matkailu

Etusivu / Postit "matkailu"
Kokemäenjoen äärellä 21.11. Pori

Kokemäenjoen äärellä 21.11. Pori

Kuva_Kokemaenjoki_rantalapsia_JohannaLantto_500x334pxKokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen

Vesivisioseminaari keskiviikkona 21.11.2018 klo 14.00−17.30 Porin yliopistokeskuksessa, auditoriossa 125.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

Tutustu seminaariohjelmaan Kokemäenjoki_Vesivisio-seminaari_211118

Vesivisio hahmottelee Kokemäenjoen tulevaisuutta

Kokemäenjoki on tuonut paikalliselle väestölle leivän pöytään jo vuosituhansien ajan. Kokemäenjoen vesistöaluetta leimaavat monipuoliset luonto- ja kulttuuriarvot, jotka antavat vesistöalueelle sille ominaisen maisemakuvan ja profiilin. Ympäristömuutokset asettavat kuitenkin haasteensa sille, miten vesistöalueen moninaiset arvot on mahdollista turvata taloudellisen kehityksen rinnalla.
”Kokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen” -seminaarin tavoitteena on herättää keskustelua, mitä kestävä käyttö Kokemäenjoen vesistöalueella on sekä miten eri käyttömuodot tulisi sovittaa yhteen. Lyhyiden alustusten ja keskusteluiden ohella seminaarin yhteydessä järjestetään posterinäyttely, jossa alueen toimijoilla (kunnat, tutkimuslaitokset, kyläyhdistykset) on mahdollisuus esitellä omaa työtään Kokemäenjoen kestävän käytön edistämiseksi.

Vesivisio 2050 suunnannäyttäjänä vesistöalueen kestävälle hyödyntämiselle

Kokemäenjoen valuma-alueelle laadittiin vuosien 2016−2017 aikana koko vesistöaluetta kattava tulevaisuudenkuva, Vesivisio 2050. Vesivision tavoitteena on tuoda esiin kokonaisvaltaisella tavalla vesistöalueen ekologista ja kulttuurillista monimuotoisuutta sekä alueen merkitystä ihmisten hyvinvoinnin ja aluetalouden kannalta.

  • Vesivisiossa lähdetään liikkeelle ajatuksesta, että vesistöalueen kestävä käyttö edellyttää alueen arvojen ja ihmistoimintojen kokonaisvaltaista huomioimista yksittäisten kohteiden ja toimenpiteiden sijaan, Johanna Lantto Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta toteaa.

Vesivisio määrittelee yleisen tahtotilan Kokemäenjoen vesistöalueen kestävälle käytölle. Vision saaminen käytäntöön edellyttää kuitenkin työtä, jotka vievät vision tavoitteet käytäntöön. Mitä nämä toimenpiteet voivat olla, on keskeinen teema, jota käsitellään myös ”Kokemäenjoen äärellä” -seminaarissa.

Seminaari maakunnallisen yhteistyön tulos

”Kokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen” toteutetaan yhteistyönä Satakunnan alueen viranomaisten kesken. Seminaarin järjestelyissä ovat mukana Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakuntaliitto (SustainBaltic-hanke), Satakunnan ammattikorkeakoulu (BlueSata-hanke) ja Nakkilan kunta.

>> ELY-keskus

Lue uusin Ympäristö Nyt -uutisviesti

Ympäristö Nyt -uutisviesti 2/2018

Aiheina:

  • Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti
  • Paraisille oma mansikkapaikka
  • Kulttuuriympäristöfoorumi: aineettomat arvot yhdistävät
  • Tapahtumat
    • Kokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen 21.11.2018
    • Ilmastotalkoot Satakunnassa 27.11.2018
    • Koulujemme lähivedet -koulutus 14.11.2018

> Ympäristö Nyt -uutisviesti 2/2018

Paraisille oma mansikkapaikka

Paraisille oma mansikkapaikka

Saaristokaupunki Parainen haluaa panostaa rantojen saavutettavuuden parantamiseen ja kuntalaisten luonnossa liikkumisen edistämiseen.

