kiertotalous

Etusivu / Postit "kiertotalous"
Satakunta ilmastotalkoissa – kaasutalousseminaari 4.2.

Satakunta ilmastotalkoissa – kaasutalousseminaari 4.2.

Satakunta ilmastotalkoissa –kaasutalousseminaari

Aika: 4.2.2019 klo 12.30
Paikka:
Länsirannikon Koulutus Oy Winnova, auditorio Wälkky
Tiedepuisto 3, Pori (Karttalinkki)
Järjestäjät: Satakuntaliitto, Prizztech Oy, Satakunnan kauppakamari ja Rauman kauppakamari

Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjataan toimia, joilla Suomi saavuttaa hallitusohjelmassa sekä EU:ssa sovitut tavoitteet vuoteen 2030 ja etenee johdonmukaisesti kohti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80−95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Satakunnassa ilmastotalkoot ovat jo käynnissä. Seminaarin tavoitteena on esittää Satakunnan keskeisille elinkeinoelämän toimijoille ja sidosryhmille konkreettisia toimenpiteitä, joilla pienennetään Satakunnan kasvihuonekaasupäästöjä.

>> Lue lisää

Kustannustehokasta kalustekierrätystä Turussa

Kustannustehokasta kalustekierrätystä Turussa

Turun kaupunki on vastannut Arkea Oy:n Tavarat kiertoon -haasteeseen Ympäristö Nytin Haasteareenalla.

SAMSUNG CSC
Järjestelmässä olevista huonekaluista koottu mallikokoustila Työkeskuksen kuvauspisteellä.

Turku on kehittänyt tavaroiden tehokkaamman hyödyntämisen mahdollistavan kierrätysjärjestelmän, jonka avulla pidennetään kaupungin irtaimiston, esimerkiksi toimistokalusteiden, käyttöikää.

Suurilla organisaatioilla kuten kaupungeilla ja kunnilla haasteena on, että hyvää ja käyttökelpoista tavaraa päätyy poistoon siksi, että sille ei nopeasti löydy muuta käyttökohdetta. Ongelmia aiheuttaa myös se, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Varastoissa saatetaan säilyttää käyttökelpoista irtaimistoa, mutta varastojen hoito ja inventointi eivät ole ajan tasalla, joten niiden sisältöä ei tarkkaan tunneta, tai niistä ei tiedetä yleisesti koko organisaation sisällä. Tällöin on mahdotonta löytää sopivaa irtaimistoa yksikön käyttöön, kun tarve ilmenee.

Turun Tavarat kiertoon -kierrätysjärjestelmä ratkaisee saavutettavuuden ongelman

– Järjestelmä sisältää internetsivuston, jolle kaikki käytettävissä oleva irtaimisto on koottuna nähtäväksi sekä mobiiliapplikaation, jolla ylimääräisen irtaimiston lisääminen sivustolle on helppoa, kertoo tuotantopäällikkö Ari Laaksonen Turun kaupungilta.

Sivusto toimii kuin mikä tahansa verkkokauppa, eli tarpeellisen tuotteen osuessa kohdalle sen voi tilata suoraan sivuston kautta omaan yksikköön. Tilauksen yhteydessä tuotteelle tilataan myös kuljetus.

Huonekalujen ja muun irtaimiston lisäksi Tavarat kiertoon -järjestelmässä on oma osionsa askartelukäyttöön tarkoitetuille materiaaleille.

– Askartelumateriaalien omalle sivulle on koottu materiaaleja, joita voidaan uudelleenkäyttää muuhun kuin alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa. Nämä materiaalit, toisin kun kiertoon tarkoitetut tavarat, poistuvat järjestelmästä pysyvästi tilaushetkellä, valottaa Laaksonen.

SAMSUNG CSC
Tavarat kiertoon -järjestelmän varaston ylläpitoa.

