luonto

Etusivu / Postit "luonto"
Kokemäenjoen äärellä 21.11. Pori

Kokemäenjoen äärellä 21.11. Pori

Kuva_Kokemaenjoki_rantalapsia_JohannaLantto_500x334pxKokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen

Vesivisioseminaari keskiviikkona 21.11.2018 klo 14.00−17.30 Porin yliopistokeskuksessa, auditoriossa 125.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

Tutustu seminaariohjelmaan Kokemäenjoki_Vesivisio-seminaari_211118

Metsä lisää hyvinvointia myös lapsilla

Metsä lisää hyvinvointia myös lapsilla

SYKE 31.8.2018

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan luonnon läheisyydellä on selkeästi myönteisiä vaikutuksia lapsen kehitykseen. Parhaimmillaan lähiluonto nivotaan osaksi koulujen opetussuunnitelmaa.

SYKE on analysoinut Kestävä hyvinvointi -hankkeessa paikkatietojen avulla viheralueiden etäisyyttä kouluista. Kaupunkiseutujenkoulujen lähistöllä on puistoja, mutta metsään on usein pitkähkö matka.

Lue lisää >> Katso onko lapsesi koulu lähellä metsää (syke.fi)

Pohjavesi on yhteinen aarteemme

Satakunnan Kansa 1.9.2018

Köyliönjärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Reetta Hulmi käsittelee kirjoituksessaan valuma-alueen vesitalouden haasteita.

  • Kokemäen ja Säkylän rajalle on suunniteltu Kuninkaanmännyn vedenottamoa
  • Soiden ennallistaminen pidättämään valumavesiä ja parantamaan pohjavesitasetta

Kuninkaanmännyn vedenottohakemus kommentoitavaissa 17.9.2018 asti

> Aluehallintoviraston lupatietopalvelu avi.fi/muistutus > Asia: Kuninkaanmännyn pohjavedenottamo

SK_1-9-2018a

Valonian tuorein uutiskirje

Lue Valonian uusin uutiskirje

Aiheina:

  • Harrastetaksin toimintamahdollisuuksia selvitetään Turun seudulla
  • Energiayrityksiä etsitään saman pöydän ääreen kuntien kanssa
  • Terveellisempi liikenneympäristö suunnitellaan yhdessä
  • Virtavesikunnostukset käyntiin talkoohengessä
  • Asukkaat aktivoituneet – jätevesineuvojilla vilkas kesä
  • Taloyhtiön energiaremonteissa maltti kannattaa
  • Lähde mukaan jalostamaan avointa virkistysdataa hyötykäyttöön
  • Hajajätevesiristeilyllä tiivistetään alan yhteistyötä

Lue lisää > Valonian uutiskirje – elokuu 2018

METSO-ohjelmaan etsitään jatkuvasti uusia kohteita

Mikä ihmeen METSO?

METSO on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma, jonka tarkoituksena on turvata metsiemme monimuotoisuus myös Suomen väestörikkaimmalla ja kasvavimmalla alueella. Ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen sekä vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2025 mennessä. METSO sai alkunsa maa- ja metsätalousministeriön yhteishankkeena, joka perustuu valtioneuvoston periaatepäätöksiin. Ohjelman käynnistänyt periaatepäätös tehtiin jo vuonna 2008 ja se uudistettiin vuonna 2014.

Periaatepäätöksessä 2014 asetettiin tavoitteeksi, että maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi, hankitaan valtiolle tai rauhoitetaan määräajaksi yhteensä 96 000 hehtaaria vuoteen 2025 mennessä. Tästä valtion maiden osuus on 13 000 hehtaaria. Lisäksi ympäristötuella ja luonnonhoitohankkeilla turvataan yhteensä 82 000 hehtaaria talousmetsien luontokohteita vuoteen 2025 mennessä.

Metsänomistajien ohella ohjelman keskeisiä toteuttajia ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Metsäkeskus sekä Metsähallitus. Metsäsektorin toimijat kuten Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto, metsänhoitoyhdistykset ja metsäteollisuusyritykset sekä luonnonsuojelujärjestöt ja Suomen Kuntaliitto ovat mukana yhteistyössä.

