matkailu

Etusivu / Postit "matkailu"

Uusi merivaellusreitti tarjoaa historiaa ja luontoa

Pohjoismainen pyhiinvaellusreitti rakenteilla, aukeaa virallisesti 24.5.2019

Pyhän Olavin merireitti on ainutlaatuinen kansainvälinen projekti, jonka tarkoituksena on luoda ensimmäinen merireittejä hyödyntävä pohjoismainen pyhiinvaellusmatka. Toteutuessaan reitti kulkuu Turusta Norjan Trondheimiin. Mittaa reitille tulee yhteensä 625 kilometriä. Suomen puolella reitti kulkee Turusta saariston läpi Ahvenanmaalle ja jatkuu sieltä Ruotsin puolelle.

Pyhän Olavin merireitti -hanke käynnistyi vuonna 2016 ja reitti valmistuu vuoden 2019 lopulla. Hankkeella on yhteensä kahdeksan yhteistyökumppania: Åbo Akademi (koordinaattori), ammattikorkeakoulu Novia, Paraisten kaupunki, Sottungan kunta, Franciskus-yhdistys, Pilgrimstid-yhdistys, Östhammarin kunta sekä Söderhamnin kunta. Suurin osa hankkeen rahoituksesta tulee Interreg Central Baltic -ohjelmasta.

Reitti hyödyntää lähes koko matkalla jo olemassa olevia teitä, polkuja, pyöräteitä ja vanhoja metsäpolkuja. Malttamattomat voivatkin siis lähteä reitille jo nyt. Koko reitin merkkaus on vielä kuitenkin kesken, joten suuntavaistoa täytyy olla jos reitille mielii. Reitin merkkaamisen jälkeen sille haetaan EU:n kulttuurireitin sertifikaattia.

Parhaita aikoja merireitin kiertämiseen ovat kevät (huhtikuusta kesäkuuhun) ja syksy (elokuusta lokakuuhun). Sää on silloin useimmiten hyvä ja soveltuu vaeltamiseen eikä lautoille tarvitse jonottaa tuntikaupalla. Hankkeen avulla pyritään pidentämään saariston matkailukautta ja retki suositellaan tehtäväksi vilkkaimpien loma-aikojen ulkopuolella rauhallisen luontokokemuksen saavuttamiseksi.

Reitit tarjoavat vaihtoehtoja vaeltamiselle; niillä voi liikkua myös meloen, purjehtien, ratsastaen ja pyöräillen. Suomen puolen reiteillä selvitetään tämän vuoden puolella mahdollisuuksia myös liikkumisrajoitteisten henkilöiden vaeltamiseen.

pyhäolavi

Pyhän Olavin merireitti kartalla. Kuva: St Olav Waterway

Kuka oli Pyhä Olavi?

Pyhä Olavi eli Olav Haraldinpoika syntyi Norjassa vuonna 995 ja hänestä tuli Norjan kuningas vuonna 1015. Hallitsijana Olav oli tiukka ja se aiheutti kansassa myös tyytymättömyyttä. Hän joutuikin pakenemaan maasta 1028. Palatessaan Norjaan 1030 hän kuoli nykyisen Trondheimin pohjoispuolella käydyssä taistelussa. Olavin kuoleman jälkeen Trondheimissa havaittiin erikoisia tapahtumia, joita pidettiin ihmeinä. Olavin kuolintaistelun yhteydessä havaittiin auringonpimennys, joka tulkittiin Jumalan vihaksi. Monien taisteluissa haavoittuneiden huhuttiin myös kokeneen ihmeparantumisia. Nämä tapahtumat liitettiin Olavin kuolemaan ja hänestä tuli pyhä mies.

Olav julistettiin pyhimykseksi vuonna 1031. Trondheimiin alkoi virrata pyhiinvaeltajia siitä lähtien aina 1600-luvun luterilaiseen uskonpuhdistukseen asti. Pyhä Olav on yksi tärkeimmistä pohjoismaisista pyhimyksistä ja hänen nähdään olevan pohjoismaisia valtioita keskiajalla yhdistänyt henkilö. Pyhän Olavin kirkkoja on myös Suomessa Turun saaristossa ja Ahvenanmaalla.

