luonto

Etusivu / Postit "luonto"

Virtavesien kunnostuksilla parannetaan vaelluskalojen tilaa

Vesistöt vapaaksi vaelluskaloille yhteistyöllä

Vaelluskalat ovat uhanalaisia ja arvokkaita kalalajeja, joihin kytkeytyy myös paljon virkistysarvoja. Elinvoimaiset vaelluskalakannat mahdollistavat mm. luonto- ja kalastusmatkailun kehittämisen.  Vaelluskaloilla on suuri merkitys vesistöjen ekologiseen tilaan ja koko vesiekosysteemin hyvinvointiin: esim. erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku tarvitsee lohikaloja isäntäkalaksi lisääntyäkseen.

Vaellusesteet, kuten vanhat myllyjen ja sahojen padot, liian korkealla olevat tierummut ja voimalaitospadot ovat merkittävä syy vaelluskalojen heikkoon tilaan. Vaelluskalakantojen tilan kohentumisen kannalta on tärkeää, että yhteistyötä tehdään monien eri tahojen kanssa ja asiaan ollaan sitoutuneita. Tänä vuonna vietetään kansainvälistä Maailman vaelluskalapäivää lauantaina 21.4.2018 ja teemapäivän toivotaan nostavan aihetta näkyvästi esiin.

Lue lisää > Varsinais-Suomen ELY-keskus

Turku haluaa olla Suomen ilmastoystävällisin kaupunki

…jossa asuu maan tyytyväisimmät asukkaat

Eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä ilmastotalkoot ovat uuden Turku-strategian kulmakiviä.

Turun kaupungin päättäjät ovat sitä mieltä, että vuonna 2029 Turussa asuu Suomen tyytyväisimmät suurten kaupunkien asukkaat. Näin on kirjattu Turun uuteen kaupunkistrategiaan, joka hyväksyttiin maanantaina Turun valtuustossa.

– Tämä oli valtuustokauden yksi merkittävimmistä päätöksistä, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen Lauri Kattelus.

Katteluksen mielestä Turun kaupunkistrategian kaksi tärkeintä asiaa ovat eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä vahvat ilmastotavoitteet. Hänen mukaansa sekä päättäjien että virkamiesten on hyvä suunnitella näiden pohjalta tulevaisuuden Turkua, koska valtuustossa strategia hyväksyttiin yksimielisesti.

– Tämä on yhteinen strategia ja antaa vahvan näkemyksen siitä, mihin suuntaan mennään, Kattelus sanoo.

Maapallon pelastus alkaa Turusta

Turun kaupunkistrategia koostuu monenlaista isommista ja pienemmistä lupauksista, joiden pitäisi ohjata kaupungin päätöksentekoa. Strategian mukaan Turku on jatkossa muun muassa Suomen paras opiskelijakaupunki, paras maahanmuuttajien kotouttaja ja ilmastopolitiikan edelläkävijä maailmanlaajuisesti.

Turku tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä. Tähän päästään kasvattamalla uusiutuvien energiamuotojen osuutta ja vähentämällä liikenteen tuottamia kasvihuonepäästöjä.

Vihreitten ryhmäjohtajan Niina Ratilaisen mukaan Turun ilmastotavoitteet on Suomen kaupungeista kaikkein kunnianhimoisimmat.

– Meidän pitää pelastaa maapallo, Ratilainen sanoo.

Turku paranee pikku hiljaa

Merkittävä osa Turun strategiaa on kaupungin viihtyisyyden parantaminen. Kaupunkiluontoon panostetaan ja viherrakentamista sekä viheralueita lisätään. Turun kaupungin metsiä, peltoja ja kasvillisuuden määrää pyritään säilyttämään ja istutusalueilla suositaan luonnonmukaisuutta.

Lue lisää > yle.fi

Ruoppausmassojen läjitys Airistolle ihmetyttää

Centrum Balticum Pulloposti 5.4.2018

Aamu Airistolla – aivan siinä läjitypaikan vieressä

Turun Sanomien politiikan ja taloustoimituksen päällikkö Leena Korja-Kaskimäki ruotii Saaristomeren tilaan juuri nyt vaikuttavia tekoja ja valintoja.

Turun kaupunki saa kiitosta siitä, että sen omissa pienvenesatamissa on kaikissa veneiden septitankkien imutyhjennuslaitteet.

Korja-Kaskimäki pitää kuitenkin  käsittämättömänä sitä, että Turun Satama saa läjittää laivaväylältä ruopattua sedimenttimassaa Airistolle. Hän kysyy ”Mikä estää läjityksen maihin, ahneus vai välinpitämättömyys?”

