matkailu

Etusivu / Postit "matkailu"

BlueSata-uutiskirje 2/2018

BlueSata-uutiskirjeen aiheina:

  • Merellinen matkailu Satakunnassa -seminaarin (28.2.) materiaalit verkossa
  • Luvian saariston merelliset matkailupalvelut -yrityshankeryhmä
  • Blue Care -termin määrittelyä blogissa
  • Merellisen matkailun koulutuspäiviä Satakunnassa lokakuussa
  • Kesäopintoja verkossa: Tourism in Coastal and Marine Destinaitions
  • Kansainvälistä matkailuliiketoiminnan opetussuunnitelmaa pilotoidaan SAMKissa

>> BlueSata-uutiskirje 2/2018

Meremme tähden 29.5. Raumalla

Meremme tähden 29.5. Raumalla

Tämän vuoden Meremme tähden -tapahtuma järjestetään ti 29.5. Satakunnan ammattikorkeakoulun Rauman kampuksella. 

Tapahtuman teemana on ”Merestä on moneksi” eli tapahtumassa tuodaan monipuolisesti esille mereen liittyviä tutkimuksia, harrastuksia ja elinkeinoja. Tapahtumapaikka mahdollistaa toiminnan myös läheisessä Suojan satamassa, jonne saapuu mm. Kaljaasi Ihana sekä Finnpilotin luotsikutteri. Suojan laiturin tuntumassa hiekkakentällä on tilaa myös muulle meriaiheiselle toiminnalle.

Aamupäivällä tapahtuma on kohdennettu etenkin koululaisille (n. 5.–6.-luokkalaisille). Iltapäivä tarjoaa tietoa erityisesti aikuisille ja ammattiväelle. Tietoiskutilaisuudessa keskitytään haitallisiin aineisiin vesistöissä, kuten mikromuoveihin, lääkeaineisiin ja PFOS-yhdisteisiin.

Päivään kuuluu myös merialuesuunnittelun kutsuvierasseminaari, jonka asiantuntijoita pääsee tapaamaan iltapäivällä myös Meremme tähden -tapahtuman toimintapisteillä.

Lue lisää > Merestä on moneksi – Meremme tähden 2018

Merellinen matkailu Satakunnassa 28.2.

Selkämeri on yksi tärkeimmistä Satakunnan matkailun vetovoimatekijöistä ja matkailukohteista. Merellinen matkailu onkin potentiaalinen kasvuala maakunnassa, mutta toteutuakseen kasvu edellyttää alueen toimijoilta yhteistyötä ja toimenpiteitä monella eri tasolla, muun muassa toimintaympäristön kehittämisessä ja houkuttelevan palvelutarjonnan rakentamisessa.

Merellinen matkailu Satakunnassa – Millä eväillä eteenpäin? -seminaari 28.2.2018 klo 13 – 16.30 valottaa Satakunnan rannikon matkailun nykytilaa ja tulevia kehittämistarpeita. Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta! Ennen seminaaria klo 12 on myös mahdollisuus verkostoitumiseen omakustanteisen lounaan merkeissä Ravintola Liisanpuistossa hintaan 9,50 euroa. Järjestelyjen vuoksi ilmoitathan osallistumisesta seminaariin ja lounaalle sekä mahdollisista erityisruokavalioista alla olevan linkin kautta viimeistään 21.2.2018.
https://elomake.samk.fi/lomakkeet/7690/lomake.html

Seminaarin järjestävät yhteistyössä Satakuntaliiton SustainBaltic-hanke ja Satakunnan ammattikorkeakoulun BlueSata-hanke.

Lue lisää > Facebook

 

BlueSata – elämyksiä ja elinvoimaa vesistöistä

BlueSata – elämyksiä ja elinvoimaa vesistöistä

IMG_2376 Minna Uusiniitty-KivimäkiSatakunnan ammattikorkeakoulun BlueSata-hanke edistää vesistöihin liittyvää palveluliiketoimintaa Satakunnassa. Satakunnan monipuoliset vesistöt tarjoavat hyvän toimintaympäristön yrittäjyydelle.

