liiketoiminta

Etusivu / Postit "liiketoiminta"

Kokemäenjoen matkailun mahdollisuudet

Vesivisio 2050 on nimensä mukaisesti pitkälle tulevaisuuteen ulottuva näkemys siitä, millaisena haluamme vesien ja koko laajan monimuotoisen vesistöalueen näyttäytyvän vuonna 2050. Visio on kokonaisvaltainen näkemys ja tavoitetila Kokemäenjoen vesistöalueen vesivarojen käytön, vesienhoidon ja kalatalouden tulevaisuudesta vuoteen 2050 saakka. Visio on laadittu yhteistyönä Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan alueille. Vesivisio 2050 -nimellä kulkee myös blogi Kokemäenjoen vesistöalueen ajankohtaisista asioista. Uusimmassa jutussa Satakunnan ammattikorkeakoulun BlueSata-hankkeen projektipäällikkö Minna Uusiniitty-Kivimäki pohtii Kokemäenjoen asemaa matkailukohteena.

Kokemäenjoki matkailu- ja vapaa-ajanviettokohteena

Juuri tähän aikaan vuodesta vesistöt ovat jokaiselle suomalaiselle ehkä ajankohtaisimmillaan. Koululaiset valloittavat uimarannat, kodeissa pakataan mökkimatkalle tavaroita ja matkailuyrittäjien sesonki on alkamaisillaan, ellei ole jo täydessä vauhdissa.

Vesistöt ovat suomalaisille yksi luontomme rakkaimmista elementeistä. Suomalaisen unelmakoti sijaitsee veden äärellä tai näköyhteydessä vesistöön, ja vesien äärelle hakeudumme vapaa-aikanamme. Ulkomailta tulevia matkailijoitakin vesistömme kiinnostavat, eikä syyttä: kansainvälisessä mittakaavassa suomalaiset vesistöt ovat puhtaita ja tarjoavat luonnonrauhaa, jollainen on harvinaista luksusta muualla maailmassa.

Mutta miten vesiympäristöjä hyödynnetään erilaisissa palveluissa? Satakunnan ammattikorkeakoulun BlueSata-hanke selvitti asiaa Satakunnan vesistöalueilla. Satakunnassa vesistöjä hyödynnetään enimmäkseen hyvinvointi- ja vapaa-ajanpalveluissa ja ylivoimaisesti suurin osa selvityksessä esiin tulleista palveluista on luokiteltavissa matkailupalveluiksi. Myös toisinpäin yhteys on vahva: valtaosa satakuntalaisista matkailupalveluista kytkeytyy sijainnin tai toiminnallisuuksien näkökulmasta yhteen tai useampaan vesistöön. Mutu-tuntuma on, että muualla Suomessa tilanne on hyvin samankaltainen.

SONY DSC

Taavi-silta Kokemäenjoessa Porissa.

Kun tarkastelualueena olivat Kokemäenjoen vesistöalueen Satakunnan puoleiset osat ja niiden edustan merialue, palvelukartoituksessa löydettiin lähes 70 yritystä, joiden palvelut liittyivät alueen vesistöihin. Reilu puolet näistä toimii alueen suurimmassa kaupungissa Porissa. Yrityksistä kaikkiaan kolme neljäsosaa tarjoaa majoituspalveluja. Etenkin mökkimajoitusta on monilla yrityksillä. Vuodepaikkoina tarkasteltuna taas majapaikan tarvitsijoille on tarjolla eniten leirintäalue-tyyppistä majoitusta. Majoituksen ohella toinen keskeinen palvelumuoto on ruokapalvelut, joita tarjoaa vajaa puolet yrityksistä. Tällaisia peruspalveluja tarvitsevat lähes kaikki matkailijat, mutta matkakohde valitaan kuitenkin useimmiten kiinnostavien harrastemahdollisuuksien ja aktiviteettien perusteella. Niitäkin tarkastelualueella on tarjolla lukuisissa yrityksissä vaihdellen opastetuista retkistä ja erilaisista vuokrauspalveluista jääkävelyyn, sup-lautailuun, beachfutikseen, kalastukseen, melontaan ja saunapalveluihin.