Tavarat kiertoon -sivusto on ainoastaan kaupungin sisäiseen käyttöön

Sivustoon ei pääse kaupungin ulkopuolisesta verkosta. Irtaimiston käyttöä tehostamalla voidaan välttyä turhilta ostoilta ja poistoilta ja näin saavutetaan säästöjä sekä taloudellisessa että ekologisessa mielessä.

Tavarat kiertoon -järjestelmä toimii Turussa Työllisyyspalvelukeskuksen alla, joten sen avulla saadaan myös luotua mielekkäitä työtehtäviä kuntouttavaan työtoimintaan.

Järjestelmää kehitetään edelleen siitä kiinnostuneiden kuntien kanssa

Tavarat kiertoon -järjestelmän kehitys aloitettiin jo vuonna 2015. Sitä on kehitetty projektimuotoisesti vuoteen 2018 asti.

– Järjestelmä on tuotu nyt kiinteäksi osaksi kaupungin toimintoja. Vuoden 2019 aikana Tavarat kiertoon -järjestelmää kehitetään edelleen yhteiskehittämismallin avulla, jolloin kehitystoimintaan pääsevät mukaan myös muut järjestelmästä kiinnostuneet kaupungit ja kunnat, kertoo Ari Laaksonen jatkosuunnitelmista.

Malli on kaikkien käytettävissä

Alusta irtaimiston tehokkaalle kierrolle on nyt luotu ja enää se tarvitsee vain ottaa käyttöön.

– Kaikki Turun toteuttaman Tavarat kiertoon -järjestelmän osat on luotu avointa lähdekoodia käyttäen. Kuka tahansa voi siis ottaa vastaavan järjestelmän käyttöönsä ja rakentaa juuri omiin tarpeisiinsa sopivan kierrätysjärjestelmän Turun mallin pohjalta, Ari kannustaa.

– Turku on jo kutsunut kaupunkeja ja kuntia mukaan kierrätystalkoisiin ja lisää mahtuu mukaan!

Ympäristö Nyt -haasteareena on osa Lounais-Suomen ympäristöohjelman toteuttamista. Areenalla opimme toisiltamme ja kehitämme toimintamalleja, joilla rakennetaan kestävää Lounais-Suomea.

>> Turun kaupungin haastevastaus

Kahdeksan kuntaa ravinnekierrätyksen esimerkkialueiksi

Kahdeksan kuntaa ravinnekierrätyksen esimerkkialueiksi

ranku pieni kuvaRANKU 3 -hanke järjesti lokakuussa pienille ja keskisuurille kunnille avoimen kisan osallistumiseksi hankkeeseen. Hakuaika oli lyhyt, mutta siitä huolimatta saatiin kahdeksan erinomaista hakemusta. Hankkeen ohjausryhmä päätti, että kaikki määräajassa halukkuutensa ilmoittaneet kunnat otetaan esimerkkikunniksi hankkeeseen. Mukaan valitut kunnat ovat: Asikkala, Forssa, Ii, Kaarina, Marttila, Orimattila, Parainen ja Ylivieska.

Hankkeen aikana esimerkkikunnille laaditaan selkeät niiden ominaispiirteet huomioivat askeleet ravinnekierrätystoimenpiteiden toteuttamiseksi ja hanke tukee kuntia konkreettisten toimenpiteiden käynnistämisessä. Tavoitteena on myös lisätä kuntien välistä ravinteiden kierrätyksen ja kiertotalouden yhteistyötä, yrittäjyyttä ja uusia rohkeita avauksia. Esimerkkikuntien toimenpiteistä ja kehittämistyön etenemisestä tiedotetaan valtakunnallisesti.

Hakemuksen lähettäneet kunnat haluavat olla kiertotaloudessa edelläkävijöitä myös ravinteiden kierrätyksen osalta. Kuntien hakemuksissaan ilmoittamat haasteet ovat osittain yhteisiä, mutta esille nostetuissa kehittämistarpeissa näkyy vahvasti myös kuntien erityispiirteet. Hankkeessa oli tavoitteena saada mukaan elinkeinorakenteeltaan ja ravinteiden kierrätyksen haasteiltaan erilaisia kuntia esimerkkikunniksi ja valittu kuntajoukko sopii erinomaisesti tähän.

