rahoitus

Etusivu / Postit "rahoitus"

Rahoitusta ravinteiden hyötykäytön innovaatiolle

Onko sinulla idea menetelmästä, jolla biomassoissa olevat ravinteet saataisiin uudelleen kiertoon ja hyötykäyttöön? Hae rahoitusta pilotointiin!

Hallituksen kiertotalouden kärkihankkeisiin kuuluvan Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman viimeinen hakukierros päättyy 1.10. Valtakunnallinen ohjelma on suunnattu erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ravinteiden kierrätystä edistävään kehittämistoimintaan. Tukea voidaan tietyin edellytyksin myöntää myös esimerkiksi ammattikorkeakouluille, tutkimuslaitoksille tai yhdistyksille.

Tukea voidaan myöntää ravinteiden kierrätystä edistävään prosessikehitykseen, kierrätyslannoitevalmisteiden tuotekehitykseen ja tuotantoon, biomassoista peräisin olevien tuotteiden jalostusasteen nostamiseen sekä digitaalisten tai logististen palveluratkaisujen kehittämiseen.

– Rahoitusta myönnetään uusille, käytännönläheisille ja yrityslähtöisille kehittämishankkeille. Rahaa on vielä jäljellä, joten kannattaa hakea nyt, kehottaa rahoitusta hallinnoivan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kehittämisasiantuntija Päivi Mäntymäki.

Lue lisää > ELY-keskus

Vesiensuojeluun lisärahoitusta budjettiriihessä

Hallitus päätti budjettiriihessä esittää Itämeren ja vesiensuojelun tehostamiseksi 15 miljoonaa euron lisärahoitusta vuodelle 2019. Hallitus käynnistää ohjelman Itämeren ja vesien tilan parantamiseksi, minkä määrärahat ovat yhteensä 45 miljoonaa euroa vuosina 2019-2021. Rahoituksella vahvistetaan myös Itämeren tilan tutkimusta, esimerkiksi hyödyntämällä peruskorjatun merentutkimusalus Arandan käyttöä.

Ympäristöministeriö on valmistellut tehostettua vesiensuojeluohjelmaa, joka nojaa yhteistyöhön vesistöjen valuma-alueiden toimijoiden kesken. Ohjelman toimilla vähennetään maatalouden ravinnekuormitusta ottamalla laajasti käyttöön uusia menetelmiä kuten kipsinlevitys, rakennekalkitus ja kuidut. Varoja kohdennetaan myös kaupunkivesien kestävään hallintaan. Kaupunkien hulevesien käsittelyssä käytetään luontopohjaisia ratkaisuja kuten kosteikkoja ja muunlaista ympäristön luonnonmukaista rakentamista.

Vesiensuojeluun saadun rahoituksen avulla päivitetään myös selvitys Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä sijaitsevista öljyä sisältävistä hylyistä. Lisäksi korkean riskin hylkyjä voidaan tyhjentää öljystä.

”Sisävesiemme ja Itämeren tila on huolestuttava, mistä saimme muistutuksen tänä kesänä. Tarvitsemme vauhtia suojeluun, jotta vesiluontomme voisi hyvin ja pystyisimme nauttimaan vesistämme”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSOn rahoitus alueiden hankintaan säilyy nykytasolla eli 16 miljoonassa eurossa.

Metsähallituksen luontopalveluille esitetään kansallispuistojen hoidon ja käytön edistämiseksi 1,9 miljoonaa euroa, mistä ympäristöministeriön osuus on 1,5 miljoonaa euroa.

