kulutus

Etusivu / Postit "kulutus"
Miten Suomi siirtyy kiertotalouteen?

Miten Suomi siirtyy kiertotalouteen?

Vaikuta kiertotalouden tiekarttaan 2.0

Kerro näkemyksesi, miten Suomen kannattaisi siirtyä kiertotalouteen! Kiertotalouden tiekarttaan 2.0 liittyviä luonnoksia voi kommentoida 25.10.-11.11.2018 välisenä aikana otakantaa.fi-palvelussa.

Kiihtyvä ilmastonmuutos, luonnon köyhtyminen ja luonnonvarojen ylikulutus osoittavat, että tarvitsemme kiertotaloutta enemmän kuin koskaan ennen. Taloutemme ja siihen kytkeytyvien kulutustapojemme on muututtava nopeasti – mutta miten? Millaiset kansalliset tavoitteet auttavat muuttamaan arjen kulutustottumuksia kestävämmiksi? Entä millaisia toimia tarvitaan, jotta yhä useampi yritys siirtyisi kiertotalousbisnekseen?

Maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta ”Kierrolla kärkeen: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025” julkaistiin Sitran johdolla vuonna 2016. Kaksi vuotta myöhemmin on aika arvioida tiekartan etenemistä, nostaa kunnianhimon tasoa ja päivittää sisällöt muuttuneen maailman tarpeisiin.

”Suomella on maailmanluokan mahdollisuus siirtyä ensimmäisten joukossa kestävään talouteen, jossa hyvinvoinnin rahoitus on turvattu ympäristöstä huolehtien. Kiertotalouden tiekartassa vuonna 2016 asetetut kansalliset tavoitteet ja toimet vaativat päivittämistä, jotta Suomi voi siirtyä kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä”, toteaa Sitran kiertotalouden asiantuntija Laura Järvinen.

Sitra on julkaissut alustavat luonnokset kiertotalouden tiekartan tavoitteista ja toimenpiteistä sekä niiden pohjalla olevasta kiertotalouden tilannekuvasta Suomessa. Luonnokset pohjautuvat syksyn aikana Sitran ja Deloitten toteuttamiin taustaselvityksiin, vaikuttaja- ja asiantuntijahaastatteluihin sekä kaikille sektoreille suunnattuihin työpajoihin.

”Haastamme kaikki mukaan kommentoimaan, sillä kiertotaloudessa on kyse perustavanlaatuisesta muutoksesta siinä, miten yhteiskuntamme toimii. Muutokseen tarvitaan meitä kaikkia: niin yrityksiä, hallintoa kuin kansalaisia. Kyseessä on koko Suomen tiekartta kiertotalouteen”, korostaa Järvinen.

Lue ja kommentoi kiertotalouden tiekartta 2.0 -luonnosta 25.10.-11.11.2018 välisenä aikana otakantaa.fi-palvelussa täällä.

Sitra käy kaikki saamansa kommentit huolellisesti läpi ja tarkentaa niiden pohjalta kiertotalouden tilannekuvaa sekä laatii niitä hyödyntäen tiekartan lopullisen version. Tiekartan luonnosversion kommentteja ei kuitenkaan automaattisesti sisällytetä lopulliseen tiekarttaan. Päivitetty tiekartta julkistetaan alkuvuodesta 2019.

Lue lisää > Sitra

Kiertääkö hyvä kauttasi?

Kiertääkö hyvä kauttasi?

Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanja herättelee kuluttajia ravinnekierron haasteisiin

Ostatko jatkuvasti ruokaa enemmän kuin ehdit syödä? Oletko lisännyt proteiinin määrää ruokavaliossasi yli suositustarpeen saavuttaaksesi tavoitteesi kuntosalilla? Kierrätätkö biojätteesi tunnollisesti? Päätyykö vessanpöntöstäsi alas edellispäivän keiton jämät?

Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanja pyrkii haastamaan kuluttajat pohtimaan näitä ja monia muita kysymyksiä. Taustasta ja tavoitteista kerrotaan kampanjan kotisivuilla seuraavasti:

Ilmastonmuutoksen ohella ravinteiden tuhlaus ja vesien rehevöityminen ovat aikamme suuria ongelmia. Ratkaisut ovat omissa käsissämme.

Typpi ja fosfori ovat kaiken elämän kannalta välttämättömiä ravinteita, mutta hyödyntämättöminä ne päätyvät rehevöittämään Itämerta ja vesistöjämme.

Nykyisellään ruoantuotannossa käytetyistä ravinteista vain noin viidennes päätyy ruokalautasellemme. Lopustakin päätyy suuri osa hukkaan kuluttajien toiminnan johdosta. Tässä ei ole järkeä, sillä kaivannaisfosfori on rajallinen luonnonvara ja typen tuotanto vaatii valtavan määrän energiaa.

Jokaisella kuluttajalla on rooli ravinteiden tehokkaassa hyödyntämisessä. Kuluttajan vesistöjä rehevöittävä vaikutus aiheutuu nimittäin lähes kokonaan ruokaan ja asumisen jätevesiin liittyvistä toiminnoista. Ratkaisut ongelmiin ovat omissa käsissämme.

Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanja tuo kuvien ja faktojen kautta arjen ravinneviisaat valinnat jokaisen ulottuville.

 

 

Ravinnekiertoon voi vaikuttaa monin tavoin

Kampanja keskittyy neljään arkipäivän valintaan, joita ovat ruokahävikin vähentäminen, ravintoaineiden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen ruokavaliossa, biojätteen hyötykäyttö sekä viemäriverkon oikeaoppinen käyttö. Kampanja pyrkii levittämään tietoa kuluttajille jokapäiväisten valintojen seurauksista ja tarjoamaan uusia, ympäristöä vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja joissa arvokkaat ravinteet saadaan hyötykäyttöön.

