jätteet

Etusivu / Postit "jätteet"

Varsinais-Suomessa kiertotaloutta katsotaan kokonaisuutena

materiaalikiertoon.fi, 11.12.2017 Anni Lahtela ja Aleksis Klap         

Tavoitteellinen ja tuloksekas kiertotalouden edistäminen niin maakunnan kuin valtakunnan tasollakin vaatii johdonmukaista otetta toteuttamiseen, tiivistä etenemisen seurantaa sekä mahdollisimman laajaa pohjatyötä ja lähtötilanteen tuntemusta. Vain näin voimme taata, ettemme rakenna tulevaisuuden kiertotalousyhteiskuntaa mututuntumien ja nopeiden voittojen varaan.

Miten asiaa on Varsinais-Suomessa lähestytty?

Johdonmukaisuutta Varsinais-Suomen kiertotaloustyöhön tuo talvella 2017 laadittu alueellinen kiertotalouden tiekartta. Tiekartta itsessään ei alueen toimintaa kehitä vaan se toimii tukityökaluna, toimenpideohjelmana ja jatkuvana muistutuksena siitä, kuinka moninaisesta asiasta on kyse. Keskeistä on laajapohjainen yhteistyö sekä aktiivisten keskusteluyhteyksien ylläpito. Näin laajan kokonaisuuden edistämisessä puhuminen kannattaa aina.

Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaalia erityisesti kiertotalouden näkökulmasta selvitettiin maakunnassa kevään 2017 aikana. Selvityksessä keskityttiin tietoisesti sellaisiin virtoihin, joiden tuotteistamiseen ja käyttöön löytyy jo ratkaisuja.  On tärkeää ratkaista materiaalivirtojen suurien massojen käyttö, jotta myös pienemmistä virroista syntyviä suuremman lisäarvon tuotteita on mielekästä etsiä. Koko ketjun taloudellisuus ja kestävyys ei toteudu kiertotalouden ajattelun mukaisesti, mikäli suurista virroista etsitään vain promillen hyödyntävää kultahippua.

Maatalouden sivuvirrat

Selvityksen mukaan tiedossa olevista suurista materiaalivirroista suurin kiertotalouden potentiaali Varsinais-Suomessa löytyy maatalouden sivuvirroista, joista voitaisiin tuottaa entistä enemmän energiaa ja kierrätysravinteita. Näiden potentiaalien hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi maakuntamme riippuvuutta tuontipolttoaineista ja -lannoitteista.

Maatalouden sivuvirroista tuotetulla biokaasulla voitaisiin korvata noin 13 % alueen henkilö- ja pakettiautoliikenteen tarvitsemasta polttoaineesta. Kierrätysravinteiden hyödyntäminen mahdollistaisi uusien liiketoimintamallien syntymistä sekä lisäisi alueellista omavaraisuutta ja maatalouden kannattavuutta. Kierrätyslannoitetuotannolla voitaisiin korvata viidennes maakunnan typpilannoitteista ja kolmannes fosforilannoitteista. Samalla vähenisivät haitalliset ravinnevalumat Itämereen.

Maakunnassa on intoa kehittää kiertotaloutta sellaisena kuin se onkin – koko yhteiskunnan läpileikkaavana ilmiönä. Sitran Laura Järvinen ja Samuli Laita kysyivät hiljattain, näemmekö kiertotalousvallankumouksen mahdollisuudet esimerkiksi terveyskeskuksissamme, katurakentamisessa tai liikuntapalveluissa.

Varsinais-Suomessa tähän pyritään aktiivisesti. Kiertotalousperiaatteiden mukaan toimiva maakunta on vajavainen, mikäli alueella panostetaan vain niihin aloihin ja teemoihin, joissa on jo draivia sekä olemassa olevaa kiinnostusta. Huomio on jaksettava kiinnittää myös marginaalisilta kuulostaviin toimialoihin, vaikeisiin aiemmin tyssänneisiin kehityslinjauksiin ja niihin teemoihin, joissa kiertotalouskytköstä voi olla äkkiseltään vaikea nähdä. Varsinais-Suomessa kehitetään rinnakkain niin tulevaisuuden kiertotaloutta tukevaa rakentamista, päiväkotilasten ruoka- ja ravinnekiertoymmärrystä, kuntien uusiutuvan energian hankintoja, maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä, kiertotaloutta tukevaa sianlihan tuotantoa, kaupunkikonsernien kalustekierrätystä kuin esimerkiksi Topinpuiston kiertotalouskeskusta.