Euroopan tunnetuin pyhiinvaellusreitti lienee Espanjassa sijaitseva Caminos de Santiago, mutta kysyntää ja kävijöitä pyhiinvaellusreiteille riittäisi myös tänne Pohjolaan. Osa vaeltaa pyhiinvaellusreittejä uskonnollisista ja hengellisistä syistä, toiset taas haluavat nauttia luonnosta, rauhasta ja liikunnasta ja haastaa itsensä pitkillä matkoilla.

Tutustu Pyhän Olavin reittiin tarkemmin

> Pyhän Olavin merireitin sivut

 

Kokemäenjoen matkailun mahdollisuudet

Vesivisio 2050 on nimensä mukaisesti pitkälle tulevaisuuteen ulottuva näkemys siitä, millaisena haluamme vesien ja koko laajan monimuotoisen vesistöalueen näyttäytyvän vuonna 2050. Visio on kokonaisvaltainen näkemys ja tavoitetila Kokemäenjoen vesistöalueen vesivarojen käytön, vesienhoidon ja kalatalouden tulevaisuudesta vuoteen 2050 saakka. Visio on laadittu yhteistyönä Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan alueille. Vesivisio 2050 -nimellä kulkee myös blogi Kokemäenjoen vesistöalueen ajankohtaisista asioista. Uusimmassa jutussa Satakunnan ammattikorkeakoulun BlueSata-hankkeen projektipäällikkö Minna Uusiniitty-Kivimäki pohtii Kokemäenjoen asemaa matkailukohteena.

Kokemäenjoki matkailu- ja vapaa-ajanviettokohteena

Juuri tähän aikaan vuodesta vesistöt ovat jokaiselle suomalaiselle ehkä ajankohtaisimmillaan. Koululaiset valloittavat uimarannat, kodeissa pakataan mökkimatkalle tavaroita ja matkailuyrittäjien sesonki on alkamaisillaan, ellei ole jo täydessä vauhdissa.

Vesistöt ovat suomalaisille yksi luontomme rakkaimmista elementeistä. Suomalaisen unelmakoti sijaitsee veden äärellä tai näköyhteydessä vesistöön, ja vesien äärelle hakeudumme vapaa-aikanamme. Ulkomailta tulevia matkailijoitakin vesistömme kiinnostavat, eikä syyttä: kansainvälisessä mittakaavassa suomalaiset vesistöt ovat puhtaita ja tarjoavat luonnonrauhaa, jollainen on harvinaista luksusta muualla maailmassa.

Mutta miten vesiympäristöjä hyödynnetään erilaisissa palveluissa? Satakunnan ammattikorkeakoulun BlueSata-hanke selvitti asiaa Satakunnan vesistöalueilla. Satakunnassa vesistöjä hyödynnetään enimmäkseen hyvinvointi- ja vapaa-ajanpalveluissa ja ylivoimaisesti suurin osa selvityksessä esiin tulleista palveluista on luokiteltavissa matkailupalveluiksi. Myös toisinpäin yhteys on vahva: valtaosa satakuntalaisista matkailupalveluista kytkeytyy sijainnin tai toiminnallisuuksien näkökulmasta yhteen tai useampaan vesistöön. Mutu-tuntuma on, että muualla Suomessa tilanne on hyvin samankaltainen.

SONY DSC

Taavi-silta Kokemäenjoessa Porissa.

Kun tarkastelualueena olivat Kokemäenjoen vesistöalueen Satakunnan puoleiset osat ja niiden edustan merialue, palvelukartoituksessa löydettiin lähes 70 yritystä, joiden palvelut liittyivät alueen vesistöihin. Reilu puolet näistä toimii alueen suurimmassa kaupungissa Porissa. Yrityksistä kaikkiaan kolme neljäsosaa tarjoaa majoituspalveluja. Etenkin mökkimajoitusta on monilla yrityksillä. Vuodepaikkoina tarkasteltuna taas majapaikan tarvitsijoille on tarjolla eniten leirintäalue-tyyppistä majoitusta. Majoituksen ohella toinen keskeinen palvelumuoto on ruokapalvelut, joita tarjoaa vajaa puolet yrityksistä. Tällaisia peruspalveluja tarvitsevat lähes kaikki matkailijat, mutta matkakohde valitaan kuitenkin useimmiten kiinnostavien harrastemahdollisuuksien ja aktiviteettien perusteella. Niitäkin tarkastelualueella on tarjolla lukuisissa yrityksissä vaihdellen opastetuista retkistä ja erilaisista vuokrauspalveluista jääkävelyyn, sup-lautailuun, beachfutikseen, kalastukseen, melontaan ja saunapalveluihin.

