jätteet

Etusivu / Postit "jätteet"

Uusi jäteveden poistoputki Kakolanmäelle

Uusi jäteveden poistoputki pitää Itämeren puhtaampana

Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon poistoputken kapasiteettia kasvatetaan, että puhdistamo voi tuottaa Turun seudulle laadukasta jätevedenpuhdistuspalvelua vuosikymmeniksi eteenpäin. Hankkeen valmistuttua Turun merialueelle kohdistuva ympäristökuormitus vähenee merkittävästi. Hanke toteutetaan asukasystävällisellä tunnelointimenetelmällä.

Poistoputkihankkeen toteutussuunnittelua valmistellaan parhaillaan. Maanalainen louhinta alkaa arviolta loka-marraskuussa 2018 ja tunneloinnin aloitus alkaa arviolta keväällä 2019. Uuden poistoputken pitäisi olla valmis vuonna 2021. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamossa käsitellään lähes 300 000 Turun seudun asukkaan jätevedet. Poistoputken kapasiteettia on kasvatettava, jotta jätevedenpuhdistuspalvelu säilyy kustannustehokkaana ja ympäristöystävällisenä.

Tällä hetkellä jätevedet johdetaan puhdistamolta hulevesiviemäriä pitkin Turun satama-altaaseen. Viemäri on rakennettu 1950- ja 1960-luvuilla eikä sen kapasiteetti tule riittämään kasvavien hule- ja jätevesimäärien poisjohtamiseen. Käyttökapasiteettia kasvattavat muun muassa ilmaston lämpeneminen ja Turun seudun kasvava asukasmäärä.

Puhdistamolta satama-altaaseen rakennetaan uusi, pelkästään jätevesille tarkoitettu poistoputki. Samalla puhdistamon yhteyteen rakennetaan hygienisointiyksikkö eli UV-desinfiointilaitos, mikä parantaa mereen johdettavan veden laatua. Puhdistamo toimii normaalisti rakentamisen aikana.

Hygienisointiyksikkö ja osa poistoputkesta rakennetaan olemassa olevan puhdistamon sisäpuolelta maanalaisena louhintana. Loppuosa poistoputkesta toteutetaan uudella tunnelointimenetelmällä, jossa on runsaasti etuja perinteiseen aukikaivuutekniikkaan verrattuna. ”Pääosa rakentamisesta tehdään maan alla, ja lisäksi tunneloinnin hiilijalanjälki ja energiankulutus ovat huomattavasti pienempiä perinteiseen aukikaivuumenetelmään verrattuna”, kertoo Turun seudun puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Mirva Levomäki.

Lue lisää

> CO2-raportin uutisia (13.6.2018)

 

Roskakalalive alkaa maanantaina 9.7.

Suomen vanhimmat roskakalat voivat elää jopa 1000-vuotiaiksi

Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) käynnistää Facebook-sivullaan Roskakalaliven maanantaina 9.7 noin klo 12 alkaen. Turkulaisten on mahdollista seurata Roskakalaliveä myös paikan päällä Hansakorttelissa Thalia-torin ylätasanteella, missä lähetys kuvataan. PSS ry kertoo, että roskakaloilla he tarkoittavat tyypillisiä meriroskia, kuten muovikasseja- ja pulloja. Niiden hajoaminen vedessä kestää 100-1000 vuotta.

PSS ry on vuonna 1969 perustettu järjestö, joka toimii puhtaamman saaristo- ja järviluonnon puolesta. Järjestön toiminta-alueita ovat Saaristomeri, Saimaa, Päijänne, Pohjanlahti, Pirkanmaa ja Itäinen Suomenlahti. PSS ry tekee konkreettista työtä merialueiden, rantojen, sisävesien ja saariston puhtaana pitämisen eteen aina jätepisteiden ja käymälöiden ylläpidosta retkisatamien huoltoon sekä kansalaisille tiedottamiseen ympäristöasioista. Järjestö kertoo tavoitteekseen neuvoa ihmisiä siitä, miten liikkua vesillä ympäristöä kunnioittavalla sekä huomioivalla tavalla.

roskakalalive
Suomen yleisimmät roskakalat esittelyssä. Kuva: Pidä Saaristo Siistinä ry 2018

Roskakalaliven tavoite

Roskakalalivellä halutaan herätellä kansalaisia huomioimaan vesistöjemme alati huononeva tila. Yksittäisen kansalaisen valinnoilla voidaan vaikuttaa vesien tilaa; jos jatkamme roskaamista, on vesistöissä vuoteen 2050 mennessä enemmän roskaa kuin kaloja.