Lisäksi METSO-ohjelmassa toteutetaan metsien suojelutavoitteita tukevaa viestintää, koulutusta, tutkimusta, luonnonhoidon kehittämistä sekä pyritään parantamaan metsänomistajien sekä ympäristö- ja metsäsektorien välistä yhteistyötä.

Markku Meriluoto

METSO-ohjelman kohde on usein puustoltaan vanhaa, hoitamatonta ja monimuotoista. Kuva: Markku Meriluoto

Metsänomistajalle METSO on vapaaehtoista suojelua

Ohjelman avulla yksityiset metsänomistajat voivat suojella metsiensä monimuotoisuutta. Metsänomistaja voi suojella metsäänsä joko määräaikaisesti tai pysyvästi tai toteuttamalla luonnonhoitotöitä. METSO on metsänomistajille aina täysin vapaaehtoista ja valtio maksaa METSO-ohjelman mukaisesta suojelusta ja luonnonhoidosta korvausta. Korvauksen määrä riippuu alueen pinta-alasta, metsätyypistä ja metsänomistajan valitsemasta suojelutoimenpiteestä.

Ohjelmalla suojellaan metsiä, jotka ovat luonnonarvoiltaan monipuolisia ja eliölajien elinympäristöinä erityisen arvokkaita. Tällaisia metsäisiä elinympäristötyyppejä on arvioitu olevan kymmenen erilaista: lehdot; monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät; monimuotoisuudelle merkittävät suot; vesistöjen lähimetsät, tulvametsät ja metsäluhdat; metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot; kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden elinympäristöt; harjujen paahdeympäristöt; puustoiset perinnebiotoopit; ja lopuksi maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet.

Elinympäristöt on jaettu kolmeen laatuluokkaan mm. puuston rakennepiirteiden perusteella. Luokan I ja II kohteet ovat monimuotoisuudelle merkittävimpiä ja erityisen mielellään ohjelmaan otetaan alueita, joilla yhdistyy useampi erilainen elinympäristö. METSO-ohjelman elinympäristöt arvioi paikallisen ELY-keskuksen asiantuntijat.

METSO-ohjelmassa metsänsuojelua voi toteuttaa kolmella eri keinolla; perustamalla pysyvän suojelualueen, suojelemalla alueen määräaikaisesti tai tekemällä suunnitelmallista luonnonhoitoa. Pysyvän suojelualueen perustaminen tehdään perustamalla joko yksityinen suojelualue, jossa omistusoikeus säilyy tai myymällä alue valtiolle. Kummastakin vaihtoehdosta maksetaan korvaus, joka on metsänomistajalle verovapaa.

Arvokkaan metsäalueen voi suojella myös määräaikaisesti. Sopimus voidaan tehdä joko 10 tai 20 vuodeksi, jolloin omistusoikeus pysyy nykyisellä omistajalla. 10 vuoden sopimuksessa metsä jätetään metsätalouskäytön ulkopuolelle ja maksettava korvaus perustuu puuston laskennalliseen arvoon. 20 vuoden sopimuksessa metsä rauhoitetaan määräajaksi ja rauhoittaja on oikeutettu verovapaaseen korvaukseen.

Luonnonhoitoa puolestaan voi toteuttaa suunnittelemalla hankkeen, hakemalla hankkeelle sopivan ja vastuullisen tekijän ja toteuttamalla hankkeen. Metsäkeskus myöntää hankkeisiin Kemera-tukea ja avustaa prosessissa.

Lue lisää

> metsonpolku.fi

> Tietoa METSO-ohjelman eri vaihtoehdoista

> Retkeile METSO-ohjelman metsissä

Suomalaiset ehdottivat kohteita Unescon maailmanperintölistalle

Ympäristöministeriö ja Museovirasto selvittivät tavallisten suomalaisten mielipiteitä sopivista kohteista

Unesco ylläpitää maailmanperintökohteiden listaa, johon kuuluu yhteensä yli 1000 kohdetta eri puolilla maailmaa. Listalle pääsy ei ole helppoa, sillä kohteen pitää olla luonnon- tai kulttuuriympäristönsä puolesta ainutkertainen koko maapallon mittakaavassa. Kukin maa ylläpitää aieluetteloa, josta ehdotetaan kohteita varsinaiseen maailmanperintöluetteloon. Unescon listalle lisätään vuosittain 20-30 kohdetta.