Kartoituksen perusteella Kokemäenjoen vesistöalueen Satakunnan puoleista osaa voisi luonnehtia koko perheen harraste- ja vapaa-ajanviettokohteeksi. Palvelutarjontaa läpi käydessä herää kuitenkin ajatus, voitaisiinko vesistöalueen monia arvoja ja paikallisia vetovoimatekijöitä hyödyntää vielä nykyistä paremmin ja nostaa peruspalveluidenkin markkinoinnissa vahvemmin esiin ne asiat, jotka on mahdollista kokea vain täällä.

Kokemäenjokivarren asutus- ja kuttuurihistoria jääkaudesta nykyhetkeen on valtava runsaudensarvi toinen toistaan kiehtovampia tarinoita ja kohteita. Entisajan asuinpaikat ja linnaluodot tai koskenperkaajien tarinat ja alueen teollisuushistoria voisivat tuoda matkailupalveluihin vielä paljon uudenlaisia sisältöjä, ja alueen asukkaillekin nämä teemat voisivat tuottaa houkuttelevia elämyksiä ja yllätyksiä, joista hämmästyä omassa lähiympäristössä. Puhumattakaan siitä, miten monipuolisen kattauksen erilaisia luontokohteita vesistöalue voi tarjota luonnonystävälle. Vesistöt tarjoavat myös luontaisen reitin tutustua eri kohteisiin ja kytkeä niitä laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Vesistöalueen varsin tiheä asutus tarjoaa potentiaalista asiakaskuntaa ja eteläisen Suomen suurimmatkin asutuskeskukset kansainvälisine liikenneyhteyksineen ovat varsin lyhyen matkan päässä.

Potentiaalia uusille palveluille ja olemassa olevien tuotteiden elävöittämiselle vaikuttaa siis olevan. Mutta miten näistä ideoista saadaan rakennettua vetovoimaista palvelutarjontaa houkuttelevin sisällöin? Tässäpä ajatuksia pohdittavaksi kesäksi vesien äärelle!

Minna Uusiniitty-Kivimäki, projektipäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lue lisää

> Vesivisio 2050 -blogi

> Kokemäenjoen vesivisio 2050

 

Vanhan Rauman pihat avoinna

Vanhan Rauman pihat avoinna

Vanhan Rauman pihoja avataan vierailijoille heinäkuussa

Tänä kesänä kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus vierailla Vanhan Rauman talojen pihoissa ajalla 11.7.–2.8. Mukana on kaksitoista kohdetta. Pihat ovat avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin klo 15–18. Kohteet vaihtuvat viikoittain. Kunkin viikon avoimet pihat sekä kartta löytyvät osoitteesta vanharauma.fi.

– Vanhan Rauman asukkaat ovat harjaantuneet kulttuuriperinnön hoidon asiantuntijoiksi asuessaan ja kunnostaessaan omia kotejaan. Avoimet pihat -tapahtuma tarjoaa vierailijoille tilaisuuden tutustua maailmanperintökohteen sisimpään olemukseen ja paikallisiin asukkaisiin, projektipäällikkö Laura Puolamäki kertoo.

Keskiajalta peräisin oleva, elävänä ja eheänä säilynyt puukaupunki on harvinaisuus. Vuonna 1991 maailmanperintökohteeksi listattu Vanha Rauma on kallisarvoinen osa ihmiskunnan yhteistä perintöä. Vanhan Rauman maailmanperintöarvoja kantavat arki, asuminen ja elävyys. Suuri osa Vanhan Rauman rakennuksista on yksityisessä omistuksessa olevia koteja, ja merkittävä osa rakennuksista toimii myös liikekiinteistöinä.

Avoimet pihat -tapahtuman järjestävät yhteistyössä Vanha Rauma -yhdistys, Rauman kaupunki ja LiviHeri-hanke. Tapahtuma on osa Eurooppalaisen kulttuuriperinnön teemavuoden tapahtumia. Lisätietoja avoimista pihoista saa matkailuneuvonnasta sekä korjausrakentamiskeskus Tammelasta.

