kiertotalous

Etusivu / Postit "kiertotalous"

Lisää muovipakkausten keräysastioita Varsinais-Suomeen

Muovipakkausten keräyslaatikko löytyy vastaisuudessa yhä useamman taloyhtiön jätehuoneesta

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy vastaa suurimmasta osaa Varsinais-Suomen kuntien jätehuollosta. Yhtiön toimialueella muovipakkauksia kerätään kaikissa yli 20 asunnon taloyhtiöissä, eli pääasiassa kerrostaloissa. Uudessakaupungissa raja on vielä tiukempi, sillä siellä keräysvelvoite koskee kaikkia yli 10 asunnon taloyhtiöitä. Laitilassa ja Loimaalla puolestaan ei ole olemassa vastaavaa määräystä muovijätteen keräämisen pakollisuudesta.

Jätelain mukaan vastuu muovipakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä on jätteen tuottajilla eli esimerkiksi tuotteita pakkaavalla teollisuudella. Lainsäädäntö ei velvoita tuottajia järjestämään pakkausten keräystä kiinteistöillä, mutta kunnan tai alueella toimivan jätehuoltoyrityksen kautta on mahdollisuus järjestää täydentävää keräystä asuinkiinteistöillä. Kunnat järjestävät keräyksen kunnallisten jätehuoltomääräysten kautta kiinteistöille vapaaehtoisena tai pakollisena.

Taloyhtiön hallituksella on viimeinen sana sanottavanaan jätehuoneen eri pöntöistä

Jätehuoneen keräysastioihin tehdään muutoksia taloyhtiön hallituksen päätöksellä. Yksittäinen asukas voi ottaa asian esille taloyhtiön kokouksessa ja edistää asiaa hallituksen päätöksen kautta. Muovipakkausten erilliskeräys ei kuitenkaan ole mahdollista kaikissa kunnissa. Käytännön tasolla jätehuone voi olla niin täynnä, ettei sinne mahdu enempää keräysastioita. Yleensä yksi sekajäteastia korvataan tälloin muovinkeräyastialla. Sekajätteen määrä vähenee huomattavasti, kun taloyhtiössä aletaan kierrättää myös muovipakkaukset. Osassa kunnista lajitteluvelvollisuus on jätehuoltomääräyksissä, jolloin muovinkeräysastia on pakollinen.

Vinkkilista taloyhtiön jätehuollon järjestämiseen

  • Perehdy kunnan jätehuoltomääräyksiin ja järjestä erilliskeräykset määräysten mukaisesti
  • Kysy asukkailta, mitä jätelajeja haluttaisiin lisäksi kerätä, ja selvitä palveluntarjoajalta mahdollisuudet täydentää taloyhtiön erilliskeräystä
  • Hanki riittävän kokoiset jäteastiat, mitoita ne oikein ja suunnittele tyhjennysvälit jätehuoltomääräyksiä noudattaen
  • Helpota tyhjennystapahtumaa jätepisteen hyvällä suunnittelulla
  • Tee yhteistyötä asuinalueesi kiinteistönomistajien kanssa esimerkiksi järjestämällä yhteinen keräyspiste
  • Opasta asukkaita lajittelusta jatkuvasti – esimerkiksi muovipakkaukset tulee kierrättää puhtaina
  • Pidä taloyhtiön jätepiste siistinä

Lue lisää

> Muovipakkausten keräysastiat yleistyvät Varsinais-Suomessa (yrittäjälehti.fi)

 

Valonian tuorein uutiskirje

Lue Valonian uusin uutiskirje

Aiheina:

  • Harrastetaksin toimintamahdollisuuksia selvitetään Turun seudulla
  • Energiayrityksiä etsitään saman pöydän ääreen kuntien kanssa
  • Terveellisempi liikenneympäristö suunnitellaan yhdessä
  • Virtavesikunnostukset käyntiin talkoohengessä
  • Asukkaat aktivoituneet – jätevesineuvojilla vilkas kesä
  • Taloyhtiön energiaremonteissa maltti kannattaa
  • Lähde mukaan jalostamaan avointa virkistysdataa hyötykäyttöön
  • Hajajätevesiristeilyllä tiivistetään alan yhteistyötä

Lue lisää > Valonian uutiskirje – elokuu 2018

Rahoitusta ravinteiden hyötykäytön innovaatiolle

Onko sinulla idea menetelmästä, jolla biomassoissa olevat ravinteet saataisiin uudelleen kiertoon ja hyötykäyttöön? Hae rahoitusta pilotointiin!