Vesien äärelle voidaan kehittää uusia palveluja, jotka hyödyntävät vesiluontoa ja siihen liittyvää kulttuuria kestävästi ja tuottavat alueelle kestävää kasvua monin eri tavoin. Vesiluonnon merkityksen esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden lähteenä uskotaan korostuvan tulevaisuudessa, ja se kulkee käsi kädessä vesien hyvän tilan kanssa.

– Yritysryhmät on huomattu tehokkaaksi keinoksi edistää yritysten yhteistyötä ja kehittää yritysten palvelutuotteita, kertoo projektipäällikkö Minna Uusiniitty-Kivimäki.

Yritysryhmähankkeissa hankkeen hallinnoija SAMK auttaa yritysryhmän kokoamisessa ja laatii hankehakemuksen. Yrit­täjät keskittyvät yrityskohtaiseen kehittämistyöhön yhteisten toimenpiteiden lisäksi.

SAMKin BlueSata-hanke ja Satavesi-ohjelma järjestävät yhteistyössä helmikuussa kolme työpajaa, joissa pohditaan ja ideoidaan Satakunnan vesien kestävää käyttöä. Millaisiin uudenlaisiin palveluihin Satakunnan vesistöt tarjoavat mahdollisuuksia ja miten vesiä jo palveluiden resurssina hyödynnetään? Hankkeessa järjestetään myös seminaari 28.2. Porissa, teemana Merellinen matkailu Satakunnassa – millä eväillä eteenpäin.

koski Minna Uusiniitty-KivimäkiBlueSata-hanke 1.9.2017 – 31.12.2018

  • Satakunnan ammattikorkeakoulun BlueSata-hankkeessa tarkastellaan vesistöjen monia mahdollisuuksia palveluliiketoiminnassa.
  • Hanke tarjoaa verkos­toja, tietoa ja mahdollisuuden kehittää omaa yritystoimintaa.
  • Hankkeessa järjestetään työpajoja, infotilaisuuksia, opintoretki ja kootaan yritysryhmiä.
  • Sataveden kanssa järjestetään Elämyksiä ja elinvoimaa Satakunnan vesistä -työpajoja: Kokemäenjoen vesistöalue 7.2. klo 13, Eurajoen ja Lapinjoen vesistöalue 8.2. klo 13 ja Karvianjoen vesistöalue 9.2. klo 12, tarkemmat tiedot hankkeen FB-sivulla osoitteessa https://www.facebook.com/BlueSataSAMK/
  • Rahoitus: Satakunnan ELY-keskus/Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
  • Lisätietoa: projektipäällikkö Minna Uusiniitty-Kivimäki, minna.uusiniitty-kivimaki@samk.fi, puh. 044 710 3552

eu_lippu_maaseuturahasto_tunnuslause

 

Ympäristö Nyt -uutisviesti 4/2017

Vuoden viimeisen uutisviestin myötä Ympäristö Nyt -tiimi toivottaa Leppoisaa Joulunaikaa!

Aiheet:

  • Satakunnan kulttuuriympäristöteko
  • SaaRa-hanke Saaristomeren ruokahävikin vähentämiseksi
  • Koulujemme lähivedet
  • Ajankohtaisia uutisia, tapahtumia ja rahoitusta

>> Ympäristö Nyt -uutisviesti 4/2017

Tiesitkö, että ruokahävikki rehevöittää vesistöjä

Tiesitkö, että ruokahävikki rehevöittää vesistöjä

Ravinteiden kiertoa Saaristomeren matkailukohteissa – SaaRa 2017-2019

Miten yksittäinen matkailija voi vaikuttaa sinilevälauttojen ehkäisyyn ja vesistöjen tilaan? Mikä yhteys on Saaristomeren rehevöitymisellä ja ruokahävikillä? Näihin kysymyksiin tartutaan käytännön toimenpitein hallituksen kärkihankkeen pilottikohteissa Örö, Seili, Nauvo ja Jurmo (eteläinen).

