liikkuminen

Etusivu / Postit "liikkuminen"

Erikoiset nähtävyydet valokeilassa

Ylen matkailu- ja kulttuuriohjelma Egenland vie matkailijan katsomaan vähemmän tunnettuja nähtävyyksiä

Huhtikuussa 2017 Yle aloitti kampanjan, jossa etsittiin suomalaisten lempipaikkoja, kotikaupunkien ja -kylien paikallisia nähtävyyksiä tai mielenkiintoisia ihmisiä. Vinkkien perusteella kuvattiin kaksikielinen TV-ohjelma Egenland, jossa käydään tutustumassa erikoisiin nähtävyyksiin. Ohjelman ensimmäinen kausi on nähtävissä Yle Areenassa. Tähän mennessä ohjelmantekijät ovat saaneet suomalaisilta yli 1200 vinkkiä ja niiden joukosta valitaan kiinnostavimmat ohjelmaan.

Ohjelman toista kautta kuvataan tällä hetkellä ja vinkkejä erikoisista, mökkireitin varrella olevista pysähdyspaikoista otetaan edelleen vastaan. Voit jättää oman vinkkisi paikasta, nähtävyydestä tai henkilöstä täällä.

© Yle

Egenlandin ensimmäisen kauden avausjaksossa vieraillaan mm. Paraisten Salvador Dalí -museossa. Kuva: Yle

Egenlandin vinkit astetta erikoisempaan matkailuun Lounais-Suomessa

Riilahti, Bromarv

Vuodelta 1645 oleva sukutila on yhä täynnä elämää. Kartanon ja tilusten omistajat järjestävä opastettuja kierroksia ja ratsastusvaelluksia sekä kesäisin ratsastusleirejä. Erikoisen tilasta tekee sen englantilaistyylinen puisto sekä 90 vuotta sitten istutetut pyökit. Matkailija voi ratsastaa Suomessa harvinaisen pyökkimetsän läpi ja kuunnella samalla tilan historiaan liittyviä kummitusjuttuja.

Art Bank -galleria, Parainen

Art Bank -galleriaa Paraisilla pyörittää mies, joka kertoo olevansa espanjalaistaiteilija Salvador Dalín reinkarnaatio. Mies ylläpitää Pohjoismaiden ainoaa pysyvää näyttelyä Dalísta ja kokoelmaan kuuluu suunnilleen 80 esinettä huonekaluista valaisimiin ja veistoksiin. Kaikki esineet ovat Dalín suunnittelemia.

Vanha Malmi, Parainen

Paraisilta löytyvä toinen erikoinen kohde on 1800-luvulta peräisin oleva puutalokaupunginosa. Moni ajaa mökille Paraisten keskustan kautta, mutta pysähtyy vain tankkaamassa ja ruoka-ostoksilla. Keskustan tuntumassa sijaitseva Vanha Malmi henkii Porvoon tai vanhan Rauman tunnelmaa.

Plokimuseo, Iniö

Iniön saaressa on luultavasti maailman pienin merenkulkumuseo. Museo keskittyy plokeihin, eli purjehduksessa käytettäviin väkipyöriin. Intohimoinen, yli kolmenkymmenen vuoden keräily johti museota pitävän Jukka Torikan tapauksessa oman näyttelytilan perustamiseen. Plokit ovat pääosin kirpputoreilta, myyjäisistä ja lahjoituksia.

ArtTeatro, Kustavi

Maailmanlaajuisesti suositun Cirque du Soleil -ryhmän entiset jäsenet Pauliina Räsänen ja Slava Volkov perustivat kansainvälisen uran vastapainoksi sirkuskeskuksen Kustavin saaristolaiskylään. Keskus viettää tänä kesänä jo kymmenvuotisjuhliaan. ArtTeatro järjestää sirkusnäytöksiä sekä sirkusalan kursseja ja työpajoja. Koko perheen Saariston sirkusfestivaali järjestetään 5.7.-5.8.2018.

Muotiputiikki Helmi, Somero

Somerossa sijaitseva vaateliike Helmi on paikkakuntansa nähtävyys. Paikka on tunnettu vintagetyylisistä vaatteistaan sekä omistajan, Anita Hallapellon, säteilevästä vieraanvaraisuudesta.