”Kaupunkiympäristö on mittava meriroskan lähde. Harva tietää, että suurin osa Itämeren roskista kulkeutuu vesistöihin joko suoraan ihmisen välityksellä tai esimerkiksi hulevesiä pitkin. Erityisen tavallista on heittää tupakantumpit sadevesikaivoihin tietämättä, että hulevedet johdetaan lähes kaikkialla suoraan puhdistamatta lähimpään vesistöön”, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektipäällikkö Anna von Zweygbergk.

Mukana myös maailman yleisin meriroska

Maailman yleisin meriroska kaikilla maailman merillä ja rannoilla onkin tupakantumppi. Suomen rannoilta löytyy noin 300 tumppia jokaista sataa metriä kohden.

”Myös tupakantumppi sisältää muovia. Filtteri on selluloosa-asetaattia, jonka hajoaminen mikromuoveiksi voi kestää olosuhteista riippuen yli 10 vuotta. Tupakka sisältää yli 400 kemikaalia, joista n. 100–200 on ihmisille haitallisia. Lisäksi monet eläimet erehtyvät syömään tumppeja, jolloin kemikaalit imeytyvät niihin tai ne voivat tukehtua”, kertoo von Zweygbergk.

PSS ry kehottaakin tupakoitsijoita keräämään tumpit esimerkiksi taskutuhkikseen, jollaiseksi kelpaavia rasioita löytyy ruokakaupasta. Taskutuhkiksen tulee olla kätevyyden kannalta mieluiten pieni, kannellinen astia, kuten peltirasia.

PSS ry haluaa myös muistuttaa, että jokaisella roskaa tuottavalla on päävastuu omista roskistaan ja niiden kierrätyksestä. Sekä kaupunkiasumisen oloissa että tapahtumissa kierrätys on nykypäivänä tehty helpoksi kuluttajalle. Tärkeää on huolehtia, etteivät roskat joudu vesistöihin tai niiden lähettyville ja päädy sinne myöhemmin hulevesien myötä.

Lue lisää

> Roskakalalive (9.7.2018 klo 12 alkaen) – PSS ry Facebook

> Tiedote Roskakalalivestä –Täältä tulee Roskakalalive – Suomen vanhimmat roskakalat elävät jopa 1000-vuotiaiksi!

> Pidä Saaristo Siistinä ry -kotisivut

 

Rahoitusta tarjolla ravinteiden kierron parantamiseen

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma on yksi hallituksen kärkihankkeista

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma on osa Juha Sipilän hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla siten, että vähintään 50 % lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma pyrkii vastaamaan tähän kolmivuotisella hankkeella, jonka kokonaisrahoitus on 12,4 miljoonaa euroa.

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt kokeiluohjelman hallinnointi- ja toimeenpanotehtävät Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Kokeiluohjelman rahoitus pohjautuu toukokuussa 2016 hyväksyttyyn Valtioneuvoston asetukseen 382/2016, joka löytyy jutun lopusta linkkinä.

Kokeiluohjelman tavoitteet

Kokeiluohjelmalla rahoitetaan biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä yritysten investointeja. Tavoitteena on biomassojen prosessoinnin, kierrätyslannoitevalmisteiden tuotannon ja tuotekehityksen, ravinteiden kierrätyksen logistiikan ja palveluratkaisujen edistäminen sekä korkean jalostusasteen tuotteiden kehittäminen biomassoista.

Biomassalla tarkoitetaan maataloudesta, kasvi- ja eläinperäiset aineet mukaan lukien, metsätaloudesta ja niihin liittyviltä tuotannonaloilta sekä kalastuksesta ja vesiviljelystä peräisin olevien tuotteiden, jätteiden ja tähteiden biohajoavaa osaa sekä biokaasuja ja teollisuus- ja yhdyskuntajätteen biohajoavaa osaa.

Rahoituksen viimeinen hakukierros päättyy 1.10.2018

Hankkeen viimeinen toimintavuosi on käynnissä, mutta vielä on mahdollista hakea rahoitusta uusiin hankkeisiin. Ohjeita hakemuksen tekemiseen löytyy hankkeen sivuilta. Hankerahoituksen kohderyhmä on pienet ja keskisuuret yritykset, jotka haluavat edistää ravinteiden kierrätyksen tutkimusta ja kehittämistä tai investoida uusiin resursseihin. Rahoitusta on tähän mennessä myönnetty useille hankkeille ja ne on listattu tänne.