Norrbyholmen on Paraisten kaupungin omistama virkistyskäyttöön tarkoitettu saari, joka sijaitsee aivan Paraisten Malmin, eli keskustan kupeessa. Kesällä 2018 saaren luonnonhoitoa ja retkeilymahdollisuuksia on kehitetty Leader-hankkeen turvin. Kehittämistyö palvelee niin erilaisia asukasryhmiä kuin saaristo- ja lähimatkailun tarpeita.

Lampaita Norrbyholmen

Norrbyholmen – Malmin mansikkapaikka – Malmens smultronställe -hankkeen tavoitteena on laatia yleispiirteinen suunnitelma saaren luonnonhoidon ja retkeilykäytön edistämiseksi. Norrbyholmenilla on laidunnettu pitkään ja se on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi. Luonnonhoitotyöt ja retkeilyrakenteet on tarkoitus suunnitella saaren ominaispiirteitä kunnioittaen. Hankkeen tavoitteena on myös alustavasti selvittää keinoja, joiden avulla jokamiehen vesillä liikkumisen mahdollisuuksia voitaisiin alueella edistää.

Projekti on saanut myönteisen vastaanoton ja yhteistyötä on onnistuttu tekemään monipuolisesti eri sidosryhmien kanssa. Kumppaneina ovat olleet paikalliset yhdistykset, asukkaat, yritykset, virkamiehet, kotiseutumuseo sekä muut alueella käynnissä olevat reitistöhankkeet.

Niittoa Norbyholmen

Norrbyholmenilla on toteutettu luonnonhoitotöitä yhteistyössä Paraisten kaupungin sosiaalisen työllistämisen tiimi Parfixin kanssa. Kesän 2018 aikana saaren rantoja on siistitty ja avoimet niityt on niitetty. Kuluvan syksyn aikana Norrbyholmenilla toteutetaan umpeenkasvaneen metsälaitumen sekä luontopolun raivaustöitä.

Kun saaren retkeilyä tukevat investoinnit, kuten kuivakäymälät ja levähdyspaikat saadaan myöhemmin toteutettua, on Norrbyholmen varsinaissuomalaisille lähimatkailijoille helposti saavutettavissa oleva merellinen luontomatkailukohde jo lähitulevaisuudessa.

Norrbyholmen – Malmens smultronställe – Malmin mansikkapaikka –hanke toteutetaan kesä-joulukuussa vuonna 2018. Hanke on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 ja rahoitus on haettu Leader-toimintaryhmä I samma båt rf – Samassa veneessä ry:n kautta.

Tutustu lisää
> Facebook
> Instagram

Logo maaseuturahasto  LEADER-Logo iso  Logo Pargas

 

Elinvoimaa Aurajokilaaksosta -seminaari 11.10.

Elinvoimaa Aurajokilaaksosta -seminaari 11.10.

Auranmaan Nuorkauppakamari järjestää kovatasoisen seminaarin Liedossa 11.10. klo 15 alkaen. Aiheina ovat jokilaakson viljely, vesiensuojelu, yrityselämä, alueen matkailupotentiaali sekä jokirannan kaavoitusmahdollisuudet. Seminaari päättää menestyksekkään Amazing Aurajoki SUP -hankkeen.

Seminaarissa tullaan myös julkistamaan Nuorkauppakamarin aloite hankkia Aurajoen maisematielle virallinen matkailutie-status yhteistyössä Aurajokisäätiön kanssa.

