ilmasto

Etusivu / Postit "ilmasto"

Uusi jäteveden poistoputki Kakolanmäelle

Uusi jäteveden poistoputki pitää Itämeren puhtaampana

Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon poistoputken kapasiteettia kasvatetaan, että puhdistamo voi tuottaa Turun seudulle laadukasta jätevedenpuhdistuspalvelua vuosikymmeniksi eteenpäin. Hankkeen valmistuttua Turun merialueelle kohdistuva ympäristökuormitus vähenee merkittävästi. Hanke toteutetaan asukasystävällisellä tunnelointimenetelmällä.

Poistoputkihankkeen toteutussuunnittelua valmistellaan parhaillaan. Maanalainen louhinta alkaa arviolta loka-marraskuussa 2018 ja tunneloinnin aloitus alkaa arviolta keväällä 2019. Uuden poistoputken pitäisi olla valmis vuonna 2021. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamossa käsitellään lähes 300 000 Turun seudun asukkaan jätevedet. Poistoputken kapasiteettia on kasvatettava, jotta jätevedenpuhdistuspalvelu säilyy kustannustehokkaana ja ympäristöystävällisenä.

Tällä hetkellä jätevedet johdetaan puhdistamolta hulevesiviemäriä pitkin Turun satama-altaaseen. Viemäri on rakennettu 1950- ja 1960-luvuilla eikä sen kapasiteetti tule riittämään kasvavien hule- ja jätevesimäärien poisjohtamiseen. Käyttökapasiteettia kasvattavat muun muassa ilmaston lämpeneminen ja Turun seudun kasvava asukasmäärä.

Puhdistamolta satama-altaaseen rakennetaan uusi, pelkästään jätevesille tarkoitettu poistoputki. Samalla puhdistamon yhteyteen rakennetaan hygienisointiyksikkö eli UV-desinfiointilaitos, mikä parantaa mereen johdettavan veden laatua. Puhdistamo toimii normaalisti rakentamisen aikana.

Hygienisointiyksikkö ja osa poistoputkesta rakennetaan olemassa olevan puhdistamon sisäpuolelta maanalaisena louhintana. Loppuosa poistoputkesta toteutetaan uudella tunnelointimenetelmällä, jossa on runsaasti etuja perinteiseen aukikaivuutekniikkaan verrattuna. ”Pääosa rakentamisesta tehdään maan alla, ja lisäksi tunneloinnin hiilijalanjälki ja energiankulutus ovat huomattavasti pienempiä perinteiseen aukikaivuumenetelmään verrattuna”, kertoo Turun seudun puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Mirva Levomäki.

Lue lisää

> CO2-raportin uutisia (13.6.2018)

 

Monimuotoisuuden säilyttämisen rahoitushaku aukeaa

Nesslingin säätiön yleinen apurahahaku aukeaa elokuussa

Vuonna 1972 ympäristönsuojelun edistämiseen perustettu Maj ja Tor Nesslingin säätiö jakaa syksyllä yleistä apurahaa. Yleinen apurahahaku on auki 13.8.-14.9.

Nesslingin säätiön apurahoituksella tuetaan ensisijaisesti ratkaisuhakuisia postdoc- ja väitöskirjahankkeita, joiden tulokset vaikuttavat ympäristönsuojeluun systeemisesti ja skaalautuen. Säätiö tukee myös ympäristötiedon viestintää ja jalkauttamista yhteiskuntaan.

Säätiö on uudistanut strategiaansa vuosille 2018–2022. Ympäristöhaasteet ovat monitieteisiä ilmiöitä, joten niiden ratkaisemiseksi tarvitaan kaikkia tieteenaloja. Tutkijoita kannustetaan tieteen rajoja rikkoviin yhteistyömuotoihin. Myös muissa kuin tutkimushankkeissa yhteistyö eri toimijoiden kesken on etu. Hakea voivat niin väitös- kuin postdoc-tutkijat, mutta painotus on jo väitelleiden tutkijoiden hakemuksissa.

 Säätiön tutkimus ja muu tuettu toiminta jaetaan syksyn 2018 haussa viiteen ilmiöön, joihin liittyviä ratkaisuja hakijat ehdottavat. Hanke voi ratkaista myös useampaa alla mainittua ilmiötä.

  1. Ilmastonmuutos
  2. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen
  3. Luonnonvarojen käytön kestävyys
  4. Vesiriskit
  5. Elinympäristön kemikalisoituminen ja pilaantuminen

Hakuohjeet ja lisätietoa täältä (nessling.fi).

Nesslingin säätiö on mukana ennallistamassa suomalaisia luontoalueita

Säätiö rahoittaa seuraavan viiden vuoden ajan Landscape Rewilding in Finland -ohjelmaa, jonka tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta  ja turvata luonnon monimuotoisuus Suomessa. Hankkeessa ostetaan ja ennallistetaan yksityisomisteisia soita, hakattuja metsiä ja vesialueita, jotka ovat menettäneet luontoarvonsa.

