ilmasto

Etusivu / Postit "ilmasto"
Kokemäenjoen äärellä 21.11. Pori

Kokemäenjoen äärellä 21.11. Pori

Kuva_Kokemaenjoki_rantalapsia_JohannaLantto_500x334pxKokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen

Vesivisioseminaari keskiviikkona 21.11.2018 klo 14.00−17.30 Porin yliopistokeskuksessa, auditoriossa 125.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

Tutustu seminaariohjelmaan Kokemäenjoki_Vesivisio-seminaari_211118

Sujuva joukkoliikenne

Sujuva joukkoliikenne

Liikennevirasto 17.9.2018

Suomalaiset tekevät keskimäärin 2,7 matkaa vuorokaudessa. Liikenneviraston teettämä selvitys osoitti, että joukkoliikennevälineillä kulkevat odottavat sujuvaa liikennevälineiden vaihtoa ja kattoa pään päälle sateen sattuessa.

Tänä vuonna 16.–22.9. vietettävän Euroopan liikkujan viikon teemana on eri kulkumuotojen yhdistäminen arjen matkoilla. Teema haastaa pohtimaan omia matkatottumuksia, erilaisia tapoja liikkua ja mahdollisuuksia yhdistellä eri kulkutapoja.

Lue lisää >> liikennevirasto.fi

Paimio selvittää joukkoliikenneratkaisua

Kunnallislehti 11.9.2018

Paimion kaupunki teettää oman joukkoliikennesuunnitelman. Selvitystyölle varataan aikaa puoli vuotta.

Kuntastrategian laadinnan yhteydessä tehdyssä kyselyssä yli 800 vastaajan mielestä selkeästi eniten kehitettävää Paimiossa on kaupungin joukkoliikenteessä. Siitä lähtien kun Föli-alue syntyi Turun rajanaapureiden alueelle, moni paimiolainen on kaivannut sitä Paimioonkin, mutta alueen laajeneminen ei ole näillä näkymin luvassa ihan pian.

Työn alle tulee suunnitelma, joka selvittää millainen joukkoliikennejärjestelmä Paimiossa voisi toimia, niin että se sisältäisi sisäistä liikennettä, palveluliikennettä ja liityntäliikennettä.

Paimion kaupungin henkilöliikenteen kuljetuskustannukset olivat vuonna 2017 yhteensä noin 1,13 miljoonaa euroa, josta koulutukuljetusten osuus oli noin 620 000 euroa.

Selvityksestä koituviin kuluihin kaupunki sai Varsinais-Suomen ELY-keskukselta 15.000 euron avustuksen.

HINKU-uutiskirje 3/2018

HINKU-foorumi 5.9.2018

Uutiskirjeessä muun muassa:

  • Jyri Seppälä: Kunnilla mahdollisuus päästä takaisin päästövähennysten uralle
  • Hinku-kuntien päästöt kasvoivat muuta maata vähemmän
  • Joka toinen Hinku-kunta muuttaa helteet sähköksi – aurinkovoiman yhteishankinta käynnissä
  • Raahe ja Utajärvi liittyivät Hinku-verkostoon
  • 10 kiertotaloutta kiihdyttävää kuntahanketta valittu

Lue lisää >> HINKU-uutiskirje 3/2018

Pohjavesi on yhteinen aarteemme

Satakunnan Kansa 1.9.2018

Köyliönjärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Reetta Hulmi käsittelee kirjoituksessaan valuma-alueen vesitalouden haasteita.

  • Kokemäen ja Säkylän rajalle on suunniteltu Kuninkaanmännyn vedenottamoa
  • Soiden ennallistaminen pidättämään valumavesiä ja parantamaan pohjavesitasetta

Kuninkaanmännyn vedenottohakemus kommentoitavaissa 17.9.2018 asti

> Aluehallintoviraston lupatietopalvelu avi.fi/muistutus > Asia: Kuninkaanmännyn pohjavedenottamo

SK_1-9-2018a

Valonian tuorein uutiskirje

Lue Valonian uusin uutiskirje

Aiheina:

