kulttuuriympäristö

Etusivu / Postit "kulttuuriympäristö"
Kulttuuriperintövuosi 2018

Kulttuuriperintövuosi 2018

Vuonna 2018 koko Eurooppa viettää yhteistä Kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta

kulttuuriperintövuosi 18Kulttuuriperintö tarkoittaa teemavuonna nykyhetkessä eläviä, menneisyydestä perittyjä voimavaroja kaikissa muodoissaan ja näkökohdissaan – aineellisissa, aineettomissa ja digitaalisissa.

Vuoden toteuttamiseen voivat osallistua kaikki halukkaat: kulttuuriperinnöstä kiinnostuneet, kulttuuriperinnön ammattilaiset ja harrastajat, kansalaisjärjestöt, alueelliset ja paikalliset toimijat sekä jäsenvaltiot.

Suomessa vuoden pääteemana on osallisuus kulttuuriperintöön. Yhteisöjä, kansalaisjärjestöjä ja museoita kannustetaan kehittämään uusia toimintamalleja ja kokeilemaan erilaisia tapoja edistää vuorovaikutusta yksilöiden ja yhteisöjen kanssa.

Kansallisena tavoitteena on myös lisätä kulttuuriperinnön saavutettavuutta, saatavuutta (mukaan lukien digitaalista) sekä kulttuuriperinnön kestävää käyttöä. Tärkeä näkökulma on kulttuuriperintö kohtaamisten paikkana ja vuoropuhelun välineenä: sosiaalisena voimavarana. Vuoden suojelijana toimii presidentti Tarja Halonen.

Kenelle kulttuuriperintö kuuluu?

Kulttuuriperintöbarometrin 2017 mukaan valtaosa suomalaisista (87 %) ajattelee, että jokaisen tulisi voida nauttia kulttuuriperinnöstä. Käytännössä kukaan ei ole asiasta eri mieltä. Ensisijaiseksi vastuunkantajaksi kulttuuriperinnön hoidosta barometrin vastaajat nimeävät kuitenkin viranomaiset. Mieltävätkö ihmiset kulttuuriperinnön julkisena palveluna, jota asiantuntijoiden tulee tarjota kansalaisille?

Kysymykset ”kenelle kulttuuriperintö kuuluu” ja ”kuka on oikeutettu määrittelemään kulttuuriperintöä” ovat puhuttaneet kulttuuriperinnön tutkijoita jo vuosia. Keskustelu on pyrkinyt siirtämään painopistettä autoritäärisestä ja materiaa korostavasta ajattelusta kulttuuriperinnön lähteille – ihmisiin. Viimeistään vuonna 2011 solmittu ja Suomessa vuonna 2017 voimaan astunut, Euroopan neuvoston kulttuuriperinnön yhteiskunnallista merkitystä korostava Faron sopimus tunnusti kulttuuriperintöyhteisöjen aseman.

Kulttuuriperintö kuuluu sellaiselle ihmisjoukolle, joka jakaa jonkun tietyn kulttuuriperinnön ”henkisen omistajuuden” eli kokee sen omakseen ja haluaa siirtää sitä eteenpäin. Avainasemassa ovat siis yhteisöt: kulttuuriperintöä ei ole ilman sitä tunnustavaa ihmisjoukkoa.

Lue lisää > Kulttuuriperintövuosi 2018

 

Maaseutumaisemarahoitusta

Maaseutumaisemarahoitusta

Näin kevään korvalla on aika suunnitella tulevaa kesää ja käyttää muutama hetki ympäristösopimusten pohtimiseen. Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoon tarkoitetulla ympäristösopimuksella voi hoitaa perinnebiotooppeja tai pellon ulkopuolista luonnonlaidunta.

