liiketoiminta

Etusivu / Postit "liiketoiminta"
Mitä vesistöille tapahtuu? Suunnitelmat nettikirjastossa!

Mitä vesistöille tapahtuu? Suunnitelmat nettikirjastossa!

Vaikutavesiin_nettisivuntunnus_500x300ymparisto.fi

Ympäristöhallinnossa on koottu kirjasto kaikista

  • vesienhoidon suunnitelmista
  • vesienhoidon toimenpideohjelmista
  • merenhoidon julkaisuista
  • tulvariskien hallintasuunnitelmista

Tutustu, saat vaikuttamiselle pohjaa >> Kirjastosta löytyvät koko Suomen julkaisut (ymparisto.fi)

Ruovikosta ruokapöytään -seminaari marraskuussa

Ruovikosta ruokapöytään -seminaari marraskuussa

Ravinnekierrätyksen jokainen askel vaikuttaa

Tervetuloa RANKU-, Ruokopelto- ja Järki Lannoite -hankkeiden yhteiseen loppuseminaariin 1.11.2017 klo 9.30 – 15.30

Virastotalo, Itsenäisyydenaukio 2, Turku

Toimiva ravinnekierrätys on tulevaisuuden ruuantuotannon edellytys, omavaraisuuden lähde ja järkevä ratkaisu moneen ongelmaan. Se on myös kiitos ympäristölle.

Ravinnekierrätyksen askeleet voivat olla pieniä tai suuria, mutta kaikki ne johtavat samaan suuntaan – kestävään tulevaisuuteen. Lisää vauhtia askeleisiin kannattaa tulla hakemaan seminaarista.

Näissä hankkeissa on tehty lujasti töitä tulevaisuuden eteen, ja nyt on aika antaa viestikapula eteenpäin. Tule kuuntelemaan, millaisia askelia ravinnekierrätyksen eteen on otettu ja askel kannattaa suunnata seuraavaksi.

Seminaarin rahoituksessa ja järjestelyissä ovat mukana ympäristöministeriö, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Baltic Sea Action Group ja em. hankkeet.

SuomiFinland100-tunnus_sininen_RGBLue lisää ja tule mukaan! >> Ohjelma ja ilmoittautuminen (ymparisto.fi/ranku)

 

Tapahtuma on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa

Kiina-Eurooppa-vesifoorumi syyskuussa

Kiina-Eurooppa-vesifoorumi syyskuussa

Turussa järjestetään 21.–22. syyskuuta korkean tason poliittinen kokoontuminen Kiinan ja EU:n välisestä vesiyhteistyöstä

Tilaisuudessa keskustellaan YK:n kestävän kehityksen vesitavoitteista, vedestä kiertotaloudessa sekä vahvistetaan Kiinan ja Euroopan vesiyritysten yhteistyötä.

Kyseessä on CEWP:n (China Europe Water Platform) vuosikokous. CEWP on Euroopan unionin ja Kiinan vesivaraministeriön välinen vesialan hallinnon, tutkimuksen ja yritysten yhteistyöverkosto.

Suomi osallistuu aktiivisesti CEWP:n toimintaan. Maa- ja metsätalousministeriö johtaa Euroopan ja Kiinan välisen vesiyhteistyön Euroopan sihteeristöä vuosina 2018–2019, minkä myötä Suomen asema CEWP:ssä vahvistuu edelleen.

Tapahtuma tarjoaa tilaisuuden nostaa Suomea esille kansainvälisenä vesialan osaajana ja asiantuntijana.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on tiiviisti mukana syyskuun tapahtuman järjestämisessä ja on mukana CEWP:n toiminnassa.

Kokous järjestetään 21. – 22.9. Turun Linnassa

Tilaisuuteen osallistuvat asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, Kiinan vesiministeri Chen Lei ja EU:n ympäristökomissaari Karmenu Vella. Kokoukseen osallistuu myös muita Euroopan ministereitä.

Tapahtuman korkean tason poliittisessa osuudessa allekirjoitetaan Turku-deklaraatio, jonka avulla vahvistetaan Kiinan ja Euroopan välistä yhteistyötä vesiasioissa.

Päätapahtumapaikkoina ovat Turun Linna ja Radisson Blu Marina Palace.

Vesialan yritystapahtuma

Kokouksen yhteydessä järjestetään mittava tapahtuma kiinalaisille ja eurooppalaisille vesialan yrityksille. Tavoitteena on rakentaa yhteistyötä ja avata Kiinan markkinoita eurooppalaisille vesiteknologian yrityksille.

