jätteet

Etusivu / Postit "jätteet"
Materiaalivirrat kartalle ja kiertoon

Materiaalivirrat kartalle ja kiertoon

Mitä jos näkisit kartalla, miten kauas yhteiskunnan jätteet päätyvät ja mitä niille tapahtuu? Vähentäisikö se jätteen määrää tai löytyisikö jätteille parempi hyödyntämistapa?

Varsinais-Suomen ELY-keskus toteuttaa YLVA-tietokannan tietojen perusteella materiaalivirtavisualisointeja, siis Suomen jätevirtoja kartalla. Virtavisualisoinnit auttavat hahmottamaan konkreettisesti Suomen jätevirtojen kulkua sekä niiden määrää.

Tieto edistää materiaalien uudelleenkäyttöä: liikkuuko Suomen teillä esimerkiksi tarpeeksi muovia, jotta sitä voitaisiin prosessoida uudelleenkäyttöä varten useammassa paikassa? Mitä mahdollisuuksia ylijäämätekstiilit voivat tarjota? Viedäänkö jokin materiaali ulkomaille prosessoitavaksi, kun sitä voitaisiin hyödyntää myös kotimaassa? Tiedot on tarkoitettu niin julkisten organisaatioiden kuin yritystenkin käyttöön ja niitä toteutetaan pyynnöstä.

Syntyva_lahteva_biohajoava_17.10

YLVA-tietokanta sisältää ELY-keskusten valvomien ympäristöluvan alaisten laitosten tiedot, jatkossa myös kaupunkien valvomat laitokset. Näin ollen osa jätteistä jää väistämättä tarkastelun ulkopuolelle, mutta valtaosassa jakeita suurin osa jätteistä kulkee luvanvaraisten laitosten kautta ja näin tilastoituu YLVA:an.

Visualisoinnit toteutetaan osana Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa –hanketta. Hankkeessa luodaan lisäksi julkiselle sektorille kiertotalouden toimintamalleja sekä parannetaan yritysten toimintamahdollisuuksia kiertotaloudessa. Hankkeesta lisää sekä alustavat materiaalivirtavisualisoinnit löytyvät hankkeen verkkosivuilta.

Lisätiedot:
Olli Hakala, erityisasiantuntija
olli.hakala (a) ely-keskus.fi
puh. +358 50 396 2950

>> Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa -hanke

>> Hankkeen blogi

 

 

Opi kotitalouden ravinnekierrosta

Opi kotitalouden ravinnekierrosta

Kotital ravikiertoOlemme osa ruokaketjua, emme sen päätepiste.

Kun syömme ja lajittelemme fiksusti, emmekä heitä ruokaa roskiin, pääsevät arvokkaat ravinteet typpi ja fosfori tehokkaaseen käyttöön. Näin niitä ei päädy liikaa vesistöihin rehevöittämään.

Runsas joukko organisaatioita lanseerasi kesäkuussa Kiertääkö hyvä kauttasi -kampanjan. Sen osana on tuotettu diasarja kotitalouksien ravinnekierron keskeisistä asioista.

Ota käyttöösi >> Tietoa kotitalouksien ravinnekierrosta (pdf)

 

Lisää muovipakkausten keräysastioita Varsinais-Suomeen

Muovipakkausten keräyslaatikko löytyy vastaisuudessa yhä useamman taloyhtiön jätehuoneesta

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy vastaa suurimmasta osaa Varsinais-Suomen kuntien jätehuollosta. Yhtiön toimialueella muovipakkauksia kerätään kaikissa yli 20 asunnon taloyhtiöissä, eli pääasiassa kerrostaloissa. Uudessakaupungissa raja on vielä tiukempi, sillä siellä keräysvelvoite koskee kaikkia yli 10 asunnon taloyhtiöitä. Laitilassa ja Loimaalla puolestaan ei ole olemassa vastaavaa määräystä muovijätteen keräämisen pakollisuudesta.

