kiertotalous

Etusivu / Postit "kiertotalous"

Ravinneneutraali kunta -loppuraportti

Ravinneneutraali kunta -toimintamalli kehitettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoimassa RANKU -hankkeessa vuosina 2015 – 2017.  Hanke oli osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ns. Raki-ohjelmaa.

Työ jatkuu ELY-keskuksessa ja kunnissa yhdessä muiden sidosryhmien kanssa. Parhaillaan on auki mm. ympäristöministeriön hankehaku, jossa yhtenä teemana on Ravinneneutraali kunta -konseptin levittäminen ja käyttöönotto uusilla alueilla.

RANKUn loppuraportti kuvaa ravinneneutraalin kunnan ominaisuuksia ja toimenpiteitä sen toteuttamiseksi.

> Ravinneneutraali kunta –hankkeen loppuraportti 

> Ravinneneutraali kunta -verkkosivut

> Ympäristöministeriön hankehaku

Ympäristöministeriö etsii hankkeita parantamaan vesien ja Itämeren tilaa

Ympäristöministeriö etsii hankkeita, jotka edistävät ravinteiden kierrätystä sekä parantavat vesien ja Itämeren tilaa. Haun ensimmäinen vaihe on avoinna 9. helmikuuta saakka.

Haussa etsitään hankkeita, jotka toteuttavat Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelman tai Vesien ja merenhoidon kärkihankkeen tavoitteita. Kaksivaiheisessa hakuprosessissa hakijat esittelevät ensin hankeidean, joista parhaat valitaan jatkovalmisteluun.

Hallituksen kärkihanke logo fi lila RGB SaaRaRavinnekierrätysohjelmassa haetaan ensisijaisesti seuraaviin teemoihin liittyviä hankkeita:

  1. Jätevesipohjaisten turvallisten kierrätyslannoitteiden kehittämisen ja käyttöönoton edistäminen.
  2. Sivuvirtojen hyötykäyttö ravinnekierrätyksessä.
  3. Ravinneneutraali kunta -konseptin levittäminen ja käyttöönotto uusilla alueilla.
  4. Innovatiiviset menetelmät ravinnekierrätyksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa

Vesien- ja merenhoidon hankkeilta toivotaan ensisijaisesti toimia ravinteiden ja haitta-aineiden vesistökuormituksen vähentämiseksi ja estämiseksi. Hankehaussa etsitään konkreettisia, innovatiivisia ja monistettavia ja/tai liiketoimintapotentiaalia omaavia vesienhoidon toimia ja toimintamalleja. Osana hankkeita voidaan toteuttaa myös konkreettisia toimia tukevaa kehittämistä, viestintää, verkostoitumista ja selvityksiä. Näiden lisäksi hakijoilta toivotaan hankeideoita seuraavista teemoista:

  1. Valuma-alueen vesitalouden hallintaan liittyvät kokonaisuudet, jotka voivat sisältää mm. uusia luonnonmukaisia menettelytapoja maa- ja metsätalouden valumavesien sekä hule- ja tulvavesien hallintaan. Hankkeiden toivotaan perustuvan kokonaiskuvaan tarvittavien toimenpiteiden vaikuttavuudesta sekä ymmärrykseen eri sektorien välisen yhteistyön tarpeesta.
  2. Taloudellisesti kannattavien hoitokalastusmallien kehittäminen ja jalkauttaminen osana kokonaisvaltaista vesienhoitoa ja vesistöihin kertyneiden ravinteiden kierrätystä.
  3. Haitallisten aineiden (ml. lääkeaineet ja mikromuovit) päästöjen vähentämiseen ja roskaantumisen ehkäisyyn liittyvien menetelmien pilotointi.
  4. Alueellisten vesien- ja merensuojeluorganisaatioiden tai verkostojen rakentaminen ja aktivointi vesien ja Itämerensuojelun toimien edistämiseksi, mukaan lukien sektorien rajat ylittävien verkostojen rakentaminen ja Itämeren alueen verkostojen rakentaminen.

Lue lisää > Ympäristöministeriö

Alueellisen liikkumisen rahoitushaku

Kaisa koulukyytiläinen, Teppo työmatkalainen ja terveysasemalle matkaava Maija kulkevat samalla kyydillä. Digitalisaation myötä helppokäyttöiset liikkumispalvelut ovat saaneet yksityisauton omistamisen tuntumaan vaikealta ja kalliilta. Erilaisia kuljetuksia yhdistellään luontevasti ja helposti, myös tavaralogistiikkaa: paketti voi matkata niin kuljetusfirman mukana kuin kenen tahansa autossa tai pyörän tarakalla. Arkisissa matkoissa pyöräily on valtavirtaa – kiitos hyvien puitteiden, kannusteiden ja terveyshyötyjen.

