liikkuminen

Etusivu / Postit "liikkuminen"
Miten Suomi siirtyy kiertotalouteen?

Miten Suomi siirtyy kiertotalouteen?

Vaikuta kiertotalouden tiekarttaan 2.0

Kerro näkemyksesi, miten Suomen kannattaisi siirtyä kiertotalouteen! Kiertotalouden tiekarttaan 2.0 liittyviä luonnoksia voi kommentoida 25.10.-11.11.2018 välisenä aikana otakantaa.fi-palvelussa.

Kiihtyvä ilmastonmuutos, luonnon köyhtyminen ja luonnonvarojen ylikulutus osoittavat, että tarvitsemme kiertotaloutta enemmän kuin koskaan ennen. Taloutemme ja siihen kytkeytyvien kulutustapojemme on muututtava nopeasti – mutta miten? Millaiset kansalliset tavoitteet auttavat muuttamaan arjen kulutustottumuksia kestävämmiksi? Entä millaisia toimia tarvitaan, jotta yhä useampi yritys siirtyisi kiertotalousbisnekseen?

Maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta ”Kierrolla kärkeen: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025” julkaistiin Sitran johdolla vuonna 2016. Kaksi vuotta myöhemmin on aika arvioida tiekartan etenemistä, nostaa kunnianhimon tasoa ja päivittää sisällöt muuttuneen maailman tarpeisiin.

”Suomella on maailmanluokan mahdollisuus siirtyä ensimmäisten joukossa kestävään talouteen, jossa hyvinvoinnin rahoitus on turvattu ympäristöstä huolehtien. Kiertotalouden tiekartassa vuonna 2016 asetetut kansalliset tavoitteet ja toimet vaativat päivittämistä, jotta Suomi voi siirtyä kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä”, toteaa Sitran kiertotalouden asiantuntija Laura Järvinen.

Sitra on julkaissut alustavat luonnokset kiertotalouden tiekartan tavoitteista ja toimenpiteistä sekä niiden pohjalla olevasta kiertotalouden tilannekuvasta Suomessa. Luonnokset pohjautuvat syksyn aikana Sitran ja Deloitten toteuttamiin taustaselvityksiin, vaikuttaja- ja asiantuntijahaastatteluihin sekä kaikille sektoreille suunnattuihin työpajoihin.

”Haastamme kaikki mukaan kommentoimaan, sillä kiertotaloudessa on kyse perustavanlaatuisesta muutoksesta siinä, miten yhteiskuntamme toimii. Muutokseen tarvitaan meitä kaikkia: niin yrityksiä, hallintoa kuin kansalaisia. Kyseessä on koko Suomen tiekartta kiertotalouteen”, korostaa Järvinen.

Lue ja kommentoi kiertotalouden tiekartta 2.0 -luonnosta 25.10.-11.11.2018 välisenä aikana otakantaa.fi-palvelussa täällä.

Sitra käy kaikki saamansa kommentit huolellisesti läpi ja tarkentaa niiden pohjalta kiertotalouden tilannekuvaa sekä laatii niitä hyödyntäen tiekartan lopullisen version. Tiekartan luonnosversion kommentteja ei kuitenkaan automaattisesti sisällytetä lopulliseen tiekarttaan. Päivitetty tiekartta julkistetaan alkuvuodesta 2019.

Lue lisää > Sitra

Liikkumisen ohjauksen valtionavustus

Liikkumisen ohjauksen valtionavustus

Liikkumisen ohjauksen valtionavustusten haku vuodelle 2019 on alkanut. Valtion talousarviossa avustuksille on varattu 900 000 euron määräraha. Hakemukset tulee jättää viimeistään 18.1.2019 mennessä.

Liikkumisen ohjauksen tarkoituksena on ihmisten kulkutapavalintoihin vaikuttaminen. Keinoina tähän ovat tiedollinen ohjaus, markkinointi ja palvelujen kokeilu sekä kehittäminen. Liikkumisen ohjauksen tavoitteena on yksityisautoilun vähentäminen sekä joukko- ja kevyen liikenteen suosion kasvattaminen. Liikkumisen ohjauksella siis kannustetaan kestäviin liikkumistottumuksiin.

Avustusta voivat saada kunnat, kuntayhtymät tai muut yleishyödylliset yhteisöt.

