liikkuminen

Etusivu / Postit "liikkuminen"
Sujuva joukkoliikenne

Sujuva joukkoliikenne

Liikennevirasto 17.9.2018

Suomalaiset tekevät keskimäärin 2,7 matkaa vuorokaudessa. Liikenneviraston teettämä selvitys osoitti, että joukkoliikennevälineillä kulkevat odottavat sujuvaa liikennevälineiden vaihtoa ja kattoa pään päälle sateen sattuessa.

Tänä vuonna 16.–22.9. vietettävän Euroopan liikkujan viikon teemana on eri kulkumuotojen yhdistäminen arjen matkoilla. Teema haastaa pohtimaan omia matkatottumuksia, erilaisia tapoja liikkua ja mahdollisuuksia yhdistellä eri kulkutapoja.

Lue lisää >> liikennevirasto.fi

Paimio selvittää joukkoliikenneratkaisua

Kunnallislehti 11.9.2018

Paimion kaupunki teettää oman joukkoliikennesuunnitelman. Selvitystyölle varataan aikaa puoli vuotta.

Kuntastrategian laadinnan yhteydessä tehdyssä kyselyssä yli 800 vastaajan mielestä selkeästi eniten kehitettävää Paimiossa on kaupungin joukkoliikenteessä. Siitä lähtien kun Föli-alue syntyi Turun rajanaapureiden alueelle, moni paimiolainen on kaivannut sitä Paimioonkin, mutta alueen laajeneminen ei ole näillä näkymin luvassa ihan pian.

Työn alle tulee suunnitelma, joka selvittää millainen joukkoliikennejärjestelmä Paimiossa voisi toimia, niin että se sisältäisi sisäistä liikennettä, palveluliikennettä ja liityntäliikennettä.

Paimion kaupungin henkilöliikenteen kuljetuskustannukset olivat vuonna 2017 yhteensä noin 1,13 miljoonaa euroa, josta koulutukuljetusten osuus oli noin 620 000 euroa.

Selvityksestä koituviin kuluihin kaupunki sai Varsinais-Suomen ELY-keskukselta 15.000 euron avustuksen.

Valonian tuorein uutiskirje

Lue Valonian uusin uutiskirje

Aiheina:

  • Harrastetaksin toimintamahdollisuuksia selvitetään Turun seudulla
  • Energiayrityksiä etsitään saman pöydän ääreen kuntien kanssa
  • Terveellisempi liikenneympäristö suunnitellaan yhdessä
  • Virtavesikunnostukset käyntiin talkoohengessä
  • Asukkaat aktivoituneet – jätevesineuvojilla vilkas kesä
  • Taloyhtiön energiaremonteissa maltti kannattaa
  • Lähde mukaan jalostamaan avointa virkistysdataa hyötykäyttöön
  • Hajajätevesiristeilyllä tiivistetään alan yhteistyötä

Lue lisää > Valonian uutiskirje – elokuu 2018

Lentoliput voisivat olla jopa puolet kalliimpia

Jos lentoliikenne maksaisi yhtä paljon polttoaine- ja arvonlisäveroja kuin muut liikennemuodot, lentoliput olisivat kalliimpia

Kaupallinen lentoliikenne nauttii kansainvälisesti suurista veronkevennyksistä. Lentoliikennettä on verotettu polttoaineverolla vuodesta 2008 asti, mutta Suomessa valtio tukee lentoliikenteen polttoainekustannuksia 63 miljoonan euron veronkevennyksillä vuosittain. Lisäksi lentomatkustajat eivät maksa kansainvälisistä matkoista arvolisänveroa. Hufvudstadsbladet pyysi Suomen luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energiakysymysten asiantuntija Otto Bruunia laskemaan, kuinka paljon lentoliput kustantaisivat kolmella eri reitillä, jos maksaisimme lipuista samat verot kuin muista liikennemuodoista.

Bruun laski hinnat lentolipuille Helsingistä Tukholmaan, Espanjan Malagaan ja Thaimaan Phukettiin. Lentolippujen alkuhinnat otettiin Finnairin nettikaupan halvimpien lippujen mukaan. Hinnat poimittiin elokuun alussa ja lennot toteutuisivat elokuun lopussa (Tukholmaan ja Malagaan) ja syyskuun alussa (Phukettiin). Tukholman lentolippuun ei otettu ruumalaukkuja. Kaikki liput olivat meno-paluu -lippuja.

Asiantuntijan laskelmien mukaan lippujen hinnat nousisivat lyhyillä matkoilla keskimäärin 50 euroa ja pitkällä lennoilla satoja euroja, jos lipun hintaan kuluttajalle sisältyisi polttoaine- ja arvonlisäverot.

Meno-paluu Helsingistä Malagaan voisi maksaa 300 euron sijaan yli 450 euroa

Bruunin mielestä olisi hyvä, että lentoliikenne joutuisi muiden kulkuvälineiden joukossa vastuuseen ympäristövaikutuksistaan verojen muodossa. Lentojen verohelpotukset tekevät niistä halvemman vaihtoehdon muihin kulkuneuvoihin, kuten juniin, busseihin ja laivoihin, verrattuna. Tämän takia Suomen sisällä voi olla edullisempaa lentää kuin kulkea junalla.

Asiantuntijan laskelmien mukaan meno-paluulippu välillä Helsinki-Vantaa-Tukholma maksaisi 103,47 euron sijaan 148,13 euroa, jos kuluttaja maksaisi myös lentoveron ja arvonlisäveron osuuden. Tässä tapauksessa polttoaineveroa tulisi maksaa 34,36 euron verran ja arvonlisäveroa 10,35 euron edestä. Lentolipun hinta nousisi 43,2 %.

Malagaan matkustaja joutuisi puolestaan pulittamaan 309,52 euron sijaan lipustaan 469,36 euroa. Hinta nousisi 51,3 % ja polttoaineveron osuus lipun hinnasta olisi 127,89 euroa. Arvonlisäveroa tulisi Etelä-Eurooppaan suuntautuvalle matkalle 30,95 euron edestä.

Kaukomatka Phukettiin maksaa tässä skenaariossa 792,28 euroa, mutta verojen nostaessa hintaa nousisi kokonaiskustannus 1194,09 euroon. Tästä polttoaineveron osuus olisi 322,58 euroa ja arvonlisäveron osuus 79,23 euroa. Prosentuaalisesti hinta nousisi 50,7 %.

Halpa lentolippuhan on kuluttajan kannalta hyvä, vai onko?

Lentolipun hintaan ei tällä hetkellä sisälly lennon tuottamat päästöt ilmakehään. Laskuesimerkin edestakaiset lennot Phukettiin tuottaisivat 1067 kiloa hiilidioksidipäästöjä, jota voidaan verrata Sitran elämäntapalaskurin hiilidioksiekvivalentteihin, jotka sisältävät myös muiden kasvihuonekaasujen vaikutukset. Elämäntapatesti on tehty yli 200 000 kertaa ja sen perusteella suomalaisten kulutuskeskiarvoksi vuodessa saadaan 7400 kg hiilidioksiekvivalentteina. Yksi kaukomatka lisää keskivertosuomalaisen hiilidioksidipäästöjä yli kymmenellä prosentilla vuodessa.

Ruotsissa otettiin käyttöön lentovero kuluttajille tämän vuoden huhtikuussa. Matkan pituudesta riippuen veron määrä vaihtelee kuudesta eurosta 40 euroon asti, joten vero on vasta pieni askel kohti oikean veron määrää ilman tukia. Suomessa tehtiin mielipidekyselyjä tämän vuoden aikana samankaltaisen veron käyttöönotosta ja suunnilleen puolet suomalaisista oli verotuksen käyttöönoton kannalla.

Bruunin mukaan lentoliikenteen ilmastovaikutuksen haittojen pienentämiseksi tarvittaisiin paljon tiukempaa verotusta, mutta Ruotsin kaltainen lentovero olisi Suomessakin askel oikeaan suuntaan. Lentovero toimisi myös osana ympäristökasvatusta ja saisi toivottavasti kuluttajat pohtimaan valintojensa seurauksia tarkemmin.

Lue lisää

> Så mycket skulle flygbiljetten kosta – om flyget betalade skatter (hbl.fi)

> Sitra elämäntapatesti

Saaristoon ilman omaa venettä

Saaristoon ilman omaa venettä

Kiinnostaisiko saaristomatkailu, mutta et omista venettä? Yrittäjät tarjoavat ratkaisuja saaristoihin tutustumiseen kaikille

Kansallispuistot ja historiakohteet ovat suosittuja määränpäitä kotimaanmatkailussa. Suomessa on useampia merellisiä kohteita, jotka moni jättää väliin veneettömyyden takia. Tällaisia kohteita ympäri Suomen ovat esimerkiksi Itäisen Suomenlahden kansallispuisto, Tammisaaren saariston kansallispuisto, Selkämeren kansallispuisto, Perämeren kansallispuisto, Merenkurkku, Svartholman merilinnoitus ja Vallisaari. Paikallinen kohde Lounais-Suomessa on tietenkin Saaristomeren kansallispuisto, joka on tavoitettavissta ainoastaan meriteitse.

Saaristomeren kansallispuisto sijaitsee Saaristomeren eteläreunalla. Merialueen asutuille saarille on maksutonta yhteysalusliikennettä. Kansallispuiston alueita sijaitsee osalla näistä saarista, kuten Högsårassa, Holmassa, Jurmossa, Utössa, Björkössä ja Berghamnissa. Yhteysalusliikenteen lähtöpaikkoihin on julkiset kulkuyhteydet niin Turusta kuin Helsingistä.

ukkkospilvia_mantereella_sappi2012_sanna-mari_rivastoSaaristomatkailu tuo vastapainoa arjen kiireelle. Kuva: Sanna-Mari Rivasto

Yhteysalusten lisäksi alueella toimii jopa 13 venekuljetusyrittäjää yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Yhteistyö varmistaa kumppanien laadun ja sitoutumisen kestävän luontomatkailun periaatteisiin. Venekuljetuksia järjestetään tilaus- ja vesitaksiperiaatteilla. Lisäksi osalta toimijoista veneen voi myös vuokrata.

Saaristoon pääsee kulkemaan myös lihasvoimalla. Metsähallituksella on yhteistyökumppaneina myös useita tahoja, jotka vuokraavat kajakkeja. Monet toimijat myyvät kajakkiretkiä, jotka sopivat aloitteleville merimelojille. Saaristoon on mahdollista kulkea myös yhteysalusten kyydissä pyörän kanssa.

Kunkin luontokohteen yhteistyöyrittäjät ja kulkuyhteydet löytyvät Metsähallituksen ylläpitämästä luontoon.fi -palvelusta kohteiden kartat ja kulkuyhteydet -välilehdiltä.

Lue lisää

> Luontoon.fi

> Saaristomeren kansallispuiston yhteistyötahojen palvelut

Rannikkoreitille pyörävuokraamoverkosto

Vuokraa pyörä Salosta ja jätä se vaikka Kemiönsaareen

Pyöräilyn rannikkoreitin varrella toimii nyt uusi pyörävuokraamoverkosto. Carfield-niminen pyöravuokraamoverkosto toimii ympäri Turun edustan saaristoa. Verkostoon kuuluu yhteensä 20 vuokraamoa.

Pyörän voi vuokrata Salon keskustan hotelleista, polkea ensimmäisen etapin vaikkapa Teijon kansallispuistoon ja Teijon ruukkikylille asti, yöpyä ruukkikylien hotelleissa tai b&b:ssa tai kansallispuiston Tentsile –majoituksessa ja jatkaa linja-autoyhteyksillä eteenpäin Strömman kanavan kautta Kemiönsaarelle ja jatkaa siitä eteenpäin vaikkapa meriteitse ulkosaaristoon Örön linnakesaareen tai Bengtskäriin tai Hankoon asti.

Retkipyörän voi vuokrata ja siihen varusteita yhdestä pisteestä ja palauttaa pyörän seuraavaan pisteeseen. Vuokrattavana on erilaisia pyöriä aikuisille ja lapsille, tilauksesta sähköpyöriä sekä pyöriin tarvittavia varusteita. Pyörät voit vuokrata päiväksi tai viikoksi tai pidemmäksikin aikaa.

Pyörävuokraamoverkosto helpottaa niitä, jotka haluavat liikkua saaristossa eri kulkuneuvoin tai kenties taittaa mökkimatkan tällä kertaa lihasvoimalla. Pidempikin vaellus sujuu nopeasti kun osan matkasta taittaa polkupyörällä.

Lue lisää

Latauspisteiden hankintaan ilmoittautuminen päättyy 29.8.

Latauspisteiden hankintaan ilmoittautuminen päättyy 29.8.

Suomen ympäristökeskus hankkii yhdessä kuntien kanssa latauspisteitä sähköautoille – vielä ehtii liittyä mukaan

Kuntahankinnat koordinoi sähköautojen uusien latauspisteiden hankkimista kuntiin. Jos kunnassa latauspisteiden hankinta on ajankohtainen nyt tai muutaman vuoden sisään, on latauspisteitä mahdollista saada nyt käyttöön vielä tämän vuoden puolella. Liittymisaikaa yhteishankintaan on venytetty kahdella viikolla, joten liittyminen on mahdollista 29.8.2018 asti. Liittymislomakkeet ja lisätiedot löytyvät täältä.

Kilpailutus kattaa ostohinnat sähköautojen latauspisteille sekä soveltuvin osin huolto-, päivitys, etätuki- ja laskutuspalvelun. Hankittavat latauspisteet jaetaan kahteen teholuokkaan:

Peruslataus (AC max. 22 kW, karkea hintahaarukka 1 000 – 3 000 € / asema, latausaika lyhimmillään noin 1,5-3 tuntia)
Pikalataus (DC 50 kW, karkea hintahaarukka 20 000 – 40 000 €, / asema, latausaika noin 30 min)

Miksi hankkia latauspiste?

Sähköautojen yleistyminen vaatii kattavaa latausverkkoa Suomen kokoisessa maassa. Sähkö on käyttökustannuksiltaan edullisin liikenteen käyttövoima. Suomen hallituksen tavoite on, että Suomessa on vuoteen 2030 mennessä vähintään 250 000 täyssähköautoa. Suomalaisissa latauspisteissä käytettävä sähkö tuotetaan pääosin Suomessa ja päästöjä saadaan pienennettyä joka vuosi.

Latauspisteen voi rajata kunnan ja osallistujaorganisaatioiden käyttöön tai sen voi asentaa julkiseen käyttöön. Mikäli latauspiste asetetaan julkiseksi, voidaan sille hakea 30-35 %:n investointitukea. Julkisessa käytössä latauspiste lisää organisaation sekä alueen vetovoimaa ja voi kattaa kuluja latauksesta syntyvällä tuotolla.  Latauspisteitä voi hankkia myös yksittäisinä, hankinnassa ei ole rajattu pisteiden hankintamäärää. Latauspisteistä voi ladata myös lataushybrideitä.

Yhteishankinnan etuja ovat hinta- ja prosessisäästö sekä valmiiksi kilpailutettu latausasemien perusvalikoima ja niiden toimitusehdot. Latausaseman hankkimalla kunta tukee uusiutuvan energian käyttöä liikenteessä ja pääsee vaikuttamaan latauspisteiden ominaisuuksiin ja varusteluun.

Vaikka asia ei olisikaan ajankohtainen vielä tänä tai ensi vuonna, on liittyminen hoidettava 29.8. mennessä

Sopimuksesta on tarkoitus tehdä neljän vuoden (2+1+1) mittainen. Jos on liittynyt hankintaan, mutta tarvetta latauspisteille ei tulekaan, ei sopimus velvoita niitä hankkimaan.

Latauspisteiden hankkiminen ei tietenkään ole ajankohtaista jos kunnalla ei ole käytössään sähköautoja. Myös niitä voi hankkia yhteishankintana. Kilpailutus kattaa ostohinnat kaasu- (maa- ja biokaasu) ja sähkökäyttöisille ajoneuvoille. Lue lisää täältä.

Lue lisää

> Liittymislomakkeet ja lisätiedot (Kuntahankinnat.fi)

> Sähköautojen latausasemat 2018 (Kuntahankinnat.fi)

> Sähkö- ja kaasukäyttöiset ajoneuvot 2018 (Kuntahankinnat.fi)

Erikoiset nähtävyydet valokeilassa

Ylen matkailu- ja kulttuuriohjelma Egenland vie matkailijan katsomaan vähemmän tunnettuja nähtävyyksiä

Huhtikuussa 2017 Yle aloitti kampanjan, jossa etsittiin suomalaisten lempipaikkoja, kotikaupunkien ja -kylien paikallisia nähtävyyksiä tai mielenkiintoisia ihmisiä. Vinkkien perusteella kuvattiin kaksikielinen TV-ohjelma Egenland, jossa käydään tutustumassa erikoisiin nähtävyyksiin. Ohjelman ensimmäinen kausi on nähtävissä Yle Areenassa. Tähän mennessä ohjelmantekijät ovat saaneet suomalaisilta yli 1200 vinkkiä ja niiden joukosta valitaan kiinnostavimmat ohjelmaan.

Ohjelman toista kautta kuvataan tällä hetkellä ja vinkkejä erikoisista, mökkireitin varrella olevista pysähdyspaikoista otetaan edelleen vastaan. Voit jättää oman vinkkisi paikasta, nähtävyydestä tai henkilöstä täällä.

© Yle

Egenlandin ensimmäisen kauden avausjaksossa vieraillaan mm. Paraisten Salvador Dalí -museossa. Kuva: Yle

Egenlandin vinkit astetta erikoisempaan matkailuun Lounais-Suomessa

Riilahti, Bromarv

Vuodelta 1645 oleva sukutila on yhä täynnä elämää. Kartanon ja tilusten omistajat järjestävä opastettuja kierroksia ja ratsastusvaelluksia sekä kesäisin ratsastusleirejä. Erikoisen tilasta tekee sen englantilaistyylinen puisto sekä 90 vuotta sitten istutetut pyökit. Matkailija voi ratsastaa Suomessa harvinaisen pyökkimetsän läpi ja kuunnella samalla tilan historiaan liittyviä kummitusjuttuja.

Art Bank -galleria, Parainen

Art Bank -galleriaa Paraisilla pyörittää mies, joka kertoo olevansa espanjalaistaiteilija Salvador Dalín reinkarnaatio. Mies ylläpitää Pohjoismaiden ainoaa pysyvää näyttelyä Dalísta ja kokoelmaan kuuluu suunnilleen 80 esinettä huonekaluista valaisimiin ja veistoksiin. Kaikki esineet ovat Dalín suunnittelemia.

Vanha Malmi, Parainen

Paraisilta löytyvä toinen erikoinen kohde on 1800-luvulta peräisin oleva puutalokaupunginosa. Moni ajaa mökille Paraisten keskustan kautta, mutta pysähtyy vain tankkaamassa ja ruoka-ostoksilla. Keskustan tuntumassa sijaitseva Vanha Malmi henkii Porvoon tai vanhan Rauman tunnelmaa.

Plokimuseo, Iniö

Iniön saaressa on luultavasti maailman pienin merenkulkumuseo. Museo keskittyy plokeihin, eli purjehduksessa käytettäviin väkipyöriin. Intohimoinen, yli kolmenkymmenen vuoden keräily johti museota pitävän Jukka Torikan tapauksessa oman näyttelytilan perustamiseen. Plokit ovat pääosin kirpputoreilta, myyjäisistä ja lahjoituksia.

ArtTeatro, Kustavi

Maailmanlaajuisesti suositun Cirque du Soleil -ryhmän entiset jäsenet Pauliina Räsänen ja Slava Volkov perustivat kansainvälisen uran vastapainoksi sirkuskeskuksen Kustavin saaristolaiskylään. Keskus viettää tänä kesänä jo kymmenvuotisjuhliaan. ArtTeatro järjestää sirkusnäytöksiä sekä sirkusalan kursseja ja työpajoja. Koko perheen Saariston sirkusfestivaali järjestetään 5.7.-5.8.2018.

Muotiputiikki Helmi, Somero

Somerossa sijaitseva vaateliike Helmi on paikkakuntansa nähtävyys. Paikka on tunnettu vintagetyylisistä vaatteistaan sekä omistajan, Anita Hallapellon, säteilevästä vieraanvaraisuudesta.

Lue lisää

> Egenland -ohjelma

> Vinkit Länsi-Suomeen

> Vinkit eteläiseen Suomeen

> Vinkit Pohjanlahdelle

> Vinkit itäiseen Suomeen

> Vinkit Keski-Suomeen

 

Äänimaisemaa kuuntelevat kävelyt alkavat

Kuuntelukävelyt Kankaanpäässä alkavat torstaina 28.6.2018

Pohjois-Satakunnassa sijaitsevassa Kankaanpäässä kävellään kesän aikana kuuntelukävelyjä, joilla tarkoituksena on keskittyä ympäröivään äänimaisemaan ilman puhetta tai elektronisia laitteita. Tarkoituksena on pohtia, mitkä äänet ovat tyypillisiä Kankaanpään Niinisalon kylässä eri kellonaikoina ja eri reiteillä. Kävelyn jälkeen kokemuksesta, kuulluista äänistä ja niiden merkityksestä keskustellaan yhdessä.

Kuuntelukävelyitä ohjaa kuvataiteilija Kirsi Jaakkola. Kävelyitä järjestetään kesän aikana kolme ja ne ovat torstaina 28.6. klo 8, torstaina 12.7. klo 13 sekä torstaina 9.8. klo 20. Kukin kuuntelukävely kestää n. 1,5 tuntia ja kävelyjen reitti vaihtelee. Kävelyille ei tarvitse erikseen ilmoittautua vaan mukaan pääsee olemalla kävelyn aloitusaikaan Kankaanpään kaupunginmuseolla (Museokatu 10, 38840 Niinisalo).

Ympäristömme äänillä voi olla vaikutusta hyvinvoinnillemme. Ihmiset kokevat ääniä hyvin eri tavoin ja äänen havainnointiin vaikuttavat myös yksilön mielentila, aika, paikka ja muut tekijät. Äänten merkitys riippuu aina äänen kuulijasta. Kuuloaisti tottuu helposti arjen taustaääniin kuten liikenteen huminaan tai meren kohinaan. Muutokset ääniympäristössä havaitaan kuitenkin nopeasti ja tähän perustuukin esimerkiksi herätyskellon toiminta.

Hörhiäisviikolla keskiviikkona 23.8. järjestetään Äänimaisema-seminaari Kankaanpäässä

Äänimaisema-seminaarissa paneudutaan äänten merkityksiin ympäristössä. Seminaari järjestetään keskiviikkona 23.8. klo 12-16 Kankaanpääsalissa Kankaanpään kaupunginmuseossa. Seminaarissa luennoivat mm. Satakuntaliiton ympäristöasiantuntija Anne Savola, äänten historiaan perehtynyt Helsingin yliopiston dosentti Outi Ampuja sekä Sibelius-Akatemian professori Heikki Uimonen. Lisäksi seminaarissa kerrotaan kesän aikana tehtyjen kuuntelukävelyjen tuloksia. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittautuminen seminaariin on jo auki täällä ja se pyydetään tekemään perjantaihin 17.8. mennessä.

Lue lisää

> Hörhiäisviikko

> Kuuntelukävelyt ja Äänimaisema-seminaarin alustava ohjelma

Luonto kaupungissa

Luonto kaupungissa

Juhannus lähestyy ja vaikka suuri osa suomalaisista karkaa maaseudulle mökeille viettämään keskikesän juhlaa, jää moni myös kaupunkiin. Luonnonläheistä juhannusta voi viettää kuitenkin myös taajama-alueilla.  SYKE:n viime vuonna julkaisema Ympäristön tila –katsaus käsittelee kaupunkiluontoa ja sen terveysvaikutuksia. Alla on poimintoja katsauksesta ja jutun lopussa on linkit SYKE:n tietopakettiin.

Suomi kaupungistuu

Suomi on muihin Euroopan maihin verrattuna kaupungistunut melko myöhään. Taajaan asutun alueen pinta-ala ja taajamissa asuvan väestön määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1980. Vuonna 2015 yli 70 % suomalaisista asui 34 suurimman kaupunkiseudun alueella. Taajamissa asuu 84 % koko väestöstä eli yli 4,6 miljoonaa suomalaista.

Samalla kun taajamien väestömäärä on kasvanut, asukastiheys niissä on pienentynyt. Taajamat ovat laajentuneet ja väljentyneet. Etenkin pientalorakentamista on kohdistunut uusille alueille kaupungin ulkopuolelle, minkä takia yhdyskuntarakenne on hajautunut. Hajautumisella on ollut monia kielteisiä ympäristövaikutuksia, kuten henkilöautoliikenteen lisääntyminen. 2010-luvulla kaupunkirakenteen hajautumista on hillinnyt huomattavasti taloudellinen taantuma ja se, että etenkin suurilla kaupunkiseuduilla on alettu painottaa täydennysrakentamista. Kaupunkiseutujen keskustaajamien pinta-alasta keskimäärin noin 30–40 % on erilaisia viheralueita. Kaupunkien suunnittelu onkin jatkuvaa tasapainoilua eheän yhdyskuntarakenteen ja kestävien liikkumismuotojen edistämisen sekä vihreän ja viihtyisän asuinympäristön luomisen välillä.

2000-luvun alkuvuosina Suomen kaupunkiseudut laajenivat erityisesti kaupunkia ympäröiville metsäalueille. 2010-luvulla täydennysrakentaminen on lisännyt paineita myös taajamien viheralueiden rakentamiseen. Vaikka suurimpien kaupunkiseutujen keskustaajamissa uudisrakentaminen kohdistuu pääosin jo rakennetuksi luokitellulle alueelle, lähes neljännes uudisrakentamisesta sijoittui sielläkin metsiin ja muille luontoalueille. Kaupunkiseutujen reuna-alueilla viheralueille sijoittui jopa yli puolet uusista rakennuksista.

kaupunkiluonto_taajamienkehitys

Kaupunkiluonto tuottaa monia hyötyjä ihmisille

Tiivistyvissä kaupungeissa on tärkeää huolehtia siitä, että luontoa on lähellä asutusta, sillä luonto tekee tutkitusti hyvää ihmisen terveydelle. Luonnossa oleskelun on todettu kohentavan mielialaa, lieventävän stressiä sekä laskevan sykettä ja verenpainetta. Lisäksi luonnossa liikkuminen lisää ihmisen altistusta monipuoliselle mikrobistolle, mikä auttaa suojaamaan lievän tulehdustilan ja immunologisen epätasapainon sairauksilta, kuten allergioilta ja astmalta.

Luontoon pohjautuvilla ratkaisuilla voidaan myös täydentää tai jopa korvata kaupunkien ja rakennusten teknisiä järjestelmiä ja sopeutua muuttuvaan ilmastoon. Esimerkiksi kaupunkitulvien riski kasvaa ilmastonmuutoksen myötä, kun sadanta ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Tulvariskiä nostaa entisestään kaupungistumisen myötä lisääntyvä rakentaminen ja vettä läpäisemättömät pinnat, kuten asfaltti. Kaupunkitulvia voidaan ehkäistä esimerkiksi rakentamalla riittävästi hulevesiä imeyttäviä viheralueita ja vettä viivyttäviä rakenteita, kuten kosteikkoja, lammikoita ja hulevesipainanteita. Viherseinien ja –kattojen avulla voidaan suojata rakennuksia liialta kuumuudelta ja lisätä samalla luonnon monimuotoisuutta kaupungissa. Kaupunkien maa- ja kattopinta-alaa voidaan lisäksi valjastaa vaikkapa ruuantuotantoon kaupunkiviljelyn muodossa.

ympäristö_kaupunkiluonto_terveys

Myös lapset pitäisi huomioida kaupunkiluontoon liittyvässä suunnittelussa

Luonto tarjoaa elämyksiä ja terveyshyötyjä, jotka ovat erityisen tärkeitä lapsille. Luonto innostaa lasta liikkumaan ja on hänelle hyvä oppimisympäristö. Lapsi altistuu luonnossa mikrobeille, mikä kehittää ja vahvistaa immuunijärjestelmää. Lasten vähäinen altistuminen luonnon mikrobeille köyhdyttää kehon pieneliöstöä ja tätä kautta alentaa vastustuskykyä. Alentuneella vastustuskyvyllä taas on yhteys tulehdusperäisiin sairauksiin ja atooppiseen herkistymiseen, joka voi ilmetä muun muassa allergioina ja astmana. Tälle biodiversiteettihypoteesille on saatu vahvistusta tutkimuksista. On esimerkiksi havaittu, että pienten lasten kodin etäisyydellä metsästä tai maatalousympäristöstä on yhteys atooppiseen herkistymiseen.

Lapsi altistuu monimuotoiselle luonnolle todennäköisimmin silloin, kun luonto on lähellä ja helposti käytettävissä. Ympäristöpsykologiassa puhutaan ympäristön tarjoumista. Yhdyskuntasuunnittelun tehtävä on mahdollistaa tarjoumat. Kaupunkisuunnittelulla on keskeinen rooli lähiluonnon käytön tukemisessa. Suunnittelulla voidaan vaikuttaa esimerkiksi viheralueiden säilymiseen kaupunkien täydennysrakentamisessa ja viheralueiden hoitoon.

Suunnitteluun on hyvä ottaa mukaan toimijoita mahdollisimman laajasti. Maankäytön suunnittelijoiden, kuten kaavoittajien ja arkkitehtien, lisäksi suunnitteluun on hyvä ottaa mukaan myös joukkoliikenteen kehittäjiä ja kaupunkiluonnon käyttäjiä. Hyvän yhteissuunnittelun edellytys on, että lähiluonnon terveyshyödyt tunnistetaan nykyistä kattavammin. Myös vastuuta kaupunkiluonnon suunnittelusta tulee jakaa selkeämmin. Kaupunkien reuna-alueilla hyvinvointia lisäävän luontokokemuksen ja -altistuksen tarjoaa usein lähimetsä. Kaupunkien keskustoissa luontokokemuksen taas tarjoaa esimerkiksi puisto.

Parhaimmillaan lähiluonto suunnitellaan osaksi päiväkotien ja koulujen arkea sekä sijainniltaan että laadultaan. Lisäksi se nivotaan osaksi päiväkotien opetusta ja koulujen opetussuunnitelmaa. Päiväkotien lähiluontokohteiden on sijaittava hyvin lähellä, tai ainakin helppojen kulkuyhteyksien päässä. Jo iso tie päiväkodin ja luontoalueen välissä voi estää lasten pääsyn sinne. Luonto voidaan tuoda keskelle rakennettua ympäristöä esimerkiksi kasvinviljelylaatikoilla, viherseinillä tai vaikka rakentamalla kokonaisia syötäviä puutarhoja. Pihoilla voidaan kasvattaa puita, joissa saa kiipeillä ja oleilla. Lapset kannattaa ottaa mukaan elinympäristönsä suunnitteluun, sillä he ovat mestareita keksimään toimivia ratkaisuja.

 

Lue lisää

> Ympäristön tila Suomessa 2017-2018 –raportit

> Luonto kaupungissa – Suomalaiset arvostavat asuinalueensa luontoa

> Luonto edistämään terveyttä myös kaupungeissa