Lue lisää > materiaalitkiertoon.fi

 

Tiesitkö, että ruokahävikki rehevöittää vesistöjä

Tiesitkö, että ruokahävikki rehevöittää vesistöjä

Ravinteiden kiertoa Saaristomeren matkailukohteissa – SaaRa 2017-2019

Miten yksittäinen matkailija voi vaikuttaa sinilevälauttojen ehkäisyyn ja vesistöjen tilaan? Mikä yhteys on Saaristomeren rehevöitymisellä ja ruokahävikillä? Näihin kysymyksiin tartutaan käytännön toimenpitein hallituksen kärkihankkeen pilottikohteissa Örö, Seili, Nauvo ja Jurmo (eteläinen).

SaaRa-hanke Johanna Mattila_1217Turun yliopiston Brahea-keskuksen tekemän kuluttajakyselyjen (n=133) mukaan 60 % matkailijoista kokee sinilevän ja vesistöjen rehevöitymisen vaikuttaneen negatiivisesti omaan vapaa-ajanviettoon Saaristomerellä. Kuitenkaan suurin osa matkailijoista ei tiedosta oman kuluttajakäyttäytymisen vaikutuksia asiaan. 68 % matkailijoista ei ymmärrä ruokahävikin ja rehevöitymisen välistä yhteyttä.

Tämän vuoksi hankkeessa tullaan panostamaan aktiiviseen viestintään niin matkailijoiden kuin kohteissa työskentelevienkin keskuudessa. Viestinnän avulla kiinnitetään matkailijoiden huomiota omaan kulutuskäyttäytymiseen ja jätteiden lajitteluun, erityisesti ruokahävikin tuomiin haasteisiin saaristokohteissa, joissa jätehuolto on haasteellista ja ympäristö herkkää.

Tavoitteena vähentää ruokahävikkiä kolmanneksella

Ruokahävikki on iso haaste suomalaisessa ruokaketjussa. Kaiken kaikkiaan syömäkelpoista ruokaa menee roskiin 400 miljoonaa kg vuodessa ja noin 450 miljoonan euron arvosta (Luke, Foodspill 2012).

SaaRa -hankkeen keskeisenä tavoitteena on juuri ruokahävikin vähentäminen Saaristomeren pilottikohteissa kolmanneksella. Lisäksi, kehitetään ruokahävikin kompostointia matkailukohteissa ja ennen kaikkea ravinnerikkaan kompostimullan hyödyntämistä erilaisin tuotteistetuin keinoin. Matkailukohteiden ruokahävikin ja biojätteen erilliskeräys on vielä osin puutteellista eikä ravinteita saada hyödynnettyä takaisin kiertoon. Hankkeessa etsitään kestäviä ratkaisuja, joilla voidaan välttää resurssien tuhlaus.

Toimenpiteiden avulla pystytään Saaristomeren keskeisissä matkailukohdekeskittymissä, Örö, Seili, Nauvo ja Jurmo (eteläinen), toteuttamaan ravinteiden kiertoa mahdollisimman tehokkaasti, jotta vältytään matkailun mukanaan tuomalta ravinnekuormitukselta.

Hankkeen toteuttajina ovat Turun yliopiston Brahea-keskus ja Pidä Saaristo Siistinä ry.

Lisätietoja:
Turun yliopiston Brahea-keskus
Johanna Mattila, johanna.mattila@utu.fi ; 040 565 8121
Leena Erälinna; leena.eralinna@utu.fi; p. 040 6847450

Lue lisää >> SaaRa-hanke

turun_yliopisto_cmyk_p SaaRa    PSSry SaaRa

 

Hallituksen kärkihanke logo fi lila RGB SaaRa

 

Itämerihaaste 10 vuotta -seminaari 14.12.

Itämerihaaste 10 vuotta -seminaari 14.12.

