liikkuminen

Etusivu / Postit "liikkuminen"
Liikkumisen ohjauksen valtionavustus

Liikkumisen ohjauksen valtionavustus

Liikkumisen ohjauksen valtionavustusten haku vuodelle 2019 on alkanut. Valtion talousarviossa avustuksille on varattu 900 000 euron määräraha. Hakemukset tulee jättää viimeistään 18.1.2019 mennessä.

Liikkumisen ohjauksen tarkoituksena on ihmisten kulkutapavalintoihin vaikuttaminen. Keinoina tähän ovat tiedollinen ohjaus, markkinointi ja palvelujen kokeilu sekä kehittäminen. Liikkumisen ohjauksen tavoitteena on yksityisautoilun vähentäminen sekä joukko- ja kevyen liikenteen suosion kasvattaminen. Liikkumisen ohjauksella siis kannustetaan kestäviin liikkumistottumuksiin.

Avustusta voivat saada kunnat, kuntayhtymät tai muut yleishyödylliset yhteisöt.

Lue lisää > Liikennevirasto

Liikenteen päästöt nollaan 2045 mennessä

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama liikenteen ilmastopolitiikan asiantuntijaryhmä on koonnut ehdotuksen toimenpideohjelmaksi, jolla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan poistaa vuoteen 2045 mennessä. Ratkaisu hiilettömään liikenteeseen löytyy nolla- ja vähäpäästöisistä autoista ja uusiutuvista polttoaineista, henkilöautojen ajokilometrien vähentämisestä ja kestävistä kulkumuodoista.

Nyt julkaistu ehdotus toimenpideohjelmaksi koostuu 28:sta keinosta, joilla päästään hiilettömään liikenteeseen ja irti fossiilisista polttoaineista ilman kohtuutonta hintaa yhteiskunnalle. Toimenpiteet on jaettu neljään kokonaisuuteen.

1. Hiiletön liikenne vaatii muutoksia ihmisten tavassa liikkua, jotta liikkumisesta tulee kestävää.

2. Tavarakuljetuksia on tehostettava.

3. Ajoneuvokantaa on uudistettava nolla- ja vähäpäästöisillä autoilla.

4. Uusiutuvien polttoaineiden käyttöä on lisättävä vuoteen 2030 asti.

Lue lisää > Liikenne- ja viestintäministeriö

Harrastetaksikokeilu Turun seudulla

Valonia ja Turun kaupungin CIVITAS ECCENTRIC -hanke ovat selvittäneet harrastetaksipalvelun toimintamahdollisuuksia Turun seudulla. Alkusyksystä harrastetaksin tarvetta potentiaalisten käyttäjien keskuudessa kartoitettiin kyselyllä, johon vastasi 234 henkilöä. Harrastetaksikokeilu on herättänyt runsaasti kiinnostusta ja asian edistämisestä saatu palaute on ollut yksinomaan kannustavaa. Palvelun tarve on havaittavissa kyselyn vastauksissa:

Todella hyvä idea; helpottaisi työn ja perhe-elämän yhdistämistä, paikkaisi kapeaa tukiverkkoa,vähentäisi autoilua. Kannatetaan!

Toteuttakaa tämä! Loistava idea! Myös pidemmälle ja muihin harrastepaikkoihin esim. jäähallit. Olen valmis maksamaan tästä! Olemme puhuneet tämän palvelun tarpeesta vuosia lähipiirissä.

Harrastetaksilla helpotusta perheiden arkeen

Jopa 86 prosenttia vastaajista koki perheessä olevan tarvetta harrastetaksille. Vain neljä prosenttia vastaajista koki, ettei tarvetta ole, esimerkiksi koska lapsi kulkee pyörällä tai lähipiirin kyydillä, tai lasten harrastukset on valittu sen mukaan, mikä sopii perheen aikatauluihin.

Vastauksista käy ilmi, että harrastematkojen järjestäminen on perheille haastavaa. Kaikkein yleisimmin ongelmat liittyvät aikataulujen sovittamiseen ja suunnitteluun, minkä nimesi haasteeksi lähes puolet vastanneista. Harrastukset on usein hankala sovittaa vanhempien työaikoihin. Hankaluuksia aiheuttavat myös useampien lasten useat eri harrastukset eri paikoissa.