Lue Pulloposti >> Aamu Airistolla – aivan siinä läjityspaikan vieressä (centrumbalticum.org)

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava nähtävillä

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavassa käsitellään kierto- ja biotalouden näkökulmasta keskeisten luonnonvarojen käyttö ja potentiaalit. Kaavassa otetaan myös huomioon maakunnallisesti arvokkaiden luontoalueiden ja virkistysmahdollisuuksien turvaaminen.

Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto käynnisti joulukuussa 2015 vaihemaakuntakaavatyön laadinnan. Vaihemaakuntakaavan käynnistämisen tarve liittyy erityisesti biotalouden ja kiertotalouden aiheuttamien alueellisten luonnonvarojen käytön lisääntymiseen. Keskeisiä muutoksia aiheuttavat myös kansalliset lainsäädännölliset muutokset jätehuoltosektorilla sekä EU:n tavoitteet kiertotalouteen siirtymisessä.

Kaavan valmisteluaineisto on nähtävillä 26.3.–27.4.2018 välisenä aikana.

Lue lisää > Varsinais-Suomen liitto

Kohti ympäristövastuullista metsänhoitoa

Valonian Ekovinkki 11/2018

Ekovinkkimetsanomistajalle_Panu KunttuVoimaperäinen ja yksipuolinen metsänhoito on ajanut suomalaisen metsäluonnon ahtaalle: metsissä elävistä lajeista yli 800 ja metsätyypeistä 70 % on luokiteltu uhanalaiseksi. Alle 3 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

Metsänhoidossa avohakkuu ja metsän tasarakenteiskasvatus ovat valitettavasti yhä valtamenetelmiä, vaikka taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja on olemassa. Soiden kunnostusojitukset puuntuotannon tarpeisiin kuormittavat vakavasti vesistöjä. Metsien ja maaperän rooliin hiilensidonnan ja hiilivaraston näkökulmasta tulee kiinnittää enemmän huomiota. Seuraavassa muutamia vinkkejä vastuulliselle metsänomistajalle.

Metsäluonnon monimuotoisuutta voi turvata monin keinoin. Valtion rahoittaman Metso-ohjelman kautta voi saada markkinahinnan mukaisen verottoman korvauksen metsänsä pysyvästä suojelusta. Talousmetsien hoidossa on monia ympäristön kannalta nykyistä valtamenetelmää parempia käytäntöjä.

Metsän jatkuva kasvatus on metsänhoitoa ilman avohakkuita. Metsänkäsittely tapahtuu 15‒20 vuoden välein tukkipuustoon kohdistuvalla poimintahakkuulla, eikä metsän uudistamis- tai hoitokuluja tule. Metsä säilyy jatkuvasti peitteisenä, joten luonnon monimuotoisuus, virkistyskäyttö-, marjastus- ja sienestysmahdollisuudet säilyvät paremmin. Menetelmä on hyvä myös vesistöhaittojen ehkäisyn sekä hiilensidonnan jatkumisen ja maaperän hiilivaraston säilymisen näkökulmasta.

Metsän FSC-sertifiointi on riippumattoman tahon myöntämä todistus ympäristön kannalta vastuullisesta metsänhoidosta. Siinä metsänomistaja sitoutuu tiettyihin metsänhoidon periaatteisiin, joilla pyritään turvaamaan luonnon monimuotoisuutta ja vähentämään ympäristökuormitusta. FSC-leimalla merkitty puu on kysyttyä raaka-ainetta puumarkkinoilla ja siitä maksetaan parempaa hintaa.

Vaikka metsäluonnon tila, vesistöjen kuormitus ja ilmastonmuutoksen eteneminen ovat erittäin huolestuttavalla tasolla, ovat monet vaikuttamiskeinot kannustavia ja hyviä uutisia metsänomistajalle. Avainasemassa ovat vastuulliset päätökset ja toimenpiteet. Lisää luontoarvojen huomioimisesta metsänhoidossa voi lukea WWF:n metsänhoito-oppaasta http://wwf.fi/metsanhoito-opas/

Vinkin laati metsäasiantuntija MMT Panu Kunttu WWF Suomesta

 

 

Maaseutumaisemarahoitusta

Maaseutumaisemarahoitusta

Näin kevään korvalla on aika suunnitella tulevaa kesää ja käyttää muutama hetki ympäristösopimusten pohtimiseen. Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoon tarkoitetulla ympäristösopimuksella voi hoitaa perinnebiotooppeja tai pellon ulkopuolista luonnonlaidunta.

