liiketoiminta

Etusivu / Postit "liiketoiminta"
Miten Suomi siirtyy kiertotalouteen?

Miten Suomi siirtyy kiertotalouteen?

Vaikuta kiertotalouden tiekarttaan 2.0

Kerro näkemyksesi, miten Suomen kannattaisi siirtyä kiertotalouteen! Kiertotalouden tiekarttaan 2.0 liittyviä luonnoksia voi kommentoida 25.10.-11.11.2018 välisenä aikana otakantaa.fi-palvelussa.

Kiihtyvä ilmastonmuutos, luonnon köyhtyminen ja luonnonvarojen ylikulutus osoittavat, että tarvitsemme kiertotaloutta enemmän kuin koskaan ennen. Taloutemme ja siihen kytkeytyvien kulutustapojemme on muututtava nopeasti – mutta miten? Millaiset kansalliset tavoitteet auttavat muuttamaan arjen kulutustottumuksia kestävämmiksi? Entä millaisia toimia tarvitaan, jotta yhä useampi yritys siirtyisi kiertotalousbisnekseen?

Maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta ”Kierrolla kärkeen: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025” julkaistiin Sitran johdolla vuonna 2016. Kaksi vuotta myöhemmin on aika arvioida tiekartan etenemistä, nostaa kunnianhimon tasoa ja päivittää sisällöt muuttuneen maailman tarpeisiin.

”Suomella on maailmanluokan mahdollisuus siirtyä ensimmäisten joukossa kestävään talouteen, jossa hyvinvoinnin rahoitus on turvattu ympäristöstä huolehtien. Kiertotalouden tiekartassa vuonna 2016 asetetut kansalliset tavoitteet ja toimet vaativat päivittämistä, jotta Suomi voi siirtyä kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä”, toteaa Sitran kiertotalouden asiantuntija Laura Järvinen.

Sitra on julkaissut alustavat luonnokset kiertotalouden tiekartan tavoitteista ja toimenpiteistä sekä niiden pohjalla olevasta kiertotalouden tilannekuvasta Suomessa. Luonnokset pohjautuvat syksyn aikana Sitran ja Deloitten toteuttamiin taustaselvityksiin, vaikuttaja- ja asiantuntijahaastatteluihin sekä kaikille sektoreille suunnattuihin työpajoihin.

”Haastamme kaikki mukaan kommentoimaan, sillä kiertotaloudessa on kyse perustavanlaatuisesta muutoksesta siinä, miten yhteiskuntamme toimii. Muutokseen tarvitaan meitä kaikkia: niin yrityksiä, hallintoa kuin kansalaisia. Kyseessä on koko Suomen tiekartta kiertotalouteen”, korostaa Järvinen.

Lue ja kommentoi kiertotalouden tiekartta 2.0 -luonnosta 25.10.-11.11.2018 välisenä aikana otakantaa.fi-palvelussa täällä.

Sitra käy kaikki saamansa kommentit huolellisesti läpi ja tarkentaa niiden pohjalta kiertotalouden tilannekuvaa sekä laatii niitä hyödyntäen tiekartan lopullisen version. Tiekartan luonnosversion kommentteja ei kuitenkaan automaattisesti sisällytetä lopulliseen tiekarttaan. Päivitetty tiekartta julkistetaan alkuvuodesta 2019.

Lue lisää > Sitra

Tehdään yhdessä kunnastasi ravinneneutraali!

Tehdään yhdessä kunnastasi ravinneneutraali!

Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi -hanke etsii avoimella kisalla kuntia hankkeen esimerkkialueiksi. Ilmoita kuntasi mukaan viimeistään 31.10.2018 mennessä!


ranku_kuva

 

Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi -hanke etsii avoimella kisalla noin kuutta erilaista kuntaa tai kuntien vapaaehtoista yhteenliittymää hankkeen esimerkkialueiksi. Esimerkkikunnille ja -kuntaliittymille laaditaan selkeät niiden ominaispiirteet huomioivat askeleet ravinnekierrätystoimenpiteiden toteuttamiseksi ja hanke tukee kuntia konkreettisten toimenpiteiden käynnistämisessä. Hanke tuottaa yhdessä esimerkkikuntien kanssa niiden tarpeisiin tietoa sekä käytännön esimerkkejä ja ohjeita ravinteiden kierrättämisen edistämiseksi.