Seminaari on avoin kaikille Aurajokilaaksosta kiinnostuneille. Pääsy on maksuton, mutta ilmoittautumisia pyydetään tarjoilun varmistamiseksi.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen
> Auranmaan Nuorkauppakamari

Sujuva joukkoliikenne

Sujuva joukkoliikenne

Liikennevirasto 17.9.2018

Suomalaiset tekevät keskimäärin 2,7 matkaa vuorokaudessa. Liikenneviraston teettämä selvitys osoitti, että joukkoliikennevälineillä kulkevat odottavat sujuvaa liikennevälineiden vaihtoa ja kattoa pään päälle sateen sattuessa.

Tänä vuonna 16.–22.9. vietettävän Euroopan liikkujan viikon teemana on eri kulkumuotojen yhdistäminen arjen matkoilla. Teema haastaa pohtimaan omia matkatottumuksia, erilaisia tapoja liikkua ja mahdollisuuksia yhdistellä eri kulkutapoja.

Lue lisää >> liikennevirasto.fi

Kulttuuriympäristösatoa

Kulttuuriympäristösatoa

Kulttuuriympäristöfoorumi: aineettomat arvot yhdistävät ihmisiä ja yhteisöjä

Turun linnassa kokoontui 4.9.2018 ilahduttavan monipuolinen joukko kulttuuriympäristön ja -perinnön ystäviä. Osana Varsinais-Suomen Kumppanuusfoorumia järjestettiin lähiympäristön löytämistä ja paikan merkitystä identiteetille käsittelevä Kulttuuriympäristöfoorumi. Foorumilla haluttiin myös nostaa esiin samalla viikolla vietettävää Euroopan kulttuuriympäristöpäivää ja vuoden 2018 Euroopan kulttuuriperinnön teemavuotta.

Bryggman-salissa kuulimme, kävimme keskustelua ja saimme uusia näkemyksiä siitä, miten maakunnassa kerättävää ja tutkittavaa tietoa voidaan hyödyntää niin opetuksen suunnittelussa, matkailun kehittämisessä ja elinvoimaisuuden edistämisessä kuin virkistäytymisessä ja hyvinvoinnin lähteenä.

Kulttuuriymparistof-yleiso-Niina-Ruuska-920x425

Puhujien esitykset toivat esiin hyvin sen moninaisuuden, mikä eteemme avautuu, kun puhumme kulttuuriympäristöstämme ja -perinnöstämme. Aineettomat arvot ja ihmisen toiminta historiallisena jatkumona yhdistää ihmisiä ja yhteisöjä. Ympäristömme vetovoimaiset kulttuurimaisemat ja luonto, rakennetut ympäristöt ja arkeologiset paikat tarjoavat paitsi oppimisympäristöjä, myös virkistäytymistä ja elinkeinoja.

Useiden toimijoiden tuottamana arvokasta tietoa kertyy paljon, joskus sirpaleisenakin näyttäytyvänä kokonaisuutena. Tärkeää onkin saada kerätty tieto käyttöön ja tuoda esiin niitä työkaluja, joita jatkuvasti kehitetään tiedon parempaan hyötykäyttöön saamiseksi. Näin voimme onnistua paremmin ymmärtämään ympäristökokonaisuuksiin liittyviä monia kytkentöjä ja lisäämään keskustelua suhtautumisestamme ympäristöömme.

Kirjoittaja:
maakunta-arkkitehti Kaisa Äijö, Varsinais-Suomen liitto

>> Kulttuuriympäristöfoorumin 4.9.2018 esitykset

Retkeilijä, muistathan nämä säännöt luonnossa liikkuessasi

Yle keräsi muutaman muistutuksen kansallispuistojen syksyisille kävijöille

Syyskuussa lämpimimmät retkeilysäät ovat jo takana päin, mutta osa nauttii vaeltamisesta viileämmässä ja myöskin ruskan upeat värit houkuttelevat vielä luonnon helmaan. Lapissa on jo menossa ruskaviikot, jotka houkuttelevat vaeltajia alueen kansallispuistoihin kuten Pallas-Ylläkselle ja Urho Kekkosen kansallispuistoon. Varsinkaan aloittelevilla retkeilijöillä ei välttämättä ole vielä kansallispuistojen käyttäytymissäännöt ja -normit selviä ja konkareidenkin on hyvä välillä virkistää muistiaan.