Tapahtuma järjestetään Radisson Blu Marina Palacessa. Lisäksi järjestetään yritysvierailuja.

Tutkimus ja innovaatiot -tapahtuma

Tapahtuma kokoaa yhteen vesialan tutkijoita Kiinasta ja Euroopasta. Tapaamisen pääaiheita ovat kestävä kehitys, kiertotalous ja älykkäät vesihuollon ratkaisut. Myös tämän tapahtuman yhteyteen järjestetään vierailuja.

CEWP-tapahtuma järjestetään maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, ulkoministeriön, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Turun kaupungin, Varsinais-Suomen liiton, Satakuntaliiton ja LOURA-vesiverkoston sekä useiden kotimaisten ja ulkomaisten kumppaneiden yhteistyönä Kiinan vesivaraministeriön ja EU:n komission kanssa.

SuomiFinland100-tunnus_sininen_RGB

 

Tapahtuma on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa

Sinisen biotalouden hankehaku auki

Sinisen biotalouden hankehaku auki

Sinisen biotalouden hankehaku on avautunut. Haku on maa-ja metsätalousministeriön lanseeraama ja toteuttaa hallitusohjelman kärkihanketta sinisen biotalouden edistämisestä. Hakuaika jatkuu 14.7.2017 asti Etelä-Savon ELY-keskuksen hallinnoimana.

Hakuteemat ovat

  1. Vesialan kansainvälistymisen vauhdittaminen
  2. Vesistömatkailun uudet palvelukonseptit
  3. Vesistössä olevien ravinteiden ja energian kestävä hyödyntäminen

Kuhunkin hakuteemaan on varattu rahoitusta 500 000 euroa. Yhteensä rahoitusvaraa on siis 1 500 000 euroa.

Lue lisää >> Sinisen biotalouden hankehaku (ely-keskus.fi)

Kiertotalouspotentiaali selvitetty

Kiertotalouspotentiaali selvitetty

Kesäkuussa valmistui selvitys ”Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta”. Selvityksessä luotiin kokonaiskuva maakunnan materiaali- ja resurssivirroista. Varsinais-Suomen keskeisimmät kiertotalouden potentiaalit löytyvät maatalouden sivuvirroista, joista voidaan tuottaa energiaa ja kierrätysravinteita. Näiden potentiaalien hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi maakunnan riippuvuutta tuontipolttoaineista ja -lannoitteista.

Maataloudessa merkittäviä mahdollisuuksia

Maatalouden sivuvirroista tuotetulla biokaasulla voitaisiin korvata noin 13 % alueen henkilö- ja pakettiautoliikenteen tarvitsemasta polttoaineesta. Vaihtoehtoisesti syötteitä voitaisiin ohjata biohiilen ja pyrolyysiöljyn tuotantoon. Näillä voitaisiin laskennallisesti korvata maakunnan kevyen ja raskaan polttoöljyn käyttö sekä 5 % kivihiilen käytöstä teollisen mittaluokan voimalaitosten energiantuotannossa.

– Suuri potentiaali löytyy myös maatalouden ravinnekierrätyksessä, sillä kierrätyslannoitetuotannolla voidaan korvata viidennes maakunnan typpilannoitteista ja kolmannes fosforilannoitteista, toteaa Tuomas Raivio Gaia Consulting Oy:stä.

Kierrätysravinteiden potentiaali ja hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi riippuvuutta tuontilannoitteista, mahdollistaisi uusien liiketoimintamallien syntymistä sekä lisäisi alueellista omavaraisuutta ja maatalouden kannattavuutta.

– Kierrätysravinteiden käyttö yhdistettynä peltojen maanparannukseen luo uusia mahdollisuuksia maatalouteen. Koko ketjua tarkasteltaessa vähenevät myös haitalliset ravinnevalumat Itämereen, kertoo Aleksis Klap Varsinais-Suomen liitosta.

Varsinais-Suomen energiantuotannosta merkittävä osuus pohjautuu tällä hetkellä maakunnan ulkopuolelta tuotuihin uusiutumattomiin polttoaineisiin, joita olisi mahdollista korvata maakunnassa tuotetuilla uusiutuvilla polttoaineilla. Energiantuotanto tulee monipuolistumaan tulevaisuudessa, eikä muuttuvaa pakettia tulla rakentamaan vain yhden kortin varaan.