Ravinteiden merkitys arjessa tai niiden tuhlauksen vaikutukset eivät välity suurimmalle osalle ihmisistä. Kuitenkin yksilön teoilla on vaikutuksensa ja jokainen meistä pystyy omilla teoillaan vaikuttamaan ravinteiden ja energian käyttöön. Viestintäkampanja tuo oivaltavien kuvitusten ja faktojen kautta arjen ravinneviisaat valinnat jokaisen ulottuville ja muistuttaa kuluttajan roolista isossa kuvassa. Ravinteiden kierrätys koskee meitä kaikkia.

Suomalaiset ovat havahtuneet kiinnittämään huomiota muovin määrään yhteiskunnassamme ja siitä aiheutuviin ongelmiin. Ravinteet eivät näy, mutta yhtälailla kuin muovi ovat väärässä paikassa olevat ja väärällä tavalla tuotetut ravinteet ongelmallisia.

Kampanja tarjoaa konkreettisia vinkkejä parempien valintojen tekemiseksi. Ruokahävikkiään voi pyrkiä pienentämään ostamalla tuotteista pienempiä pakkauskokoja. Vaikka kilohinta olisi tällöin suurempi, tulee pienempi pakkaus edullisemmaksi ympäristölle kun tuote käytetään kokonaan roskiin päätymisen sijasta. Ravinnerikasta ja elimistön hyötykäyttöön menevää ruokaa ovat kaudenmukaiset kasvikset, palkokasvit sekä marjat. Omaan pussiinsa lajiteltu biojäte muuttuu biokaasulaitoksessa uusiutuvaksi energiaksi. Haja-asutusalueilla tai pientaloissa kompostointi on perinteinen ja toimiva tapa biojätteen uusiokäyttöön. Viemäriverkoston toimivuutta ja kemikaalikuorman pienentämistä voi edistää vetämällä pöntöstä alas vain sinne kuuluvat jätökset sekä käyttämällä ympäristömerkittyjä pesuaineita ja kosmetiikkaa.

 

Ruokarahaa kuin roskaa? Tankkaa vain tarpeesi mukaan

Kasvuvoima on käsissäsi Viemäri ei ole musta aukko

 

Lue lisää >> https://kiertaakohyvakauttasi.fi/

Varsinais-Suomen ELY-keskus on mukana Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanjassa.

 

Puusta muovin ja tekstiilien korvaaja

Business Finlandin uutinen 27.6.2018

Yhteistyö ja tutkimus luovat uusia mahdollisuuksia

Kiinnostus biotalouteen ja biopohjaisiin materiaaleihin on viime vuosina kasvanut merkittävästi globaalista muoviongelmasta käytävän keskustelun myötä. Biomuovien ja erityisesti drop-in-biopolymeerimarkkinoiden arvioidaankin kasvavan 3,4 miljardiin euroon vuonna 2020. Gaia Consulting analysoi Business Finlandin toimeksiantona selluloosapohjaisten, muoveja korvaavien biotuotteiden ja biokomposiittien suomalaista innovaatioekosysteemiä ja arvoketjua. Selvityksessä arvioitiin innovaatioiden kehityspolkuja erityisesti markkinoillepääsyn näkökulmasta.

Muovin kysynnälle ennustetaan yhä vahvaa kasvua, mutta nykyisin hyödynnetyt raaka-aineet ovat ehtymässä tai niiden käyttö on kestämätöntä. Siksi uusien, kestävästi tuotettujen biopohjaisten materiaalien markkinapotentiaali on suuri.  Suomen hallituksen strategiana on pyrkiä kasvattamaan biotalouden puitteissa tapahtuvaa liikevaihtoa nykyisestä 60 miljardista 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä.

Gaia Consulting selvitti Business Finlandille selluloosapohjaisten tuotteiden ja komposiittien innovaatiokehityspolkuja metsäpohjaisen biomassan uutena käyttömahdollisuutena. Tutkimus on osa OECD:n ohjelmaa, jossa vertaillaan eri maiden biotalouden kehityskaaria ja niihin liittyvää innovaatiopolitiikkaa. Gaia haastatteli tutkimusta varten 20 suomalaista organisaatiota, jotka ovat mukana kehittämässä metsäpohjaisia korkean lisäarvon biotuotteita. Haastateltavina oli sekä suuria että pieniä yrityksiä, startuppeja, tutkimusorganisaatioita, sekä julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioita ja rahoittajia.

Perinteiset liiketoimintamallit kaipaavat uudistamista

Periaatteessa kaikki uusiutumattomista materiaaleista valmistetut muovituotteet voidaan valmistaa selluloosapohjaisista biotuotteista ja biokomposiiteista kuten kuluttajapakkauksia, hygieniatuotteita, leluja, kulutuselektroniikkaa sekä ilman ja veden suodatinratkaisuja. Biopohjaisten materiaalien on kuitenkin tuoteominaisuuksiltaan vastattava tai jopa ylitettävä olemassa olevat ratkaisut. Biokomposiittimateriaalien on oltava yhtä kestäviä, eivätkä ne saa hajota tai kompostoitua tuotteiden ollessa vielä käytössä.

Selvitys osoitti, että Suomessa muovia korvaavien selluloosapohjaisten biotuotteiden ja biokomposiittien innovaatioekosysteemi on erittäin kehittynyt ja meiltä löytyy korkeatasoista asiantuntemusta ja tietoa potentiaalisista lopputuotteista ja niiden käyttötavoista.  ”Tämä on seurausta Suomen pitkäaikaisesta panostuksesta alaan sen kehityksen tukemiseksi”, sanoo ohjelmapäällikkö Tuula Savola Business Finlandilta.