Tärkeimpinä tavoitteina kunnat nostivat esille vesiensuojelullisia tavoitteita ja yhteistyön sekä koordinoinnin lisäämistä eri toimijoiden välillä. Pitkät välimatkat niin maalla kuin vesialueillakin nähtiin haasteena, johon pitäisi löytää kustannustehokkaita ratkaisuja. Myös maatalousalueiden ravinteiden kierrätyksen ja vesienhoidon tavoitteiden yhdistämisen sekä taajamien ja teollisuuden ravinteiden kierrätykseen halutaan kunnissa tarttua ja panostaa ja kunnan sekä yritysten yhteistyötä ravinnekierrätyksessä halutaan lisätä. Etenkin kasvavilla kaupunkialueilla halutaan ottaa ravinteiden kierrätys paremmin huomioon jo aluesuunnittelussa. Yleisesti todettiin, että kunnissa tarvitaan lisää konkreettista tietoa ravinteiden kierrätyksestä, jotta ravinteet tunnistetaan resurssiksi muuallakin kuin maataloudessa.

Konkreettinen työ kunnissa alkaa vuoden 2019 alussa ja parhaillaan valmistellaan kuntien kanssa, miten kunnat hankkeeseen sitoutuvat ja mitä konkreettinen ravinnekierrätystyö missäkin esimerkkikunnassa tarkoittaa.

Lue lisää > Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uutiskirje 9/2018

Ravinteiden kierrätyksen hankkeet kiertueella

Ravinteiden kierrätyksen hankkeet kiertueella

Ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeet tuloskiertueella marras-tammikuussa, tule mukaan!

Kuinka ravinnekierrätyksellä edistetään puhtaita vesiä ja alueellista elinvoimaa? Miten sivuvirroista jalostetaan jätteen sijasta arvotuotteita? Ravinteiden kierrätyksen ja vesiensuojelun kärkihankkeessa on kolmen vuoden aikana käynnistetty yhteensä yli sata toimenpidettä ja kokeilua. Tule Lahteen, Seinäjoelle ja Joensuuhun kuulemaan mitä on saatu aikaan!

Juha Sipilän hallitus on panostanut ravinteiden hyötykäytön tehostamiseen kiertotalouden kärkihankkeiden kautta yli 30 miljoonaa euroa. Tavoitteena on vähentää vesistöjen rehevöitymistä, vahvistaa omavaraisuutta ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tuloskiertueella esitellään rahoitettujen hankkeiden tuloksia, ja edistetään alueellista yhteistyötä.

Potkua alueelliseen kiertotalouteen ja vesienhoitoon

Kärkihankkeen tiimoilta eri alojen toimijat jalostavat lannasta ja muista eloperäisistä sivuvirroista arvotuotteita kuten energiaa, lannoitteita, kasvualustoja ja maanparannusaineita. Rahoituksen avulla puhdistetaan myös vesiä uusien menetelmien avulla niin maalla kuin kaupungeissa. Yhteistyön, uusien ideoiden ja kokeilujen kautta syntyy liiketoimintamahdollisuuksia.

”Tapahtumissa pääset kuulemaan innovaatioita kehittävien yritysten kokemuksia ja verkostoitumaan aihekohtaisissa keskusteluissa. Hanketorilla kohtaat käytännön tekijät. Aiheita löytyy lannoitetuotannosta ja lannan käsittelystä kuntapolitiikkaan sekä purokunnostuksesta kuormituksen mallintamiseen. Tule mukaan!”, projektipäällikkö Arja Nykänen ympäristöministeriöstä kehottaa.

