luonto

Etusivu / Postit "luonto"

Maisemat esiin!

Suomen parasta maisemahanketta etsitään nyt kuudetta kertaa

Ympäristöministeriö kutsuu ehdokkaiksia hankkeita, joilla on onnistuneesti hoidettu, suojeltu tai suunniteltu maisemia. Ehdotuksia voi jättää 7.9.2018 saakka.

Paras hanke palkitaan ja kaikki muutkin osallistuneet esitellään Maisemasymposiumissa, joka järjestetään Helsingin Säätytalolla 19.10.2018. Voittajasta tulee Suomen edustaja tavoittelemaan Euroopan Neuvoston maisemapalkintoa.

Vuoden maisemateko valitaan nyt neljättä kertaa

Maa- ja kotitalousnaisten järjestämän kilpailun teema on Laita hyvä kiertämään. Tänä vuonna halutaan erityisesti kiinnittää huomiota hoidon jatkuvuuden turvaamiseen, kierrätettävien materiaalien ja rakennustarvikkeiden käyttöön ja hoitotoimenpiteistä syntyvän materiaalin jatkohyödyntämiseen.

Ilmastonmuutos mikromuovejakin isompi uhka Itämerelle

Turun Sanomat 31.1.2018

Itämeri uhkaa laimentua järveksi. Meren lämpötila nousee ilmaston lämmetessä. Sateet ja valumat voivat lisääntyä, mikä voi merkitä meren suoleaisuuden vähenemistä. Näin pohtii Åbo Akademissa vieraileva professori Per Jonsson.

Åbo Akademi avasi uuden poikkitieteellisen merentutkimuskokonaisuuden. Turun kaupunki lahjoitti Åbo Akademille miljoona euroa merentutkimuksen professuuriin, joka täytetään lähiaikoina.

TS_31-1-2018d

Saaristometsien monimuotoisuus 8.2. Turussa

Saaristometsien monimuotoisuus, uhat ja turvaaminen

WWF Suomen metsäasiantuntijan, maatalous- ja metsätieteen tohtori Panu Kuntun esitelmä aiheesta Forum Marinumissa (Linnankatu 72, Turku) torstaina 8.2.2018 klo 17.30.

Kemiönsaarella asuva Kunttu on laatinut väitöskirjansa Saaristomeren metsien monimuotoisuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Voimaperäinen metsätalous on johtanut metsäluonnon monimuotoisuuden hupenemiseen kaikkialla Suomessa. Saaristometsissä monimuotoisuus on erityisen rikasta. Riittämätön suojelutilanne ja avohakkuisiin perustuva metsänhoito on aiheuttanut luonnon voimakkaan uhanalaistumisen ja vanhojen metsien vähenemisen.

Minkälaista metsäpolitiikkaa Suomessa tarvittaisiin? Miten uhanalainen metsäluonto voitaisiin pelastaa? Miten metsänhoitoa pitäisi kehittää luontoarvot paremmin huomioivaksi? Minkälaisia erityispiirteitä saaristometsillä on ja miten siellä kannattaisi toimia?

Lue lisää > Facebook

Koulujemme lähivedet -toimintamallissa mukana yli 60 koulua

Koulujemme lähivedet -toimintamallissa mukana yli 60 koulua

Koulujemme lähivedet -hanke on saanut maakunnassa innostuneen vastaanoton. Valonia kouluttaa opettajia lähivesien tarkkailuun.

Valonian vetämään koulutustoimintaan on ilmoittautunut mukaan 38 varsinaissuomalaista peruskoulua. Salosta mukaan on tulossa peräti yhdeksän koulua ja esimerkiksi Ruskolta kaikki kunnan peruskoulut. Toiminta pyörähtää helmikuussa käyntiin opettajien koulutuksilla.

Lisäksi Ympäristö Nyt -haasteareenalla on jo aiemmin mukaan liittyneitä kouluja, jotka eivät ole mukana Valonian hankkeessa. Samoin SYKEn Ihan pihalla -hankkeessa on samassa hengessä mukana useita kouluja. Yhteensä vesiympäristökasvatuksen toimintamalliin on näin sitoutunut jo yli 60 koulua.

Lue lisää Valonian joulukuun uutiskirjesstä >> Opettajia koulutetaan lähivesien tarkkailuun

 

Kokemäenjoen vesivisio 2050

Kokemäenjoen vesivisio 2050

Kmj_VesistöaluekarttaKokemäenjoen vesistöalueen vesivisiossa keskitytään seitsemään eri teema-alueeseen:

  • Bio- ja kiertotalouden alusta
  • Eliöiden elinympäristö
  • Kulttuuri- ja asuinympäristö
  • Virkistyksen ja hyvinvoinnin lähde
  • Yhdyskuntien vesihuollon pohja
  • Elinkeinotoiminnan perusta
  • Vesien tilan ja hallinnan haastaja

Vesistöalueen kestävä kehittäminen edellyttää kaikkien teema-alueiden huomioimista, tasapainoista kehittämistä ja yhteensovittamista.

Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050

”Kokemäenjoen vesistöalue on toiminnoiltaan Suomen monipuolisin ja vetovoimaisin vesistöalue, jolta on yhteys Selkämereen saakka.

Veden arvo tunnistetaan eri toiminnan tasoilla ja vastuu vesistä koetaan yhteiseksi. Tasapainoisesti yhdessä hoidettu vesistöalue pinta- ja pohjavesineen luo kestävää vaurautta ja hyvinvointia alueen maakuntiin.

Hyvälaatuinen ja monimuotoinen vesiympäristö varmistaa vesiin kytkeytyvät ekosysteemipalvelut. Niille rakentuvat luotettava vesihuolto, täysipainoinen virkistyskäyttö ja uudenlaiset ansaintamahdollisuudet ekologisesti ja taloudellisesti yhteen sovitettuna.

Uudet menetelmät ja ratkaisut ovat osa aktiivista toimintaa. Vesiin liittyvät kulttuuriympäristöt muodostavat luonnollisen ja arvostetun osan vesistöalueen elinympäristöä ja liiketoimintaa. Vesiin liittyvät riskit on tunnistettu ja niitä hallitaan aktiivisesti ja älykkäästi.”

Lue lisää >> Hämeen järviltä Satakunnan suistoon – Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050 (ymparisto.fi/vesivisio2050)

Luonnon kirjo -uutiskirje 4/2017

Luonnon kirjo 4/2017

Uusimmassa uutiskirjeessä

  • 100 vuotta luonnon kirjoa. Virstanpylväitä ja kohtalonhetkiä itsenäisyyden vuosikymmeniltä.
  • Hyvinvointia luonnosta
  • Meren aarteet – tutkimusmatka Suomenlahdelta Perämerelle
  • Metsäpeura valokeilassa
  • METSO-ohjelman toteutus etenee
  • Luonnontila-portaaliin uutta tietoa geenivaroista ja ekosysteemipalveluista.

Lue koko kirje >> luonnonkirjo.fi

Luontomatkailureitteihin haetaan lupia

 
Kaarinan, Liedon, Paimion ja Sauvon yhteinen hanke virkistys- ja luontomatkailureittien kehittämiseksi on edennyt vaiheeseen, jossa maanomistajien, tiekuntien ja yksityisteiden omistajien kanssa ryhdytään laatimaan sopimuksia reittien perustamisesta.

Hankkeessa on laadittu yhteiset sopimusmallit polkujen ja pyöräilyreittien perustamiseen kuntien ja maanomistajien, tiekuntien tai yksityisteiden omistajien välille. Laadintaan on haettu apua mm. Metsähallituksesta ja MTK:sta. Sopimusmallit toimitetaan vielä hyväksyttäväksi kuntapäättäjille. Tavoitteena on, että suurin osa sopimuksista olisi tehty ensi vuoden alkupuolella.

– Sopimuksilla turvataan maanomistajan oikeudet, mahdollinen korvauksen määrä ja mahdollisuus vetäytyä sopimuksesta, sanoo projektipäällikkö Jouko Parviainen.

Moni maanomistaja on luvannut antaa käyttöoikeuden polulle tai taukopaikalle ilmaiseksi tai nimellistä korvausta vastaan.

– Uskon, että hyvät reitit tuovat enemmän ihmisiä luontoliikunnan pariin, antavat elämyksiä ja opettavat arvostamaan luontoa, kommentoi paimiolainen maanomistaja Hannu Nurmi.

Myönteinen vastaanotto

Eri reittivaihtoehdoista on käyty alustavia neuvotteluja pitkin syksyä. Maanomistajat ja tiekunnat ovat kiitelleet hanketta siitä, että heidät on otettu mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Useimmat reitit noudattavat nykyisiä teitä tai polkuja, ja liikkumisen keskittäminen merkitylle reitille koetaan paremmaksi kuin hajautuminen useille teille ja poluille.

– Olemme saaneet hyviä ehdotuksia reittien linjauksista, ja suhtautuminen on muutenkin ollut myönteinen. Kuntalaisten virkistys- ja liikuntamahdollisuuksien parantaminen on koettu tärkeäksi. Lisäksi reitistöjen on ymmärretty tuovan uusia asiakkaita alueen matkailuyrityksiin, kertoo ympäristösuunnittelija Iiris Kallajoki.

Luontomatkailu ja erityisesti retkipyöräily kehittyvät muuta matkailua nopeammin. Pyöräreittejä on perustettu tai suunnitteilla eri puolilla Varsinais-Suomea, kuten Salossa ja Kemiönsaarella, Paraisilla ja Someron seudulla. Muualla maassa reittejä on viime aikoina valmistunut esimerkiksi Kontiolahdelle, Limingalle, Pieksämäelle, Puumalaan ja Ylläkselle.

Työpajoissa innokas osanotto

Hanke järjesti syksyllä 16 paikallista työpajaa, joihin saatiin odotettua enemmän osallistujia myös eri yhdistyksistä, urheiluseuroista, organisaatioista ja yrityksistä. Työpajoissa on koottu tietoa reittivaihtoehdoista, polkujen kunnostustarpeista, nähtävyyksistä, maisemakohteista ja reittien varrella sijaitsevista palveluista.