Selvitys toi kuitenkin esiin, että arvonluonnin logiikka on muuttumassa. Perinteinen, suuriin tuotantovolyymeihin perustuva ja harvoja asiakkaita palveleva liiketoimintamalli eroaa suuresti uudesta mallista, jossa moninaiselle hajaantuneelle asiakasjoukolle myydään pienempiä tuotantoeriä. Seuraava askel markkinoiden kasvulle onkin perinteisten liiketoimintamallien uudistaminen selluloosapohjaisten biotuotteiden ja -komposiittien tarpeita vastaaviksi sekä kuluttaja- että teollisuustuotemarkkinoilla.

Meidän tulisi hyödyntää korkean lisäarvon tuotteiden tarjoamat suuremmat tuotot, sen sijaan että keskitymme nykyisiin selluloosapohjaisiin bulkkituotteisiin, kuten selluun, paperiin ja bioenergiaan”, Solveig Roschier Gaia Consultingilta toteaa.

Markkinoilla kasvaminen edellyttää yhteistyön vahvistamista ja osaamisen kehittämistä

Selvityksen perusteella markkinoille pääsyä hankaloittavat erityisesti arvoketjun loppupäähän liittyvä osaamisen ja tiedon puute, eli heikko tietämys markkinasta ja loppukäyttäjien tarpeista.

Verkottuminen läpi koko arvoketjun on välttämätöntä. Yhteistyötä tulee lisätä etenkin tuotebrändien kanssa. Markkinatietoa voidaan kerätä osallistamalla kohdemarkkinoiden toimijat alusta asti tuotteen kehittämiseen. Esimerkiksi tietämys polymeeriteknologiasta ja prosessointimahdollisuuksista on tärkeää tuotteen käyttömahdollisuuksien ymmärtämiseksi. Raaka-aineet tulee myös prosessoida lopputuotteen käyttötarkoitukseen soveltuvalla menetelmällä, sillä esimerkiksi kahvikupeilla ja eläinten ruokapakkauksilla on erilaiset laatukriteerit raaka-aineen näkökulmasta.

Niin kauan kuin sellu- ja paperiliiketoiminta kukoistavat, kannustimet perinteisen ja nykyisellään hyvin toimivan liiketoimintamallin muuttamiseksi voivat olla vähäisiä. Raportin mukaan hyvin suunnitellut ohjelmalliset toimenpiteet voisivat kuitenkin olla yksi mahdollinen tapa lisätä osaamista selluloosapohjaisia biotuotteita ja -komposiitteja paremmin palvelevista liiketoimintamalleista. Osaamista ja valmiuksia tulisi kehittää myös niin, että yritykset kykenisivät entistä paremmin tunnistamaan kestävien ratkaisujen tarpeet eri teollisuustuotteiden markkinoilla, sekä ymmärtäisivät, miten ne voisivat kestäviä ratkaisuja tarjoamalla luoda tällaisessa markkinassa itselleen kilpailuetua.

Suomella on hyvät lähtökohdat biopohjaisten tuotteiden markkinoiden valloitukselle maailmanlaajuisen muoviongelman kasvaessa räjähdysmäisesti. Jotta tässä onnistutaan, tarvitaan edelleen erityisiä ponnistuksia ja panostusta innovaatioekosysteemin luomiseen ja organisointiin”, Tuula Savola summaa.

Lue lisää

> Puusta muovin ja tekstiilien korvaaja – yhteistyö ja tutkimus luovat uusia mahdollisuuksia

Nollahukkaelämää

Nollahukkaelämässä vähennetään syntyvän jätteen määrää

Otso Sillanaukee, 24, heräsi muutama vuosi sitten pohtimaan omaa kulutustaan. Kirjassaan Zero waste – Jäähyväiset jätteille hän kertoo omille muutettuaan varustaneensa keittiönsä kahdeksalla eri roskakorilla ja kierrättäneensä tunnollisesti, mutta ostelleensa samaan aikaan uusia vaatteita viikoittain ja kertakäyttökahvikuppeja päivittäin. Yltäkylläisyydessä kasvanut nuori mies ahdistui kotinsa, aikataulujensa ja sosiaalisen mediansa täyttyessä turhan tuntuisesta tavarasta ja melusta. Muovin kierrätykseen tutustuessaan hän törmäsi internetissä mielestään kiinnostavaan ilmiöön, zero wasteen. Nollahukaksi suomentamallaan termillä Sillanaukee tarkoittaa elämää, jossa ei vain lajitella ja kierrätetä jätettä vaan pyritään välttämään jätteen syntymistä sen kaikissa muodoissa.

Sillanaukee aloitti elämänmuutoksensa alkamalla tarkkailla tuottamansa jätteen määrää. Saatuaan käsityksen määrästä hän hankkiutui eroon suurimmasta osasta roskakorejaan ja hankki sekajätteelle vain pienen purkin. Hän oli nähnyt, kuinka nollahukkaelämän yhdysvaltalaiskonkarit elivät koko vuoden lapsiperhe-elämää tuottaen vain lasipurkillisen kierrätykseen kelpaamatonta, kaatopaikalle päätyvää jätettä. Muutos alkoi pienistä valinnoista: Sillanaukee alkoi kieltäytyä ilmaistuotteista, kantaa mukanaan omaa termosmukia ja välttää ruuan ostamista muoviin pakattuna. Vähitellen hänen elämästään tuli lähes muovitonta, kemikaalitonta ja vähemmän hektistä.

