liikkuminen

Etusivu / Postit "liikkuminen"
Sähkö- ja kaasuautoja yhteishankinnalla

Sähkö- ja kaasuautoja yhteishankinnalla

Kunnilla, kuntayhtymillä, kuntien omistamilla yrityksillä ja seurakunnilla on nyt erinomainen mahdollisuus aloittaa ajoneuvokalustonsa muutos ilmasto-ongelmasta ilmastonmuutoksen hillinnän ratkaisuksi. Liittyminen yhteishankintaan tulee tehdä toukokuun loppuun mennessä 2018 ja ensimmäiset autot hankitaan jo tämän vuoden puolella.

sähköautotSuomen ympäristökeskuksen SYKEn ja KL-Kuntahankinnat Oy:n suunnitteleman Suomen suurimman sähkö- ja kaasuautojen yhteishankinnan tavoitteena on lisätä tuntuvasti sähkö- ja kaasuautojen määrää.

Halvempi hinta, apua kilpailutukseen

Yhteishankinnan tavoitteena on saada mahdollisimman suuri määrä tilauksia ja sitä myötä saavuttaa hintasäästöjä ajoneuvojen hankintahinnasta. Hankinta koskee sekä henkilö- että pakettiautoja.

Yhteishankinta helpottaa kuntien työtä, sillä Kuntahankinnat kilpailuttaa ajoneuvot ja niiden toimitusehdot keskitetysti. Ajoneuvot voi hankkia kunnan omalla rahoituksella tai hankintaan voi käyttää eri rahoituslaitosten tuotteita. Esimerkiksi Kuntarahoitus tarjoaa sähköautojen rahoituksen toistaiseksi nollamarginaalilla.

Yhteishankintaan pyritään mahdollisuuksien mukaan saamaan mukaan myös helppo ja edullinen tapa hankkia latauspisteitä paikkoihin, joissa ajoneuvot yleensä seisovat, kun niitä ei käytetä.

Hanketta rahoittaa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja se liittyy laajempaan Vähähiilisyys-kiertotalouskiihdyttämö -hankekokonaisuuteen, jossa Suomen ympäristökeskus ja Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira edistävät vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja etenkin kuntakentällä. Yhteishankinta tukee hallituksen tavoitetta saada Suomeen 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä.

Käyttökustannukset edullisia

Vähäpäästöiset vaihtoehdot, sähkö- ja kaasu, ovat myös käyttökustannuksiltaan edullisimmat. Sähköauto on erinomainen vaihtoehto virka-ajossa, jossa kilometrit jäävät yleensä päivän aikana korkeintaan pariin sataan ja illan ja yön aikana akku ehtii hyvin latautua täyteen hitaastakin latauspisteestä. Kaasuautolla taas pääsee pidemmällekin myös kaasuverkon ulkopuolella, sillä kaasuautot ovat lähes poikkeuksetta bi-fuel autoja, eli niissä on myös bensatankki, jonka auto itse ottaa saumattomasti käyttöön kaasun loppuessa.

– Nyt siis rohkeasti ottamaan ensimmäistä askelta ja näyttämään esimerkkiä, kannustaa cleantech-asiantuntija Pasi Tainio KL-Kuntahankinnoista.

– Tarkoituksena on tehdä neljän vuoden puitesopimus sähkö- ja kaasu-, henkilö ja pakettiautojen hankinnasta. Ensisijaisesti keräämme nyt sitoumuksia. Tärkeintä olisi saada kuntia sitoutumaan hankkimaan ajoneuvoja tämän ja ensi vuoden aikana, mutta sitoumuksen voi allekirjoittaa, vaikka hankinta olisi vasta myöhemmin tai vaikka hankinta ei vielä täysin varma olisikaan, Pasi Tainio selvittää.