Hankkeen asiantuntijaraati valitsee ilmoittautuneista kunnista vuoden lopussa kuusi kuntaa esimerkkikunniksi ja työ kuntien kanssa alkaa vuoden 2019 alussa.

Näin kisa etenee:

  1. Keskustele osallistumisesta kunnassasi ja ilmoita kuntasi halukkuus tulla mukaan 31.10.2018 mennessä verkkolomakkeella tai tallenna, täytä ja lähetä pdf-lomake. Tarvittaessa voit olla yhteydessä hankkeen henkilöstöön ja kysyä tarkennuksia.
  2. Ilmoittautumisajan umpeutumisen jälkeen hanke on yhteydessä kuntaasi ja tarkentaa hakemusta.
  3. RANKU 3 -hankkeen asiantuntijaryhmä valitsee mukaan valittavat 6 kuntaa marraskuussa.
  4. Valinnan jälkeen hankkeeseen mukaan tulemisesta sovitaan kunnan kanssa erikseen ja kunnassa tehdään virallinen päätös mukaan tulosta. Mukaan lähtemisen yhteydessä sovitaan myös kunnan aiheeseen liittyvästä ravinnekierrätyslupauksesta, jonka konkretisoitumista käytäntöön hankkeella edistetään, ja jonka etenemistä hankkeen aikana seurataan.

Ilmoittautumislomake, ohjeet ja lisätietoa > hankkeen verkkosivuilta

Ravinneneutraali kunta (RANKU) on ravinnekierrätyksen toimintamalli. Ravinnekierrätykseen osallistumalla kunnat voivat parantaa alueensa vesistöjen tilaa, tukea paikallisia ympäristömyönteisiä elinkeinoja ja saavuttaa suoranaisia kustannussäästöjä. Työ ei vaadi merkittäviä lisäresursseja, vaan usein riittää nykyisten toimintatapojen viilaus kohti kiertotaloutta. > Lisätietoa RANKU -toimintamallista

Toimintamallin jalkauttamiseksi on käynnistetty valtakunnallinen 2,5 vuotinen Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi (RANKU 3) -hanke. Hanke kerää hyviä esimerkkejä jaettavaksi valtakunnallisesti ja tukee kuntia ja muita sidosryhmiä ravinneneutraaliin toimintaan.

Lisätietoa RANKU-toiminnasta:

Sanna Tikander, puh. 0295 023 019, sanna.tikander (at) ely-keskus.fi
Anni Karhunen, puh. 0295 022 878, anni.karhunen (at) ely-keskus.fi
Hankkeen Internetsivut: www.ymparisto.fi/ranku
Hanke Facebookissa: www.facebook.com/ravinneneutraalikunta
Opas kunnille: http://www.doria.fi/handle/10024/149342

……………………………………….

Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi (RANKU 3) -hanke kannustaa kuntia tehokkaaseen ravinteiden kierrätykseen. Hanke toteutetaan ajalla 1.7.2018 – 31.12.2020. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta. www.ymparisto.fi/ranku

 

Resurssitehokkuutta rakentamiseen ja asumiseen

Resurssitehokkuutta rakentamiseen ja asumiseen

Circwaste Resurssitehokas rakentaminen ja asuminen Porin seudulla -hanke tarkastelee erilaisten julkisten ja yksityisten rakennus-, saneeraus- ja purkukohteiden materiaalivirtoja. Taustalla on EU:n jätedirektiivin edellytys, että 70 prosenttia rakennusjätteistä ohjataan materiaalina kiertoon vuoteen 2020 mennessä.