”Miltä kuulostaa elämä ilman roska-astioita? Aika utopistiselta, eikö vaan? Niin minä ainakin ajattelin kuullessani nollahukkaelämäntyylistä ensimmäistä kertaa. Mietin, miten ihmeessä hampaat voi pestä ja suihkussa käydä kuluttamatta muovipakkauksia, miten kodin voi pitää siistinä ilman pesuaineiden kemikaaleja ja miten voisin muka pienentää hiilijalanjälkeäni. Opin kuitenkin nopeasti, että se on yllättävän helppoa. Ei tarvitse keksiä tai kehittää mitään uutta, sillä monet jätettä vähän tai ei lainkaan tuottavat ratkaisut ovat olleet käytössä vuosikymmenten ajan. Uudistamista vaativat ennen kaikkea omat rutiinit ja tavat. Ja mikä parasta, monet niistä edistävät sekä fyysistä että henkistä terveyttämme samalla. Nollahukkaperiaatteet myös säästävät aikaa ja rahaa, mikä mahdollistaa elämän täyttämisen aidosti merkityksellisillä asioilla ja kokemuksilla.”
ote kirjasta Zero Waste – Jäähyväiset jätteille

Ohjeita aloittelijoille, edistyneille ja konkareille ilman saarnaamista

Sillanaukeen nollahukkaelämänopaskirja tarjoaa vinkkejä aloittelijoista konkareille. Läpi kirjan Sillanaukee kertoo omista kokemuksistaan ja huomioistaan. Tekstin sävy on toteava ja kannustava, ei saarnaava. Kirjoittaja tiedostaa, ettei kaikilla ole mielenkiintoa, voimavaroja tai taloudellisia mahdollisuuksia elää samalla tavalla kuin hän. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei omasta elämäntyylistään voisi kertoa muille ja tarjota vaihtoehdon vallitsevalla kertakäyttökulttuurille.

Kirja on jaoteltu lukuihin asunnon huoneiden mukaan. Eteinen, keittiö, makuuhuone ja vaatekaapit, olohuone, työhuone, lastenhuone, kodinhoitohuone, kylpyhuone ja wc sekä piha ja parveke saavat omat lukunsa, vaikka Sillanaukee itse asuu 20 neliömetrin yksiössä. Kirja on selkeästi suunnattu kaikille, jotka haluavat elää kestävämmin ikään, sukupuoleen tai asumistilanteeseen katsomatta. Monissa valinnoissa myöskään lukijan varallisuudella ei ole väliä, sillä monet teot liittyvät ostamatta jättämiseen tai kukkarolle edullisempien vaihtoehtojen suosimiseen. Sillanaukee huomioi kirjassaan myös lapsiperheiden tilanteet ja antaa vinkkejä myös kosmetiikkavalintoihin, kuukautisiin ja ehkäisyyn liittyen. Näihin vinkkeihin liittyen hän on saanut apua Aino Kämäräiseltä, joka myös elää nollahukkaelämän arvojen mukaisesti.

Lisäksi Sillanaukee esittelee viiden k:n mallin, jota noudattamalla pääsee jo pitkälle: kanna mukana, karsi, käytä uudelleen, kierrätä ja kompostoi. Kanna mukana viittaa varautumiseen esimerkiksi ruokaostoksilla, jotta muovin ostaminen voidaan välttää. Leivät voi ostaa paistopisteestä omaan kangaskassiin ja tuoretiskin ruuat omaan teräskippaan. Karsimisen tavoitteena on helpottaa arkirutiineja, ei heittää tavaroita pois jotta voisi ostaa uusia tilalle. Uusiokäyttö on isovanhemmillemme maailman luonnollisin asia, mutta nuoruutensa kertakulutuksen maailmassa eläneille melkein utopiaa. Kaikkea pakkausjätettä on haastavaa välttää varsinkin ruokaostoksilla, joten paperi, pahvi ja metalli kannattaa aina kierrättää asianmukaisesti. Kompostoinnilla ravinteet saadaan takaisin kiertoon.

Sillanaukeen kirja Zero Waste – Jäähyväiset jätteille on saatavilla kirjastoissa, e-kirjapalveluissa sekä kirjakaupoissa. Fyysinen kirja on tehty kierrätyspaperista ja se myös kompostoituu. Lisäksi Sillanaukee ja Kämäräinen pitävät Nollahukka-nimistä blogia.

Lue lisää

> Nollahukka-blogi

Lineaaritaloudesta kiertotalouteen

Lineaaritaloudesta kiertotalouteen

Kulutustuotteiden valmistuskustannusten halventuessa kertakäyttökulutus lisääntyi ympäri maailmaa. Tuotteilta ei enää osattu vaatia kestävyyttä eikä niitä lähdetty korjaamaan, sillä halvemmalla sai uuden. Tämä johti maailmanlaajuiseen jäteongelmaan niin mantereella kuin merelläkin. Lineaaritaloudesta ollaan siirtymässä kiertotalouteen. Mitä haasteita kiertotalous kohtaa? Miten kemikaalien kierrätys voidaan järjestää? Näihin kysymyksiin pyrkii vastaamaan SYKE:n Ympäristön tila -katsaus vuodelta 2017. Alla on poimintoja katsauksesta ja linkit tietopakettiin löytyvät jutun lopusta.

Luonnonvarojen kestävä käyttö edellyttää syntyvän jätteen hyödyntämistä materiaalina ja energiana

Taloutemme kasvu on perustunut pitkälti aineelliseen tuotantoon. Yksittäisistä toimialoista eniten luonnonvaroja kuluttaa rakentaminen. Luonnonvarojen kokonaiskäyttö koostuu suorien materiaalipanosten lisäksi piilovirroista, kuten sivukivistä, hakkuutähteistä ja tuontituotteiden välillisistä materiaalivirroista. Niiden osuus on yli puolet kokonaiskäytöstä.

Globaalitaloudessa materiaalit liikkuvat maiden välillä. Siksi myös vastuu maapallon niukkenevien ja rajallisten luonnonvarojen kestävästä käytöstä on laajentunut kattamaan globaalit tuoteketjut. Suomesta viedään luonnonvaroja, etenkin puuta, mineraaleja ja kiviaineksia, enemmän kuin niitä tuotiin (vuonna 2010). Suomen fyysinen kauppatase on siis positiivinen.