  • Harrastetaksin toimintamahdollisuuksia selvitetään Turun seudulla
  • Energiayrityksiä etsitään saman pöydän ääreen kuntien kanssa
  • Terveellisempi liikenneympäristö suunnitellaan yhdessä
  • Virtavesikunnostukset käyntiin talkoohengessä
  • Asukkaat aktivoituneet – jätevesineuvojilla vilkas kesä
  • Taloyhtiön energiaremonteissa maltti kannattaa
  • Lähde mukaan jalostamaan avointa virkistysdataa hyötykäyttöön
  • Hajajätevesiristeilyllä tiivistetään alan yhteistyötä

Lue lisää > Valonian uutiskirje – elokuu 2018

Lentoliput voisivat olla jopa puolet kalliimpia

Jos lentoliikenne maksaisi yhtä paljon polttoaine- ja arvonlisäveroja kuin muut liikennemuodot, lentoliput olisivat kalliimpia

Kaupallinen lentoliikenne nauttii kansainvälisesti suurista veronkevennyksistä. Lentoliikennettä on verotettu polttoaineverolla vuodesta 2008 asti, mutta Suomessa valtio tukee lentoliikenteen polttoainekustannuksia 63 miljoonan euron veronkevennyksillä vuosittain. Lisäksi lentomatkustajat eivät maksa kansainvälisistä matkoista arvolisänveroa. Hufvudstadsbladet pyysi Suomen luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energiakysymysten asiantuntija Otto Bruunia laskemaan, kuinka paljon lentoliput kustantaisivat kolmella eri reitillä, jos maksaisimme lipuista samat verot kuin muista liikennemuodoista.

Bruun laski hinnat lentolipuille Helsingistä Tukholmaan, Espanjan Malagaan ja Thaimaan Phukettiin. Lentolippujen alkuhinnat otettiin Finnairin nettikaupan halvimpien lippujen mukaan. Hinnat poimittiin elokuun alussa ja lennot toteutuisivat elokuun lopussa (Tukholmaan ja Malagaan) ja syyskuun alussa (Phukettiin). Tukholman lentolippuun ei otettu ruumalaukkuja. Kaikki liput olivat meno-paluu -lippuja.

Asiantuntijan laskelmien mukaan lippujen hinnat nousisivat lyhyillä matkoilla keskimäärin 50 euroa ja pitkällä lennoilla satoja euroja, jos lipun hintaan kuluttajalle sisältyisi polttoaine- ja arvonlisäverot.

Meno-paluu Helsingistä Malagaan voisi maksaa 300 euron sijaan yli 450 euroa

Bruunin mielestä olisi hyvä, että lentoliikenne joutuisi muiden kulkuvälineiden joukossa vastuuseen ympäristövaikutuksistaan verojen muodossa. Lentojen verohelpotukset tekevät niistä halvemman vaihtoehdon muihin kulkuneuvoihin, kuten juniin, busseihin ja laivoihin, verrattuna. Tämän takia Suomen sisällä voi olla edullisempaa lentää kuin kulkea junalla.

Asiantuntijan laskelmien mukaan meno-paluulippu välillä Helsinki-Vantaa-Tukholma maksaisi 103,47 euron sijaan 148,13 euroa, jos kuluttaja maksaisi myös lentoveron ja arvonlisäveron osuuden. Tässä tapauksessa polttoaineveroa tulisi maksaa 34,36 euron verran ja arvonlisäveroa 10,35 euron edestä. Lentolipun hinta nousisi 43,2 %.

Malagaan matkustaja joutuisi puolestaan pulittamaan 309,52 euron sijaan lipustaan 469,36 euroa. Hinta nousisi 51,3 % ja polttoaineveron osuus lipun hinnasta olisi 127,89 euroa. Arvonlisäveroa tulisi Etelä-Eurooppaan suuntautuvalle matkalle 30,95 euron edestä.

Kaukomatka Phukettiin maksaa tässä skenaariossa 792,28 euroa, mutta verojen nostaessa hintaa nousisi kokonaiskustannus 1194,09 euroon. Tästä polttoaineveron osuus olisi 322,58 euroa ja arvonlisäveron osuus 79,23 euroa. Prosentuaalisesti hinta nousisi 50,7 %.

Halpa lentolippuhan on kuluttajan kannalta hyvä, vai onko?