Tilaisuuksien tarkemmat ohjelmat ja ilmoittautuminen:

Kiertueen järjestävät yhteistyössä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kärkihankkeet. ELY-keskukset ympäri Suomea ovat alueellisina asiantuntijoina tärkeitä kärkihankkeiden edistäjiä ja mahdollistajia. Lahdessa isäntänä toimii Hämeen ELY-keskus, Seinäjoella Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Joensuussa Pohjois-Karjalan ELY-keskus. ELY-keskukset ovat myös monissa hankkeissa mukana.
>> ELY-keskus

 

Uuteenkaupunkiin kestävä kohtaamispaikka

Uuteenkaupunkiin nousee kestävä kohtaamispaikka asukkaille

Uuteenkaupunkiin rakennetaan uudenlainen liikunnan ja oppimisen monitoimitalo. Noin 20 000 neliön sivistys- ja hyvinvointikeskus tulee kattamaan oppimisen koko polun varhaiskasvatuksesta yhtenäiskouluun ja lukioon saakka. Vapaan sivistyksen toiminta ja musiikkiopisto täydentävät kokonaisuutta.

Talosta rakentuu myös monimuotoinen liikuntapaikka, johon kuuluvat monitoimihalli ja uimahalli. Laaja ulkoliikunnan alue jatkaa talon toimintoja ympäröivään luontoon.

”Meille on tärkeää, että tiloja voidaan jakaa ja käyttää yhdessä usean toimijan kesken. Näin säästetään rakennusmateriaaleja ja saadaan laskettua talon käyttökustannuksia. Tällä hetkellä monet koulurakennukset seisovat tyhjillään lähes puolet vuodesta. Tavoittelemme tilojen tehokasta käyttöä myös iltaisin ja viikonloppuisin”, projektipäällikkö Marko Kivistö Uudestakaupungista sanoo.

Työn, oppimisen ja luovuuden talo

Talossa voi kuka tahansa järjestää esimerkiksi taidenäyttelyn, musiikkitilaisuuden tai festivaalin. Tiloja voivat hyödyntää vaikkapa erilaiset yhdistykset ja yritykset mutta myös yksityishenkilöt. Tilat suunnitellaan helposti muunneltaviksi, jotta rakennus pysyisi käyttökelpoisena pitkälle tulevaisuuteen. Tilojen varaaminen tulee tapahtumaan esimerkiksi käyttäjäystävällisellä mobiiliaplikaatiolla. Varaamisen helppous parantaa talon korkeaa käyttöastetta.

”Maailma muuttuu nopeasti. Tulevaisuudessa meille voi tulla eteen uusia tarpeita, joita emme osaa nyt edes ennustaa. Pienet yritykset tarvitsevat joustavia tiloja ja palveluita muiden toimijoiden kohtaamiseen. Virtuaalitodellisuus tuottaa aivan uusia tarpeita harrastustoiminnan kentälle”, Kivistö sanoo.

”Ihmisten kohtaaminen on yhtä tärkeää kuin tilojen yhteiskäyttö. Aulatilassa uimahallin käyttäjä kohtaa tietotekniikkakurssilaisen ja ammattilaispuuseppä alan opiskelijan. Näin ihmiset oppivat toisiltaan ja harrastus- ja opiskelumahdollisuudet tulevat kaikille näkyviksi”, Kivistö jatkaa.

Tavoitteena energia- ja materiaalitehokkuus

Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskus on hankesuunnitteluvaiheessa ja tarkempi suunnittelu alkaa toden teolla vuoden 2019 alussa. Projektissa on tavoitteena noudattaa ympäristöministeriön vihreän rakentamisen linjauksia. Näin ollen tilojen suunnittelussa huomioidaan yhtä lailla kiertotalous, estetiikka kuin saavutettavuus. Toiminnassa taas painotetaan ympäristökasvatusta ja -viestintää.

”Tutkimme mahdollisuutta käyttää mahdollisimman paljon kierrätettyjä ja uusiomateriaaleja esimerkiksi kalusteissa ja sisustuselementeissä. Talon päämateriaalia ei vielä ole päätetty, mutta yksi varteenotettava vaihtoehto on puu, joka on hiilensidonnan kannalta erittäin kestävä vaihtoehto. Puiset osat ovat myös helposti korjattavissa”, Kivistö kertoo.