Sopimuskausi alkaa 1.5.2018 ja sopimuksen kestoaika on viisi vuotta. Hoidosta maksetaan pinta-alan mukaan 450 €/ha/vuosi. Perinnebiotoopeilla korotettua hoitokorvausta, 600 €/ha, voidaan maksaa inventoinnissa vähintään maakunnallisesti arvokkaaksi todetuille kohteille. Hakijana voi olla aktiiviviljelijä tai rekisteröity yhdistys. Tänä vuonna hakemus tulee toimittaa alueelliseen elinkeino- liikenne ja ympäristökeskukseen (ELY-keskukseen) 15.6.2018 mennessä.

Vuonna 2018 ei voi hakea korvausta ei-tuotannollisia investoinnin (ETI) toteuttamiseen kosteikon rakentamiseksi tai perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaukseen ja aitaamiseen.

Miksi kannattaa hakea?

Perinnebiotoopit ovat maamme ehdottomasti monimuotoisimpia ja samalla uhanalaisia luontotyyppejä, jotka katoavat hoidon puutteessa.  Ne ovat perinteisen karjatalouden muovaamia elinympäristöjä, jotka ovat tuottaneet karjan talvirehun tai olleet laitumina. Perinnebiotooppien pinta-ala on vähentynyt yli 90 % viimeisen 50 vuoden aikana. Hoidon ja laidunuksen loppuminen johtaa kasvillisuuden muuttumiseen, lajiston köyhtymiseen ja lopulta luontotyypin katoamiseen. Nykyisin näitä ympäristösopimuksia on voimassa n. 30 000 hehtaarilla. Näiden elinympäristöjen hoito ylläpitää aivan erityistä niittyjen ja laidunten lajistoa – kasveja, perhosia ja muita hyönteisiä ja sitä kautta myös linnustoa! Lisäksi laidunnus ja niitto avartavat maisemia ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

Lue lisää > ELY-keskus

Maisemat esiin!

Suomen parasta maisemahanketta etsitään nyt kuudetta kertaa

Ympäristöministeriö kutsuu ehdokkaiksia hankkeita, joilla on onnistuneesti hoidettu, suojeltu tai suunniteltu maisemia. Ehdotuksia voi jättää 7.9.2018 saakka.

Paras hanke palkitaan ja kaikki muutkin osallistuneet esitellään Maisemasymposiumissa, joka järjestetään Helsingin Säätytalolla 19.10.2018. Voittajasta tulee Suomen edustaja tavoittelemaan Euroopan Neuvoston maisemapalkintoa.

Vuoden maisemateko valitaan nyt neljättä kertaa

Maa- ja kotitalousnaisten järjestämän kilpailun teema on Laita hyvä kiertämään. Tänä vuonna halutaan erityisesti kiinnittää huomiota hoidon jatkuvuuden turvaamiseen, kierrätettävien materiaalien ja rakennustarvikkeiden käyttöön ja hoitotoimenpiteistä syntyvän materiaalin jatkohyödyntämiseen.

Kulttuuriympäristöavustusta

Kulttuuriympäristöavustusta

Museovirasto julistaa haettavaksi vuoden 2018 kulttuuriympäristökohteiden ja muinaisjäännösalueiden hoitoon myönnettävät avustukset. Avustusten hakuaika päättyy 15.3.2018 klo 15.00.

Kulttuuriympäristökohteiden hoitoavustusten tavoitteena on mahdollistaa niiden kulttuuriympäristön ja -maiseman kohteiden säilyminen, joiden hoitoon ja ylläpitoon ei ole haettavissa tukea muista valtion avustuksista. Avustus täydentää Museoviraston rakennusten entistämisavustuksia ja muinaisjäännösten hoitoavustuksia. Etusijalle asetetaan sellaiset hankkeet, jotka varmistavat kohteen historiallisten arvojen ja ympäristön säilymisen.

Muinaisjäännösalueiden hoitoavustusten tavoitteena on edistää kiinteiden muinaisjäännösten säilymistä ja tunnistamista tukemalla alueiden maisemanhoitoa ja kohteiden merkitsemistä. Vuonna 2018 avustuksia kohdennetaan ensisijaisesti maisemanhoitoon.