Puunaulakatu_kaivuri_Pauliina Hakala

Hankeyhteistyötä asumisen messuilla

Kesän asuntomessuilla Satakunnan ammattikorkeakoulun Vähä0–hanke esitteli asuntomessukohteista tehtyjä hiilijalanjälkilaskelmia. Porin Paras Koti –messuilla 20.-21.10. Circwaste on esillä yhdessä Vähä0-hankkeen ja seudullisen jäteneuvonnan kanssa osastolla 126. Paras Koti -messujen aikana etsimme Satakunnasta omakotitalon rakentajaa tai peruskorjaajaa, joka olisi kiinnostunut jakamaan projektinsa Circwaste-hankkeen kanssa. ”Tule keskustelemaan tai laita sähköpostia, niin kuulet mistä on kyse!”, innostaa projektisuunnittelija Pauliina Hakala.

Hankkeet tarkastelevat Satakunnan messujen messutapahtumien resurssitehokkuutta koko messuvuoden ajan. Selvitämme kuinka paljon materiaalia messurakentaminen vaatii, kuinka suuri osa siitä käytetään uudelleen muissa messutapahtumissa ja kuinka paljon päätyy materiaali- tai energiahyödyntämiseen.

Ilmastoystävällinen rakentaminen ja purkaminen

Tänä vuonna Ilmastotalkoot Satakunnassa –tapahtuma järjestetään teemalla kiertotalous. Jo kymmenes vuosittainen tilaisuus toteutetaan 27.11. SAMK:in kampuksella. Circwaste –osahankkeet ovat mukana järjestelyissä ja rakentamisen kiertotaloutta edustaa Ytekki Oy:n Katja Lehtonen, joka kertoo rakennusten purkamisen resurssitehokkuudesta ja vaikutuksesta hiilijalanjälkeen. Porin kaupungin purkukohteissa pilotoidaan purkukatselmusmenettelyä vuoden 2018 loppuun asti, jonka jälkeen valmistuu valtakunnallinen purkukatselmusohje helpottamaan fiksua purkamista.

Koivula_purkusaneeraus_Pauliina Hakala

Kiertotalouskiihdyttämö ja tuotekehityspaja

Circwaste on mukana Pohjois-Porin monitoimitalon suunnitteluun liittyvässä vähähiilisyys- ja kiertotalouskiihdyttämössä Suomen ympäristökeskuksen sparraamana. Tavoitteena on rakentaa ekologinen ja energiatehokas tulevaisuuden koulu, jonka tilat ovat kaupunkilaisten käytössä. Olemme mukana myös SAMK:in tuotekehityspajassa, jossa on tarkoituksena kehittää törmäpääskyille keinotekoisia pesiä/pesäseinämiä hyödyntäen rakentamisen hukkamateriaaleja.

 

Lisätiedot: Pauliina Hakala, projektisuunnittelija, CIRCWASTE, pauliina.hakala@pori.fi, puh. 044 701 3332

https://www.pori.fi/rakentamisen-kiertotalous

http://tulevaisuudenrakentaminen.samk.fi/

http://www.materiaalitkiertoon.fi/kiihdyttamo

CIRCWASTE-logo+LIFE

Kiertotalouskiihdyttämö sparraa hankkeita

Suomen ympäristökeskus järjesti keväällä 2018 kunnille etsintäkuulutuksen, jonka tavoitteena oli löytää yhteisiä hankintatarpeita, hankeaihioita ja käynnistymässä olevia hankintoja, jotka voitaisiin toteuttaa vähähiilisesti ja kiertotalouden hengessä.

Vertaistukea ja sparrausta 10 hankkeelle

Ehdotuksia tuli yli 30. SYKEn asiantuntijat arvioivat ehdotettujen hankintojen vähähiilisyys- ja kiertotalousmahdollisuuksia, vaikuttavuutta ja skaalautuvuutta. Ehdotuksista valittiin kymmenen suunniteluvaiheessa olevaa hanketta, jotka saavat Kiertotalouskiihdyttämöltä kohdennettua sparrausapua hankinnan edistämiseen vuosien 2018-2019 aikana.