Lue lisää > Ympäristöministeriö

Saaristomeren Suojelurahasto hakee uusia rahoitettavia kohteita

Syksyn 2018 rahoitushaku päättyy 1.10.2018

Saaristomeren Suojelurahasto rahoittaa Saaristomeren tilan parantamiseen tähtääviä tarkoin kohdennettuja ja tehokkaita hankkeita. Saaristomeren Suojelurahaston avoin rahoitushaku on jatkuva ja siihen voi jättää hakemuksenhakijalle sopivana ajankohtana. Hakuprosessissa Saaristomeren Suojelurahaston hoitokunta käsittelee hankeideat ja hakemukset vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tekee esitykset Centrum Balticum -säätiön hallitukselle tuettavista hankkeista. Seuraavaksi käsiteltävät hakemukset tulee jättää 1.10 mennessä.

Saaristomeren Suojelurahasto on rahoittanut vuodesta 2008 lähtien 53 eri hanketta Saaristomerellä ja sen valuma-alueella. Rahoitettuja hankkeita on tällä hetkellä käynnissä 13. Hankkeissa on esimerkiksi rakennettu kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä, niitetty ruokoa ja pohjakasvillisuutta, kehitetty haja-asutuksen jätevesiratkaisuja, rakennettu septitankkien tyhjennysasemia sekä tehty fosfori- ja nitraattipäästöjen vähentämiseen liittyviä selvityksiä ja soveltavaa tutkimusta.

Painopisteitä ravinnekuormituksen vähentäminen ja kansalaisaktiivisuuden lisääminen

Vuosien 2015-2018 rahoituspainopisteitä ovat ravinnekuormituksen vähentäminen ja ravinteiden poisto sekä tietoisuuden lisääminen konkreettisista hankkeista ja toimenpiteistä ja myös kansalaisaktiivisuuden lisääminen. Hankkeiden konkreettisia toimenpiteitä voivat olla vaikkapa laskeutusaltaat, opastus, jätevesiratkaisut, venepohjapesurit, ohjevihkosten tuottaminen, koulujen ympäristökasvatus, kansalaisjärjestöjen toiminta, opinnäytetyön tekeminen, vesiensuojelun pilotointi tai hyväksi todettujen käytäntöjen levittäminen.

Saaristomeren Suojelurahasto toimii yleensä osarahoittajan roolissa, mutta perustelluissa tapauksissa voi hankkeelle olla mahdollista saada myös täysi rahoitus. Keskimääräinen myönnetty rahoitusosuus on 3000-10 000 euroa. Korkein myönnetty rahoitus on toistaiseksi ollut 40 000 kolmen vuoden hankkeelle.

Lue lisää

> Saaristomeren Suojelurahasto

> Hakuohjeet

Ympäristöministeriö käynnistää puurakentamisen tukiohjelman

Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman tavoitteena on vauhdittaa puun käyttöä rakentamisessa

Puurakentamisen toimenpideohjelman 2016–2021 ensisijaisena tavoitteena on edistää puun käyttöä rakentamisessa ja siten tähdätä rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen. Ohjelma haluaa aktivoida sidosryhmiä ja kannustaa uusia toimijoita mukaan, joten se käynnistää elokuun alussa Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman. Tukiohjelma myöntää rahoitusta erilaisille hankkeille, jotka tarjoavat ratkaisuja puurakentamisen vauhdittamiseksi. Ensimmäisen hakukierroksen teemana on puurakentamisen digitalisaatio.

Puurakentamisen kysyntä on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Tukiohjelman avulla haluamme kannustaa erilaisia hankkeita kehittämään monipuolisesti puun käyttöä rakentamisessa ja löytää uusia ratkaisuja alalle”, sanoo Puurakentamisen toimenpideohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino.

Puurakentamisen tukiohjelmaan voivat ensimmäisellä rahoituskierroksella hakea yksityiset ja julkiset organisaatiot sekä yritykset. Yksityishenkilö ei voi hakea tukea. Haku päättyy 30. syyskuuta ja ympäristöministeriö tekee rahoituspäätökset lokakuun 2018 loppuun mennessä.

