa 1.6.2017–31.12.2018 ja sen kokonaisrahoitus on 150 000 euroa. Haku päättyy 27.4.2017.

Hankkeen toteuttajaksi valittavan toimijan tehtävänä on luoda ja toteuttaa kiertotalouteen ja paikallisten resurssien hyödyntämiseen perustuva alueellisen ruokajärjestelmän malli, jota sovelletaan esimerkkialueella käytäntöön. Maailma tarvitsee nyt kipeästi edelläkävijöitä kestävään ruuantuotantoon, kun väestö kasvaa, luonnonvarat hupenevat ja ilmasto lämpenee. Uudet ratkaisut voivat tarjota suomalaisille menestystä myös globaalissa kilpailussa.

Alueellisella ja kestävällä ruokajärjestelmällä tarkoitetaan muun muassa sitä, että mahdollisimman paljon käytetyistä tuotantopanoksista tulee alueelta, jolla ruoka myös tuotetaan ja kulutetaan. Kestävässä ruokajärjestelmässä ravinteet kierrätetään takaisin peltoon kasvien tarvitsemassa määrin ja erilaiset energiantuotantomahdollisuudet käytetään hyväksi.

Kestävä alueellinen ruokajärjestelmä perustuu paikallisen ruuan arvostukseen ja paikallisen ruokakulttuurin kehittämiseen. Avainhankkeen tavoitteena on edistää alueellista kestävää ja kannattavaa ruuantuotantoa.

Sitran, maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, elinkeinoelämän ja eri sidosryhmien yhteistyönä syksyllä 2016 valmistui Kierrolla kärkeen, Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025. Tiekartan yhtenä painopistealueena on kestävä ruokajärjestelmä ja Alueellinen kestävä ruokajärjestelmä -hanke on painopistealueen avainhanke.

Lue lisää >> Maa- ja metsätalousministeriö

4 milj. € jaossa hyville vesihankkeille

RAKI2-hankehaku käynnissä 3.2. – 3.3.2017 (YM)

Hallituksen kärkihankeVesien- ja merenhoidon sekä ravinteiden kierrätyksen ideahaku on käynnissä. Noin 4 milj. euroa on jaossa hyville, laajasti vaikuttaville hankkeille.

Hallituksen kiertotalouden kärkihankkeen tavoitteena on hyödyntää kiertotalouden mahdollisuuksia myös Itämeren hyvän ekologisen tilan edistämiseksi ja ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi. Yhtenä toimenpiteenä on Raki-ohjelman toinen vaihe vuosina 2016–2019 eli niin sanottu Raki2.

Raki-ohjelman tavoitteena on, että kaikki ravinteet – erityisesti fosfori ja typpi – päätyisivät mahdollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön,  jolloin niitä ei huuhtoudu  ympäristöön, erityisestikään  Itämereen.

Lue lisää >> RAKI-ohjelma (ym.fi)

Turun biokaasulaitoksen laajennukselle 8 milj. €

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Turun biokaasulaitoksen laajennukselle hallituksen kärkihanketukea 7,97 miljoonaa euroa. Gasum Oy:n suunnittelema hankekokonaisuus sisältää Turun Topinojan biokaasulaitoksen laajennuksen sekä biokaasun jalostus- ja nesteytyslaitoksen rakentamisen. Osana hanketta Turun seudulle rakennetaan kevyen maantieliikenteen tarpeita varten kaksi uutta biokaasun tankkausasemaa. Investoinnin kokonaisarvo on kokoluokaltaan 26 miljoonaa euroa.

Turun hankekokonaisuuden suunnittelutyöt käynnistyvät välittömästi. Lopullinen investointipäätös hankkeesta on määrä tehdä kevään 2017 aikana. Investoinnin odotetaan valmistuvan vuoden 2018 aikana. Rakennusvaiheessa hankkeen työllistävä vaikutus on noin 170 henkilötyövuotta. Biokaasulaitoksen kokonaiskapasiteetti laajennuksen jälkeen on noin 110 000 tonnia vuodessa puhdistamolietettä ja erilliskerättyä biojätettä sekä teollisuuden sivuvirtoja. Hanke vahvistaa kotimaisen biokaasumarkkinan kasvua ja edistää vahvasti biokaasun liikennekäyttöä.

– Turun biokaasuhankkeelle myönnetty kärkihanketuki on vahva osoitus valtion sitoutumisesta biokaasumarkkinan kehittämiseen Suomessa. Kotimainen ja täysin uusiutuva biokaasu on avainasemassa, kun maantieliikenteen päästöt on saatava selkeään laskuun Suomea sitovien ilmastotavoitteiden mukaisesti, Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen toteaa.

Nesteytettyä biokaasua laivoille ja maanteiden raskaalle kalustolle

Biokaasumarkkinan kehittäminen ja tuotannon kasvattaminen ovat keskeinen osa Gasumin strategiaa. Turun Topinojan biokaasulaitoksen laajennushankkeeseen kuuluu biokaasun jalostus ja nesteyttäminen. Samalla Gasum Oy rakentaa Turun seudulle kevyen maantieliikenteen tarpeita varten kaksi uutta biokaasun tankkausasemaa, jotka mahdollistavat paikallisista jätteistä tuotetun biokaasun jakelun.

Biokaasun nesteyttäminen mahdollistaa biokaasun jakelun raskaan maantieliikenteen sekä merenkulun polttoaineeksi. Turun biokaasulaitoksen vuosittainen nesteytyskapasiteetti vastaa noin 300 raskaan ajoneuvon vuotuista polttoaineenkulutusta. Nesteytettyä biokaasua tankataan Gasumin raskaan liikenteen liikenneasemilla, joista ensimmäiset ovat Turun ja Vuosaaren satamissa. Seuraavat raskaan liikenteen asemat rakennetaan vuoden 2017 aikana Vantaalle ja Jyväskylään.

Hallituksen kärkihankkeiden tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle. Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihankkeiden tavoitteena on lisätä kestävästi uusiutuvan energian osuutta, jotta se ylittää 2020‐luvulla 50 prosenttia. Tavoite perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan energian tarjonnan lisäämiseen.

>> Y-lehti/Varsinais-Suomen Yrittäjä