matkailu

Etusivu / Postit "matkailu"
Kokemäenjoen äärellä 21.11. Pori

Kokemäenjoen äärellä 21.11. Pori

Kuva_Kokemaenjoki_rantalapsia_JohannaLantto_500x334pxKokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen

Vesivisioseminaari keskiviikkona 21.11.2018 klo 14.00−17.30 Porin yliopistokeskuksessa, auditoriossa 125.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

Tutustu seminaariohjelmaan Kokemäenjoki_Vesivisio-seminaari_211118

Sujuva joukkoliikenne

Sujuva joukkoliikenne

Liikennevirasto 17.9.2018

Suomalaiset tekevät keskimäärin 2,7 matkaa vuorokaudessa. Liikenneviraston teettämä selvitys osoitti, että joukkoliikennevälineillä kulkevat odottavat sujuvaa liikennevälineiden vaihtoa ja kattoa pään päälle sateen sattuessa.

Tänä vuonna 16.–22.9. vietettävän Euroopan liikkujan viikon teemana on eri kulkumuotojen yhdistäminen arjen matkoilla. Teema haastaa pohtimaan omia matkatottumuksia, erilaisia tapoja liikkua ja mahdollisuuksia yhdistellä eri kulkutapoja.

Lue lisää >> liikennevirasto.fi

Kulttuuriympäristösatoa

Kulttuuriympäristösatoa

Kulttuuriympäristöfoorumi: aineettomat arvot yhdistävät ihmisiä ja yhteisöjä

Turun linnassa kokoontui 4.9.2018 ilahduttavan monipuolinen joukko kulttuuriympäristön ja -perinnön ystäviä. Osana Varsinais-Suomen Kumppanuusfoorumia järjestettiin lähiympäristön löytämistä ja paikan merkitystä identiteetille käsittelevä Kulttuuriympäristöfoorumi. Foorumilla haluttiin myös nostaa esiin samalla viikolla vietettävää Euroopan kulttuuriympäristöpäivää ja vuoden 2018 Euroopan kulttuuriperinnön teemavuotta.

Bryggman-salissa kuulimme, kävimme keskustelua ja saimme uusia näkemyksiä siitä, miten maakunnassa kerättävää ja tutkittavaa tietoa voidaan hyödyntää niin opetuksen suunnittelussa, matkailun kehittämisessä ja elinvoimaisuuden edistämisessä kuin virkistäytymisessä ja hyvinvoinnin lähteenä.

Kulttuuriymparistof-yleiso-Niina-Ruuska-920x425

Puhujien esitykset toivat esiin hyvin sen moninaisuuden, mikä eteemme avautuu, kun puhumme kulttuuriympäristöstämme ja -perinnöstämme. Aineettomat arvot ja ihmisen toiminta historiallisena jatkumona yhdistää ihmisiä ja yhteisöjä. Ympäristömme vetovoimaiset kulttuurimaisemat ja luonto, rakennetut ympäristöt ja arkeologiset paikat tarjoavat paitsi oppimisympäristöjä, myös virkistäytymistä ja elinkeinoja.

Useiden toimijoiden tuottamana arvokasta tietoa kertyy paljon, joskus sirpaleisenakin näyttäytyvänä kokonaisuutena. Tärkeää onkin saada kerätty tieto käyttöön ja tuoda esiin niitä työkaluja, joita jatkuvasti kehitetään tiedon parempaan hyötykäyttöön saamiseksi. Näin voimme onnistua paremmin ymmärtämään ympäristökokonaisuuksiin liittyviä monia kytkentöjä ja lisäämään keskustelua suhtautumisestamme ympäristöömme.

Kirjoittaja:
maakunta-arkkitehti Kaisa Äijö, Varsinais-Suomen liitto

>> Kulttuuriympäristöfoorumin 4.9.2018 esitykset

Lentoliput voisivat olla jopa puolet kalliimpia

Jos lentoliikenne maksaisi yhtä paljon polttoaine- ja arvonlisäveroja kuin muut liikennemuodot, lentoliput olisivat kalliimpia

Kaupallinen lentoliikenne nauttii kansainvälisesti suurista veronkevennyksistä. Lentoliikennettä on verotettu polttoaineverolla vuodesta 2008 asti, mutta Suomessa valtio tukee lentoliikenteen polttoainekustannuksia 63 miljoonan euron veronkevennyksillä vuosittain. Lisäksi lentomatkustajat eivät maksa kansainvälisistä matkoista arvolisänveroa. Hufvudstadsbladet pyysi Suomen luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energiakysymysten asiantuntija Otto Bruunia laskemaan, kuinka paljon lentoliput kustantaisivat kolmella eri reitillä, jos maksaisimme lipuista samat verot kuin muista liikennemuodoista.