Tuettavien hankkeiden on tarjottava ratkaisuja ainakin yhteen seuraavista teemoista: tietomallipohjainen (BIM) suunnittelu puurakentamisen tehostamiskeinona, kestävää laatua ja tiedon rajapinnat tai vähähiilisen rakentamisen edistäminen digitalisaation ja tiedonlouhinnan keinoin. Haussa ovat siis digitalisaatiota ja uusia tekniikoita hyödyntävät hankkeet. Hakemukset arvioidaan mm. niiden innovatiivisuuden, edistyksellisyyden, vaikuttavuuden, toteuttamiskelpoisuuden, monistettavuuden ja jatkuvuuden kautta. Lisäksi hankkeesta pitää olla valmis viestimään ymmärrettävästi ja niin, että hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää alalla.

Tukiohjelma jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka. Ohjelman toisen hakukierroksen käynnistymisen ajankohta ja teema päätetään elokuun lopussa. Kokonaisuudessaan tukiohjelma myöntää hankkeille rahoitusta enintään 2,5 miljoonaa euroa.

Lue lisää

> Ympäristöministeriö käynnistää puurakentamisen tukiohjelman: ensimmäisellä kierroksella tuetaan digitalisaatiota edistäviä hankkeita (Ympäristöministeriön tiedote 24.7.2018)

> Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelma

Interreg Central Baltic -rahoitusohjelman haku syksyllä

Interreg Central Baltic -rahoitusohjelman neljäs ja viimeinen rahoitushaku on auki 15.10.-16.11.2018

Interreg Central Baltic -rahoitusohjelma toimii vuosina 2014-2020 pyrkien vahvistamaan Viron, Suomen, Latvian ja Ruotsin välistä yhteistyötä Itämeren maina. Viimeinen rahoituskierros on tämän vuoden lopussa ja rahoitusta on tarjolla ainakin 8 miljoonaa euroa, ehkä enemmänkin riippuen loppuvien projektien tuomien säästöjen määrästä. Rahoituskierros on rajattu yksivaiheinen haku, jossa avataan vain osa rahoitusprioriteettien erityiskohteista. Jokaisesta erityiskohteesta rahoitetaan vähintään yksi hanke.

Rahoituskierroksella haussa ovat erityisesti seuraaviin teemoihin liittyvät hankkeet:

  • Uudet yhteistyöyritykset osallistujamaiden välillä (New Central Baltic knowledge intensive companies)
  • Viennin edistämiseen keskittyvät yritykset (More exports by the Central Baltic companies to new markets)
  • Luonnon- ja kulttuuriympäristön hyödyntäminen kestävässä matkailussa (Natural and cultural resources developed into sustainable tourist attractions)
  • Ihmisten ja tavaroiden liikkuvuuden parantaminen (Aim is to improve transport flows of people and goods)
  • Useamman hyötyminen maiden välisestä yhteistyöstä (More people benefiting from stronger Central Baltic communities)

Aiheet on rajattu melko tiukiksi ja hakemuksen pitää liittyä suoraan johonkin aiheeseen. Hakijana voi toimia julkiset toimijat eri asteilla (valtiolliset, maakunnalliset, kunnalliset ja paikalliset toimijat) tai yksityiset toimijat. Suuret yritykset eivät ole mahdollisia partnereita rahoitushaussa. Jokaiseen teemaan haetaan vähintään kaksi eri maista olevaa toimijaa.

Haun aikataulu

Hankeidean kehittäminen kannattaa aloittaa heti. Haku tehdään sähköisellä eMonitoring System -lomakkeella 15.10.2018-16.11.2018 (haku sulkeutuu klo 15.00 Suomen aikaa). Rahoitettavat hankkeet valitaan vuoden 2019 maaliskuussa, joten hanke voi alkaa aikaisintaan 1.4.2019. Projektien tulee päättyä viimeistään 30.6.2021.