Lue lisää

> Egenland -ohjelma

> Vinkit Länsi-Suomeen

> Vinkit eteläiseen Suomeen

> Vinkit Pohjanlahdelle

> Vinkit itäiseen Suomeen

> Vinkit Keski-Suomeen

 

Sähköautojen latauspisteiden yhteishankinta käynnissä

Sähköautojen latauspisteiden yhteishankinta käynnissä

Suomen ympäristökeskus hankkii yhdessä kuntien kanssa latauspisteitä sähköautoille – vielä ehtii liittyä mukaan

Kuntahankinnat koordinoi sähköautojen uusien latauspisteiden hankkimista kuntiin. Jos kunnassa latauspisteiden hankinta on ajankohtainen nyt tai muutaman vuoden sisään, on latauspisteitä mahdollista saada nyt käyttöön vielä tämän vuoden puolella. Hankintaan liittyminen tulee tehdä viimeistään 15.8. mennessä. Liittymislomakkeet ja lisätiedot löytyvät täältä.

Kilpailutus kattaa ostohinnat sähköautojen latauspisteille sekä soveltuvin osin huolto-, päivitys, etätuki- ja laskutuspalvelun. Hankittavat latauspisteet jaetaan kahteen teholuokkaan:

Peruslataus (AC max. 22 kW, karkea hintahaarukka 1 000 – 3 000 € / asema, latausaika lyhimmillään noin 1,5-3 tuntia)
Pikalataus (DC 50 kW, karkea hintahaarukka 20 000 – 40 000 €, / asema, latausaika noin 30 min)

Miksi hankkia latauspiste?

Sähköautojen yleistyminen vaatii kattavaa latausverkkoa Suomen kokoisessa maassa. Sähkö on käyttökustannuksiltaan edullisin liikenteen käyttövoima. Suomen hallituksen tavoite on, että Suomessa on vuoteen 2030 mennessä vähintään 250 000 täyssähköautoa. Suomalaisissa latauspisteissä käytettävä sähkö tuotetaan pääosin Suomessa ja päästöjä saadaan pienennettyä joka vuosi.

Latauspisteen voi rajata kunnan ja osallistujaorganisaatioiden käyttöön tai sen voi asentaa julkiseen käyttöön. Mikäli latauspiste asetetaan julkiseksi, voidaan sille hakea 30-35 %:n investointitukea. Julkisessa käytössä latauspiste lisää organisaation sekä alueen vetovoimaa ja voi kattaa kuluja latauksesta syntyvällä tuotolla.  Latauspisteitä voi hankkia myös yksittäisinä, hankinnassa ei ole rajattu pisteiden hankintamäärää. Latauspisteistä voi ladata myös lataushybrideitä.

Yhteishankinnan etuja ovat hinta- ja prosessisäästö sekä valmiiksi kilpailutettu latausasemien perusvalikoima ja niiden toimitusehdot. Latausaseman hankkimalla kunta tukee uusiutuvan energian käyttöä liikenteessä ja pääsee vaikuttamaan latauspisteiden ominaisuuksiin ja varusteluun.

Myös sähköautojen yhteishankintaan pitää liittyä 15.8. mennessä

Latauspisteiden hankkiminen ei tietenkään ole ajankohtaista jos kunnalla ei ole käytössään sähköautoja. Myös niitä voi hankkia yhteishankintana. Kilpailutus kattaa ostohinnat kaasu- (maa- ja biokaasu) ja sähkökäyttöisille ajoneuvoille. Lue lisää täältä.

Lue lisää

> Sähköautojen latausasemat 2018 (Kuntahankinnat.fi)

> Sähkö- ja kaasukäyttöiset ajoneuvot 2018 (Kuntahankinnat.fi)

Äänimaisemaa kuuntelevat kävelyt alkavat

Kuuntelukävelyt Kankaanpäässä alkavat torstaina 28.6.2018

Pohjois-Satakunnassa sijaitsevassa Kankaanpäässä kävellään kesän aikana kuuntelukävelyjä, joilla tarkoituksena on keskittyä ympäröivään äänimaisemaan ilman puhetta tai elektronisia laitteita. Tarkoituksena on pohtia, mitkä äänet ovat tyypillisiä Kankaanpään Niinisalon kylässä eri kellonaikoina ja eri reiteillä. Kävelyn jälkeen kokemuksesta, kuulluista äänistä ja niiden merkityksestä keskustellaan yhdessä.

Kuuntelukävelyitä ohjaa kuvataiteilija Kirsi Jaakkola. Kävelyitä järjestetään kesän aikana kolme ja ne ovat torstaina 28.6. klo 8, torstaina 12.7. klo 13 sekä torstaina 9.8. klo 20. Kukin kuuntelukävely kestää n. 1,5 tuntia ja kävelyjen reitti vaihtelee. Kävelyille ei tarvitse erikseen ilmoittautua vaan mukaan pääsee olemalla kävelyn aloitusaikaan Kankaanpään kaupunginmuseolla (Museokatu 10, 38840 Niinisalo).