Jätelain mukaan vastuu muovipakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä on jätteen tuottajilla eli esimerkiksi tuotteita pakkaavalla teollisuudella. Lainsäädäntö ei velvoita tuottajia järjestämään pakkausten keräystä kiinteistöillä, mutta kunnan tai alueella toimivan jätehuoltoyrityksen kautta on mahdollisuus järjestää täydentävää keräystä asuinkiinteistöillä. Kunnat järjestävät keräyksen kunnallisten jätehuoltomääräysten kautta kiinteistöille vapaaehtoisena tai pakollisena.

Taloyhtiön hallituksella on viimeinen sana sanottavanaan jätehuoneen eri pöntöistä

Jätehuoneen keräysastioihin tehdään muutoksia taloyhtiön hallituksen päätöksellä. Yksittäinen asukas voi ottaa asian esille taloyhtiön kokouksessa ja edistää asiaa hallituksen päätöksen kautta. Muovipakkausten erilliskeräys ei kuitenkaan ole mahdollista kaikissa kunnissa. Käytännön tasolla jätehuone voi olla niin täynnä, ettei sinne mahdu enempää keräysastioita. Yleensä yksi sekajäteastia korvataan tälloin muovinkeräyastialla. Sekajätteen määrä vähenee huomattavasti, kun taloyhtiössä aletaan kierrättää myös muovipakkaukset. Osassa kunnista lajitteluvelvollisuus on jätehuoltomääräyksissä, jolloin muovinkeräysastia on pakollinen.

Vinkkilista taloyhtiön jätehuollon järjestämiseen

  • Perehdy kunnan jätehuoltomääräyksiin ja järjestä erilliskeräykset määräysten mukaisesti
  • Kysy asukkailta, mitä jätelajeja haluttaisiin lisäksi kerätä, ja selvitä palveluntarjoajalta mahdollisuudet täydentää taloyhtiön erilliskeräystä
  • Hanki riittävän kokoiset jäteastiat, mitoita ne oikein ja suunnittele tyhjennysvälit jätehuoltomääräyksiä noudattaen
  • Helpota tyhjennystapahtumaa jätepisteen hyvällä suunnittelulla
  • Tee yhteistyötä asuinalueesi kiinteistönomistajien kanssa esimerkiksi järjestämällä yhteinen keräyspiste
  • Opasta asukkaita lajittelusta jatkuvasti – esimerkiksi muovipakkaukset tulee kierrättää puhtaina
  • Pidä taloyhtiön jätepiste siistinä

Lue lisää

> Muovipakkausten keräysastiat yleistyvät Varsinais-Suomessa (yrittäjälehti.fi)

 

Mukaan Hävikkiviikkoon

Mukaan Hävikkiviikkoon

Ruokahävikin vähentäminen alkaa ostoskorista, jatkuu jääkaapissa ja näkyy lopulta lompakossa

Jokavuotista Hävikkiviikkoa vietetään tänä vuonna 10.-16.9.2018. Hävikkiviikolla halutaan nostaa ruuan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä erityisesti kuluttajille. Suomalaiset heittävät ruokaa roskiin keskimäärin 23 kiloa vuodessa. Rahallisesti tämä vastaa 125 euron arvosta ruokaa.

Valtakunnallisen Hävikkiviikon järjestäjänä toimii Kuluttaja-lehti. Mukaan toimintaan voi liittyä kuitenkin mikä tahansa taho tai myös yksityishenkilö halutessaan. Osallistujat päättävät itse aktiivisuudestaan Hävikkiviikkoon liittyen; se voi olla vinkkien jakamista, aktiivisuutta keskusteluissa tai kokonainen kampanja aiheesta. Yhteistyökumppaniksi ilmoittautuminen on käynnissä nyt Hävikkiviikon verkkosivuilla.

Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun jokaisessa osassa

On arvioitu, että jopa 25-30 % kaikesta maailman ruuasta päätyy roskiin. Osa ruuasta jää maahan, osa matkalle, osa myymättä kauppaan tai ravintolaan. YK:n ja EU:n tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Suomalaisessa ruokaketjussa hukkaan menevät määrät eivät ole ihan yhtä suuria kuin maailmanlaajuisesti, mutta silti määrät pyörivät 10-15 % tuotetusta ruuasta eli 450 miljoonassa kilossa. Ruokaketjun eri osuuksissa ruokaa menee hukkaan eri verran:

  • kotitalouksien ruokahävikki 120-160 miljoonaa kiloa eli 30 %
  • ravintolat ja joukkoruokailu 75-85 miljoonaa kiloa eli 20 %
  • kauppa 65-75 miljoonaa kiloa eli 18 %
  • teollisuus 75-105 miljoonaa kiloa 20 %
  • alkutuotanto 50-60 miljoonaa kiloa eli 12 %

Suomessa ruokahävikkiä syntyy siis eniten kotitalouksissa. Sen takia Hävikkiviikko on suunnattu ensisijaisesti tavallisille kuluttajille, jotka joskus rohmuavat kaappinsa liian täyteen ruokaa eivätkä ennätä syödä kaikkea pois ennen pilaantumista.

Havikkiviikko_somenostot_05

Kuva: Kuluttaja-lehti 2018

Ruokahävikki johtuu suunnittelemattomuudesta, tilanteiden muuttumisesta ja keittiötaitojen heikkoudesta

Maailmanlaajuisesti hukkaan menevällä ruualla voitaisiin ruokkia maapallon kaikki ihmiset. Kehittyvissä maissa ruokaa pilaantuu kehnojen kuljetus- ja säilytysvälineiden takia. Vauraammissa maissa ruokahävikki johtuu usein huolimattomuudesta ja välinpitämättömyydestä. Kuluttajat ostavat liikaa ruokaa ja kaupan hyllylle päätyvät vain täydellisen näköiset tuotteet, sillä nuhjaantuneet vihannekset eivät mene kaupaksi samalla tavalla kuin kauniisti säilyneet sisarensa.

Kotitalouksissa heitetään useimmiten pois leipää, valmisruokia, liha- ja kalatuotteita, tuoreita hedelmiä, vihanneksia, juureksia, marjoja sekä kahvia. Käyttökelpoisia tuotteita heitetään roskiin päivittäin. Parasta ennen -merkintä ei ole sama asia kuin viimeinen käyttöpäivä -merkintä. Parasta ennen on suositus, jonka jälkeen ruuan kunnon arvioimisessa tulee luottaa entistä vahvemmin omaan haju-, näkö- ja makuaistiinsa. Ruokaa heitetään eniten pois pilaantumisen vuoksi, mutta myös ruuan liiallinen valmistaminen ja haluttomuus syödä samaa ruokaa ovat yleisiä syitä ruokahävikille.

Hävikkiviikon 10.-16.9.2018 aikana on tarjolla useita vinkkejä ruokahävikin pienentämiseen kauppakäynnistä ruuan säilyttämiseen. Tämän vuoden Hävikkiviikon erityisteemana on yhteisöllisyys. Kuluttajia halutaan kannustaa taistelemaan yhdessä hävikkiä vastaan, sillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa ruokahävikin määrään omilla teoillaan ja valinnoillaan. Kuluttajien vaatiessa toimia myös kaupat, ravintolat, teollisuus ja alkutuotanto alkavat kiinnittää entistä enemmän huomiota omaan hävikkimääräänsä.

Jutun luvut ruokahävikin määristä ovat Hävikkiviikon sivuilta.

Lue lisää

> Hävikkiviikon nettisivut

> Muista käyttää aihetunnistetta #hävikkiviikko teemasta keskustellessasi

Kiertääkö hyvä kauttasi?

Kiertääkö hyvä kauttasi?

Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanja herättelee kuluttajia ravinnekierron haasteisiin

Ostatko jatkuvasti ruokaa enemmän kuin ehdit syödä? Oletko lisännyt proteiinin määrää ruokavaliossasi yli suositustarpeen saavuttaaksesi tavoitteesi kuntosalilla? Kierrätätkö biojätteesi tunnollisesti? Päätyykö vessanpöntöstäsi alas edellispäivän keiton jämät?

Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanja pyrkii haastamaan kuluttajat pohtimaan näitä ja monia muita kysymyksiä. Taustasta ja tavoitteista kerrotaan kampanjan kotisivuilla seuraavasti:

Ilmastonmuutoksen ohella ravinteiden tuhlaus ja vesien rehevöityminen ovat aikamme suuria ongelmia. Ratkaisut ovat omissa käsissämme.

Typpi ja fosfori ovat kaiken elämän kannalta välttämättömiä ravinteita, mutta hyödyntämättöminä ne päätyvät rehevöittämään Itämerta ja vesistöjämme.

Nykyisellään ruoantuotannossa käytetyistä ravinteista vain noin viidennes päätyy ruokalautasellemme. Lopustakin päätyy suuri osa hukkaan kuluttajien toiminnan johdosta. Tässä ei ole järkeä, sillä kaivannaisfosfori on rajallinen luonnonvara ja typen tuotanto vaatii valtavan määrän energiaa.

Jokaisella kuluttajalla on rooli ravinteiden tehokkaassa hyödyntämisessä. Kuluttajan vesistöjä rehevöittävä vaikutus aiheutuu nimittäin lähes kokonaan ruokaan ja asumisen jätevesiin liittyvistä toiminnoista. Ratkaisut ongelmiin ovat omissa käsissämme.

Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanja tuo kuvien ja faktojen kautta arjen ravinneviisaat valinnat jokaisen ulottuville.

 

 

Ravinnekiertoon voi vaikuttaa monin tavoin

Kampanja keskittyy neljään arkipäivän valintaan, joita ovat ruokahävikin vähentäminen, ravintoaineiden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen ruokavaliossa, biojätteen hyötykäyttö sekä viemäriverkon oikeaoppinen käyttö. Kampanja pyrkii levittämään tietoa kuluttajille jokapäiväisten valintojen seurauksista ja tarjoamaan uusia, ympäristöä vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja joissa arvokkaat ravinteet saadaan hyötykäyttöön.

Ravinteiden merkitys arjessa tai niiden tuhlauksen vaikutukset eivät välity suurimmalle osalle ihmisistä. Kuitenkin yksilön teoilla on vaikutuksensa ja jokainen meistä pystyy omilla teoillaan vaikuttamaan ravinteiden ja energian käyttöön. Viestintäkampanja tuo oivaltavien kuvitusten ja faktojen kautta arjen ravinneviisaat valinnat jokaisen ulottuville ja muistuttaa kuluttajan roolista isossa kuvassa. Ravinteiden kierrätys koskee meitä kaikkia.

Suomalaiset ovat havahtuneet kiinnittämään huomiota muovin määrään yhteiskunnassamme ja siitä aiheutuviin ongelmiin. Ravinteet eivät näy, mutta yhtälailla kuin muovi ovat väärässä paikassa olevat ja väärällä tavalla tuotetut ravinteet ongelmallisia.

Kampanja tarjoaa konkreettisia vinkkejä parempien valintojen tekemiseksi. Ruokahävikkiään voi pyrkiä pienentämään ostamalla tuotteista pienempiä pakkauskokoja. Vaikka kilohinta olisi tällöin suurempi, tulee pienempi pakkaus edullisemmaksi ympäristölle kun tuote käytetään kokonaan roskiin päätymisen sijasta. Ravinnerikasta ja elimistön hyötykäyttöön menevää ruokaa ovat kaudenmukaiset kasvikset, palkokasvit sekä marjat. Omaan pussiinsa lajiteltu biojäte muuttuu biokaasulaitoksessa uusiutuvaksi energiaksi. Haja-asutusalueilla tai pientaloissa kompostointi on perinteinen ja toimiva tapa biojätteen uusiokäyttöön. Viemäriverkoston toimivuutta ja kemikaalikuorman pienentämistä voi edistää vetämällä pöntöstä alas vain sinne kuuluvat jätökset sekä käyttämällä ympäristömerkittyjä pesuaineita ja kosmetiikkaa.

 

Ruokarahaa kuin roskaa? Tankkaa vain tarpeesi mukaan

Kasvuvoima on käsissäsi Viemäri ei ole musta aukko

 

Lue lisää >> https://kiertaakohyvakauttasi.fi/

Varsinais-Suomen ELY-keskus on mukana Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanjassa.