Kartoituksen perusteella Kokemäenjoen vesistöalueen Satakunnan puoleista osaa voisi luonnehtia koko perheen harraste- ja vapaa-ajanviettokohteeksi. Palvelutarjontaa läpi käydessä herää kuitenkin ajatus, voitaisiinko vesistöalueen monia arvoja ja paikallisia vetovoimatekijöitä hyödyntää vielä nykyistä paremmin ja nostaa peruspalveluidenkin markkinoinnissa vahvemmin esiin ne asiat, jotka on mahdollista kokea vain täällä.

Kokemäenjokivarren asutus- ja kuttuurihistoria jääkaudesta nykyhetkeen on valtava runsaudensarvi toinen toistaan kiehtovampia tarinoita ja kohteita. Entisajan asuinpaikat ja linnaluodot tai koskenperkaajien tarinat ja alueen teollisuushistoria voisivat tuoda matkailupalveluihin vielä paljon uudenlaisia sisältöjä, ja alueen asukkaillekin nämä teemat voisivat tuottaa houkuttelevia elämyksiä ja yllätyksiä, joista hämmästyä omassa lähiympäristössä. Puhumattakaan siitä, miten monipuolisen kattauksen erilaisia luontokohteita vesistöalue voi tarjota luonnonystävälle. Vesistöt tarjoavat myös luontaisen reitin tutustua eri kohteisiin ja kytkeä niitä laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Vesistöalueen varsin tiheä asutus tarjoaa potentiaalista asiakaskuntaa ja eteläisen Suomen suurimmatkin asutuskeskukset kansainvälisine liikenneyhteyksineen ovat varsin lyhyen matkan päässä.

Potentiaalia uusille palveluille ja olemassa olevien tuotteiden elävöittämiselle vaikuttaa siis olevan. Mutta miten näistä ideoista saadaan rakennettua vetovoimaista palvelutarjontaa houkuttelevin sisällöin? Tässäpä ajatuksia pohdittavaksi kesäksi vesien äärelle!

Minna Uusiniitty-Kivimäki, projektipäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lue lisää

> Vesivisio 2050 -blogi

> Kokemäenjoen vesivisio 2050

 

Lineaaritaloudesta kiertotalouteen

Lineaaritaloudesta kiertotalouteen

Kulutustuotteiden valmistuskustannusten halventuessa kertakäyttökulutus lisääntyi ympäri maailmaa. Tuotteilta ei enää osattu vaatia kestävyyttä eikä niitä lähdetty korjaamaan, sillä halvemmalla sai uuden. Tämä johti maailmanlaajuiseen jäteongelmaan niin mantereella kuin merelläkin. Lineaaritaloudesta ollaan siirtymässä kiertotalouteen. Mitä haasteita kiertotalous kohtaa? Miten kemikaalien kierrätys voidaan järjestää? Näihin kysymyksiin pyrkii vastaamaan SYKE:n Ympäristön tila -katsaus vuodelta 2017. Alla on poimintoja katsauksesta ja linkit tietopakettiin löytyvät jutun lopusta.

Luonnonvarojen kestävä käyttö edellyttää syntyvän jätteen hyödyntämistä materiaalina ja energiana

Taloutemme kasvu on perustunut pitkälti aineelliseen tuotantoon. Yksittäisistä toimialoista eniten luonnonvaroja kuluttaa rakentaminen. Luonnonvarojen kokonaiskäyttö koostuu suorien materiaalipanosten lisäksi piilovirroista, kuten sivukivistä, hakkuutähteistä ja tuontituotteiden välillisistä materiaalivirroista. Niiden osuus on yli puolet kokonaiskäytöstä.