SaaRa-hanke Johanna Mattila_1217Turun yliopiston Brahea-keskuksen tekemän kuluttajakyselyjen (n=133) mukaan 60 % matkailijoista kokee sinilevän ja vesistöjen rehevöitymisen vaikuttaneen negatiivisesti omaan vapaa-ajanviettoon Saaristomerellä. Kuitenkaan suurin osa matkailijoista ei tiedosta oman kuluttajakäyttäytymisen vaikutuksia asiaan. 68 % matkailijoista ei ymmärrä ruokahävikin ja rehevöitymisen välistä yhteyttä.

Tämän vuoksi hankkeessa tullaan panostamaan aktiiviseen viestintään niin matkailijoiden kuin kohteissa työskentelevienkin keskuudessa. Viestinnän avulla kiinnitetään matkailijoiden huomiota omaan kulutuskäyttäytymiseen ja jätteiden lajitteluun, erityisesti ruokahävikin tuomiin haasteisiin saaristokohteissa, joissa jätehuolto on haasteellista ja ympäristö herkkää.

Tavoitteena vähentää ruokahävikkiä kolmanneksella

Ruokahävikki on iso haaste suomalaisessa ruokaketjussa. Kaiken kaikkiaan syömäkelpoista ruokaa menee roskiin 400 miljoonaa kg vuodessa ja noin 450 miljoonan euron arvosta (Luke, Foodspill 2012).

SaaRa -hankkeen keskeisenä tavoitteena on juuri ruokahävikin vähentäminen Saaristomeren pilottikohteissa kolmanneksella. Lisäksi, kehitetään ruokahävikin kompostointia matkailukohteissa ja ennen kaikkea ravinnerikkaan kompostimullan hyödyntämistä erilaisin tuotteistetuin keinoin. Matkailukohteiden ruokahävikin ja biojätteen erilliskeräys on vielä osin puutteellista eikä ravinteita saada hyödynnettyä takaisin kiertoon. Hankkeessa etsitään kestäviä ratkaisuja, joilla voidaan välttää resurssien tuhlaus.

Toimenpiteiden avulla pystytään Saaristomeren keskeisissä matkailukohdekeskittymissä, Örö, Seili, Nauvo ja Jurmo (eteläinen), toteuttamaan ravinteiden kiertoa mahdollisimman tehokkaasti, jotta vältytään matkailun mukanaan tuomalta ravinnekuormitukselta.

Hankkeen toteuttajina ovat Turun yliopiston Brahea-keskus ja Pidä Saaristo Siistinä ry.

Lisätietoja:
Turun yliopiston Brahea-keskus
Johanna Mattila, johanna.mattila@utu.fi ; 040 565 8121
Leena Erälinna; leena.eralinna@utu.fi; p. 040 6847450

Lue lisää >> SaaRa-hanke

turun_yliopisto_cmyk_p SaaRa    PSSry SaaRa

 

Hallituksen kärkihanke logo fi lila RGB SaaRa

 

Rannikkoaluesuunnitelmien laatiminen alkaa Satakunnassa

Tavoitteena meri- ja rannikkomatkailun kehittyminen

Satakuntaliitossa on käynnistynyt kahden rannikkoalueiden kestävään käyttöön liittyvän suunnitelman laatiminen. Suunnitelmissa keskitytään meri- ja rannikkomatkailun kehittämiseen Selkämeren rantavyöhykkeellä sekä Kokemäenjoen ja sen merellisen vaikutusalueen ekosysteemipalveluihin. Suunnitelmaluonnokset on tarkoitus saada nähtäville viranomaisille sekä alueen muille sidosryhmille maalis-huhtikuun 2018 aikana ja niiden valmistelua jatketaan aina vuoden 2018 loppuun.