Pääenergialähteenä monitoimitalossa tulee olemaan lähes päästötön kaukolämpö, joka tuotetaan Uudessakaupungissa teollisuuden hukkalämmöstä ja hakkeesta. Täydentävinä energiaratkaisuina voidaan käyttää aurinko- ja maalämpöä. Tarkoituksena on mitata rakennuksen kokonaishiilijalanjälki, joka ottaa huomioon talon koko elinkaaren.

”Näyttäisi siltä, että rakennuksen energiankulutuksen kannalta on odotettavissa erittäin hyvä tulos. Laskelmia ja tavoitteita tarkennetaan parhaillaan yhdessä Suomen ympäristökeskuksen Kiihdyttämö-hankkeen kanssa. Tämän kaltaiseen pilottiprojektiin vaadittavaa osaamista olisi vaikea löytää meiltä kunnasta tai rakennuttajalta, joten asiantuntija-apu on todella tarpeen”, Kivistö sanoo.

Askel kohti rakentamisen kiertotaloutta

Rakentamisessa päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi rakennusmateriaalit on valittava viisasti, sillä rakennusten käyttöikä on vuosikymmeniä. Julkisen rakentamisen arvo Suomessa on lähes 7 miljardia euroa vuosittain, joten siihen sisältyy merkittävä mahdollisuus edistää kiertotaloutta ja vähähiilisiä ratkaisuja. Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskus on ensimmäisiä todella suuren mittakaavan ekologisia rakennushankkeita Suomessa ja vie osaltaan uusia kestäviä rakentamisen käytäntöjä eteenpäin.

”Olemme tarkoituksella asettaneet hankkeelle erittäin korkeat tavoitteet, sillä rakentamisen maailmassa realiteetit tulevat aina vastaan. Uudet ratkaisut on tuotava mukaan pienin erin”, Kivistö sanoo.

”Koen niin, että ympäristöasioista on tullut kaikkien yhteinen huolenaihe. Se, miten muotoilijat, suunnittelijat ja arkkitehdit osaavat ottaa ympäristön ja kiertotalouden huomioon, on tärkeä kysymys. Esimerkiksi käyttöesineiden muotoilussa kiertotalous etenee nopeastikin ja nyt on tärkeää laajentaa ajattelumaailma myös rakennuksiin.”

Julkisten hankintojen vähähiilisyys- ja kiertotalouskiihdyttämö on hanke, joka liittää vähähiilisyyden ja kiertotalouden tavoitteet julkisiin hankintoihin ja arvioi niiden elinkaarenaikaisia hyötyjä hankintojen suunnitteluvaiheessa. Hanketta vetää Suomen ympäristökeskus ja rahoittaa Sitra. Hankkeessa tehdään yhteistyötä KL-Kuntahankinnat Oy:n kanssa.

> materiaalitkiertoon.fi (circwaste)

Typpeä talteen tulevaisuuden biokaasulaitoksella

Turun Sanomat 28.11.2018

Gasum  investoi Topinojan biokaasulaitoksen modernisointiin. Sen myötä kierrätysjätteen sisältämät ravinteet saadaan tehokkaammin talteen.

Typpeä sisältävälle ammoniakkivedelle on paljon loppukäyttäjiä. Topinojan laitoksen omistava Gasum on sopinut ammoniakkiveden kierrätyksestaä Algol Chemicalsin kanssa.

TS_28-11-2018a

Ympäristö Nyt -uutisviesti 3/2018

Tuoreimmassa uutisviestissä seuraavat aiheet:

  • Resurssitehokkuutta rakentamiseen ja asumiseen
  • Materiaalivirrat kartalle ja kiertoon
  • Valtionavustukset haettavana
  • Tuorlassa vietettiin onnistunut iltapäivä
    • Koulujemme lähivedet -toiminnalla jo yli 80 toteuttajaa

>> Ympäristö Nyt -uutisviesti 3/2018

Tilaa uutisviesti sähköpostiisi: info@ymparistonyt.fi

Ravinteet kiertoon, vesistöt kuntoon – katso videoilta miten!