 

Lähiruoka ja tuoreus kuluttajille tärkeitä

Varsinais-Suomen Yrittäjä 23.7.2018

Ruuan tuoreus ja alkuperä ovat tärkeitä kuluttajalle

Tiedonkulun nopeutuessa ruokatrendien elinkaari on lyhentynyt huomattavasti. Muiden trendien hiipuessa tuoreus ja lähiruoka ovat säilyttäneet houkuttelevuutensa kuluttajien keskuudessa. DI Tommi Kumpulainen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan, miten tuoreus ja ruuan alkuperä vaikuttavat kuluttajan kokemukseen ja miten niitä voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin sekä kaupallisesti että ruuan koetun laadun parantamisessa. Tuoreutta pidetään usein takeena laadusta ja turvallisuudesta, mikä voi kiehtoa erityisesti aistinautintoja arvostavia kuluttajia. Lähiruuan kuluttaminen taas nähdään usein eettisenä valintana, joka vetoaa kuluttajan arvoihin.

Tommi Kumpulainen tutki väitöskirjassaan, mistä kuluttajien kokemus ruuan tuoreudesta ja lähiruoasta muodostuu. Kumpulainen selvitti myös, voidaanko tuoreuden ja alkuperän korostamisen avulla nostaa ruuan koettua laatua ateria- ja elintarviketuotannossa. Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä kuluttajatutkimuksen että aistinvaraisen arvioinnin menetelmiä. Väitöskirjan aineisto kerättiin vuosina 2014–2016 Etelä-Pohjanmaan alueella kahden Business Finlandin (ent. Tekes) rahoittaman tutkimushankkeen aikana. Tutkimuksiin osallistui kaikkiaan 1934 kuluttajaa eri ikäryhmistä.

Tuoreus on yhdistelmä kokemusta ja tietoa

Kumpulaisen väitöstutkimus osoittaa, että tuoreus nostaa ruuan koettua laatua ja että kuluttajat tunnistavat sen aistittavien ominaisuuksien perusteella. Tuoreudesta kertova tieto saattaa parantaa kokemusta entisestään. Tuoreudella voidaan käsittää etäisyys alkuperäisestä tuotteesta joko ajan, kuljetusmatkan tai käsittelyn suhteen. Tuoreus syntyy kuluttajan mielessä yhdistelmänä aistittavia ja tietoon perustuvia ominaisuuksia.

Tutkimuksen merkittävä havainto oli, että myös kokonaisen annoksen koettua tuoreutta voidaan parantaa hyödyntämällä erilaisia yhdistelmiä tuoreita ja pakastettuja raaka-aineita. Testiannoksen pääraaka-aineen, joka tässä tapauksessa oli kala, tuoreudella oli selvästi suurin vaikutus koko annoksen tuoreuden kokemukseen. Kalan tuoreus vaikutti jopa heijastuvan pakastettujen kasvisten koettuun tuoreuteen.

Annosten valmistuksessa voitaisiin saavuttaa nykyistä parempi kustannustehokkuus optimoimalla annoksen raaka-aineiden tuoreutta siten, että koettu tuoreus kohenisi merkittävästi ainoastaan korvaamalla vain osan komponenteista”, Kumpulainen uskoo.

Lähiruoka lisää laadun kokemusta, mutta kokemus on tuote- ja kuluttajakohtainen

Lähiruuan käsite liitetään usein mahdollisimman lähellä kuluttajaa tuotettuun ruokaan, jonka toimitusketjussa on mahdollisimman vähän välikäsiä. Lähiruualla ei ole standardoitua määritelmää, ja sen ominaisuudet perustuvat ennemminkin odotuksiin laadusta. Odotuksiin vaikuttaa myös kuluttajan arvomaailma.