Sopimuskausi alkaa 1.5.2018 ja sopimuksen kestoaika on viisi vuotta. Hoidosta maksetaan pinta-alan mukaan 450 €/ha/vuosi. Perinnebiotoopeilla korotettua hoitokorvausta, 600 €/ha, voidaan maksaa inventoinnissa vähintään maakunnallisesti arvokkaaksi todetuille kohteille. Hakijana voi olla aktiiviviljelijä tai rekisteröity yhdistys. Tänä vuonna hakemus tulee toimittaa alueelliseen elinkeino- liikenne ja ympäristökeskukseen (ELY-keskukseen) 15.6.2018 mennessä.

Vuonna 2018 ei voi hakea korvausta ei-tuotannollisia investoinnin (ETI) toteuttamiseen kosteikon rakentamiseksi tai perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaukseen ja aitaamiseen.

Miksi kannattaa hakea?

Perinnebiotoopit ovat maamme ehdottomasti monimuotoisimpia ja samalla uhanalaisia luontotyyppejä, jotka katoavat hoidon puutteessa.  Ne ovat perinteisen karjatalouden muovaamia elinympäristöjä, jotka ovat tuottaneet karjan talvirehun tai olleet laitumina. Perinnebiotooppien pinta-ala on vähentynyt yli 90 % viimeisen 50 vuoden aikana. Hoidon ja laidunuksen loppuminen johtaa kasvillisuuden muuttumiseen, lajiston köyhtymiseen ja lopulta luontotyypin katoamiseen. Nykyisin näitä ympäristösopimuksia on voimassa n. 30 000 hehtaarilla. Näiden elinympäristöjen hoito ylläpitää aivan erityistä niittyjen ja laidunten lajistoa – kasveja, perhosia ja muita hyönteisiä ja sitä kautta myös linnustoa! Lisäksi laidunnus ja niitto avartavat maisemia ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

Lue lisää > ELY-keskus

TUTTI-uutiskirje 1/2018 – Ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksia vastaan

TUTTI – Tutkimus ja tieto voimana ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksia vastaan

Pyhäjärvi-instituutin TUTTI-hanke on tarkoitettu kaikille ympäristöstä kiinnostuneille, mutta erityisesti satakuntalaisille yrittäjille, jotka kutsutaan miettimään, ideoimaan ja jopa testaamaan uusia mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen haittojen torjunnassa. Uutiskirjeeseen on koottu uutisia ja ideoita muualta Suomesta ja maailmalta, tarkoituksena on keksiä niille satakuntalaiset sovellukset.
Meriroskahaaste

Meriroskahaaste

Tehdään loppu Itämeren roskasta

Meriroskahaaste on kaikille avoin kilpailu, jossa etsitään keinoja siihen, miten vähennetään Itämereen päätyvän roskan määrää.

Tavoitteena on, ettei Suomesta vuonna 2050 päädy enää lainkaan roskaa mereen. Roskan reitti pitää katkaista. Miten? Tähän kilpailu etsii ratkaisuja.

Kilpailu avattiin 15.1. ja se päättyy 15.4.

Palkintosumma on 32.000 euroa. Voittaja julkistetaan Suomen luonnon päivänä 25.8.

Tietoa kilpailusta >> meriroskahaaste.fi

Maisemat esiin!

Suomen parasta maisemahanketta etsitään nyt kuudetta kertaa

Ympäristöministeriö kutsuu ehdokkaiksia hankkeita, joilla on onnistuneesti hoidettu, suojeltu tai suunniteltu maisemia. Ehdotuksia voi jättää 7.9.2018 saakka.

Paras hanke palkitaan ja kaikki muutkin osallistuneet esitellään Maisemasymposiumissa, joka järjestetään Helsingin Säätytalolla 19.10.2018. Voittajasta tulee Suomen edustaja tavoittelemaan Euroopan Neuvoston maisemapalkintoa.

Vuoden maisemateko valitaan nyt neljättä kertaa

Maa- ja kotitalousnaisten järjestämän kilpailun teema on Laita hyvä kiertämään. Tänä vuonna halutaan erityisesti kiinnittää huomiota hoidon jatkuvuuden turvaamiseen, kierrätettävien materiaalien ja rakennustarvikkeiden käyttöön ja hoitotoimenpiteistä syntyvän materiaalin jatkohyödyntämiseen.

Ilmastonmuutos mikromuovejakin isompi uhka Itämerelle

Turun Sanomat 31.1.2018

Itämeri uhkaa laimentua järveksi. Meren lämpötila nousee ilmaston lämmetessä. Sateet ja valumat voivat lisääntyä, mikä voi merkitä meren suoleaisuuden vähenemistä. Näin pohtii Åbo Akademissa vieraileva professori Per Jonsson.

Åbo Akademi avasi uuden poikkitieteellisen merentutkimuskokonaisuuden. Turun kaupunki lahjoitti Åbo Akademille miljoona euroa merentutkimuksen professuuriin, joka täytetään lähiaikoina.

TS_31-1-2018d