Globaalitaloudessa materiaalit liikkuvat maiden välillä. Siksi myös vastuu maapallon niukkenevien ja rajallisten luonnonvarojen kestävästä käytöstä on laajentunut kattamaan globaalit tuoteketjut. Suomesta viedään luonnonvaroja, etenkin puuta, mineraaleja ja kiviaineksia, enemmän kuin niitä tuotiin (vuonna 2010). Suomen fyysinen kauppatase on siis positiivinen.

Yhtenä kiertotalouden toimivuuden mittarina voidaan käyttää yhdyskuntajätteen määrää ja materiaalihyödyntämisen astetta. Suomen yhdyskuntajätteestä suurin osa, noin 65 prosenttia, syntyy kotitalouksissa. Yhdyskuntajätteen määrä heijastelee melko tarkkaan kansantalouden kehitystä.

Yhdyskuntajätettä ei enää juuri sijoiteta kaatopaikalle, vaan jäte joko kierrätetään tai hyödynnetään energiana koko Suomen kattavassa jätevoimaloiden verkostossa. Kehitystä on ohjannut erityisesti orgaanisen jätteen kaatopaikkarajoitus. Sen tavoitteena on suitsia jätehuollon ilmastovaikutuksia. Kierrätys, eli jätteen hyödyntäminen materiaalina, ei ole tehostunut riittävästi. EU:n ja Suomen jätelainsäädäntö edellyttää 50 prosentin kierrätysastetta.

kiertotalous kuva

EU:n ulkopuolelta tuotavat tuotteet ovat riski kiertotaloudelle niiden tuntemattoman kemikaalikoostumuksen takia

Kiertotaloudessa tuotteiden ja materiaalien arvo pyritään säilyttämään mahdollisimman pitkään samalla varmistaen, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet. Materiaalien kierrot eivät saisi aiheuttaa riskejä ihmisille tai ympäristölle. Kestävässä kiertotaloudessa on hallittava myös aineet, jotka antavat tuotteille haluttuja ominaisuuksia, mutta väärässä paikassa vaikeuttavat tuotteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

Kiertotaloudessa on pyrittävä haitallisten aineiden vähentämiseen kaikissa tuotteen elinkaaren vaiheissa, tuotteiden suunnittelusta niiden valmistukseen, käyttöön, korjaukseen, uudelleenkäyttöön ja kierrättämiseen. EU:n ulkopuolelta tulevat tuotteet aiheuttavat erityisen haasteen kiertotaloudelle, koska niiden tarkkaa koostumusta ei aina tunneta.

Keskeiset keinot haitallisten aineiden aiheuttamien riskien hallintaan ovat hyvä tuotesuunnittelu ja tuotteen kemikaalitiedon siirtyminen tuotteen mukana. Ekosuunnittelussa huomioidaan tuotteiden uudelleenkäyttö, huollettavuus ja kierrätettävyys, sekä valitaan tuotteeseen terveydelle ja ympäristölle haitattomia aineita. Hyvin suunniteltu tuote voidaan tarvittaessa kierrättää osissa, jolloin voidaan huomioida tuotteen osien ainekoostumukset. Tuotteille myönnetyt ympäristömerkit auttavat tunnistamaan ympäristöystävälliset tuotteet, joissa on huomioitu energiatehokkuus, ilmastovaikutukset sekä kemikaalikuormitus.

Kemikaalitiedon siirtyminen tuotteen mukana mahdollistaa kemikaalien hallinnan koko tuotteen elinkaaren ajan materiaalikierrätysvaihetta myöten, ja myös tuotteen omistajuuden vaihtuessa. Digitaaliset työkalut mahdollistavat suurten tietoaineistojen hallinnan ja tieto voidaan sitoa tuotteisiin viivakoodien, QR –koodien tai RFID-tekniikan avulla.

Kiertotalous kaipaa innovaatioita

Kierrätettävät materiaalit ovat koostumukseltaan, iältään ja alkuperältään vaihtelevia. Siksi jätteiden hyödyntämiseen uusiomateriaalina voi liittyä riski haitallisten aineiden palaamisesta kiertoon. Erotus- ja puhdistustekniikoiden kehittäminen, sekä materiaalivalintojen ja jätehuollon järjestelmien ennakoiva suunnittelu varmistavat uusiomateriaalien laadun ja turvallisuuden.