Hallituksen kiertotalouden kärkihankkeisiin kuuluvan Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman viimeinen hakukierros päättyy 1.10. Valtakunnallinen ohjelma on suunnattu erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ravinteiden kierrätystä edistävään kehittämistoimintaan. Tukea voidaan tietyin edellytyksin myöntää myös esimerkiksi ammattikorkeakouluille, tutkimuslaitoksille tai yhdistyksille.

Tukea voidaan myöntää ravinteiden kierrätystä edistävään prosessikehitykseen, kierrätyslannoitevalmisteiden tuotekehitykseen ja tuotantoon, biomassoista peräisin olevien tuotteiden jalostusasteen nostamiseen sekä digitaalisten tai logististen palveluratkaisujen kehittämiseen.

– Rahoitusta myönnetään uusille, käytännönläheisille ja yrityslähtöisille kehittämishankkeille. Rahaa on vielä jäljellä, joten kannattaa hakea nyt, kehottaa rahoitusta hallinnoivan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kehittämisasiantuntija Päivi Mäntymäki.

Lue lisää > ELY-keskus

Ravinnekierrätystyö jatkuu

Ravinnekierrätystyö jatkuu

Kuntasektori on tunnistettu merkittäväksi tekijäksi ravinteiden kierrätyksessä. Konkreettisia malleja ja toimintatapoja ravinteiden kierrätyksen monista mahdollisuuksista kunnille ei kuitenkaan juuri ole. Kunnista saadun viestin perusteella tarvitaan tietoa keinoista ja käytännöistä sekä päätöksentekoa tukevia työkaluja, joilla voidaan arvioida erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Hallituksen kärkihanke logo fi lila RGB SaaRaKunnat voivat tehdä konkreettista ravinnekierrätystyötä, mutta ennen kaikkea niiden pitää kyetä luomaan kestävän kehityksen ja kiertotalouden mahdollistavia sekä yritystoimintaa kiinnostavia toimintaympäristöjä myös ravinteiden kierrätyksen ympärille.

Elokuussa alkanut ”Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi” -hanke vastaa tähän tarpeeseen. Se sparraa, kannustaa ja tukee kuntia ravinneneutraaliin toimintaan. Hanke tuottaa kuntatoimijoiden esittämään tarpeeseen tietoa esim. ravinnevirtatarkasteluja sekä jakaa käytännön esimerkkejä ja ohjeita ravinteiden kierrättämiseen. Hankkeessa kannustetaan kuntia lähtemään mukaan kiertotalouden uusiin innovaatioihin sekä suunnittelun että käytännön toteutuksen kautta. Hanke tukee kuntia löytämään Itämerenalueen kansainvälisiä kuntaverkostoja, joiden avulla kunnat voivat itse lisätä osaamistaan ravinteiden kierrätyksessä ja laajassa bio- ja kiertotalouden kokonaisuudessa.

  Ravinnekierrätykseen tarttumalla kunnat voivat parantaa alueensa vesistöjen tilaa, tukea paikallisia ympäristömyönteisiä elinkeinoja ja saavuttaa suoranaisia kustannussäästöjä. Olenkin iloinen päästessäni tukemaan kuntia tälläkin kiertotalouden osa-alueella, toteaa ympäristöpäällikkö Miira Riipinen Suomen Kuntaliitosta.

Kutsukilpailu kunnille hankkeeseen osallistumisesta alkaa syyskuussa

Mukaan kutsutaan elinkeinorakenteeltaan erityyppisiä kuntia valtakunnallisesti. Kohderyhminä ovat pienet ja keskisuuret, usein maatalousvaltaiset, kunnat sekä niiden yhteenliittymät.