Edellä kuvattu on vielä kuvitelmaa tulevaisuudesta, mutta ei enää kauaa. Sitra on avannut rahoitushaun, joka pyrkii mullistamaan liikkumisen. Tavoitteena on edistää liikkumisen merkittävää tehostamista ja resurssiviisautta Suomen alueilla ja maakunnissa, pohjautuen eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja uusiin ratkaisuihin. Etsimme liikkumisen uusien toimintamallien ja ratkaisujen kehittäjiä ja käyttöönottajia Suomen eri alueilta.

Rahoitushaku on avoin eri yleishyödyllisille ja julkisille toimijoille, tutkimuslaitoksille, yrityksille ja toimijoiden muodostamille konsortioille.

Alueellisen liikkumisen rahoitushaku on avoinna 27.11.2017 ja 15.2.2018 välisenä aikana. Sitra voi rahoittaa hankkeita korkeintaan elokuuhun 2019 asti.

Mullistakaa alueenne liikkuminen!

#liikenne #kierrollakasvuun

Lue lisää > Sitra

Kiertotaloustietoa kouluopetukseen

Kiertotaloustietoa kouluopetukseen

Logo_300_läpinäktaustaTuorlan maaseutuopistolla järjestettiin Kiertotalous koulumaailmassa -seminaari 16.11.2017.

Opettajille ja muille kasvattajille tarkoitetussa tilaisuudessa pohdittiin alustusten, toimintapisteiden sekä paneelikeskustelun kautta miksi ja miten kiertotalouden tulisi näkyä koulumaailmassa.

Tilaisuuden järjesti Valonia yhteistyössä Varsinais-Suomen Liiton, Lounais-Suomen ympäristökasvatusverkoston sekä CIRCWASTE -hankkeen kanssa.

Lue lisää >> Kiertotalouden tulisi näkyä myös koulumaailmassa (valonia.fi)

Varsinais-Suomessa kiertotaloutta katsotaan kokonaisuutena

materiaalikiertoon.fi, 11.12.2017 Anni Lahtela ja Aleksis Klap         

Tavoitteellinen ja tuloksekas kiertotalouden edistäminen niin maakunnan kuin valtakunnan tasollakin vaatii johdonmukaista otetta toteuttamiseen, tiivistä etenemisen seurantaa sekä mahdollisimman laajaa pohjatyötä ja lähtötilanteen tuntemusta. Vain näin voimme taata, ettemme rakenna tulevaisuuden kiertotalousyhteiskuntaa mututuntumien ja nopeiden voittojen varaan.

Miten asiaa on Varsinais-Suomessa lähestytty?

Johdonmukaisuutta Varsinais-Suomen kiertotaloustyöhön tuo talvella 2017 laadittu alueellinen kiertotalouden tiekartta. Tiekartta itsessään ei alueen toimintaa kehitä vaan se toimii tukityökaluna, toimenpideohjelmana ja jatkuvana muistutuksena siitä, kuinka moninaisesta asiasta on kyse. Keskeistä on laajapohjainen yhteistyö sekä aktiivisten keskusteluyhteyksien ylläpito. Näin laajan kokonaisuuden edistämisessä puhuminen kannattaa aina.

Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaalia erityisesti kiertotalouden näkökulmasta selvitettiin maakunnassa kevään 2017 aikana. Selvityksessä keskityttiin tietoisesti sellaisiin virtoihin, joiden tuotteistamiseen ja käyttöön löytyy jo ratkaisuja.  On tärkeää ratkaista materiaalivirtojen suurien massojen käyttö, jotta myös pienemmistä virroista syntyviä suuremman lisäarvon tuotteita on mielekästä etsiä. Koko ketjun taloudellisuus ja kestävyys ei toteudu kiertotalouden ajattelun mukaisesti, mikäli suurista virroista etsitään vain promillen hyödyntävää kultahippua.

Maatalouden sivuvirrat

Selvityksen mukaan tiedossa olevista suurista materiaalivirroista suurin kiertotalouden potentiaali Varsinais-Suomessa löytyy maatalouden sivuvirroista, joista voitaisiin tuottaa entistä enemmän energiaa ja kierrätysravinteita. Näiden potentiaalien hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi maakuntamme riippuvuutta tuontipolttoaineista ja -lannoitteista.

Maatalouden sivuvirroista tuotetulla biokaasulla voitaisiin korvata noin 13 % alueen henkilö- ja pakettiautoliikenteen tarvitsemasta polttoaineesta. Kierrätysravinteiden hyödyntäminen mahdollistaisi uusien liiketoimintamallien syntymistä sekä lisäisi alueellista omavaraisuutta ja maatalouden kannattavuutta. Kierrätyslannoitetuotannolla voitaisiin korvata viidennes maakunnan typpilannoitteista ja kolmannes fosforilannoitteista. Samalla vähenisivät haitalliset ravinnevalumat Itämereen.