Suomessa on tällä hetkellä seitsemän maailmanperintökohdetta. Listan ainoa suomalainen luontokohde on Merenkurkun saaristo. Kulttuuriperintökohteita ovat Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue sekä Struven ketju.

Aieluetteloa tulee ajoittain päivittää ja osana tämänkertaista päivitystä asiasta vastaavat ympäristöministeriö sekä Museovirasto päättivät antaa puheenvuoron pelkkien asiantuntijoiden sijaan myös tavallisille kansalaisille. Tänä kesänä järjestettiin kaikille avoin kysely, johon kansalaiset saivat ehdottaa listalle mielestään sopivia kohteita.

Merenkurkku / HeliFoto

Rönnskärin saari Merenkurkussa. Kuva: HeliFoto

Kysely keräsi 178 ehdotusta, joista noin kuudessakymmenessä ehdotettiin eri kohteita

Koska listalle saa ehdottaa sekä luonto- että kulttuuriperintökohteita, on potentiaalisten kohteiden kirjo laaja. Tämä totetui myös kansalaisten ehdotuksissa. Perinteistön kulttuuriperintökohteiden, kuten Turun Aurajokivarren ja Vanhan Porvoon lisäksi ehdotuksiin mahtui mm. Malmin lentoasema, Saimaan saaristo sekä Itämeren majakat. Joku vastaajista oli kokenut myös perussuomalaisen miehen Unescon kulttuuriperintöstatuksen arvoiseksi.

Lounais-Suomen alueelta ehdotettiin aikaisemmin mainittua Aurajokivartta, Saaristomeren paleogeologiaa Paraisilla, Kauppilan umpipihaa Laitilassa, Seilin saaren kirkkoniemeä ja vanhaa hospitaalia,  Harjavallan voimalaitosta ja Satalinnan sairaalaa ympäristöineen, Laivanrakentajainkylää Turussa ja Pyhämaan Uhri kirkkoa Uudessakaupungissa. Ympäri maata olevia ehdotettuja kohteita olivat sauna- ja avantouintipaikat, suomalainen monimuotoinen metsä, Suomen merimajakat ja Itämeren hylyt.

Asiantuntijat käyvät kaikki kyselyssä ehdotetut kohteet läpi. Luonnonperintökohteet käydään läpi ympäristöministeriön ja Metsähallituksen yhteistyönä, ja Museovirasto tekee kulttuuriperintökohteista esityksen opetus- ja kulttuuriministeriölle. Aieluetteloon harkittavien kohteiden kehittämistä jatketaan kohteiden omistajien ja hallinnoijien kanssa.

Suomen päivitettyyn aieluetteloon valitaan korkeintaan neljä kohdetta, jotka voivat edustaa kulttuuri- tai luonnonperintöä. Luettelon kohteita esitetään Unescolle maailmanperintökohteiksi seuraavan 10 vuoden aikana.

Lue lisää

> Suomalaiset ehdottivat uusia luontokohteita UNESCOn maailmanperintöluetteloon

Mennään metsään -kampanja käynnistyy

Mennään metsään -kampanja käynnistyy

Yleisradio käynnistää kampanjan metsän ja jokamiehenoikeuksien juhlistamiseksi Suomen luonnon päivänä 25.8.2018

Mennään metsään -kampanja alkaa elokuun lopulla ja huipentuu metsäviikkoon 1.-7.10.2018. Kampanjan aikana Yle tuo metsän aktiivisemmin esiin radiossa, televisiossa ja internetissä. Kampanjassa pohditaan sitä, kuinka tärkeä metsä nykyaikana on suomalaisille ja onko metsä vielä ajanviettopaikka. Mennäänkö metsään yhä ulkoilemaan, marjastamaan, sienestämään, rauhoittumaan tai suunnistamaan?