Luontoarvon palauttaminen on nouseva luonnonsuojelun muoto ja yksi luonnon monimuotoisuuden turvaamisen keinoista. Ennallistaminen tarkoittaa käytännössä usein alueen luonnontilaan jättämistä, jolloin luonto voi elpyä ja hävinneet lajit palata alueelle. Joskus voidaan käyttää aktiivisempiakin keinoja, kuten patojen purkamista joista tai saaliseläinten tuomista alueelle. Ennallistaminen hidastaa ilmastonmuutosta, sillä hyvinvoivat metsä- ja suoalueet sitovat itseensä enemmän hiilidioksidia. Erityisesti saamelaisalueella hankkeessa halutaan tukea myös alkuperäiskansan luontosuhdetta, elinkeinoja ja kulttuuriperintöä.

Landscape Rewilding in Finland -hanke julkistettiin 14.6. ja tilaisuudessa puhujina oli hankkeen toteuttajien lisäksi mm. ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä Nesslingin Säätiön hallituksen edustajana kaupunkiekologian professori ja tuleva Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä. Hankkeen toteuttaja on suomalainen osuuskunta Lumimuutos, joka on voittoa tavoittelematon kansainvälinen luontaistalouksien verkosto. Osuuskunnassa myös tutkitaan ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuutta. Lumimuutos toimii yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja alkuperäiskansojen kanssa ja se yhdistää toiminnassaan tiedettä ja perinnetietoa.

Hanke osana eurooppalaista kehitystä

Kansainvälisen näkökulman hankkeeseen tuo Rewilding Europe -järjestö, joka perustaa ennallistamisalueita eri puolilla Eurooppaa. Suomen ennallistamisohjelma on tähän mennessä järjestön laajin. Ohjelma on saanut Euroopan investointipankilta yli miljoonan euron lainan.

Vuoden 2018 aikana hankkeen tavoitteena on ostaa ja ennallistaa 500 hehtaaria metsää ja soita. Yhteensä ennallistettavia hehtaareja on tarkoitus kertyä tuhansia vuoteen 2023 mennessä, muun muassa saamelaisalueella ja Pirkanmaalla. Pilottikohteena toiminut, vuonna 2012 ennallistettu Linnunsuo Pohjois-Karjalassa on nykyisin jo merkittävä elinympäristö erilaisille lintulajeille ja niiden saalistajille.

Lue lisää

> Maj ja Tor Nesslingin säätiö

> Aikaisemmin rahoitettua hankkeita

Neste Kaarinalla aurinkovoimaa

Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehti 15.6.2018

Neste Kaarinan kahvipannu kuumenee auringon voimalla

Yli 140 paneelia tuottaa virtaa huoltamon katolla

Neste Kaarina otti käyttöön oman aurinkosähkövoimalan yhtenä ensimmäisistä huoltoasemista Varsinais-Suomessa. Yli 140 aurinkopaneelia tuottaa huoltamon katolla auringonsäteistä energiaa, joka muutetaan verkkovirraksi rakennuksen käyttöön. Ravintolakeittiöiden ja autonpesukadun lisäksi aurinkoenergiaa virtaa kahteen uuteen sähköauton latauspisteeseen, jotka asennetaan lähiviikkoina.

Yli 50-vuotias perheyritys on kautta historiansa pyrkinyt olemaan aikaansa edellä, ja esimerkiksi aseman pesukadulla on käytössä vedenkierrätys, jolla saadaan noin 70 prosentin säästö vedenkulutuksessa.

– Voimalamme tuo hyötyä kaikille. Haluamme olla mukana kehityksessä ja esimerkiksi ennakoida tulevaisuuden sähköautomarkkinoiden kasvua. Uskon, että asiakkaamme ovat tiedostavia ja arvostavat luonnonmukaista sähköä, kertoo Neste Kaarinan kauppias Kari Ketola.

Tuntuvasti pienempiä sähkölaskuja

Aurinkovoimalan vuosituotoksi odotetaan noin 35 000 kilowattituntia. Omalla tuotannolla ei voida kattaa aivan koko huoltoaseman sähkönkulutusta. Helpotus sähkön ostomäärässä, veroissa ja siirtomaksuissa on kuitenkin tuntuva.

Voimala maksaa itsensä takaisin korkeintaan kahdeksassa vuodessa. Laitteisto tuottaa ilmaista sähköä kaikkiaan jopa 35–40 vuotta.

Neste Kaarinalle myönnettiin innovaatiokeskus Business Finlandin aurinkoenergiatuki, jolla hyvitetään 25 prosenttia voimalan verottomasta hinnasta.