Yle kokosi artikkelissaan muutamia huolestuttavia trendejä. Monet retkeilijät kokoavat muistomerkkejä, käytännössä kivikasoja, tuntureiden laeille Lapissa. Tällainen muistomerkkien kokoaminen voi kuitenkin vaurioittaa tuntureiden muutenkin koetuksella olevia päälakia. Tuntureiden huiput altistuvat luonnonvoimille sekä ihmistoiminnan aiheuttamalla rasitukselle.

Rakennelmien tekeminen on luonnonsuojelulain perusteella kielletty kansallispuistoissa ja muilla luonnonsuojelualueilla. Lainrikkomisen lisäksi rakennelman edistämisellä on voi olla haitallisia vaikutuksia tunturin maanpeitteen muodostumiin, kuten kuviomaihin, sekä muinaisjäännöksiin, kuten vanhoihin rajapyykkeihin.

Luonnossa liikkumisen ja vaeltamisen periaatteena on, ettei itsestä jätetä mitään jälkiä luontoon. Jos haluaa jättää muille todisteen vaelluksestaan, kannattaa se tehdä kirjoittamalla autiotupien ja muiden majoituspaikkojen vieraskirjoihin. Jälkeensä ei ole suotavaa jättää myöskään roskia, pulloja tai tupankantumppeja. Myös rantavedessä pesuaineilla tiskaaminen jättää jälkensä vesiympäristöön.

Lisää vinkkejä retkeilijän etikettiin Ylen jutusta: Retkeilijöiden tapa kasata kiviä tuntureille rikkoo lakia – kivipinot vahingoittaneet muinaismuistoja (5.9.2018)

Lentoliput voisivat olla jopa puolet kalliimpia

Jos lentoliikenne maksaisi yhtä paljon polttoaine- ja arvonlisäveroja kuin muut liikennemuodot, lentoliput olisivat kalliimpia

Kaupallinen lentoliikenne nauttii kansainvälisesti suurista veronkevennyksistä. Lentoliikennettä on verotettu polttoaineverolla vuodesta 2008 asti, mutta Suomessa valtio tukee lentoliikenteen polttoainekustannuksia 63 miljoonan euron veronkevennyksillä vuosittain. Lisäksi lentomatkustajat eivät maksa kansainvälisistä matkoista arvolisänveroa. Hufvudstadsbladet pyysi Suomen luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energiakysymysten asiantuntija Otto Bruunia laskemaan, kuinka paljon lentoliput kustantaisivat kolmella eri reitillä, jos maksaisimme lipuista samat verot kuin muista liikennemuodoista.

Bruun laski hinnat lentolipuille Helsingistä Tukholmaan, Espanjan Malagaan ja Thaimaan Phukettiin. Lentolippujen alkuhinnat otettiin Finnairin nettikaupan halvimpien lippujen mukaan. Hinnat poimittiin elokuun alussa ja lennot toteutuisivat elokuun lopussa (Tukholmaan ja Malagaan) ja syyskuun alussa (Phukettiin). Tukholman lentolippuun ei otettu ruumalaukkuja. Kaikki liput olivat meno-paluu -lippuja.

Asiantuntijan laskelmien mukaan lippujen hinnat nousisivat lyhyillä matkoilla keskimäärin 50 euroa ja pitkällä lennoilla satoja euroja, jos lipun hintaan kuluttajalle sisältyisi polttoaine- ja arvonlisäverot.

Meno-paluu Helsingistä Malagaan voisi maksaa 300 euron sijaan yli 450 euroa

Bruunin mielestä olisi hyvä, että lentoliikenne joutuisi muiden kulkuvälineiden joukossa vastuuseen ympäristövaikutuksistaan verojen muodossa. Lentojen verohelpotukset tekevät niistä halvemman vaihtoehdon muihin kulkuneuvoihin, kuten juniin, busseihin ja laivoihin, verrattuna. Tämän takia Suomen sisällä voi olla edullisempaa lentää kuin kulkea junalla.