– Tällä hetkellä liikenne toimii lähes yksinomaan fossiilisilla polttoaineilla, joten tarvitaan keinoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Askeleita oikeaan suuntaan on otettu jo Turun seudun jätevesilietteiden biokaasutuksessa, kertoo Turun kaupungin kehittämispäällikkö Risto Veivo.

Alueellinen data energia- ja ilmastotyön pohjana

Lisätietoa alueellisista materiaalivirroista tarvitaan, jotta voidaan tunnistaa uusia hyödyntämismahdollisuuksia. Esimerkiksi yhdyskuntajätteiden osalta tarkan alueellisen tiedon saaminen on ollut haastavaa kokonaisvirtojen tilastoinnin vastuiden jakaantuessa kunnille, tuottajille ja yrityksille. Tuottajien ja yritysten vastuulla olevista jätevirroista ei ole tietoa saatavilla, joten niiden hyödyntämispotentiaalia ei voida arvioida.

– Kunnan järjestämisvastuulle kuuluvat yhdyskuntajätteet kiertävät tehokkaasti syntypaikkalajittelun kautta ja uusia mahdollisuuksia etsitään tekstiili- ja biojätteiden hyödyntämiseksi, toteaa Jyri Metsänranta Lounais-Suomen Jätehuollosta.

Kiertotalouden ratkaisut tukevat alueen taloutta ja työllisyyttä eri toimialoilla. Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta -selvitys tukee energia- ja ilmastotyötä sekä alueellisen kiertotalouden tiekartan tavoitteita.

Lue lisää >> Kiertotalouden Varsinais-Suomi

Tahkoluodosta tuulisähköä 8600 taloudelle

Satakunnan Kansa 20.6.2017

Tahkoluodon merituulipuisto otetaan käyttöön syyskuun puolivälissä. Ensimmäinen turbiini kymmenestä on pystytetty. Puisto sijaitsee 0,5 – 3 kilometrin päässä rannasta ja on maailman ensimmäinen jääolosuhteisiin suunniteltu puisto. Saatava hyöty merellä on noin 1,5-kertainen verrattuna maatuleen. Tuulipuiston tuotto vastaa noin 8 600 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista energiantarvetta. Puiston ohessa on lintututka, jonka avulla turbiinit hidastuvat  tai pysähtyvät automaattisesti.

 

 

SK_20-6-2017 merituulipuisto

Energiatehokkuussopimuksilla satojen miljoonien säästöt

Energiatehokkuussopimuksilla satojen miljoonien säästöt

Yritykset ja kunnat säästävät energiatehokkuussopimuksilla satoja miljoonia vuodessa

Suomalaisten yritysten ja kuntien vuosina 2008–2016 tekemät energiansäästötoimet tehostivat vuotuista energiankäyttöä lähes 16 terawattitunnilla. Määrä ylittää kaikkien Suomen lähes kahden miljoonan kerrostaloasukkaan vuosittaisen lämpöenergiankulutuksen. Energiatehokkuussopimusten 20 menestysvuotta ja uuden sopimuskauden käynnistymistä juhlittiin 15.6.2017 Finlandia-talolla.

Vapaaehtoisuuteen pohjautuvat energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa ensisijainen keino täyttää EU:n tiukat velvoitteet energian tehokkaammasta käytöstä. Sopimusten piirissä on ollut suuri osa Suomen energiankäytöstä viimeisen 20 vuoden ajan.

Sopimukset ohjaavat toimijoita jatkuvasti parempaan energiatehokkuuteen. Siihen liittyneet yritykset ja organisaatiot asettavat itselleen määrällisen energiankäytön tehostamistavoitteen ja toteuttavat toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi.

Juhlaseminaarissa palkittiin 18 vastuullista energiankäyttäjää 

Työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Energiavirasto ja Motiva palkitsivat Finlandia-talolla yrityksiä ja kuntia tuloksellisesta ja esimerkillisestä energiatehokkuustyöstä vuosina 2008–2016. Palkitut valikoituivat oman alansa energiatehokkuustähdiksi muiden ansiokasta energiatehokkuustyötä tehneiden joukosta.