Kokeilu toteutumassa alkuvuonna

Seuraavat askeleet harrastetaksipalvelun kehittämisessä ovat pilottiryhmän ja yhteistyökumppaneiden kanssa suunniteltava ja toteutettava kokeilu. Kokeilu tullaan näillä näkymin toteuttamaan alkuvuonna 2019. Kokeilu on tärkeä seuraava askel tavoitteessamme saada harrastetaksista yleinen, kaikille avoin palvelu, joka samalla helpottaa perheiden arkea sekä vähentää yksityisautoilun aiheuttamia päästöjä ja liikenneruuhkia.

Lue lisää > Valonia

Harrastetaksikokeilu toteutusvaiheeseen

Valonia ja Turun kaupungin CIVITAS ECCENTRIC -hanke ovat selvittäneet harrastetaksipalvelun toimintamahdollisuuksia Turun seudulla.

Alkusyksystä harrastetaksin tarvetta potentiaalisten käyttäjien keskuudessa kartoitettiin kyselyllä, johon vastasi 234 henkilöä. Harrastetaksikokeilu on herättänyt runsaasti kiinnostusta ja asian edistämisestä saatu palaute on ollut yksinomaan kannustavaa. Palvelun tarve on havaittavissa kyselyn vastauksissa:

Todella hyvä idea; helpottaisi työn ja perhe-elämän yhdistämistä, paikkaisi kapeaa tukiverkkoa,vähentäisi autoilua. Kannatetaan!

Toteuttakaa tämä! Loistava idea! Myös pidemmälle ja muihin harrastepaikkoihin esim. jäähallit. Olen valmis maksamaan tästä! Olemme puhuneet tämän palvelun tarpeesta vuosia lähipiirissä.

Harrastetaksilla helpotusta perheiden arkeen

Jopa 86 prosenttia vastaajista koki perheessä olevan tarvetta harrastetaksille. Vain neljä prosenttia vastaajista koki, ettei tarvetta ole, esimerkiksi koska lapsi kulkee pyörällä tai lähipiirin kyydillä, tai lasten harrastukset on valittu sen mukaan, mikä sopii perheen aikatauluihin.

Vastauksista käy ilmi, että harrastematkojen järjestäminen on perheille haastavaa. Kaikkein yleisimmin ongelmat liittyvät aikataulujen sovittamiseen ja suunnitteluun, minkä nimesi haasteeksi lähes puolet vastanneista. Harrastukset on usein hankala sovittaa vanhempien työaikoihin. Hankaluuksia aiheuttavat myös useampien lasten useat eri harrastukset eri paikoissa.

Kuulostaa loistavalta idealta! Etenkin, kun monet harrastukset alkavat vielä siten, että vanhemmat töissä.

Olisi loistavaa jos tällainen palvelu toimisi, helpottaisi huomattavasti perheen aikataulurumbaa.

Kokeilu toteutumassa alkuvuonna

Seuraavat askeleet harrastetaksipalvelun kehittämisessä ovat pilottiryhmän ja yhteistyökumppaneiden kanssa suunniteltava ja toteutettava kokeilu. Kokeilu tullaan näillä näkymin toteuttamaan alkuvuonna 2019. Kokeilu on tärkeä seuraava askel tavoitteessamme saada harrastetaksista yleinen, kaikille avoin palvelu, joka samalla helpottaa perheiden arkea sekä vähentää yksityisautoilun aiheuttamia päästöjä ja liikenneruuhkia.

Lue lisää > Varsinais-Suomen viisaan liikkumisen verkoston uutiskirje Marraskuu 2018

Ympäristöasioiden huomiointi teiden talvikunnossapidossa

Liikennevirasto 13.11.2018

Liikennevirasto arvioi, että tiesuolan (ntriumkloridi) ja hiekan käytön kokonaismäärä tulee kasvamaan. Syynä on muun muassa talvihoidon hoitoluokkien muutokset.