Museoviraston avustukset haetaan sähköisen asiointiliittymän kautta. Avustushakemuksen tekemistä varten hakijoiden on tunnistauduttava palvelussa. Yksityishenkilö voi tunnistautua pankkitunnuksilla, varmennekortilla tai mobiilivarmenteella, yhteisöt, kuten kunnat, yhdistykset ja säätiöt, puolestaan Katso-tunnuksella. Katso-organisaatiotunnistus on Väestörekisterikeskuksen maksuton palvelu organisaatioiden tunnistamiseen sähköisessä asioinnissa. Avustuksista kiinnostuneita yhteisöjä kehotetaankin varmistamaan mahdollisimman pian, että heillä on voimassa oleva Katso-tunnus, tai hankkimaan sellainen.

Lue lisää > Museovirasto

Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos -seminaari 17.1.

Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos -seminaari 17.1.

Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos -seminaari

17.1.2018 klo 13-16 ympäristöministeriö, Helsinki
Voit seurata tilaisuutta myös verkossa.
Linkki livelähetykseen lähetetään ilmoittautuneille ja julkaistaan Kulttuuriymparistomme.fi -sivustolla.

Seminaari liittyy Kulttuuriympäristötutkimuksen seuran ympäristöministeriölle tekemään selvitykseen aihepiirin tutkimustilanteesta. Selvityksen ja seminaarin tavoitteena on avata kulttuuriympäristön hyvän hoidon merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Seminaari on suunnattu tutkijoille, jatko-opiskelijoille, eri alojen hallintoviranomaisille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Tilaisuuteen voi ilmoittautua vielä perjantaihin 12.1. asti osoitteessa https://www.lyyti.in/KY_ja_ilmastonmuutos

Lue lisää > kulttuuriymparistomme.fi

 

Arvokkaat tuulimyllyt korjataan Uudessakaupungissa

Arvokkaat tuulimyllyt korjataan Uudessakaupungissa

YLE-uutiset 28.12.2017

Vastaava usean myllyn puisto on harvinainen Suomessa. Myllyt korjataan talvella huppujen alla. Lahjoitusrahaa remonttiin on 100 000 euroa.

Uudenkaupungin Myllymäellä on neljä vanhaa, 1800-luvulla rakennettua tuulimyllyä. Kauppaneuvos J.G. Nordström toi ne nykyiselle paikalleen 1930-luvulla.

Uudessakaupungissa ollaan oltu pahasti rapistumaan päässeiden myllyjen kunnosta pitkään huolissaan, mutta nyt huoli on väistymässä. Kaupunki sai yksityisenä lahjoituksena 100 000 euroa myllyjen kunnostamiseen, ja työt ovat alkaneet.

– Olemme todella kiitollisia lahjoituksesta. Saamme sillä paljon aikaiseksi, sanoo arkkitehti ja hanke- ja rakennussuunnittelija Virpi Tervonen Uudenkaupungin kaupunkisuunnittelusta.

Kaikki myllyt on tarkoitus korjata, mutta vielä ei tiedetä, mihin lahjoitusvarat riittävät. Aikataulustakaan ei ole täyttä varmuutta, koska myllyt ovat iäkkäitä ja niiden koneistot ovat vanhoja.

– Edetään mylly kerrallaan. Vaikea sanoa, miten kauan menee, mutta kyllä kevät tässä ainakin sujahtaa, Tervonen sanoo.

Lue lisää > YLE-uutiset

Ympäristö Nyt -uutisviesti 4/2017

Vuoden viimeisen uutisviestin myötä Ympäristö Nyt -tiimi toivottaa Leppoisaa Joulunaikaa!