Millaista voisi olla todellinen tehomaatalous? Miten ravinneviisaus toteutuu vakkasuomalaisen viljelijän tilalla? Mitä tulevat viljelijät ajattelevat ammatistaan? Miten toimii kansainvälisiä palkintoja voittanut jäteveden käsittelyn innovaatio? Katso videoilta nämä ja muut ravinteiden kierrätystä ja vesiensuojelua edistävät esimerkit!

Kestävää ravinteiden käyttöä käsittelevissä videopätkissä kerrotaan, miten kiertotalous ja vesiensuojelu etenevät kustannustehokkaasti. Videoilta näet myös katsauksen, millaisiin toimenpiteisiin Maaseutuohjelman ja hallituksen kiertotalouden kärkihankkeen rahoituksia käytetään.

Kaikki virrat hyödyksi ja käyttöön

Lanta on merkittävin Suomessa muodostuva ravinnerikas sivuvirta. Videoilla käytännön tekijät kertovat, miten lannan ravinteet saadaan tehokäyttöön maatilojen ja elinkeinojen yhteistyötä parantamalla, kuivike- ja lämmön talteenoton innovaatioilla sekä erilaisia kierrätysravinnetuotteita kehittämällä.

Todellista tehomaataloutta esittelevät Qvidjan tilan viljelijät, jotka pyrkivät hyödyntämään kaikki viljelyssä muodostuvat sivuvirrat ja energian. ”Täytyy katsoa pintaa syvemmälle”, pohtivat puolestaan HAMKin ja Novian maatalousalan opiskelijat Tulevaisuuden maanviljelijät -videolla, ja vehmaalainen viljelijä jakaa omat kestävän viljelyn vinkit.

Ravinteet kiertoon -videoilla esitellään myös uusikaupunkilainen ruuantuotannon symbioosi, yhdyskuntien jätevesien typen ja fosforin talteenoton innovaatio sekä arjen vinkkejä, jotka auttavat vähentämään Itämeren rehevöitymistä.

Kaikki videot hakusanalla YouTubesta ”Ravinteet kiertoon”

Videot on tuotettu Luonnonvarakeskuksen Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hankkeessa, joka jakaa tietoa ravinteiden kierrätyksestä ja kiertotaloudesta. Hanke on osa hallituksen kiertotalouden kärkihankekokonaisuutta.

Katso videot:

>> Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uutiskirje

Materiaalivirrat kartalle ja kiertoon

Materiaalivirrat kartalle ja kiertoon

Mitä jos näkisit kartalla, miten kauas yhteiskunnan jätteet päätyvät ja mitä niille tapahtuu? Vähentäisikö se jätteen määrää tai löytyisikö jätteille parempi hyödyntämistapa?

Varsinais-Suomen ELY-keskus toteuttaa YLVA-tietokannan tietojen perusteella materiaalivirtavisualisointeja, siis Suomen jätevirtoja kartalla. Virtavisualisoinnit auttavat hahmottamaan konkreettisesti Suomen jätevirtojen kulkua sekä niiden määrää.

Tieto edistää materiaalien uudelleenkäyttöä: liikkuuko Suomen teillä esimerkiksi tarpeeksi muovia, jotta sitä voitaisiin prosessoida uudelleenkäyttöä varten useammassa paikassa? Mitä mahdollisuuksia ylijäämätekstiilit voivat tarjota? Viedäänkö jokin materiaali ulkomaille prosessoitavaksi, kun sitä voitaisiin hyödyntää myös kotimaassa? Tiedot on tarkoitettu niin julkisten organisaatioiden kuin yritystenkin käyttöön ja niitä toteutetaan pyynnöstä.

Syntyva_lahteva_biohajoava_17.10

YLVA-tietokanta sisältää ELY-keskusten valvomien ympäristöluvan alaisten laitosten tiedot, jatkossa myös kaupunkien valvomat laitokset. Näin ollen osa jätteistä jää väistämättä tarkastelun ulkopuolelle, mutta valtaosassa jakeita suurin osa jätteistä kulkee luvanvaraisten laitosten kautta ja näin tilastoituu YLVA:an.