Suomalaisten on aina ollut helppo mennä metsään, sillä maassamme vallitsevat jokamiehenoikeudet takaavat jokaiselle oikeuden nauttia luonnosta kulkemisesta vapaasti. Kampanjalla halutaankin kiinnittää myös huomiota tähän etuoikeuteen, mikä meillä suomalaisilla on ja mitä olisi mahdollista eduskunnan taholta heidän niin halutessaan muuttaa. Yksi osa kampanjaa onkin ehdottaa jokamiehenoikeuksia Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle, jolloin Suomen valtion pitäisi jatkossakin suojella jokamiehenoikeuksia. Tähän liittyen Ylen sivuille tulee syys-lokakuussa laskuri, johon saa merkitä metsässä käymisensä määrän kahtena syksyisenä viikkona 24.9-7.10. Ahkera metsässäkäynti kertoo jokamiehenoikeuksien tarpeellisuudesta ja arvostamisesta.

KONICA MINOLTA DIGITAL CAMERA

Suomalaisille metsä on yleensä tuttu ja turvallinen paikka. Kuva: Anssi Koskinen

Radio- ja televisio-ohjelmaa metsän siimeksestä syys-lokakuussa

Syyskuussa Yle näyttää sunnuntai-iltaisin neliosaisen dokumenttisarjan Elävät puut. Sarjassa pureudutaan puiden maailman erilaiseen aikakäsitykseen, jossa kasvu tapahtuu hitaasti ihmisen hektiseen elämään verrattuna. Puita on ollut olemassa satoja miljoonia vuosia. Pitkä, hidas ja paikalla pysyvä elämä on kehittänyt puille merkillisiä ominaisuuksia, joiden avulla ne kasvavat, lisääntyvät, kilpailevat valosta ja tekevät yhteistyötä. Puut tietävät ilman silmiä ja korvia mitä niiden ympärillä tapahtuu ja muistavat ilman aivoja. Dokumenttisarja esitetään sunnuntaisin YLE tv1 -kanavalla 9.9.-30.9. klo 18.15 alkaen.

Mennään metsään -kampanja huipentuu lokakuun alussa metsäviikkoon, jolloin Yle leiriytyy Evolle. Se on yksi Suomen suurimmista metsäalueista. Viikon mittaan metsä näkyy ja kuuluu radiossa, televisiossa ja netissä. Lähetyksissä perehdytään metsien kulttuurihistoriaan, myytteihin, metsätarinoihin, vanhojen metsien lajistoon, metsäluonnon monimuotoisuuteen ja siihen, miten tärkeitä metsät suomalaisille ovat.

Radio-Suomen ohjelmat Luonto-Suomi ja Metsäradio lähetetään kyseisellä viikolla suorina Evolta ja aamu-tv:ssä otetaan suora yhteys metsään joka aamu.

Mennään metsään -kampanjassa ovat mukana Yleisradion lisäksi myös mm. Metsähallitus, Suomen Latu, Olympiakomitea, Koululiikuntaliitto, Sydänliitto, Viherympäristöliitto, Suomen ympäristökeskus ja Partio. Jokamiehen oikeuksien kampanjaa vetää Suomen Latu, ja hankkeen taakse kerätään laaja suomalaisten ja pohjoismaisten luontojärjestöjen joukko.

Lue lisää

> Mikä on Mennään metsään -kampanja? (yle.fi)

> Mennään metsään! (luonnonkirjo.fi uutiskirje)

Miksi vedet ovat niin alhaalla?

Miksi vedet ovat niin alhaalla?

Kuukauden kysymykseen Vaikuta vesiin Nyt -sivuilla vastaa Juha-Pekka Triipponen ELY-keskuksen vesiyksiköstä.

Vähäsateisen ja helteisen kesän seurauksena vesistöjen vedenkorkeudet ovat hyvin alhaisia. Kuinka harvinaisesta tilanteesta on kysymys, miten tilanne vaikuttaa vesistöihin ja kuinka nopeasti vedenkorkeudet palaavat normaalille tasolle?

