kulttuuriympäristö

Etusivu / Postit "kulttuuriympäristö"

Uusi merivaellusreitti tarjoaa historiaa ja luontoa

Pohjoismainen pyhiinvaellusreitti rakenteilla, aukeaa virallisesti 24.5.2019

Pyhän Olavin merireitti on ainutlaatuinen kansainvälinen projekti, jonka tarkoituksena on luoda ensimmäinen merireittejä hyödyntävä pohjoismainen pyhiinvaellusmatka. Toteutuessaan reitti kulkuu Turusta Norjan Trondheimiin. Mittaa reitille tulee yhteensä 625 kilometriä. Suomen puolella reitti kulkee Turusta saariston läpi Ahvenanmaalle ja jatkuu sieltä Ruotsin puolelle.

Pyhän Olavin merireitti -hanke käynnistyi vuonna 2016 ja reitti valmistuu vuoden 2019 lopulla. Hankkeella on yhteensä kahdeksan yhteistyökumppania: Åbo Akademi (koordinaattori), ammattikorkeakoulu Novia, Paraisten kaupunki, Sottungan kunta, Franciskus-yhdistys, Pilgrimstid-yhdistys, Östhammarin kunta sekä Söderhamnin kunta. Suurin osa hankkeen rahoituksesta tulee Interreg Central Baltic -ohjelmasta.

Reitti hyödyntää lähes koko matkalla jo olemassa olevia teitä, polkuja, pyöräteitä ja vanhoja metsäpolkuja. Malttamattomat voivatkin siis lähteä reitille jo nyt. Koko reitin merkkaus on vielä kuitenkin kesken, joten suuntavaistoa täytyy olla jos reitille mielii. Reitin merkkaamisen jälkeen sille haetaan EU:n kulttuurireitin sertifikaattia.

Parhaita aikoja merireitin kiertämiseen ovat kevät (huhtikuusta kesäkuuhun) ja syksy (elokuusta lokakuuhun). Sää on silloin useimmiten hyvä ja soveltuu vaeltamiseen eikä lautoille tarvitse jonottaa tuntikaupalla. Hankkeen avulla pyritään pidentämään saariston matkailukautta ja retki suositellaan tehtäväksi vilkkaimpien loma-aikojen ulkopuolella rauhallisen luontokokemuksen saavuttamiseksi.

Reitit tarjoavat vaihtoehtoja vaeltamiselle; niillä voi liikkua myös meloen, purjehtien, ratsastaen ja pyöräillen. Suomen puolen reiteillä selvitetään tämän vuoden puolella mahdollisuuksia myös liikkumisrajoitteisten henkilöiden vaeltamiseen.

pyhäolavi

Pyhän Olavin merireitti kartalla. Kuva: St Olav Waterway

Kuka oli Pyhä Olavi?

Pyhä Olavi eli Olav Haraldinpoika syntyi Norjassa vuonna 995 ja hänestä tuli Norjan kuningas vuonna 1015. Hallitsijana Olav oli tiukka ja se aiheutti kansassa myös tyytymättömyyttä. Hän joutuikin pakenemaan maasta 1028. Palatessaan Norjaan 1030 hän kuoli nykyisen Trondheimin pohjoispuolella käydyssä taistelussa. Olavin kuoleman jälkeen Trondheimissa havaittiin erikoisia tapahtumia, joita pidettiin ihmeinä. Olavin kuolintaistelun yhteydessä havaittiin auringonpimennys, joka tulkittiin Jumalan vihaksi. Monien taisteluissa haavoittuneiden huhuttiin myös kokeneen ihmeparantumisia. Nämä tapahtumat liitettiin Olavin kuolemaan ja hänestä tuli pyhä mies.

Olav julistettiin pyhimykseksi vuonna 1031. Trondheimiin alkoi virrata pyhiinvaeltajia siitä lähtien aina 1600-luvun luterilaiseen uskonpuhdistukseen asti. Pyhä Olav on yksi tärkeimmistä pohjoismaisista pyhimyksistä ja hänen nähdään olevan pohjoismaisia valtioita keskiajalla yhdistänyt henkilö. Pyhän Olavin kirkkoja on myös Suomessa Turun saaristossa ja Ahvenanmaalla.

Euroopan tunnetuin pyhiinvaellusreitti lienee Espanjassa sijaitseva Caminos de Santiago, mutta kysyntää ja kävijöitä pyhiinvaellusreiteille riittäisi myös tänne Pohjolaan. Osa vaeltaa pyhiinvaellusreittejä uskonnollisista ja hengellisistä syistä, toiset taas haluavat nauttia luonnosta, rauhasta ja liikunnasta ja haastaa itsensä pitkillä matkoilla.

Tutustu Pyhän Olavin reittiin tarkemmin

> Pyhän Olavin merireitin sivut

 

Kulttuuriympäristöfoorumi Turussa 4.9.2018

Kulttuuriympäristöfoorumi Turussa 4.9.2018

Kaikille avoin kulttuuriympäristöfoorumi järjestetään Turun linnassa syyskuun alussa, ilmoittautuminen nyt auki

Vuonna 2018 vietetään eurooppalaista kulttuuriperinnön vuotta, ja kulttuuriperintöpäivien teemana on Tunne perintösi, jaa tarinasi. Tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta kulttuuriperinnöstä ja innostaa ihmisiä tekemään tunnetuksi, vaalimaan, kehittämään ja hyödyntämään monimuotoista kulttuuriperintöään niin paikallisella kuin eurooppalaisellakin tasolla. Osana kulttuuriperintövuotta järjestetään Turun linnan Bryggman-salissa Löydä lähiympäristösi – Paikan merkitys identiteetille -kulttuuriympäristöfoorumi 4.9.2018 klo 13-17.