Lue lisää > Liikennevirasto

Ilmasto hälyttää!

Ilmasto hälyttää!

Ympäristöministeriön ja Ilmatieteen laitoksen tilaisuudessa 8.10. ruodittiin IPCC:n Global Warming of 1,5 degrees C -raportin antia.

Graafiset kuvat: Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi

IPCC1.5-astetta_v5Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuoreen raportin mukaan maapallon lämpötila on jo noussut noin asteella esiteollisesta ajasta. Mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen lämpenemisen raja ylitetään vuoteen 2050 mennessä. Rajan ylittäminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä sekä ihmisille että luonnolle.

Professori Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos: Lämpeneminen etenee noin 0,2 astetta vuosikymmenessä. Muutoksen vaikutukset näkyvät vähitellen, sitä tapahtuu koko ajan jo nyt. Vaikutus jakautuu epätasaisesti maapallolla. Toistaiseksi tehdyt päästövähennyslupaukset merkitsevät noin 3 asteen lämpenemistä 2100 mennessä, tehokkaammilla toimenpiteillä on siis kiire.

Eri sektoreille on erilaisia vaikutuksia. Jo nyt esim. koralliriutat ovat vakavassa vaarassa. Nopeasti vaikutuksia alkaa ilmetä myös kalantuotannossa, rannikoiden tulvimisessa ja  napajäätiköiden sulamisessa. Kun ylitetään 1,5 asteen globaali lämpeneminen, alkaa olla suuria vaikutuksia viljan viljelyyn. Kun lähestytään 2 astetta, vaikutukset vakavoituvat dramaattisesti. Mannerjäätiköiden epästabiilius on uhka. Mikäli ne alkavat sulaa, nousee meren pinta jopa metrejä.

ipcc-1-5-kuva9-3500pxErikoistutkija Laura Sokka, VTT: Pysyminen alle 1,5 asteessa tarkoittaa, että hillintötoimien pitää nyt ja tästä eteenpäin olla todella voimakkaita. Kaikkien maanosien oikeus kehitykseen on suuri kysymys. Päästöjen on laskettava 0-tasolle jo vuoteen 2050. Vuoteen 2030 pitäisi saavuttaa 35 %:n päästövähennykset globaalisti.

On otettu käyttöön overshoot-termi: Useimpien laskelmien mukaan 1,5 asteen tavoite voidaan saavuttaa väliaikaisen ylityksen (overshoot) jälkeen. Hiilinieluja täytyy löytää ja hiilen poistoon ilmakehästä tarvitaan keinoja.

Meillä on useita eri tapoja saavuttaa 1,5 asteen tavoite, mutta tiiviistettynä kyse on päästöjen vähentämisestä ja hiilen talteenotosta. Tarvitaan suuria muutoksia sekä tuotannossa että kulutuksessa. Päästöjen on vähennyttävä selkeästi jo ennen 2030. Hiilen poisto ja talteenotto on keskeinen keino kaikissa skenaarioissa. Mitä myöhemmin päästöjen lasku tapahtuu, sitä keskeisempään rooliin tulevat hiilen poisto ja talteenotto.

Professori Markku Kanninen, Helsingin yliopisto: Ilmastokysymys on niin laaja, että se koskettaa kaikkia tieteenaloja. Mikäli päästään 1,5 asteen tavoitteeseen, sillä on merkittävä vaikutus kaikkiin kestävän kehityksen osatekijöihin. Köyhimmät maat kärsivät kaikkein eniten ja ne tarvitsevat rikkaiden maiden apua ja tukea.

Sektorihallinto, esim. ympäristöhallinto ei riitä ratkaisemaan tavoitteeseen pääsyä, vaan tarvitaan kaikkia hallinnonaloja ymmärtämään muutoksen tarve ja toimimaan sen mukaisesti. Hillintätoimissa täytyy ottaa alueelliset olosuhteet huomioon. Missä voidaan metsittää? Miten muutos vaikuttaa puhtaan veden saantiin ja mitä sen turvaamiseksi voidaan missäkin tehdä?

Suunnittelematon kaupunkien kehittyminen väkirikkailla alueilla on sisältää suuren riskin ilmastonmuutoksen vaikutusten kohtaamisessa. Maankäytön suunnitteluun pitäisi kiireesti paneutua.