Bruun laski hinnat lentolipuille Helsingistä Tukholmaan, Espanjan Malagaan ja Thaimaan Phukettiin. Lentolippujen alkuhinnat otettiin Finnairin nettikaupan halvimpien lippujen mukaan. Hinnat poimittiin elokuun alussa ja lennot toteutuisivat elokuun lopussa (Tukholmaan ja Malagaan) ja syyskuun alussa (Phukettiin). Tukholman lentolippuun ei otettu ruumalaukkuja. Kaikki liput olivat meno-paluu -lippuja.

Asiantuntijan laskelmien mukaan lippujen hinnat nousisivat lyhyillä matkoilla keskimäärin 50 euroa ja pitkällä lennoilla satoja euroja, jos lipun hintaan kuluttajalle sisältyisi polttoaine- ja arvonlisäverot.

Meno-paluu Helsingistä Malagaan voisi maksaa 300 euron sijaan yli 450 euroa

Bruunin mielestä olisi hyvä, että lentoliikenne joutuisi muiden kulkuvälineiden joukossa vastuuseen ympäristövaikutuksistaan verojen muodossa. Lentojen verohelpotukset tekevät niistä halvemman vaihtoehdon muihin kulkuneuvoihin, kuten juniin, busseihin ja laivoihin, verrattuna. Tämän takia Suomen sisällä voi olla edullisempaa lentää kuin kulkea junalla.

Asiantuntijan laskelmien mukaan meno-paluulippu välillä Helsinki-Vantaa-Tukholma maksaisi 103,47 euron sijaan 148,13 euroa, jos kuluttaja maksaisi myös lentoveron ja arvonlisäveron osuuden. Tässä tapauksessa polttoaineveroa tulisi maksaa 34,36 euron verran ja arvonlisäveroa 10,35 euron edestä. Lentolipun hinta nousisi 43,2 %.

Malagaan matkustaja joutuisi puolestaan pulittamaan 309,52 euron sijaan lipustaan 469,36 euroa. Hinta nousisi 51,3 % ja polttoaineveron osuus lipun hinnasta olisi 127,89 euroa. Arvonlisäveroa tulisi Etelä-Eurooppaan suuntautuvalle matkalle 30,95 euron edestä.

Kaukomatka Phukettiin maksaa tässä skenaariossa 792,28 euroa, mutta verojen nostaessa hintaa nousisi kokonaiskustannus 1194,09 euroon. Tästä polttoaineveron osuus olisi 322,58 euroa ja arvonlisäveron osuus 79,23 euroa. Prosentuaalisesti hinta nousisi 50,7 %.

Halpa lentolippuhan on kuluttajan kannalta hyvä, vai onko?

Lentolipun hintaan ei tällä hetkellä sisälly lennon tuottamat päästöt ilmakehään. Laskuesimerkin edestakaiset lennot Phukettiin tuottaisivat 1067 kiloa hiilidioksidipäästöjä, jota voidaan verrata Sitran elämäntapalaskurin hiilidioksiekvivalentteihin, jotka sisältävät myös muiden kasvihuonekaasujen vaikutukset. Elämäntapatesti on tehty yli 200 000 kertaa ja sen perusteella suomalaisten kulutuskeskiarvoksi vuodessa saadaan 7400 kg hiilidioksiekvivalentteina. Yksi kaukomatka lisää keskivertosuomalaisen hiilidioksidipäästöjä yli kymmenellä prosentilla vuodessa.

Ruotsissa otettiin käyttöön lentovero kuluttajille tämän vuoden huhtikuussa. Matkan pituudesta riippuen veron määrä vaihtelee kuudesta eurosta 40 euroon asti, joten vero on vasta pieni askel kohti oikean veron määrää ilman tukia. Suomessa tehtiin mielipidekyselyjä tämän vuoden aikana samankaltaisen veron käyttöönotosta ja suunnilleen puolet suomalaisista oli verotuksen käyttöönoton kannalla.

Bruunin mukaan lentoliikenteen ilmastovaikutuksen haittojen pienentämiseksi tarvittaisiin paljon tiukempaa verotusta, mutta Ruotsin kaltainen lentovero olisi Suomessakin askel oikeaan suuntaan. Lentovero toimisi myös osana ympäristökasvatusta ja saisi toivottavasti kuluttajat pohtimaan valintojensa seurauksia tarkemmin.