Lentolipun hintaan ei tällä hetkellä sisälly lennon tuottamat päästöt ilmakehään. Laskuesimerkin edestakaiset lennot Phukettiin tuottaisivat 1067 kiloa hiilidioksidipäästöjä, jota voidaan verrata Sitran elämäntapalaskurin hiilidioksiekvivalentteihin, jotka sisältävät myös muiden kasvihuonekaasujen vaikutukset. Elämäntapatesti on tehty yli 200 000 kertaa ja sen perusteella suomalaisten kulutuskeskiarvoksi vuodessa saadaan 7400 kg hiilidioksiekvivalentteina. Yksi kaukomatka lisää keskivertosuomalaisen hiilidioksidipäästöjä yli kymmenellä prosentilla vuodessa.

Ruotsissa otettiin käyttöön lentovero kuluttajille tämän vuoden huhtikuussa. Matkan pituudesta riippuen veron määrä vaihtelee kuudesta eurosta 40 euroon asti, joten vero on vasta pieni askel kohti oikean veron määrää ilman tukia. Suomessa tehtiin mielipidekyselyjä tämän vuoden aikana samankaltaisen veron käyttöönotosta ja suunnilleen puolet suomalaisista oli verotuksen käyttöönoton kannalla.

Bruunin mukaan lentoliikenteen ilmastovaikutuksen haittojen pienentämiseksi tarvittaisiin paljon tiukempaa verotusta, mutta Ruotsin kaltainen lentovero olisi Suomessakin askel oikeaan suuntaan. Lentovero toimisi myös osana ympäristökasvatusta ja saisi toivottavasti kuluttajat pohtimaan valintojensa seurauksia tarkemmin.

Lue lisää

> Så mycket skulle flygbiljetten kosta – om flyget betalade skatter (hbl.fi)

> Sitra elämäntapatesti

Metsänukketeatteria lapsille

Metsänukketeatteria lapsille

Hikoileva maapallo_Kuisma AKHikoileva maapallo – jöröjukkamaisia tarinoita ympäristöstämme esitys kertoo kahdesta jörötutkijasta, jotka jäljittävät jöröyden ilmenemistä ympäristössä, päätyen hikoilevan maapallon äärelle. Esityksen tavoitteena on nostaa esille ilmastonmuutokseen liityviä teemoja, erityisesti asenteita, huumorin ja värikkäiden nukkehahmojen keventämänä.

Lorumuotoinen kerronta ja värikkäät hahmot ovat Jörö-Jukka klassikkoteoksen innoittamia. Esitys tarjoaa luonto- ja ympäristökasvatukseen näkökulman aiheiden pohtimiseen nukkehahmojen pohjalta. Esimerkiksi miksi nukke näyttää, miltä se näyttää tai mistä sen käytös mahdollisesti johtuu.

– Emme pysty antamaan vastauksia ympäristöongelmiin, mutta haluamme herättää ajattelemaan niitä, sekä kaikissa meissä piilevää jöröyttä, kertoo käsikirjoittaja-ohjaaja Anna-Kaisa Kuisma.

Hikoileva maapallo ja jörötutkijat Pia Kalenius ja Merja Pöyhönen.Kiertue-esitys toteutetaan aina ulkona vuodenajasta riippumatta. Vaatimuksena ainoastaan metsäinen paikka, jonne katsojien on helppo tulla.

– Haluamme näin innostaa omien lähimetsien käyttämiseen, luontoelämyksiin ja ulkona olemiseen ympäri vuoden.

Tuorlan metsän ensi-esitykset:

pe 31.8.2018 klo 18.oo
la 1.9.2018 klo 11 & 13

Hikoileva maapallo Arka_Parka_Kuisma AKLiput: 6€, lahjoitamme 10% lipputuloista Suomen luonnonsuojeluliitolle
Esitys sopii yli 6 -vuotiaille ja kestää n.30 minuuttia.

Pienen katsomokoon takia toivomme ennakkovarauksia esityksiin.