Jäljitettävissä oleva tieto tuotteen sisältämistä ainesosista vähentää tarvetta tutkia uusioraaka-aineeksi käytettävien jätteiden laatua. Tarvitaan kuitenkin myös uusia luotettavia ja vertailukelpoisia vaarallisten aineiden mittaus- ja analyysimenetelmiä, joilla voidaan varmistaa uusiomateriaalien laatu ja turvallisuus. Niiden avulla kasvaa myös kierrätysmateriaalin arvo.

 

Lue lisää

> Ympäristön tila 2017-2018 -raportit

> Lineaaritaloudesta kiertotalouteen

> Kemikaalit hallintaan ja materiaalikierrot toimiviksi

 

Neste Kaarinalla aurinkovoimaa

Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehti 15.6.2018

Neste Kaarinan kahvipannu kuumenee auringon voimalla

Yli 140 paneelia tuottaa virtaa huoltamon katolla

Neste Kaarina otti käyttöön oman aurinkosähkövoimalan yhtenä ensimmäisistä huoltoasemista Varsinais-Suomessa. Yli 140 aurinkopaneelia tuottaa huoltamon katolla auringonsäteistä energiaa, joka muutetaan verkkovirraksi rakennuksen käyttöön. Ravintolakeittiöiden ja autonpesukadun lisäksi aurinkoenergiaa virtaa kahteen uuteen sähköauton latauspisteeseen, jotka asennetaan lähiviikkoina.

Yli 50-vuotias perheyritys on kautta historiansa pyrkinyt olemaan aikaansa edellä, ja esimerkiksi aseman pesukadulla on käytössä vedenkierrätys, jolla saadaan noin 70 prosentin säästö vedenkulutuksessa.

– Voimalamme tuo hyötyä kaikille. Haluamme olla mukana kehityksessä ja esimerkiksi ennakoida tulevaisuuden sähköautomarkkinoiden kasvua. Uskon, että asiakkaamme ovat tiedostavia ja arvostavat luonnonmukaista sähköä, kertoo Neste Kaarinan kauppias Kari Ketola.

Tuntuvasti pienempiä sähkölaskuja

Aurinkovoimalan vuosituotoksi odotetaan noin 35 000 kilowattituntia. Omalla tuotannolla ei voida kattaa aivan koko huoltoaseman sähkönkulutusta. Helpotus sähkön ostomäärässä, veroissa ja siirtomaksuissa on kuitenkin tuntuva.

Voimala maksaa itsensä takaisin korkeintaan kahdeksassa vuodessa. Laitteisto tuottaa ilmaista sähköä kaikkiaan jopa 35–40 vuotta.

Neste Kaarinalle myönnettiin innovaatiokeskus Business Finlandin aurinkoenergiatuki, jolla hyvitetään 25 prosenttia voimalan verottomasta hinnasta.

Suomi hyvä maa aurinkoenergian tuottamiseen

Aurinkosähköjärjestelmän suunnitteli ja asensi PlayGreen. PlayGreenin aluejohtaja Petri Puntti korostaa laadukkaiden komponenttien merkitystä aurinkopaneeleissa. Aurinkovoimala on pitkän aikavälin ratkaisu: takuu ulottuu 25 vuoden päähän.

– Toisin kuin luullaan, Suomi on hyvä maa aurinkoenergian tuottamiseen. Täällä on yhtä paljon valoa kuin Keski-Euroopassa, se vain jakautuu vuoden aikana eri tavalla. Tuottoisa kausi Suomessa kestää maaliskuusta lokakuuhun, Puntti tietää.