Lue lisää

> Så mycket skulle flygbiljetten kosta – om flyget betalade skatter (hbl.fi)

> Sitra elämäntapatesti

Koulutuspäiviä syksylle

Koulutuspäiviä syksylle

Syksy on perinteisesti koulunpenkille palaamisen aikaa. Työelämässäkin kouluttautumisen eduista pääsee joskus nauttimaan. Syksyksi on tarjolla koulutuspäiviä, luentoja, seminaareja, ajankohtaispäiviä ja tapahtumia ympäri Lounais-Suomen eri alojen taitajille.

Kestävää kehitystä ja matkailua

UNESCO:n kesäkoulu (Kulttuuritalo Poselli, Rauma 27.8. klo 9.30-12)

Turun yliopisto ja Università della Svizzera italiana järjestävät UNESCO:n kesäkoulun Suomessa. Kesäkoulun teemana on kehittää tapoja edistää kestävää matkailua maailmanperintökohteissa tieto- ja viestintätekniikan avulla. Kesäkoulu vierailee Raumalla 27.-29.8. ja maanantaina 27.8. tarjolla on yleisöluentoja, joihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Luennoitsijat ovat kulttuuriperinnön, kestävän kehityksen ja tieto- ja viestintätekniikan tutkijoita.

 

Vesistöaiheisia koulutuksia

Toiminnallinen Blue Care -päivä Rauman saaristossa 5.9.

Satakunnan ammattikorkeakoulun BlueSata-hanke järjestää syksyllä useita Blue Care -aiheisia tilaisuuksia. Blue Care -päivä järjestetään Rauman saaristossa Päivärannan tilalla Nurmeksessa. Päivän aikana on tarkoitus pohtia, miten erilaisia vesistökohteita voitaisiin hyödyntää enemmän oppimisen sekä kulttuurin näkökulmasta ja millaisia palveluja näistä teemoista voisi olla mahdollista rakentaa ja minkälaista yhteistyötä se vaatisi. Päivään osallistujien toivotaan olevan idearikkaita. Paikkoja tapahtumaan on rajoitetusti kuljetusjärjestelyjen takia ja tapahtuma järjestetään säävarauksella.

Päivän ohjelma:
9.00 Lähtö rannasta (Rokinnokka)
10.00 Kahvi ja johdatus päivän teemaan, Juhani Korpinen ja Päivi Granö
10.45 Luontoympäristö ja luovuus, Marjo Heino ja Maija Esko
12.00 Lounas
13.00 Kuullaan, nähdään ja reagoidaan ympäristöön, Hanna Elo
14.00 Työpajatyöskentely (työskentelyn lomassa kahvit)
16.00 Lähtö kotiin

Ilmoittaudu täällä 26.8. mennessä: https://elomake.samk.fi/lomakkeet/8241/lomake.html

Blue Care -työpaja Kaskisissa 19.9

Lisää tapahtumasta ja Blue Care -termin merkityksestä täällä. Työpaja on suunnattu yrittäjille tai yrittämisestä kiinnostuneille ja se järjestetään Bladhin talolla Kaskisissa. Ilmoittautuminen viimeistään 9.9. osoitteessa: https://elomake.samk.fi/lomakkeet/8272/lomake.html.

Satakunnan rannikon luontoarvot ja kulttuuriperintö matkailussa 1.-3.10. (Rauma, Pori ja Merikarvia)

BlueSata -hanke järjestää syksyllä kolme koulutuspäivää, yhden Raumalla (1.10.), Porissa (2.10.) ja Merikarvialla (3.10.). Koulutuksissa on paikallinen näkökulma ja koulutuksien sisältönä on mm.Selkämeren luonto- ja kulttuuriarvot, keskeiset vetovoimatekijät, Selkämeren erityispiirteet suhteessa muihin merialueisiin ja konkreettisen tiedon tarjoaminen alueen matkailukäytön mahdollisuuksista ja rajoituksista. Koulutuksien tarkoituksena on tarjota eväistä tarinallistamiseen ja paikallisten vetovoimatekijöiden hyödyntämiseen matkailutuotteissa. Koulutuksissa on luentojen lisäksi työpajoja. Ilmoittautuminen koulutuspäivään tapahtuu 15.8. mennessä sähköpostilla osoitteeseen jaana.ruoho@samk.fi.

 

Paimionjoki-yhdistyksen joen kulttuurihistoriaan ja ekologiseen tilaan liittyviä luentoja

Vedestä virtaa ja viihtymistä – avovesiliikunta ja -elämyspalveluita matkailijoille (Pori 18.10. klo 9-15)

Koulutuspäivä on suunnattu satakuntalaisille yrittäjille ja elinkeinojen kehittäjille. Koulutuksen sisältöön kuuluu aamupala, luento, lounas ja työpaja. Ilmoittauminen 1.10. mennessä osoitteeseen jaana.ruoho@samk.fi.

Paimionlahden muinaisuus (Paimiosali, Paimio 16.8. klo 18-19.30)

Luennoitsija Eeva Raike (arkeologi, maisemantutkimuksen yliopistonlehtori) avaa Paimionlahden historian kerroksia ja sitä, miltä lahti on aikoinaan näyttänyt. Tapahtumaan ei ole ennakkoilmoittautumista.

Meltolan muistin maisema (Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus, Paimio 25.8. klo 19-14)

Muisteluhetki ja muistelukävely järjestetään Meltolan maiseman menneisyydessä tutustuen alueen tiiliteollisuuden, sillitehtaan, puukenkätehtaan sekä kalastuksen ja viljelysmaiden historiaan. Paikalle on kutsuttu henkilöitä, joilla on alueelta kerrottavia muistoja. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua viimeistään tiistaina 21.8. osoitteeseen elina.tuomarila@somero.fi tai puhelimitse 0400 211 857. Osallistujamäärä on rajattu 40 henkilöön.

Purojen, ojien & jokien kulttuurihistoriaa ja havaintoja nykyhetkessä (27.9. klo 19-21 Marttilan kirjasto, Marttila ja 4.10. 18-19.30 Elisenvaaran koulu, Kyrö)

Luennoilla käsitellään puro- ja ojaympäristöjen muuttuneita merkityksiä. Aikaisemmin pieniäkin vesistöjä käytettiin uimiseen, pyykkäämiseen tai saunaveden ottoon, mutta nykyään ojien käyttö on vähäistä. Käytön historiaa käydään läpi sekä Marttilan Hirvasojan että Pöytyän Tarvasjoen tiimoilta. Ilmoittautuminen tapahtumiin on vähintään 5 päivää ennen tapahtumaa tällä sivulla tai vaihtoehtoisesti numeroon 040 6722 969.

Maatalouden vesienhoitoa & perinnemaisemia Paimionjoen vesistöalueella (10.10 klo 18.-19.30 Kiiruun koulukeskus, Somero, 17.10. klo 18-19.30 Kirjaston Koskisali, Koski TI ja 29.11. klo 18-19.30 Paimiosali, Paimio)

Perinnebiotoopeista ja niiden hoidosta puhutaan, mutta miten maatilan perinnemaiseman tunnistaa ja miten sitä voisi omalla toiminnallaan hoitaa? Ajankohtaiskatsauksia antaa maatalous- ja ympäristöneuvoja Eriika Lundström. Tilaisuudet ovat hengeltään keskustelutilaisuuksia.

Pienvesistöjen kansalaistaidot (11.10. klo 18-19.30 Elisenvaaran koulu, Kyrö, 18.10. 19-20.30 Marttilan kirjasto, Marttila, 31.10. klo 18-19.30 Kiiruun koulukeskus, Somero, 1.11. klo 18-19.30 Kirjaston Koskisali, Koski TI, 20.11. klo 18-19.30 Paimiosali, Paimio ja 21.11. klo 18-19.30 Tarvasjoen koulu, Tarvasjoki)

Luennoitsija Janna Tolonen, iktyonomi ja vesiasiantuntija, opastaa kotiseututoimijoita, paikallisyhteisöjä, maanomistajia ja yksityishenkilöitä pienvesien tunnistamiseen, huomioimiseen, käytännön talkootoimintaan ja seurantaan. Syksyn 2018 aikana pienvesiä tarkastellaan luennoilla ja ja keväällä on tarkoitus vierailla Paimionjoen vesistöalueella ja järjestää puronkunnostustapahtumia.

Lisätietoa Paimionjoki-yhdistyksen luennoista ja tarkemmat järjestämispaikat täältä.

 

Puurakentamisen ajankohtaiskatsaus ja edellytykset

6kaupunkien puuseminaari (3.10. klo 13-17 Turku)

6kaupungit järjestää puuseminaarin, jonka tarkoituksena on tukea Ympäristöministeriön puurakentamisen kehittämisohjelmaa. Tavoitteena on vauhdittaa puun käyttöä niin kaupunkien rakentamisessa, julkisessa rakentamisessa kuin suurissa puurakenteissa, esimerkiksi silloissa ja halleissa. Seminaarin aiheita ovat puurakentamisen tilannekatsaus ja kehitystarpeet kaupungeittain, puurakentamisen säädökset (paloturvallisuus, järjestelmät ja kaavat), tila- ja suurelementtien rakentamisen sekä toteutus ja edellytykset kaavalta. Tapahtuma on suunnattu mm. kaupunginhallitukselle, -valtuustolle, ympäristölautakunnalle, kaavoittajille, rakennusvalvonnalle, suunnittelijoille, rakennuttajille, sijoittajille, arkkitehdeille ja kaikille rakentamisesta kiinnostuneille.