Mikäli sitoutuminen ei vielä onnistu, toinen vaihtoehto on täyttää Kiinnostuksen ilmoittaminen -lomake, joka mahdollistaa sitoutumisen myöhemmässä vaiheessa. Jos nyt ei täytä mitään lomaketta, ei tähän pääse enää myöhemmin mukaan. Jotta yhteishankintakilpailutus toteutuu, täytyy sitoumuksia olla selkeästi enemmän kuin ilmoittautumisia.

Lounais-Suomen kuntia kaivataan mukaan

– Olemme alustavasti kartoittaneet kuntien kiinnostusta ja sen perusteella kysyntää ilmastoystävällisemmille vaihtoehdoille on. Varovastikin arvioiden yhteishankinta saattaisi tuoda kertaheitolla 100 sähköautoa ja 100 biokaasuautoa Suomeen. Hankinta toimisi myös voimakkaana signaalina muille toimijoille liikenteen päästöjen vähentämiseksi, Pasi Tainio sanoo.

Yhteishankinnoista hyviä kokemuksia

Sähkö- ja kaasuautojen yhteishankinnassa hyödynnetään aurinkovoimaloiden yhteishankinnoissa kertyneitä kokemuksia.

Vuonna 2016 SYKE ja Kuntahankinnat järjestivät kaikille Suomen kunnille, seurakunnille, kuntayhtymille ja kuntien omistamille yrityksille suunnatun aurinkovoimaloiden yhteishankinnan. Neljän vuoden mittaisen puitesopimuksen ensimmäisen vuoden aikana on kuntiin toimitettu lähes 60 aurinkovoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on noin 2 MW. Puitesopimuksessa on asiakkaina 46 organisaatiota.

Lue lisää
> KL-kuntahankinnat
> HINKU-foorumi
> Pasi Tainio: Kaasuautoilun lyhyt oppimäärä
> Perustietoa kaasuautoista (Vihreä Kaista)
> Kaasuautojen tankkausasemat (Gasum)

Satakunnan päästöt vähentyneet 28 %

Satakunnan päästöt vähentyneet 28 %

Suomen ympäristökeskuksen tekemien laskelmien mukaan Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 28 % vuosina 2007–2015. Työ päästöjen vähentämiseksi on käynnissä, mutta tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Ilmastonmuutoksen hillinnässä vahva ja kuntarajat ylittävä yhteistyö on ratkaisevassa asemassa.

Huhtikuussa 2017 Lounais-Suomen Hinku-ohjelmaan liittyneet kunnat ja Turku haastoivat alueen muut kunnat yhteistyössä tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä. Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus SYKE antoivat vahvan tukensa tavoitteen toteutumiselle. Jatkotyön pohjaksi ELY-keskus tilasi maakuntien päästölaskennat SYKEltä. Satakunnassa Hinku-ohjelmaan ovat liittyneet Rauma, Pori ja keväisen haasteen jälkeen uusimpana Eurajoki.

Hiilineutraali maakunta edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamista vähintään 80 %:lla ja loppujen päästöjen hyvittämistä esimerkiksi viljely- ja metsämaan hiilinieluja lisäämällä. Tehty päästölaskenta koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria, joten isojen voimalaitosten toimenpiteet, mm. hiilivoimalan sulkeminen Tahkoluodossa ei ole mukana tässä laskennassa tai sen seurannassa.

Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia monella eri sektorilla: Suurin osa Satakunnan päästöistä tulee fossiilisista polttoaineista ja tieliikenteestä (yhteensä 57 % vuoden 2015 päästöistä). Myös sähkönkulutus ja maatalous ovat merkittäviä päästölähteitä (yhteensä 38 % vuoden 2015 päästöistä).