Paras tapa edetä hankeidean kanssa on ottaa yhteyttä kansalliseen kontaktipisteeseen. Kontaktipiste tarjoaa perustietoa ohjelmasta ja auttaa hankekumppanien etsinnässä. Central Balticin Suomen kontaktipisteenä toimii Jaakko Ranta (jaakko.ranta@uudenmaanliitto.fi, +358 40 5750962).

Rahoitushausta kiinnostuneille tahoille järjestetään myös hakuseminaari Tallinnassa 28.8.2018. Ilmoittautuminen hakuseminaariin on nyt auki (lisätietoa).

Lue lisää:

> Interreg Central Baltic -ohjelman kotisivut

> Tietoa rahoituskierroksesta ja teemoista

> Ohjeita hakemuksen täyttämiseen

> Aikaisemmin rahoitettuja projekteja

Monimuotoisuuden säilyttämisen rahoitushaku aukeaa

Nesslingin säätiön yleinen apurahahaku aukeaa elokuussa

Vuonna 1972 ympäristönsuojelun edistämiseen perustettu Maj ja Tor Nesslingin säätiö jakaa syksyllä yleistä apurahaa. Yleinen apurahahaku on auki 13.8.-14.9.

Nesslingin säätiön apurahoituksella tuetaan ensisijaisesti ratkaisuhakuisia postdoc- ja väitöskirjahankkeita, joiden tulokset vaikuttavat ympäristönsuojeluun systeemisesti ja skaalautuen. Säätiö tukee myös ympäristötiedon viestintää ja jalkauttamista yhteiskuntaan.

Säätiö on uudistanut strategiaansa vuosille 2018–2022. Ympäristöhaasteet ovat monitieteisiä ilmiöitä, joten niiden ratkaisemiseksi tarvitaan kaikkia tieteenaloja. Tutkijoita kannustetaan tieteen rajoja rikkoviin yhteistyömuotoihin. Myös muissa kuin tutkimushankkeissa yhteistyö eri toimijoiden kesken on etu. Hakea voivat niin väitös- kuin postdoc-tutkijat, mutta painotus on jo väitelleiden tutkijoiden hakemuksissa.

 Säätiön tutkimus ja muu tuettu toiminta jaetaan syksyn 2018 haussa viiteen ilmiöön, joihin liittyviä ratkaisuja hakijat ehdottavat. Hanke voi ratkaista myös useampaa alla mainittua ilmiötä.

  1. Ilmastonmuutos
  2. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen
  3. Luonnonvarojen käytön kestävyys
  4. Vesiriskit
  5. Elinympäristön kemikalisoituminen ja pilaantuminen

Hakuohjeet ja lisätietoa täältä (nessling.fi).

Nesslingin säätiö on mukana ennallistamassa suomalaisia luontoalueita

Säätiö rahoittaa seuraavan viiden vuoden ajan Landscape Rewilding in Finland -ohjelmaa, jonka tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta  ja turvata luonnon monimuotoisuus Suomessa. Hankkeessa ostetaan ja ennallistetaan yksityisomisteisia soita, hakattuja metsiä ja vesialueita, jotka ovat menettäneet luontoarvonsa.

Luontoarvon palauttaminen on nouseva luonnonsuojelun muoto ja yksi luonnon monimuotoisuuden turvaamisen keinoista. Ennallistaminen tarkoittaa käytännössä usein alueen luonnontilaan jättämistä, jolloin luonto voi elpyä ja hävinneet lajit palata alueelle. Joskus voidaan käyttää aktiivisempiakin keinoja, kuten patojen purkamista joista tai saaliseläinten tuomista alueelle. Ennallistaminen hidastaa ilmastonmuutosta, sillä hyvinvoivat metsä- ja suoalueet sitovat itseensä enemmän hiilidioksidia. Erityisesti saamelaisalueella hankkeessa halutaan tukea myös alkuperäiskansan luontosuhdetta, elinkeinoja ja kulttuuriperintöä.