Kukaan ei välty vastuulta, ratkaistavia asioita on paljon

ipcc-1-5-kuva4-3500pxMarkku Kannisen mielestä päätöksentekijöiden täytyy lopultakin ottaa asia vakavasti. Suomen ilmastopaneeli on tehnyt tiekartan, jonka ehdotukset tulee ottaa käyttöön. Kehittyvissä maissa väestönkasvun hillintä on tarpeen. Tässä keskeinen keino on naisten ja tyttöjen koulutus, joka johtaa lapsiluvun pienenemiseen.

Laura Sokan mukaan hiilidioksidin talteenottokeinoja on kehitetty, ne ovat kalliita, mutta eivät ole skaalattavissa vielä. Yhtenä vaihtoehtona on hiilidioksidin pumppaaminen maaperään geologisiin onkaloihin.

Yksityisen ihmisen vastuu ja keinot ovat asuminen-liikkuminen-ravinto -akselilla.

Selvästi vaikea kysymys myös panelisteille oli metsän hakkuut ja metsävarantojen hyötykäyttö. Suomessa suunnitellaan hakkuiden lisäämistä, jotta bioraaka-ainetta voidaan  käyttää enemmän energian tuotantoon. Metsät ovat samalla keskeinen hiilinielu ja tulevina vuosikymmeninä metsien hiilinieluja on lisättävä. Kannisen mukaan maankäyttösektoria on ajateltava kokonaisuutena. Maatalousmaan hiilipäästöt on otettava huomioon.

Ja vielä todettiin, että vaikka meret ja maaperä myös sitovat itseensä hiilidioksisia, on ihmisten tuottaman päästölisä niin suuri, että ihmisen on luonnon prosessien lisäksi lisättävä hiilen sidontaa eli hiilinieluja.

Miten Global Warming of 1.5 °C -raportin pääviestien tulisi näkyä Suomen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa?

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen: Suomen ote on erittäin aktiivinen moneen suuntaan kansainvälisesti eri maiden kanssa. Ihan keskeinen  kysymys on, miten korvataan lämmön ja sähkön tuotanto ja mahdollistetaan liikkuminen, kun fossiilisista luovutaan. Tarvitaan valtava määrä teknologisia ratkaisuja ja innovaatioita. Ihmisiltä tarvitaan ymmärrystä siihen, että tarvitaan muutoksia toimintatapoihin. Päästökauppaa täytyy kehittää siten, että päästöoikeuksien hinta nousee. Verotusta on kehitettävä vauhdittamaan päästöllisistä ratkaisuista luopumista. On siirryttävä päästöttömän hyvinvoinnin luomiseen!

Professori Markku Olllikainen: Suomi on ollut tunnollinen peesaaja. Suomen tämän hetkinen politiikka on viritetty kahden asteen lämpenemisrajan saavuttamiseen. Kivihiilen ja turpeen käyttö on saatava nollaan vuoteen 2030 mennessä. Maankäyttösektorin nettonielun ( = metsänielu miinus maankäytön päästöt)  kehittämiseen on panostettava. Ilman kuluttajia ei päästä tavoitteeseen, mutta hallinnon täytyy tarjota vaihtoehtoja valittavaksi. Metsätalouden linjaan on reivattava: metsää hoidetaan niin, että hiilinielu pysyy korkeana ja kasvaa, ja metsän kasvu mahdollistaa samalla sen hyötykäytön.

Päästövähennyksiä on saatava nopeasti – vastaako asiasta kuluttaja vai teknologia?

Ekonomisti Timo Tyrväinen: Olisi aika suurelle kansalaiskampanjalle. Kansalaisilla on suuri valta kaikkeen tähän problematiikkaan!

Ministeri Tiilikainen totesi, että ilmastonmuutos tulee olemaan keskeinen keskusteluaihe eduskuntavaalien lähestyessä.

Ollikaisen mukaan puuttuu jossain määrin tietoakin. Tahtoa heikentää yksittäisen kuluttajan voimattumuuden tunne. Yhteisen ymmärryksen ja tahdon luomista tarvitaan.

Professori Lassi Linnanen, LaY: Ei pidä vältellä sanaa ylikulutus. Kulutamme monella tapaa ja paljon on tarpeetonta kulutusta. On skenaario mikä tahansa, tarvitaan ylikulttamisesta luopumista. Teknologialla ei päästöjä ratkaista, vaan kuluttamisen vähentämisellä. Tarvitaan pakkoja ja taivuttelua. Esimerkiksi aurinkosähkö on kotitalouden keino energiapuolella.