Asiantuntijan laskelmien mukaan meno-paluulippu välillä Helsinki-Vantaa-Tukholma maksaisi 103,47 euron sijaan 148,13 euroa, jos kuluttaja maksaisi myös lentoveron ja arvonlisäveron osuuden. Tässä tapauksessa polttoaineveroa tulisi maksaa 34,36 euron verran ja arvonlisäveroa 10,35 euron edestä. Lentolipun hinta nousisi 43,2 %.

Malagaan matkustaja joutuisi puolestaan pulittamaan 309,52 euron sijaan lipustaan 469,36 euroa. Hinta nousisi 51,3 % ja polttoaineveron osuus lipun hinnasta olisi 127,89 euroa. Arvonlisäveroa tulisi Etelä-Eurooppaan suuntautuvalle matkalle 30,95 euron edestä.

Kaukomatka Phukettiin maksaa tässä skenaariossa 792,28 euroa, mutta verojen nostaessa hintaa nousisi kokonaiskustannus 1194,09 euroon. Tästä polttoaineveron osuus olisi 322,58 euroa ja arvonlisäveron osuus 79,23 euroa. Prosentuaalisesti hinta nousisi 50,7 %.

Halpa lentolippuhan on kuluttajan kannalta hyvä, vai onko?

Lentolipun hintaan ei tällä hetkellä sisälly lennon tuottamat päästöt ilmakehään. Laskuesimerkin edestakaiset lennot Phukettiin tuottaisivat 1067 kiloa hiilidioksidipäästöjä, jota voidaan verrata Sitran elämäntapalaskurin hiilidioksiekvivalentteihin, jotka sisältävät myös muiden kasvihuonekaasujen vaikutukset. Elämäntapatesti on tehty yli 200 000 kertaa ja sen perusteella suomalaisten kulutuskeskiarvoksi vuodessa saadaan 7400 kg hiilidioksiekvivalentteina. Yksi kaukomatka lisää keskivertosuomalaisen hiilidioksidipäästöjä yli kymmenellä prosentilla vuodessa.

Ruotsissa otettiin käyttöön lentovero kuluttajille tämän vuoden huhtikuussa. Matkan pituudesta riippuen veron määrä vaihtelee kuudesta eurosta 40 euroon asti, joten vero on vasta pieni askel kohti oikean veron määrää ilman tukia. Suomessa tehtiin mielipidekyselyjä tämän vuoden aikana samankaltaisen veron käyttöönotosta ja suunnilleen puolet suomalaisista oli verotuksen käyttöönoton kannalla.

Bruunin mukaan lentoliikenteen ilmastovaikutuksen haittojen pienentämiseksi tarvittaisiin paljon tiukempaa verotusta, mutta Ruotsin kaltainen lentovero olisi Suomessakin askel oikeaan suuntaan. Lentovero toimisi myös osana ympäristökasvatusta ja saisi toivottavasti kuluttajat pohtimaan valintojensa seurauksia tarkemmin.

Lue lisää

> Så mycket skulle flygbiljetten kosta – om flyget betalade skatter (hbl.fi)

> Sitra elämäntapatesti

Koulutuspäiviä syksylle

Koulutuspäiviä syksylle

Syksy on perinteisesti koulunpenkille palaamisen aikaa. Työelämässäkin kouluttautumisen eduista pääsee joskus nauttimaan. Syksyksi on tarjolla koulutuspäiviä, luentoja, seminaareja, ajankohtaispäiviä ja tapahtumia ympäri Lounais-Suomen eri alojen taitajille.