Pitsiviikolla pihakirppiksiä

Vanha Rauma -yhdistys järjestää Pitsiviikolla Avoimet pihat Vanhassa Raumassa – Tlees pihal, uuvottel ymprilles -tapahtuman. Pihakirppispainotteinen tapahtuma kutsuu vierailijat tutustumaan kymmeniin Vanhan Rauman pihoihin ja pihakirppiksiin Pitsiviikon jokaisena päivänä. Pitsiviikolla avoinna olevista pihoista ja pihakirppiksistä julkaistaan kartta viikolla 29.

Lisäksi keskiviikkona 25.7. klo 16.30 järjestetään Pitsiviikon ohjelmaan kuuluva Vanhan Rauman kävelykierros, jonka aikana poiketaan muutamilla viehättävillä pihoilla.

Lisätietoja antavat:

Laura Puolamäki, projektipäällikkö, puh. 050 552 0042 (Avoimet pihat -tapahtuma 11.7.–2.8.)

Leila Stenfors, vastaava kulttuurituottaja, puh. 044 793 3041 (Pitsiviikon Avoimet pihat Vanhassa Raumassa)

 

Lue lisää

> Living with Cultural Heritage -hanke

> Vanharauma.fi

> Aikaisempi juttu LiviHeri-hankkeesta ja rakennusperinnön vaalimisesta: Maailmanperintökaupungit yhteistyössä

 

 

Erikoiset nähtävyydet valokeilassa

Ylen matkailu- ja kulttuuriohjelma Egenland vie matkailijan katsomaan vähemmän tunnettuja nähtävyyksiä

Huhtikuussa 2017 Yle aloitti kampanjan, jossa etsittiin suomalaisten lempipaikkoja, kotikaupunkien ja -kylien paikallisia nähtävyyksiä tai mielenkiintoisia ihmisiä. Vinkkien perusteella kuvattiin kaksikielinen TV-ohjelma Egenland, jossa käydään tutustumassa erikoisiin nähtävyyksiin. Ohjelman ensimmäinen kausi on nähtävissä Yle Areenassa. Tähän mennessä ohjelmantekijät ovat saaneet suomalaisilta yli 1200 vinkkiä ja niiden joukosta valitaan kiinnostavimmat ohjelmaan.

Ohjelman toista kautta kuvataan tällä hetkellä ja vinkkejä erikoisista, mökkireitin varrella olevista pysähdyspaikoista otetaan edelleen vastaan. Voit jättää oman vinkkisi paikasta, nähtävyydestä tai henkilöstä täällä.

© Yle

Egenlandin ensimmäisen kauden avausjaksossa vieraillaan mm. Paraisten Salvador Dalí -museossa. Kuva: Yle

Egenlandin vinkit astetta erikoisempaan matkailuun Lounais-Suomessa

Riilahti, Bromarv

Vuodelta 1645 oleva sukutila on yhä täynnä elämää. Kartanon ja tilusten omistajat järjestävä opastettuja kierroksia ja ratsastusvaelluksia sekä kesäisin ratsastusleirejä. Erikoisen tilasta tekee sen englantilaistyylinen puisto sekä 90 vuotta sitten istutetut pyökit. Matkailija voi ratsastaa Suomessa harvinaisen pyökkimetsän läpi ja kuunnella samalla tilan historiaan liittyviä kummitusjuttuja.

Art Bank -galleria, Parainen

Art Bank -galleriaa Paraisilla pyörittää mies, joka kertoo olevansa espanjalaistaiteilija Salvador Dalín reinkarnaatio. Mies ylläpitää Pohjoismaiden ainoaa pysyvää näyttelyä Dalísta ja kokoelmaan kuuluu suunnilleen 80 esinettä huonekaluista valaisimiin ja veistoksiin. Kaikki esineet ovat Dalín suunnittelemia.

Vanha Malmi, Parainen

Paraisilta löytyvä toinen erikoinen kohde on 1800-luvulta peräisin oleva puutalokaupunginosa. Moni ajaa mökille Paraisten keskustan kautta, mutta pysähtyy vain tankkaamassa ja ruoka-ostoksilla. Keskustan tuntumassa sijaitseva Vanha Malmi henkii Porvoon tai vanhan Rauman tunnelmaa.