Tieliikenne aiheuttaa 27 % maakunnan kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2015. Liikennepäästöjen vähenemistavoitteita ei saavuteta ilman merkittävää yhdyskuntarakenteen ja liikkumistottumusten muutosta. Maa- ja metsätaloudella on oma merkityksensä hiilineutraaliustavoitteelle. Peltoviljely ja karjankasvatus aiheuttavat 17 % päästöistä, mutta toisaalta maaperään ja erityisesti metsiin sitoutuu hiiltä merkittävästi. Peltomaan maaperän hiilensidontakyvyn parantamiseksi tarvitaan aktiivista tutkimusta ja kokeiluja sekä uusia viljelykäytäntöjä. Turvemaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on yksi tarkastelun kohde.

Tavoittelemme yhteistyössä maakuntatason muutosta

Vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteen toteuttamiseksi, energiankäytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energiankäytön edistämiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja, tuotekehitystä, investointeja sekä monialaista osaamisen kehittämistä. Satakuntaliitto on sitoutunut edistämään vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteita osana maakunnallista aluekehittämistä ja alueiden kestävää käyttöä.  Suuri merkitys on maakunnan toimijoilla, jotka omista lähtökohdistaan edistävät maakunnan tavoitteiden toteuttamista.

Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tavoitteena on vahvistaa aktiivisten kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Maakunnallisen tavoitteen toteutumisen keinot sovitaan yhteistyössä. Tähän niin sanotun tiekartan valmisteluun kutsutaan mukaan laajasti eri toimijoita.

– Keskeistä on hahmottaa eri toimijoiden roolit ja tunnistaa vaikuttavimmat toimenpiteet. Kunta on keskeinen vaikuttaja, mutta myös yrityksiä tarvitaan monella tapaa mukaan yhteistyöhön ja tarjoamaan ratkaisuja päästöjen vähentämiseen, kertoo johtaja Risto Timonen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

– Ilmastonmuutoksen hillintään on koko ajan tarjolla uusia ratkaisuja, jotka päästöjen vähentämisen lisäksi tarjoavat toteuttajilleen tavan pienentää kustannuksiaan ja parantaa kilpailukykyä. Satakunnan eteneminen kunnianhimoisesti päästöjen vähentämisessä on tapa vahvistaa omaa elinvoimaisuutta ja koko Suomen cleantechin vientimahdollisuuksia, muistuttaa professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Kunnilla on päästöjen suhteen erilaiset haasteet

Kuntien päästöissä on huomattavia eroja, joista selkeimmät liittyvät uusiutuvan energian käyttöön lämmityksessä. Pitkällä tähtäimellä energiantuotannon investointipäätöksillä on suuri rooli ilmastotavoitteiden toteutumisessa. Myös erillislämmityksessä fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen on vielä tarvetta.

Nauhakaupungit Pori-Harjavalta välillä ja Rauman seutu ovat teollisuusvaltaisia, mikä näkyy sähkönkulutuksen ja liikenteen isoina osuuksina. Maatalouden merkitys kasvaa Sydän- ja Pohjois-Satakunnan suuntaan, jossa se voi olla suurin päästön aiheuttaja ja merkitys enimmillään yli 30 % kokonaispäästöistä kuten Huittisissa. Puhdas tuulisähkö siivittää suurimman päästövähenemän tehnyttä Siikaista.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen jatkuu ja positiivisen kehityksen tueksi toteutetaan alueella monia hankkeita. Toukokuussa käynnistyy alueen kuntien toimesta EAKR-rahoitteinen Ilmastoviisas Satakunta –hanke, jonka kohderyhminä ovat kunnat, asunto-osakeyhtiöt, pk-yritykset ja kaupanalan toimijat. Pilottien ja info-tilaisuuksien avulla, yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa, toteutetaan päästövähennyksiä.

Lisätietoja:

Ruoppausmassojen läjitys Airistolle ihmetyttää

Centrum Balticum Pulloposti 5.4.2018

Aamu Airistolla – aivan siinä läjitypaikan vieressä

Turun Sanomien politiikan ja taloustoimituksen päällikkö Leena Korja-Kaskimäki ruotii Saaristomeren tilaan juuri nyt vaikuttavia tekoja ja valintoja.