Ympäristömme äänillä voi olla vaikutusta hyvinvoinnillemme. Ihmiset kokevat ääniä hyvin eri tavoin ja äänen havainnointiin vaikuttavat myös yksilön mielentila, aika, paikka ja muut tekijät. Äänten merkitys riippuu aina äänen kuulijasta. Kuuloaisti tottuu helposti arjen taustaääniin kuten liikenteen huminaan tai meren kohinaan. Muutokset ääniympäristössä havaitaan kuitenkin nopeasti ja tähän perustuukin esimerkiksi herätyskellon toiminta.

Hörhiäisviikolla keskiviikkona 23.8. järjestetään Äänimaisema-seminaari Kankaanpäässä

Äänimaisema-seminaarissa paneudutaan äänten merkityksiin ympäristössä. Seminaari järjestetään keskiviikkona 23.8. klo 12-16 Kankaanpääsalissa Kankaanpään kaupunginmuseossa. Seminaarissa luennoivat mm. Satakuntaliiton ympäristöasiantuntija Anne Savola, äänten historiaan perehtynyt Helsingin yliopiston dosentti Outi Ampuja sekä Sibelius-Akatemian professori Heikki Uimonen. Lisäksi seminaarissa kerrotaan kesän aikana tehtyjen kuuntelukävelyjen tuloksia. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittautuminen seminaariin on jo auki täällä ja se pyydetään tekemään perjantaihin 17.8. mennessä.

Lue lisää

> Hörhiäisviikko

> Kuuntelukävelyt ja Äänimaisema-seminaarin alustava ohjelma

Luonto kaupungissa

Luonto kaupungissa

Juhannus lähestyy ja vaikka suuri osa suomalaisista karkaa maaseudulle mökeille viettämään keskikesän juhlaa, jää moni myös kaupunkiin. Luonnonläheistä juhannusta voi viettää kuitenkin myös taajama-alueilla.  SYKE:n viime vuonna julkaisema Ympäristön tila –katsaus käsittelee kaupunkiluontoa ja sen terveysvaikutuksia. Alla on poimintoja katsauksesta ja jutun lopussa on linkit SYKE:n tietopakettiin.

Suomi kaupungistuu

Suomi on muihin Euroopan maihin verrattuna kaupungistunut melko myöhään. Taajaan asutun alueen pinta-ala ja taajamissa asuvan väestön määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1980. Vuonna 2015 yli 70 % suomalaisista asui 34 suurimman kaupunkiseudun alueella. Taajamissa asuu 84 % koko väestöstä eli yli 4,6 miljoonaa suomalaista.

Samalla kun taajamien väestömäärä on kasvanut, asukastiheys niissä on pienentynyt. Taajamat ovat laajentuneet ja väljentyneet. Etenkin pientalorakentamista on kohdistunut uusille alueille kaupungin ulkopuolelle, minkä takia yhdyskuntarakenne on hajautunut. Hajautumisella on ollut monia kielteisiä ympäristövaikutuksia, kuten henkilöautoliikenteen lisääntyminen. 2010-luvulla kaupunkirakenteen hajautumista on hillinnyt huomattavasti taloudellinen taantuma ja se, että etenkin suurilla kaupunkiseuduilla on alettu painottaa täydennysrakentamista. Kaupunkiseutujen keskustaajamien pinta-alasta keskimäärin noin 30–40 % on erilaisia viheralueita. Kaupunkien suunnittelu onkin jatkuvaa tasapainoilua eheän yhdyskuntarakenteen ja kestävien liikkumismuotojen edistämisen sekä vihreän ja viihtyisän asuinympäristön luomisen välillä.

2000-luvun alkuvuosina Suomen kaupunkiseudut laajenivat erityisesti kaupunkia ympäröiville metsäalueille. 2010-luvulla täydennysrakentaminen on lisännyt paineita myös taajamien viheralueiden rakentamiseen. Vaikka suurimpien kaupunkiseutujen keskustaajamissa uudisrakentaminen kohdistuu pääosin jo rakennetuksi luokitellulle alueelle, lähes neljännes uudisrakentamisesta sijoittui sielläkin metsiin ja muille luontoalueille. Kaupunkiseutujen reuna-alueilla viheralueille sijoittui jopa yli puolet uusista rakennuksista.

kaupunkiluonto_taajamienkehitys

Kaupunkiluonto tuottaa monia hyötyjä ihmisille

Tiivistyvissä kaupungeissa on tärkeää huolehtia siitä, että luontoa on lähellä asutusta, sillä luonto tekee tutkitusti hyvää ihmisen terveydelle. Luonnossa oleskelun on todettu kohentavan mielialaa, lieventävän stressiä sekä laskevan sykettä ja verenpainetta. Lisäksi luonnossa liikkuminen lisää ihmisen altistusta monipuoliselle mikrobistolle, mikä auttaa suojaamaan lievän tulehdustilan ja immunologisen epätasapainon sairauksilta, kuten allergioilta ja astmalta.