Plokimuseo, Iniö

Iniön saaressa on luultavasti maailman pienin merenkulkumuseo. Museo keskittyy plokeihin, eli purjehduksessa käytettäviin väkipyöriin. Intohimoinen, yli kolmenkymmenen vuoden keräily johti museota pitävän Jukka Torikan tapauksessa oman näyttelytilan perustamiseen. Plokit ovat pääosin kirpputoreilta, myyjäisistä ja lahjoituksia.

ArtTeatro, Kustavi

Maailmanlaajuisesti suositun Cirque du Soleil -ryhmän entiset jäsenet Pauliina Räsänen ja Slava Volkov perustivat kansainvälisen uran vastapainoksi sirkuskeskuksen Kustavin saaristolaiskylään. Keskus viettää tänä kesänä jo kymmenvuotisjuhliaan. ArtTeatro järjestää sirkusnäytöksiä sekä sirkusalan kursseja ja työpajoja. Koko perheen Saariston sirkusfestivaali järjestetään 5.7.-5.8.2018.

Muotiputiikki Helmi, Somero

Somerossa sijaitseva vaateliike Helmi on paikkakuntansa nähtävyys. Paikka on tunnettu vintagetyylisistä vaatteistaan sekä omistajan, Anita Hallapellon, säteilevästä vieraanvaraisuudesta.

Lue lisää

> Egenland -ohjelma

> Vinkit Länsi-Suomeen

> Vinkit eteläiseen Suomeen

> Vinkit Pohjanlahdelle

> Vinkit itäiseen Suomeen

> Vinkit Keski-Suomeen

 

Maailmanperintökaupungit yhteistyössä

Maailmanperintökaupungit yhteistyössä

Kulttuuriperintö yhdistää kaupunkeja

Itämeren alueen pienet maailmanperintökaupungit Rauma, Ruotsin Visby ja Latvian Kuldiga ovat mukana Turun yliopiston ja latvialaisen SERDE-residenssijärjestön yhteistyöhankkeessa Living with Cultural Heritage (LiviHeri). Hankkeen tavoitteena on oppia yhdessä, miten historiallista kaupunkia voidaan nykypäivänä asua, kehittää eteenpäin ja samalla suojella. Hanke on osa EU:n Central Baltic 2014-2020 -ohjelmaa.

Nimensä mukaisesti hanke keskittyy asumiseen, historiallisiin rakennuksiin ja niiden merkitykseen kulttuuriperinnölle. Kolmivuotisen hankkeen tarkoituksena on kehittää partnerikaupungeilleen teemaltaan yhteneviä kulttuuriympäristöön ja luonnonresursseihin perustuvia turistikohteita. Matkailun kehittämisen pohjalla on kestävän kehityksen mukaiset arvot. Projektipäällikkö Laura Puolamäki kirjoittaa hankkeen viimeisimmästä työpajasta Kuldigassa ja rakennusperinnön vaalimisesta Central Balticumin blogissa:

Rakennukset muodostavat historiallisessa kaupungissa oivallisen tarttumapinnan paikalliseen kulttuuriperintöön; ne ovat kaikkien nähtävillä, arkkitehtuuriltaan kiinnostavia ja kodiksi muuttuessaan välittäjiä yksityisen ja julkisen kulttuuriperinnön välillä. Rakennuksissa aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö kietoutuvat yhteen täydentäen toisiaan. Fyysinen rakennus yksityiskohtineen edustaa aineellista kulttuuriperintöä, jota yhteisvastuullisesti suojelemme hallinnollisin keinoin.

Rakennuksiin erottamattomasti liittyvä aineeton kulttuuriperintö muodostuu taidosta ja tiedosta: arkkitehtuurista, rakentamiseen ja materiaalien valintaan liittyvästä osaamisesta, rakennusosien konservointiin liittyvästä kädentaidosta sekä rakentamiseen, hoitoon ja asumiseen liittyvästä hiljaisesta tiedosta. Rakennuksen käytön myötä syntyy muistojen ja kokemusten pohjalta merkityksiä, joilla henkilökohtaiset elämänkokemukset kiinnittyvät tunteiden kautta aineelliseen kulttuuriperintöön ja jaettuina voivat siirtyä uusille sukupolville tai esimerkiksi matkailijoille. Kulttuuriperintö ei kuitenkaan säily, vaan se säilytetään. Tiedon, taidon ja tunteen lisäksi tarvitaan siis tahtoa.