Turun kaupunki saa kiitosta siitä, että sen omissa pienvenesatamissa on kaikissa veneiden septitankkien imutyhjennuslaitteet.

Korja-Kaskimäki pitää kuitenkin  käsittämättömänä sitä, että Turun Satama saa läjittää laivaväylältä ruopattua sedimenttimassaa Airistolle. Hän kysyy ”Mikä estää läjityksen maihin, ahneus vai välinpitämättömyys?”

Lue Pulloposti >> Aamu Airistolla – aivan siinä läjityspaikan vieressä (centrumbalticum.org)

Uusi henkilöliikennetutkimus julkaistu

Uusi henkilöliikennetutkimus julkaistu

Suomalaiset liikkuvat pitkälti samalla tavalla kuin 6 vuotta sitten, kertoo tuore henkilöliikennetutkimus. Alueelliset erot liikkumistavoissa ovat kuitenkin suuria.

Liikkumisen tunnusluvut ovat pysyneet pitkälti ennallaan. Vuonna 2016 suomalaiset tekivät kotimaassa keskimäärin 2,7 matkaa vuorokaudessa, kulkivat 41 kilometriä ja käyttivät aikaa liikkumiseen tunnin ja 13 minuuttia vuorokaudessa. Yhteensä kotimaanmatkoja oli vuositasolla 5,1 miljardia ja kilometrejä kaikkiaan 76 miljardia.

Useimmiten alla on auto

Koko maata tarkasteltaessa kulkupelinä matkoilla on useimmiten auto (45% matkoista), auton kyydissä matkustajana tehtiin 15% matkoista. Pyörällä, kävellen tai julkisilla kulkuvälineillä tehtiin 37% matkoista. Kulkutavat ovat muuttuneet hieman aiemmasta: Henkilöautomatkat ovat aiempaa pidempiä ja joukkoliikennematkat aiempaa lyhyempiä.

”Huolimatta siitä, että erilaisten liikkumispalveluiden valikoima on kasvamassa, tavat ovat toistaiseksi melko vakiintuneita. Lisäksi liikkumisen alueelliset erot ovat suuria erityisesti kestävien liikkumismuotojen eli jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuksissa”, kertoo kestävän liikkumisen asiantuntija Tytti Viinikainen.

”Erojen taustalla vaikuttavat seudun koko, joukkoliikenteen järjestämismahdollisuudet, alue- ja yhdyskuntarakenne ja ikärakenne. Myös pitkäjänteinen pyöräilynedistämistyö näkyy siinä, että eri seuduilla pyöräilyn osuudet vaihtelevat.”

Eniten liikuttaa vapaa-aika  
 
Noin neljäsosa suomalaisten kotimaanmatkoista liittyy työhön tai koulutukseen, yli kolmasosa vapaa-aikaan, vajaa kolmasosa ostoksiin ja asiointiin ja kymmenesosa kyyditsemiseen ja saattamiseen. Noin joka kolmas kodin ja työpaikan välinen työmatka tehdään kestävillä liikkumismuodoilla.

”Etätyön ja liikkumisen suhde on kiinnostava asia. Työssäkäyvistä reilu viidennes oli tehnyt etätyötä edeltävän viikon aikana. Etätyötä tekevät erityisesti ne, joiden työmatkat ovat pitkiä. Kodin ja työpaikan välisen työmatkan keskipituus oli kaikkein korkein 1–2 työpäivää viikossa etätöitä tehneillä, keskimäärin 26 kilometriä”, sanoo liikenneasiantuntija Harri Lahelma.

Miten tutkimus tehtiin? 

Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus on vuodesta 1974 alkaen noin kuuden vuoden välein toteutettu kyselytutkimus. Tutkimus antaa yleiskuvan suomalaisten liikkumisesta ja henkilöliikennematkojen väestöryhmittäisistä, ajallisista ja alueellisista eroista.