Teknologisella kehityksellä on ns. bumerangi-ominaisuus eli uusi innovaatio johtaa sen käyttöön ottoon, minkä jälkeen alkaa uuden innovaation kehittäminen. Tällöin kulutus ei vähene. Teknologia tarvitsee mineraaleja, niiden jalostamista jne. Teknologiateollisuus tai tutkimuslaitokset eivät ole se taho, jotka lopettavat näiden käytön.

 

Sujuva joukkoliikenne

Sujuva joukkoliikenne

Liikennevirasto 17.9.2018

Suomalaiset tekevät keskimäärin 2,7 matkaa vuorokaudessa. Liikenneviraston teettämä selvitys osoitti, että joukkoliikennevälineillä kulkevat odottavat sujuvaa liikennevälineiden vaihtoa ja kattoa pään päälle sateen sattuessa.

Tänä vuonna 16.–22.9. vietettävän Euroopan liikkujan viikon teemana on eri kulkumuotojen yhdistäminen arjen matkoilla. Teema haastaa pohtimaan omia matkatottumuksia, erilaisia tapoja liikkua ja mahdollisuuksia yhdistellä eri kulkutapoja.

Lue lisää >> liikennevirasto.fi

Paimio selvittää joukkoliikenneratkaisua

Kunnallislehti 11.9.2018

Paimion kaupunki teettää oman joukkoliikennesuunnitelman. Selvitystyölle varataan aikaa puoli vuotta.

Kuntastrategian laadinnan yhteydessä tehdyssä kyselyssä yli 800 vastaajan mielestä selkeästi eniten kehitettävää Paimiossa on kaupungin joukkoliikenteessä. Siitä lähtien kun Föli-alue syntyi Turun rajanaapureiden alueelle, moni paimiolainen on kaivannut sitä Paimioonkin, mutta alueen laajeneminen ei ole näillä näkymin luvassa ihan pian.

Työn alle tulee suunnitelma, joka selvittää millainen joukkoliikennejärjestelmä Paimiossa voisi toimia, niin että se sisältäisi sisäistä liikennettä, palveluliikennettä ja liityntäliikennettä.

Paimion kaupungin henkilöliikenteen kuljetuskustannukset olivat vuonna 2017 yhteensä noin 1,13 miljoonaa euroa, josta koulutukuljetusten osuus oli noin 620 000 euroa.

Selvityksestä koituviin kuluihin kaupunki sai Varsinais-Suomen ELY-keskukselta 15.000 euron avustuksen.

Valonian tuorein uutiskirje

Lue Valonian uusin uutiskirje

Aiheina:

  • Harrastetaksin toimintamahdollisuuksia selvitetään Turun seudulla
  • Energiayrityksiä etsitään saman pöydän ääreen kuntien kanssa
  • Terveellisempi liikenneympäristö suunnitellaan yhdessä
  • Virtavesikunnostukset käyntiin talkoohengessä
  • Asukkaat aktivoituneet – jätevesineuvojilla vilkas kesä
  • Taloyhtiön energiaremonteissa maltti kannattaa
  • Lähde mukaan jalostamaan avointa virkistysdataa hyötykäyttöön
  • Hajajätevesiristeilyllä tiivistetään alan yhteistyötä

Lue lisää > Valonian uutiskirje – elokuu 2018

Lentoliput voisivat olla jopa puolet kalliimpia

Jos lentoliikenne maksaisi yhtä paljon polttoaine- ja arvonlisäveroja kuin muut liikennemuodot, lentoliput olisivat kalliimpia

Kaupallinen lentoliikenne nauttii kansainvälisesti suurista veronkevennyksistä. Lentoliikennettä on verotettu polttoaineverolla vuodesta 2008 asti, mutta Suomessa valtio tukee lentoliikenteen polttoainekustannuksia 63 miljoonan euron veronkevennyksillä vuosittain. Lisäksi lentomatkustajat eivät maksa kansainvälisistä matkoista arvolisänveroa. Hufvudstadsbladet pyysi Suomen luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energiakysymysten asiantuntija Otto Bruunia laskemaan, kuinka paljon lentoliput kustantaisivat kolmella eri reitillä, jos maksaisimme lipuista samat verot kuin muista liikennemuodoista.