Luontoon pohjautuvilla ratkaisuilla voidaan myös täydentää tai jopa korvata kaupunkien ja rakennusten teknisiä järjestelmiä ja sopeutua muuttuvaan ilmastoon. Esimerkiksi kaupunkitulvien riski kasvaa ilmastonmuutoksen myötä, kun sadanta ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Tulvariskiä nostaa entisestään kaupungistumisen myötä lisääntyvä rakentaminen ja vettä läpäisemättömät pinnat, kuten asfaltti. Kaupunkitulvia voidaan ehkäistä esimerkiksi rakentamalla riittävästi hulevesiä imeyttäviä viheralueita ja vettä viivyttäviä rakenteita, kuten kosteikkoja, lammikoita ja hulevesipainanteita. Viherseinien ja –kattojen avulla voidaan suojata rakennuksia liialta kuumuudelta ja lisätä samalla luonnon monimuotoisuutta kaupungissa. Kaupunkien maa- ja kattopinta-alaa voidaan lisäksi valjastaa vaikkapa ruuantuotantoon kaupunkiviljelyn muodossa.

ympäristö_kaupunkiluonto_terveys

Myös lapset pitäisi huomioida kaupunkiluontoon liittyvässä suunnittelussa

Luonto tarjoaa elämyksiä ja terveyshyötyjä, jotka ovat erityisen tärkeitä lapsille. Luonto innostaa lasta liikkumaan ja on hänelle hyvä oppimisympäristö. Lapsi altistuu luonnossa mikrobeille, mikä kehittää ja vahvistaa immuunijärjestelmää. Lasten vähäinen altistuminen luonnon mikrobeille köyhdyttää kehon pieneliöstöä ja tätä kautta alentaa vastustuskykyä. Alentuneella vastustuskyvyllä taas on yhteys tulehdusperäisiin sairauksiin ja atooppiseen herkistymiseen, joka voi ilmetä muun muassa allergioina ja astmana. Tälle biodiversiteettihypoteesille on saatu vahvistusta tutkimuksista. On esimerkiksi havaittu, että pienten lasten kodin etäisyydellä metsästä tai maatalousympäristöstä on yhteys atooppiseen herkistymiseen.

Lapsi altistuu monimuotoiselle luonnolle todennäköisimmin silloin, kun luonto on lähellä ja helposti käytettävissä. Ympäristöpsykologiassa puhutaan ympäristön tarjoumista. Yhdyskuntasuunnittelun tehtävä on mahdollistaa tarjoumat. Kaupunkisuunnittelulla on keskeinen rooli lähiluonnon käytön tukemisessa. Suunnittelulla voidaan vaikuttaa esimerkiksi viheralueiden säilymiseen kaupunkien täydennysrakentamisessa ja viheralueiden hoitoon.

Suunnitteluun on hyvä ottaa mukaan toimijoita mahdollisimman laajasti. Maankäytön suunnittelijoiden, kuten kaavoittajien ja arkkitehtien, lisäksi suunnitteluun on hyvä ottaa mukaan myös joukkoliikenteen kehittäjiä ja kaupunkiluonnon käyttäjiä. Hyvän yhteissuunnittelun edellytys on, että lähiluonnon terveyshyödyt tunnistetaan nykyistä kattavammin. Myös vastuuta kaupunkiluonnon suunnittelusta tulee jakaa selkeämmin. Kaupunkien reuna-alueilla hyvinvointia lisäävän luontokokemuksen ja -altistuksen tarjoaa usein lähimetsä. Kaupunkien keskustoissa luontokokemuksen taas tarjoaa esimerkiksi puisto.

Parhaimmillaan lähiluonto suunnitellaan osaksi päiväkotien ja koulujen arkea sekä sijainniltaan että laadultaan. Lisäksi se nivotaan osaksi päiväkotien opetusta ja koulujen opetussuunnitelmaa. Päiväkotien lähiluontokohteiden on sijaittava hyvin lähellä, tai ainakin helppojen kulkuyhteyksien päässä. Jo iso tie päiväkodin ja luontoalueen välissä voi estää lasten pääsyn sinne. Luonto voidaan tuoda keskelle rakennettua ympäristöä esimerkiksi kasvinviljelylaatikoilla, viherseinillä tai vaikka rakentamalla kokonaisia syötäviä puutarhoja. Pihoilla voidaan kasvattaa puita, joissa saa kiipeillä ja oleilla. Lapset kannattaa ottaa mukaan elinympäristönsä suunnitteluun, sillä he ovat mestareita keksimään toimivia ratkaisuja.