Vanha Rauma

Lähde: Rauman kaupungin matkailuneuvonta

Rakennusperinnön vaaliminen matkailun edistämisen valttikorttina

Rakennusperinnön hoito, säilyttävän korjausrakentamisen menetelmät ja perinteisten materiaalien käyttäminen tuntuvat joskus hankalilta ja kalliilta työn tekemisen hetkellä. Taidokkaasti toteutettu työ kuitenkin kestää yli sukupolvien, ja rakennusten katkeamattomalla hyvällä hoidolla kustannuksia voidaan jakaa eri sukupolvien kesken. Nykyään trendikkäät kiertotalouden ja materiaaliviisauden käsitteet ovat korjausrakentamisen peruskiviä.

Nykyajan matkailijaa kiinnostaa kulttuuri ja arkielämä. Tarjoamalla kotimajoitusta tai vierailuita yksityisissä historiallisissa rakennuksissa annetaan vierailijoille mahdollisuus tutustua arkeen, saada kokemuksia, osallistua rakennusperinnön hoidon kustannuksiin, ja joskus käytännön työhönkin. Talonomistajalle matkailu tarjoaa lisärahoitusta korjausrakentamisen ja hoidon kustannuksiin. Talonomistaja ja matkailija kohtaavat näissä merkeissä jollakin jakamistalouden globaalilla alustalla. Silloin kun ostettava palvelu todella tukee matkakohteena toimivan kaupungin asumista, kehittämistä ja suojelua, ja palvelua tarjotaan yksityiskodeissa eikä sijoitusasunnoissa, ollaan kestävyyden asialla. Osallistumisen mahdollisuus tukee koettua isännyyttä ja tahtoa vastuunkantoon.

Kotimajoitus tai majoittuminen yksityisasunnoissa kasvattaa edelleen suosiotaan. Jos historiallisten kaupunkien asuntoja alkaa siirtyä sijoittajien käsiin ja yöpyjät ovat pääsääntöisesti muita kuin kaupungin asukkaita ja asuntojen omistajia, muuttuu toiminta kestämättömäksi. Arkielämän mukanaan tuoma taito, tieto, tunne ja tahto toimia oman ympäristön puolesta katoaa kaupungista, ja vaarana on muuttuminen elottomaksi kulissiksi. Meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa asiaan omalla kulutuskäyttäytymisellämme. Missä sinä yövyt seuraavalla matkallasi?”

Lisää aiheesta

>> Centrum Balticumin blogi

>> Living with Cultural Heritage -hanke

Virma-palveluun kerätään dataa luonnossa liikkuvalle

Varsinais-Suomen alueella toteutetussa Virkistä dataa! -hankkeessa on kerätty avointa dataa maakunnan virkistys- ja luontomatkailuun sopivista kohteista ja reiteistä. Hankkeessa kehitetty Virma-palvelu avattiin huhtikuussa ja se sisältää jo noin tuhannen kohteen tiedot kartalle visualisoituna. Tietoa on kerätty reitistöhankkeista (mm. Leader-hankkeet), kunnilta, liikuntapaikka-aineistosta ja kyläyhdistyksiltä. Myös alueen ravintolat, kahvilat, majoituskohteet, opaspalvelut ja välinevuokrauspaikat palvelevat virkistysretkeilijöitä ja luontomatkailijoita, minkä vuoksi nämäkin kohteet halutaan nyt mukaan aineistoon.

VirmapalveluMitä hyötyä Virma tuo ja kenelle?

Virma-palvelu auttaa virkistys- ja luontomatkailualan yrittäjiä sekä reittien ja kohteiden kehittäjiä pitämään sijainti- ja kuvailutiedot ajan tasalla. Kun aineistosta tehty karttaupotus laitetaan esimerkiksi yrityksen tai kyläyhdistyksen verkkosivuille, ei sivuston ylläpitäjän tarvitse huolehtia tiedon päivittämisestä muutoin, kuin omien tietojensa osalta. Kohde- ja reittitiedon kerääminen ja ylläpito on joukkoistettu, joten kohteiden määrä karttuu jatkuvasti ja kartalla on aina viimeisin tieto. Myös yhteistyötä voi lisätä Virman avulla: kun luontomatkailualan yrittäjillä ja kehittäjillä on tarve löytää toisensa, on kartalta helppo hahmottaa visuaalisesti, mitä kaikkea omaan verkostoon voisikaan kuulua.