Landscape Rewilding in Finland -hanke julkistettiin 14.6. ja tilaisuudessa puhujina oli hankkeen toteuttajien lisäksi mm. ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä Nesslingin Säätiön hallituksen edustajana kaupunkiekologian professori ja tuleva Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä. Hankkeen toteuttaja on suomalainen osuuskunta Lumimuutos, joka on voittoa tavoittelematon kansainvälinen luontaistalouksien verkosto. Osuuskunnassa myös tutkitaan ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuutta. Lumimuutos toimii yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja alkuperäiskansojen kanssa ja se yhdistää toiminnassaan tiedettä ja perinnetietoa.

Hanke osana eurooppalaista kehitystä

Kansainvälisen näkökulman hankkeeseen tuo Rewilding Europe -järjestö, joka perustaa ennallistamisalueita eri puolilla Eurooppaa. Suomen ennallistamisohjelma on tähän mennessä järjestön laajin. Ohjelma on saanut Euroopan investointipankilta yli miljoonan euron lainan.

Vuoden 2018 aikana hankkeen tavoitteena on ostaa ja ennallistaa 500 hehtaaria metsää ja soita. Yhteensä ennallistettavia hehtaareja on tarkoitus kertyä tuhansia vuoteen 2023 mennessä, muun muassa saamelaisalueella ja Pirkanmaalla. Pilottikohteena toiminut, vuonna 2012 ennallistettu Linnunsuo Pohjois-Karjalassa on nykyisin jo merkittävä elinympäristö erilaisille lintulajeille ja niiden saalistajille.

Lue lisää

> Maj ja Tor Nesslingin säätiö

> Aikaisemmin rahoitettua hankkeita

Ympäristökasvatuksen valtakunnalliset hankeavustukset jaettu

Avustusta myönnettiin 14 eri hankkeelle

Keski-Suomen ELY-keskus on tehnyt päätöksen tämänvuotisten ympäristökasvatuksen hankeavustusten saajista. Avustusta myönnetään yhteensä 241 465 euron edestä 14 hankkeelle, joilla edistetään erityisesti ilmastokasvatusta, kestävän kehityksen laajan kokonaisuuden haltuunottoa ja kulttuuriperintövuoden teemoja.

Avustuksia haettiin 55 hankkeelle yhteensä 1 366 183 euron edestä. Hankkeet vastasivat pääosin hyvin hakukierroksen painotuksiin. Ympäristökasvatuksen kentän ajankohtaiset puheenaiheet kuten ympäristö- ja ilmastoahdistus ja niiden käsittely olivat myös läsnä useassa hankesuunnitelmassa. Erinomaisista hankkeista oli jälleen ylitarjontaa. Kaikissa rahoitetuissa hankkeissa on hyvin ammattitaitoiset ja verkottuneet toteuttajat. Useimmat hankkeet ovat valtakunnallisia kehittämishankkeita, joista on hyötyä laajalti. Myös joitain alueellisesti merkittäviä hankkeita pystyttiin rahoittamaan.

”Hakukierros osoitti jälleen, että Suomesta löytyy paljon osaamista ja halua monipuoliseen ja vaikuttavaan ympäristökasvatustyöhön”, sanoo ympäristökasvatusasiantuntija Tanja Tuulinen ja jatkaa: ”toimijat tekevät myös mallikkaasti yhteistyötä, mikä parantaa tietysti toiminnan vaikuttavuutta.”