Visualisoinnit toteutetaan osana Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa –hanketta. Hankkeessa luodaan lisäksi julkiselle sektorille kiertotalouden toimintamalleja sekä parannetaan yritysten toimintamahdollisuuksia kiertotaloudessa. Hankkeesta lisää sekä alustavat materiaalivirtavisualisoinnit löytyvät hankkeen verkkosivuilta.

Lisätiedot:
Olli Hakala, erityisasiantuntija
olli.hakala (a) ely-keskus.fi
puh. +358 50 396 2950

>> Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa -hanke

>> Hankkeen blogi

 

 

Miten Suomi siirtyy kiertotalouteen?

Miten Suomi siirtyy kiertotalouteen?

Vaikuta kiertotalouden tiekarttaan 2.0

Kerro näkemyksesi, miten Suomen kannattaisi siirtyä kiertotalouteen! Kiertotalouden tiekarttaan 2.0 liittyviä luonnoksia voi kommentoida 25.10.-11.11.2018 välisenä aikana otakantaa.fi-palvelussa.

Kiihtyvä ilmastonmuutos, luonnon köyhtyminen ja luonnonvarojen ylikulutus osoittavat, että tarvitsemme kiertotaloutta enemmän kuin koskaan ennen. Taloutemme ja siihen kytkeytyvien kulutustapojemme on muututtava nopeasti – mutta miten? Millaiset kansalliset tavoitteet auttavat muuttamaan arjen kulutustottumuksia kestävämmiksi? Entä millaisia toimia tarvitaan, jotta yhä useampi yritys siirtyisi kiertotalousbisnekseen?

Maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta ”Kierrolla kärkeen: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025” julkaistiin Sitran johdolla vuonna 2016. Kaksi vuotta myöhemmin on aika arvioida tiekartan etenemistä, nostaa kunnianhimon tasoa ja päivittää sisällöt muuttuneen maailman tarpeisiin.

”Suomella on maailmanluokan mahdollisuus siirtyä ensimmäisten joukossa kestävään talouteen, jossa hyvinvoinnin rahoitus on turvattu ympäristöstä huolehtien. Kiertotalouden tiekartassa vuonna 2016 asetetut kansalliset tavoitteet ja toimet vaativat päivittämistä, jotta Suomi voi siirtyä kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä”, toteaa Sitran kiertotalouden asiantuntija Laura Järvinen.

Sitra on julkaissut alustavat luonnokset kiertotalouden tiekartan tavoitteista ja toimenpiteistä sekä niiden pohjalla olevasta kiertotalouden tilannekuvasta Suomessa. Luonnokset pohjautuvat syksyn aikana Sitran ja Deloitten toteuttamiin taustaselvityksiin, vaikuttaja- ja asiantuntijahaastatteluihin sekä kaikille sektoreille suunnattuihin työpajoihin.

”Haastamme kaikki mukaan kommentoimaan, sillä kiertotaloudessa on kyse perustavanlaatuisesta muutoksesta siinä, miten yhteiskuntamme toimii. Muutokseen tarvitaan meitä kaikkia: niin yrityksiä, hallintoa kuin kansalaisia. Kyseessä on koko Suomen tiekartta kiertotalouteen”, korostaa Järvinen.

Lue ja kommentoi kiertotalouden tiekartta 2.0 -luonnosta 25.10.-11.11.2018 välisenä aikana otakantaa.fi-palvelussa täällä.

Sitra käy kaikki saamansa kommentit huolellisesti läpi ja tarkentaa niiden pohjalta kiertotalouden tilannekuvaa sekä laatii niitä hyödyntäen tiekartan lopullisen version. Tiekartan luonnosversion kommentteja ei kuitenkaan automaattisesti sisällytetä lopulliseen tiekarttaan. Päivitetty tiekartta julkistetaan alkuvuodesta 2019.

Lue lisää > Sitra