 

Saaristoon ilman omaa venettä

Saaristoon ilman omaa venettä

Kiinnostaisiko saaristomatkailu, mutta et omista venettä? Yrittäjät tarjoavat ratkaisuja saaristoihin tutustumiseen kaikille

Kansallispuistot ja historiakohteet ovat suosittuja määränpäitä kotimaanmatkailussa. Suomessa on useampia merellisiä kohteita, jotka moni jättää väliin veneettömyyden takia. Tällaisia kohteita ympäri Suomen ovat esimerkiksi Itäisen Suomenlahden kansallispuisto, Tammisaaren saariston kansallispuisto, Selkämeren kansallispuisto, Perämeren kansallispuisto, Merenkurkku, Svartholman merilinnoitus ja Vallisaari. Paikallinen kohde Lounais-Suomessa on tietenkin Saaristomeren kansallispuisto, joka on tavoitettavissta ainoastaan meriteitse.

Saaristomeren kansallispuisto sijaitsee Saaristomeren eteläreunalla. Merialueen asutuille saarille on maksutonta yhteysalusliikennettä. Kansallispuiston alueita sijaitsee osalla näistä saarista, kuten Högsårassa, Holmassa, Jurmossa, Utössa, Björkössä ja Berghamnissa. Yhteysalusliikenteen lähtöpaikkoihin on julkiset kulkuyhteydet niin Turusta kuin Helsingistä.

ukkkospilvia_mantereella_sappi2012_sanna-mari_rivastoSaaristomatkailu tuo vastapainoa arjen kiireelle. Kuva: Sanna-Mari Rivasto

Yhteysalusten lisäksi alueella toimii jopa 13 venekuljetusyrittäjää yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Yhteistyö varmistaa kumppanien laadun ja sitoutumisen kestävän luontomatkailun periaatteisiin. Venekuljetuksia järjestetään tilaus- ja vesitaksiperiaatteilla. Lisäksi osalta toimijoista veneen voi myös vuokrata.

Saaristoon pääsee kulkemaan myös lihasvoimalla. Metsähallituksella on yhteistyökumppaneina myös useita tahoja, jotka vuokraavat kajakkeja. Monet toimijat myyvät kajakkiretkiä, jotka sopivat aloitteleville merimelojille. Saaristoon on mahdollista kulkea myös yhteysalusten kyydissä pyörän kanssa.

Kunkin luontokohteen yhteistyöyrittäjät ja kulkuyhteydet löytyvät Metsähallituksen ylläpitämästä luontoon.fi -palvelusta kohteiden kartat ja kulkuyhteydet -välilehdiltä.

Lue lisää

> Luontoon.fi

> Saaristomeren kansallispuiston yhteistyötahojen palvelut

Rannikkoreitille pyörävuokraamoverkosto

Vuokraa pyörä Salosta ja jätä se vaikka Kemiönsaareen

Pyöräilyn rannikkoreitin varrella toimii nyt uusi pyörävuokraamoverkosto. Carfield-niminen pyöravuokraamoverkosto toimii ympäri Turun edustan saaristoa. Verkostoon kuuluu yhteensä 20 vuokraamoa.

Pyörän voi vuokrata Salon keskustan hotelleista, polkea ensimmäisen etapin vaikkapa Teijon kansallispuistoon ja Teijon ruukkikylille asti, yöpyä ruukkikylien hotelleissa tai b&b:ssa tai kansallispuiston Tentsile –majoituksessa ja jatkaa linja-autoyhteyksillä eteenpäin Strömman kanavan kautta Kemiönsaarelle ja jatkaa siitä eteenpäin vaikkapa meriteitse ulkosaaristoon Örön linnakesaareen tai Bengtskäriin tai Hankoon asti.

Retkipyörän voi vuokrata ja siihen varusteita yhdestä pisteestä ja palauttaa pyörän seuraavaan pisteeseen. Vuokrattavana on erilaisia pyöriä aikuisille ja lapsille, tilauksesta sähköpyöriä sekä pyöriin tarvittavia varusteita. Pyörät voit vuokrata päiväksi tai viikoksi tai pidemmäksikin aikaa.

Pyörävuokraamoverkosto helpottaa niitä, jotka haluavat liikkua saaristossa eri kulkuneuvoin tai kenties taittaa mökkimatkan tällä kertaa lihasvoimalla. Pidempikin vaellus sujuu nopeasti kun osan matkasta taittaa polkupyörällä.