Kumpulaisen tutkimus osoittaa, että ruuan läheinen alkuperä koettiin selvästi positiivisena asiana, mutta siihen vaikutti tuotetyyppi sekä vastaajien ikä ja sukupuoli. Yleisesti ottaen lähellä tuotettu ruoka ei vaikuta kiinnostavan nuoria kuluttajia. Uutena löytönä aineistosta nousi esiin se, että yläaste- ja lukioikäisten parissa ainoastaan yläasteikäiset pojat reagoivat positiivisesti lähellä tuotettuihin kasviksiin, mikä kasvatti selvästi valitsemistodennäköisyyttä. Tyypillisesti nuorten poikien kasvistenkulutus on liian alhaista suosituksiin nähden, joten aihetta kannattaa tutkia lisää. Korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa naisille lähellä tuotettu leipä oli selvästi tärkeämpää kuin miehille, kun taas miehet arvostivat selvästi enemmän lähellä tuotettua lihaa.

Jos tuotetyyppiä pidetään yleisesti miellyttävänä tai tärkeänä, annetaan tyypillisesti myös sen alkuperälle suurempi painoarvo. Kun läheinen alkuperä koetaan tärkeäksi, ollaan siitä usein myös valmiita maksamaan enemmän”, Kumpulainen toteaa.

Tuoreus ja lähiruoka toistensa tukena

Tuoreus ja lähiruoka ovat käsitteinä hyvin lähellä toisiaan, mutta niiden välillä on kuitenkin myös eroja. Tuoreus vetoaa aistittavia ominaisuuksia, kuten makua ja rakennetta arvostaviin, mutta toisaalta myös turvallisuushakuisiin kuluttajin. Lähiruoka nähdään mahdollisuutena tukea lähiseudun elinkeinoelämää ja yhteisöä omilla valinnoilla sekä säilyttää tuotannon monimuotoisuutta. Kuluttajat eivät tyydy pelkästään siihen, että ruoka on turvallista, sen odotetaan tuottavan miellyttäviä aistikokemuksia ja vastaavan myös yksittäisen kuluttajan arvomaailmaa.

Hyödyntämällä sekä tuoreutta että ruuan alkuperää kasvisten houkuttelevuuden lisäämiseksi, voidaan edistää myös terveellisiä ruokailuvalintoja. Myös hyödyntämällä tuoreuden ja alkuperän vaikutusta koettuun aterioiden laatuun voitaisiin vähentää ruokahävikkiä. Tuomalla tuoreus ja lähiruoka lähemmäs toisiaan esimerkiksi tuotetiedon avulla, voidaan vahvistaa kuluttajan positiivista kokemusta. Tämä palvelisi sekä eri asioita arvostavia asiakkaita, että tuotteita tuottavia sekä myyviä yrityksiä”, Kumpulainen sanoo.

Lue lisää

> Ruuan tuoreus ja alkuperä ovat tärkeitä kuluttajalle

> Tommi Kumpulaisen väitöskirja: http://www.utupub.fi/handle/10024/145667

SuomiAreenalla annettiin lähes 1000 ympäristölupausta

SuomiAreenalla annettiin lähes 1000 ympäristölupausta

Porin SuomiAreenalla ympäristölupauksen antoi melkein 450 kävijää

Varsinais-Suomen ELY-keskus osallistui yhdessä Turun yliopiston Brahea-keskuksen kanssa SuomiAreenan Kansalaistorille 16.-20.7.2018 Porissa. Kansalaistoripisteen teemana oli Haasta hävikkisi, syö vesistöt kuntoon! Teltalla oli paikalla joka päivä vesistöjen ja ympäristön asiantuntijoita, jotka kertoivat vierailijoille ruokavalion ja ruokahävikin ympäristö- ja vesistövaikutuksista. Tiesitkö esimerkiksi, että keskiverto suomalainen neljän hengen perhe heittää ruokaa roskiin vuosittain jopa 100 kg:n ja 500 euron edestä?

Pisteellä oli myös mahdollista antaa oma ympäristölupaus joko ympäristövastuu-selfiellä tai arvontalipukkeella. Ympäristölupauksen saattoi antaa valmiiksi määritellyistä, vesistöjen tilaa kohentavista tai ruokahävikkiin liittyvistä teemoista tai keksiä itse oman lupauksensa. Valmiita lupauksia olivat:

  • Puolitan ruokahävikkini
  • Lajittelen jätteeni
  • Syön enemmän kasvisruokaa
  • Lyhennän suihkuaikaani
  • Ostan sen minkä syön
  • Fanitan kotimaista kalaa

Jokainen ympäristölupauksen tehnyt osallistui samalla arvontaan, jonka pääpalkintona oli Plantui-älypuutarha. Voittaksi arvottiin maanantaina 23.7. Pertti Mikkola Porista. Pertti lupasi jatkaa hyväksi toteamallaan kasvispainoitteisella ruokavaliolla sekä ostaa vain sen, minkä saa syödyksi. Voitosta kuullessaan Pertti ilahtui, sillä vaimo on kesäisin innokas puutarhuri ja saa nyt jatkaa yrttien ja salaattien kasvattamista myös talvella.

ympäristölupaus
Ympäristövastuu-selfien innostuivat ottamaan myös Maria Timonen ja Risto Timonen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Kuva: Varsinais-Suomen ELY-keskus 2018

Suosituimmat lupaukset liittyivät jätteiden lajitteluun ja vain tarpeellisen ruokamäärän ostamiseen

Meitä kiinnosti, mitä ihmiset päättivät arvontaan osallistuessaan luvata. Lupauksien määrää ei oltu rajattu etukäteen ja jopa 40 henkilöä innostui lupaamaan kaikki kuusi ympäristölupausta ja osa lisäsi vielä itse keksimänsä lupauksen niiden päälle.

Suosituin lupaus oli jätteiden lajittelu, jota luvattiin 177 kertaa. Ihmiset siis kokevat, että tässä asiassa heillä on eniten petrattavaa. Suomessa jätteiden lajitteluun kannustetaan ja kerrostaloasujille on usein tarjolla kattavat lajittelumahdollisuudet. Pientaloasumisessa jätteiden lajittelu voidaan kokea hankalammaksi, mutta jäterinkejä on mahdollista muodostaa naapurien kanssa ja jakaa kuluja. Toiseksi suosituin lupaus ostan sen minkä syön keräsi kannattajia 174 kappaletta. Vain tarpeellisen ruokamäärän ostaminen on helppo tapa säästää rahaa ja vähentää ruokahävikkiä. Välillä on kuitenkin vaikea arvioida, mikä on riittävä määrä ruokaa. Tämä korostuu varsinkin kesän lomailu- ja mökkeilykaudella kun elämää saatetaan viettää useammassa osoitteessa eri kokoonpanoilla kuin arjessa.

sa_kysely

Myös lupaus syön enemmän kasvisruokaa oli mukana kärkikahinoissa 170 lupauksen kautta. Kasvisruuan määrän lisääminen ruokavaliossa on hyväksi sekä terveydellä, kukkarolle että ympäristölle. Varsinkin nyt kesällä kotimaiset vihannekset ja kasvikset ovat edullisia ja hyvän makuisia. Moni osallistujista halusi myös lisätä kotimaisen kalan määrää ruokavaliossaan ja siihen liittyvä lupaus tehtiinkin 157 kertaa. Kalastus on osa toimivaa vesienhoitoa ja monet suomalaiset järvikalat ovat täysin syömäkelpoisia.

Vaikeimmiksi lupauksiksi koettiin suihkuajan lyhentäminen (110 kappaletta) sekä ruokahävikin puolittaminen (103 kappaletta). Nämä teot ovat joko vastaajilla jo hyvin hallussa tai sitten ne koettiin erityisen hankaliksi luvata. Käymällä lyhyemmässä ja kylmemmässä suihkussa säästää vettä ja sen lämmittämiseen kuluvaa energiaa. Suomalaiset viettävät suihkussa keskimäärin 8 minuuttia, mutta jotkut saattavat viihtyä suihkussa lähemmäs tunnin. Suomalaiset tuottavat keskimäärin 23 kg ruokahävikkiä vuodessa per henkilö, mutta siitä huolimatta kaikki eivät innostuneet lupaamaan sen puolitusta. Osa varmasti on jo tarkkana ruokahävikkinsä kanssa ja muutamaan lipukkeeseen olikin kirjoitettu, että olematonta ruokahävikkiä on vaikea puolittaa. Ruokahävikin pienentäminen kytkeytyy vahvasti lupaukseen ostan sen minkä syön.