”Osassa Lounais-Suomea koko vuosi on ollut poikkeuksellisen kuiva ja esim. Vakka-Suomessa ja Pohjois-Satakunnassa on satanut vain noin puolet alkuvuoden keskimääräisestä sademäärästä. Tämä yhdistettynä pitkään hellekesään ja paikoin tuplaantuneeseen haihduntaan on aiheuttanut sen, että Lounais-Suomessa vesistöjen vedenkorkeudet ja virtaamat ovat paikoin vuosikymmenten mittaushistorian alhaisimmissa lukemissa.

Alhaiset vedenkorkeudet ja alueen vähäjärvisten vesistöjen olemattomat virtaamat vaikuttavat monella tapaa haitallisesti vesistöihin. Kasteluvedestä on niukkuutta, vesistöjen virkistyskäyttö vaikeutuu ja kalojen sekä pohjaeläinten, kuten simpukoiden, elinolosuhteet heikkenevät.

Nopeaa helpotusta kuivuuteen ei ole näköpiirissä, koska sadetta pitää tulla tässä tilanteessa melko runsaasti ennen kuin se näkyy merkittävästi vesistöissä. Vähäiset sateet imeytyvät kuivaan maaperään ja kasvustoihin. Loppukesän ja alkusyksyn sademäärät vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten tilanne kehittyy. Ilmojen viileneminen vähentää haihduntaa, mikä helpottaa tilannetta.”

>> Vaikuta Vesiin Nyt

Hyvinvoiva Itämeri olisi rahassa pari miljardia arvokkaampi

Kaleva 23.7.2018 / Ossi Rajala

Hyvinvoiva Itämeri olisi rahassa ainakin pari miljardia nykyistä arvokkaampi – tehtävää on vielä paljon

Itämeren suojelukomissio Helcom on tänä vuonna julkaistussa Itämeri-raportissaan arvioinut myös sitä, minkälaista rahallista merkitystä meren huonolla kunnolla on.

Itämeren alennustila ja rehevöityminen aiheuttavat Itämeren alueella vuosittain 3,8–4,4 miljardin tappiot. Alueen valtioiden kansalaisten hyvinvointi paranisi tämän verran, jos rehevöitymisessä ja kalakannoissa saavutettaisiin hyvä tila”, raportissa sanotaan

Itämeren virkistyshyödyn arvoksi raportissa arvioidaan 15 miljardia euroa vuosittain. Arvo voisi olla 1-2 miljardia suurempi, jos meriympäristön tila ei olisi monin paikoin kehno. Erityisesti Saksassa ja Ruotsissa virkistysarvot ovat suuria (4-5 miljardia euroa). Suomessakin virkistysarvo on yli miljardin.

Raportissa on tutkittu meren tilaa vuosina 2011–2016.

Raportin mukanaan meren saastumista on onnistuttu vähentämään, mutta erilaiset myrkyt, kuten elohopea, ovat yhä huolenaihe. Öljyvuotojen määrää on onnistuttu vähentämään.

Rehevöitymistä aiheuttavia typpi- ja fosforipäästöjä on viime vuosina onnistuttu suitsimaan, mutta työtä on vielä paljon jäljellä.

Rehevöityminen vaikuttaa 97 prosenttiin Itämeren alueesta ja 12 prosenttia on heikoimman luokan kunnossa. Ravinteiden pääsy maalta mereen on vähentynyt, mutta toistaiseksi tehtyjen toimenpiteiden vaikutus ei yleisesti ottaen vielä näy meriluonnossa”, raportissa todetaan.

Kalakantojen osalta Itämerellä on havaittu alueellista vaihtelua. Kalaston monimuotoisuuden osalta tilanne on hyvä noin puolessa rannikkoalueista, mutta avomerialueista tilanne on hyvä vain Pohjanlahdella.

Meren pohjan on arvioitu häiriintyneen 40 prosenttisesti ihmisen toiminnasta.

Itämeren valuma-alueella asuu noin 85 miljoonaa ihmistä, joiden toimilla on vaikutusta meren tilaan. Veden rajallisen vaihtuvuuden takia ravinteet ja myrkyt laimenevat ja painuvat pohjasedimentteihin hitaasti. Näin päästöt näkyvät meriluonnossa pitkään.

Tänä vuonna Itämereen päätyy Helcomin arvion mukaan 826 000 tonnia typpeä ja 30 900 tonnia fosforia.