Lue lisää > Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehti

Muovi, teräs, alumiini ja betoni kiertoon

Muovi, teräs, alumiini ja betoni kiertoon

Sitra 5.6.2018

Kiertotalouden kehittäminen neljälle keskeiselle materiaalille tarvitaan, jotta ilmastonmuutosta voidaan riittävästi hillitä.

Sitran ja European Climate Fondation’in (ECF) teettämän selvityksen mukaan neljän suuren tuoteryhmän – muovin, teräksen, alumiinin ja betonin – toimiva kiertotalous voisi vähentää globaaleja ilmastopäästöjä vuosittain miltei neljä gigatonnia.

Selvitys julkaistiin 5.6.2018.

Lue lisää >> Uraauurtava selvitys osoittaa ilmasto-ongelman keskeisen ratkaisun (sitra.fi)

Virma-palveluun kerätään dataa luonnossa liikkuvalle

Varsinais-Suomen alueella toteutetussa Virkistä dataa! -hankkeessa on kerätty avointa dataa maakunnan virkistys- ja luontomatkailuun sopivista kohteista ja reiteistä. Hankkeessa kehitetty Virma-palvelu avattiin huhtikuussa ja se sisältää jo noin tuhannen kohteen tiedot kartalle visualisoituna. Tietoa on kerätty reitistöhankkeista (mm. Leader-hankkeet), kunnilta, liikuntapaikka-aineistosta ja kyläyhdistyksiltä. Myös alueen ravintolat, kahvilat, majoituskohteet, opaspalvelut ja välinevuokrauspaikat palvelevat virkistysretkeilijöitä ja luontomatkailijoita, minkä vuoksi nämäkin kohteet halutaan nyt mukaan aineistoon.

VirmapalveluMitä hyötyä Virma tuo ja kenelle?

Virma-palvelu auttaa virkistys- ja luontomatkailualan yrittäjiä sekä reittien ja kohteiden kehittäjiä pitämään sijainti- ja kuvailutiedot ajan tasalla. Kun aineistosta tehty karttaupotus laitetaan esimerkiksi yrityksen tai kyläyhdistyksen verkkosivuille, ei sivuston ylläpitäjän tarvitse huolehtia tiedon päivittämisestä muutoin, kuin omien tietojensa osalta. Kohde- ja reittitiedon kerääminen ja ylläpito on joukkoistettu, joten kohteiden määrä karttuu jatkuvasti ja kartalla on aina viimeisin tieto. Myös yhteistyötä voi lisätä Virman avulla: kun luontomatkailualan yrittäjillä ja kehittäjillä on tarve löytää toisensa, on kartalta helppo hahmottaa visuaalisesti, mitä kaikkea omaan verkostoon voisikaan kuulua.

Aineiston ja karttaupotusten käyttäminen on täysin ilmaista, koska kerätty aineisto on avointa dataa. Näin ollen kuka tahansa sovelluskehittäjä voi vapaasti hyödyntää kohteiden sijainti- ja kuvailutietoja luodessaan vaikkapa luontomatkailijalle tai lähivirkistyjälle sopivan mobiilisovelluksen. Juuri avoimuus ja ajantasaisuus tekeekin aineistosta houkuttelevan ja edistää virkistys- ja luontomatkailun kehittämistä maakunnassa.

Myös yhdistyksille ja reittejä kehittäville hankkeille Virma toimii kätevänä työkaluna, kun tieto kohteesta tai reitistä halutaan pitää ajan tasalla. Hankkeet voivat käyttää karttapalvelua myös hankeraportoinnin apuna. Esimerkiksi maakunnassa toteutetut Leader-rahoitteiset reitit ja kohteet löytyvät jatkossa Virmasta.

Vaikka Virma on kehitetty etupäässä kohteiden ja reittien ylläpitäjien ja kehittäjien tarpeisiin, kuka tahansa voi myös vapaasti ilman kirjautumista käyttää sitä vaikkapa omien patikka-, melonta-, ja pyöräretkiensä suunnitteluun tai kesän parhaiden uimarantojen, lintutornien tai lähiruokapalveluiden etsimiseen.