Yhtenä kiertotalouden toimivuuden mittarina voidaan käyttää yhdyskuntajätteen määrää ja materiaalihyödyntämisen astetta. Suomen yhdyskuntajätteestä suurin osa, noin 65 prosenttia, syntyy kotitalouksissa. Yhdyskuntajätteen määrä heijastelee melko tarkkaan kansantalouden kehitystä.

Yhdyskuntajätettä ei enää juuri sijoiteta kaatopaikalle, vaan jäte joko kierrätetään tai hyödynnetään energiana koko Suomen kattavassa jätevoimaloiden verkostossa. Kehitystä on ohjannut erityisesti orgaanisen jätteen kaatopaikkarajoitus. Sen tavoitteena on suitsia jätehuollon ilmastovaikutuksia. Kierrätys, eli jätteen hyödyntäminen materiaalina, ei ole tehostunut riittävästi. EU:n ja Suomen jätelainsäädäntö edellyttää 50 prosentin kierrätysastetta.

kiertotalous kuva

EU:n ulkopuolelta tuotavat tuotteet ovat riski kiertotaloudelle niiden tuntemattoman kemikaalikoostumuksen takia

Kiertotaloudessa tuotteiden ja materiaalien arvo pyritään säilyttämään mahdollisimman pitkään samalla varmistaen, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet. Materiaalien kierrot eivät saisi aiheuttaa riskejä ihmisille tai ympäristölle. Kestävässä kiertotaloudessa on hallittava myös aineet, jotka antavat tuotteille haluttuja ominaisuuksia, mutta väärässä paikassa vaikeuttavat tuotteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

Kiertotaloudessa on pyrittävä haitallisten aineiden vähentämiseen kaikissa tuotteen elinkaaren vaiheissa, tuotteiden suunnittelusta niiden valmistukseen, käyttöön, korjaukseen, uudelleenkäyttöön ja kierrättämiseen. EU:n ulkopuolelta tulevat tuotteet aiheuttavat erityisen haasteen kiertotaloudelle, koska niiden tarkkaa koostumusta ei aina tunneta.

Keskeiset keinot haitallisten aineiden aiheuttamien riskien hallintaan ovat hyvä tuotesuunnittelu ja tuotteen kemikaalitiedon siirtyminen tuotteen mukana. Ekosuunnittelussa huomioidaan tuotteiden uudelleenkäyttö, huollettavuus ja kierrätettävyys, sekä valitaan tuotteeseen terveydelle ja ympäristölle haitattomia aineita. Hyvin suunniteltu tuote voidaan tarvittaessa kierrättää osissa, jolloin voidaan huomioida tuotteen osien ainekoostumukset. Tuotteille myönnetyt ympäristömerkit auttavat tunnistamaan ympäristöystävälliset tuotteet, joissa on huomioitu energiatehokkuus, ilmastovaikutukset sekä kemikaalikuormitus.

Kemikaalitiedon siirtyminen tuotteen mukana mahdollistaa kemikaalien hallinnan koko tuotteen elinkaaren ajan materiaalikierrätysvaihetta myöten, ja myös tuotteen omistajuuden vaihtuessa. Digitaaliset työkalut mahdollistavat suurten tietoaineistojen hallinnan ja tieto voidaan sitoa tuotteisiin viivakoodien, QR –koodien tai RFID-tekniikan avulla.

Kiertotalous kaipaa innovaatioita

Kierrätettävät materiaalit ovat koostumukseltaan, iältään ja alkuperältään vaihtelevia. Siksi jätteiden hyödyntämiseen uusiomateriaalina voi liittyä riski haitallisten aineiden palaamisesta kiertoon. Erotus- ja puhdistustekniikoiden kehittäminen, sekä materiaalivalintojen ja jätehuollon järjestelmien ennakoiva suunnittelu varmistavat uusiomateriaalien laadun ja turvallisuuden.

Jäljitettävissä oleva tieto tuotteen sisältämistä ainesosista vähentää tarvetta tutkia uusioraaka-aineeksi käytettävien jätteiden laatua. Tarvitaan kuitenkin myös uusia luotettavia ja vertailukelpoisia vaarallisten aineiden mittaus- ja analyysimenetelmiä, joilla voidaan varmistaa uusiomateriaalien laatu ja turvallisuus. Niiden avulla kasvaa myös kierrätysmateriaalin arvo.

 

Lue lisää

> Ympäristön tila 2017-2018 -raportit

> Lineaaritaloudesta kiertotalouteen

> Kemikaalit hallintaan ja materiaalikierrot toimiviksi

 

Ympäristöystävälliset festarit?

Ympäristöystävälliset festarit?

Suuret musiikkifestivaalit järjestetään usein luonnon helmassa

Heinäkuun alussa festari- ja tapahtumakesä alkaa olla kuumimmillaan. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa järjestetään kesän aikana lukuisia tapahtumia ja festivaaleja. Niitä järjestetään sekä suuremmissa kaupungeissa että pienemmissä kylissä. Osa tapahtumista tavoittelee suurta kävijämäärää, osa tyytyy pienen yleisön tuomaan kotoisaan tunnelmaan. Vaikka kaupunkifestarit ovat nykyään yleisiä, järjestetään alueen suuret festivaalit Ruisrock ja Pori Jazz luonnonmukaisemmassa ympäristössä. Viime vuonna Ruisrock keräsi kolmen päivän aikana yhteensä 105 000 kävijää. Pori Jazzin maksullisista areenakonserteista puolestaan nautti viime vuoden festariviikonlopun aikana 59 000 kävijää.