Apua voi saada hankintatarpeen kirkastamiseen, hankinnan suunnitteluun, markkinavuoropuheluun, hankinnan läpivientiin ja käytännön esteiden ratkomiseen sekä hankinnan ympäristö- ja kustannushyötyjen arvioimiseen.

Lounais-Suomesta hankkeeseen pääsi mukaan kaksi uudisrakentamisen kohdetta: Ruosniemen koulu Porista ja Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskus ja kolmantena mukana on Turun ruokapalvelut.

Lue lisää > materiaalitkiertoon.fi

Elinvoimaa Aurajokilaaksosta -seminaari 11.10.

Elinvoimaa Aurajokilaaksosta -seminaari 11.10.

Auranmaan Nuorkauppakamari järjestää kovatasoisen seminaarin Liedossa 11.10. klo 15 alkaen. Aiheina ovat jokilaakson viljely, vesiensuojelu, yrityselämä, alueen matkailupotentiaali sekä jokirannan kaavoitusmahdollisuudet. Seminaari päättää menestyksekkään Amazing Aurajoki SUP -hankkeen.

Seminaarissa tullaan myös julkistamaan Nuorkauppakamarin aloite hankkia Aurajoen maisematielle virallinen matkailutie-status yhteistyössä Aurajokisäätiön kanssa.

Seminaari on avoin kaikille Aurajokilaaksosta kiinnostuneille. Pääsy on maksuton, mutta ilmoittautumisia pyydetään tarjoilun varmistamiseksi.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen
> Auranmaan Nuorkauppakamari

Valonian tuorein uutiskirje

Lue Valonian uusin uutiskirje

Aiheina:

  • Harrastetaksin toimintamahdollisuuksia selvitetään Turun seudulla
  • Energiayrityksiä etsitään saman pöydän ääreen kuntien kanssa
  • Terveellisempi liikenneympäristö suunnitellaan yhdessä
  • Virtavesikunnostukset käyntiin talkoohengessä
  • Asukkaat aktivoituneet – jätevesineuvojilla vilkas kesä
  • Taloyhtiön energiaremonteissa maltti kannattaa
  • Lähde mukaan jalostamaan avointa virkistysdataa hyötykäyttöön
  • Hajajätevesiristeilyllä tiivistetään alan yhteistyötä

Lue lisää > Valonian uutiskirje – elokuu 2018

Rahoitusta ravinteiden hyötykäytön innovaatiolle

Onko sinulla idea menetelmästä, jolla biomassoissa olevat ravinteet saataisiin uudelleen kiertoon ja hyötykäyttöön? Hae rahoitusta pilotointiin!

Hallituksen kiertotalouden kärkihankkeisiin kuuluvan Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman viimeinen hakukierros päättyy 1.10. Valtakunnallinen ohjelma on suunnattu erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ravinteiden kierrätystä edistävään kehittämistoimintaan. Tukea voidaan tietyin edellytyksin myöntää myös esimerkiksi ammattikorkeakouluille, tutkimuslaitoksille tai yhdistyksille.

Tukea voidaan myöntää ravinteiden kierrätystä edistävään prosessikehitykseen, kierrätyslannoitevalmisteiden tuotekehitykseen ja tuotantoon, biomassoista peräisin olevien tuotteiden jalostusasteen nostamiseen sekä digitaalisten tai logististen palveluratkaisujen kehittämiseen.

– Rahoitusta myönnetään uusille, käytännönläheisille ja yrityslähtöisille kehittämishankkeille. Rahaa on vielä jäljellä, joten kannattaa hakea nyt, kehottaa rahoitusta hallinnoivan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kehittämisasiantuntija Päivi Mäntymäki.