Kestävää kehitystä ja matkailua

UNESCO:n kesäkoulu (Kulttuuritalo Poselli, Rauma 27.8. klo 9.30-12)

Turun yliopisto ja Università della Svizzera italiana järjestävät UNESCO:n kesäkoulun Suomessa. Kesäkoulun teemana on kehittää tapoja edistää kestävää matkailua maailmanperintökohteissa tieto- ja viestintätekniikan avulla. Kesäkoulu vierailee Raumalla 27.-29.8. ja maanantaina 27.8. tarjolla on yleisöluentoja, joihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Luennoitsijat ovat kulttuuriperinnön, kestävän kehityksen ja tieto- ja viestintätekniikan tutkijoita.

 

Vesistöaiheisia koulutuksia

Toiminnallinen Blue Care -päivä Rauman saaristossa 5.9.

Satakunnan ammattikorkeakoulun BlueSata-hanke järjestää syksyllä useita Blue Care -aiheisia tilaisuuksia. Blue Care -päivä järjestetään Rauman saaristossa Päivärannan tilalla Nurmeksessa. Päivän aikana on tarkoitus pohtia, miten erilaisia vesistökohteita voitaisiin hyödyntää enemmän oppimisen sekä kulttuurin näkökulmasta ja millaisia palveluja näistä teemoista voisi olla mahdollista rakentaa ja minkälaista yhteistyötä se vaatisi. Päivään osallistujien toivotaan olevan idearikkaita. Paikkoja tapahtumaan on rajoitetusti kuljetusjärjestelyjen takia ja tapahtuma järjestetään säävarauksella.

Päivän ohjelma:
9.00 Lähtö rannasta (Rokinnokka)
10.00 Kahvi ja johdatus päivän teemaan, Juhani Korpinen ja Päivi Granö
10.45 Luontoympäristö ja luovuus, Marjo Heino ja Maija Esko
12.00 Lounas
13.00 Kuullaan, nähdään ja reagoidaan ympäristöön, Hanna Elo
14.00 Työpajatyöskentely (työskentelyn lomassa kahvit)
16.00 Lähtö kotiin

Ilmoittaudu täällä 26.8. mennessä: https://elomake.samk.fi/lomakkeet/8241/lomake.html

Blue Care -työpaja Kaskisissa 19.9

Lisää tapahtumasta ja Blue Care -termin merkityksestä täällä. Työpaja on suunnattu yrittäjille tai yrittämisestä kiinnostuneille ja se järjestetään Bladhin talolla Kaskisissa. Ilmoittautuminen viimeistään 9.9. osoitteessa: https://elomake.samk.fi/lomakkeet/8272/lomake.html.

Satakunnan rannikon luontoarvot ja kulttuuriperintö matkailussa 1.-3.10. (Rauma, Pori ja Merikarvia)

BlueSata -hanke järjestää syksyllä kolme koulutuspäivää, yhden Raumalla (1.10.), Porissa (2.10.) ja Merikarvialla (3.10.). Koulutuksissa on paikallinen näkökulma ja koulutuksien sisältönä on mm.Selkämeren luonto- ja kulttuuriarvot, keskeiset vetovoimatekijät, Selkämeren erityispiirteet suhteessa muihin merialueisiin ja konkreettisen tiedon tarjoaminen alueen matkailukäytön mahdollisuuksista ja rajoituksista. Koulutuksien tarkoituksena on tarjota eväistä tarinallistamiseen ja paikallisten vetovoimatekijöiden hyödyntämiseen matkailutuotteissa. Koulutuksissa on luentojen lisäksi työpajoja. Ilmoittautuminen koulutuspäivään tapahtuu 15.8. mennessä sähköpostilla osoitteeseen jaana.ruoho@samk.fi.

 

Paimionjoki-yhdistyksen joen kulttuurihistoriaan ja ekologiseen tilaan liittyviä luentoja

Vedestä virtaa ja viihtymistä – avovesiliikunta ja -elämyspalveluita matkailijoille (Pori 18.10. klo 9-15)

Koulutuspäivä on suunnattu satakuntalaisille yrittäjille ja elinkeinojen kehittäjille. Koulutuksen sisältöön kuuluu aamupala, luento, lounas ja työpaja. Ilmoittauminen 1.10. mennessä osoitteeseen jaana.ruoho@samk.fi.