Kallajoen mukaan osanottajilta on saatu arvokasta asiantuntemusta eri käyttäjäryhmien, kuten lapsiperheiden ja liikuntarajoitteisten, mahdollisuudesta luontokokemuksiin. Lisäksi on etsitty ratkaisuja reittien ja taukopaikkojen ylläpitoon.

Lue lisää > Varsinais-Suomen Yrittäjä/Y-lehti

Rannikkoaluesuunnitelmien laatiminen alkaa Satakunnassa

Tavoitteena meri- ja rannikkomatkailun kehittyminen

Satakuntaliitossa on käynnistynyt kahden rannikkoalueiden kestävään käyttöön liittyvän suunnitelman laatiminen. Suunnitelmissa keskitytään meri- ja rannikkomatkailun kehittämiseen Selkämeren rantavyöhykkeellä sekä Kokemäenjoen ja sen merellisen vaikutusalueen ekosysteemipalveluihin. Suunnitelmaluonnokset on tarkoitus saada nähtäville viranomaisille sekä alueen muille sidosryhmille maalis-huhtikuun 2018 aikana ja niiden valmistelua jatketaan aina vuoden 2018 loppuun.

Laaja kokonaiskuva rannikkomatkailun nykytilasta ja kehittämissuunnista

Matkailuun liittyvän rannikkoaluesuunnitelman tavoitteena on luoda laaja kokonaiskuva meri- ja rannikkomatkailun nykytilasta sekä tunnistaa potentiaalisia alueita, joilla matkailijamääriä olisi mahdollista lisätä tulevaisuudessa. Toisaalta suunnittelutyössä tuodaan esiin tilanteita, joissa nykyinen alueidenkäyttö rajoittaa alueen kehittämistä matkailun kannalta tai joilla matkailun lisääminen voi aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia.

Valmisteilla olevassa Satakunnan maakuntaohjelmassa luontomatkailulle ja elämystaloudelle asetetaan huomattavia kasvutavoitteita. Selkämeren rannikko- ja saaristoalueet muodostavat monimuotoisen kokonaisuuden, joka kiinnostaa matkailijoita mm. puhtaan meriveden, monipuolisen saaristoluonnon ja kulttuurihistoriallisten arvojensa vuoksi. Toisaalta ihmistoiminta on Selkämeren rannikkoalueella aktiivista, mikä asettaa omat rajoitteensa matkailun kehittämiselle.

Matkailun kehittäminen ja alueen vetovoiman lisääminen ovat sidoksissa mm. ympäristön nykytilaan, olemassa oleviin liikenneyhteyksiin sekä alueen palvelutarjontaan. Tästä syystä matkailualan kehittäminen edellyttää yksittäisten kaavaratkaisuiden sijaan strategista suunnittelua, jossa maankäyttöä ja alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvoja tarkastellaan laaja-alaisesti sekä niiden tarjoaman matkailupotentiaalin että matkailusta aiheutuvien ympäristövaikutusten näkökulmasta.

 Ekosysteemipalvelut Kokemäenjokea koskevan suunnittelun pohjana

Kokemäenjoen alueen nykytilan kuvaus ja muutospaineiden arviointi tehdään ekosysteemipalveluihin tukeutuen. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon tuottamia palveluita, jotka ovat tärkeitä ihmisten ja yhteiskuntien kannalta. Yleensä ekosysteemipalvelut jaetaan aineellisiin (mm. materiaalien tuotanto, marjat) ja aineettomiin hyötyihin (mm. virkistyskäyttö), jotka tullaan kaikki huomioimaan osana ekosysteemipalveluiden arviointia.

Kokemäenjoki ja sen suistoalue muodostavat monimuotoisen kokonaisuuden, jolla on huomattava merkitys niin luonnon monimuotoisuuden, kulttuurihistorian kuin elinkeinotoiminnankin näkökulmasta. Vesistöreitin merkitys ja se, mikä nähdään tärkeänä, kuitenkin vaihtelee eri sidosryhmien välillä, mikä voi aiheuttaa vastakkainasettelua alueidenkäyttöön ja toimintojen sijoitteluun liittyvissä kysymyksissä.

Kokemäenjoen vesistöalueelle laaditaan syksyn 2017 aikana valuma-alueen kattava tulevaisuusvisio, jossa määritellään koko vesistöalueen tilan yleiset tavoitteet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Vesivisiotyötä tehdään ylimaakunnallisena yhteistyönä Satakunnan, Pirkanmaan ja Hämeen alueella ja sitä vetää Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Satakuntaliitto jatkaa Kokemäenjoen tulevaisuusvision työtä osana rannikkoaluesuunnittelua, johon linkittyvät varsinaisen jokireitin ohella jokisuistoon ja sen ulkopuolisen merialueen tilaan ja toimintaan liittyvät kysymykset.

Lue lisää > Satakuntaliitto