– Toivottavasti moni kunta hakee mukaan hankkeeseen. Tarjolla on nyt kuntien tarpeisiin räätälöityä tukea, jonka avulla voi parantaa oman kunnan ympäristön tilaa ja edistää kiertotaloutta”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Hanke toteutetaan ajalla 1.7.2018 – 31.12.2020 ja sen päätoteuttaja on Varsinais-Suomen ELY-keskus. Suomen Kuntaliitto on aktiivinen kumppani hankkeessa ja mukana hankkeessa on laaja joukko muita valtakunnallisia ja alueellisia toimijoita.

Lue lisää > ELY-keskus

Kiertääkö hyvä kauttasi?

Kiertääkö hyvä kauttasi?

Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanja herättelee kuluttajia ravinnekierron haasteisiin

Ostatko jatkuvasti ruokaa enemmän kuin ehdit syödä? Oletko lisännyt proteiinin määrää ruokavaliossasi yli suositustarpeen saavuttaaksesi tavoitteesi kuntosalilla? Kierrätätkö biojätteesi tunnollisesti? Päätyykö vessanpöntöstäsi alas edellispäivän keiton jämät?

Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanja pyrkii haastamaan kuluttajat pohtimaan näitä ja monia muita kysymyksiä. Taustasta ja tavoitteista kerrotaan kampanjan kotisivuilla seuraavasti:

Ilmastonmuutoksen ohella ravinteiden tuhlaus ja vesien rehevöityminen ovat aikamme suuria ongelmia. Ratkaisut ovat omissa käsissämme.

Typpi ja fosfori ovat kaiken elämän kannalta välttämättömiä ravinteita, mutta hyödyntämättöminä ne päätyvät rehevöittämään Itämerta ja vesistöjämme.

Nykyisellään ruoantuotannossa käytetyistä ravinteista vain noin viidennes päätyy ruokalautasellemme. Lopustakin päätyy suuri osa hukkaan kuluttajien toiminnan johdosta. Tässä ei ole järkeä, sillä kaivannaisfosfori on rajallinen luonnonvara ja typen tuotanto vaatii valtavan määrän energiaa.

Jokaisella kuluttajalla on rooli ravinteiden tehokkaassa hyödyntämisessä. Kuluttajan vesistöjä rehevöittävä vaikutus aiheutuu nimittäin lähes kokonaan ruokaan ja asumisen jätevesiin liittyvistä toiminnoista. Ratkaisut ongelmiin ovat omissa käsissämme.

Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanja tuo kuvien ja faktojen kautta arjen ravinneviisaat valinnat jokaisen ulottuville.

 

 

Ravinnekiertoon voi vaikuttaa monin tavoin

Kampanja keskittyy neljään arkipäivän valintaan, joita ovat ruokahävikin vähentäminen, ravintoaineiden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen ruokavaliossa, biojätteen hyötykäyttö sekä viemäriverkon oikeaoppinen käyttö. Kampanja pyrkii levittämään tietoa kuluttajille jokapäiväisten valintojen seurauksista ja tarjoamaan uusia, ympäristöä vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja joissa arvokkaat ravinteet saadaan hyötykäyttöön.

Ravinteiden merkitys arjessa tai niiden tuhlauksen vaikutukset eivät välity suurimmalle osalle ihmisistä. Kuitenkin yksilön teoilla on vaikutuksensa ja jokainen meistä pystyy omilla teoillaan vaikuttamaan ravinteiden ja energian käyttöön. Viestintäkampanja tuo oivaltavien kuvitusten ja faktojen kautta arjen ravinneviisaat valinnat jokaisen ulottuville ja muistuttaa kuluttajan roolista isossa kuvassa. Ravinteiden kierrätys koskee meitä kaikkia.

Suomalaiset ovat havahtuneet kiinnittämään huomiota muovin määrään yhteiskunnassamme ja siitä aiheutuviin ongelmiin. Ravinteet eivät näy, mutta yhtälailla kuin muovi ovat väärässä paikassa olevat ja väärällä tavalla tuotetut ravinteet ongelmallisia.