 

Lue lisää

> Ympäristön tila Suomessa 2017-2018 –raportit

> Luonto kaupungissa – Suomalaiset arvostavat asuinalueensa luontoa

> Luonto edistämään terveyttä myös kaupungeissa

 

Kaavoituksen ajankohtaispäivä 6.6. Turussa

Varsinais-Suomen ELY-keskus järjestää vuotuisen yhteistyötapaamisen. Päivän aikana käsitellään näkökulmia vähähiiliseen yhteiskuntaan sekä ajankohtaisia aiheita kaavoituksessa, lainsäädännössä ja hallinnossa.

Lue lisää ja ilmoittaudu >> Varsinais-Suomen ELY-keskus

Fölifillarit saapuivat Turkuun

Föli-fillarit -kaupunkipyöräjärjestelmä aloitti toimintansa Vappuna 1.5.2018. Kaupunkipyöräjärjestelmässä on yhteensä 300 polkupyörää ja 34 kiinteää sekä 3 siirrettävää pyöräasemaa. Suunniteltu asemaverkosto ulottuu Kupittaalta keskusta-alueen yli satamaan.

Föli-fillaria voi käyttää useimmilla Fölin kausikorteilla ilman lisämaksua. Ilman korttia vuosihinnaksi tulee 40 euroa. Kaupunkipyörien on tarkoitus tarjota uusi, nopea vaihtoehto keskusta-alueella liikkumiseen, jonka vuoksi normaali käyttöaika on rajattu puoleen tuntiin pyörien saatavuuden varmistamiseksi.

Normaalisti pyörän saa käyttöönsä sekä Föli-kortilla että puhelinnumerolla ja PIN-koodilla, mutta kausikortin haltijoilla tunnistautumiseen käy ainoastaan Föli-kortti.

Pyörät on tarkoitettu erityisesti lyhytaikaiseen käyttöön ja yhdeFölifillarin pyörän normaali käyttöaika on rajattu puoleen tuntiin kaupunkipyörien saatavuuden varmistamiseksi. Maksimikäyttöaika kerralla tulee olemaan 5 tuntia ja lisäaikamaksu peritään jokaisesta ensimmäisen puolen tunnin ylittävästä tunnista alla olevan taulukon mukaisesti.

Suunnitteilla on myös matkailijalippu, joka yhdistää Fölin linja-autoliikenteen sekä kaupunkipyörät. Föli-fillari lippujen eri myyntikanavia selvitellään. Tästä seuraa lisätietoa huhtikuussa.

Satakunnan päästöt vähentyneet 28 %

Satakunnan päästöt vähentyneet 28 %

Suomen ympäristökeskuksen tekemien laskelmien mukaan Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 28 % vuosina 2007–2015. Työ päästöjen vähentämiseksi on käynnissä, mutta tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Ilmastonmuutoksen hillinnässä vahva ja kuntarajat ylittävä yhteistyö on ratkaisevassa asemassa.

Huhtikuussa 2017 Lounais-Suomen Hinku-ohjelmaan liittyneet kunnat ja Turku haastoivat alueen muut kunnat yhteistyössä tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä. Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus SYKE antoivat vahvan tukensa tavoitteen toteutumiselle. Jatkotyön pohjaksi ELY-keskus tilasi maakuntien päästölaskennat SYKEltä. Satakunnassa Hinku-ohjelmaan ovat liittyneet Rauma, Pori ja keväisen haasteen jälkeen uusimpana Eurajoki.

Hiilineutraali maakunta edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamista vähintään 80 %:lla ja loppujen päästöjen hyvittämistä esimerkiksi viljely- ja metsämaan hiilinieluja lisäämällä. Tehty päästölaskenta koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria, joten isojen voimalaitosten toimenpiteet, mm. hiilivoimalan sulkeminen Tahkoluodossa ei ole mukana tässä laskennassa tai sen seurannassa.

Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia monella eri sektorilla: Suurin osa Satakunnan päästöistä tulee fossiilisista polttoaineista ja tieliikenteestä (yhteensä 57 % vuoden 2015 päästöistä). Myös sähkönkulutus ja maatalous ovat merkittäviä päästölähteitä (yhteensä 38 % vuoden 2015 päästöistä).