800px-Aboa_Vetus_&_Ars_Nova_ulkokuva_2016

Aboa Vetus & Ars Nova -museon sisäänkäynti Aurajoen rannassa. Kuva: Aboa Vetus & Ars Nova 2016

Lounais-Suomen alueella avustusta Aboa Vetus & Ars Novalle sekä Rauman kaupungille

Kaksi avustusta saanutta hanketta löytyvät Turusta ja Raumalta. Turussa sijaitseva museo Aboa Vetus & Ars Nova sai avustusta ”Sää ja mää – sään merkityksiä ennen ja nyt” -hankkeeseen. Siinä pureudutaan säätilan merkityksiin eri näkökulmista. Hankkeessa vahvistetaan kulttuuriympäristökasvatuksen ja monialaisten lähestymistapojen avulla yläkouluikäisten lasten ja nuorten kulttuuriympäristön ja luonnon arvostusta sekä tuetaan tietoisuutta sään vaikutuksesta ihmisten elämään vuodenajoista ilmastonmuutokseen. Hankkeen myötä oppilas ymmärtää ilmaston ja sääolosuhteiden muutoksen historiallisessa perspektiivissä ja oppii hahmottamaan omaa rooliaan tässä jatkumossa. Projektissa toteutetaan työpajoja ja kouluvierailuja, näyttely museossa sekä sähköinen oppimateriaali koulujen ja muiden kasvatusalan toimijoiden käyttöön.

Avustuksen myöntämistä perusteltiin hankkeen monipuolisuudella, toimijoiden asiantuntijuudella, hakukriteereihin vastaamisella sekä muuallakin hyödynnettävän aineiston tuottamisella.

Rauman kaupunki sai avustusta Sammallahdenmäen maailmanperintökohteen digitaalisen saavutettavuuden parantaminen -hankkeeseen. Hankkeessa pilotoidaan digitaalisen saavutettavuuden parantamista Sammallahdenmäen maailmanperintökohteeseen mobiiliopastuksen muodossa. Pilotointi toteutetaan yhdessä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen kanssa. Avustuksen myöntämistä perusteltiin valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristökohteen esiintuomisella, monipuolisella yhteistyöryhmällä sekä lapsien ja nuorien aktivoimisella.

Muita tukea saaneita hankkeita olivat esimerkiksi Lahden kaupungin Ympäristökasvatusta Geoparkissa -hanke, Luonto-Liitto ry:n Sitoumus 2050 tukemaan ympäristökasvatusta ja -tietoisuutta -hanke sekä Helsingin Seurakuntayhtymän Nuoret ympäristövaikuttajina -hanke.

Lue lisää

> Tiedote – Ympäristökasvatuksen valtakunnalliset hankeavustukset jaettu

> Rahoitettavien hankkeiden lyhyet kuvaukset

Rahoitusta tarjolla ravinteiden kierron parantamiseen

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma on yksi hallituksen kärkihankkeista

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma on osa Juha Sipilän hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla siten, että vähintään 50 % lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma pyrkii vastaamaan tähän kolmivuotisella hankkeella, jonka kokonaisrahoitus on 12,4 miljoonaa euroa.

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt kokeiluohjelman hallinnointi- ja toimeenpanotehtävät Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Kokeiluohjelman rahoitus pohjautuu toukokuussa 2016 hyväksyttyyn Valtioneuvoston asetukseen 382/2016, joka löytyy jutun lopusta linkkinä.

Kokeiluohjelman tavoitteet

Kokeiluohjelmalla rahoitetaan biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä yritysten investointeja. Tavoitteena on biomassojen prosessoinnin, kierrätyslannoitevalmisteiden tuotannon ja tuotekehityksen, ravinteiden kierrätyksen logistiikan ja palveluratkaisujen edistäminen sekä korkean jalostusasteen tuotteiden kehittäminen biomassoista.

Biomassalla tarkoitetaan maataloudesta, kasvi- ja eläinperäiset aineet mukaan lukien, metsätaloudesta ja niihin liittyviltä tuotannonaloilta sekä kalastuksesta ja vesiviljelystä peräisin olevien tuotteiden, jätteiden ja tähteiden biohajoavaa osaa sekä biokaasuja ja teollisuus- ja yhdyskuntajätteen biohajoavaa osaa.