Tarinat täydentävät oppimis-, matkailu- ja virkistäytymiskokemusta. Tarinat kumpuavat yhteisöistä ja ovat merkittävä osa identiteettiämme, elävää kulttuuriperintöä, jotka elävinä ja muuntuvina säilyvät sukupolvelta toiselle.

Lähiympäristömme on täynnä mielenkiintoisia merkkejä historiastamme ja eletystä elämästä. Se näkyy rakennetussa ympäristössämme ja maisemissa, joita ihminen on satojen vuosien saatossa muokannut. Tämä ympäristö tarjoaa upean oppimateriaalin, mahdollistaa virkistäytymisen kiinnostavalla tavalla ja luo mahdollisuuksia kehittää houkuttelevia matkailukonsepteja.

Tästä kaikesta on olemassa paljon koottua hyödyllistä tietoa ja aineistoja. Tule kuulemaan mistä löytyy opetukseen soveltuvia aineistoja ja materiaaleja ja miten sirpaleisesta ja monialaisesta aineistosta on mahdollista koota ehyt oppimiskokonaisuus tai matkailutoimintaa elävöittävä palvelukokonaisuus. Kulttuuriympäristöfoorumin järjestävät Varsinais-Suomen liitto, Valonia ja Varsinais-Suomen maakuntamuseo.

Aiheeseen johdattelevat ympäristökasvatuksen asiantuntija Essi Aarnio-Linnanvuori ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntija Leena Marsio. Keskustelun tarinoiden hyödyntämisestä virkistyksessä ja matkailussa avaa maisema- ja ympäristöasiantuntija Terhi Ajosenpää. Iltapäivällä keskustellaan menneisyyden arvoista ja merkityksestä mm. kasvien ja arkeologian näkökulmista tutkija Teija Alangon ja arkeologi Juha Ruohosen johdattelemina.

Tapahtumaan voi ilmoittautua tästä linkistä (lyyti.fi).

Turun_linna
Turun linna

Foorumin alustava ohjelma

13:00 – 14:45

Tervetuloa

Perusopetuksessa hyödynnettävät avoimet materiaalit ja aineistot; mistä tieto löytyy ja miten ne soveltuvat uusien opetussuunnitelmien toteuttamiseen

  • Miten sirpaleisesta ja monialaisesta aineistosta kootaan ehyt oppimiskokonaisuus? ympäristökasvatuksen asiantuntija Essi Aarnio-Linnanvuori, WWF
  • Aineeton kulttuuriperintö – monialaisen oppimisen aarreaitta, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori Leena Marsio, Museovirasto
  • PaikkaOppi oppimisen alustana, projektikoordinaattori Virpi Hirvensalo
  • Erilaisten materiaalien ja toimintaympäristöjen tarve perusopetuksessa; koulujen puheenvuoro

Kahvitauko

15:15 – 16.00

Tarinoita reiteistä ja poluista sekä niiden kulttuuriympäristöarvoista

  • Kerättyjen aineistojen hyödyt virkistyksen ja matkailun kehittämisessä, maisema- ja ympäristöasiantuntija Terhi Ajosenpää, Pro Agria Länsi-Suomi
  • Maisemahistoriakartat opetuksen tukena ja uusien polkujen kehittämisessä, tutkija Paula Saarento, Varsinais-Suomen Maakuntamuseo
  • Tarinoita reittien varsilta, Virkistä dataa! -hanke ja reitistöhankkeet esittäytyvät
  • Hankkeet edistävät lähialueiden kulttuuriympäristöön tutustumista; esimerkkinä Kotikyliltä Hiiden-kiukaalle -hanke

Lyhyt tauko

16.10– 17.00

Lähiympäristön löytäminen, menneisyyden arvot ja merkitys

  • Unikkoa, humalaa, kehäkukkaa – kasveja ja puutarhoja menneisyydestä sekä niiden läsnäolo ja merkitys nyt, FT, arkeobotaniikan tutkija, tietokirjailija Teija Alanko, Turun yliopisto
  • Arkeologisena kulttuuriperintönä Ristimäen kirkon kaivaukset, arkeologi Juha Ruohonen

Päätössanat

 

 

Vanhan Rauman pihat avoinna

Vanhan Rauman pihat avoinna

Vanhan Rauman pihoja avataan vierailijoille heinäkuussa

Tänä kesänä kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus vierailla Vanhan Rauman talojen pihoissa ajalla 11.7.–2.8. Mukana on kaksitoista kohdetta. Pihat ovat avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin klo 15–18. Kohteet vaihtuvat viikoittain. Kunkin viikon avoimet pihat sekä kartta löytyvät osoitteesta vanharauma.fi.

– Vanhan Rauman asukkaat ovat harjaantuneet kulttuuriperinnön hoidon asiantuntijoiksi asuessaan ja kunnostaessaan omia kotejaan. Avoimet pihat -tapahtuma tarjoaa vierailijoille tilaisuuden tutustua maailmanperintökohteen sisimpään olemukseen ja paikallisiin asukkaisiin, projektipäällikkö Laura Puolamäki kertoo.