Lue lisää

Uusi merivaellusreitti tarjoaa historiaa ja luontoa

Pohjoismainen pyhiinvaellusreitti rakenteilla, aukeaa virallisesti 24.5.2019

Pyhän Olavin merireitti on ainutlaatuinen kansainvälinen projekti, jonka tarkoituksena on luoda ensimmäinen merireittejä hyödyntävä pohjoismainen pyhiinvaellusmatka. Toteutuessaan reitti kulkuu Turusta Norjan Trondheimiin. Mittaa reitille tulee yhteensä 625 kilometriä. Suomen puolella reitti kulkee Turusta saariston läpi Ahvenanmaalle ja jatkuu sieltä Ruotsin puolelle.

Pyhän Olavin merireitti -hanke käynnistyi vuonna 2016 ja reitti valmistuu vuoden 2019 lopulla. Hankkeella on yhteensä kahdeksan yhteistyökumppania: Åbo Akademi (koordinaattori), ammattikorkeakoulu Novia, Paraisten kaupunki, Sottungan kunta, Franciskus-yhdistys, Pilgrimstid-yhdistys, Östhammarin kunta sekä Söderhamnin kunta. Suurin osa hankkeen rahoituksesta tulee Interreg Central Baltic -ohjelmasta.

Reitti hyödyntää lähes koko matkalla jo olemassa olevia teitä, polkuja, pyöräteitä ja vanhoja metsäpolkuja. Malttamattomat voivatkin siis lähteä reitille jo nyt. Koko reitin merkkaus on vielä kuitenkin kesken, joten suuntavaistoa täytyy olla jos reitille mielii. Reitin merkkaamisen jälkeen sille haetaan EU:n kulttuurireitin sertifikaattia.

Parhaita aikoja merireitin kiertämiseen ovat kevät (huhtikuusta kesäkuuhun) ja syksy (elokuusta lokakuuhun). Sää on silloin useimmiten hyvä ja soveltuu vaeltamiseen eikä lautoille tarvitse jonottaa tuntikaupalla. Hankkeen avulla pyritään pidentämään saariston matkailukautta ja retki suositellaan tehtäväksi vilkkaimpien loma-aikojen ulkopuolella rauhallisen luontokokemuksen saavuttamiseksi.

Reitit tarjoavat vaihtoehtoja vaeltamiselle; niillä voi liikkua myös meloen, purjehtien, ratsastaen ja pyöräillen. Suomen puolen reiteillä selvitetään tämän vuoden puolella mahdollisuuksia myös liikkumisrajoitteisten henkilöiden vaeltamiseen.

pyhäolavi

Pyhän Olavin merireitti kartalla. Kuva: St Olav Waterway

Kuka oli Pyhä Olavi?

Pyhä Olavi eli Olav Haraldinpoika syntyi Norjassa vuonna 995 ja hänestä tuli Norjan kuningas vuonna 1015. Hallitsijana Olav oli tiukka ja se aiheutti kansassa myös tyytymättömyyttä. Hän joutuikin pakenemaan maasta 1028. Palatessaan Norjaan 1030 hän kuoli nykyisen Trondheimin pohjoispuolella käydyssä taistelussa. Olavin kuoleman jälkeen Trondheimissa havaittiin erikoisia tapahtumia, joita pidettiin ihmeinä. Olavin kuolintaistelun yhteydessä havaittiin auringonpimennys, joka tulkittiin Jumalan vihaksi. Monien taisteluissa haavoittuneiden huhuttiin myös kokeneen ihmeparantumisia. Nämä tapahtumat liitettiin Olavin kuolemaan ja hänestä tuli pyhä mies.

Olav julistettiin pyhimykseksi vuonna 1031. Trondheimiin alkoi virrata pyhiinvaeltajia siitä lähtien aina 1600-luvun luterilaiseen uskonpuhdistukseen asti. Pyhä Olav on yksi tärkeimmistä pohjoismaisista pyhimyksistä ja hänen nähdään olevan pohjoismaisia valtioita keskiajalla yhdistänyt henkilö. Pyhän Olavin kirkkoja on myös Suomessa Turun saaristossa ja Ahvenanmaalla.

Euroopan tunnetuin pyhiinvaellusreitti lienee Espanjassa sijaitseva Caminos de Santiago, mutta kysyntää ja kävijöitä pyhiinvaellusreiteille riittäisi myös tänne Pohjolaan. Osa vaeltaa pyhiinvaellusreittejä uskonnollisista ja hengellisistä syistä, toiset taas haluavat nauttia luonnosta, rauhasta ja liikunnasta ja haastaa itsensä pitkillä matkoilla.