Itämerihaasteen valtakunnallinen verkostoitumisseminaari

Kestäviä tulevaisuudennäkymiä muuttuvalla merellä – Itämerihaaste 10 vuotta

14.12.2017 HelsinkiItämerihaaste 2017

Tänä vuonna teemana ovat uudet viitekehykset, haasteet ja tavoitteet Itämeri-työssä. Lisäksi esitellään tietysti konkreettisia verkostokumppaneiden toteuttamia Itämeri-ja vesiensuojeluaktiviteetteja. Ohjelmassa on:

  • Kansainvälisiä ja valtakunnallisia tuulia merensuojelussa, esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, ilmastonmuutos, Itämeren uusi tila-arvio sekä Suomen Itämeren alueen strategia ja merenhoidon toimenpideohjelma
  • Tuoreimpia Itämerihaasteen viittä tavoitetta toteuttavia toimia ja hankkeita esimerkiksi ravinnekierron, vedenalaisen melun ja ympäristökasvatuksen saralla
  • Pieni työpaja siitä, millaisia toimintamuotoja ja uusia tavoitteita Itämerihaasteella voisi olla nykyisen toimintakauden (2014-2018) jälkeen

Tilaisuudessa kerrotaan myös kuulumisia tapahtumista ja hankkeista, joissa Itämerihaaste on ollut tänä vuonna mukana, ja osallistujilla on mahdollisuus tuoda omia esitteitä ja materiaaleja jakoon.

Lue lisää > Itämerihaaste

Turku kiertotalouden edelläkävijäksi

Kymmenen kuntaa sitoutuu kiertotalouden edelläkävijöiksi

Kymmenen suomalaista kuntaa, Ii, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki, Rovaniemi, Turku ja Vantaa, on sitoutunut viemään kiertotaloutta kunnianhimoisesti ja konkreettisesti eteenpäin. Ensimmäisenä kuntaverkostona ne aikovat toteuttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet kierrättämällä vähintään 55 prosenttia yhdyskuntajätteistä, hyödyntämällä materiaalina vähintään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteistä sekä vähentämällä jätemäärää vuoteen 2020 mennessä vuoden 2000 tasolle.

circwasteKunnat edistävät itse valitsemillaan keinoilla alueensa kiertotaloutta. Ne käynnistävät uutta liiketoimintaa, aktivoivat alueensa asukkaita ja rakentavat uutta yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

”Kuntien suunnitelmat ovat jopa maailman mittakaavassa kunnianhimoisia. Suunnitteilla on muun muassa jalometallien talteenottoa elektroniikkaromusta, metsä- ja kaivosteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä betonin korvaajana, bioteollisuuspuisto ja kiertotalousklusteri, kaatopaikan muuttaminen uusiutuvan energian tuotantoalueeksi sekä älykkään ja vähähiilisen infran rakentamista. Moni kunta haluaa myös asukkaat mukaan kiertotaloutta kehittämään”, ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Suomen ympäristökeskus ja Motiva valitsivat edelläkävijät parinkymmenen hakijakunnan joukosta. Valintaan vaikuttivat kuntien hakuvaiheessa tekemät sitoumukset sekä tähän saakka toteutetut toimenpiteet kiertotalouden edistämiseksi.

Lue lisää
> Suomen ympäristökeskus

> materiaalitkiertoon.fi

 

Tuorlassa pohdittiin kiertotaloutta koulumaailmassa

Tuorlassa pohdittiin kiertotaloutta koulumaailmassa

Marraskuun puolivälissä, torstaina 16.11.2017, Tuorlan maaseutuopistolla järjestettiin Kiertotalous koulumaailmassa -seminaari. Opettajille ja muille kasvattajille tarkoitetussa tilaisuudessa pohdittiin alustusten, eri teemaisten toimintapisteiden sekä paneelikeskustelun kautta, miksi ja miten kiertotalouden tulisi näkyä koulumaailmassa.

Valonian projektiasiantuntija Anni Lahtela avasi tilaisuuden kertomalla, mistä kaikesta kiertotaloudessa on kysymys.  Esityksessä käytiin läpi kiertotalousajattelun periaatteita, läpileikkaavuuden tärkeyttä, mahdollisia yhteyksiä koulumaailmaan sekä erilaista termistöä ja muun muassa ohjauskeinoja.

Kiertotalous koulut Salonen 161117
Arto O. Salonen kertoi mm. käynnissä olevasta hiljaisesta vallankumouksesta.