Lue lisää

> Hankkeen sivut

> Valtioneuvoston asetus biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä investointeihin vuosina 2016-2018 myönnettävästä valtionavustuksesta

Kiertääkö hyvä kauttasi?

Kiertääkö hyvä kauttasi?

Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanja herättelee kuluttajia ravinnekierron haasteisiin

Ostatko jatkuvasti ruokaa enemmän kuin ehdit syödä? Oletko lisännyt proteiinin määrää ruokavaliossasi yli suositustarpeen saavuttaaksesi tavoitteesi kuntosalilla? Kierrätätkö biojätteesi tunnollisesti? Päätyykö vessanpöntöstäsi alas edellispäivän keiton jämät?

Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanja pyrkii haastamaan kuluttajat pohtimaan näitä ja monia muita kysymyksiä. Taustasta ja tavoitteista kerrotaan kampanjan kotisivuilla seuraavasti:

Ilmastonmuutoksen ohella ravinteiden tuhlaus ja vesien rehevöityminen ovat aikamme suuria ongelmia. Ratkaisut ovat omissa käsissämme.

Typpi ja fosfori ovat kaiken elämän kannalta välttämättömiä ravinteita, mutta hyödyntämättöminä ne päätyvät rehevöittämään Itämerta ja vesistöjämme.

Nykyisellään ruoantuotannossa käytetyistä ravinteista vain noin viidennes päätyy ruokalautasellemme. Lopustakin päätyy suuri osa hukkaan kuluttajien toiminnan johdosta. Tässä ei ole järkeä, sillä kaivannaisfosfori on rajallinen luonnonvara ja typen tuotanto vaatii valtavan määrän energiaa.

Jokaisella kuluttajalla on rooli ravinteiden tehokkaassa hyödyntämisessä. Kuluttajan vesistöjä rehevöittävä vaikutus aiheutuu nimittäin lähes kokonaan ruokaan ja asumisen jätevesiin liittyvistä toiminnoista. Ratkaisut ongelmiin ovat omissa käsissämme.

Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanja tuo kuvien ja faktojen kautta arjen ravinneviisaat valinnat jokaisen ulottuville.

 

 

Ravinnekiertoon voi vaikuttaa monin tavoin

Kampanja keskittyy neljään arkipäivän valintaan, joita ovat ruokahävikin vähentäminen, ravintoaineiden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen ruokavaliossa, biojätteen hyötykäyttö sekä viemäriverkon oikeaoppinen käyttö. Kampanja pyrkii levittämään tietoa kuluttajille jokapäiväisten valintojen seurauksista ja tarjoamaan uusia, ympäristöä vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja joissa arvokkaat ravinteet saadaan hyötykäyttöön.

Ravinteiden merkitys arjessa tai niiden tuhlauksen vaikutukset eivät välity suurimmalle osalle ihmisistä. Kuitenkin yksilön teoilla on vaikutuksensa ja jokainen meistä pystyy omilla teoillaan vaikuttamaan ravinteiden ja energian käyttöön. Viestintäkampanja tuo oivaltavien kuvitusten ja faktojen kautta arjen ravinneviisaat valinnat jokaisen ulottuville ja muistuttaa kuluttajan roolista isossa kuvassa. Ravinteiden kierrätys koskee meitä kaikkia.

Suomalaiset ovat havahtuneet kiinnittämään huomiota muovin määrään yhteiskunnassamme ja siitä aiheutuviin ongelmiin. Ravinteet eivät näy, mutta yhtälailla kuin muovi ovat väärässä paikassa olevat ja väärällä tavalla tuotetut ravinteet ongelmallisia.

Kampanja tarjoaa konkreettisia vinkkejä parempien valintojen tekemiseksi. Ruokahävikkiään voi pyrkiä pienentämään ostamalla tuotteista pienempiä pakkauskokoja. Vaikka kilohinta olisi tällöin suurempi, tulee pienempi pakkaus edullisemmaksi ympäristölle kun tuote käytetään kokonaan roskiin päätymisen sijasta. Ravinnerikasta ja elimistön hyötykäyttöön menevää ruokaa ovat kaudenmukaiset kasvikset, palkokasvit sekä marjat. Omaan pussiinsa lajiteltu biojäte muuttuu biokaasulaitoksessa uusiutuvaksi energiaksi. Haja-asutusalueilla tai pientaloissa kompostointi on perinteinen ja toimiva tapa biojätteen uusiokäyttöön. Viemäriverkoston toimivuutta ja kemikaalikuorman pienentämistä voi edistää vetämällä pöntöstä alas vain sinne kuuluvat jätökset sekä käyttämällä ympäristömerkittyjä pesuaineita ja kosmetiikkaa.