Palkittujen joukossa oli viisi Lounais-Suomessa vaikuttavaa yritystä:

Sallila energia 150617 NMSallila Energia Oy vastaa asiakkaiden toiveisiin ja tarjoaa kattavasti tietoa energiansäästöstä ja uusiutuvista energiamuodoista. Sallila Energia on vastannut kuluttajien kasvavaan kiinnostukseen parantamalla asiakaspalvelua ja kouluttamalla omaa henkilökuntaansa energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa. Lue lisää >>

Sucros Oy ylitti energiatehokkuuden parantamiselle asetetut tavoitteensa. Se tarkoittaa isoa säästöä yhtiön energialaskuun. Sucros Oy valmistaa Säkylässä kotimaisesta sokerijuurikkaasta hienoa kidesokeria teollisuudelle ja kotitalouksille. Lue lisää >>

Sucros 150517 NMValmet Automotive Oy pitää energiatehokkuutta kilpailuvalttina. Korkea laatu oli keskeinen valtti, jolla Valmet Automotive voitti kilpailun Mercedes-Benzin uudesta automallista. Energiatehokkuus on autonvalmistajille tärkeä laatukriteeri. Lue lisää >>

PCAS Finland Oy turkulainen on kemianalan yritys, joka on erikoistunut lääkeaineiden valmistukseen ja kehitykseen lääketeollisuudelle. Kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää huomion kiinnittämistä kustannuksiin. Energia muodostaa huomattavan osan yrityksen kiinteistä kuluista. Lue lisää >>

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy on luonut energianhallintamallin, jossa etsitään parannuskohteita yhdessä tilojen käyttäjien ja yhteistyöverkoston kanssa. Yhtiöön on nimetty energiamanageri, jonka tehtäviin kuuluu energian kulutuksen seuranta, poikkeamiin reagointi ja asioiden kuntoon saattaminen yhteistyössä kiinteistöhuollon ja muiden palveluntuottajien kanssa. Lue lisää >>

Suomalaisella sisulla ja vapaaehtoisesti jo 20 vuoden ajan

Sopimukset ovat olleet Suomessa energiatehokkuuden parantamisen kivijalka jo 20 vuoden ajan. Vapaaehtoinen energiatehokkuussopimustoiminta on kansallinen ylpeydenaihe ja maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Sopimusten avulla olemme saavuttaneet suuria säästöjä ilman lainsäädäntöä.

Valtion myöntämä harkinnanvarainen energiatuki on vauhdittanut sopimuksessa mukana olevien energiatehokkuusinvestointeja. Tukea energiainvestointeihin ja -katselmuksiin on sopimuskaudella 2008–2016 myönnetty yli 1 800 hankkeelle, yhteensä 105 miljoonaa euroa.

Uudelle sopimuskaudelle 2017–2025 on tähän mennessä liittynyt 356 yritystä ja 49 kuntaa ja kuntayhtymää. Mukaan sopimuksiin tavoitellaan yli 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä.

Lue lisää
>> TEM
>> Energiatehokkuussopimukset 2017 – 2025

 

Miten kunnasta tehdään energiaviisas?

Turun Sanomat 2.6.2017

Energia- ja vesikustannusten osuus on 20-30 % kuntalaisen asumiskuluista. Kasvihuonekaasupäästöistä rakennusten osuus on noin 30 %.

Asunto-osakeyhtiöillä on paljon mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta. Kiinteistöliitosta saa neuvoja, miten edetä asiassa.

TS_2-6-2017a

Maaseudun kehittämiselle tuhannen taalan tilaisuus

Varsinais-Suomen maaseudun kehittämiselle nyt tuhannen taalan tilaisuus

Maaseuturahaston kautta tarjoutuu vielä tänäkin vuonna erinomaiset rahoitusmahdollisuudet avuksi maaseudun kehittämiseen, sillä käytettävissä olevat rahoitusresurssit ovat nyt ohjelmakauden puolivälissä korkeimmillaan.

Viime vuosilta säästynen rahoituksen sekä vuodelle 2017 saadun uuden rahoituksen turvin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kautta on edelleen haettavissa 12 M€ maaseudun kehittämishankkeisiin ja yritystukiin  sekä hyvänä lisänä vielä tälle vuodelle on varattu yli 1 M€:n erillisrahoitus maseudun vesien suojelun ja ravinteiden kierrätyksen kehittämiseen. Tulevina vuosina tukimahdollisuudet alenevat selvästi.

Tärkeimmiksi kehittämisalueiksi ovat nousseet ruokaketjun, bio- ja kiertotalouden sekä matkailun kehittäminen. Kaikille näille aloille on yhteistä se, että niissä on potentiaalia tavoitella jopa kansaivälisiä markkinoita ja siten hankkia kipeästi kaivattuja vientituloja sekä tietenkin mahdollisuus lisätä myös maaseudun työpaikkoja.

Lue lisää >> Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uutiskirje