Baltic Sea Action Groupin koordinaattori Eero Jalava jatkoi alustusten sarjaa puheenvuorollaan kiertotaloudesta Itämeri-työn näkökulmasta. Jalava kertoi BSAG:n toiminnasta ja johdatti kuulijoita Itämeren tilan ongelmakohtiin sekä ravinteiden kierrätyksen periaatteisiin ja sen tärkeyteen.

Alustusten sarjan päätti dosentti Arto O. Salonen, joka herätti kuulijat pohtimaan nykyisen kestämättömän elämäntavan taustoja ja syitä ja kiertotalouteen siirtymisen välttämättömyyttä. Salonen toi esiin, kuinka ihmisissä on paljon muutospotentiaalia ja kuinka vanhat elintasoa korostavat ihanteet korvautuvat pikku hiljaa elämänlaatua korostavilla ihanteilla. Salonen painotti systeemistä ymmärrystä, vastuullista maailmasuhdetta, ihmisten välisyyttä sekä riittävyyden määrittelemistä keinoina kiertotalouteen siirtymiseksi.

Toimintapisteiden avulla etsittiin kiertotalouden vaikuttamisen paikkoja kouluympäristössä

Kiertotalous koulut kortit 161117
Mikaela Sundqvist esitteli kouluille kehitteillä olevat kiertotalouskortit.

Päivää jatkettiin toiminnallisesti neljässä eri teemaisessa toimintapisteessä, jotka kaikki osallistujat pääsivät kiertämään. Pisteiden teemoina olivat tekstiilien kierto, vesistöjen hyvinvointi, ruoka sekä uusiutuvat energiat.

Lounais-Suomen Jätehuollon vetämässä tekstiilipisteessä käytiin Mikaela Sundqvistin avulla havainnollisesti läpi koko tekstiilin kiertokulku. Valonian kestävään ruokaketjuun liittyvässä pisteessä pohdittiin Jaana Itälä-Laineen johdolla teeman käsittelymahdollisuuksia eri oppiaineissa. John Nurmisen Säätiön vesistöjen hyvinvointiin keskittyvässä toimintapisteessä Miina Mäki kävi konkreettisten esimerkkien kautta läpi erilaisia tapoja vaikuttaa Itämeren ja muiden vesistöjen hyvinvointiin ja tehokkaampaan ravinnekiertoon. Livialaisten uusiutuvien energioiden toimintapisteelle opiskelijat olivat laatineet biokaasulaitosta ja biodieseltuotannon periaatteita esittelevän julistesarjan sekä uudenlaisiin energiaratkaisuihin liittyviä yhdistelytehtäviä.

Päivän yhteenveto paneelin kautta

Viimeiseksi päivän ohjelmassa oli seminaarin teemoja yhteen vetävä paneelikeskustelu. Panelisteina toimivat dosentti Arto O. Salonen, Baltic Sea Action Groupin Eero Jalava, John Nurmisen Säätiön Miina Mäki sekä maantiedon, biologian ja käsityön aineenopettaja Niina-Kaisa Puustinen.

Salonen pohti kuinka maailma muuttuu lasten ja nuorten ympärillä ja kuinka yleiseen vaadittavaan ajattelutavan muutokseen nivoutuu myös se, että työt ja ammatit ovat nyt suuressa murroksessa. Puustinen nosti esiin, kuinka koulut kaipaisivat uudenlaisia yhteistyömalleja muun muassa yritysten kanssa, jotta kiertotalouden kytkökset ympäröivään yhteiskuntaan sekä myöhemmin odottavaan työelämään tulisivat konkreettisemmin näkyviin. Jalava huomautti, että Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ovat aloittaneet laajan yhteistyön, jonka myötä Yrityskylä päivitetään simuloimaan lähemmäksi tulevaisuuden kiertotalousyhteiskuntaa.

Jalava ja Mäki myös korostivat, että he kaipaisivat suoria yhteydenottoja sekä palautetta koulumaailmasta, jotta he pystyisivät edustamiensa organisaatioiden kautta paremmin tarjoamaan kouluja palvelevia oppimissisältöjä ja yhteistyömahdollisuuksia.

Lue lisää > Valonia

Kiertotalouspotentiaali selvitetty

Kiertotalouspotentiaali selvitetty

Kesäkuussa valmistui selvitys ”Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta”. Selvityksessä luotiin kokonaiskuva maakunnan materiaali- ja resurssivirroista. Varsinais-Suomen keskeisimmät kiertotalouden potentiaalit löytyvät maatalouden sivuvirroista, joista voidaan tuottaa energiaa ja kierrätysravinteita. Näiden potentiaalien hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi maakunnan riippuvuutta tuontipolttoaineista ja -lannoitteista.

Maataloudessa merkittäviä mahdollisuuksia

Maatalouden sivuvirroista tuotetulla biokaasulla voitaisiin korvata noin 13 % alueen henkilö- ja pakettiautoliikenteen tarvitsemasta polttoaineesta. Vaihtoehtoisesti syötteitä voitaisiin ohjata biohiilen ja pyrolyysiöljyn tuotantoon. Näillä voitaisiin laskennallisesti korvata maakunnan kevyen ja raskaan polttoöljyn käyttö sekä 5 % kivihiilen käytöstä teollisen mittaluokan voimalaitosten energiantuotannossa.

– Suuri potentiaali löytyy myös maatalouden ravinnekierrätyksessä, sillä kierrätyslannoitetuotannolla voidaan korvata viidennes maakunnan typpilannoitteista ja kolmannes fosforilannoitteista, toteaa Tuomas Raivio Gaia Consulting Oy:stä.

Kierrätysravinteiden potentiaali ja hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi riippuvuutta tuontilannoitteista, mahdollistaisi uusien liiketoimintamallien syntymistä sekä lisäisi alueellista omavaraisuutta ja maatalouden kannattavuutta.

– Kierrätysravinteiden käyttö yhdistettynä peltojen maanparannukseen luo uusia mahdollisuuksia maatalouteen. Koko ketjua tarkasteltaessa vähenevät myös haitalliset ravinnevalumat Itämereen, kertoo Aleksis Klap Varsinais-Suomen liitosta.

Varsinais-Suomen energiantuotannosta merkittävä osuus pohjautuu tällä hetkellä maakunnan ulkopuolelta tuotuihin uusiutumattomiin polttoaineisiin, joita olisi mahdollista korvata maakunnassa tuotetuilla uusiutuvilla polttoaineilla. Energiantuotanto tulee monipuolistumaan tulevaisuudessa, eikä muuttuvaa pakettia tulla rakentamaan vain yhden kortin varaan.

– Tällä hetkellä liikenne toimii lähes yksinomaan fossiilisilla polttoaineilla, joten tarvitaan keinoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Askeleita oikeaan suuntaan on otettu jo Turun seudun jätevesilietteiden biokaasutuksessa, kertoo Turun kaupungin kehittämispäällikkö Risto Veivo.

Alueellinen data energia- ja ilmastotyön pohjana

Lisätietoa alueellisista materiaalivirroista tarvitaan, jotta voidaan tunnistaa uusia hyödyntämismahdollisuuksia. Esimerkiksi yhdyskuntajätteiden osalta tarkan alueellisen tiedon saaminen on ollut haastavaa kokonaisvirtojen tilastoinnin vastuiden jakaantuessa kunnille, tuottajille ja yrityksille. Tuottajien ja yritysten vastuulla olevista jätevirroista ei ole tietoa saatavilla, joten niiden hyödyntämispotentiaalia ei voida arvioida.

– Kunnan järjestämisvastuulle kuuluvat yhdyskuntajätteet kiertävät tehokkaasti syntypaikkalajittelun kautta ja uusia mahdollisuuksia etsitään tekstiili- ja biojätteiden hyödyntämiseksi, toteaa Jyri Metsänranta Lounais-Suomen Jätehuollosta.

Kiertotalouden ratkaisut tukevat alueen taloutta ja työllisyyttä eri toimialoilla. Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta -selvitys tukee energia- ja ilmastotyötä sekä alueellisen kiertotalouden tiekartan tavoitteita.

Lue lisää >> Kiertotalouden Varsinais-Suomi

Materiaalien kierrätysosaamiseen vauhtia ja viisautta

Materiaalien kierrätysosaamiseen vauhtia ja viisautta

Suomen ympäristökeskus 2.6.2017

Seminaari_3_1310141
Ympäristöohjelma-seminaarissa, Turussa esiteltiin tekstiilien kierrätystä v. 2014.