Suomi hyvä maa aurinkoenergian tuottamiseen

Aurinkosähköjärjestelmän suunnitteli ja asensi PlayGreen. PlayGreenin aluejohtaja Petri Puntti korostaa laadukkaiden komponenttien merkitystä aurinkopaneeleissa. Aurinkovoimala on pitkän aikavälin ratkaisu: takuu ulottuu 25 vuoden päähän.

– Toisin kuin luullaan, Suomi on hyvä maa aurinkoenergian tuottamiseen. Täällä on yhtä paljon valoa kuin Keski-Euroopassa, se vain jakautuu vuoden aikana eri tavalla. Tuottoisa kausi Suomessa kestää maaliskuusta lokakuuhun, Puntti tietää.

Lue lisää > Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehti

Suomi torjumassa ilmastonmuutosta

Suomi torjumassa ilmastonmuutosta

Suomen ympäristökeskus SYKE julkaisee vuosina 2017-2018 neljä eri tietopakettia ympäristön tilasta.  Tietopaketit keskittyvät eri teemoihin. Neljäs ympäristön tila -tietopaketti julkaistiin 12.6.2018 ja se käsittelee ilmastonmuutosta sekä mustaa hiiltä ja sen negatiivisia vaikutuksia Arktiselle alueelle. Alla on poimintoja tietopaketeista ja jutun lopussa on linkit SYKE:n tietopakettiin.

Koko 2000-luvun laskussa olleet kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt Suomessa lähtivät nousuun edelliseen vuoteen verrattuna vuonna 2016

Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat Suomessa laskeneet 2000-luvun alun huippuvuosista, ja vuonna 2016 ne olivat noin 18 % pienemmät kuin vuonna 1990. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 päästöt kuitenkin kasvoivat 6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suurimpia syitä tähän olivat hiilen kulutuksen kasvu ja biopolttoaineiden osuuden pieneneminen liikenteen polttoaineiden käytössä.

Vuoden 2016 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 58,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, ilman maankäyttöön, sen muutoksiin ja metsätalouteen liittyviä, ns. LULUCF-sektorin päästöjä ja hiilinieluja. Energian tuotanto ja kulutus aiheuttavat suurimmat päästöt. Vuonna 2016 kokonaispäästöistä 75 prosenttia oli peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Teollisuusprosessit, tuotteiden käyttö ja maatalous aiheuttivat noin 11 prosenttia päästöistä. Jätehuollon osuus oli 3 prosenttia päästöistä. Jätehuollon päästöt ovat laskeneet tasaisesti 1990-luvun alusta saakka parantuneen jätehuollon ansiosta.

Metsät ovat tärkeä hiilinielu, ja Suomen kasvihuonekaasutaseessa metsien hiilinielun suhteellinen merkitys on suurempi kuin EU-maissa yleensä. Metsiemme vuotuinen hiilinielu vaihteli vuosina 1990–2015 hakkuumäärästä riippuen 20 ja 50 miljoonan hiilidioksiditonnin välillä. Pienimmillään se vastasi noin kolmannesta ja suurimmillaan jopa puolta Suomen ilmastopäästöistä. Metsien hiilinielun ja puutuotteiden hiilivaraston muutoksia seurataan vuosittain, kuten myös muun maankäytön päästöjä. Suomen päästötaseeseen laskettavien puutuotteiden vuosittainen hiilinielu oli 1990–2015 keskimäärin noin 5 miljoonaa hiilidioksiditonnia, kun taas muu maankäyttö aiheutti keskimäärin 10 miljoonan tonnin ilmastopäästöt. Koko LULUCF-sektori oli vuosina 1990–2015 keskimäärin noin 27 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava nettonielu.

Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomeen monin tavoin

keskilämpötila

Ilmastonmuutos näkyy Euroopassa jo selvästi ja viime vuosina on rikottu useita ilmastollisia ennätyksiä. Kaiken kaikkiaan Euroopan lämpötilat olivat jaksolla 2006–2015 noin 1,5 astetta korkeampia kuin ennen teollista aikakautta. Ilmastonmuutoksella on merkittäviä vaikutuksia luontoon, elinkeinoihin ja talouteen koko Euroopassa. Suomessa erityisesti arktiset lajit kärsivät. Lisääntyviin hellekausiin liittyy terveysriskejä kun taas kylmimpien jaksojen väheneminen voi vähentää niitä. Sadannan ja jokivirtaamien kasvu yhdistettynä Itämeren veden lämpenemiseen lisäävät meren rehevöitymisriskiä.

Toisaalta Suomi vaikuttaa vähemmän haavoittuvalta kuin monet Euroopan alueet. Lähivuosikymmeninä lämpötilan ja sadannan muutoksien arvioidaan Suomessa pysyvän rajoissa, joiden sisällä dramaattiset seuraukset ovat epätodennäköisiä. Lämpenemisestä voi olla Suomelle hyötyä esimerkiksi pienenevinä lämmityskustannuksina ja pitenevänä kasvukautena. Toisaalta se voi tuoda Suomeen uusia kasvituholaisia ja tuhojen riski kasvaa maa- ja metsätaloudessa.

Kunnilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen tuomiin sää- ja ilmastoriskeihin varautumisessa. Niistä kunnille ongelmallisimpia ovat sään ääri-ilmiöistä, kuten rankkasateista, myrskytuulista ja tulvista, aiheutuvat vahingot. Ne voivat olla kuntien toimintakyvyn ja kunnissa toimivien yritysten toimintaedellytysten kannalta merkittäviä ja aiheuttaa vakavia seurauksia mm. kuntien talouteen ja palveluihin. Toistaiseksi sää- ja ilmastoriskejä arvioidaan ja hallitaan systemaattisesti vain harvassa suomalaisessa kunnassa. Riskejä voidaan vähentää ottamalla ne huomioon esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja infrastruktuurin, kuten viemäröinnin, rakentamisessa. Kunnissa kannattaa pohtia myös sitä, miten muualla toteutuvat riskit saattavat heijastua omaan kuntaan, sen asukkaisiin ja elinkeinonharjoittajiin. Tärkeintä on, että sää- ja ilmastoriskien hallinta otetaan osaksi kuntien normaalia kehittämistä ja suunnittelua.

Musta hiili lämmittää Arktista aluetta voimakkaasti

Arktinen alue lämpenee yli kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Arviolta 20–25 prosenttia pohjoisen lämpenemisestä aiheutuu tänä päivänä mustasta hiilestä. Pohjoisessa mustan hiilen vaikutus on erityisen merkittävä siksi, että mustaa hiiltä laskeutuu lumen ja jään pinnalle.Se ei heijasta auringon valoa, vaan imee sitä, lämpenee ja sulattaa jäätä ja lunta. Mustan hiilen aiheuttama haitta on erityisen voimakas keväällä ja kesällä, kun auringonvaloa on pohjoisessa runsaasti. Sitä päätyy pohjoiseen etelästä kulkeutuvien ilmamassojen mukana, mutta pohjoisten alueiden omat päästöt ovat myös merkittävät. Noin kolmasosa mustan hiilen aiheuttamasta arktisen alueen lämpenemisestä johtuu Arktisen neuvoston jäsenmaiden omista mustan hiilen päästöistä, vaikka maiden päästöjen osuus globaaleista päästöistä on vain 6 prosenttia.

Globaalisti mustaa hiiltä päätyy ilmaan kotitalouksien puun ja muun biomassan sekä hiilen poltosta, tieliikenteestä ja esimerkiksi maatalouden ja rakentamisen työkoneista sekä teollisuudesta ja energialaitoksista. Mustaa hiiltä syntyy myös öljykenttien ylijäämäöljyn ja -kaasun polttamisesta, eli soihduttamisesta. Mustan hiilen päästöjä aiheuttavat myös esimerkiksi metsäpalot. Maailman mustan hiilen päästöistä suurin osa, noin 60 prosenttia on peräisin Aasiasta. Erityisesti Kiinan ja Intian päästöt ovat suuret. Musta hiili kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. Toisaalta mustan hiilen päästöjen yhteydessä ilmaan päätyy myös esimerkiksi rikin yhdisteitä, jotka viilentävät ilmastoa. Viilentävätkin yhdisteet voivat kuitenkin olla haitallisia sekä ympäristölle että ihmisten terveydelle.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan musta hiili aiheuttaa osaltaan sydän-, verisuoni- ja hengityssairauksia sekä ennenaikaisia kuolemia. Terveyshaittoja aiheuttavat mustan hiilen pinnalle kiinnittyneet myrkylliset yhdisteet, kuten PAH-yhdisteet, orgaaniset hapot ja myrkylliset metallit, kuten arseeni. Ne aiheuttavat elimistössä tulehduksia ja myös syöpää. Myrkylliset yhdisteet pääsevät hiilihiukkasten mukana syvälle keuhkoihin ja mahdollisesti myös verenkiertoon. Myrkylliset aineet päätyvät luontoon, ja ne voivat kertyä ravintoketjussa ja kulkeutua ihmisten ruokaan. Väestö altistuu päästöille erityisesti asutuskeskuksissa.

Arktisen neuvoston puheenjohtaja Suomi mukana mustan hiilen päästöjen vähentämisessä

Mustan hiilen maailmanlaajuiset päästöt eivät enää juuri kasva, sillä niitä vähentävää tekniikkaa otetaan käyttöön koko ajan. Päästöjä voidaan kuitenkin edelleen vähentää ottamalla käyttöön parhaat tekniset ratkaisut ja tiukentamalla päästörajoituksia. Parhaan tekniikan käytöllä voidaan vähentää mustan hiilen lämmittävää vaikutusta arktisella alueella arviolta 10–15 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tämä vastaa 0,25 astetta. Tehokas tapa vähentää mustan hiilen arktista ilmastovaikutusta on soihduttamisen voimakas rajoittaminen öljyntuotannossa. Keinot tähän ovat jo olemassa. Niiden avulla nyt hukkaan poltettava ylijäämäkaasu voidaan hyödyntää muun muassa energian tuotannossa. Maailmanpankki on tehnyt aloitteen soihduttamisen lopettamiseksi vuoteen 2030 mennessä ja kaikki arktiset öljyntuottajamaat ovat sitoutuneet siihen.