Aineiston ja karttaupotusten käyttäminen on täysin ilmaista, koska kerätty aineisto on avointa dataa. Näin ollen kuka tahansa sovelluskehittäjä voi vapaasti hyödyntää kohteiden sijainti- ja kuvailutietoja luodessaan vaikkapa luontomatkailijalle tai lähivirkistyjälle sopivan mobiilisovelluksen. Juuri avoimuus ja ajantasaisuus tekeekin aineistosta houkuttelevan ja edistää virkistys- ja luontomatkailun kehittämistä maakunnassa.

Myös yhdistyksille ja reittejä kehittäville hankkeille Virma toimii kätevänä työkaluna, kun tieto kohteesta tai reitistä halutaan pitää ajan tasalla. Hankkeet voivat käyttää karttapalvelua myös hankeraportoinnin apuna. Esimerkiksi maakunnassa toteutetut Leader-rahoitteiset reitit ja kohteet löytyvät jatkossa Virmasta.

Vaikka Virma on kehitetty etupäässä kohteiden ja reittien ylläpitäjien ja kehittäjien tarpeisiin, kuka tahansa voi myös vapaasti ilman kirjautumista käyttää sitä vaikkapa omien patikka-, melonta-, ja pyöräretkiensä suunnitteluun tai kesän parhaiden uimarantojen, lintutornien tai lähiruokapalveluiden etsimiseen.

Miten aineistoon pääsee mukaan?

Jos esimerkiksi kylän lähiluontopolkua ylläpitävä yhdistys tai majoitusyrittäjä mielii mukaan maakunnan ajantasaisimpaan luonto- ja virkistysmatkailukohteiden aineistoon, voi Virmaan luoda käyttäjätunnukset ja lisätä tiedot kartalle ja tietolomakkeelle.

>> Valonia

Meremme tähden 29.5. Raumalla

Meremme tähden 29.5. Raumalla

Seitsemäs Meremme tähden -tapahtuma järjestetään Merikoululla ja Suojan satamassa (Suojantie 2, Rauma) 29.5.2018 Merestä on moneksi -teemalla.

Kaljaasi IhanaTapahtumassa on monipuolisesti esille mereen liittyviä tutkimuksia, harrastuksia ja elinkeinoja. Merikoulun läheisyyteen Suojan satamaan Kaljaasi Ihana sekä Finnpilotin luotsikutteri. Lisäksi Suojan laiturin tuntumassa on paljon meriaiheista toimintaa.

Aamupäivällä tapahtuma on kohdennettu etenkin koululaisille. Iltapäivä tarjoaa tietoa kaikelle kansalle tietoiskujen ja toimintapisteiden muodossa. Koko päivän ajan (klo 9 – 16) tapahtumassa on yli 20 erilaista toimintapistettä.

Päivään kuuluu myös Merialuesuunnittelun seminaari, jonka asiantuntijoita pääsee tapaamaan iltapäivällä myös Meremme tähden -tapahtuman toimintapisteillä.

Lue lisää > Merestä on moneksi – Meremme tähden 2018

BlueSata-uutiskirje 2/2018

BlueSata-uutiskirjeen aiheina:

  • Merellinen matkailu Satakunnassa -seminaarin (28.2.) materiaalit verkossa
  • Luvian saariston merelliset matkailupalvelut -yrityshankeryhmä
  • Blue Care -termin määrittelyä blogissa
  • Merellisen matkailun koulutuspäiviä Satakunnassa lokakuussa
  • Kesäopintoja verkossa: Tourism in Coastal and Marine Destinaitions
  • Kansainvälistä matkailuliiketoiminnan opetussuunnitelmaa pilotoidaan SAMKissa

>> BlueSata-uutiskirje 2/2018

Merellinen matkailu Satakunnassa 28.2.

Selkämeri on yksi tärkeimmistä Satakunnan matkailun vetovoimatekijöistä ja matkailukohteista. Merellinen matkailu onkin potentiaalinen kasvuala maakunnassa, mutta toteutuakseen kasvu edellyttää alueen toimijoilta yhteistyötä ja toimenpiteitä monella eri tasolla, muun muassa toimintaympäristön kehittämisessä ja houkuttelevan palvelutarjonnan rakentamisessa.