Paimionlahden muinaisuus (Paimiosali, Paimio 16.8. klo 18-19.30)

Luennoitsija Eeva Raike (arkeologi, maisemantutkimuksen yliopistonlehtori) avaa Paimionlahden historian kerroksia ja sitä, miltä lahti on aikoinaan näyttänyt. Tapahtumaan ei ole ennakkoilmoittautumista.

Meltolan muistin maisema (Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus, Paimio 25.8. klo 19-14)

Muisteluhetki ja muistelukävely järjestetään Meltolan maiseman menneisyydessä tutustuen alueen tiiliteollisuuden, sillitehtaan, puukenkätehtaan sekä kalastuksen ja viljelysmaiden historiaan. Paikalle on kutsuttu henkilöitä, joilla on alueelta kerrottavia muistoja. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua viimeistään tiistaina 21.8. osoitteeseen elina.tuomarila@somero.fi tai puhelimitse 0400 211 857. Osallistujamäärä on rajattu 40 henkilöön.

Purojen, ojien & jokien kulttuurihistoriaa ja havaintoja nykyhetkessä (27.9. klo 19-21 Marttilan kirjasto, Marttila ja 4.10. 18-19.30 Elisenvaaran koulu, Kyrö)

Luennoilla käsitellään puro- ja ojaympäristöjen muuttuneita merkityksiä. Aikaisemmin pieniäkin vesistöjä käytettiin uimiseen, pyykkäämiseen tai saunaveden ottoon, mutta nykyään ojien käyttö on vähäistä. Käytön historiaa käydään läpi sekä Marttilan Hirvasojan että Pöytyän Tarvasjoen tiimoilta. Ilmoittautuminen tapahtumiin on vähintään 5 päivää ennen tapahtumaa tällä sivulla tai vaihtoehtoisesti numeroon 040 6722 969.

Maatalouden vesienhoitoa & perinnemaisemia Paimionjoen vesistöalueella (10.10 klo 18.-19.30 Kiiruun koulukeskus, Somero, 17.10. klo 18-19.30 Kirjaston Koskisali, Koski TI ja 29.11. klo 18-19.30 Paimiosali, Paimio)

Perinnebiotoopeista ja niiden hoidosta puhutaan, mutta miten maatilan perinnemaiseman tunnistaa ja miten sitä voisi omalla toiminnallaan hoitaa? Ajankohtaiskatsauksia antaa maatalous- ja ympäristöneuvoja Eriika Lundström. Tilaisuudet ovat hengeltään keskustelutilaisuuksia.

Pienvesistöjen kansalaistaidot (11.10. klo 18-19.30 Elisenvaaran koulu, Kyrö, 18.10. 19-20.30 Marttilan kirjasto, Marttila, 31.10. klo 18-19.30 Kiiruun koulukeskus, Somero, 1.11. klo 18-19.30 Kirjaston Koskisali, Koski TI, 20.11. klo 18-19.30 Paimiosali, Paimio ja 21.11. klo 18-19.30 Tarvasjoen koulu, Tarvasjoki)

Luennoitsija Janna Tolonen, iktyonomi ja vesiasiantuntija, opastaa kotiseututoimijoita, paikallisyhteisöjä, maanomistajia ja yksityishenkilöitä pienvesien tunnistamiseen, huomioimiseen, käytännön talkootoimintaan ja seurantaan. Syksyn 2018 aikana pienvesiä tarkastellaan luennoilla ja ja keväällä on tarkoitus vierailla Paimionjoen vesistöalueella ja järjestää puronkunnostustapahtumia.