Tieliikenne aiheuttaa 27 % maakunnan kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2015. Liikennepäästöjen vähenemistavoitteita ei saavuteta ilman merkittävää yhdyskuntarakenteen ja liikkumistottumusten muutosta. Maa- ja metsätaloudella on oma merkityksensä hiilineutraaliustavoitteelle. Peltoviljely ja karjankasvatus aiheuttavat 17 % päästöistä, mutta toisaalta maaperään ja erityisesti metsiin sitoutuu hiiltä merkittävästi. Peltomaan maaperän hiilensidontakyvyn parantamiseksi tarvitaan aktiivista tutkimusta ja kokeiluja sekä uusia viljelykäytäntöjä. Turvemaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on yksi tarkastelun kohde.

Tavoittelemme yhteistyössä maakuntatason muutosta

Vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteen toteuttamiseksi, energiankäytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energiankäytön edistämiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja, tuotekehitystä, investointeja sekä monialaista osaamisen kehittämistä. Satakuntaliitto on sitoutunut edistämään vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteita osana maakunnallista aluekehittämistä ja alueiden kestävää käyttöä.  Suuri merkitys on maakunnan toimijoilla, jotka omista lähtökohdistaan edistävät maakunnan tavoitteiden toteuttamista.

Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tavoitteena on vahvistaa aktiivisten kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Maakunnallisen tavoitteen toteutumisen keinot sovitaan yhteistyössä. Tähän niin sanotun tiekartan valmisteluun kutsutaan mukaan laajasti eri toimijoita.

– Keskeistä on hahmottaa eri toimijoiden roolit ja tunnistaa vaikuttavimmat toimenpiteet. Kunta on keskeinen vaikuttaja, mutta myös yrityksiä tarvitaan monella tapaa mukaan yhteistyöhön ja tarjoamaan ratkaisuja päästöjen vähentämiseen, kertoo johtaja Risto Timonen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

– Ilmastonmuutoksen hillintään on koko ajan tarjolla uusia ratkaisuja, jotka päästöjen vähentämisen lisäksi tarjoavat toteuttajilleen tavan pienentää kustannuksiaan ja parantaa kilpailukykyä. Satakunnan eteneminen kunnianhimoisesti päästöjen vähentämisessä on tapa vahvistaa omaa elinvoimaisuutta ja koko Suomen cleantechin vientimahdollisuuksia, muistuttaa professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Kunnilla on päästöjen suhteen erilaiset haasteet

Kuntien päästöissä on huomattavia eroja, joista selkeimmät liittyvät uusiutuvan energian käyttöön lämmityksessä. Pitkällä tähtäimellä energiantuotannon investointipäätöksillä on suuri rooli ilmastotavoitteiden toteutumisessa. Myös erillislämmityksessä fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen on vielä tarvetta.

Nauhakaupungit Pori-Harjavalta välillä ja Rauman seutu ovat teollisuusvaltaisia, mikä näkyy sähkönkulutuksen ja liikenteen isoina osuuksina. Maatalouden merkitys kasvaa Sydän- ja Pohjois-Satakunnan suuntaan, jossa se voi olla suurin päästön aiheuttaja ja merkitys enimmillään yli 30 % kokonaispäästöistä kuten Huittisissa. Puhdas tuulisähkö siivittää suurimman päästövähenemän tehnyttä Siikaista.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen jatkuu ja positiivisen kehityksen tueksi toteutetaan alueella monia hankkeita. Toukokuussa käynnistyy alueen kuntien toimesta EAKR-rahoitteinen Ilmastoviisas Satakunta –hanke, jonka kohderyhminä ovat kunnat, asunto-osakeyhtiöt, pk-yritykset ja kaupanalan toimijat. Pilottien ja info-tilaisuuksien avulla, yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa, toteutetaan päästövähennyksiä.

Lisätietoja:

Ruoppausmassojen läjitys Airistolle ihmetyttää

Centrum Balticum Pulloposti 5.4.2018

Aamu Airistolla – aivan siinä läjitypaikan vieressä

Turun Sanomien politiikan ja taloustoimituksen päällikkö Leena Korja-Kaskimäki ruotii Saaristomeren tilaan juuri nyt vaikuttavia tekoja ja valintoja.

Turun kaupunki saa kiitosta siitä, että sen omissa pienvenesatamissa on kaikissa veneiden septitankkien imutyhjennuslaitteet.

Korja-Kaskimäki pitää kuitenkin  käsittämättömänä sitä, että Turun Satama saa läjittää laivaväylältä ruopattua sedimenttimassaa Airistolle. Hän kysyy ”Mikä estää läjityksen maihin, ahneus vai välinpitämättömyys?”