Aiheet:

  • Satakunnan kulttuuriympäristöteko
  • SaaRa-hanke Saaristomeren ruokahävikin vähentämiseksi
  • Koulujemme lähivedet
  • Ajankohtaisia uutisia, tapahtumia ja rahoitusta

>> Ympäristö Nyt -uutisviesti 4/2017

Sepän talon kunnostus palkittiin

Sepän talon kunnostus palkittiin

Kulttuurihenkilöiden muodostama työryhmä on rohkeasti ja ennakkoluulottomasti ryhtynyt kunnostamaan koko 2000-luvun tyhjillään ollutta, kaunista lähes 100-vuotiasta taloa, jonka omistaa Rauman kaupunki. Työryhmälle luovutettiin torstaina 7.12.2017 Satakunnan kulttuuriympäristöteko -palkinto, joka oli laatuaan ensimmäinen.

Sepän talo 1 Mia Puotunen 071217Sepän talo on jälleen näkyvä osa kaupunkikuvaa

Sepän talo sijaitsee kirjaston tontilla aivan Rauman ydinkeskustassa. Erittäin näkyvällä paikalla sijaitseva, rapistumaan päässyt talo on maalattu kevään ja kesän aikana pääosin talkoovoimin omistajan hankkimalla pellavaöljymaalilla. Työhön on osallistunut 88 ihmistä ja 9 paikallista yritystä. Talkootyönä on tehty 642 tuntia.

Uusi keltainen maalipinta on tuonut esiin unohdetun ja ehkä jo hyljeksitynkin talon kauneuden, hyvän laadun ja sopusuhtaisuuden sekä palauttanut uskon sen säilymiseen. Talo on keskeinen osa ajallisesti kerroksista ja korkeatasoista kaupunkiympäristöä. Sepän talon työryhmä ja sen käytössä oleva talo on aktivoinut Rauman kesäaikaista kulttuurielämää. Siellä on järjestetty neljän kesän aikana yhteensä 29 näyttelyä ja tapahtumaa, joissa on käynyt 5070 laskettua kävijää.

Sepän talo Mia Puotunen kyltti 071217Talon korjaus jatkuu

Talon sisäpuoliset työt ovat pääosin vielä edessäpäin. Paikallinen sähköalan yritys on jo lupautunut maksutta tekemään välttämättömän sähköasennusten uusimistyön. Tarvikkeet vain puuttuvat. Vesikatteen perusteellinen korjaus on kiireellinen ja välttämätön toimenpide, jota ei pystytä tekemään talkoilla.

– Uskon, että tämmöinen tunnustus antaa vahvan näytön kaupungin päättäjien suuntaan, että tosissamme ollaan ja pystytään, sanoo palkinnon vastaanottanut RaumaArs taiteilijavierasohjelman toiminnanjohtaja Hannele Kolsio.

Sepän talon uuttera työryhmä tarvitsee edelleen rohkaisua ja erityisesti taloudellista tukea. Vuoden satakuntalainen kulttuuriympäristöteko -palkinnolla halutaan tuoda Sepän talossa tehty mittava kulttuuriympäristön vaalimistyö kaikkien tietoon ja malliksi muille sekä samalla kertoa työn jatkumisesta. Talon kunnostustyö sopii erinomaisesti uuden palkinnon ensimmäiseksi saajaksi ja suunnannäyttäjäksi muille.

Tapio Koivukari, Päivi Gränö, Marjo Heino, Hannele Kolsio (Kuva: Mia Puotunen)
Palkinnon vastaanottivat Tapio Koivukari, Päivi Gränö, Marjo Heino ja Hannele Kolsio.

Palkinnolla rohkaistaan ja innostetaan kulttuuriympäristön vaalimiseen

Tänä vuonna ensimmäistä kertaa jaettavan Satakunnan kulttuuriympäristöteko -palkinto voidaan myöntää yhtä hyvin laaja-alaiselle kulttuuriympäristöhankkeelle tai vaikkapa yksittäisen rakennuksen kunnostustyölle. Olennaista on, että kyseessä on teko, joka voi toimia mallina ja esimerkkinä muille.