Bruun laski hinnat lentolipuille Helsingistä Tukholmaan, Espanjan Malagaan ja Thaimaan Phukettiin. Lentolippujen alkuhinnat otettiin Finnairin nettikaupan halvimpien lippujen mukaan. Hinnat poimittiin elokuun alussa ja lennot toteutuisivat elokuun lopussa (Tukholmaan ja Malagaan) ja syyskuun alussa (Phukettiin). Tukholman lentolippuun ei otettu ruumalaukkuja. Kaikki liput olivat meno-paluu -lippuja.

Asiantuntijan laskelmien mukaan lippujen hinnat nousisivat lyhyillä matkoilla keskimäärin 50 euroa ja pitkällä lennoilla satoja euroja, jos lipun hintaan kuluttajalle sisältyisi polttoaine- ja arvonlisäverot.

Meno-paluu Helsingistä Malagaan voisi maksaa 300 euron sijaan yli 450 euroa

Bruunin mielestä olisi hyvä, että lentoliikenne joutuisi muiden kulkuvälineiden joukossa vastuuseen ympäristövaikutuksistaan verojen muodossa. Lentojen verohelpotukset tekevät niistä halvemman vaihtoehdon muihin kulkuneuvoihin, kuten juniin, busseihin ja laivoihin, verrattuna. Tämän takia Suomen sisällä voi olla edullisempaa lentää kuin kulkea junalla.

Asiantuntijan laskelmien mukaan meno-paluulippu välillä Helsinki-Vantaa-Tukholma maksaisi 103,47 euron sijaan 148,13 euroa, jos kuluttaja maksaisi myös lentoveron ja arvonlisäveron osuuden. Tässä tapauksessa polttoaineveroa tulisi maksaa 34,36 euron verran ja arvonlisäveroa 10,35 euron edestä. Lentolipun hinta nousisi 43,2 %.

Malagaan matkustaja joutuisi puolestaan pulittamaan 309,52 euron sijaan lipustaan 469,36 euroa. Hinta nousisi 51,3 % ja polttoaineveron osuus lipun hinnasta olisi 127,89 euroa. Arvonlisäveroa tulisi Etelä-Eurooppaan suuntautuvalle matkalle 30,95 euron edestä.

Kaukomatka Phukettiin maksaa tässä skenaariossa 792,28 euroa, mutta verojen nostaessa hintaa nousisi kokonaiskustannus 1194,09 euroon. Tästä polttoaineveron osuus olisi 322,58 euroa ja arvonlisäveron osuus 79,23 euroa. Prosentuaalisesti hinta nousisi 50,7 %.

Halpa lentolippuhan on kuluttajan kannalta hyvä, vai onko?

Lentolipun hintaan ei tällä hetkellä sisälly lennon tuottamat päästöt ilmakehään. Laskuesimerkin edestakaiset lennot Phukettiin tuottaisivat 1067 kiloa hiilidioksidipäästöjä, jota voidaan verrata Sitran elämäntapalaskurin hiilidioksiekvivalentteihin, jotka sisältävät myös muiden kasvihuonekaasujen vaikutukset. Elämäntapatesti on tehty yli 200 000 kertaa ja sen perusteella suomalaisten kulutuskeskiarvoksi vuodessa saadaan 7400 kg hiilidioksiekvivalentteina. Yksi kaukomatka lisää keskivertosuomalaisen hiilidioksidipäästöjä yli kymmenellä prosentilla vuodessa.

Ruotsissa otettiin käyttöön lentovero kuluttajille tämän vuoden huhtikuussa. Matkan pituudesta riippuen veron määrä vaihtelee kuudesta eurosta 40 euroon asti, joten vero on vasta pieni askel kohti oikean veron määrää ilman tukia. Suomessa tehtiin mielipidekyselyjä tämän vuoden aikana samankaltaisen veron käyttöönotosta ja suunnilleen puolet suomalaisista oli verotuksen käyttöönoton kannalla.

Bruunin mukaan lentoliikenteen ilmastovaikutuksen haittojen pienentämiseksi tarvittaisiin paljon tiukempaa verotusta, mutta Ruotsin kaltainen lentovero olisi Suomessakin askel oikeaan suuntaan. Lentovero toimisi myös osana ympäristökasvatusta ja saisi toivottavasti kuluttajat pohtimaan valintojensa seurauksia tarkemmin.