Vuodesta 1970 asti yhtäjaksoisesti järjestetty Ruisrock on suositumpi kuin koskaan. Festivaali pidetään Ruissalon saaressa, joka on suurelta osin luonnonsuojelualuetta. Alueen tammimetsät tarjoavat suomalaisittain harvinaisen elinympäristön monille lintu-, eläin- ja kasvilajeille. Vuonna 1966 ensimmäistä kertaa järjestetty Pori Jazz on tapahtuma keskellä kaupunkia Porin kansallisessa kaupunkipuistossa. Festivaalin areenakonsertit järjestetään Kirjurinluodon saarella, joka on hoidettua virkistysaluetta ja jota ympäröi Kokemäenjoen delta-alue.

SONY DSC
Piknik-tunnelmaa Pori Jazzissa. Kuva: Wikipedia

Festivaalien ympäristövastuu

Sekä Ruisrock että Pori Jazz järjestetään alueilla, missä ympäristö on umpeen rakennettua kaupunkiympäristöä haavoittuvaisempi. Festivaaleilla halutaankin kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten tapahtuma vaikuttaa ympäröivään luontoon. Kummallakin festivaalilla on Ekokompassi -sertifikaatti.

Ekokompassi on Suomen luonnonsuojeluliitoon koordinoima ja Espoon, Vantaan ja Helsingin kaupunkien kehittämänä ympäristöjärjestelmäpalvelu. Se voidaan räätälöidä kaikkien alojen toimijoille ja sen perustana on konkreettisuus ja käytännönläheisyys. Ekokompassin tärkein tehtävä on tukea toimijaa ympäristötyössä. Toimija, kuten festivaali, sitoutuu kymmenen eri kriteerin noudattamiseen toiminnassaan. Festivaalin toimintaa auditoidaan ja lopulta sille voidaan myöntää sertifikaatti.

Sadantuhannen ihmisen festarista syntyy väistämättä roskaa ja jälkiä. Festivaalit panostavatkin käytettyjen materiaalien kierrätykseen. Ruisrock otti viime kesän festivaalilla käyttöön muovipakkausten kierrätyksen. Festivaaleilla annettiin myös kierrätysneuvontaa niin yleisölle, alihankkijoille kuin yhteistyökumppaneillekin. Tapahtuman ruokamyyjät käyttäjät biohajoavia astioita ja rock raikaa vihreän sähkön avulla.

Pori Jazz puolestaan kertoo panostavansa tänä kesänä erityisesti jätehuoltoon ja liikenteen aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentämiseen. Areenakonserttien alueella pullojen ja tölkkien keräys on jo monena vuonna toiminut paikallisten urheiluseurojen nuorten voimin. Seurat tienaavat rahaa toimintaansa ja suojelevat samalla alueen luontoa. Liikenteen ympäristökuormitusta pyritään pienentämään lisätyillä junayhteyksillä Poriin ja kannustamalla ihmisiä julkisen liikenteen käyttöön kaupungissa liikkuessa.

Ruisrockin ympäristövinkit:

1. Ota festarille mukaan mahdollisimman vähän pakkauksia ja tavaraa. Käytä kestopakkauksia tai ainakin kierrätettävistä materiaaleista valmistettuja pakkauksia.
2. Lajittele jätteesi alueella roska-astioihin. Älä heitä roskia luontoon.
3. Ota mukaan oma vesipullo. Pulloja voi täyttää alueen useissa vesipisteissä päivän aikana.
4. Hyödynnä pantit anniskelualueilla. Älä heitä tölkkejä tai pulloja roskiin.
5. Alueella on useita satoja käymälöitä – käytäthän niitä!

Kaikki ruokamyyjät käyttävät vain maatuvia kertakäyttöastioita. Voit siis heittää ruoantähteet astioineen ruskeisiin biojäteastioihin, joita löytyy ruokailualueiden läheisyydestä. Kierrätyspisteillä voit kierrättää muovipakkaukset, metallin, lasin, pahvin, kartongin, paperin, alumiinitölkit ja muovipullot. Näiden ulkopuolelle jäävää, polttokelpoista jätettä varten alueelta löytyy yli sata jäteastiaa.

Pori Jazzin ympäristövinkit:

1. Hyödynnä julkista liikennettä.
2. Mieti jo etukäteen, miten voit vähentää jätteiden määrää festivaalilla.
3. Pakkaa omat ruokaeväät mahdollisimman kevyesti ja mieluiten kestoastioihin.
4. Älä roskaa aluetta, vaan vie jätteet aina jäteastiaan – niitä riittää.
5. Lajittele jätteet. Opasteet ja henkilökunta neuvovat lajittelussa.

  • Ravintoloiden yhteydessä on biojäteastiat ruuantähteille.
  • Energiajakeeseen sopivat muun muassa muovit ja pahvit, esimerkiksi kertakäyttöastiat, käsipyyhkeet ja lautasliinat.
  • Kaatopaikkajätettä ovat vain ne jätteet, joita ei voi lajitella bio- tai energiajäteastiaan.

7. Käytä yleisövessoja ja pidä ne siistinä.
8. Ota rennosti ja nauti tunnelmasta: musiikista, ihmisistä ja kesästä.

 

Lue lisää

> Ruisrock – Ympäristö

> Pori Jazz – Ympäristö

> Ekokompassi-järjestelmä

Tuhansien vesien maa

Tuhansien vesien maa

Miten maamme vesillä menee? Mitkä ovat niiden tilan pahimpia uhkia? Näihin kysymyksiin pyrkii vastaamaan Suomen Ympäristökeskuksen Ympäristön tila -katsaus vuodelta 2017. Alla on poimintoja katsauksesta ja linkit tietopakettiin löytyvät jutun lopusta.