Keskiajalta peräisin oleva, elävänä ja eheänä säilynyt puukaupunki on harvinaisuus. Vuonna 1991 maailmanperintökohteeksi listattu Vanha Rauma on kallisarvoinen osa ihmiskunnan yhteistä perintöä. Vanhan Rauman maailmanperintöarvoja kantavat arki, asuminen ja elävyys. Suuri osa Vanhan Rauman rakennuksista on yksityisessä omistuksessa olevia koteja, ja merkittävä osa rakennuksista toimii myös liikekiinteistöinä.

Avoimet pihat -tapahtuman järjestävät yhteistyössä Vanha Rauma -yhdistys, Rauman kaupunki ja LiviHeri-hanke. Tapahtuma on osa Eurooppalaisen kulttuuriperinnön teemavuoden tapahtumia. Lisätietoja avoimista pihoista saa matkailuneuvonnasta sekä korjausrakentamiskeskus Tammelasta.

Pitsiviikolla pihakirppiksiä

Vanha Rauma -yhdistys järjestää Pitsiviikolla Avoimet pihat Vanhassa Raumassa – Tlees pihal, uuvottel ymprilles -tapahtuman. Pihakirppispainotteinen tapahtuma kutsuu vierailijat tutustumaan kymmeniin Vanhan Rauman pihoihin ja pihakirppiksiin Pitsiviikon jokaisena päivänä. Pitsiviikolla avoinna olevista pihoista ja pihakirppiksistä julkaistaan kartta viikolla 29.

Lisäksi keskiviikkona 25.7. klo 16.30 järjestetään Pitsiviikon ohjelmaan kuuluva Vanhan Rauman kävelykierros, jonka aikana poiketaan muutamilla viehättävillä pihoilla.

Lisätietoja antavat:

Laura Puolamäki, projektipäällikkö, puh. 050 552 0042 (Avoimet pihat -tapahtuma 11.7.–2.8.)

Leila Stenfors, vastaava kulttuurituottaja, puh. 044 793 3041 (Pitsiviikon Avoimet pihat Vanhassa Raumassa)

 

Lue lisää

> Living with Cultural Heritage -hanke

> Vanharauma.fi

> Aikaisempi juttu LiviHeri-hankkeesta ja rakennusperinnön vaalimisesta: Maailmanperintökaupungit yhteistyössä

 

 

Erikoiset nähtävyydet valokeilassa

Ylen matkailu- ja kulttuuriohjelma Egenland vie matkailijan katsomaan vähemmän tunnettuja nähtävyyksiä

Huhtikuussa 2017 Yle aloitti kampanjan, jossa etsittiin suomalaisten lempipaikkoja, kotikaupunkien ja -kylien paikallisia nähtävyyksiä tai mielenkiintoisia ihmisiä. Vinkkien perusteella kuvattiin kaksikielinen TV-ohjelma Egenland, jossa käydään tutustumassa erikoisiin nähtävyyksiin. Ohjelman ensimmäinen kausi on nähtävissä Yle Areenassa. Tähän mennessä ohjelmantekijät ovat saaneet suomalaisilta yli 1200 vinkkiä ja niiden joukosta valitaan kiinnostavimmat ohjelmaan.

Ohjelman toista kautta kuvataan tällä hetkellä ja vinkkejä erikoisista, mökkireitin varrella olevista pysähdyspaikoista otetaan edelleen vastaan. Voit jättää oman vinkkisi paikasta, nähtävyydestä tai henkilöstä täällä.

© Yle

Egenlandin ensimmäisen kauden avausjaksossa vieraillaan mm. Paraisten Salvador Dalí -museossa. Kuva: Yle

Egenlandin vinkit astetta erikoisempaan matkailuun Lounais-Suomessa

Riilahti, Bromarv

Vuodelta 1645 oleva sukutila on yhä täynnä elämää. Kartanon ja tilusten omistajat järjestävä opastettuja kierroksia ja ratsastusvaelluksia sekä kesäisin ratsastusleirejä. Erikoisen tilasta tekee sen englantilaistyylinen puisto sekä 90 vuotta sitten istutetut pyökit. Matkailija voi ratsastaa Suomessa harvinaisen pyökkimetsän läpi ja kuunnella samalla tilan historiaan liittyviä kummitusjuttuja.

Art Bank -galleria, Parainen

Art Bank -galleriaa Paraisilla pyörittää mies, joka kertoo olevansa espanjalaistaiteilija Salvador Dalín reinkarnaatio. Mies ylläpitää Pohjoismaiden ainoaa pysyvää näyttelyä Dalísta ja kokoelmaan kuuluu suunnilleen 80 esinettä huonekaluista valaisimiin ja veistoksiin. Kaikki esineet ovat Dalín suunnittelemia.

Vanha Malmi, Parainen

Paraisilta löytyvä toinen erikoinen kohde on 1800-luvulta peräisin oleva puutalokaupunginosa. Moni ajaa mökille Paraisten keskustan kautta, mutta pysähtyy vain tankkaamassa ja ruoka-ostoksilla. Keskustan tuntumassa sijaitseva Vanha Malmi henkii Porvoon tai vanhan Rauman tunnelmaa.

Plokimuseo, Iniö

Iniön saaressa on luultavasti maailman pienin merenkulkumuseo. Museo keskittyy plokeihin, eli purjehduksessa käytettäviin väkipyöriin. Intohimoinen, yli kolmenkymmenen vuoden keräily johti museota pitävän Jukka Torikan tapauksessa oman näyttelytilan perustamiseen. Plokit ovat pääosin kirpputoreilta, myyjäisistä ja lahjoituksia.