 

Ruokarahaa kuin roskaa? Tankkaa vain tarpeesi mukaan

Kasvuvoima on käsissäsi Viemäri ei ole musta aukko

 

Lue lisää >> https://kiertaakohyvakauttasi.fi/

Varsinais-Suomen ELY-keskus on mukana Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanjassa.

 

Saariston ympäristömessut 8.-9.6.

Messuilta vinkkejä haja-asutuksen vesihuollon ratkaisuihin

Paraisten Päivien yhteydessä järjestetään viidettä kertaa Saariston ympäristömessut. Pääteemana on tällä kertaa vesihuolto: talousveden hankinta haja-asutusalueilla ja jätevesien käsittely.

Maksuttomassa tapahtumassa jaetaan ympäristöystävällisiin asumisratkaisuihin liittyvää tietoa ja käytännön vinkkejä paikallisille asukkaille ja mökkiläisille. Yrittäjiä ja yrityksiä on mukana laaja kirjo: paikalla esitellään jätevesien käsittelylaitteita ja erilaisia talousvedenhankinnan ratkaisuja muun muassa merivettä hyödyntäen sekä kaivo-, ruoppaus- ja laiturirakentamisosaamista. Paikalla voi tutustua myös aurinkoenergiaan, kompostointiin ja kompostikäymälöihin. Ympäristöalan yhdistyksistä ja organisaatioista mukana ovat jätevesineuvontaa tarjoava Valonia, Paraisten kaupungin ympäristöosasto, Natur och Miljö, Turunmaan luontokoulu, ammattiopisto Livia ja Paraisten luonnonsuojeluyhdistys.

”Saariston ympäristömessuilta saaristolaiset voivat saada hyviä ideoita kotinsa tai loma-asuntonsa käytännön ratkaisuihin. Olemme iloisia siitä, että olemme saaneet jälleen messuillemme pari näytteilleasettajaa lisää entiseen verrattuna ja että voimme palvella asukkaitamme mahdollisimman hyvin asumiseen liittyvissä asioissa”, kertoo Paraisten kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja Petri Huovila.

Ohjelmassa taidetta, asiantuntijafoorumi ja tutustuminen biolämpölaitokseen

Tämän vuoden ympäristömessut tarjoavat mielenkiintoista oheisohjelmaa: perjantaina klo 13.00–14.20 esitetään Arboretum-esitys, jossa soitetaan kasveja, tanssitaan ja annetaan kasveille ääni. Esitys tapahtuu kuplan sisällä ja sitä voi seurata joko sen sisä- tai ulkopuolelta. Esityksen jälkeen yleisöllä on mahdollisuus soittaa kasveja ja jutustella esiintyjien kanssa. Esityksen pitää Fern Ochestra.

Kello 14.30–17.00 järjestetään messualueella Biosfäärialueen ja Åbo Akademin Skärgårdsinstitutetin Pop Up Saaristotutkimuksen foorumi, jossa ympäristötutkimuksen asiantuntijat ovat paikalla vastaamassa kysymyksiin. Asiantuntijoita on yliopistoista ja tutkimuslaitoksista, ja kysellä voi kalanjalostuksesta (Lena Arjanne), Paraisten ja Nauvon välisestä siltaideasta (Anders Jungar), saariston kulttuuriperinnöstä (Marcus Lepola), ruokahävikistä ja ravinnekierrosta (Johanna Mattila), saaristobiologiasta (Mikael von Numers) ja merenkulun historiasta (Kasper Westerlund).

Kiinnostuneille on lisäksi mahdollisuus vierailla Paraisten kaukolämmön biolämpölaitoksella, jonka puuhakkeella lämmitetään mm. Paraisten keskustaa. Avoimet ovet ja opastusta yleisölle perjantaina klo 12.00–14.00. Osoite: Lehtiniementie 14.