Suomen pääosin hyväkuntoiset vesialueet kohtaavat monia uhkia

Vesiensuojelun kehitys Suomessa on monelta osin menestystarina. Silti maataloustuotanto, maankäytön tehostuminen, ilmastonmuutos ja kemikalisoituminen huonontavat edelleen vesiemme tilaa, uhkaavat vesiluontoa ja haittaavat vesien käyttöä ja virkistäytymistä. Maamme vesistöt ovat jääkauden muokkaamia. Reilut 10 000 vuotta sitten paljastui vesistöjen synnylle otollinen maanpinta. Syntyi rikkonaisen rannikon sekä tuhansien järvien, jokien ja saarien maa.

Suomen lukemattomat vesistöt tarjoavat meille runsaasti erilaisia ekosysteemipalveluja, kuten ravintoa, virkistymistä, puhtaita vesiä ja laadukkaita pohjavesiä. Lisäksi Suomessa on ainutlaatuisen laajat jokamiehenoikeudet. Käytännössä kaikki ihmiset pääsevät johonkin rantaan virkistäytymään ilmaiseksi. Yli puolet suomalaisista elää alle puolen kilometrin päässä jostain vesistöstä. Sisävesien rantakiinteistöjen virkistyskäyttöarvon on arvioitu olevan 1–1,3 miljardia euroa vuodessa. Suomen järvistä 85 prosenttia on peräti hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Suuri osa jokivesistä on ollut hyvää huonommassa tilassa ja noin kolmannes jokivesistä vaatii edelleen selkeitä parannustoimia.

Vesistöalue on jatkumo: sisävesien kuormitus vaikuttaa myös rannikkovesiin

Vesistöjen rehevöitymiseen vaikuttavat pääravinteet ovat typpi ja fosfori. Teollisuudessa niiden päästöt on saatu hallintaan. Maatalouden osuus nykyisestä vesistöjen kuormituksesta on merkittävä, paikoitellen jopa 80 prosenttia. Yhdyskuntien jätevesistä fosfori poistetaan jo hyvin tehokkaasti, mutta typen poistossa ei olla vielä kaikkialla tavoitetasolla.

Maatalouden laajoista vesiensuojelutoimista ja erilaista ympäristötuista huolimatta tilanne paranee hitaasti peltoihin kertyneen ravinnevaraston takia. Lisäksi ilmaston muuttumisen myötä lyhentyneet talvet ja talviaikaiset vesisateet ja sulanta ovat voimistaneet ravinteiden huuhtoutumista pääosin lumettomilta pelloilta vesistöihin. Näin ravinteet eivät enää ole peltokasvien ja kasvipeitteen käytössä, vaan ne huuhtoutuvat vesistöihin ja etenkin vähäjärvisissä vesistöissä mereen asti.

Sisävesissä levien tuotannon ratkaisee vedessä oleva fosforin määrä. Kun järvien ja jokien levät ovat käyttäneet fosforin loppuun, käyttämätön typpi virtaa rannikkovesiin. Siellä tilanne on toinen kuin sisävesillä: rannikkoalueilla levien tuotanto on pääsääntöisesti typpirajoitteista. Näin typpikuormituksen vaikutus sisävesien tilaan on vähäisempi kuin rannikkovesiin. Jokien tuoma typpi lisää rehevöitymistä lähes koko rannikkoalueella, Selkämereltä Suomenlahdelle.

Suomen rannikkovesien tila on pääasiassa tyydyttävä tai välttävä. Jokien tuoma ravinnekuormitus heikentää merkittävästi sisälahtien ja saariston tilaa, vaikka kokonaisuudessaan Itämeren heikko tila ja jokien tuoma kuormitus vaikuttaa myös rannikkovesiin. Itäisen Suomenlahden tilaa on parantanut etenkin Pietarin jätevesikuormituksen pieneneminen. Saaristomeren tila on parantunut hyvin hitaasti.

 

typpi_fosfori

 

Jatkuvasti kasvava muovintuotanto vesien ympäristöongelmana

Maailman muovin tuotanto kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2015 maailmassa tuotettiin muovia 322 miljoonaa tonnia. Tuotannon on ennustettu jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Muovituotteiden yleisyys yhdistettynä niiden pitkäikäisyyteen on tehnyt niistä maailmanlaajuisesti yhden vakavimmista uhkista vesiekosysteemeille.

Noin 40 prosenttia Euroopan muovin tuotannosta käytetään pakkausteollisuuden tarpeisiin. Rakennusteollisuus sekä kotitalouksien tarpeet, kuten tekstiilit, huonekalut, kodinkoneet ja terveydenhuolto, muodostavat molemmat lähelle 20 prosenttia eurooppalaisesta muovin tuotannosta. Siitä, kuinka paljon muovin eri käyttökohteissa syntyy mikromuovia, ei ole tarkkaa tietoa.

Maapallon merialueilla kelluu arvioiden mukaan yli 250 000 tonnia muoviroskaa, josta mikromuovit muodostavat jo hiukan yli 10 prosenttia. Mikromuovit ovat globaali ympäristöongelma. Ongelman hallintaa vaikeuttaa lähteiden ja kulkeutumisreittien suuri määrä. Mikromuovit ovat alle 5 mm:n kokoisia muovihiukkasia. Niitä syntyy mm. muovituotteiden haurastuessa.

Osa mikromuoveista on puolestaan tarkoituksella valmistettuja pieniä muovikappaleita, kuten hygienia- ja kosmetiikkatuotteiden muovipalaset. Muita tunnistettuja mikromuovityyppejä ovat mm. synteettiset tekstiilikuidut sekä osa tieliikenteen hiukkaspäästöistä. Vedessä muovihiukkasiin voi kiinnittyä haitallisia kemikaaleja. Mikromuovien sisältämät lisäaineet, kuten pehmentimet tai pintakäsittelyaineet, saattavat olla ympäristön kannalta riski. Vesistöihin päätynyttä mikromuovia ei voida poistaa eikä niiden alkuperää helposti selvittää.