Laaja kokonaiskuva rannikkomatkailun nykytilasta ja kehittämissuunnista

Matkailuun liittyvän rannikkoaluesuunnitelman tavoitteena on luoda laaja kokonaiskuva meri- ja rannikkomatkailun nykytilasta sekä tunnistaa potentiaalisia alueita, joilla matkailijamääriä olisi mahdollista lisätä tulevaisuudessa. Toisaalta suunnittelutyössä tuodaan esiin tilanteita, joissa nykyinen alueidenkäyttö rajoittaa alueen kehittämistä matkailun kannalta tai joilla matkailun lisääminen voi aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia.

Valmisteilla olevassa Satakunnan maakuntaohjelmassa luontomatkailulle ja elämystaloudelle asetetaan huomattavia kasvutavoitteita. Selkämeren rannikko- ja saaristoalueet muodostavat monimuotoisen kokonaisuuden, joka kiinnostaa matkailijoita mm. puhtaan meriveden, monipuolisen saaristoluonnon ja kulttuurihistoriallisten arvojensa vuoksi. Toisaalta ihmistoiminta on Selkämeren rannikkoalueella aktiivista, mikä asettaa omat rajoitteensa matkailun kehittämiselle.

Matkailun kehittäminen ja alueen vetovoiman lisääminen ovat sidoksissa mm. ympäristön nykytilaan, olemassa oleviin liikenneyhteyksiin sekä alueen palvelutarjontaan. Tästä syystä matkailualan kehittäminen edellyttää yksittäisten kaavaratkaisuiden sijaan strategista suunnittelua, jossa maankäyttöä ja alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvoja tarkastellaan laaja-alaisesti sekä niiden tarjoaman matkailupotentiaalin että matkailusta aiheutuvien ympäristövaikutusten näkökulmasta.

 Ekosysteemipalvelut Kokemäenjokea koskevan suunnittelun pohjana

Kokemäenjoen alueen nykytilan kuvaus ja muutospaineiden arviointi tehdään ekosysteemipalveluihin tukeutuen. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon tuottamia palveluita, jotka ovat tärkeitä ihmisten ja yhteiskuntien kannalta. Yleensä ekosysteemipalvelut jaetaan aineellisiin (mm. materiaalien tuotanto, marjat) ja aineettomiin hyötyihin (mm. virkistyskäyttö), jotka tullaan kaikki huomioimaan osana ekosysteemipalveluiden arviointia.

Kokemäenjoki ja sen suistoalue muodostavat monimuotoisen kokonaisuuden, jolla on huomattava merkitys niin luonnon monimuotoisuuden, kulttuurihistorian kuin elinkeinotoiminnankin näkökulmasta. Vesistöreitin merkitys ja se, mikä nähdään tärkeänä, kuitenkin vaihtelee eri sidosryhmien välillä, mikä voi aiheuttaa vastakkainasettelua alueidenkäyttöön ja toimintojen sijoitteluun liittyvissä kysymyksissä.

Kokemäenjoen vesistöalueelle laaditaan syksyn 2017 aikana valuma-alueen kattava tulevaisuusvisio, jossa määritellään koko vesistöalueen tilan yleiset tavoitteet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Vesivisiotyötä tehdään ylimaakunnallisena yhteistyönä Satakunnan, Pirkanmaan ja Hämeen alueella ja sitä vetää Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Satakuntaliitto jatkaa Kokemäenjoen tulevaisuusvision työtä osana rannikkoaluesuunnittelua, johon linkittyvät varsinaisen jokireitin ohella jokisuistoon ja sen ulkopuolisen merialueen tilaan ja toimintaan liittyvät kysymykset.