ArtTeatro, Kustavi

Maailmanlaajuisesti suositun Cirque du Soleil -ryhmän entiset jäsenet Pauliina Räsänen ja Slava Volkov perustivat kansainvälisen uran vastapainoksi sirkuskeskuksen Kustavin saaristolaiskylään. Keskus viettää tänä kesänä jo kymmenvuotisjuhliaan. ArtTeatro järjestää sirkusnäytöksiä sekä sirkusalan kursseja ja työpajoja. Koko perheen Saariston sirkusfestivaali järjestetään 5.7.-5.8.2018.

Muotiputiikki Helmi, Somero

Somerossa sijaitseva vaateliike Helmi on paikkakuntansa nähtävyys. Paikka on tunnettu vintagetyylisistä vaatteistaan sekä omistajan, Anita Hallapellon, säteilevästä vieraanvaraisuudesta.

Lue lisää

> Egenland -ohjelma

> Vinkit Länsi-Suomeen

> Vinkit eteläiseen Suomeen

> Vinkit Pohjanlahdelle

> Vinkit itäiseen Suomeen

> Vinkit Keski-Suomeen

 

Ympäristöystävälliset festarit?

Ympäristöystävälliset festarit?

Suuret musiikkifestivaalit järjestetään usein luonnon helmassa

Heinäkuun alussa festari- ja tapahtumakesä alkaa olla kuumimmillaan. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa järjestetään kesän aikana lukuisia tapahtumia ja festivaaleja. Niitä järjestetään sekä suuremmissa kaupungeissa että pienemmissä kylissä. Osa tapahtumista tavoittelee suurta kävijämäärää, osa tyytyy pienen yleisön tuomaan kotoisaan tunnelmaan. Vaikka kaupunkifestarit ovat nykyään yleisiä, järjestetään alueen suuret festivaalit Ruisrock ja Pori Jazz luonnonmukaisemmassa ympäristössä. Viime vuonna Ruisrock keräsi kolmen päivän aikana yhteensä 105 000 kävijää. Pori Jazzin maksullisista areenakonserteista puolestaan nautti viime vuoden festariviikonlopun aikana 59 000 kävijää.

Vuodesta 1970 asti yhtäjaksoisesti järjestetty Ruisrock on suositumpi kuin koskaan. Festivaali pidetään Ruissalon saaressa, joka on suurelta osin luonnonsuojelualuetta. Alueen tammimetsät tarjoavat suomalaisittain harvinaisen elinympäristön monille lintu-, eläin- ja kasvilajeille. Vuonna 1966 ensimmäistä kertaa järjestetty Pori Jazz on tapahtuma keskellä kaupunkia Porin kansallisessa kaupunkipuistossa. Festivaalin areenakonsertit järjestetään Kirjurinluodon saarella, joka on hoidettua virkistysaluetta ja jota ympäröi Kokemäenjoen delta-alue.

SONY DSC
Piknik-tunnelmaa Pori Jazzissa. Kuva: Wikipedia

Festivaalien ympäristövastuu

Sekä Ruisrock että Pori Jazz järjestetään alueilla, missä ympäristö on umpeen rakennettua kaupunkiympäristöä haavoittuvaisempi. Festivaaleilla halutaankin kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten tapahtuma vaikuttaa ympäröivään luontoon. Kummallakin festivaalilla on Ekokompassi -sertifikaatti.

Ekokompassi on Suomen luonnonsuojeluliitoon koordinoima ja Espoon, Vantaan ja Helsingin kaupunkien kehittämänä ympäristöjärjestelmäpalvelu. Se voidaan räätälöidä kaikkien alojen toimijoille ja sen perustana on konkreettisuus ja käytännönläheisyys. Ekokompassin tärkein tehtävä on tukea toimijaa ympäristötyössä. Toimija, kuten festivaali, sitoutuu kymmenen eri kriteerin noudattamiseen toiminnassaan. Festivaalin toimintaa auditoidaan ja lopulta sille voidaan myöntää sertifikaatti.

Sadantuhannen ihmisen festarista syntyy väistämättä roskaa ja jälkiä. Festivaalit panostavatkin käytettyjen materiaalien kierrätykseen. Ruisrock otti viime kesän festivaalilla käyttöön muovipakkausten kierrätyksen. Festivaaleilla annettiin myös kierrätysneuvontaa niin yleisölle, alihankkijoille kuin yhteistyökumppaneillekin. Tapahtuman ruokamyyjät käyttäjät biohajoavia astioita ja rock raikaa vihreän sähkön avulla.

Pori Jazz puolestaan kertoo panostavansa tänä kesänä erityisesti jätehuoltoon ja liikenteen aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentämiseen. Areenakonserttien alueella pullojen ja tölkkien keräys on jo monena vuonna toiminut paikallisten urheiluseurojen nuorten voimin. Seurat tienaavat rahaa toimintaansa ja suojelevat samalla alueen luontoa. Liikenteen ympäristökuormitusta pyritään pienentämään lisätyillä junayhteyksillä Poriin ja kannustamalla ihmisiä julkisen liikenteen käyttöön kaupungissa liikkuessa.

Ruisrockin ympäristövinkit:

1. Ota festarille mukaan mahdollisimman vähän pakkauksia ja tavaraa. Käytä kestopakkauksia tai ainakin kierrätettävistä materiaaleista valmistettuja pakkauksia.
2. Lajittele jätteesi alueella roska-astioihin. Älä heitä roskia luontoon.
3. Ota mukaan oma vesipullo. Pulloja voi täyttää alueen useissa vesipisteissä päivän aikana.
4. Hyödynnä pantit anniskelualueilla. Älä heitä tölkkejä tai pulloja roskiin.
5. Alueella on useita satoja käymälöitä – käytäthän niitä!