Lapsille Paraisten päivien yhteydessä omaa ohjelmaa: pikku tivoli ja pomppulinna

Saariston ympäristömessut pe 8.6. klo 11–17, la 9.6. klo 10–14. Messualue: Kauppiaskadun varrella oleva parkkialue, entisen Nordean ja Palokunnantalon välissä. Paikalle pääsee helposti myös Turun suunnasta bussilla.

Messujen järjestelyistä vastaavat: Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia, Paraisten kaupunki sekä Saaristomeren Biosfäärialue.

Lue lisää
> Paraisten kaupunki
> Facebook

 

Siisti biitsi siivoaa jälleen rannat

Pidä Saaristo Siistinä ry:n järjestämä Siisti Biitsi -rantojensiivouskampanja käynnistyy jälleen. Vesistöjen roskaantuminen on vakava ongelma, johon talkookampanjalla halutaan puuttua.

siisti_biitsi_logo_72dpiPidä Saaristo Siistinä ry on tehnyt jo lähes 50 vuotta työtä vesistöjen roskaantumisen ehkäisemiseksi. Tänä vuonna viidennettä kertaa järjestettävän, kaikille kansalaisille suunnatun Siisti Biitsin tarkoituksena on paitsi siivota rantoja myös kiinnittää huomiota vesistöjen roskaantumiseen.

– Roskaantuminen on myös Itämeren ongelma, eivätkä järvetkään ole säästyneet siltä. Uusimmissa tutkimuksissa myös järvivedestä on löydetty mikromuovia. Juuri muovi onkin ongelma vesistöissä.  Muovin osuuden arvioidaan olevan kaikista rannoilta löytyneistä roskista noin 80 prosenttia. Muovi ei hajoa, vaan veteen joutuessaan jauhautuu mikromuoviksi, jota lopulta löytyy juomavedestämmekin. Muovi myös sitoo itseensä runsaasti haitallisia aineita ja kemikaaleja, PSS ry:n Siisti Biitsi -koordinaattori Julia Jännäri kertoo.

Mikroroskaa on mahdotonta enää saada pois vedestä, mutta suuremman roskan pääsyyn veteen voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisyllä ja viime kädessä rantoja siivoamalla.

– Rannat on tärkeää pitää siisteinä jo senkin takia, että roskat ovat riski vesistöjen eläimille. Ne voivat vahingoittua roskista monin tavoin. Eläimet ja linnut saattavat muun muassa syödä vaarallisia aineita sisältäviä roskia, tukehtua tai takertua niihin. Roskat myös turmelevat ja muuttavat eliöiden elinympäristöä ja vaikuttavat koko ekosysteemiin, Julia Jännäri jatkaa.

Siisti Biitsi on helppo tapa vaikuttaa

Siisti Biitsi -rantojensiivouskampanja alkaa lumien sulaessa ja siivota voi kevään ja kesän läpi pitkälle syksyyn. Osallistua voi kuka tahansa valitsemallaan rannalla. Talkoita ovat järjestäneet kaveri-, työ- ja harrastusporukat. Etukäteen on hyvä pyytää maanomistajan lupa. Monet kunnat tarjoavat mielellään esimerkiksi välineitä siivoukseen ja apua jätteiden poiskuljetuksessa.

Kevät on suosittua talkooaikaa, sillä silloin kasvillisuus ei vielä peitä rantoja. Lumen alta paljastuu yllättävän paljon roskia. Myöhemmin keväällä tulee huomioida lintujen pesimisajat. Talkoita voi järjestää meren, järvien tai jokien rannoilla. Jokien kautta päätyy merkittävästi roskaa mereen, Julia Jännäri kertoo.

PSS ry on kerännyt hyödyllisiä talkoovinkkejä www.siistibiitsi.fi-sivuille. Sivustolle merkitään halutessa kartalle oma talkooranta. Sivuilta löytyy myös roskalomake, jolla toivotaan raportoitavan kerätyt roska PSS ry:lle. PSS ry on kerännyt jo vuodesta 2012 tietoa rannoilta löytyvien roskien määrästä ja laadusta, ja Siisti Biitsin tulokset ovat osa rantaroskien monitorointia.

 

Ruoppausmassojen läjitys Airistolle ihmetyttää

Centrum Balticum Pulloposti 5.4.2018

Aamu Airistolla – aivan siinä läjitypaikan vieressä

Turun Sanomien politiikan ja taloustoimituksen päällikkö Leena Korja-Kaskimäki ruotii Saaristomeren tilaan juuri nyt vaikuttavia tekoja ja valintoja.