Kampanja tarjoaa konkreettisia vinkkejä parempien valintojen tekemiseksi. Ruokahävikkiään voi pyrkiä pienentämään ostamalla tuotteista pienempiä pakkauskokoja. Vaikka kilohinta olisi tällöin suurempi, tulee pienempi pakkaus edullisemmaksi ympäristölle kun tuote käytetään kokonaan roskiin päätymisen sijasta. Ravinnerikasta ja elimistön hyötykäyttöön menevää ruokaa ovat kaudenmukaiset kasvikset, palkokasvit sekä marjat. Omaan pussiinsa lajiteltu biojäte muuttuu biokaasulaitoksessa uusiutuvaksi energiaksi. Haja-asutusalueilla tai pientaloissa kompostointi on perinteinen ja toimiva tapa biojätteen uusiokäyttöön. Viemäriverkoston toimivuutta ja kemikaalikuorman pienentämistä voi edistää vetämällä pöntöstä alas vain sinne kuuluvat jätökset sekä käyttämällä ympäristömerkittyjä pesuaineita ja kosmetiikkaa.

 

Ruokarahaa kuin roskaa? Tankkaa vain tarpeesi mukaan

Kasvuvoima on käsissäsi Viemäri ei ole musta aukko

 

Lue lisää >> https://kiertaakohyvakauttasi.fi/

Varsinais-Suomen ELY-keskus on mukana Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanjassa.

 

Skanssin kauppakeskukseen geoenergiaa

Kohti energiaomavaraisuutta

Skanssille myönnettiin vuoden 2017 alussa kolmantena kauppakeskuksena Euroopassa korkeimman tason ympäristöluokitus: platinatason LEED-sertifikaatti. Skanssi on Euroopan ensimmäinen kauppakeskus, jolla on platinan lisäksi myös rakentamisen aikainen LEED-sertifikaatti, joten se tituleeraa itseään Euroopan vihreimmäksi kauppakeskukseksi. Tämä ei kuitenkaan kauppakeskuksen johdolle riitä, vaan kauppakeskuksessa halutaan pyrkiä omavaraisuuteen energiantuoton suhteen. Tavoite lähenee syksyn aikana porattavien geokaivojen myötä.

Viime viikolla alkanut ja kolme kuukautta kestävä poraaminen tuottaa 112 geokaivoa, jokaisen 350 metrin syvyyteen. Geokaivojen kautta voidaan hyödyntää talvisin hitaasti jäähtyvän maaperän vapauttamaa lämpöä ja kesäisin hitaasti lämpenevän maaperän tarjoamaa viileyttä. Toistaiseksi Skanssi on hyödyntänyt energianlähteenään kaukolämpöä ja -jäähdytystä, joita tuotetaan kivihiilellä. Geoenergiaan siirtyminen tukee myös Turun kaupungin kivihiilestä luopumisen ja hiilineutraaliuden saavuttamisen tavoitteita ja näyttää esimerkkiä muille alueen toimijoille.

Geoenergian käyttöönotosta vastaa energiayhtiö Adven. Töiden ei pitäisi aiheuttaa erityistä haittaa kauppakeskuksen toiminnalle tai asiakkaille. Poraamisesta syntyvää melua verrataan vieressä olevan moottoritien liikenteen aiheuttamaan meluun. Tavarantoimituksen reittejä joudutaan muokkaamaan, mutta paikalle tehdään opasteet uusista reiteistä. Uuden järjestelmän testausta suoritetaan pääosin kauppakeskuksen ollessa suljettu.

Skanssin kauppakeskuksen katolla on jo aurinkopaneeleja, jotka tuottavat vuodessa kolmen omakotitalon vuosittaisen kulutuksen verran energiaa. Lisäksi katoilla on mehiläistarhoja, joiden avulla halutaan kiinnittää huomiota hyönteisten tärkeään asemaan toimivassa ekosysteemissä. Kauppakeskuksessa huolehditaan myös lähialueen kierrätyksestä Rinki-ekopisteen avulla.

Lue lisää

> 112 geokaivoa satojen metrien syvyyteen – Skanssi tekee energiaremontin (Varsinais-Suomen yrittäjä -lehti)

Hyönteislaboratorio aukeaa Jokioisilla

Laboratorion monipuolinen toiminta tarjoaa ratkaisuja hyönteisalalle

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ylläpitämä InsectLab tarjoaa monipuolisia ratkaisuja hyönteistoimialalle, muun muassa hyönteisten kasvatukseen ja rehuihin, tuotekehitykseen, lisäysmateriaalin hallintaan ja kehittämiseen, sivuvirtojen hyödyntämiseen ja hyönteistalouden kokonaiskestävyyden kehittämiseen ja arviointiin. Laboratorio tekee yhteistyötä eri alojen yritysten kanssa ja pyrkii kaikessa toiminnassaan edistämään kiertotaloutta.

InsectLabin tutkimusympäristö integroituna Luken osaamiseen ovat ainutlaatuinen voimavara hyönteisiin liittyvien ratkaisujen kehittämisessä. Luke auttaa kehittämään hyönteisten kasvatusta ja rehustusta ja hyödyntämään tuotannon vähäarvoiset sivuvirrat. InsectLab tarjoaa helpon ja nopean tavan pilotoida uusia ratkaisuja, menetelmiä ja testata tuotteita. Yksittäisen aloittelevan hyönteisyrittäjän ei tarvitse tehdä kalliita sijoituksia pilotointiin, kun se voidaan tehdä yhteistyössä laboratorion kanssa.

LUKE hyöteiset
Luken InsectLab tarjoaa palveluja hyönteiskasvattajasta perinteiseen maatilayrittäjään kiertotalouden mallin kautta. Kuva: Luonnonvarakeskus

Ilmoittaudu mukaan 22.8.2018 vietettäviin avajaisiin

InsectLabin avajaisia vietetään elokuun loppupuolella ja Luke haluaa kutsua alasta kiinnostuneet mukaan. Avajaisissa on tarkoitus kertoa hyönteisalan tuoreimmat kuulumiset ja trendit. Ohjelmassa on kolme lyhyttä luennonomaista katsausta hyönteisalan teemoihin kiertotalouden, laisäädännön ja elintarviketurvallisuuden sekä hyönteistutkimuksen ja -tuotannon tiimoilta. Hyönteislaboratorioon ja demopisteisiin tutustumiseen on myös varattu hyvin aikaa. Lisätietoa täältä. Tapahtumaan pitää ilmoittautua mieluiten 13.8. mennessä.

Hyönteisruokaa kehittävä turkulaisyritys keräsi 200 000 euron rahoituksen uusien tuotteidensa kaupallistamiseen

Hyönteisruokaa kehittävä Entomophagy Solutions on kerännyt 0,2 miljoonan euron siemenrahoituksen. Yhtiö kehittää tuotteita Entis-brändillä. Sen sirkkasmoothie ja sirkkasuklaa -tuotteita myydään jo esimerkiksi K-marketeissa. Yritys julkistaa vielä elokuussa uuden tuoteperheensä ja aikoo käyttää rahoituksen uusien tuotteiden kaupallistamiseen ja ulkomaiden markkinoille pyrkimiseen.

Entis on viime vuonna perustettu viiden turkulaisen startup-yritys. Yrittäjillä on näkemys siitä, mitä syömme tulevaisuudessa ja he haluavat olla etunenässä kehittämässä uusia kestävämpiä proteiinintuotantomuotoja.

Lue lisää

> Luonnonvarakeskuksen InsectLab

> Ilmoittautuminen hyönteistutkimuslaboration avajaisiin

> Entiksen kotisivut

Nollahukkaelämää

Nollahukkaelämässä vähennetään syntyvän jätteen määrää

Otso Sillanaukee, 24, heräsi muutama vuosi sitten pohtimaan omaa kulutustaan. Kirjassaan Zero waste – Jäähyväiset jätteille hän kertoo omille muutettuaan varustaneensa keittiönsä kahdeksalla eri roskakorilla ja kierrättäneensä tunnollisesti, mutta ostelleensa samaan aikaan uusia vaatteita viikoittain ja kertakäyttökahvikuppeja päivittäin. Yltäkylläisyydessä kasvanut nuori mies ahdistui kotinsa, aikataulujensa ja sosiaalisen mediansa täyttyessä turhan tuntuisesta tavarasta ja melusta. Muovin kierrätykseen tutustuessaan hän törmäsi internetissä mielestään kiinnostavaan ilmiöön, zero wasteen. Nollahukaksi suomentamallaan termillä Sillanaukee tarkoittaa elämää, jossa ei vain lajitella ja kierrätetä jätettä vaan pyritään välttämään jätteen syntymistä sen kaikissa muodoissa.

Sillanaukee aloitti elämänmuutoksensa alkamalla tarkkailla tuottamansa jätteen määrää. Saatuaan käsityksen määrästä hän hankkiutui eroon suurimmasta osasta roskakorejaan ja hankki sekajätteelle vain pienen purkin. Hän oli nähnyt, kuinka nollahukkaelämän yhdysvaltalaiskonkarit elivät koko vuoden lapsiperhe-elämää tuottaen vain lasipurkillisen kierrätykseen kelpaamatonta, kaatopaikalle päätyvää jätettä. Muutos alkoi pienistä valinnoista: Sillanaukee alkoi kieltäytyä ilmaistuotteista, kantaa mukanaan omaa termosmukia ja välttää ruuan ostamista muoviin pakattuna. Vähitellen hänen elämästään tuli lähes muovitonta, kemikaalitonta ja vähemmän hektistä.

”Miltä kuulostaa elämä ilman roska-astioita? Aika utopistiselta, eikö vaan? Niin minä ainakin ajattelin kuullessani nollahukkaelämäntyylistä ensimmäistä kertaa. Mietin, miten ihmeessä hampaat voi pestä ja suihkussa käydä kuluttamatta muovipakkauksia, miten kodin voi pitää siistinä ilman pesuaineiden kemikaaleja ja miten voisin muka pienentää hiilijalanjälkeäni. Opin kuitenkin nopeasti, että se on yllättävän helppoa. Ei tarvitse keksiä tai kehittää mitään uutta, sillä monet jätettä vähän tai ei lainkaan tuottavat ratkaisut ovat olleet käytössä vuosikymmenten ajan. Uudistamista vaativat ennen kaikkea omat rutiinit ja tavat. Ja mikä parasta, monet niistä edistävät sekä fyysistä että henkistä terveyttämme samalla. Nollahukkaperiaatteet myös säästävät aikaa ja rahaa, mikä mahdollistaa elämän täyttämisen aidosti merkityksellisillä asioilla ja kokemuksilla.”
ote kirjasta Zero Waste – Jäähyväiset jätteille

Ohjeita aloittelijoille, edistyneille ja konkareille ilman saarnaamista

Sillanaukeen nollahukkaelämänopaskirja tarjoaa vinkkejä aloittelijoista konkareille. Läpi kirjan Sillanaukee kertoo omista kokemuksistaan ja huomioistaan. Tekstin sävy on toteava ja kannustava, ei saarnaava. Kirjoittaja tiedostaa, ettei kaikilla ole mielenkiintoa, voimavaroja tai taloudellisia mahdollisuuksia elää samalla tavalla kuin hän. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei omasta elämäntyylistään voisi kertoa muille ja tarjota vaihtoehdon vallitsevalla kertakäyttökulttuurille.

Kirja on jaoteltu lukuihin asunnon huoneiden mukaan. Eteinen, keittiö, makuuhuone ja vaatekaapit, olohuone, työhuone, lastenhuone, kodinhoitohuone, kylpyhuone ja wc sekä piha ja parveke saavat omat lukunsa, vaikka Sillanaukee itse asuu 20 neliömetrin yksiössä. Kirja on selkeästi suunnattu kaikille, jotka haluavat elää kestävämmin ikään, sukupuoleen tai asumistilanteeseen katsomatta. Monissa valinnoissa myöskään lukijan varallisuudella ei ole väliä, sillä monet teot liittyvät ostamatta jättämiseen tai kukkarolle edullisempien vaihtoehtojen suosimiseen. Sillanaukee huomioi kirjassaan myös lapsiperheiden tilanteet ja antaa vinkkejä myös kosmetiikkavalintoihin, kuukautisiin ja ehkäisyyn liittyen. Näihin vinkkeihin liittyen hän on saanut apua Aino Kämäräiseltä, joka myös elää nollahukkaelämän arvojen mukaisesti.

Lisäksi Sillanaukee esittelee viiden k:n mallin, jota noudattamalla pääsee jo pitkälle: kanna mukana, karsi, käytä uudelleen, kierrätä ja kompostoi. Kanna mukana viittaa varautumiseen esimerkiksi ruokaostoksilla, jotta muovin ostaminen voidaan välttää. Leivät voi ostaa paistopisteestä omaan kangaskassiin ja tuoretiskin ruuat omaan teräskippaan. Karsimisen tavoitteena on helpottaa arkirutiineja, ei heittää tavaroita pois jotta voisi ostaa uusia tilalle. Uusiokäyttö on isovanhemmillemme maailman luonnollisin asia, mutta nuoruutensa kertakulutuksen maailmassa eläneille melkein utopiaa. Kaikkea pakkausjätettä on haastavaa välttää varsinkin ruokaostoksilla, joten paperi, pahvi ja metalli kannattaa aina kierrättää asianmukaisesti. Kompostoinnilla ravinteet saadaan takaisin kiertoon.

Sillanaukeen kirja Zero Waste – Jäähyväiset jätteille on saatavilla kirjastoissa, e-kirjapalveluissa sekä kirjakaupoissa. Fyysinen kirja on tehty kierrätyspaperista ja se myös kompostoituu. Lisäksi Sillanaukee ja Kämäräinen pitävät Nollahukka-nimistä blogia.

Lue lisää

> Nollahukka-blogi

Lineaaritaloudesta kiertotalouteen

Lineaaritaloudesta kiertotalouteen

Kulutustuotteiden valmistuskustannusten halventuessa kertakäyttökulutus lisääntyi ympäri maailmaa. Tuotteilta ei enää osattu vaatia kestävyyttä eikä niitä lähdetty korjaamaan, sillä halvemmalla sai uuden. Tämä johti maailmanlaajuiseen jäteongelmaan niin mantereella kuin merelläkin. Lineaaritaloudesta ollaan siirtymässä kiertotalouteen. Mitä haasteita kiertotalous kohtaa? Miten kemikaalien kierrätys voidaan järjestää? Näihin kysymyksiin pyrkii vastaamaan SYKE:n Ympäristön tila -katsaus vuodelta 2017. Alla on poimintoja katsauksesta ja linkit tietopakettiin löytyvät jutun lopusta.

Luonnonvarojen kestävä käyttö edellyttää syntyvän jätteen hyödyntämistä materiaalina ja energiana

Taloutemme kasvu on perustunut pitkälti aineelliseen tuotantoon. Yksittäisistä toimialoista eniten luonnonvaroja kuluttaa rakentaminen. Luonnonvarojen kokonaiskäyttö koostuu suorien materiaalipanosten lisäksi piilovirroista, kuten sivukivistä, hakkuutähteistä ja tuontituotteiden välillisistä materiaalivirroista. Niiden osuus on yli puolet kokonaiskäytöstä.

Globaalitaloudessa materiaalit liikkuvat maiden välillä. Siksi myös vastuu maapallon niukkenevien ja rajallisten luonnonvarojen kestävästä käytöstä on laajentunut kattamaan globaalit tuoteketjut. Suomesta viedään luonnonvaroja, etenkin puuta, mineraaleja ja kiviaineksia, enemmän kuin niitä tuotiin (vuonna 2010). Suomen fyysinen kauppatase on siis positiivinen.

Yhtenä kiertotalouden toimivuuden mittarina voidaan käyttää yhdyskuntajätteen määrää ja materiaalihyödyntämisen astetta. Suomen yhdyskuntajätteestä suurin osa, noin 65 prosenttia, syntyy kotitalouksissa. Yhdyskuntajätteen määrä heijastelee melko tarkkaan kansantalouden kehitystä.

Yhdyskuntajätettä ei enää juuri sijoiteta kaatopaikalle, vaan jäte joko kierrätetään tai hyödynnetään energiana koko Suomen kattavassa jätevoimaloiden verkostossa. Kehitystä on ohjannut erityisesti orgaanisen jätteen kaatopaikkarajoitus. Sen tavoitteena on suitsia jätehuollon ilmastovaikutuksia. Kierrätys, eli jätteen hyödyntäminen materiaalina, ei ole tehostunut riittävästi. EU:n ja Suomen jätelainsäädäntö edellyttää 50 prosentin kierrätysastetta.

kiertotalous kuva

EU:n ulkopuolelta tuotavat tuotteet ovat riski kiertotaloudelle niiden tuntemattoman kemikaalikoostumuksen takia

Kiertotaloudessa tuotteiden ja materiaalien arvo pyritään säilyttämään mahdollisimman pitkään samalla varmistaen, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet. Materiaalien kierrot eivät saisi aiheuttaa riskejä ihmisille tai ympäristölle. Kestävässä kiertotaloudessa on hallittava myös aineet, jotka antavat tuotteille haluttuja ominaisuuksia, mutta väärässä paikassa vaikeuttavat tuotteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

Kiertotaloudessa on pyrittävä haitallisten aineiden vähentämiseen kaikissa tuotteen elinkaaren vaiheissa, tuotteiden suunnittelusta niiden valmistukseen, käyttöön, korjaukseen, uudelleenkäyttöön ja kierrättämiseen. EU:n ulkopuolelta tulevat tuotteet aiheuttavat erityisen haasteen kiertotaloudelle, koska niiden tarkkaa koostumusta ei aina tunneta.

Keskeiset keinot haitallisten aineiden aiheuttamien riskien hallintaan ovat hyvä tuotesuunnittelu ja tuotteen kemikaalitiedon siirtyminen tuotteen mukana. Ekosuunnittelussa huomioidaan tuotteiden uudelleenkäyttö, huollettavuus ja kierrätettävyys, sekä valitaan tuotteeseen terveydelle ja ympäristölle haitattomia aineita. Hyvin suunniteltu tuote voidaan tarvittaessa kierrättää osissa, jolloin voidaan huomioida tuotteen osien ainekoostumukset. Tuotteille myönnetyt ympäristömerkit auttavat tunnistamaan ympäristöystävälliset tuotteet, joissa on huomioitu energiatehokkuus, ilmastovaikutukset sekä kemikaalikuormitus.

Kemikaalitiedon siirtyminen tuotteen mukana mahdollistaa kemikaalien hallinnan koko tuotteen elinkaaren ajan materiaalikierrätysvaihetta myöten, ja myös tuotteen omistajuuden vaihtuessa. Digitaaliset työkalut mahdollistavat suurten tietoaineistojen hallinnan ja tieto voidaan sitoa tuotteisiin viivakoodien, QR –koodien tai RFID-tekniikan avulla.

Kiertotalous kaipaa innovaatioita

Kierrätettävät materiaalit ovat koostumukseltaan, iältään ja alkuperältään vaihtelevia. Siksi jätteiden hyödyntämiseen uusiomateriaalina voi liittyä riski haitallisten aineiden palaamisesta kiertoon. Erotus- ja puhdistustekniikoiden kehittäminen, sekä materiaalivalintojen ja jätehuollon järjestelmien ennakoiva suunnittelu varmistavat uusiomateriaalien laadun ja turvallisuuden.

Jäljitettävissä oleva tieto tuotteen sisältämistä ainesosista vähentää tarvetta tutkia uusioraaka-aineeksi käytettävien jätteiden laatua. Tarvitaan kuitenkin myös uusia luotettavia ja vertailukelpoisia vaarallisten aineiden mittaus- ja analyysimenetelmiä, joilla voidaan varmistaa uusiomateriaalien laatu ja turvallisuus. Niiden avulla kasvaa myös kierrätysmateriaalin arvo.

 

Lue lisää

> Ympäristön tila 2017-2018 -raportit

> Lineaaritaloudesta kiertotalouteen

> Kemikaalit hallintaan ja materiaalikierrot toimiviksi