Maakunnassa on intoa kehittää kiertotaloutta sellaisena kuin se onkin – koko yhteiskunnan läpileikkaavana ilmiönä. Sitran Laura Järvinen ja Samuli Laita kysyivät hiljattain, näemmekö kiertotalousvallankumouksen mahdollisuudet esimerkiksi terveyskeskuksissamme, katurakentamisessa tai liikuntapalveluissa.

Varsinais-Suomessa tähän pyritään aktiivisesti. Kiertotalousperiaatteiden mukaan toimiva maakunta on vajavainen, mikäli alueella panostetaan vain niihin aloihin ja teemoihin, joissa on jo draivia sekä olemassa olevaa kiinnostusta. Huomio on jaksettava kiinnittää myös marginaalisilta kuulostaviin toimialoihin, vaikeisiin aiemmin tyssänneisiin kehityslinjauksiin ja niihin teemoihin, joissa kiertotalouskytköstä voi olla äkkiseltään vaikea nähdä. Varsinais-Suomessa kehitetään rinnakkain niin tulevaisuuden kiertotaloutta tukevaa rakentamista, päiväkotilasten ruoka- ja ravinnekiertoymmärrystä, kuntien uusiutuvan energian hankintoja, maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä, kiertotaloutta tukevaa sianlihan tuotantoa, kaupunkikonsernien kalustekierrätystä kuin esimerkiksi Topinpuiston kiertotalouskeskusta.

Lue lisää > materiaalitkiertoon.fi

 

Tiesitkö, että ruokahävikki rehevöittää vesistöjä

Tiesitkö, että ruokahävikki rehevöittää vesistöjä

Ravinteiden kiertoa Saaristomeren matkailukohteissa – SaaRa 2017-2019

Miten yksittäinen matkailija voi vaikuttaa sinilevälauttojen ehkäisyyn ja vesistöjen tilaan? Mikä yhteys on Saaristomeren rehevöitymisellä ja ruokahävikillä? Näihin kysymyksiin tartutaan käytännön toimenpitein hallituksen kärkihankkeen pilottikohteissa Örö, Seili, Nauvo ja Jurmo (eteläinen).

SaaRa-hanke Johanna Mattila_1217Turun yliopiston Brahea-keskuksen tekemän kuluttajakyselyjen (n=133) mukaan 60 % matkailijoista kokee sinilevän ja vesistöjen rehevöitymisen vaikuttaneen negatiivisesti omaan vapaa-ajanviettoon Saaristomerellä. Kuitenkaan suurin osa matkailijoista ei tiedosta oman kuluttajakäyttäytymisen vaikutuksia asiaan. 68 % matkailijoista ei ymmärrä ruokahävikin ja rehevöitymisen välistä yhteyttä.

Tämän vuoksi hankkeessa tullaan panostamaan aktiiviseen viestintään niin matkailijoiden kuin kohteissa työskentelevienkin keskuudessa. Viestinnän avulla kiinnitetään matkailijoiden huomiota omaan kulutuskäyttäytymiseen ja jätteiden lajitteluun, erityisesti ruokahävikin tuomiin haasteisiin saaristokohteissa, joissa jätehuolto on haasteellista ja ympäristö herkkää.

Tavoitteena vähentää ruokahävikkiä kolmanneksella

Ruokahävikki on iso haaste suomalaisessa ruokaketjussa. Kaiken kaikkiaan syömäkelpoista ruokaa menee roskiin 400 miljoonaa kg vuodessa ja noin 450 miljoonan euron arvosta (Luke, Foodspill 2012).

SaaRa -hankkeen keskeisenä tavoitteena on juuri ruokahävikin vähentäminen Saaristomeren pilottikohteissa kolmanneksella. Lisäksi, kehitetään ruokahävikin kompostointia matkailukohteissa ja ennen kaikkea ravinnerikkaan kompostimullan hyödyntämistä erilaisin tuotteistetuin keinoin. Matkailukohteiden ruokahävikin ja biojätteen erilliskeräys on vielä osin puutteellista eikä ravinteita saada hyödynnettyä takaisin kiertoon. Hankkeessa etsitään kestäviä ratkaisuja, joilla voidaan välttää resurssien tuhlaus.