Rahoituksen viimeinen hakukierros päättyy 1.10.2018

Hankkeen viimeinen toimintavuosi on käynnissä, mutta vielä on mahdollista hakea rahoitusta uusiin hankkeisiin. Ohjeita hakemuksen tekemiseen löytyy hankkeen sivuilta. Hankerahoituksen kohderyhmä on pienet ja keskisuuret yritykset, jotka haluavat edistää ravinteiden kierrätyksen tutkimusta ja kehittämistä tai investoida uusiin resursseihin. Rahoitusta on tähän mennessä myönnetty useille hankkeille ja ne on listattu tänne.

Lue lisää

> Hankkeen sivut

> Valtioneuvoston asetus biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä investointeihin vuosina 2016-2018 myönnettävästä valtionavustuksesta

Rakennusperintöä avustettu

Rakennusperintöä avustettu

Lounais-Suomen alueelle 163 000 euroa avustusta rakennusperinnön hoitoon
Ympäristöministeriö osoittaa ELY-keskuksille vuosittain määrärahaa harkinnan mukaan jaettavaksi avustuksina rakennusperinnön hoitoon. Avustustarve on joka vuosi huomattavasti määrärahaa suurempi, joten vain murto-osa hakijoista saa myönteisen päätöksen. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa kokonaisuudessaan jaettavaksi osoitettu määräraha vuoden 2018 talousarviossa oli yhteensä 163 000 euroa. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 112 kpl ja haettu avustussumma oli 1 944 500 euroa.

Vuonna 2018 Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi Varsinais-Suomeen yhteensä 106 000€ euroa avustuksia rakennusperinnön hoitoon 31 eri hakijalle.  Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 81 kpl, joista valtakunnallisesti merkittäville alueille sijoittui 30 kohdetta. Avustusta myönnettiin mm. Uudenkaupungin ”Jussilan talon” ikkunoiden korjaukseen, Muurlan kotiseutuyhdistyksen riihen katon korjaukseen sekä Koski TL:ssä sijaitsevan vanhan pajan katon korjaukseen. Satakuntaan puolestaan myönnettiin 53 000 euroa avustuksia rakennusperinnön hoitoon 15 eri hakijalle. Määräaikaan mennessä tuli 31 hakemusta, joista 10 sijoittui valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön. Hoitoavustusta myönnettiin esimerkiksi Viikkalan koulun sekä Tulkkilan Juustolan peltikattojen korjaukseen.

Avustuksia myönnetään korjauksiin, joissa edistetään kulttuurihistoriallisten tai maisemallisesti arvokkaiden rakennusten säilymistä. Yleisimmät käyttökohteet ovat katon, ikkunoiden ja julkisivujen korjaukset. Korjaustyö tulee tehdä siten, että rakennuksen alkuperäinen luonne ja ominaispiirteet sekä historiallinen aitous säilyvät ja rakennusosien tarpeetonta uusimista välttäen. Jokainen kohde on kuitenkin yksilöllinen, joten laajoissa korjauksissa tarvitaan usein asiaan perehtynyttä suunnittelijaa. Alueella Varsinais-Suomen maakuntamuseo ja Satakunnan museo toimivat korjaustöiden antikvaarisina asiantuntijoina valvoen, että työ täyttää avustusehdot.

ELY-keskuksen vuoden 2019 avustusten hakuaika on jatkuva ja se päättyy 30.11.2018

Avustuksen hakulomake ja ohjeet:
Rahoitus ja avustukset – Ympäristövastuualue (www.ely-keskus.fi)
Museovirasto myöntää myös rakennusten entistämisavustuksia ja tiedottaa hakuajoista syksyllä.

Tietoa hyvistä korjaustavoista: Korjauskortit (www.museovirasto.fi)
Yleistä tietoa kulttuuriympäristöstä: www.kulttuuriymparistomme.fi

Lue lisää kulttuuri- ja rakennusperinnön vaalimisesta Itämeren pienissä maailmanperintökaupungeissa tästä.