Osa vastaajista innostui myös tekemään omia ympäristölupauksiaan

Moni kirjasi kuitenkin myös oman lupauksensa. Tällaisia olivat kävijöiden omat ympäristölupaukset:

  • opetan nuorille
  • ostan tuotteita kirpparilta
  • kierrätän enemmän
  • syön riistalihaa
  • en roskaa
  • käytän kestovaippoja
  • pidän lupaukseni
  • käytän kaiken ostamani ennemmin tai myöhemmin
  • vähemmän pakattua ruokaa
  • käytän kylmempää vettä
  • muovikassit pois!
  • kierrätän muovit/paperit
  • vegaanisuus
  • kalastan itse
  • ajan pyörällä

Osallistujien omissa lupauksissa näkyy kiinnostus uusiokäyttöön, kierrätykseen ja kestäviin valintoihin. Lupaukset en roskaa ja ajan pyörällä toistuivat muutaman kerran, kaikki muut mainittiin vain yhden kerran. Joku vastaajista halusi painottaa omia lupauksiaan lupaamalla vielä pitää kaikki lupauksensa, mikä on hienoa.

Uusi jäteveden poistoputki Kakolanmäelle

Uusi jäteveden poistoputki pitää Itämeren puhtaampana

Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon poistoputken kapasiteettia kasvatetaan, että puhdistamo voi tuottaa Turun seudulle laadukasta jätevedenpuhdistuspalvelua vuosikymmeniksi eteenpäin. Hankkeen valmistuttua Turun merialueelle kohdistuva ympäristökuormitus vähenee merkittävästi. Hanke toteutetaan asukasystävällisellä tunnelointimenetelmällä.

Poistoputkihankkeen toteutussuunnittelua valmistellaan parhaillaan. Maanalainen louhinta alkaa arviolta loka-marraskuussa 2018 ja tunneloinnin aloitus alkaa arviolta keväällä 2019. Uuden poistoputken pitäisi olla valmis vuonna 2021. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamossa käsitellään lähes 300 000 Turun seudun asukkaan jätevedet. Poistoputken kapasiteettia on kasvatettava, jotta jätevedenpuhdistuspalvelu säilyy kustannustehokkaana ja ympäristöystävällisenä.

Tällä hetkellä jätevedet johdetaan puhdistamolta hulevesiviemäriä pitkin Turun satama-altaaseen. Viemäri on rakennettu 1950- ja 1960-luvuilla eikä sen kapasiteetti tule riittämään kasvavien hule- ja jätevesimäärien poisjohtamiseen. Käyttökapasiteettia kasvattavat muun muassa ilmaston lämpeneminen ja Turun seudun kasvava asukasmäärä.

Puhdistamolta satama-altaaseen rakennetaan uusi, pelkästään jätevesille tarkoitettu poistoputki. Samalla puhdistamon yhteyteen rakennetaan hygienisointiyksikkö eli UV-desinfiointilaitos, mikä parantaa mereen johdettavan veden laatua. Puhdistamo toimii normaalisti rakentamisen aikana.

Hygienisointiyksikkö ja osa poistoputkesta rakennetaan olemassa olevan puhdistamon sisäpuolelta maanalaisena louhintana. Loppuosa poistoputkesta toteutetaan uudella tunnelointimenetelmällä, jossa on runsaasti etuja perinteiseen aukikaivuutekniikkaan verrattuna. ”Pääosa rakentamisesta tehdään maan alla, ja lisäksi tunneloinnin hiilijalanjälki ja energiankulutus ovat huomattavasti pienempiä perinteiseen aukikaivuumenetelmään verrattuna”, kertoo Turun seudun puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Mirva Levomäki.

Lue lisää

> CO2-raportin uutisia (13.6.2018)