Lue lisää > ELY-keskus

Lentoliput voisivat olla jopa puolet kalliimpia

Jos lentoliikenne maksaisi yhtä paljon polttoaine- ja arvonlisäveroja kuin muut liikennemuodot, lentoliput olisivat kalliimpia

Kaupallinen lentoliikenne nauttii kansainvälisesti suurista veronkevennyksistä. Lentoliikennettä on verotettu polttoaineverolla vuodesta 2008 asti, mutta Suomessa valtio tukee lentoliikenteen polttoainekustannuksia 63 miljoonan euron veronkevennyksillä vuosittain. Lisäksi lentomatkustajat eivät maksa kansainvälisistä matkoista arvolisänveroa. Hufvudstadsbladet pyysi Suomen luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energiakysymysten asiantuntija Otto Bruunia laskemaan, kuinka paljon lentoliput kustantaisivat kolmella eri reitillä, jos maksaisimme lipuista samat verot kuin muista liikennemuodoista.

Bruun laski hinnat lentolipuille Helsingistä Tukholmaan, Espanjan Malagaan ja Thaimaan Phukettiin. Lentolippujen alkuhinnat otettiin Finnairin nettikaupan halvimpien lippujen mukaan. Hinnat poimittiin elokuun alussa ja lennot toteutuisivat elokuun lopussa (Tukholmaan ja Malagaan) ja syyskuun alussa (Phukettiin). Tukholman lentolippuun ei otettu ruumalaukkuja. Kaikki liput olivat meno-paluu -lippuja.

Asiantuntijan laskelmien mukaan lippujen hinnat nousisivat lyhyillä matkoilla keskimäärin 50 euroa ja pitkällä lennoilla satoja euroja, jos lipun hintaan kuluttajalle sisältyisi polttoaine- ja arvonlisäverot.

Meno-paluu Helsingistä Malagaan voisi maksaa 300 euron sijaan yli 450 euroa

Bruunin mielestä olisi hyvä, että lentoliikenne joutuisi muiden kulkuvälineiden joukossa vastuuseen ympäristövaikutuksistaan verojen muodossa. Lentojen verohelpotukset tekevät niistä halvemman vaihtoehdon muihin kulkuneuvoihin, kuten juniin, busseihin ja laivoihin, verrattuna. Tämän takia Suomen sisällä voi olla edullisempaa lentää kuin kulkea junalla.

Asiantuntijan laskelmien mukaan meno-paluulippu välillä Helsinki-Vantaa-Tukholma maksaisi 103,47 euron sijaan 148,13 euroa, jos kuluttaja maksaisi myös lentoveron ja arvonlisäveron osuuden. Tässä tapauksessa polttoaineveroa tulisi maksaa 34,36 euron verran ja arvonlisäveroa 10,35 euron edestä. Lentolipun hinta nousisi 43,2 %.

Malagaan matkustaja joutuisi puolestaan pulittamaan 309,52 euron sijaan lipustaan 469,36 euroa. Hinta nousisi 51,3 % ja polttoaineveron osuus lipun hinnasta olisi 127,89 euroa. Arvonlisäveroa tulisi Etelä-Eurooppaan suuntautuvalle matkalle 30,95 euron edestä.

Kaukomatka Phukettiin maksaa tässä skenaariossa 792,28 euroa, mutta verojen nostaessa hintaa nousisi kokonaiskustannus 1194,09 euroon. Tästä polttoaineveron osuus olisi 322,58 euroa ja arvonlisäveron osuus 79,23 euroa. Prosentuaalisesti hinta nousisi 50,7 %.

Halpa lentolippuhan on kuluttajan kannalta hyvä, vai onko?

Lentolipun hintaan ei tällä hetkellä sisälly lennon tuottamat päästöt ilmakehään. Laskuesimerkin edestakaiset lennot Phukettiin tuottaisivat 1067 kiloa hiilidioksidipäästöjä, jota voidaan verrata Sitran elämäntapalaskurin hiilidioksiekvivalentteihin, jotka sisältävät myös muiden kasvihuonekaasujen vaikutukset. Elämäntapatesti on tehty yli 200 000 kertaa ja sen perusteella suomalaisten kulutuskeskiarvoksi vuodessa saadaan 7400 kg hiilidioksiekvivalentteina. Yksi kaukomatka lisää keskivertosuomalaisen hiilidioksidipäästöjä yli kymmenellä prosentilla vuodessa.

Ruotsissa otettiin käyttöön lentovero kuluttajille tämän vuoden huhtikuussa. Matkan pituudesta riippuen veron määrä vaihtelee kuudesta eurosta 40 euroon asti, joten vero on vasta pieni askel kohti oikean veron määrää ilman tukia. Suomessa tehtiin mielipidekyselyjä tämän vuoden aikana samankaltaisen veron käyttöönotosta ja suunnilleen puolet suomalaisista oli verotuksen käyttöönoton kannalla.

Bruunin mukaan lentoliikenteen ilmastovaikutuksen haittojen pienentämiseksi tarvittaisiin paljon tiukempaa verotusta, mutta Ruotsin kaltainen lentovero olisi Suomessakin askel oikeaan suuntaan. Lentovero toimisi myös osana ympäristökasvatusta ja saisi toivottavasti kuluttajat pohtimaan valintojensa seurauksia tarkemmin.

Lue lisää

> Så mycket skulle flygbiljetten kosta – om flyget betalade skatter (hbl.fi)

> Sitra elämäntapatesti

Hyvinvoiva Itämeri olisi rahassa pari miljardia arvokkaampi

Kaleva 23.7.2018 / Ossi Rajala

Hyvinvoiva Itämeri olisi rahassa ainakin pari miljardia nykyistä arvokkaampi – tehtävää on vielä paljon

Itämeren suojelukomissio Helcom on tänä vuonna julkaistussa Itämeri-raportissaan arvioinut myös sitä, minkälaista rahallista merkitystä meren huonolla kunnolla on.

Itämeren alennustila ja rehevöityminen aiheuttavat Itämeren alueella vuosittain 3,8–4,4 miljardin tappiot. Alueen valtioiden kansalaisten hyvinvointi paranisi tämän verran, jos rehevöitymisessä ja kalakannoissa saavutettaisiin hyvä tila”, raportissa sanotaan

Itämeren virkistyshyödyn arvoksi raportissa arvioidaan 15 miljardia euroa vuosittain. Arvo voisi olla 1-2 miljardia suurempi, jos meriympäristön tila ei olisi monin paikoin kehno. Erityisesti Saksassa ja Ruotsissa virkistysarvot ovat suuria (4-5 miljardia euroa). Suomessakin virkistysarvo on yli miljardin.

Raportissa on tutkittu meren tilaa vuosina 2011–2016.

Raportin mukanaan meren saastumista on onnistuttu vähentämään, mutta erilaiset myrkyt, kuten elohopea, ovat yhä huolenaihe. Öljyvuotojen määrää on onnistuttu vähentämään.

Rehevöitymistä aiheuttavia typpi- ja fosforipäästöjä on viime vuosina onnistuttu suitsimaan, mutta työtä on vielä paljon jäljellä.

Rehevöityminen vaikuttaa 97 prosenttiin Itämeren alueesta ja 12 prosenttia on heikoimman luokan kunnossa. Ravinteiden pääsy maalta mereen on vähentynyt, mutta toistaiseksi tehtyjen toimenpiteiden vaikutus ei yleisesti ottaen vielä näy meriluonnossa”, raportissa todetaan.

Kalakantojen osalta Itämerellä on havaittu alueellista vaihtelua. Kalaston monimuotoisuuden osalta tilanne on hyvä noin puolessa rannikkoalueista, mutta avomerialueista tilanne on hyvä vain Pohjanlahdella.

Meren pohjan on arvioitu häiriintyneen 40 prosenttisesti ihmisen toiminnasta.

Itämeren valuma-alueella asuu noin 85 miljoonaa ihmistä, joiden toimilla on vaikutusta meren tilaan. Veden rajallisen vaihtuvuuden takia ravinteet ja myrkyt laimenevat ja painuvat pohjasedimentteihin hitaasti. Näin päästöt näkyvät meriluonnossa pitkään.

Tänä vuonna Itämereen päätyy Helcomin arvion mukaan 826 000 tonnia typpeä ja 30 900 tonnia fosforia.