Miten aineistoon pääsee mukaan?

Jos esimerkiksi kylän lähiluontopolkua ylläpitävä yhdistys tai majoitusyrittäjä mielii mukaan maakunnan ajantasaisimpaan luonto- ja virkistysmatkailukohteiden aineistoon, voi Virmaan luoda käyttäjätunnukset ja lisätä tiedot kartalle ja tietolomakkeelle.

>> Valonia

Tuleva Prisma Piispanristi saa virtaa auringosta

S-ryhmästä tulee Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja, kun kauppojen katoille asennettaan lähitulevaisuudessa tuhansia aurinkopaneeleja. Turun Osuuskauppa on mukana hankkeessa.

– Tavoitteenamme on lisätä uusiutuvan energian käyttöä tulevina vuosina. Jo nyt merkittävä osa käyttämästämme sähköstä on omalla tuulivoimalla tuotettua. Näemme myös aurinkosähkössä potentiaalia, kiinteistöpäällikkö Antti Heikkilä Turun Osuuskaupasta kertoo.

Toimipisteiden katoille asennettavat paneelit tuottavat sähköä kiinteistöjen omaan käyttöön.

– Myymälämme kuluttavat sähköä eniten kesällä, jolloin energiaa tarvitaan erityisesti kylmälaitteisiin ja jäähdyttämiseen. Aurinkoisina kesätunteina parhaimmillaan kaikki kiinteistön kuluttama sähkö voisi tulla auringosta. Vuositasolla aurinkosähkön osuus on noin 10 prosenttia kiinteistöjen käyttämästä sähköstä. Ensimmäinen Turun Osuuskaupan aurinkovoimala rakennetaan Piispanristin Prisman katolle loppuvuodesta ja otetaan käyttöön uuden Prisman avautuessa keväällä 2019. Voimalan lopullinen koko täsmentyy vielä suunnittelun edetessä, Heikkilä jatkaa.

Energiansäästötoimet tuoneet 2,5 miljoonan euron säästöt

Turun Osuuskauppa on mukana S-ryhmän ilmastotavoitteessa paitsi aurinkosähköhankkeen myötä, myös muilla energiansäästötoimenpiteillä.

– Jo nyt monissa myymälöissämme on hiilidioksikylmälaitokset. Käytännössä hyödynnämme uusinta tekniikkaa olevia hiilidioksidipohjaisia kylmäjärjestelmiä, joilla saavutetaan jopa 50 prosentin energiansäästö. Kylmälaitteet jäähtyvät hiilidioksidilla, eikä niissä kierrä enää lainkaan ympäristölle haitallisia kemiallisia aineita. Suosimme myös ovellisia tai kannellisia kylmäkalusteita ja valaistukseen valitsemme energiatehokkaat led-valot. Lisäksi meillä on useampi maalämmöllä lämmitettävä kohde ja maalämpöä suositaan aina, kun pohjaolosuhteet sen vain mahdollistavat. Olemme myös korvanneet öljylämmitysjärjestelmiä modernilla lämpöpumpputekniikalla, joka vähentää ilmastolle haitallisia päästöjä. Yhteensä energiansäästö toimenpiteet ja -investoinnit ovat viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana tuoneet 2,5M€ säästön energiankulutuksessa. Energiansäästötoimenpiteet ja muiden omien prosessien tehostaminen mahdollistavat osaltaan halpuutuksen, Heikkilä summaa.

Lue lisää > Varsinais-Suomen Yrittäjä

Hansakortteli aloittaa energiatehokkuushankkeen

Varsinais-Suomen Yrittäjä 10.4.2018

Hansakortteli on asettanut tavoitteekseen vähentää energiankulutustaan vuodessa noin 1 040 000 hiilidioksidikilon verran, mikä vastaa esimerkiksi noin 330 auton vuosipäästöjä.