Henkilöliikennetutkimukseen osallistui ensimmäistä kertaa kaupunkiseutuja omilla lisäotoksillaan. Mukana olivat Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun seudut, Joensuun ydinkaupunkiseutu, Päijät-Hämeen maakunta, Riihimäen seutukunta, Salo, itäinen Uusimaa ja läntinen Uusimaa.

Lue lisää
> Liikennevirasto (tiedote)
> Henkilöliikennetutkimus 2016

Hallitus esittää sähköpyörän hankintaan tukea

Helsingin Sanomat 19.3.2018

Hallitus esittää sähköpyörän hankintaan 400 euron tukea – muutos voimaan pikavauhtia

Tukeen olisivat oikeutettuja yksityishenkilöt. Rahan voisi saada pyörän hankintaan kerran kalenterivuodessa vuosina 2018 – 2021. Tuki astuisi voimaan 1. heinäkuuta 2018. Sen myöntämisestä vastaisi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.

Ehdotuksen mukaan tukea voisi hakea Trafilta verkkohakemuksella ja sitä voisi saada takautuvasti 1.4. 2018 jälkeen hankitusta, uudesta sähköpyörästä.

Kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on linjattu tavoite lisätä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta 30% vuoteen 2030 mennessä.

Tutkimusten mukaan sähköavusteinen pyöräily pidentää keskimääräisiä pyöräilymatkoja ja korvaa automatkoja.

Lakimuutos on osa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimenpiteitä, jotka on tarkoitus julkistaa perjantaina 23. maaliskuuta.

Lue lisää > Helsingin Sanomat

Valonian uutiskirje 2/2018

Lue tuore Valonian uutiskirje 2/2018

Aiheina:

  • Valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpano Lounais-Suomessa -työpaja 26.4.2018
  • Yhdessä kohti hiilineutraalia maakuntaa – Kuntatapaamiset 2018
  • Vesi kaupunkiluonnossa -seminaari Turussa 22.3.2018
  • Ruoantuottajia perehdytettiin julkishankintoihin
  • Tutustu aurinkoenergiaan kevään teemailloissa (Loimaa, Salo, Uusikaupunki)
  • Ympäristövastuullisuus esiin viestinnällä
  • ELY-keskus palkittiin fiksusta työmatkaliikkumisesta
  • Kustavin Vesilinniemen kuormitus ja kunnostustarpeet selvitettiin

>> Valonian uutiskirje 2/2018

Skärgårdshavets vinterträff – Saaristomeren talvitapaaminen 2.3.

Skärgårdshavets vinterträff – Saaristomeren talvitapaaminen 

Energi – Energia

2.3.2018 9.00-15.30, Skärgårdscentrum Korpoström

Lue lisää > Skärgårdshavets biosfärområde/Saaristomeren biosfäärialue

 

Palkittu ELY-keskus haastaa

Palkittu ELY-keskus haastaa

Varsinais-Suomen ELY-keskus palkittiin työmatkaliikkumisen edelläkulkijaksi Varsinais-Suomen urheilugaalassa.

Tunnustus jaettiin varsinaissuomalaiselle työpaikalle, jossa kannustetaan esimerkillisesti kestävään työmatkaliikkumiseen. Tunnustus on uusi ja se on osa valtakunnallisen liikkumisen ohjauksen verkoston toimintaa.

haasteareenaELY-keskus haastaa Lounais-Suomen työpaikat

Lounais-Suomen ympäristöohjelman toteuttamiseen kootulla Haasteareenalla (ymparistonyt.fi/haasteareena) Varsinais-Suomen ELY-keskus haastaa myös muut Lounais-Suomen työpaikat kannustamaan työntekijöitään tekemään työmatkat mahdollisimman viisaalla ja kestävällä tavalla.