Kaikki ruokamyyjät käyttävät vain maatuvia kertakäyttöastioita. Voit siis heittää ruoantähteet astioineen ruskeisiin biojäteastioihin, joita löytyy ruokailualueiden läheisyydestä. Kierrätyspisteillä voit kierrättää muovipakkaukset, metallin, lasin, pahvin, kartongin, paperin, alumiinitölkit ja muovipullot. Näiden ulkopuolelle jäävää, polttokelpoista jätettä varten alueelta löytyy yli sata jäteastiaa.

Pori Jazzin ympäristövinkit:

1. Hyödynnä julkista liikennettä.
2. Mieti jo etukäteen, miten voit vähentää jätteiden määrää festivaalilla.
3. Pakkaa omat ruokaeväät mahdollisimman kevyesti ja mieluiten kestoastioihin.
4. Älä roskaa aluetta, vaan vie jätteet aina jäteastiaan – niitä riittää.
5. Lajittele jätteet. Opasteet ja henkilökunta neuvovat lajittelussa.

  • Ravintoloiden yhteydessä on biojäteastiat ruuantähteille.
  • Energiajakeeseen sopivat muun muassa muovit ja pahvit, esimerkiksi kertakäyttöastiat, käsipyyhkeet ja lautasliinat.
  • Kaatopaikkajätettä ovat vain ne jätteet, joita ei voi lajitella bio- tai energiajäteastiaan.

7. Käytä yleisövessoja ja pidä ne siistinä.
8. Ota rennosti ja nauti tunnelmasta: musiikista, ihmisistä ja kesästä.

 

Lue lisää

> Ruisrock – Ympäristö

> Pori Jazz – Ympäristö

> Ekokompassi-järjestelmä

Äänimaisemaa kuuntelevat kävelyt alkavat

Kuuntelukävelyt Kankaanpäässä alkavat torstaina 28.6.2018

Pohjois-Satakunnassa sijaitsevassa Kankaanpäässä kävellään kesän aikana kuuntelukävelyjä, joilla tarkoituksena on keskittyä ympäröivään äänimaisemaan ilman puhetta tai elektronisia laitteita. Tarkoituksena on pohtia, mitkä äänet ovat tyypillisiä Kankaanpään Niinisalon kylässä eri kellonaikoina ja eri reiteillä. Kävelyn jälkeen kokemuksesta, kuulluista äänistä ja niiden merkityksestä keskustellaan yhdessä.

Kuuntelukävelyitä ohjaa kuvataiteilija Kirsi Jaakkola. Kävelyitä järjestetään kesän aikana kolme ja ne ovat torstaina 28.6. klo 8, torstaina 12.7. klo 13 sekä torstaina 9.8. klo 20. Kukin kuuntelukävely kestää n. 1,5 tuntia ja kävelyjen reitti vaihtelee. Kävelyille ei tarvitse erikseen ilmoittautua vaan mukaan pääsee olemalla kävelyn aloitusaikaan Kankaanpään kaupunginmuseolla (Museokatu 10, 38840 Niinisalo).

Ympäristömme äänillä voi olla vaikutusta hyvinvoinnillemme. Ihmiset kokevat ääniä hyvin eri tavoin ja äänen havainnointiin vaikuttavat myös yksilön mielentila, aika, paikka ja muut tekijät. Äänten merkitys riippuu aina äänen kuulijasta. Kuuloaisti tottuu helposti arjen taustaääniin kuten liikenteen huminaan tai meren kohinaan. Muutokset ääniympäristössä havaitaan kuitenkin nopeasti ja tähän perustuukin esimerkiksi herätyskellon toiminta.

Hörhiäisviikolla keskiviikkona 23.8. järjestetään Äänimaisema-seminaari Kankaanpäässä

Äänimaisema-seminaarissa paneudutaan äänten merkityksiin ympäristössä. Seminaari järjestetään keskiviikkona 23.8. klo 12-16 Kankaanpääsalissa Kankaanpään kaupunginmuseossa. Seminaarissa luennoivat mm. Satakuntaliiton ympäristöasiantuntija Anne Savola, äänten historiaan perehtynyt Helsingin yliopiston dosentti Outi Ampuja sekä Sibelius-Akatemian professori Heikki Uimonen. Lisäksi seminaarissa kerrotaan kesän aikana tehtyjen kuuntelukävelyjen tuloksia. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittautuminen seminaariin on jo auki täällä ja se pyydetään tekemään perjantaihin 17.8. mennessä.

Lue lisää

> Hörhiäisviikko

> Kuuntelukävelyt ja Äänimaisema-seminaarin alustava ohjelma

#suojelentätä-kuvakisa käynnissä kesän ajan

#suojelentätä-kuvakisa käynnissä kesän ajan

Kuvakisalla pyritään saamaan ihmiset huomaamaan myös arkipäiväiset kulttuuriympäristöt

Ympäristöministeriö on käynnistänyt kesän ajan kestävän #suojelentätä-kampanjan, jolla kannustetaan jokaista tarkkailemaan arkista ja läheltä löytyvää kulttuuriympäristöä uusin silmin. Arvokkaita kulttuuriympäristöjä löytyy usein aivan nurkan takaa – jo omasta kotikorttelista tai läheiseltä kylänraitilta.

Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan kaikkea ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyttä ympäristöä. Kulttuuriympäristöksi käsitetään usein vain turistinähtävyydet ja historialliset rakennukset, mutta myös arkiset ympäristöt, esimerkiksi skeittipuistot, viheralueet, modernit rakennukset, perinteikkäät maalaismaisemat latoineen ja maatiloineen tai vilkas kaupunkimaisema ovat yhtä lailla kulttuuriympäristöjä. Tärkeää ja aina jollekin merkityksellistä kulttuuriympäristöä löytyy yhtä lailla Helsingin kantakaupungista kuin Inarin tuntureilta.

Kampanjaan liittyen järjestetään kuvakilpailu Instagramissa. Kisaan osallistuminen on helppoa, eikä velvoita kohteen viralliseen suojelemiseen. Ota kuva sinulle tärkeästä kohteesta ja postaa se Instagram-tilillesi. Kilpailuaika on 1.6.–8.8.2018 ja kuvan tulee olla otettu Suomessa. Kilpailun tarkemmat säännöt löytyvät täältä.

Näin osallistut kisaan:

suojelentätä

#suojelentätä -kampanja on osa kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta.

Lisää aiheesta

> Kulttuuriymparistomme.fi

> #suojelentätä -kampanjan Facebook-sivu

Parhaat maisemateot etsintäkuulutettu

Ympäristöministeriö etsii Suomen parasta maisemahanketta

Suomen parasta maisemahanketta etsitään jälleen. Ympäristöministeriö kutsuu ehdokkaiksi hankkeita, joilla on onnistuneesti hoidettu, suojeltu tai suunniteltu maisemia. Ehdotuksia voi jättää 7.9.2018 saakka.

Joka toinen vuosi järjestettävään kilpailuun voivat osallistua kansalaisjärjestöt sekä alue- ja paikallisviranomaiset. Hankkeiden tulee olla jo toteutuneita ja vähintään kolme vuotta sitten käynnistettyjä.

Kilpailuun ovat tervetulleita sekä perinteiset että uudet näkökulmat. Hankkeet voivat liittyä luonnon- tai kulttuurimaisemiin niin maaseudulla kuin kaupungeissa, maalla tai vesialueilla. Kohteet voivat olla arvokkaita maisemia tai kulttuuriympäristöjä, mutta yhtä lailla osallistujia toivotaan myös arkiympäristöjen sekä heikentyneiden maisemien kunnostushankkeiden piiristä. Maisemat ja niihin liittyvät hankkeet ymmärretään kisassa laajasti ja ehdokkaiksi toivotaankin erilaisia viime vuosien aikana toteutettuja hankkeita.

Kilpailuaika päättyy 7.9.2018. Voittaja julkistetaan Säätytalolla Helsingissä 19.10.2018 järjestettävässä Maisemasymposiumissa. Tarkemmat tiedot ja osallistumisohjeet:

Suomen parhaaksi valittu maisemahanke lähtee tavoittelemaan Suomen ehdokkaana myös Euroopan neuvoston maisemapalkintoa. Joka toinen vuosi myönnettävä palkinto sisältyy Eurooppalaiseen maisemayleissopimukseen, johon Suomi liittyi vuonna 2006. Kilpailussa palkitut ja siihen osallistuneet hankkeet edistävät maisemasopimuksen tavoitteita ja niiden on tarkoitus toimia esimerkkeinä maanosamme maisemien hoidosta. Suomi on osallistunut kilpailuun vuodesta 2008.

Suomen kilpailun aikaisemmat voittajat

2016
Metsähallituksen luontopalvelujen lammaspaimenviikot, jossa vapaaehtoiset paimenet huolehtivat luonnonhoitotyössä olevista lampaista.

2014
Härkää sarvista -hanke, joka edisti laiduneläinten käyttöä luonnon- ja maisemanhoidossa yli maakuntarajojen ja järjesti maisemanhoitoa erityisen arvokkaille alueille.

2012
Kauhajoen Hyypänjokilaakson maisemahankkeiden kokonaisuus, jossa kulttuurimaisemaa hoidettiin yhdistysten ja viranomaisten yhteistyönä.

2010
Suomen luonnonsuojeluliiton valtakunnallinen perinnemaisemien hoitohanke Matkalla maisemaan – luonnollisesti, joka toteutettiin yhteistyössä VR:n kanssa.

2008
Hämeenkyrön kolmen maisemahankkeen kokonaisuus, jossa hoidettiin maisemaa ja kehitettiin maisemamatkailua.

Myös Maa- ja kotitalousnaiset hakevat vuoden maisematekoa

Jos kynnys osallistua Ympäristöministeriön kilpailuun tuntuu liian korkealta, on kesällä haussa myös vuoden maisemateko  Maa- ja kotitalousnaisten toimesta. Vuoden maisemateko valitaan nyt neljättä kertaa ja vuoden teemana on Laita hyvä kiertämään.Tänä vuonna kilpailulla halutaan erityisesti edistää kiertotaloutta ja kiinnittää huomiota hoidon jatkuvuuden turvaamiseen, kierrätettävien materiaalien ja rakennustarvikkeiden käyttöön ja hoitotoimenpiteistä syntyvän materiaalin jatkohyödyntämiseen.Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuoden maisemateon valintaa. Katso kilpailuohjeet täältä (Maajakotitalousnaiset.fi).

 

Luonto kaupungissa

Luonto kaupungissa

Juhannus lähestyy ja vaikka suuri osa suomalaisista karkaa maaseudulle mökeille viettämään keskikesän juhlaa, jää moni myös kaupunkiin. Luonnonläheistä juhannusta voi viettää kuitenkin myös taajama-alueilla.  SYKE:n viime vuonna julkaisema Ympäristön tila –katsaus käsittelee kaupunkiluontoa ja sen terveysvaikutuksia. Alla on poimintoja katsauksesta ja jutun lopussa on linkit SYKE:n tietopakettiin.