Kiertotaloudessa tuotteet ja materiaalit pyritään pitämään käytössä mahdollisimman pitkään, mutta materiaalien kierto ei saisi aiheuttaa riskejä ihmisille tai ympäristölle.

Suomen ympäristökeskuksen Policy Brief -julkaisussa annetaan suosituksia siitä, miten haitalliset aineet saadaan pois kierrosta.

Kierrätettävät materiaalit ovat koostumukseltaan, iältään ja alkuperältään vaihtelevia. Jätteiden hyödyntämiseen uusiomateriaalina voi liittyä riski haitallisten aineiden palaamisesta uusiin tuotteisiin. Jotta haitallisten aineiden kierrättäminen voidaan välttää, kemikaalitietojen pitäisi siirtyä tuotteiden ja materiaalien mukana.

On myös kehitettävä työkaluja haitattomien vaihtoehtojen löytämiseksi. Tietokanta vaarallisia aineita korvaavista vaihtoehdoista voisi auttaa erityisesti PK-yrityksiä.

Tuotteille myönnetyt ympäristömerkit auttavat kuluttajia tunnistamaan ympäristöystävälliset tuotteet, joissa on huomioitu energiatehokkuus, ilmastovaikutukset sekä kemikaalikuormitus. Myös EU:n ulkopuolelta tuotavien tuotteiden tulisi vastata kierrätettävyyden vaatimuksiin.

Ympäristön tila -katsaus 2/2017

SYKE julkaisi myös kiertotalousaiheisen ympäristön tila – katsauksen, jossa tarkastellaan luonnonvarojen käyttöä Suomessa eri näkökulmista. Asiantuntijoiden mukaan kiertotalouteen siirtyminen ei onnistu pelkästään markkinavetoisesti, vaan tarvitaan julkista ohjausta uusien ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Lue lisää >>

Haja-asutuksen jätevesisääntelyä lievennettiin

Haja-asutuksen jätevesisääntelyä muutettiin huhtikuun alussa voimaan tulleilla lainsäädännön muutoksilla. Tehdyt lievennykset koskevat ennen vuotta 2004 rakennettuja kiinteistöjä. Muutoksilla ei ole vaikutusta uudisrakennuksiin. Kiinteistöä rakennettaessa, sinne on edelleen toteutettava puhdistusvaatimukset täyttävä jätevesienkäsittely.

Herkät alueet kuntoon

Ranta- ja pohjavesialueilla on nyt reilut kaksi vuotta aikaa laittaa järjestelmät kuntoon. Muilla alueilla kiinteistöjen jätevesijärjestelmä tulee kunnostaa vasta suurempien remonttien yhteydessä.

Kaikkien haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen omistajien ei kuitenkaan tarvitse alkaa suunnitella jätevesijärjestelmänsä uusimista. Muutostöiltä välttyvät pääsääntöisesti kiinteistöt, joilla on vähäinen vedenkäyttö (kantovesi) ja kuivakäymälä (huussi). Lisäksi kunnostusta ei tarvita, jos kiinteistö liitetään viemäriverkostoon tai kiinteistöllä on jo säädökset täyttävä jätevesijärjestelmä. Myös ikävapautus on edelleen voimassa.

Neuvontaa tarjolla

Ajantasaisista, puolueetonta ja luotettavaa tietoa jätevesien käsittelylaitteistoista ja -menetelmistä sekä niillä saavutettavista tuloksista on saatavissa kattavasti suunnittelun ja toteuttamisen tueksi. Varsinais-Suomen alueella apuna toimii Valonian vetämä neuvontahanke Hajajätevesikuormitus kuriin neuvonnalla (HAKKU) ja Satakunnan puolella neuvoja jakaa Pyhäjärvi-instituutin ja Satafood Kehittämisyhdistys ry;n yhteishanke Jätevesineuvontaa Satakunnassa (JÄNES).

Lainsäädännön muutokset ovat aiheuttaneet paljon kysymyksiä myös viranomaisten ja muiden alan toimijoiden keskuudessa. Varsinais-Suomen ELY-keskus yhdessä Lounais-Suomessa toimivien jätevesineuvontahakkeiden kanssa järjestää Laitilassa 18.5.2017 koulutuksen, jossa jaetaan alueen toimijoille hajajätevesitietoa. Tilaisuuteen on tulossa paikalle yli 90 osallistujaa.

Lue lisää >> ELY-keskus