Pyöränhuoltopäiviä, kisailua, etätöitä

Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa toimii Kestävän kehityksen työryhmä, joka edistää kestäviä toimintatapoja viraston sisällä. Ryhmä on toiminut ELY-keskuksen perustamisvuodesta lähtien. Lähtökohtana on työntekijöiden kannustaminen positiivisessa hengessä ketään syyllistämättä. Työryhmä myös seuraa vuosittain kehitystä mm. henkilöstökyselyllä.

pyöränhuolto2 251016
Pyöränhuoltopäivä syksyllä 2017

Sekä keväisin että syksyisin järjestetään pyöränhuoltopäivä, jolloin oman pyörän voi pikahuollattaa työpaikalla maksutta. Lihasvoimin työmatkansa kulkeneille  tarjotaan aamupala ja päivän aikana on myös aiheeseen liittyviä tietoiskuja. Vuoden aikana osallistutaan leikkimielisiin pyöräilykilpailuihin nostattamaan yhteishenkeä.

Viisaaseen liikkumiseen liittyy myös matkustamisen vähentäminen silloin, kun se ei ole välttämätöntä. Työntekijöillä on mahdollisuus tehdä etätöitä työn sallimissa rajoissa. Etätyö onkin lisääntynyt nopeaan tahtiin. Viime vuonna etätyömahdollisuutta käytti 70 % työntekijöistä.

Videoneuvotteluja, sähköpyöriä

Työasiamatkoilla kannustetaan käyttämään julkisia kulkuneuvoja aina, kun se on mahdollista ja kimppakyytejä silloin, kun henkilöautolla liikkuminen on välttämätöntä.

palkintokuva1
Kunniakirjan ojensi Valonian Riikka Leskinen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajalle Risto Timoselle.

Työasiamatkat ovat vähentyneet huomattavasti tukemalla videoyhteyksien käyttöä kokouksiin, koulutuksiin ja seminaareihin osallistuttaessa. Viimeisimmässä henkilöstökyselyssä vuoden 2017 lopulla 87 % vastanneista arvioi, että työasiamatkat ovat vähentyneet videoyhteyksien käytön myötä viimeisen vuoden aikana. Tämä kehitys on ollut todettavissa jo usean vuoden ajan.

Virastolla on omia pyöriä, joita voi päivän aikana käyttää lyhyisiin työasia- tai lounasmatkoihin. Kiinteistön omistaja Senaatti on myös tukenut pyöräilyä. Pukuhuonetilat ja pyörien säilytystilat ovat hyvät. Lisäksi käytössä on kiinteitä pyöräpumppuja ja työkalupakki pyörien pikakorjaukseen. Sokerina pohjalla Senaatti on hankkinut käyttöön kaksi sähköpyörää.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on asettanut tavoitteekseen vähentää ilmastopäästöjään 25 % vuosina 2014 – 2020. Yhdeksi keinoksi on nimetty liikkumisen päästöjen vähentäminen.

> Varsinais-Suomen ELY-keskuksen haaste

 

Sähkö- ja kaasuautojen yhteishankintamahdollisuus kunnille

Kunnilla on mahdollisuus tulla mukaan Suomen suurimpaan sähkö- ja kaasuautojen yhteishankintaan. Suomen ympäristökeskuksen SYKEn ja KL-Kuntahankinnat Oy:n suunnitteleman yhteishankinnan tavoitteena on Suomen autokannan vihertäminen lisäämällä tuntuvasti sähkö- ja kaasuautojen määrää.

”Olemme alustavasti kartoittaneet kuntien kiinnostusta ja sen perusteella kysyntää ilmastoystävällisemmille vaihtoehdoille on. Varovastikin arvioiden yhteishankinta saattaisi tuoda kertaheitolla 100 sähköautoa ja 100 biokaasuautoa Suomeen. Hankinnan arvo saattaa nousta jopa kymmeneen miljoonaan euroon. Hankinta toimisi myös voimakkaana signaalina muille toimijoille liikenteen päästöjen vähentämiseksi”, suunnitteluinsinööri Pasi Tainio Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Hankinta etenee vaiheittain. Hankinnan markkinointi ja kuntien sitouttaminen alkaa jo kuluvana vuonna. Keväällä 2018 toteutetaan hankinnan tekninen vuoropuhelu ja käynnistetään kilpailutus. Ajoneuvot toimitetaan kuntiin loppuvuodesta 2018 alkaen.