Lisätietoa Paimionjoki-yhdistyksen luennoista ja tarkemmat järjestämispaikat täältä.

 

Puurakentamisen ajankohtaiskatsaus ja edellytykset

6kaupunkien puuseminaari (3.10. klo 13-17 Turku)

6kaupungit järjestää puuseminaarin, jonka tarkoituksena on tukea Ympäristöministeriön puurakentamisen kehittämisohjelmaa. Tavoitteena on vauhdittaa puun käyttöä niin kaupunkien rakentamisessa, julkisessa rakentamisessa kuin suurissa puurakenteissa, esimerkiksi silloissa ja halleissa. Seminaarin aiheita ovat puurakentamisen tilannekatsaus ja kehitystarpeet kaupungeittain, puurakentamisen säädökset (paloturvallisuus, järjestelmät ja kaavat), tila- ja suurelementtien rakentamisen sekä toteutus ja edellytykset kaavalta. Tapahtuma on suunnattu mm. kaupunginhallitukselle, -valtuustolle, ympäristölautakunnalle, kaavoittajille, rakennusvalvonnalle, suunnittelijoille, rakennuttajille, sijoittajille, arkkitehdeille ja kaikille rakentamisesta kiinnostuneille.

 

Saaristoon ilman omaa venettä

Saaristoon ilman omaa venettä

Kiinnostaisiko saaristomatkailu, mutta et omista venettä? Yrittäjät tarjoavat ratkaisuja saaristoihin tutustumiseen kaikille

Kansallispuistot ja historiakohteet ovat suosittuja määränpäitä kotimaanmatkailussa. Suomessa on useampia merellisiä kohteita, jotka moni jättää väliin veneettömyyden takia. Tällaisia kohteita ympäri Suomen ovat esimerkiksi Itäisen Suomenlahden kansallispuisto, Tammisaaren saariston kansallispuisto, Selkämeren kansallispuisto, Perämeren kansallispuisto, Merenkurkku, Svartholman merilinnoitus ja Vallisaari. Paikallinen kohde Lounais-Suomessa on tietenkin Saaristomeren kansallispuisto, joka on tavoitettavissta ainoastaan meriteitse.

Saaristomeren kansallispuisto sijaitsee Saaristomeren eteläreunalla. Merialueen asutuille saarille on maksutonta yhteysalusliikennettä. Kansallispuiston alueita sijaitsee osalla näistä saarista, kuten Högsårassa, Holmassa, Jurmossa, Utössa, Björkössä ja Berghamnissa. Yhteysalusliikenteen lähtöpaikkoihin on julkiset kulkuyhteydet niin Turusta kuin Helsingistä.

ukkkospilvia_mantereella_sappi2012_sanna-mari_rivastoSaaristomatkailu tuo vastapainoa arjen kiireelle. Kuva: Sanna-Mari Rivasto

Yhteysalusten lisäksi alueella toimii jopa 13 venekuljetusyrittäjää yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Yhteistyö varmistaa kumppanien laadun ja sitoutumisen kestävän luontomatkailun periaatteisiin. Venekuljetuksia järjestetään tilaus- ja vesitaksiperiaatteilla. Lisäksi osalta toimijoista veneen voi myös vuokrata.

Saaristoon pääsee kulkemaan myös lihasvoimalla. Metsähallituksella on yhteistyökumppaneina myös useita tahoja, jotka vuokraavat kajakkeja. Monet toimijat myyvät kajakkiretkiä, jotka sopivat aloitteleville merimelojille. Saaristoon on mahdollista kulkea myös yhteysalusten kyydissä pyörän kanssa.

Kunkin luontokohteen yhteistyöyrittäjät ja kulkuyhteydet löytyvät Metsähallituksen ylläpitämästä luontoon.fi -palvelusta kohteiden kartat ja kulkuyhteydet -välilehdiltä.

Lue lisää

> Luontoon.fi

> Saaristomeren kansallispuiston yhteistyötahojen palvelut