Suomi kaupungistuu

Suomi on muihin Euroopan maihin verrattuna kaupungistunut melko myöhään. Taajaan asutun alueen pinta-ala ja taajamissa asuvan väestön määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1980. Vuonna 2015 yli 70 % suomalaisista asui 34 suurimman kaupunkiseudun alueella. Taajamissa asuu 84 % koko väestöstä eli yli 4,6 miljoonaa suomalaista.

Samalla kun taajamien väestömäärä on kasvanut, asukastiheys niissä on pienentynyt. Taajamat ovat laajentuneet ja väljentyneet. Etenkin pientalorakentamista on kohdistunut uusille alueille kaupungin ulkopuolelle, minkä takia yhdyskuntarakenne on hajautunut. Hajautumisella on ollut monia kielteisiä ympäristövaikutuksia, kuten henkilöautoliikenteen lisääntyminen. 2010-luvulla kaupunkirakenteen hajautumista on hillinnyt huomattavasti taloudellinen taantuma ja se, että etenkin suurilla kaupunkiseuduilla on alettu painottaa täydennysrakentamista. Kaupunkiseutujen keskustaajamien pinta-alasta keskimäärin noin 30–40 % on erilaisia viheralueita. Kaupunkien suunnittelu onkin jatkuvaa tasapainoilua eheän yhdyskuntarakenteen ja kestävien liikkumismuotojen edistämisen sekä vihreän ja viihtyisän asuinympäristön luomisen välillä.

2000-luvun alkuvuosina Suomen kaupunkiseudut laajenivat erityisesti kaupunkia ympäröiville metsäalueille. 2010-luvulla täydennysrakentaminen on lisännyt paineita myös taajamien viheralueiden rakentamiseen. Vaikka suurimpien kaupunkiseutujen keskustaajamissa uudisrakentaminen kohdistuu pääosin jo rakennetuksi luokitellulle alueelle, lähes neljännes uudisrakentamisesta sijoittui sielläkin metsiin ja muille luontoalueille. Kaupunkiseutujen reuna-alueilla viheralueille sijoittui jopa yli puolet uusista rakennuksista.

kaupunkiluonto_taajamienkehitys

Kaupunkiluonto tuottaa monia hyötyjä ihmisille

Tiivistyvissä kaupungeissa on tärkeää huolehtia siitä, että luontoa on lähellä asutusta, sillä luonto tekee tutkitusti hyvää ihmisen terveydelle. Luonnossa oleskelun on todettu kohentavan mielialaa, lieventävän stressiä sekä laskevan sykettä ja verenpainetta. Lisäksi luonnossa liikkuminen lisää ihmisen altistusta monipuoliselle mikrobistolle, mikä auttaa suojaamaan lievän tulehdustilan ja immunologisen epätasapainon sairauksilta, kuten allergioilta ja astmalta.

Luontoon pohjautuvilla ratkaisuilla voidaan myös täydentää tai jopa korvata kaupunkien ja rakennusten teknisiä järjestelmiä ja sopeutua muuttuvaan ilmastoon. Esimerkiksi kaupunkitulvien riski kasvaa ilmastonmuutoksen myötä, kun sadanta ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Tulvariskiä nostaa entisestään kaupungistumisen myötä lisääntyvä rakentaminen ja vettä läpäisemättömät pinnat, kuten asfaltti. Kaupunkitulvia voidaan ehkäistä esimerkiksi rakentamalla riittävästi hulevesiä imeyttäviä viheralueita ja vettä viivyttäviä rakenteita, kuten kosteikkoja, lammikoita ja hulevesipainanteita. Viherseinien ja –kattojen avulla voidaan suojata rakennuksia liialta kuumuudelta ja lisätä samalla luonnon monimuotoisuutta kaupungissa. Kaupunkien maa- ja kattopinta-alaa voidaan lisäksi valjastaa vaikkapa ruuantuotantoon kaupunkiviljelyn muodossa.

ympäristö_kaupunkiluonto_terveys

Myös lapset pitäisi huomioida kaupunkiluontoon liittyvässä suunnittelussa

Luonto tarjoaa elämyksiä ja terveyshyötyjä, jotka ovat erityisen tärkeitä lapsille. Luonto innostaa lasta liikkumaan ja on hänelle hyvä oppimisympäristö. Lapsi altistuu luonnossa mikrobeille, mikä kehittää ja vahvistaa immuunijärjestelmää. Lasten vähäinen altistuminen luonnon mikrobeille köyhdyttää kehon pieneliöstöä ja tätä kautta alentaa vastustuskykyä. Alentuneella vastustuskyvyllä taas on yhteys tulehdusperäisiin sairauksiin ja atooppiseen herkistymiseen, joka voi ilmetä muun muassa allergioina ja astmana. Tälle biodiversiteettihypoteesille on saatu vahvistusta tutkimuksista. On esimerkiksi havaittu, että pienten lasten kodin etäisyydellä metsästä tai maatalousympäristöstä on yhteys atooppiseen herkistymiseen.