 

mikromuovit

 

Keinoja ja suosituksia mikromuovien vähentämiseksi

Mikromuovit ovat riski vesistöille ja muulle ympäristölle, minkä takia niiden hallinta kaipaa ohjauskeinojen kehittämistä ja terävöittämistä. Ympäristön kannalta on tärkeätä löytää paras mahdollinen kokonaisratkaisu. Tehokkain tapa ehkäistä mikromuovien mahdollisia ympäristöhaittoja on vähentää ylipäätään muovituotteiden käyttöä ja korvata niitä vähemmän haitallisilla tuotteilla ja materiaaleilla. Pelkkä informaatio-ohjaus ja valistus eivät kuitenkaan riitä. Useissa maissa onkin jo otettu käyttöön joihinkin tuoteryhmiin kohdennettuja (hygieniatuotteiden ja kosmetiikan mikromuovit) taloudellisia ja lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja.

Suomessa on korkeatasoista osaamista puupohjaisten tuotteiden ja materiaalien kehittämisessä esimerkiksi pakkaus- ja rakennusteollisuuden tarpeisiin. Vaihtoehtoja nykyisin muovituotteissa käytettäville ympäristön kannalta haitallisille lisäaineille tulisi kehittää. Innovatiivinen tuotekehittely tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet niin kotimaiselle kuin kansainväliselle liiketoiminnalle.

Suomi tulevaisuuden rauhanneuvottelijana vesiasioissa?

Suomen sisävedet ja merialueet halutaan pitää hyvässä kunnossa. Tämä asettaa väistämättä rajoja sille, kuinka paljon ravinteita tai kemikaaleja eri ihmistoiminnoista saa vesiin päätyä. Käytännössä vesien hyvän tilan turvaaminen vaatii, että erilaisten ihmistoimintojen sijoittumista ja intensiteettiä pystytään harkitsemaan nykyistä tarkemmin myös vesiensuojelun kannalta. Tätä varten Suomen ympäristökeskus kehittää yhteistyössä mm. Luonnonvarakeskuksen kanssa työkaluja, joilla ilmastonmuutoksen, maa- ja metsätalouden toimenpiteiden, bioenergian tuotannon ja muiden ihmistoimintojen vaikutuksia vesistöihin voidaan arvioida. Yksi näistä työkaluista on Suomen ympäristökeskuksen kehittämä vesistöalue- ja rannikkomerimalli, jonka avulla selviävät niin yksittäisten pelloilla tehtävien toimenpiteiden kuin ilmastonmuutoksenkin vesistövaikutukset.

Maailmanlaajuisesti puhdas vesi on nopeasti niukkeneva luonnonvara ja myös monen konfliktin syy. Suomalainen osaaminen vesien seurannassa, vesivarojen hallinnassa, mallintamisessa ja vesiensuojelussa on hyvää. Sitä kannattaa viedä myös maailmalle.

 

Lue lisää

> Ympäristön tila 2017-2018 raportit

> Tuhansien vesien maa – Ihmisen ja ilmaston vaikutukset näkyvät vesiluonnossamme

> Mikromuovit riski ympäristölle – Haittojen ehkäisy tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia

 

Onpa lämmintä ja kuivaa! Loppuuko vesi?

Onpa lämmintä ja kuivaa! Loppuuko vesi?

Kuukauden kysymykseen Vaikuta vesiin Nyt -sivuilla vastaavat Jyrki Lammila ja Maria Mäkinen ELY-keskuksen vesiyksiköstä

Onpa lämmintä ja kuivaa! Loppuuko vesi?

”Loppuvuoden 2017 sateet nostivat onneksi pohjavesipinnat lähes normaalitasolle kuivan jakson 2016-2017 jälkeen. Tähän aikaan vuodesta pohjavesipinnat ovat normaalistikin laskusuunnassa.

Pitkään jatkuva kuivuus näkyy nopeimmin pienissä pohjavesimuodostumissa ja yksityisissä talousvesikaivoissa. Syksyn sateet ovat pohjaveden muodostumisen kannalta tärkeämpiä, joten toivotaan sateista syksyä.”

>> Vaikuta vesiin Nyt

Muovi, teräs, alumiini ja betoni kiertoon

Muovi, teräs, alumiini ja betoni kiertoon

Sitra 5.6.2018

Kiertotalouden kehittäminen neljälle keskeiselle materiaalille tarvitaan, jotta ilmastonmuutosta voidaan riittävästi hillitä.

Sitran ja European Climate Fondation’in (ECF) teettämän selvityksen mukaan neljän suuren tuoteryhmän – muovin, teräksen, alumiinin ja betonin – toimiva kiertotalous voisi vähentää globaaleja ilmastopäästöjä vuosittain miltei neljä gigatonnia.

Selvitys julkaistiin 5.6.2018.

Lue lisää >> Uraauurtava selvitys osoittaa ilmasto-ongelman keskeisen ratkaisun (sitra.fi)

Hansakortteli aloittaa energiatehokkuushankkeen

Varsinais-Suomen Yrittäjä 10.4.2018

Hansakortteli on asettanut tavoitteekseen vähentää energiankulutustaan vuodessa noin 1 040 000 hiilidioksidikilon verran, mikä vastaa esimerkiksi noin 330 auton vuosipäästöjä.

Hankkeessa tullaan edistämään lämmöntalteenoton entistä parempaa hyödyntämistä, modernisoimaan ilmanvaihtoa ja parantamaan tarpeenmukaisen ilmanvaihdon toimintaa.

Lue lisää >> Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehti