jätteet

Etusivu / Postit "jätteet"

Siisti biitsi siivoaa jälleen rannat

Pidä Saaristo Siistinä ry:n järjestämä Siisti Biitsi -rantojensiivouskampanja käynnistyy jälleen. Vesistöjen roskaantuminen on vakava ongelma, johon talkookampanjalla halutaan puuttua.

siisti_biitsi_logo_72dpiPidä Saaristo Siistinä ry on tehnyt jo lähes 50 vuotta työtä vesistöjen roskaantumisen ehkäisemiseksi. Tänä vuonna viidennettä kertaa järjestettävän, kaikille kansalaisille suunnatun Siisti Biitsin tarkoituksena on paitsi siivota rantoja myös kiinnittää huomiota vesistöjen roskaantumiseen.

– Roskaantuminen on myös Itämeren ongelma, eivätkä järvetkään ole säästyneet siltä. Uusimmissa tutkimuksissa myös järvivedestä on löydetty mikromuovia. Juuri muovi onkin ongelma vesistöissä.  Muovin osuuden arvioidaan olevan kaikista rannoilta löytyneistä roskista noin 80 prosenttia. Muovi ei hajoa, vaan veteen joutuessaan jauhautuu mikromuoviksi, jota lopulta löytyy juomavedestämmekin. Muovi myös sitoo itseensä runsaasti haitallisia aineita ja kemikaaleja, PSS ry:n Siisti Biitsi -koordinaattori Julia Jännäri kertoo.

Mikroroskaa on mahdotonta enää saada pois vedestä, mutta suuremman roskan pääsyyn veteen voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisyllä ja viime kädessä rantoja siivoamalla.

– Rannat on tärkeää pitää siisteinä jo senkin takia, että roskat ovat riski vesistöjen eläimille. Ne voivat vahingoittua roskista monin tavoin. Eläimet ja linnut saattavat muun muassa syödä vaarallisia aineita sisältäviä roskia, tukehtua tai takertua niihin. Roskat myös turmelevat ja muuttavat eliöiden elinympäristöä ja vaikuttavat koko ekosysteemiin, Julia Jännäri jatkaa.

Siisti Biitsi on helppo tapa vaikuttaa

Siisti Biitsi -rantojensiivouskampanja alkaa lumien sulaessa ja siivota voi kevään ja kesän läpi pitkälle syksyyn. Osallistua voi kuka tahansa valitsemallaan rannalla. Talkoita ovat järjestäneet kaveri-, työ- ja harrastusporukat. Etukäteen on hyvä pyytää maanomistajan lupa. Monet kunnat tarjoavat mielellään esimerkiksi välineitä siivoukseen ja apua jätteiden poiskuljetuksessa.

Kevät on suosittua talkooaikaa, sillä silloin kasvillisuus ei vielä peitä rantoja. Lumen alta paljastuu yllättävän paljon roskia. Myöhemmin keväällä tulee huomioida lintujen pesimisajat. Talkoita voi järjestää meren, järvien tai jokien rannoilla. Jokien kautta päätyy merkittävästi roskaa mereen, Julia Jännäri kertoo.

PSS ry on kerännyt hyödyllisiä talkoovinkkejä www.siistibiitsi.fi-sivuille. Sivustolle merkitään halutessa kartalle oma talkooranta. Sivuilta löytyy myös roskalomake, jolla toivotaan raportoitavan kerätyt roska PSS ry:lle. PSS ry on kerännyt jo vuodesta 2012 tietoa rannoilta löytyvien roskien määrästä ja laadusta, ja Siisti Biitsin tulokset ovat osa rantaroskien monitorointia.

 

Ruoppausmassojen läjitys Airistolle ihmetyttää

Centrum Balticum Pulloposti 5.4.2018

Aamu Airistolla – aivan siinä läjitypaikan vieressä

Turun Sanomien politiikan ja taloustoimituksen päällikkö Leena Korja-Kaskimäki ruotii Saaristomeren tilaan juuri nyt vaikuttavia tekoja ja valintoja.

Turun kaupunki saa kiitosta siitä, että sen omissa pienvenesatamissa on kaikissa veneiden septitankkien imutyhjennuslaitteet.

Korja-Kaskimäki pitää kuitenkin  käsittämättömänä sitä, että Turun Satama saa läjittää laivaväylältä ruopattua sedimenttimassaa Airistolle. Hän kysyy ”Mikä estää läjityksen maihin, ahneus vai välinpitämättömyys?”

Lue Pulloposti >> Aamu Airistolla – aivan siinä läjityspaikan vieressä (centrumbalticum.org)

Kiertotalouden investointi- ja kehittämisavustusten haku avattu

Työ- ja elinkeinoministeriö jakaa tänä ja ensi vuonna yhteensä neljä miljoonaa euroa hankkeisiin, joilla vauhditetaan kiertotalouden liiketoiminnallisten ekosysteemien kehittämistä, yritysten uudistumista ja kestävää kasvua.

Tukirahoituksella rohkaistaan yrityksiä ja muita toimijoita käynnistämään haastavia yhteisprojekteja ja lisäämään kiertotalousajattelu osaksi liiketoimintastrategiaa. Avustusta voidaan myöntää suomalaiselle yhtiölle, muulle yhteisölle, yhdistykselle, osuuskunnalle, säätiölle tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle.

Kiertotalouden ydinajatus on säilyttää materiaalit ja niiden arvo talouden kierrossa mahdollisimman pitkään ja korvata uusiutumattomia luonnonvaroja kestävästi tuotetuilla uusiutuvilla materiaaleilla. Tavoitteena on saada materiaalit kiertoon ja nostaa niiden jalostusastetta.

Kiertotalouden investointi- ja kehittämisavustusta voidaan käyttää

  1. ensisijaisesti kiertotalouden uusien ratkaisujen ja prosessien tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian tai palvelumallien käyttöönottoon, laajennukseen ja toissijaisesti ensimmäisellä hakukierroksella pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin, jotka liittyvät uusiotuotteisiin ja materiaaleihin, jätteiden sivuvirtojen käsittelyyn Suomessa
  2. kiertotalouden tuotteistamiseen liittyvään uuteen teknologiaan, palveluun tai niiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin, jotka selvästi edistävät kiertotalouden läpimurtoa Suomessa
  3. investointeihin, jotka sisältävät uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja, uusia alustoja tai digitaalisia palveluja, toimintamalleja sekä tuote- ja palvelusuunnittelua, joka tukee tuotantoa tai käyttöä, korjaamista, huollettavuutta, päivittämistä, jakamista, vuokraamista taikka muuta kiertotalouden kaupallista käyttöönottoa tai
  4. selvityksiin ja investointeja tukeviin esiselvityksiin ja selvityksiin, jotka tähtäävät kiertotalouden eri toimijoiden kotimaisen investointitoiminnan edistämiseen.

Lue lisää >> Hakeminen (tem.fi)

Valonian uutiskirje 2/2018

Lue tuore Valonian uutiskirje 2/2018

Aiheina:

  • Valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpano Lounais-Suomessa -työpaja 26.4.2018
  • Yhdessä kohti hiilineutraalia maakuntaa – Kuntatapaamiset 2018
  • Vesi kaupunkiluonnossa -seminaari Turussa 22.3.2018
  • Ruoantuottajia perehdytettiin julkishankintoihin
  • Tutustu aurinkoenergiaan kevään teemailloissa (Loimaa, Salo, Uusikaupunki)
  • Ympäristövastuullisuus esiin viestinnällä
  • ELY-keskus palkittiin fiksusta työmatkaliikkumisesta
  • Kustavin Vesilinniemen kuormitus ja kunnostustarpeet selvitettiin

>> Valonian uutiskirje 2/2018

Oripäässä tehdään uudenlaista luomulannoitetta

Alueviesti 20.2.2018

Oripäässä, Farmimuna Oy:ssä on ryhdytty valmistamaan uutta luomulannoitetta, jonka raaka-aine on yhtiön perhetilan omasta kanalasta. Tilan tuotanto on GMO-vapaata.

Lanta hygienisoidaan kuumennuskäsittelyllä, jonka jälkeen sen jauhetaan, rakeistetaan ja kuivataan. Lannoitteessa ei ole lääkejäämiä eikä eläinperäisiä aineksia.

AV_2018_02_20

Varsinais-Suomessa kiertotaloutta katsotaan kokonaisuutena

materiaalikiertoon.fi, 11.12.2017 Anni Lahtela ja Aleksis Klap         

Tavoitteellinen ja tuloksekas kiertotalouden edistäminen niin maakunnan kuin valtakunnan tasollakin vaatii johdonmukaista otetta toteuttamiseen, tiivistä etenemisen seurantaa sekä mahdollisimman laajaa pohjatyötä ja lähtötilanteen tuntemusta. Vain näin voimme taata, ettemme rakenna tulevaisuuden kiertotalousyhteiskuntaa mututuntumien ja nopeiden voittojen varaan.

Miten asiaa on Varsinais-Suomessa lähestytty?

Johdonmukaisuutta Varsinais-Suomen kiertotaloustyöhön tuo talvella 2017 laadittu alueellinen kiertotalouden tiekartta. Tiekartta itsessään ei alueen toimintaa kehitä vaan se toimii tukityökaluna, toimenpideohjelmana ja jatkuvana muistutuksena siitä, kuinka moninaisesta asiasta on kyse. Keskeistä on laajapohjainen yhteistyö sekä aktiivisten keskusteluyhteyksien ylläpito. Näin laajan kokonaisuuden edistämisessä puhuminen kannattaa aina.

Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaalia erityisesti kiertotalouden näkökulmasta selvitettiin maakunnassa kevään 2017 aikana. Selvityksessä keskityttiin tietoisesti sellaisiin virtoihin, joiden tuotteistamiseen ja käyttöön löytyy jo ratkaisuja.  On tärkeää ratkaista materiaalivirtojen suurien massojen käyttö, jotta myös pienemmistä virroista syntyviä suuremman lisäarvon tuotteita on mielekästä etsiä. Koko ketjun taloudellisuus ja kestävyys ei toteudu kiertotalouden ajattelun mukaisesti, mikäli suurista virroista etsitään vain promillen hyödyntävää kultahippua.

Maatalouden sivuvirrat

Selvityksen mukaan tiedossa olevista suurista materiaalivirroista suurin kiertotalouden potentiaali Varsinais-Suomessa löytyy maatalouden sivuvirroista, joista voitaisiin tuottaa entistä enemmän energiaa ja kierrätysravinteita. Näiden potentiaalien hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi maakuntamme riippuvuutta tuontipolttoaineista ja -lannoitteista.

Maatalouden sivuvirroista tuotetulla biokaasulla voitaisiin korvata noin 13 % alueen henkilö- ja pakettiautoliikenteen tarvitsemasta polttoaineesta. Kierrätysravinteiden hyödyntäminen mahdollistaisi uusien liiketoimintamallien syntymistä sekä lisäisi alueellista omavaraisuutta ja maatalouden kannattavuutta. Kierrätyslannoitetuotannolla voitaisiin korvata viidennes maakunnan typpilannoitteista ja kolmannes fosforilannoitteista. Samalla vähenisivät haitalliset ravinnevalumat Itämereen.

Maakunnassa on intoa kehittää kiertotaloutta sellaisena kuin se onkin – koko yhteiskunnan läpileikkaavana ilmiönä. Sitran Laura Järvinen ja Samuli Laita kysyivät hiljattain, näemmekö kiertotalousvallankumouksen mahdollisuudet esimerkiksi terveyskeskuksissamme, katurakentamisessa tai liikuntapalveluissa.

Varsinais-Suomessa tähän pyritään aktiivisesti. Kiertotalousperiaatteiden mukaan toimiva maakunta on vajavainen, mikäli alueella panostetaan vain niihin aloihin ja teemoihin, joissa on jo draivia sekä olemassa olevaa kiinnostusta. Huomio on jaksettava kiinnittää myös marginaalisilta kuulostaviin toimialoihin, vaikeisiin aiemmin tyssänneisiin kehityslinjauksiin ja niihin teemoihin, joissa kiertotalouskytköstä voi olla äkkiseltään vaikea nähdä. Varsinais-Suomessa kehitetään rinnakkain niin tulevaisuuden kiertotaloutta tukevaa rakentamista, päiväkotilasten ruoka- ja ravinnekiertoymmärrystä, kuntien uusiutuvan energian hankintoja, maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä, kiertotaloutta tukevaa sianlihan tuotantoa, kaupunkikonsernien kalustekierrätystä kuin esimerkiksi Topinpuiston kiertotalouskeskusta.

Lue lisää > materiaalitkiertoon.fi

 

Tiesitkö, että ruokahävikki rehevöittää vesistöjä

Tiesitkö, että ruokahävikki rehevöittää vesistöjä

Ravinteiden kiertoa Saaristomeren matkailukohteissa – SaaRa 2017-2019

Miten yksittäinen matkailija voi vaikuttaa sinilevälauttojen ehkäisyyn ja vesistöjen tilaan? Mikä yhteys on Saaristomeren rehevöitymisellä ja ruokahävikillä? Näihin kysymyksiin tartutaan käytännön toimenpitein hallituksen kärkihankkeen pilottikohteissa Örö, Seili, Nauvo ja Jurmo (eteläinen).

SaaRa-hanke Johanna Mattila_1217Turun yliopiston Brahea-keskuksen tekemän kuluttajakyselyjen (n=133) mukaan 60 % matkailijoista kokee sinilevän ja vesistöjen rehevöitymisen vaikuttaneen negatiivisesti omaan vapaa-ajanviettoon Saaristomerellä. Kuitenkaan suurin osa matkailijoista ei tiedosta oman kuluttajakäyttäytymisen vaikutuksia asiaan. 68 % matkailijoista ei ymmärrä ruokahävikin ja rehevöitymisen välistä yhteyttä.

Tämän vuoksi hankkeessa tullaan panostamaan aktiiviseen viestintään niin matkailijoiden kuin kohteissa työskentelevienkin keskuudessa. Viestinnän avulla kiinnitetään matkailijoiden huomiota omaan kulutuskäyttäytymiseen ja jätteiden lajitteluun, erityisesti ruokahävikin tuomiin haasteisiin saaristokohteissa, joissa jätehuolto on haasteellista ja ympäristö herkkää.

Tavoitteena vähentää ruokahävikkiä kolmanneksella

Ruokahävikki on iso haaste suomalaisessa ruokaketjussa. Kaiken kaikkiaan syömäkelpoista ruokaa menee roskiin 400 miljoonaa kg vuodessa ja noin 450 miljoonan euron arvosta (Luke, Foodspill 2012).

SaaRa -hankkeen keskeisenä tavoitteena on juuri ruokahävikin vähentäminen Saaristomeren pilottikohteissa kolmanneksella. Lisäksi, kehitetään ruokahävikin kompostointia matkailukohteissa ja ennen kaikkea ravinnerikkaan kompostimullan hyödyntämistä erilaisin tuotteistetuin keinoin. Matkailukohteiden ruokahävikin ja biojätteen erilliskeräys on vielä osin puutteellista eikä ravinteita saada hyödynnettyä takaisin kiertoon. Hankkeessa etsitään kestäviä ratkaisuja, joilla voidaan välttää resurssien tuhlaus.

Toimenpiteiden avulla pystytään Saaristomeren keskeisissä matkailukohdekeskittymissä, Örö, Seili, Nauvo ja Jurmo (eteläinen), toteuttamaan ravinteiden kiertoa mahdollisimman tehokkaasti, jotta vältytään matkailun mukanaan tuomalta ravinnekuormitukselta.

Hankkeen toteuttajina ovat Turun yliopiston Brahea-keskus ja Pidä Saaristo Siistinä ry.

Lisätietoja:
Turun yliopiston Brahea-keskus
Johanna Mattila, johanna.mattila@utu.fi ; 040 565 8121
Leena Erälinna; leena.eralinna@utu.fi; p. 040 6847450

Lue lisää >> SaaRa-hanke

turun_yliopisto_cmyk_p SaaRa    PSSry SaaRa

 

Hallituksen kärkihanke logo fi lila RGB SaaRa

 

Itämerihaaste 10 vuotta -seminaari 14.12.

Itämerihaaste 10 vuotta -seminaari 14.12.

Itämerihaasteen valtakunnallinen verkostoitumisseminaari

Kestäviä tulevaisuudennäkymiä muuttuvalla merellä – Itämerihaaste 10 vuotta

14.12.2017 HelsinkiItämerihaaste 2017

Tänä vuonna teemana ovat uudet viitekehykset, haasteet ja tavoitteet Itämeri-työssä. Lisäksi esitellään tietysti konkreettisia verkostokumppaneiden toteuttamia Itämeri-ja vesiensuojeluaktiviteetteja. Ohjelmassa on:

  • Kansainvälisiä ja valtakunnallisia tuulia merensuojelussa, esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, ilmastonmuutos, Itämeren uusi tila-arvio sekä Suomen Itämeren alueen strategia ja merenhoidon toimenpideohjelma
  • Tuoreimpia Itämerihaasteen viittä tavoitetta toteuttavia toimia ja hankkeita esimerkiksi ravinnekierron, vedenalaisen melun ja ympäristökasvatuksen saralla
  • Pieni työpaja siitä, millaisia toimintamuotoja ja uusia tavoitteita Itämerihaasteella voisi olla nykyisen toimintakauden (2014-2018) jälkeen

Tilaisuudessa kerrotaan myös kuulumisia tapahtumista ja hankkeista, joissa Itämerihaaste on ollut tänä vuonna mukana, ja osallistujilla on mahdollisuus tuoda omia esitteitä ja materiaaleja jakoon.

Lue lisää > Itämerihaaste

Turku kiertotalouden edelläkävijäksi

Kymmenen kuntaa sitoutuu kiertotalouden edelläkävijöiksi

Kymmenen suomalaista kuntaa, Ii, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki, Rovaniemi, Turku ja Vantaa, on sitoutunut viemään kiertotaloutta kunnianhimoisesti ja konkreettisesti eteenpäin. Ensimmäisenä kuntaverkostona ne aikovat toteuttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet kierrättämällä vähintään 55 prosenttia yhdyskuntajätteistä, hyödyntämällä materiaalina vähintään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteistä sekä vähentämällä jätemäärää vuoteen 2020 mennessä vuoden 2000 tasolle.

circwasteKunnat edistävät itse valitsemillaan keinoilla alueensa kiertotaloutta. Ne käynnistävät uutta liiketoimintaa, aktivoivat alueensa asukkaita ja rakentavat uutta yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

”Kuntien suunnitelmat ovat jopa maailman mittakaavassa kunnianhimoisia. Suunnitteilla on muun muassa jalometallien talteenottoa elektroniikkaromusta, metsä- ja kaivosteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä betonin korvaajana, bioteollisuuspuisto ja kiertotalousklusteri, kaatopaikan muuttaminen uusiutuvan energian tuotantoalueeksi sekä älykkään ja vähähiilisen infran rakentamista. Moni kunta haluaa myös asukkaat mukaan kiertotaloutta kehittämään”, ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Suomen ympäristökeskus ja Motiva valitsivat edelläkävijät parinkymmenen hakijakunnan joukosta. Valintaan vaikuttivat kuntien hakuvaiheessa tekemät sitoumukset sekä tähän saakka toteutetut toimenpiteet kiertotalouden edistämiseksi.

Lue lisää
> Suomen ympäristökeskus

> materiaalitkiertoon.fi

 

Tuorlassa pohdittiin kiertotaloutta koulumaailmassa

Tuorlassa pohdittiin kiertotaloutta koulumaailmassa

Marraskuun puolivälissä, torstaina 16.11.2017, Tuorlan maaseutuopistolla järjestettiin Kiertotalous koulumaailmassa -seminaari. Opettajille ja muille kasvattajille tarkoitetussa tilaisuudessa pohdittiin alustusten, eri teemaisten toimintapisteiden sekä paneelikeskustelun kautta, miksi ja miten kiertotalouden tulisi näkyä koulumaailmassa.

Valonian projektiasiantuntija Anni Lahtela avasi tilaisuuden kertomalla, mistä kaikesta kiertotaloudessa on kysymys.  Esityksessä käytiin läpi kiertotalousajattelun periaatteita, läpileikkaavuuden tärkeyttä, mahdollisia yhteyksiä koulumaailmaan sekä erilaista termistöä ja muun muassa ohjauskeinoja.

Kiertotalous koulut Salonen 161117
Arto O. Salonen kertoi mm. käynnissä olevasta hiljaisesta vallankumouksesta.

Baltic Sea Action Groupin koordinaattori Eero Jalava jatkoi alustusten sarjaa puheenvuorollaan kiertotaloudesta Itämeri-työn näkökulmasta. Jalava kertoi BSAG:n toiminnasta ja johdatti kuulijoita Itämeren tilan ongelmakohtiin sekä ravinteiden kierrätyksen periaatteisiin ja sen tärkeyteen.

Alustusten sarjan päätti dosentti Arto O. Salonen, joka herätti kuulijat pohtimaan nykyisen kestämättömän elämäntavan taustoja ja syitä ja kiertotalouteen siirtymisen välttämättömyyttä. Salonen toi esiin, kuinka ihmisissä on paljon muutospotentiaalia ja kuinka vanhat elintasoa korostavat ihanteet korvautuvat pikku hiljaa elämänlaatua korostavilla ihanteilla. Salonen painotti systeemistä ymmärrystä, vastuullista maailmasuhdetta, ihmisten välisyyttä sekä riittävyyden määrittelemistä keinoina kiertotalouteen siirtymiseksi.

Toimintapisteiden avulla etsittiin kiertotalouden vaikuttamisen paikkoja kouluympäristössä

Kiertotalous koulut kortit 161117
Mikaela Sundqvist esitteli kouluille kehitteillä olevat kiertotalouskortit.

Päivää jatkettiin toiminnallisesti neljässä eri teemaisessa toimintapisteessä, jotka kaikki osallistujat pääsivät kiertämään. Pisteiden teemoina olivat tekstiilien kierto, vesistöjen hyvinvointi, ruoka sekä uusiutuvat energiat.

Lounais-Suomen Jätehuollon vetämässä tekstiilipisteessä käytiin Mikaela Sundqvistin avulla havainnollisesti läpi koko tekstiilin kiertokulku. Valonian kestävään ruokaketjuun liittyvässä pisteessä pohdittiin Jaana Itälä-Laineen johdolla teeman käsittelymahdollisuuksia eri oppiaineissa. John Nurmisen Säätiön vesistöjen hyvinvointiin keskittyvässä toimintapisteessä Miina Mäki kävi konkreettisten esimerkkien kautta läpi erilaisia tapoja vaikuttaa Itämeren ja muiden vesistöjen hyvinvointiin ja tehokkaampaan ravinnekiertoon. Livialaisten uusiutuvien energioiden toimintapisteelle opiskelijat olivat laatineet biokaasulaitosta ja biodieseltuotannon periaatteita esittelevän julistesarjan sekä uudenlaisiin energiaratkaisuihin liittyviä yhdistelytehtäviä.

Päivän yhteenveto paneelin kautta

Viimeiseksi päivän ohjelmassa oli seminaarin teemoja yhteen vetävä paneelikeskustelu. Panelisteina toimivat dosentti Arto O. Salonen, Baltic Sea Action Groupin Eero Jalava, John Nurmisen Säätiön Miina Mäki sekä maantiedon, biologian ja käsityön aineenopettaja Niina-Kaisa Puustinen.

Salonen pohti kuinka maailma muuttuu lasten ja nuorten ympärillä ja kuinka yleiseen vaadittavaan ajattelutavan muutokseen nivoutuu myös se, että työt ja ammatit ovat nyt suuressa murroksessa. Puustinen nosti esiin, kuinka koulut kaipaisivat uudenlaisia yhteistyömalleja muun muassa yritysten kanssa, jotta kiertotalouden kytkökset ympäröivään yhteiskuntaan sekä myöhemmin odottavaan työelämään tulisivat konkreettisemmin näkyviin. Jalava huomautti, että Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ovat aloittaneet laajan yhteistyön, jonka myötä Yrityskylä päivitetään simuloimaan lähemmäksi tulevaisuuden kiertotalousyhteiskuntaa.

Jalava ja Mäki myös korostivat, että he kaipaisivat suoria yhteydenottoja sekä palautetta koulumaailmasta, jotta he pystyisivät edustamiensa organisaatioiden kautta paremmin tarjoamaan kouluja palvelevia oppimissisältöjä ja yhteistyömahdollisuuksia.

Lue lisää > Valonia