Tutustu Pyhän Olavin reittiin tarkemmin

> Pyhän Olavin merireitin sivut

 

Kokemäenjoen matkailun mahdollisuudet

Vesivisio 2050 on nimensä mukaisesti pitkälle tulevaisuuteen ulottuva näkemys siitä, millaisena haluamme vesien ja koko laajan monimuotoisen vesistöalueen näyttäytyvän vuonna 2050. Visio on kokonaisvaltainen näkemys ja tavoitetila Kokemäenjoen vesistöalueen vesivarojen käytön, vesienhoidon ja kalatalouden tulevaisuudesta vuoteen 2050 saakka. Visio on laadittu yhteistyönä Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan alueille. Vesivisio 2050 -nimellä kulkee myös blogi Kokemäenjoen vesistöalueen ajankohtaisista asioista. Uusimmassa jutussa Satakunnan ammattikorkeakoulun BlueSata-hankkeen projektipäällikkö Minna Uusiniitty-Kivimäki pohtii Kokemäenjoen asemaa matkailukohteena.

Kokemäenjoki matkailu- ja vapaa-ajanviettokohteena

Juuri tähän aikaan vuodesta vesistöt ovat jokaiselle suomalaiselle ehkä ajankohtaisimmillaan. Koululaiset valloittavat uimarannat, kodeissa pakataan mökkimatkalle tavaroita ja matkailuyrittäjien sesonki on alkamaisillaan, ellei ole jo täydessä vauhdissa.

Vesistöt ovat suomalaisille yksi luontomme rakkaimmista elementeistä. Suomalaisen unelmakoti sijaitsee veden äärellä tai näköyhteydessä vesistöön, ja vesien äärelle hakeudumme vapaa-aikanamme. Ulkomailta tulevia matkailijoitakin vesistömme kiinnostavat, eikä syyttä: kansainvälisessä mittakaavassa suomalaiset vesistöt ovat puhtaita ja tarjoavat luonnonrauhaa, jollainen on harvinaista luksusta muualla maailmassa.

Mutta miten vesiympäristöjä hyödynnetään erilaisissa palveluissa? Satakunnan ammattikorkeakoulun BlueSata-hanke selvitti asiaa Satakunnan vesistöalueilla. Satakunnassa vesistöjä hyödynnetään enimmäkseen hyvinvointi- ja vapaa-ajanpalveluissa ja ylivoimaisesti suurin osa selvityksessä esiin tulleista palveluista on luokiteltavissa matkailupalveluiksi. Myös toisinpäin yhteys on vahva: valtaosa satakuntalaisista matkailupalveluista kytkeytyy sijainnin tai toiminnallisuuksien näkökulmasta yhteen tai useampaan vesistöön. Mutu-tuntuma on, että muualla Suomessa tilanne on hyvin samankaltainen.

SONY DSC

Taavi-silta Kokemäenjoessa Porissa.

Kun tarkastelualueena olivat Kokemäenjoen vesistöalueen Satakunnan puoleiset osat ja niiden edustan merialue, palvelukartoituksessa löydettiin lähes 70 yritystä, joiden palvelut liittyivät alueen vesistöihin. Reilu puolet näistä toimii alueen suurimmassa kaupungissa Porissa. Yrityksistä kaikkiaan kolme neljäsosaa tarjoaa majoituspalveluja. Etenkin mökkimajoitusta on monilla yrityksillä. Vuodepaikkoina tarkasteltuna taas majapaikan tarvitsijoille on tarjolla eniten leirintäalue-tyyppistä majoitusta. Majoituksen ohella toinen keskeinen palvelumuoto on ruokapalvelut, joita tarjoaa vajaa puolet yrityksistä. Tällaisia peruspalveluja tarvitsevat lähes kaikki matkailijat, mutta matkakohde valitaan kuitenkin useimmiten kiinnostavien harrastemahdollisuuksien ja aktiviteettien perusteella. Niitäkin tarkastelualueella on tarjolla lukuisissa yrityksissä vaihdellen opastetuista retkistä ja erilaisista vuokrauspalveluista jääkävelyyn, sup-lautailuun, beachfutikseen, kalastukseen, melontaan ja saunapalveluihin.

Kartoituksen perusteella Kokemäenjoen vesistöalueen Satakunnan puoleista osaa voisi luonnehtia koko perheen harraste- ja vapaa-ajanviettokohteeksi. Palvelutarjontaa läpi käydessä herää kuitenkin ajatus, voitaisiinko vesistöalueen monia arvoja ja paikallisia vetovoimatekijöitä hyödyntää vielä nykyistä paremmin ja nostaa peruspalveluidenkin markkinoinnissa vahvemmin esiin ne asiat, jotka on mahdollista kokea vain täällä.