Merellinen matkailu Satakunnassa – Millä eväillä eteenpäin? -seminaari 28.2.2018 klo 13 – 16.30 valottaa Satakunnan rannikon matkailun nykytilaa ja tulevia kehittämistarpeita. Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta! Ennen seminaaria klo 12 on myös mahdollisuus verkostoitumiseen omakustanteisen lounaan merkeissä Ravintola Liisanpuistossa hintaan 9,50 euroa. Järjestelyjen vuoksi ilmoitathan osallistumisesta seminaariin ja lounaalle sekä mahdollisista erityisruokavalioista alla olevan linkin kautta viimeistään 21.2.2018.
https://elomake.samk.fi/lomakkeet/7690/lomake.html

Seminaarin järjestävät yhteistyössä Satakuntaliiton SustainBaltic-hanke ja Satakunnan ammattikorkeakoulun BlueSata-hanke.

Lue lisää > Facebook

 

BlueSata – elämyksiä ja elinvoimaa vesistöistä

BlueSata – elämyksiä ja elinvoimaa vesistöistä

IMG_2376 Minna Uusiniitty-KivimäkiSatakunnan ammattikorkeakoulun BlueSata-hanke edistää vesistöihin liittyvää palveluliiketoimintaa Satakunnassa. Satakunnan monipuoliset vesistöt tarjoavat hyvän toimintaympäristön yrittäjyydelle.

Vesien äärelle voidaan kehittää uusia palveluja, jotka hyödyntävät vesiluontoa ja siihen liittyvää kulttuuria kestävästi ja tuottavat alueelle kestävää kasvua monin eri tavoin. Vesiluonnon merkityksen esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden lähteenä uskotaan korostuvan tulevaisuudessa, ja se kulkee käsi kädessä vesien hyvän tilan kanssa.

– Yritysryhmät on huomattu tehokkaaksi keinoksi edistää yritysten yhteistyötä ja kehittää yritysten palvelutuotteita, kertoo projektipäällikkö Minna Uusiniitty-Kivimäki.

Yritysryhmähankkeissa hankkeen hallinnoija SAMK auttaa yritysryhmän kokoamisessa ja laatii hankehakemuksen. Yrit­täjät keskittyvät yrityskohtaiseen kehittämistyöhön yhteisten toimenpiteiden lisäksi.

SAMKin BlueSata-hanke ja Satavesi-ohjelma järjestävät yhteistyössä helmikuussa kolme työpajaa, joissa pohditaan ja ideoidaan Satakunnan vesien kestävää käyttöä. Millaisiin uudenlaisiin palveluihin Satakunnan vesistöt tarjoavat mahdollisuuksia ja miten vesiä jo palveluiden resurssina hyödynnetään? Hankkeessa järjestetään myös seminaari 28.2. Porissa, teemana Merellinen matkailu Satakunnassa – millä eväillä eteenpäin.

koski Minna Uusiniitty-KivimäkiBlueSata-hanke 1.9.2017 – 31.12.2018

  • Satakunnan ammattikorkeakoulun BlueSata-hankkeessa tarkastellaan vesistöjen monia mahdollisuuksia palveluliiketoiminnassa.
  • Hanke tarjoaa verkos­toja, tietoa ja mahdollisuuden kehittää omaa yritystoimintaa.
  • Hankkeessa järjestetään työpajoja, infotilaisuuksia, opintoretki ja kootaan yritysryhmiä.
  • Sataveden kanssa järjestetään Elämyksiä ja elinvoimaa Satakunnan vesistä -työpajoja: Kokemäenjoen vesistöalue 7.2. klo 13, Eurajoen ja Lapinjoen vesistöalue 8.2. klo 13 ja Karvianjoen vesistöalue 9.2. klo 12, tarkemmat tiedot hankkeen FB-sivulla osoitteessa https://www.facebook.com/BlueSataSAMK/
  • Rahoitus: Satakunnan ELY-keskus/Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
  • Lisätietoa: projektipäällikkö Minna Uusiniitty-Kivimäki, minna.uusiniitty-kivimaki@samk.fi, puh. 044 710 3552

eu_lippu_maaseuturahasto_tunnuslause