Lue lisää

> Så mycket skulle flygbiljetten kosta – om flyget betalade skatter (hbl.fi)

> Sitra elämäntapatesti

Saaristoon ilman omaa venettä

Saaristoon ilman omaa venettä

Kiinnostaisiko saaristomatkailu, mutta et omista venettä? Yrittäjät tarjoavat ratkaisuja saaristoihin tutustumiseen kaikille

Kansallispuistot ja historiakohteet ovat suosittuja määränpäitä kotimaanmatkailussa. Suomessa on useampia merellisiä kohteita, jotka moni jättää väliin veneettömyyden takia. Tällaisia kohteita ympäri Suomen ovat esimerkiksi Itäisen Suomenlahden kansallispuisto, Tammisaaren saariston kansallispuisto, Selkämeren kansallispuisto, Perämeren kansallispuisto, Merenkurkku, Svartholman merilinnoitus ja Vallisaari. Paikallinen kohde Lounais-Suomessa on tietenkin Saaristomeren kansallispuisto, joka on tavoitettavissta ainoastaan meriteitse.

Saaristomeren kansallispuisto sijaitsee Saaristomeren eteläreunalla. Merialueen asutuille saarille on maksutonta yhteysalusliikennettä. Kansallispuiston alueita sijaitsee osalla näistä saarista, kuten Högsårassa, Holmassa, Jurmossa, Utössa, Björkössä ja Berghamnissa. Yhteysalusliikenteen lähtöpaikkoihin on julkiset kulkuyhteydet niin Turusta kuin Helsingistä.

ukkkospilvia_mantereella_sappi2012_sanna-mari_rivastoSaaristomatkailu tuo vastapainoa arjen kiireelle. Kuva: Sanna-Mari Rivasto

Yhteysalusten lisäksi alueella toimii jopa 13 venekuljetusyrittäjää yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Yhteistyö varmistaa kumppanien laadun ja sitoutumisen kestävän luontomatkailun periaatteisiin. Venekuljetuksia järjestetään tilaus- ja vesitaksiperiaatteilla. Lisäksi osalta toimijoista veneen voi myös vuokrata.

Saaristoon pääsee kulkemaan myös lihasvoimalla. Metsähallituksella on yhteistyökumppaneina myös useita tahoja, jotka vuokraavat kajakkeja. Monet toimijat myyvät kajakkiretkiä, jotka sopivat aloitteleville merimelojille. Saaristoon on mahdollista kulkea myös yhteysalusten kyydissä pyörän kanssa.

Kunkin luontokohteen yhteistyöyrittäjät ja kulkuyhteydet löytyvät Metsähallituksen ylläpitämästä luontoon.fi -palvelusta kohteiden kartat ja kulkuyhteydet -välilehdiltä.

Lue lisää

> Luontoon.fi

> Saaristomeren kansallispuiston yhteistyötahojen palvelut

Rannikkoreitille pyörävuokraamoverkosto

Vuokraa pyörä Salosta ja jätä se vaikka Kemiönsaareen

Pyöräilyn rannikkoreitin varrella toimii nyt uusi pyörävuokraamoverkosto. Carfield-niminen pyöravuokraamoverkosto toimii ympäri Turun edustan saaristoa. Verkostoon kuuluu yhteensä 20 vuokraamoa.

Pyörän voi vuokrata Salon keskustan hotelleista, polkea ensimmäisen etapin vaikkapa Teijon kansallispuistoon ja Teijon ruukkikylille asti, yöpyä ruukkikylien hotelleissa tai b&b:ssa tai kansallispuiston Tentsile –majoituksessa ja jatkaa linja-autoyhteyksillä eteenpäin Strömman kanavan kautta Kemiönsaarelle ja jatkaa siitä eteenpäin vaikkapa meriteitse ulkosaaristoon Örön linnakesaareen tai Bengtskäriin tai Hankoon asti.

Retkipyörän voi vuokrata ja siihen varusteita yhdestä pisteestä ja palauttaa pyörän seuraavaan pisteeseen. Vuokrattavana on erilaisia pyöriä aikuisille ja lapsille, tilauksesta sähköpyöriä sekä pyöriin tarvittavia varusteita. Pyörät voit vuokrata päiväksi tai viikoksi tai pidemmäksikin aikaa.

Pyörävuokraamoverkosto helpottaa niitä, jotka haluavat liikkua saaristossa eri kulkuneuvoin tai kenties taittaa mökkimatkan tällä kertaa lihasvoimalla. Pidempikin vaellus sujuu nopeasti kun osan matkasta taittaa polkupyörällä.

Lue lisää

Latauspisteiden hankintaan ilmoittautuminen päättyy 29.8.

Latauspisteiden hankintaan ilmoittautuminen päättyy 29.8.

Suomen ympäristökeskus hankkii yhdessä kuntien kanssa latauspisteitä sähköautoille – vielä ehtii liittyä mukaan

Kuntahankinnat koordinoi sähköautojen uusien latauspisteiden hankkimista kuntiin. Jos kunnassa latauspisteiden hankinta on ajankohtainen nyt tai muutaman vuoden sisään, on latauspisteitä mahdollista saada nyt käyttöön vielä tämän vuoden puolella. Liittymisaikaa yhteishankintaan on venytetty kahdella viikolla, joten liittyminen on mahdollista 29.8.2018 asti. Liittymislomakkeet ja lisätiedot löytyvät täältä.

Kilpailutus kattaa ostohinnat sähköautojen latauspisteille sekä soveltuvin osin huolto-, päivitys, etätuki- ja laskutuspalvelun. Hankittavat latauspisteet jaetaan kahteen teholuokkaan:

Peruslataus (AC max. 22 kW, karkea hintahaarukka 1 000 – 3 000 € / asema, latausaika lyhimmillään noin 1,5-3 tuntia)
Pikalataus (DC 50 kW, karkea hintahaarukka 20 000 – 40 000 €, / asema, latausaika noin 30 min)

Miksi hankkia latauspiste?

Sähköautojen yleistyminen vaatii kattavaa latausverkkoa Suomen kokoisessa maassa. Sähkö on käyttökustannuksiltaan edullisin liikenteen käyttövoima. Suomen hallituksen tavoite on, että Suomessa on vuoteen 2030 mennessä vähintään 250 000 täyssähköautoa. Suomalaisissa latauspisteissä käytettävä sähkö tuotetaan pääosin Suomessa ja päästöjä saadaan pienennettyä joka vuosi.

Latauspisteen voi rajata kunnan ja osallistujaorganisaatioiden käyttöön tai sen voi asentaa julkiseen käyttöön. Mikäli latauspiste asetetaan julkiseksi, voidaan sille hakea 30-35 %:n investointitukea. Julkisessa käytössä latauspiste lisää organisaation sekä alueen vetovoimaa ja voi kattaa kuluja latauksesta syntyvällä tuotolla.  Latauspisteitä voi hankkia myös yksittäisinä, hankinnassa ei ole rajattu pisteiden hankintamäärää. Latauspisteistä voi ladata myös lataushybrideitä.

Yhteishankinnan etuja ovat hinta- ja prosessisäästö sekä valmiiksi kilpailutettu latausasemien perusvalikoima ja niiden toimitusehdot. Latausaseman hankkimalla kunta tukee uusiutuvan energian käyttöä liikenteessä ja pääsee vaikuttamaan latauspisteiden ominaisuuksiin ja varusteluun.

Vaikka asia ei olisikaan ajankohtainen vielä tänä tai ensi vuonna, on liittyminen hoidettava 29.8. mennessä

Sopimuksesta on tarkoitus tehdä neljän vuoden (2+1+1) mittainen. Jos on liittynyt hankintaan, mutta tarvetta latauspisteille ei tulekaan, ei sopimus velvoita niitä hankkimaan.

Latauspisteiden hankkiminen ei tietenkään ole ajankohtaista jos kunnalla ei ole käytössään sähköautoja. Myös niitä voi hankkia yhteishankintana. Kilpailutus kattaa ostohinnat kaasu- (maa- ja biokaasu) ja sähkökäyttöisille ajoneuvoille. Lue lisää täältä.

Lue lisää

> Liittymislomakkeet ja lisätiedot (Kuntahankinnat.fi)

> Sähköautojen latausasemat 2018 (Kuntahankinnat.fi)

> Sähkö- ja kaasukäyttöiset ajoneuvot 2018 (Kuntahankinnat.fi)