Halvempi hinta, apua kilpailutukseen

Yhteishankinnan tavoitteena on saada mahdollisimman suuri määrä tilauksia ja sitä myötä saavuttaa hintasäästöjä ajoneuvojen hankintahinnasta. Hankinta koskee sekä henkilö- että pakettiautoja.

Yhteishankinta helpottaa kuntien työtä, sillä Kuntahankinnat kilpailuttaa ajoneuvot ja niiden toimitusehdot keskitetysti. Ajoneuvot voi hankkia kunnan omalla rahoituksella tai hankintaan voi käyttää eri rahoituslaitosten tuotteita. Esimerkiksi Kuntarahoitus tarjoaa sähköautojen rahoituksen toistaiseksi nollamarginaalilla.

Yhteishankintaan pyritään mahdollisuuksien mukaan saamaan mukaan myös helppo ja edullinen tapa hankkia latauspisteitä paikkoihin, joissa ajoneuvot yleensä seisovat kun niitä ei käytetä.

Hanketta rahoittaa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja se liittyy laajempaan Vähähiilisyys-kiertotalouskiihdyttämö -hankekokonaisuuteen, jossa Suomen ympäristökeskus ja Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira edistävät vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja etenkin kuntakentällä. Yhteishankinta tukee hallituksen tavoitetta saada Suomeen 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä.

Yhteishankinnoista hyviä kokemuksia

Sähkö- ja kaasuautojen yhteishankinnassa hyödynnetään aurinkovoimaloiden yhteishankinnoissa kertyneitä kokemuksia.

Vuonna 2016 SYKE ja Kuntahankinnat järjestivät kaikille Suomen kunnille, seurakunnille, kuntayhtymille ja kuntien omistamille yrityksille suunnatun aurinkovoimaloiden yhteishankinnan. Neljän vuoden mittaisen puitesopimuksen ensimmäisen vuoden aikana on kuntiin toimitettu lähes 60 aurinkovoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on noin 2 MWh. Puitesopimuksessa on asiakkaina 46 organisaatiota.

Lue lisää > Suomen ympäristökeskus/HINKU-foorumi

Liikkumisen ohjauksen valtionavustus

Liikenneviraston myöntämien liikkumisen ohjauksen valtionavustusten haku vuodelle 2018 on alkanut. Hakemukset tulee jättää viimeistään 19.1.2018. Valtionavustuksille 2018 on varattu valtion talousarviossa 900 000 euroa.

Liikkumisen ohjausta tuetaan Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti joukkoliikenteen valtionavustuksilla. Liikkumisen ohjauksen tarkoituksena on ihmisten kulkutapavalintoihin vaikuttaminen. Keinoina tähän ovat tiedollinen ohjaus, markkinointi ja palvelujen kokeilu sekä kehittäminen. Liikkumisen ohjauksen tavoitteena on yksityisautoilun vähentäminen sekä joukko- ja kevyen liikenteen suosion kasvattaminen. Liikkumisen ohjauksella siis kannustetaan kestäviin liikkumistottumuksiin.

Avustusta voivat saada kunnat, kuntayhtymät tai muut yleishyödylliset yhteisöt. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erilaiset liikkumisen ohjausta järjestävät verkostot, säätiöt ja yhdistykset. Avustuksen toivotaan edistävän pysyvien toiminta- ja yhteistyömuotojen syntymistä seuduilla ja kunnissa. Valtionavustusta haetaan vuosittain ja sen myöntämisestä päättää Liikennevirasto.

Lue lisää > Liikennevirasto