Kokemäenjokivarren asutus- ja kuttuurihistoria jääkaudesta nykyhetkeen on valtava runsaudensarvi toinen toistaan kiehtovampia tarinoita ja kohteita. Entisajan asuinpaikat ja linnaluodot tai koskenperkaajien tarinat ja alueen teollisuushistoria voisivat tuoda matkailupalveluihin vielä paljon uudenlaisia sisältöjä, ja alueen asukkaillekin nämä teemat voisivat tuottaa houkuttelevia elämyksiä ja yllätyksiä, joista hämmästyä omassa lähiympäristössä. Puhumattakaan siitä, miten monipuolisen kattauksen erilaisia luontokohteita vesistöalue voi tarjota luonnonystävälle. Vesistöt tarjoavat myös luontaisen reitin tutustua eri kohteisiin ja kytkeä niitä laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Vesistöalueen varsin tiheä asutus tarjoaa potentiaalista asiakaskuntaa ja eteläisen Suomen suurimmatkin asutuskeskukset kansainvälisine liikenneyhteyksineen ovat varsin lyhyen matkan päässä.

Potentiaalia uusille palveluille ja olemassa olevien tuotteiden elävöittämiselle vaikuttaa siis olevan. Mutta miten näistä ideoista saadaan rakennettua vetovoimaista palvelutarjontaa houkuttelevin sisällöin? Tässäpä ajatuksia pohdittavaksi kesäksi vesien äärelle!

Minna Uusiniitty-Kivimäki, projektipäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lue lisää

> Vesivisio 2050 -blogi

> Kokemäenjoen vesivisio 2050

 

Vanhan Rauman pihat avoinna

Vanhan Rauman pihat avoinna

Vanhan Rauman pihoja avataan vierailijoille heinäkuussa

Tänä kesänä kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus vierailla Vanhan Rauman talojen pihoissa ajalla 11.7.–2.8. Mukana on kaksitoista kohdetta. Pihat ovat avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin klo 15–18. Kohteet vaihtuvat viikoittain. Kunkin viikon avoimet pihat sekä kartta löytyvät osoitteesta vanharauma.fi.

– Vanhan Rauman asukkaat ovat harjaantuneet kulttuuriperinnön hoidon asiantuntijoiksi asuessaan ja kunnostaessaan omia kotejaan. Avoimet pihat -tapahtuma tarjoaa vierailijoille tilaisuuden tutustua maailmanperintökohteen sisimpään olemukseen ja paikallisiin asukkaisiin, projektipäällikkö Laura Puolamäki kertoo.

Keskiajalta peräisin oleva, elävänä ja eheänä säilynyt puukaupunki on harvinaisuus. Vuonna 1991 maailmanperintökohteeksi listattu Vanha Rauma on kallisarvoinen osa ihmiskunnan yhteistä perintöä. Vanhan Rauman maailmanperintöarvoja kantavat arki, asuminen ja elävyys. Suuri osa Vanhan Rauman rakennuksista on yksityisessä omistuksessa olevia koteja, ja merkittävä osa rakennuksista toimii myös liikekiinteistöinä.

Avoimet pihat -tapahtuman järjestävät yhteistyössä Vanha Rauma -yhdistys, Rauman kaupunki ja LiviHeri-hanke. Tapahtuma on osa Eurooppalaisen kulttuuriperinnön teemavuoden tapahtumia. Lisätietoja avoimista pihoista saa matkailuneuvonnasta sekä korjausrakentamiskeskus Tammelasta.

Pitsiviikolla pihakirppiksiä

Vanha Rauma -yhdistys järjestää Pitsiviikolla Avoimet pihat Vanhassa Raumassa – Tlees pihal, uuvottel ymprilles -tapahtuman. Pihakirppispainotteinen tapahtuma kutsuu vierailijat tutustumaan kymmeniin Vanhan Rauman pihoihin ja pihakirppiksiin Pitsiviikon jokaisena päivänä. Pitsiviikolla avoinna olevista pihoista ja pihakirppiksistä julkaistaan kartta viikolla 29.

Lisäksi keskiviikkona 25.7. klo 16.30 järjestetään Pitsiviikon ohjelmaan kuuluva Vanhan Rauman kävelykierros, jonka aikana poiketaan muutamilla viehättävillä pihoilla.

Lisätietoja antavat:

Laura Puolamäki, projektipäällikkö, puh. 050 552 0042 (Avoimet pihat -tapahtuma 11.7.–2.8.)

Leila Stenfors, vastaava kulttuurituottaja, puh. 044 793 3041 (Pitsiviikon Avoimet pihat Vanhassa Raumassa)

 

Lue lisää

> Living with Cultural Heritage -hanke

> Vanharauma.fi

> Aikaisempi juttu LiviHeri-hankkeesta ja rakennusperinnön vaalimisesta: Maailmanperintökaupungit yhteistyössä