päästöt

Etusivu / Postit "päästöt"
Miten Suomi siirtyy kiertotalouteen?

Miten Suomi siirtyy kiertotalouteen?

Vaikuta kiertotalouden tiekarttaan 2.0

Kerro näkemyksesi, miten Suomen kannattaisi siirtyä kiertotalouteen! Kiertotalouden tiekarttaan 2.0 liittyviä luonnoksia voi kommentoida 25.10.-11.11.2018 välisenä aikana otakantaa.fi-palvelussa.

Kiihtyvä ilmastonmuutos, luonnon köyhtyminen ja luonnonvarojen ylikulutus osoittavat, että tarvitsemme kiertotaloutta enemmän kuin koskaan ennen. Taloutemme ja siihen kytkeytyvien kulutustapojemme on muututtava nopeasti – mutta miten? Millaiset kansalliset tavoitteet auttavat muuttamaan arjen kulutustottumuksia kestävämmiksi? Entä millaisia toimia tarvitaan, jotta yhä useampi yritys siirtyisi kiertotalousbisnekseen?

Maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta ”Kierrolla kärkeen: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025” julkaistiin Sitran johdolla vuonna 2016. Kaksi vuotta myöhemmin on aika arvioida tiekartan etenemistä, nostaa kunnianhimon tasoa ja päivittää sisällöt muuttuneen maailman tarpeisiin.

”Suomella on maailmanluokan mahdollisuus siirtyä ensimmäisten joukossa kestävään talouteen, jossa hyvinvoinnin rahoitus on turvattu ympäristöstä huolehtien. Kiertotalouden tiekartassa vuonna 2016 asetetut kansalliset tavoitteet ja toimet vaativat päivittämistä, jotta Suomi voi siirtyä kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä”, toteaa Sitran kiertotalouden asiantuntija Laura Järvinen.

Sitra on julkaissut alustavat luonnokset kiertotalouden tiekartan tavoitteista ja toimenpiteistä sekä niiden pohjalla olevasta kiertotalouden tilannekuvasta Suomessa. Luonnokset pohjautuvat syksyn aikana Sitran ja Deloitten toteuttamiin taustaselvityksiin, vaikuttaja- ja asiantuntijahaastatteluihin sekä kaikille sektoreille suunnattuihin työpajoihin.

”Haastamme kaikki mukaan kommentoimaan, sillä kiertotaloudessa on kyse perustavanlaatuisesta muutoksesta siinä, miten yhteiskuntamme toimii. Muutokseen tarvitaan meitä kaikkia: niin yrityksiä, hallintoa kuin kansalaisia. Kyseessä on koko Suomen tiekartta kiertotalouteen”, korostaa Järvinen.

Lue ja kommentoi kiertotalouden tiekartta 2.0 -luonnosta 25.10.-11.11.2018 välisenä aikana otakantaa.fi-palvelussa täällä.

Sitra käy kaikki saamansa kommentit huolellisesti läpi ja tarkentaa niiden pohjalta kiertotalouden tilannekuvaa sekä laatii niitä hyödyntäen tiekartan lopullisen version. Tiekartan luonnosversion kommentteja ei kuitenkaan automaattisesti sisällytetä lopulliseen tiekarttaan. Päivitetty tiekartta julkistetaan alkuvuodesta 2019.

Lue lisää > Sitra

Hinku-uutisia 3/2018

Hinku-uutisia 3/2018

Poimintoja HINKU-uutiskirjeestä:

Jyri Seppälä: Kunnilla mahdollisuus päästä takaisin päästövähennysten uralle

Muutama vuosi sitten ajateltiin yleisesti, että Suomi saavuttaa EU:n asettamat vuoden 2020 päästövähennysten tavoitteet helposti. Vuonna 2016 kehitys poikkesi kuitenkin taakanjakosektorin tavoiteurasta. Suomen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat vuodesta 2015 vuoteen 2016 kuusi prosenttia. Kunnianhimoisia päästövähennyksiä tavoittelevien Hinku-kuntien kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat samana aikajaksona kaksi prosenttia.

Uskon, että Hinku-kunnissa päästään takaisin päästövähennysten uralle. Ennakkotietojen perustella voisi arvata, että Suomen kunnissa päästöt olivat vuonna 2017 taas jonkin verran pienemmät kuin vuonna 2016. Sähkön käytön päästökertoimen aleneminen ja liikennepolttoaineiden bio-osuuden lisääminen vaikuttavat positiivisesti tilanteeseen.

Vuonna 2016 erityisesti liikenteen päästöt kasvoivat, mutta useissa kunnissa muilla toimilla pystyttiin tasoittamaan tilannetta. Esimerkiksi Uudessakaupungissa öljyn käyttö väheni kaukolämmön tuotannossa, ja Raumalla ja Eurajoella vastaavasti teollisuudessa. Porissa sähkönkulutus pieneni…

…Hinku-kunnat ovat osoittaneet, että energiatehokkuudella ja uusiutuvalla energialla voidaan saada aikaan myös taloudellisia säästöjä. Niillä taas on voitu perustella kunnan veroäyrin muutostarvetta. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin huomata, ettei yhdestäkään Hinku-kunnasta ole kuulunut kannanottoja siitä, ettei toimintaa pidä tehdä. Päinvastoin. >> Lue lisää

Päästökehitys 2007-16_0918

Hinku-kuntien päästöt kasvoivat muuta maata vähemmän

…Vuodesta 2007 vuoteen 2016 Hinku-kuntien päästövähennys on keskimäärin 26 prosenttia. Eniten päästöjä vähentäneet Hinku-kunnat ovat Iin kunta (-52 %), Rauma (-39 %), Kitee (-35 %), Pori (-32 %) ja Rautjärvi (-32 %).

Syynä vuoden 2016 takapakkiin ovat liikenteen ja rakennusten lämmityksen päästöjen kasvu….

Uudessakaupungissa päästöt vähenivät peräti 12 prosenttia, kun kaukolämmön tuotannossa raskasta polttoöljyä korvattiin biopolttoaineilla. Myös Eurassa ja Raumalla saavutettiin tuntuvat päästövähennykset, 11 ja 8 prosenttia, teollisuuden polttoöljyn käytön vähenemisen takia.

Pori vähensi päästöjään 2 prosenttia, syynä sähkönkulutuksen huomattava pieneneminen palvelusektorilla….

…Eniten päästöt kasvoivat vuonna 2016 Maskussa (+21 %), missä liikennemäärät kasvoivat huomattavasti uuden moottoritien myötä….

Kunnat tarvitsevat valtion vetoapua

”Hinku-kuntien 80 prosentin päästövähennystavoitteen saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatii pitkäjänteisyyttä kuntien päätöksenteossa. Lisäksi tarvitaan myös koko Suomea koskevan ilmastotyön vetoapua esimerkiksi liikenteen ja sähkön päästöjen vähentämisessä. Hinku-kunnissa saavutetut päästövähennykset kertovat, että päästöjä voidaan vähentää etuajassa tinkimättä muista kuntien tärkeistä tavoitteista”, Hinku-verkoston vastuullinen vetäjä, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Hinku-verkostossa on mukana 41 kuntaa. Ne ovat kunnanvaltuuston päätöksellä sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Ilmastotyöhön kunnianhimoisesti suhtautuvien kuntien verkosto kasvaa koko ajan… >> Lue lisää

>> HINKU-uutiskirje 3/2018