Lapsi altistuu monimuotoiselle luonnolle todennäköisimmin silloin, kun luonto on lähellä ja helposti käytettävissä. Ympäristöpsykologiassa puhutaan ympäristön tarjoumista. Yhdyskuntasuunnittelun tehtävä on mahdollistaa tarjoumat. Kaupunkisuunnittelulla on keskeinen rooli lähiluonnon käytön tukemisessa. Suunnittelulla voidaan vaikuttaa esimerkiksi viheralueiden säilymiseen kaupunkien täydennysrakentamisessa ja viheralueiden hoitoon.

Suunnitteluun on hyvä ottaa mukaan toimijoita mahdollisimman laajasti. Maankäytön suunnittelijoiden, kuten kaavoittajien ja arkkitehtien, lisäksi suunnitteluun on hyvä ottaa mukaan myös joukkoliikenteen kehittäjiä ja kaupunkiluonnon käyttäjiä. Hyvän yhteissuunnittelun edellytys on, että lähiluonnon terveyshyödyt tunnistetaan nykyistä kattavammin. Myös vastuuta kaupunkiluonnon suunnittelusta tulee jakaa selkeämmin. Kaupunkien reuna-alueilla hyvinvointia lisäävän luontokokemuksen ja -altistuksen tarjoaa usein lähimetsä. Kaupunkien keskustoissa luontokokemuksen taas tarjoaa esimerkiksi puisto.

Parhaimmillaan lähiluonto suunnitellaan osaksi päiväkotien ja koulujen arkea sekä sijainniltaan että laadultaan. Lisäksi se nivotaan osaksi päiväkotien opetusta ja koulujen opetussuunnitelmaa. Päiväkotien lähiluontokohteiden on sijaittava hyvin lähellä, tai ainakin helppojen kulkuyhteyksien päässä. Jo iso tie päiväkodin ja luontoalueen välissä voi estää lasten pääsyn sinne. Luonto voidaan tuoda keskelle rakennettua ympäristöä esimerkiksi kasvinviljelylaatikoilla, viherseinillä tai vaikka rakentamalla kokonaisia syötäviä puutarhoja. Pihoilla voidaan kasvattaa puita, joissa saa kiipeillä ja oleilla. Lapset kannattaa ottaa mukaan elinympäristönsä suunnitteluun, sillä he ovat mestareita keksimään toimivia ratkaisuja.

 

Lue lisää

> Ympäristön tila Suomessa 2017-2018 –raportit

> Luonto kaupungissa – Suomalaiset arvostavat asuinalueensa luontoa

> Luonto edistämään terveyttä myös kaupungeissa

 

Rakennusperintöä avustettu

Rakennusperintöä avustettu

Lounais-Suomen alueelle 163 000 euroa avustusta rakennusperinnön hoitoon
Ympäristöministeriö osoittaa ELY-keskuksille vuosittain määrärahaa harkinnan mukaan jaettavaksi avustuksina rakennusperinnön hoitoon. Avustustarve on joka vuosi huomattavasti määrärahaa suurempi, joten vain murto-osa hakijoista saa myönteisen päätöksen. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa kokonaisuudessaan jaettavaksi osoitettu määräraha vuoden 2018 talousarviossa oli yhteensä 163 000 euroa. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 112 kpl ja haettu avustussumma oli 1 944 500 euroa.

Vuonna 2018 Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi Varsinais-Suomeen yhteensä 106 000€ euroa avustuksia rakennusperinnön hoitoon 31 eri hakijalle.  Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 81 kpl, joista valtakunnallisesti merkittäville alueille sijoittui 30 kohdetta. Avustusta myönnettiin mm. Uudenkaupungin ”Jussilan talon” ikkunoiden korjaukseen, Muurlan kotiseutuyhdistyksen riihen katon korjaukseen sekä Koski TL:ssä sijaitsevan vanhan pajan katon korjaukseen. Satakuntaan puolestaan myönnettiin 53 000 euroa avustuksia rakennusperinnön hoitoon 15 eri hakijalle. Määräaikaan mennessä tuli 31 hakemusta, joista 10 sijoittui valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön. Hoitoavustusta myönnettiin esimerkiksi Viikkalan koulun sekä Tulkkilan Juustolan peltikattojen korjaukseen.

Avustuksia myönnetään korjauksiin, joissa edistetään kulttuurihistoriallisten tai maisemallisesti arvokkaiden rakennusten säilymistä. Yleisimmät käyttökohteet ovat katon, ikkunoiden ja julkisivujen korjaukset. Korjaustyö tulee tehdä siten, että rakennuksen alkuperäinen luonne ja ominaispiirteet sekä historiallinen aitous säilyvät ja rakennusosien tarpeetonta uusimista välttäen. Jokainen kohde on kuitenkin yksilöllinen, joten laajoissa korjauksissa tarvitaan usein asiaan perehtynyttä suunnittelijaa. Alueella Varsinais-Suomen maakuntamuseo ja Satakunnan museo toimivat korjaustöiden antikvaarisina asiantuntijoina valvoen, että työ täyttää avustusehdot.

ELY-keskuksen vuoden 2019 avustusten hakuaika on jatkuva ja se päättyy 30.11.2018

Avustuksen hakulomake ja ohjeet:
Rahoitus ja avustukset – Ympäristövastuualue (www.ely-keskus.fi)
Museovirasto myöntää myös rakennusten entistämisavustuksia ja tiedottaa hakuajoista syksyllä.

Tietoa hyvistä korjaustavoista: Korjauskortit (www.museovirasto.fi)
Yleistä tietoa kulttuuriympäristöstä: www.kulttuuriymparistomme.fi

Lue lisää kulttuuri- ja rakennusperinnön vaalimisesta Itämeren pienissä maailmanperintökaupungeissa tästä.