Lue Pulloposti >> Aamu Airistolla – aivan siinä läjityspaikan vieressä (centrumbalticum.org)

Sähkö- ja kaasuautoja yhteishankinnalla

Sähkö- ja kaasuautoja yhteishankinnalla

Kunnilla, kuntayhtymillä, kuntien omistamilla yrityksillä ja seurakunnilla on nyt erinomainen mahdollisuus aloittaa ajoneuvokalustonsa muutos ilmasto-ongelmasta ilmastonmuutoksen hillinnän ratkaisuksi. Liittyminen yhteishankintaan tulee tehdä toukokuun loppuun mennessä 2018 ja ensimmäiset autot hankitaan jo tämän vuoden puolella.

sähköautotSuomen ympäristökeskuksen SYKEn ja KL-Kuntahankinnat Oy:n suunnitteleman Suomen suurimman sähkö- ja kaasuautojen yhteishankinnan tavoitteena on lisätä tuntuvasti sähkö- ja kaasuautojen määrää.

Halvempi hinta, apua kilpailutukseen

Yhteishankinnan tavoitteena on saada mahdollisimman suuri määrä tilauksia ja sitä myötä saavuttaa hintasäästöjä ajoneuvojen hankintahinnasta. Hankinta koskee sekä henkilö- että pakettiautoja.

Yhteishankinta helpottaa kuntien työtä, sillä Kuntahankinnat kilpailuttaa ajoneuvot ja niiden toimitusehdot keskitetysti. Ajoneuvot voi hankkia kunnan omalla rahoituksella tai hankintaan voi käyttää eri rahoituslaitosten tuotteita. Esimerkiksi Kuntarahoitus tarjoaa sähköautojen rahoituksen toistaiseksi nollamarginaalilla.

Yhteishankintaan pyritään mahdollisuuksien mukaan saamaan mukaan myös helppo ja edullinen tapa hankkia latauspisteitä paikkoihin, joissa ajoneuvot yleensä seisovat, kun niitä ei käytetä.

Hanketta rahoittaa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja se liittyy laajempaan Vähähiilisyys-kiertotalouskiihdyttämö -hankekokonaisuuteen, jossa Suomen ympäristökeskus ja Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira edistävät vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja etenkin kuntakentällä. Yhteishankinta tukee hallituksen tavoitetta saada Suomeen 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä.

Käyttökustannukset edullisia

Vähäpäästöiset vaihtoehdot, sähkö- ja kaasu, ovat myös käyttökustannuksiltaan edullisimmat. Sähköauto on erinomainen vaihtoehto virka-ajossa, jossa kilometrit jäävät yleensä päivän aikana korkeintaan pariin sataan ja illan ja yön aikana akku ehtii hyvin latautua täyteen hitaastakin latauspisteestä. Kaasuautolla taas pääsee pidemmällekin myös kaasuverkon ulkopuolella, sillä kaasuautot ovat lähes poikkeuksetta bi-fuel autoja, eli niissä on myös bensatankki, jonka auto itse ottaa saumattomasti käyttöön kaasun loppuessa.

– Nyt siis rohkeasti ottamaan ensimmäistä askelta ja näyttämään esimerkkiä, kannustaa cleantech-asiantuntija Pasi Tainio KL-Kuntahankinnoista.

– Tarkoituksena on tehdä neljän vuoden puitesopimus sähkö- ja kaasu-, henkilö ja pakettiautojen hankinnasta. Ensisijaisesti keräämme nyt sitoumuksia. Tärkeintä olisi saada kuntia sitoutumaan hankkimaan ajoneuvoja tämän ja ensi vuoden aikana, mutta sitoumuksen voi allekirjoittaa, vaikka hankinta olisi vasta myöhemmin tai vaikka hankinta ei vielä täysin varma olisikaan, Pasi Tainio selvittää.

Mikäli sitoutuminen ei vielä onnistu, toinen vaihtoehto on täyttää Kiinnostuksen ilmoittaminen -lomake, joka mahdollistaa sitoutumisen myöhemmässä vaiheessa. Jos nyt ei täytä mitään lomaketta, ei tähän pääse enää myöhemmin mukaan. Jotta yhteishankintakilpailutus toteutuu, täytyy sitoumuksia olla selkeästi enemmän kuin ilmoittautumisia.

Lounais-Suomen kuntia kaivataan mukaan

– Olemme alustavasti kartoittaneet kuntien kiinnostusta ja sen perusteella kysyntää ilmastoystävällisemmille vaihtoehdoille on. Varovastikin arvioiden yhteishankinta saattaisi tuoda kertaheitolla 100 sähköautoa ja 100 biokaasuautoa Suomeen. Hankinta toimisi myös voimakkaana signaalina muille toimijoille liikenteen päästöjen vähentämiseksi, Pasi Tainio sanoo.