Arktisten maiden aiheuttamista mustan hiilen päästöistä noin 40 prosenttia oli vuonna 2015 peräisin tieliikenteestä sekä esimerkiksi maatalouden ja rakentamisen työkoneista. Tiukkenevat päästörajat pakottavat ottamaan käyttöön ja kehittämään puhtaampia moottoreita. Arktisen alueen suuret energia- ja teollisuuslaitokset ovat jo paljolti ottaneet käyttöön mustan hiilen päästöjä vähentäviä tekniikkoja. Alueella on kuitenkin vielä myös vanhoja tehottomia laitoksia, joiden päästöt ovat suuret. Uusien energiatehokkaiden tekniikkojen käyttöön otto ja siirtyminen esimerkiksi öljystä kaasuun vähentäisivät päästöjä merkittävästi. Mustan hiilen päästöjä saataisiin vähennettyä myös käyttämällä lämmitykseen lämpöpumppuja ja siirtymällä lämmityksessä puhtaampiin polttoaineisiin sekä parantamalla energiatehokkuutta.

 

mustahiili_teknologiat_ilmastonmuutosjuttu

 

Lue lisää

> Ympäristön tila Suomessa 2017-2018 -raportit

> Suomi torjumassa ilmastonmuutosta

> Mustan hiilen päästöjä vähentämällä jarrutetaan arktista lämpenemistä

 

Peruuttamaton luonnon monimuotoisuuden väheneminen uhkaa

Luontopaneeli varoittaa peruuttamattomasta luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä

Luonnon ihmiselle tuottamat hyödyt eli ekosysteemipalvelut ovat uhattuina luonnon monimuotoisuuden jatkuvan vähenemisen johdosta. Yksikään valtio maailmassa ei ole onnistunut pysäyttämään kiihtyvää luonnon monimuotoisuuden katoa.

”Luonnon monimuotoisuuden tila on hälyttävällä tolalla. Olemme saaneet lukea tänä keväänä lehdistä, miten kolmasosa Euroopan linnuista on kadonnut todennäköisesti hyönteisten häviämisen myötä. Luonnon monimuotoisuus on ihmisen hyvinvoinnin perusta, eikä meillä ole varaa olla piittaamattomia lajien ja elinympäristöjen kadon suhteen”, toteaa Helsingin yliopiston rehtorina aloittava Luontopaneelin puheenjohtaja Jari Niemelä.

Ihmiselle elintärkeitä luonnon tuottamia palveluita ovat muun muassa kasvien pölytys, makea vesi, puuraaka-ainetuotanto, maaperän muodostuminen ja tulvien säätely. Näiden palveluiden varmistaminen edellyttää luonnon monimuotoisuuden turvaamista.

Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin järjestämässä seminaarissa 28.5.2018 esiteltiin tuoreinta kansainvälistä tutkimusta luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen heikkenemistä. IPBES:n maaliskuussa julkaistujen arviointiraporttien tuloksia oli tuottamassa noin 1 300 tutkijaa ympäri maailmaa.

Ilmastonmuutos kiihdyttää lajikatoa

IPBES-paneelin ennusteiden mukaan maailman luonnon monimuotoisuudesta ollaan vaarassa menettää vuoteen 2050 mennessä 40 prosenttia. Elinympäristöjen heikkeneminen ja ilmastonmuutos lisäävät epävakautta ja konflikteja, mikä voi johtaa satojen miljoonien ihmisten pakolaisuuteen.

”Arviointiraporttimme osoittavat, että ilman merkittäviä suunnanmuutoksia edessämme on vakavia ihmiskuntaa koettelevia ongelmia. Pölyttäjäkadon vuoksi Kiinassa pölytetään jo nyt omenankukkia käsin. Elinympäristöjen heikkenemisen perimmäiset syyt löytyvät massiivisesta kulutuksestamme, jota globaali väestönkasvu entisestään ruokkii. Kulutuksen haittojen näkyväksi tekeminen tuotteiden hinnoissa verojen ja tukien yhdistelmillä olisi varmasti toimiva ohjauskeino kohti viisaampaa kulutusta”, sanoo ekologian professori ja Luontopaneelin jäsen Janne Kotiaho.

Ilmastonmuutoksen haitallinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen ja sen tuottamiin hyötyihin voimistuu, ja se nopeuttaa lajien häviämistä etenkin eteläisessä Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa. Yhdessä luonnonvarojen hyödyntämisen, saastumisen ja haitallisten vieraslajien leviämisen kanssa ilmastonmuutos johtaa peruuttamattomaan lajikatoon.