Toimenpiteiden avulla pystytään Saaristomeren keskeisissä matkailukohdekeskittymissä, Örö, Seili, Nauvo ja Jurmo (eteläinen), toteuttamaan ravinteiden kiertoa mahdollisimman tehokkaasti, jotta vältytään matkailun mukanaan tuomalta ravinnekuormitukselta.

Hankkeen toteuttajina ovat Turun yliopiston Brahea-keskus ja Pidä Saaristo Siistinä ry.

Lisätietoja:
Turun yliopiston Brahea-keskus
Johanna Mattila, johanna.mattila@utu.fi ; 040 565 8121
Leena Erälinna; leena.eralinna@utu.fi; p. 040 6847450

Lue lisää >> SaaRa-hanke

turun_yliopisto_cmyk_p SaaRa    PSSry SaaRa

 

Hallituksen kärkihanke logo fi lila RGB SaaRa

 

Kiertotalouden rahoitushaku

Kiertotalouden rahoitushaku

Sitra kannustaa yleishyödyllisiä ja julkisia toimijoita, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä muodostamaan konsortioita ja tekemään yhdessä rohkeita kiertotalousavauksia. Nyt avautuvissa rahoitushauissa etsitään alueellisen liikenteen, synteettisen biologian, korkean lisäarvon peltotuotteiden ja korkean lisäarvon puutuotteiden ratkaisuja.

Rahoitushaku yhdistää julkisille ja yleishyödyllisille toimijoille tarkoitettua hankerahoitusta ja Euroopan komission ryhmäpoikkeusasetuksen mukaista avustusta yrityksille. Mukaan halutaan hyvin monenlaisia tekijöitä, erikokoisia yrityksiä ja julkisia toimijoita, jotka ovat halukkaita tekemään saumatonta yhteistyötä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Siksi haku on suunnattu laaja-alaisille konsortioille.

”Nyt avautuvat uudet rahoitushaut mahdollistavat yritysten tukemisen osana laajempia kokonaisuuksia. Tavoitteena on löytää kiertotaloutta edistäviä yhteistyöhankkeita, jotka ovat myöhemmin skaalattavissa ja joista syntyy uusia, kestäviä käytäntöjä kiertotalouteen”, sanoo projektijohtaja Kari Herlevi Sitrasta.

Ensivaiheessa rahoitushaut kohdistuvat resurssitehokkaan alueellisen liikenteen kehittämiseen, sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntämiseen solujen avulla, lisäarvoa tuottavien puutuotteiden kehittämiseen ja uusien kasvien tuotteistamiseen pellosta pöytään.

Ensimmäiset kiertotalouden rahoitusten hakuajat päättyvät tammi-helmikuussa 2018.

Lue lisää > Sitra

Itämerihaaste 10 vuotta -seminaari 14.12.

Itämerihaaste 10 vuotta -seminaari 14.12.

Itämerihaasteen valtakunnallinen verkostoitumisseminaari

Kestäviä tulevaisuudennäkymiä muuttuvalla merellä – Itämerihaaste 10 vuotta

14.12.2017 HelsinkiItämerihaaste 2017

Tänä vuonna teemana ovat uudet viitekehykset, haasteet ja tavoitteet Itämeri-työssä. Lisäksi esitellään tietysti konkreettisia verkostokumppaneiden toteuttamia Itämeri-ja vesiensuojeluaktiviteetteja. Ohjelmassa on:

  • Kansainvälisiä ja valtakunnallisia tuulia merensuojelussa, esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, ilmastonmuutos, Itämeren uusi tila-arvio sekä Suomen Itämeren alueen strategia ja merenhoidon toimenpideohjelma
  • Tuoreimpia Itämerihaasteen viittä tavoitetta toteuttavia toimia ja hankkeita esimerkiksi ravinnekierron, vedenalaisen melun ja ympäristökasvatuksen saralla
  • Pieni työpaja siitä, millaisia toimintamuotoja ja uusia tavoitteita Itämerihaasteella voisi olla nykyisen toimintakauden (2014-2018) jälkeen

Tilaisuudessa kerrotaan myös kuulumisia tapahtumista ja hankkeista, joissa Itämerihaaste on ollut tänä vuonna mukana, ja osallistujilla on mahdollisuus tuoda omia esitteitä ja materiaaleja jakoon.

Lue lisää > Itämerihaaste

Kestävän rakentamisen seminaari 7.12. Turussa

Kestävän rakentamisen seminaarissa pääset kuulemaan, mitkä muutosvoimat vaikuttavat rakentamisen kehittämiseen tällä hetkellä ja miten kestävä kehitys ja kiertotalous voi toteutua
mm. luonnonmukaisten ja vähäpäästöisten materiaalien käyttöä lisäämällä rakennusteollisuudessa.

Lue lisää > Kestävän rakentamisen seminaari (Facebook)