Hankkeessa tullaan edistämään lämmöntalteenoton entistä parempaa hyödyntämistä, modernisoimaan ilmanvaihtoa ja parantamaan tarpeenmukaisen ilmanvaihdon toimintaa.

Lue lisää >> Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehti

TUTTI-uutiskirje 1/2018 – Ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksia vastaan

TUTTI – Tutkimus ja tieto voimana ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksia vastaan

Pyhäjärvi-instituutin TUTTI-hanke on tarkoitettu kaikille ympäristöstä kiinnostuneille, mutta erityisesti satakuntalaisille yrittäjille, jotka kutsutaan miettimään, ideoimaan ja jopa testaamaan uusia mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen haittojen torjunnassa. Uutiskirjeeseen on koottu uutisia ja ideoita muualta Suomesta ja maailmalta, tarkoituksena on keksiä niille satakuntalaiset sovellukset.

Tekstiilikierrätyksen teollisuudenalaa rakennetaan yhteistyöllä

Turun Sanomat 1.3.2018

Henna Knuutila Turun ammattikorkeakoulusta ja Anne Raudaskoski Ethica Oy:stä kertovat aliokirjoituksessaan uraauurtavasta työstä tekstiilijätteen hyödyntämisen edistämisessä.

EU velvoittaa järjestämään tekstiilijätteen erilliskeräyksen vuoteen 2025 mennessä. Suomella on mahdollisuus nousta tekstiilien kiertotalouden kärkimaaksi Euroopassa. Tavoitteena on saada Suomeen kiertotalouden mukaisesti toimiva suljetun tekstiiliketjun kokonaiskonsepti.

TS_1-3-2018 tekstiilikeräys

Kiertotalouden investointi- ja kehittämisavustusten haku avattu

Työ- ja elinkeinoministeriö jakaa tänä ja ensi vuonna yhteensä neljä miljoonaa euroa hankkeisiin, joilla vauhditetaan kiertotalouden liiketoiminnallisten ekosysteemien kehittämistä, yritysten uudistumista ja kestävää kasvua.

Tukirahoituksella rohkaistaan yrityksiä ja muita toimijoita käynnistämään haastavia yhteisprojekteja ja lisäämään kiertotalousajattelu osaksi liiketoimintastrategiaa. Avustusta voidaan myöntää suomalaiselle yhtiölle, muulle yhteisölle, yhdistykselle, osuuskunnalle, säätiölle tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle.

Kiertotalouden ydinajatus on säilyttää materiaalit ja niiden arvo talouden kierrossa mahdollisimman pitkään ja korvata uusiutumattomia luonnonvaroja kestävästi tuotetuilla uusiutuvilla materiaaleilla. Tavoitteena on saada materiaalit kiertoon ja nostaa niiden jalostusastetta.

Kiertotalouden investointi- ja kehittämisavustusta voidaan käyttää

  1. ensisijaisesti kiertotalouden uusien ratkaisujen ja prosessien tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian tai palvelumallien käyttöönottoon, laajennukseen ja toissijaisesti ensimmäisellä hakukierroksella pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin, jotka liittyvät uusiotuotteisiin ja materiaaleihin, jätteiden sivuvirtojen käsittelyyn Suomessa
  2. kiertotalouden tuotteistamiseen liittyvään uuteen teknologiaan, palveluun tai niiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin, jotka selvästi edistävät kiertotalouden läpimurtoa Suomessa
  3. investointeihin, jotka sisältävät uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja, uusia alustoja tai digitaalisia palveluja, toimintamalleja sekä tuote- ja palvelusuunnittelua, joka tukee tuotantoa tai käyttöä, korjaamista, huollettavuutta, päivittämistä, jakamista, vuokraamista taikka muuta kiertotalouden kaupallista käyttöönottoa tai
  4. selvityksiin ja investointeja tukeviin esiselvityksiin ja selvityksiin, jotka tähtäävät kiertotalouden eri toimijoiden kotimaisen investointitoiminnan edistämiseen.

Lue lisää >> Hakeminen (tem.fi)