Suomen kansallinen Luontopaneeli edistää tieteen ja poliittisen päätöksenteon välistä vuorovaikutusta monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskevissa asioissa. Suomen ympäristökeskus toimii Luontopaneelin sihteerinä. Suomessa Luontopaneeli toteuttaa kansainvälisen IPBES-paneelin (Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) tavoitteita. Hallitusten välinen IPBES vahvistaa tieteen ja poliittisen päätöksenteon välistä vuorovaikutusta luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin turvaamiseksi tuottamalla kattavia raportteja tieteellisestä tiedosta.

>> Suomen ympäristökeskus

Kaavoituksen ajankohtaispäivä 6.6. Turussa

Varsinais-Suomen ELY-keskus järjestää vuotuisen yhteistyötapaamisen. Päivän aikana käsitellään näkökulmia vähähiiliseen yhteiskuntaan sekä ajankohtaisia aiheita kaavoituksessa, lainsäädännössä ja hallinnossa.

Lue lisää ja ilmoittaudu >> Varsinais-Suomen ELY-keskus

Löytyykö ratkaisu ilmastonmuutokseen pellolta?

”Tällä hetkellä mikään tekniikka ei siihen pysty, mutta luonto pystyy”

Maanviljelijöille etsitään yksinkertaisia ratkaisuja, joilla viljelyalueet voidaan muuttaa päästöjen lähteestä päästöjen poistajaksi.

Hiilidioksidia pitäisi poistaa ilmakehästä, että ilmastonmuutos pysyisi turvallisella tasolla. Ihminen ei ole vielä keksinyt siihen keinoja, mutta onneksi luonto on.

– Tällä hetkellä mikään tekniikka ei siihen pysty, mutta luonto pystyy, ja meidän tehtävä on antaa sille tilaa ja toimintamahdollisuus, sanoo Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtaja Saara Kankaanrinta.

Tutkijat asentavat mittalaitteita vielä melko kasvittomalle, keväiselle pellolle Carbon Action -pilottihankkeessa Qvidjan koetilalla Paraisilla. Meneillään on Ilmatieteen laitoksen ja Baltic Sea Action Group -säätiön monitieteinen tutkimushanke, jossa pyritään löytämään keinoja, miten viljelysmaat voisivat sitoa hiilidioksidia ilmakehästä maaperään.

Maatalousmaiden päästöjä ja toisaalta niiden kykyä poistaa päästöjä illmakehästä on tutkittu melko vähän. Nyt yritetään saada kokonaiskuva tilanteesta.

– Maaperän hyvin yksityiskohtaisista mikrobien prosesseista peltomittakaavaan ja valtakunnan ja kansainvälisen tason ilmastopolitiikkaan. On pyritty ottamaan mukaan nämä kaikki elementit, että maaperän hiilen sidonta saataisiin tehostumaan ja mitattua paljonko sitä on, että sitä voitaisiin käyttää hyväksi ilmastopolitiikassa, sanoo tutkimusta vetävä yksikön päällikkö ja tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta.

Yksinkertaisilla keinoilla tavoitteena itseään ruokkiva kierre

Mikä tahansa pelto voi olla ilmastonmuutoksen hillitsijä, jos sitä käsitellään oikein. Nyt tutkitaan sitä mitä pellolle pitää tehdä, jotta se sitoisi enemmän hiilidioksidia ja kääntyisi päästölähteestä päästöjen sitojaksi.

Qvidjassa tarkoitus on saada aikaan itseään ruokkiva kierre, jossa maahan sidotaan orgaanista ainetta, joka parantaa maaperän tuottavuutta, joka lisää kasvien kasvua, mikä taas sitoo lisää hiilidioksidia. Koekentällä maahan on sekoitettu erilaisia orgaanisia maanparannusaineita.

– Nyt mitataan hiilidioksidia, metaania ja ilokaasua. Mitä kaasujen konsentraatiolle tapahtuu kammion sisällä, voidaan päätellä vapautuuko niitä maaperästä ilmakehään vai sitoutuuko niitä maaperään, sanoo Ilmatieteen laitoksen ja Ilmakehätieteiden keskus INARin tutkija Liisa Kulmala.

Jos pellot pidettäisiin mahdollisimman pitkään kasvipeitteisenä ja vältettäisiin voimakasta maanmuokkausta, saataisiin jo merkittäviä muutoksia. Myös pitkäjuuriset kasvit voivat olla yksi keino, jolla hiilidioksidia saadaan syötettyä syvälle maan uumeniin.

Vain neljä promillea lisää hiiltä riittäisi

Ilmastonmuutoksen kanssa ollaan siinä pisteessä, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ei enää riitä pelkästään päästöjen vähentäminen. Sen lisäksi päästöjä pitää pystyä poistamaan ilmakehästä.