Kulttuuriympäristöteko-palkinnon jakaa Satakunnan kulttuuriympäristötyöryhmä. Runsaat 20 vuotta toimineen työryhmän on nimennyt Varsinais-Suomen ELY-keskus ja vastaava alueellinen ryhmä toimii Suomen kaikissa maakunnissa. Siinä ovat edustettuina Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskusten ohella Satakuntaliitto, Satakunnan Museo, Turun yliopisto, Metsähallitus, ProAgria ja muutamat alueen kunnat. Ryhmän tehtävänä on edistää ja ohjata maakunnassa tehtävää kulttuuriympäristötyötä sekä lisätä yhteistyötä ja tiedonkulkua toimijoiden kesken.

 

 

Ympäristö Nyt -uutisviesti 3/2017

Lue uusin Ympäristö Nyt -uutisviesti 3/2017

aiheina:

  • Hiilineutraali maakunta on mahdollinen
  • Tarjolla faktaa ja ratkaisuja – Energiavaikuttajaseminaari 23.11.
  • Koulumaailman kiertotaloustapahtuma 16.11.
  • Ilmastotalkoot Satakunnassa 21.11.
  • Valtionavustusten haku käynnissä

Tilaa uutisviesti jatkossa sähköpostiisi: info@ymparistonyt.fi

Lue lisää > Ympäristö Nyt -uutisviesti 3/2017

Suunnitteletko talosi korjausta? Rakennusperinnön hoitoon avustusta

Suunnitteletko talosi korjausta? Rakennusperinnön hoitoon avustusta

Ympäristöministeriö osoittaa ELY-keskuksille vuosittain määrärahaa jaettavaksi avustuksina rakennusperinnön hoitoon. Määrärahaa saa käyttää avustuksiin yksityisille omistajille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen. Ensisijaisia kohteita ovat valtakunnallisesti merkittävissä kulttuurihistoriallisissa ympäristöissä sijaitsevat kohteet (www.rky.fi) sekä maakunnallisesti arvokkaat kohteet.

Rakennuksen alkuperäinen luonne säilyttäen, tarpeetonta uusimista välttäen

Katanpää2Avustuksia myönnetään korjauksiin, joissa edistetään kulttuurihistoriallisten tai maisemallisesti arvokkaiden rakennusten säilymistä. Tyypillisiä avustettavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi ulkovaipan: katon, julkisivujen, ikkunoiden tai ulko-ovien korjaustyöt ja kantavien rakenteiden korjaustyö.

Avustuksen saaminen asettaa korjaukselle myös ehtoja. Korjaustyö tulee tehdä siten, että rakennuksen alkuperäinen luonne ja ominaispiirteet sekä historiallinen aitous säilyy ja rakennusosien tarpeetonta uusimista välttäen. Työ tehdään rakennuksen rakentamisajankohdan mukaisilla työtavoilla ja rakennukseen sopivilla perinteisillä rakennusmateriaaleilla.

Hyvistä korjaustavoista saa tietoa museoviraston korjauskortistosta

Jokainen kohde on kuitenkin yksilöllinen, joten laajoissa korjauksissa tarvitaan usein asiaan perehtynyttä suunnittelijaa. Maakuntamuseon rakennustutkijat toimivat korjaustyön antikvaarisena asiantuntijana valvoen, että työ täyttää avustusehdot.

Yleisimpinä avustusten käyttökohteina 2017 olivat katon, ikkunoiden ja julkisivujen korjaukset

Vuonna 2017 Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi avustuksia rakennusperinnön hoitoon 40 hakijalle Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella.  Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 84 kpl, joista valtakunnallisesti merkittäville alueille sijoittui 20 kpl. Suurin osa avustuksista olivat suuruudeltaan n. 2000-5000 €.

Vuodelle 2018 avustusten hakuaika päättyy 30.11.2017

Lue lisää > Varsinais-Suomen ELY-keskus