Suolan käytössä on rajoituksia pohjavesialueilla.

Kävely- ja pyöräilyväylien laadukas kunnossapito ympäri vuoden lisää kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta, sujuvuutta ja houkuttelevuutta myös talvella. Kaupunkiseuduilla ja suuremmissa taajamissa uutena mahdollisuutena tuodaan mukaan ns. laatukäytävät. Kun mahdollista ja tarkoituksenmukaista on, voidaan määrittää valtion, ELY-keskusten, kaupunkien tai kuntien yhteistyönä laatukäytäviä, joilla toteutetaan tienpitäjästä riippumatonta talvihoitoa. Laatukäytävillä on suositeltavaa tavoitella korkeaa palvelutasoa, joka tukee kävelyn ja pyöräilyn edistämistä kulkumuotona.

Lue lisää >> Liikenneviraston tiedote

Miten Suomi siirtyy kiertotalouteen?

Miten Suomi siirtyy kiertotalouteen?

Vaikuta kiertotalouden tiekarttaan 2.0

Kerro näkemyksesi, miten Suomen kannattaisi siirtyä kiertotalouteen! Kiertotalouden tiekarttaan 2.0 liittyviä luonnoksia voi kommentoida 25.10.-11.11.2018 välisenä aikana otakantaa.fi-palvelussa.

Kiihtyvä ilmastonmuutos, luonnon köyhtyminen ja luonnonvarojen ylikulutus osoittavat, että tarvitsemme kiertotaloutta enemmän kuin koskaan ennen. Taloutemme ja siihen kytkeytyvien kulutustapojemme on muututtava nopeasti – mutta miten? Millaiset kansalliset tavoitteet auttavat muuttamaan arjen kulutustottumuksia kestävämmiksi? Entä millaisia toimia tarvitaan, jotta yhä useampi yritys siirtyisi kiertotalousbisnekseen?

Maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta ”Kierrolla kärkeen: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025” julkaistiin Sitran johdolla vuonna 2016. Kaksi vuotta myöhemmin on aika arvioida tiekartan etenemistä, nostaa kunnianhimon tasoa ja päivittää sisällöt muuttuneen maailman tarpeisiin.

”Suomella on maailmanluokan mahdollisuus siirtyä ensimmäisten joukossa kestävään talouteen, jossa hyvinvoinnin rahoitus on turvattu ympäristöstä huolehtien. Kiertotalouden tiekartassa vuonna 2016 asetetut kansalliset tavoitteet ja toimet vaativat päivittämistä, jotta Suomi voi siirtyä kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä”, toteaa Sitran kiertotalouden asiantuntija Laura Järvinen.

Sitra on julkaissut alustavat luonnokset kiertotalouden tiekartan tavoitteista ja toimenpiteistä sekä niiden pohjalla olevasta kiertotalouden tilannekuvasta Suomessa. Luonnokset pohjautuvat syksyn aikana Sitran ja Deloitten toteuttamiin taustaselvityksiin, vaikuttaja- ja asiantuntijahaastatteluihin sekä kaikille sektoreille suunnattuihin työpajoihin.

”Haastamme kaikki mukaan kommentoimaan, sillä kiertotaloudessa on kyse perustavanlaatuisesta muutoksesta siinä, miten yhteiskuntamme toimii. Muutokseen tarvitaan meitä kaikkia: niin yrityksiä, hallintoa kuin kansalaisia. Kyseessä on koko Suomen tiekartta kiertotalouteen”, korostaa Järvinen.

Lue ja kommentoi kiertotalouden tiekartta 2.0 -luonnosta 25.10.-11.11.2018 välisenä aikana otakantaa.fi-palvelussa täällä.

Sitra käy kaikki saamansa kommentit huolellisesti läpi ja tarkentaa niiden pohjalta kiertotalouden tilannekuvaa sekä laatii niitä hyödyntäen tiekartan lopullisen version. Tiekartan luonnosversion kommentteja ei kuitenkaan automaattisesti sisällytetä lopulliseen tiekarttaan. Päivitetty tiekartta julkistetaan alkuvuodesta 2019.

Lue lisää > Sitra

Ilmasto hälyttää!

Ilmasto hälyttää!

Ympäristöministeriön ja Ilmatieteen laitoksen tilaisuudessa 8.10. ruodittiin IPCC:n Global Warming of 1,5 degrees C -raportin antia.

Graafiset kuvat: Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi

IPCC1.5-astetta_v5Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuoreen raportin mukaan maapallon lämpötila on jo noussut noin asteella esiteollisesta ajasta. Mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen lämpenemisen raja ylitetään vuoteen 2050 mennessä. Rajan ylittäminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä sekä ihmisille että luonnolle.

Professori Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos: Lämpeneminen etenee noin 0,2 astetta vuosikymmenessä. Muutoksen vaikutukset näkyvät vähitellen, sitä tapahtuu koko ajan jo nyt. Vaikutus jakautuu epätasaisesti maapallolla. Toistaiseksi tehdyt päästövähennyslupaukset merkitsevät noin 3 asteen lämpenemistä 2100 mennessä, tehokkaammilla toimenpiteillä on siis kiire.

Eri sektoreille on erilaisia vaikutuksia. Jo nyt esim. koralliriutat ovat vakavassa vaarassa. Nopeasti vaikutuksia alkaa ilmetä myös kalantuotannossa, rannikoiden tulvimisessa ja  napajäätiköiden sulamisessa. Kun ylitetään 1,5 asteen globaali lämpeneminen, alkaa olla suuria vaikutuksia viljan viljelyyn. Kun lähestytään 2 astetta, vaikutukset vakavoituvat dramaattisesti. Mannerjäätiköiden epästabiilius on uhka. Mikäli ne alkavat sulaa, nousee meren pinta jopa metrejä.

ipcc-1-5-kuva9-3500pxErikoistutkija Laura Sokka, VTT: Pysyminen alle 1,5 asteessa tarkoittaa, että hillintötoimien pitää nyt ja tästä eteenpäin olla todella voimakkaita. Kaikkien maanosien oikeus kehitykseen on suuri kysymys. Päästöjen on laskettava 0-tasolle jo vuoteen 2050. Vuoteen 2030 pitäisi saavuttaa 35 %:n päästövähennykset globaalisti.

On otettu käyttöön overshoot-termi: Useimpien laskelmien mukaan 1,5 asteen tavoite voidaan saavuttaa väliaikaisen ylityksen (overshoot) jälkeen. Hiilinieluja täytyy löytää ja hiilen poistoon ilmakehästä tarvitaan keinoja.

Meillä on useita eri tapoja saavuttaa 1,5 asteen tavoite, mutta tiiviistettynä kyse on päästöjen vähentämisestä ja hiilen talteenotosta. Tarvitaan suuria muutoksia sekä tuotannossa että kulutuksessa. Päästöjen on vähennyttävä selkeästi jo ennen 2030. Hiilen poisto ja talteenotto on keskeinen keino kaikissa skenaarioissa. Mitä myöhemmin päästöjen lasku tapahtuu, sitä keskeisempään rooliin tulevat hiilen poisto ja talteenotto.

Professori Markku Kanninen, Helsingin yliopisto: Ilmastokysymys on niin laaja, että se koskettaa kaikkia tieteenaloja. Mikäli päästään 1,5 asteen tavoitteeseen, sillä on merkittävä vaikutus kaikkiin kestävän kehityksen osatekijöihin. Köyhimmät maat kärsivät kaikkein eniten ja ne tarvitsevat rikkaiden maiden apua ja tukea.

Sektorihallinto, esim. ympäristöhallinto ei riitä ratkaisemaan tavoitteeseen pääsyä, vaan tarvitaan kaikkia hallinnonaloja ymmärtämään muutoksen tarve ja toimimaan sen mukaisesti. Hillintätoimissa täytyy ottaa alueelliset olosuhteet huomioon. Missä voidaan metsittää? Miten muutos vaikuttaa puhtaan veden saantiin ja mitä sen turvaamiseksi voidaan missäkin tehdä?

Suunnittelematon kaupunkien kehittyminen väkirikkailla alueilla on sisältää suuren riskin ilmastonmuutoksen vaikutusten kohtaamisessa. Maankäytön suunnitteluun pitäisi kiireesti paneutua.

Kukaan ei välty vastuulta, ratkaistavia asioita on paljon

ipcc-1-5-kuva4-3500pxMarkku Kannisen mielestä päätöksentekijöiden täytyy lopultakin ottaa asia vakavasti. Suomen ilmastopaneeli on tehnyt tiekartan, jonka ehdotukset tulee ottaa käyttöön. Kehittyvissä maissa väestönkasvun hillintä on tarpeen. Tässä keskeinen keino on naisten ja tyttöjen koulutus, joka johtaa lapsiluvun pienenemiseen.

Laura Sokan mukaan hiilidioksidin talteenottokeinoja on kehitetty, ne ovat kalliita, mutta eivät ole skaalattavissa vielä. Yhtenä vaihtoehtona on hiilidioksidin pumppaaminen maaperään geologisiin onkaloihin.

Yksityisen ihmisen vastuu ja keinot ovat asuminen-liikkuminen-ravinto -akselilla.

Selvästi vaikea kysymys myös panelisteille oli metsän hakkuut ja metsävarantojen hyötykäyttö. Suomessa suunnitellaan hakkuiden lisäämistä, jotta bioraaka-ainetta voidaan  käyttää enemmän energian tuotantoon. Metsät ovat samalla keskeinen hiilinielu ja tulevina vuosikymmeninä metsien hiilinieluja on lisättävä. Kannisen mukaan maankäyttösektoria on ajateltava kokonaisuutena. Maatalousmaan hiilipäästöt on otettava huomioon.

Ja vielä todettiin, että vaikka meret ja maaperä myös sitovat itseensä hiilidioksisia, on ihmisten tuottaman päästölisä niin suuri, että ihmisen on luonnon prosessien lisäksi lisättävä hiilen sidontaa eli hiilinieluja.

Miten Global Warming of 1.5 °C -raportin pääviestien tulisi näkyä Suomen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa?

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen: Suomen ote on erittäin aktiivinen moneen suuntaan kansainvälisesti eri maiden kanssa. Ihan keskeinen  kysymys on, miten korvataan lämmön ja sähkön tuotanto ja mahdollistetaan liikkuminen, kun fossiilisista luovutaan. Tarvitaan valtava määrä teknologisia ratkaisuja ja innovaatioita. Ihmisiltä tarvitaan ymmärrystä siihen, että tarvitaan muutoksia toimintatapoihin. Päästökauppaa täytyy kehittää siten, että päästöoikeuksien hinta nousee. Verotusta on kehitettävä vauhdittamaan päästöllisistä ratkaisuista luopumista. On siirryttävä päästöttömän hyvinvoinnin luomiseen!

Professori Markku Olllikainen: Suomi on ollut tunnollinen peesaaja. Suomen tämän hetkinen politiikka on viritetty kahden asteen lämpenemisrajan saavuttamiseen. Kivihiilen ja turpeen käyttö on saatava nollaan vuoteen 2030 mennessä. Maankäyttösektorin nettonielun ( = metsänielu miinus maankäytön päästöt)  kehittämiseen on panostettava. Ilman kuluttajia ei päästä tavoitteeseen, mutta hallinnon täytyy tarjota vaihtoehtoja valittavaksi. Metsätalouden linjaan on reivattava: metsää hoidetaan niin, että hiilinielu pysyy korkeana ja kasvaa, ja metsän kasvu mahdollistaa samalla sen hyötykäytön.

Päästövähennyksiä on saatava nopeasti – vastaako asiasta kuluttaja vai teknologia?

Ekonomisti Timo Tyrväinen: Olisi aika suurelle kansalaiskampanjalle. Kansalaisilla on suuri valta kaikkeen tähän problematiikkaan!

Ministeri Tiilikainen totesi, että ilmastonmuutos tulee olemaan keskeinen keskusteluaihe eduskuntavaalien lähestyessä.

Ollikaisen mukaan puuttuu jossain määrin tietoakin. Tahtoa heikentää yksittäisen kuluttajan voimattumuuden tunne. Yhteisen ymmärryksen ja tahdon luomista tarvitaan.

Professori Lassi Linnanen, LaY: Ei pidä vältellä sanaa ylikulutus. Kulutamme monella tapaa ja paljon on tarpeetonta kulutusta. On skenaario mikä tahansa, tarvitaan ylikulttamisesta luopumista. Teknologialla ei päästöjä ratkaista, vaan kuluttamisen vähentämisellä. Tarvitaan pakkoja ja taivuttelua. Esimerkiksi aurinkosähkö on kotitalouden keino energiapuolella.

Teknologisella kehityksellä on ns. bumerangi-ominaisuus eli uusi innovaatio johtaa sen käyttöön ottoon, minkä jälkeen alkaa uuden innovaation kehittäminen. Tällöin kulutus ei vähene. Teknologia tarvitsee mineraaleja, niiden jalostamista jne. Teknologiateollisuus tai tutkimuslaitokset eivät ole se taho, jotka lopettavat näiden käytön.

 

Sujuva joukkoliikenne

Sujuva joukkoliikenne

Liikennevirasto 17.9.2018

Suomalaiset tekevät keskimäärin 2,7 matkaa vuorokaudessa. Liikenneviraston teettämä selvitys osoitti, että joukkoliikennevälineillä kulkevat odottavat sujuvaa liikennevälineiden vaihtoa ja kattoa pään päälle sateen sattuessa.

Tänä vuonna 16.–22.9. vietettävän Euroopan liikkujan viikon teemana on eri kulkumuotojen yhdistäminen arjen matkoilla. Teema haastaa pohtimaan omia matkatottumuksia, erilaisia tapoja liikkua ja mahdollisuuksia yhdistellä eri kulkutapoja.

Lue lisää >> liikennevirasto.fi

Paimio selvittää joukkoliikenneratkaisua

Kunnallislehti 11.9.2018

Paimion kaupunki teettää oman joukkoliikennesuunnitelman. Selvitystyölle varataan aikaa puoli vuotta.

Kuntastrategian laadinnan yhteydessä tehdyssä kyselyssä yli 800 vastaajan mielestä selkeästi eniten kehitettävää Paimiossa on kaupungin joukkoliikenteessä. Siitä lähtien kun Föli-alue syntyi Turun rajanaapureiden alueelle, moni paimiolainen on kaivannut sitä Paimioonkin, mutta alueen laajeneminen ei ole näillä näkymin luvassa ihan pian.

Työn alle tulee suunnitelma, joka selvittää millainen joukkoliikennejärjestelmä Paimiossa voisi toimia, niin että se sisältäisi sisäistä liikennettä, palveluliikennettä ja liityntäliikennettä.

Paimion kaupungin henkilöliikenteen kuljetuskustannukset olivat vuonna 2017 yhteensä noin 1,13 miljoonaa euroa, josta koulutukuljetusten osuus oli noin 620 000 euroa.

Selvityksestä koituviin kuluihin kaupunki sai Varsinais-Suomen ELY-keskukselta 15.000 euron avustuksen.

Valonian tuorein uutiskirje

Lue Valonian uusin uutiskirje

Aiheina:

  • Harrastetaksin toimintamahdollisuuksia selvitetään Turun seudulla
  • Energiayrityksiä etsitään saman pöydän ääreen kuntien kanssa
  • Terveellisempi liikenneympäristö suunnitellaan yhdessä
  • Virtavesikunnostukset käyntiin talkoohengessä
  • Asukkaat aktivoituneet – jätevesineuvojilla vilkas kesä
  • Taloyhtiön energiaremonteissa maltti kannattaa
  • Lähde mukaan jalostamaan avointa virkistysdataa hyötykäyttöön
  • Hajajätevesiristeilyllä tiivistetään alan yhteistyötä

Lue lisää > Valonian uutiskirje – elokuu 2018