– Tällä hetkellä toimivia keinoja on tasan kaksi: toinen on metsien hiilinielujen käyttö ja toinen on viljelymaiden hiilensidonta, Liski sanoo.

Maaperässä on kolme kertaa enemmän hiiltä kuin ilmakehässä. Siksi pienikin lisäys hillitsisi ilmastonmuutosta merkittävästi: Jos peltoihin maapallon laajuisesti saataisiin sidottua neljä promillea lisää hiiltä vuosittain, se poistaisi kaiken sen hiilidioksidin ilmasta, joka sinne päästöistämme jää ja hillitsisi ilmastonmuutosta merkittävästi.

Jos se onnistuu Suomessa, se onnistuu missä tahansa

Kokeilussa on nyt mukana lähes 100 maatilaa, mutta lisää otetaan mukaan. Tavoitteena on, että keinot, joita löydetään, ovat ruuantuotannolle eli maanviljelijöille myös hyödyksi saman tien. Tällainen hyöty on esimerkiksi maan tuottavuuden lisääminen.

Baltic Sea Action Groupissa on huomattu jo nyt, että samat keinot, joilla voidaan hillitä ilmastonmuutosta, voidaan estää myös ravinteiden pääsyä pelloilta Itämereen. Juuri Itämeren tilanteen parantaminen on yksi säätiön päätavoite.

– Maan rakenteen kuntoon saattaminen lopettaa myös päästöt vesistöihin, sanoo Qvidjan koetilan omistaja Ilkka Herlin.

Hänen mukaansa maatalouden hiilensidontakeinojen käyttöönotto ilmastonmuutoksen hillinnässä on kaikkien velvollisuus, joilla on siihen mahdollisuus.

– Maanomistajat ja metsien omistajat ovat vallankäyttäjiä. Pystymme vaikuttamaan siihen, lisäämmekö biodiversiteettiä maaperässä vai emme ja lisäämmekö hiiltä maaperässä vai vähennämmekö sitä, Herlin sanoo.

Lue lisää >> yle.fi

KEINO-osaamiskeskus tukee kuntien kestäviä hankintoja

KEINO-osaamiskeskus tukee kuntien kestäviä hankintoja

Kestäviä julkisia hankintoja tukemaan on maaliskuussa perustettu uusi osaamiskeskus KEINO. Sen tavoitteena on lisätä innovatiivisuutta ja vaikuttavuutta julkisissa hankinnoissa. Päämääränä on myös lisätä hankintoja, jotka edistävät kestävän kehityksen tavoitteita niin sosiaalisesta kuin ympäristönäkökulmasta.

Julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa noin 35 miljardia euroa vuosittain, eli keskimäärin 16 prosenttia bruttokansantuotteesta. Uudistunut hankintalaki antaa julkisille hankkijoille, kuten valtiolle, kunnille ja seurakunnille paremmat mahdollisuudet tehdä entistä laadukkaampia, innovatiivisempia, kestävämpiä ja vastuullisempia hankintoja.

Vauhtia puhtaan teknologian markkinoille

”Sillä, miten julkinen sektori edistää hankinnoissaan vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta, on suuri merkitys ilmasto- ja resurssitehokkuustavoitteiden toteutumisen sekä puhtaan teknologian markkinoiden kehittymisen kannalta. Parhaimmillaan kestävillä ja innovatiivisilla hankinnoilla säästetään rahaa, kuormitetaan vähemmän ympäristöä ja edistetään sosiaalista hyvinvointia”, sanoo erikoistutkija Katriina Alhola SYKEn kulutuksen ja tuotannon keskuksesta.

KEINO-osaamiskeskus tulee kokoamaan hankintakentälle vahvoja ja vaikuttavia tilaajaryhmiä muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen, rakentamisen ja energiankäytön, liikkumisen ja logistiikan sekä bio- ja kiertotalouden hankintoja varten.

Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO on konsortio, johon kuuluvat Motiva Oy, Suomen Kuntaliitto Ry, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Innovaatiorahoituskeskus Business Finland, Suomen ympäristökeskus SYKE, Hansel Oy, KL-Kuntahankinnat Oy sekä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

KEINOn lanseeraustilaisuus 22.5.2018

Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO esittelee toimintaansa asiakkailleen Helsingissä Kuntatalossa tiistaina 22.5.2018. Tilaisuus on avoin kaikille KEINOn toiminnasta kiinnostuneille hankinta-ammattilaisille.

Kyseessä on koko päivän tapahtuma, joka alkaa klo 9.30 aamukahveilla. Päivä päättyy klo 16:een mennessä.

Ohjelma ja tarkempi aikataulu ilmoitetaan mahdollisimman pian KEINOn verkkosivuilla. Ohjelma sisältää sekä asiantuntijapuheenvuoroja että työpajaosuuden.