Lue lisää > Satakuntaliitto

 

Saaristo-Naantalin retkeilykohteista luonto-opas

Saaristo-Naantali on hieno retkeilykohde kaikkina vuodenaikoina

Saaristo-Naantalin luonto-opas julkaistaan keskiviikkona 8.11. Kirjan tekijät ovat merimaskulaiset Reima Orvasto ja Anne Pentti. Sadan sivun paksuisessa ja kuvitetussa nelivärisessä kirjassa esitellään Naantalin saaristoalueiden vähemmän tunnettuja luontokohteita ja annetaan mukavia ja käyttökelpoisia vinkkejä retkeilijälle

– Olemme valinneet kirjassa esitellyt kohteet pääosin omien mieltymystemme tai saamiemme vinkkien mukaan ja ottaneet mukaan kohteita, joissa voi liikkua omatoimisesti ja useimmiten ilmaiseksi, tekijät korostavat.

Orvasto harrastaa luontovalokuvausta sekä patikointia ja liikkuu saaristossa meloen tai perinnepurjeveneellä. Pentti on purjehtija, laitesukeltaja ja talviuimari. Molemmat kirjan tekijät korostavat saaristoluonnon ainutlaatuisuutta ja toivovat uuden luonto-oppaan kannustavan lukijoita näkemään alueen arvon ja sen suojelutarpeet.

– Kirja muistuttaa, että kaikki vuodenajat ovat hyviä retkeilyajankohtia Saaristo-Naantalissa. Syksyn sienimetsät, talven pilkkireissut ja lintujen kevätmuuton ja pesinnän seuraaminen ovat ainutlaatuisia elämyksiä, sanoo Visit Naantalin toimitusjohtaja Tarja Rautiainen.

Lue lisää > Varsinais-Suomen Yrittäjä

Envirate-sovellus lisäämään ympäristötietoisuutta

Globaalia big dataa ympäristöstä

Envirate älypuhelin-sovellus tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden arvottaa ympäristöään ja reagoida siinä tapahtuviin muutoksiin. Sovellus toimii globaalisti ja sen käyttö muodostaa maailmanlaajuisen big datan ihmisten havainnoista ja näkemyksistä. Kerääntyvä tieto on hyödyllistä niin yksilöille, yrityksille kuin poliittisille päättäjille.

21 kaupungin reittauskisa 30.6. – 30.9.2017

Koe asuinkaupunkisi ja ympäristösi aivan uudella tavalla: anna kokemallesi arvosana. Mikä on paras paikka kaupungissasi tai mistä paikoista pitäisi pitää parempaa huolta?

Katso kaupunkiasi uusin silmin: mitkä ovat sinulle ne paikat, joissa viihdyt? Kuinka kauniita paikkoja kaupungissasi on? Mitä niissä arvostat? Kulje ja pisteytä näkemäsi. Arvosanat muodostavat kartan, joka kertoo kaupunkien huippupaikat, missä kannattaa käydä ja mitä nähdä ja kokea – ja mitä ei. – Ihmisten motivaatio ympäristön suhteen mättää, sanoo Turun Sanomien haastattelussa tekniikan tohtori Pekka Harju-Autti, yksi Envirate-tiimin jäsenistä.

Sovellus julkistettiin kesäkuussa ja nyt siellä voi 30.9. saakka arvottaa 21 kaupungin ympäristöä. Kyseessä on myös kilpailu palkintoineen.

Lue lisää >> envirate.net

Turun Sanomat 14.8.2017

TS_14_08_2017

Suomalaisten ympäristötietoisuus siirtyy hitaasti sanoista tekoihin

Sitra 29.6.2017

SITRA_BLACKAsenteet ovat ympäristön puolella, mutta jakamistalous ei vielä ole lyönyt läpi

72 prosenttia Sitran tutkimukseen vastanneista on sitä mieltä, että toimiminen ympäristöä säästävästi on tärkeää jo esimerkin vuoksi.

Suomalaisten kestävään kuluttamiseen ja valintoihin liittyviä asenteita ja toimia kartoittanut tutkimus perustuu 2000 henkilön vastauksiin.

Lue lisää > Resurssiviisas kansalainen -kyselytutkimus 2017 (sitra.fi)