Turun kaupunki saa kiitosta siitä, että sen omissa pienvenesatamissa on kaikissa veneiden septitankkien imutyhjennuslaitteet.

Korja-Kaskimäki pitää kuitenkin  käsittämättömänä sitä, että Turun Satama saa läjittää laivaväylältä ruopattua sedimenttimassaa Airistolle. Hän kysyy ”Mikä estää läjityksen maihin, ahneus vai välinpitämättömyys?”

Lue Pulloposti >> Aamu Airistolla – aivan siinä läjityspaikan vieressä (centrumbalticum.org)

Kiertotalouden investointi- ja kehittämisavustusten haku avattu

Työ- ja elinkeinoministeriö jakaa tänä ja ensi vuonna yhteensä neljä miljoonaa euroa hankkeisiin, joilla vauhditetaan kiertotalouden liiketoiminnallisten ekosysteemien kehittämistä, yritysten uudistumista ja kestävää kasvua.

Tukirahoituksella rohkaistaan yrityksiä ja muita toimijoita käynnistämään haastavia yhteisprojekteja ja lisäämään kiertotalousajattelu osaksi liiketoimintastrategiaa. Avustusta voidaan myöntää suomalaiselle yhtiölle, muulle yhteisölle, yhdistykselle, osuuskunnalle, säätiölle tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle.

Kiertotalouden ydinajatus on säilyttää materiaalit ja niiden arvo talouden kierrossa mahdollisimman pitkään ja korvata uusiutumattomia luonnonvaroja kestävästi tuotetuilla uusiutuvilla materiaaleilla. Tavoitteena on saada materiaalit kiertoon ja nostaa niiden jalostusastetta.

Kiertotalouden investointi- ja kehittämisavustusta voidaan käyttää

  1. ensisijaisesti kiertotalouden uusien ratkaisujen ja prosessien tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian tai palvelumallien käyttöönottoon, laajennukseen ja toissijaisesti ensimmäisellä hakukierroksella pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin, jotka liittyvät uusiotuotteisiin ja materiaaleihin, jätteiden sivuvirtojen käsittelyyn Suomessa
  2. kiertotalouden tuotteistamiseen liittyvään uuteen teknologiaan, palveluun tai niiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin, jotka selvästi edistävät kiertotalouden läpimurtoa Suomessa
  3. investointeihin, jotka sisältävät uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja, uusia alustoja tai digitaalisia palveluja, toimintamalleja sekä tuote- ja palvelusuunnittelua, joka tukee tuotantoa tai käyttöä, korjaamista, huollettavuutta, päivittämistä, jakamista, vuokraamista taikka muuta kiertotalouden kaupallista käyttöönottoa tai
  4. selvityksiin ja investointeja tukeviin esiselvityksiin ja selvityksiin, jotka tähtäävät kiertotalouden eri toimijoiden kotimaisen investointitoiminnan edistämiseen.

Lue lisää >> Hakeminen (tem.fi)

Valonian uutiskirje 2/2018

Lue tuore Valonian uutiskirje 2/2018

Aiheina:

  • Valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpano Lounais-Suomessa -työpaja 26.4.2018
  • Yhdessä kohti hiilineutraalia maakuntaa – Kuntatapaamiset 2018
  • Vesi kaupunkiluonnossa -seminaari Turussa 22.3.2018
  • Ruoantuottajia perehdytettiin julkishankintoihin
  • Tutustu aurinkoenergiaan kevään teemailloissa (Loimaa, Salo, Uusikaupunki)
  • Ympäristövastuullisuus esiin viestinnällä
  • ELY-keskus palkittiin fiksusta työmatkaliikkumisesta
  • Kustavin Vesilinniemen kuormitus ja kunnostustarpeet selvitettiin

>> Valonian uutiskirje 2/2018

Oripäässä tehdään uudenlaista luomulannoitetta

Alueviesti 20.2.2018

Oripäässä, Farmimuna Oy:ssä on ryhdytty valmistamaan uutta luomulannoitetta, jonka raaka-aine on yhtiön perhetilan omasta kanalasta. Tilan tuotanto on GMO-vapaata.

Lanta hygienisoidaan kuumennuskäsittelyllä, jonka jälkeen sen jauhetaan, rakeistetaan ja kuivataan. Lannoitteessa ei ole lääkejäämiä eikä eläinperäisiä aineksia.

AV_2018_02_20