Yhteishankinnoista hyviä kokemuksia

Sähkö- ja kaasuautojen yhteishankinnassa hyödynnetään aurinkovoimaloiden yhteishankinnoissa kertyneitä kokemuksia.

Vuonna 2016 SYKE ja Kuntahankinnat järjestivät kaikille Suomen kunnille, seurakunnille, kuntayhtymille ja kuntien omistamille yrityksille suunnatun aurinkovoimaloiden yhteishankinnan. Neljän vuoden mittaisen puitesopimuksen ensimmäisen vuoden aikana on kuntiin toimitettu lähes 60 aurinkovoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on noin 2 MW. Puitesopimuksessa on asiakkaina 46 organisaatiota.

Lue lisää
> HINKU-foorumi
> KL-kuntahankinnat
> Pasi Tainio: Kaasuautoilun lyhyt oppimäärä
> Perustietoa kaasuautoista (Vihreä Kaista)
> Kaasuautojen tankkausasemat (Gasum)

Uusi henkilöliikennetutkimus julkaistu

Uusi henkilöliikennetutkimus julkaistu

Suomalaiset liikkuvat pitkälti samalla tavalla kuin 6 vuotta sitten, kertoo tuore henkilöliikennetutkimus. Alueelliset erot liikkumistavoissa ovat kuitenkin suuria.

Liikkumisen tunnusluvut ovat pysyneet pitkälti ennallaan. Vuonna 2016 suomalaiset tekivät kotimaassa keskimäärin 2,7 matkaa vuorokaudessa, kulkivat 41 kilometriä ja käyttivät aikaa liikkumiseen tunnin ja 13 minuuttia vuorokaudessa. Yhteensä kotimaanmatkoja oli vuositasolla 5,1 miljardia ja kilometrejä kaikkiaan 76 miljardia.

Useimmiten alla on auto

Koko maata tarkasteltaessa kulkupelinä matkoilla on useimmiten auto (45% matkoista), auton kyydissä matkustajana tehtiin 15% matkoista. Pyörällä, kävellen tai julkisilla kulkuvälineillä tehtiin 37% matkoista. Kulkutavat ovat muuttuneet hieman aiemmasta: Henkilöautomatkat ovat aiempaa pidempiä ja joukkoliikennematkat aiempaa lyhyempiä.

”Huolimatta siitä, että erilaisten liikkumispalveluiden valikoima on kasvamassa, tavat ovat toistaiseksi melko vakiintuneita. Lisäksi liikkumisen alueelliset erot ovat suuria erityisesti kestävien liikkumismuotojen eli jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuksissa”, kertoo kestävän liikkumisen asiantuntija Tytti Viinikainen.

”Erojen taustalla vaikuttavat seudun koko, joukkoliikenteen järjestämismahdollisuudet, alue- ja yhdyskuntarakenne ja ikärakenne. Myös pitkäjänteinen pyöräilynedistämistyö näkyy siinä, että eri seuduilla pyöräilyn osuudet vaihtelevat.”

Eniten liikuttaa vapaa-aika  
 
Noin neljäsosa suomalaisten kotimaanmatkoista liittyy työhön tai koulutukseen, yli kolmasosa vapaa-aikaan, vajaa kolmasosa ostoksiin ja asiointiin ja kymmenesosa kyyditsemiseen ja saattamiseen. Noin joka kolmas kodin ja työpaikan välinen työmatka tehdään kestävillä liikkumismuodoilla.

”Etätyön ja liikkumisen suhde on kiinnostava asia. Työssäkäyvistä reilu viidennes oli tehnyt etätyötä edeltävän viikon aikana. Etätyötä tekevät erityisesti ne, joiden työmatkat ovat pitkiä. Kodin ja työpaikan välisen työmatkan keskipituus oli kaikkein korkein 1–2 työpäivää viikossa etätöitä tehneillä, keskimäärin 26 kilometriä”, sanoo liikenneasiantuntija Harri Lahelma.

Miten tutkimus tehtiin? 

Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus on vuodesta 1974 alkaen noin kuuden vuoden välein toteutettu kyselytutkimus. Tutkimus antaa yleiskuvan suomalaisten liikkumisesta ja henkilöliikennematkojen väestöryhmittäisistä, ajallisista ja alueellisista eroista.

Henkilöliikennetutkimukseen osallistui ensimmäistä kertaa kaupunkiseutuja omilla lisäotoksillaan. Mukana olivat Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun seudut, Joensuun ydinkaupunkiseutu, Päijät-Hämeen maakunta, Riihimäen seutukunta, Salo, itäinen Uusimaa ja läntinen Uusimaa.

Lue lisää
> Liikennevirasto (tiedote)
> Henkilöliikennetutkimus 2016