Paikan päälle mahtuu 100 henkilöä, joten toimithan nopeasti. Ilmoittautuminen päättyy maanantaina 14.5.2018. Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä.

> Ilmoittaudu tilaisuuteen

Lue lisää
> hankintakeino.fi
> CIRCnews 2/2018

Fölifillarit saapuivat Turkuun

Föli-fillarit -kaupunkipyöräjärjestelmä aloitti toimintansa Vappuna 1.5.2018. Kaupunkipyöräjärjestelmässä on yhteensä 300 polkupyörää ja 34 kiinteää sekä 3 siirrettävää pyöräasemaa. Suunniteltu asemaverkosto ulottuu Kupittaalta keskusta-alueen yli satamaan.

Föli-fillaria voi käyttää useimmilla Fölin kausikorteilla ilman lisämaksua. Ilman korttia vuosihinnaksi tulee 40 euroa. Kaupunkipyörien on tarkoitus tarjota uusi, nopea vaihtoehto keskusta-alueella liikkumiseen, jonka vuoksi normaali käyttöaika on rajattu puoleen tuntiin pyörien saatavuuden varmistamiseksi.

Normaalisti pyörän saa käyttöönsä sekä Föli-kortilla että puhelinnumerolla ja PIN-koodilla, mutta kausikortin haltijoilla tunnistautumiseen käy ainoastaan Föli-kortti.

Pyörät on tarkoitettu erityisesti lyhytaikaiseen käyttöön ja yhdeFölifillarin pyörän normaali käyttöaika on rajattu puoleen tuntiin kaupunkipyörien saatavuuden varmistamiseksi. Maksimikäyttöaika kerralla tulee olemaan 5 tuntia ja lisäaikamaksu peritään jokaisesta ensimmäisen puolen tunnin ylittävästä tunnista alla olevan taulukon mukaisesti.

Suunnitteilla on myös matkailijalippu, joka yhdistää Fölin linja-autoliikenteen sekä kaupunkipyörät. Föli-fillari lippujen eri myyntikanavia selvitellään. Tästä seuraa lisätietoa huhtikuussa.

Onnistu aurinkosähköjärjestelmän hankinnassa

Valonian Ekovinkki 18/2017

Aurinkosähkö yleistyy pientaloissa. Sähkön pientuottajana voit vähentää riippuvuutta ostosähköstä ja varautua siten mahdolliseen sähkön hinnan nousuun tulevaisuudessa. Aurinkosähköjärjestelmän hankkiminen on järkevintä silloin, kun tuotetun sähkön saa käytettyä pääosin itse, esimerkiksi käyttöveden tai tilojen lämmitykseen tai sähköauton lataamiseen. Huomioi, että jos olet kesäaikaan paljon poissa eikä auringolla tuotetulle sähkölle ole käyttöä, takaisinmaksuaika pitenee.

YMPARISTO AURINKOPANEELI office ELY kuvapankkiParas sijoituspaikka aurinkopaneeleille on varjoton ja mielellään etelänsuuntainen. Aurinkosähköjärjestelmä mitoitetaan usein kattamaan noin viidennes sähkön kokonaiskulutuksesta. Tarvitset lähtötiedoksi omat sähkönkulutustietosi, jotka saat maksutta oman sähköyhtiösi kulutusseurantapalvelusta. Muista tarkistaa kotikunnastasi, tarvitsetko aurinkopaneeleille toimenpideluvan.

Helpoin tapa hankkia aurinkosähköä on Avaimet käteen -toimitus. Tarkista, että siihen kuuluu alkukartoitus, mitoitus ja suunnittelu, laitteisto ja asennustarvikkeet asennuksineen, kuljetukset ja yhteydet sähköverkkoyhtiöön. Selvitä hintataso kilpailuttamalla. Järjestelmän kustannuksiin vaikuttavat muun muassa kattomateriaali, katon korkeus ja asennuspaikan sijainti. Lopullinen hinta määräytyy aina asennuskohteen mukaan.

Sovi kirjallisesti urakkaan kuuluvista työvaiheista, aikataulusta ja viivästymissanktiosta. Huolehdi, että suunnitelmapiirustukset ovat sopimuksen liitteenä. Verkkoon kytketyn aurinkosähköjärjestelmän sähkötyöt saa tehdä vain pätevä sähköasentaja. Uusiutuvan energian sertifioidulla asentajalla on lisäksi täydennyskoulutusta ja työkokemusta aurinkosähköön liittyen. Kun aurinkopaneelit ovat valmiina katollasi, vaadi vielä käyttöopastus ja käyttöönottopöytäkirja.

Valtakunnallinen Aurinkosähköä kotiin -kampanja (aurinkosahkoakotiin.fi) auttaa hankintaa harkitsevia vertailemaan laitteistoja ja hintatasoa. Kampanjan toteuttavat Motiva ja valtakunnallinen kuluttajien energianeuvonta.

Vinkin laati Liisa Harjula Valoniasta