Varaukset, tilausesitykset, yhteistyöehdotukset ja lisätiedot:
hikoilevamaapallo@gmail.com tai 040 875 8051 tai annakaisa.kuisma@gmail.com

Toteutustyöryhmä:
Anna-Kaisa Kuisma, käsikirjoitus & ohjaus
Iisa Tähtinen, nuket
Laura Eriksson, laulut
Hikoileva maapallo jörö_Kuisma AKPia Kalenius & Merja Pöyhönen, nuket
Susanna Auvinen, esityksen ideointiapu
Henna Kuisma, tuottaja
Nukketeatteri Kuuma Ankanpoikanen, tuotanto

Esityksen toteuttamista ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus ja Suomen Kulttuurirahasto 

Hikoileva maapallo Facebookissa

Meren sisäisen kuormituksen vähentämistä tutkitaan

Meren sisäisen kuormituksen vähentämistä tutkitaan

John Nurmisen Säätiö / CO2-raportti

John Nurmisen Säätiön SEABASED-hanke testaa keinoja meren sisäisen kuormituksen vähentämiseksi

Suomalais-ruotsalaisessa yhteistyöhankkeessa tarkastellaan uusia merensuojelun menetelmiä ja pilotoidaan pienen mittakaavan paikallisia toimia mereen jo päätyneen ravinnekuorman vähentämiseksi ja rehevöitymisen hillitsemiseksi Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin rannikolla. John Nurmisen Säätiön johtama uusi kolmivuotinen SEABASED-hanke (Seabased Measures in Baltic Sea Nutrient Management) käynnistyi huhtikuussa 2018. Säätiön yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ahvenanmaan maakuntahallitus, Ahvenanmaan kalankasvattajayhdistys sekä Tukholman yliopisto, Itä-Götanmaan lääninhallitus ja Baltic Works Commission.

Hanketta osarahoittaa EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma ja sen budjetti on kokonaisuudessaan noin 2,8 miljoonaa euroa, josta säätiön osuudeksi jää kansallisen vastinrahoituksen jälkeen noin 40 000 euroa.

Vanhat synnit painavat, ilmastonmuutos tuo uusia haasteita

Itämereen maalta tulevaa ravinnekuormitusta on viime vuosina leikattu merkittävästi. Erityisesti itäisellä Suomenlahdella yksin säätiön yhteistyöhankkeissa on Suomenlahtea rehevöittävän, leville käyttökelpoisen liukoisen fosforin vuotuista kuormitusta saatu vähennettyä jopa 75 prosenttia. Rehevöityminen on tästä huolimatta edelleen Itämeren laajamittaisin ongelma. Ilmastonmuutoksen ennustetaan kiihdyttävän meren rehevöitymistä tulevaisuudessa, sillä sateisuuden lisääntyminen lisää myös ravinteiden huuhtoutumista maalta mereen.

Rehevöitymistä pitää yllä paitsi maalta mereen tuleva kuormitus, myös meren pohjaan vuosikymmenten aikana päätyneet ravinteet. Hapettomissa olosuhteissa tästä meren pohjan fosforivarannosta vapautuu leville käyttökelpoista ja rehevöitymistä ruokkivaa fosforia takaisin veteen. Tätä ilmiötä kutsutaan meren sisäiseksi kuormitukseksi.

SEABASED-hankkeen ohjausryhmässä toimiva vanhempi tutkija Jouni Lehtoranta Suomen ympäristökeskuksesta kertoo: ”Vuosittain meren pohjalle laskeutuu ja sieltä vapautuu takaisin veteen suuria määriä fosforia. Fosforia alkaa vapautua pohjalta ylimäärin, kun meri rehevöityy ja veteen muodostuu epäedulliset kerrostuneisuusolot, jotka estävät pohjanläheisen veden happivaraston täydentymisen. Esimerkiksi pienillä lahdilla lämpötilakerrostuneisuus voi johtaa kesäaikaiseen hapettomuuteen ja runsaaseen fosforin vapautumiseen pohjasta veteen. Lahden veteen kerääntyy suuri määrä fosforia, joka aiheuttaa paikallista rehevöitymistä.”

Uudet toimet täydentämään nykyisiä, perusteellinen arviointi tarpeen

Rehevöitymisen torjumiseksi maalta tulevan kuormituksen vähentäminen on edelleen ensiarvoisen tärkeää. Samalla on kuitenkin oleellista tutkia ja kartoittaa, miten meressä jo olevan ravinnekuorman haittavaikutuksia voitaisiin vähentää. Sisäisten ravinnevarastojen pienentämiseksi ja ravinteiden vapautumisen vähentämiseksi kehitetään parhaillaan erilaisia menetelmiä, joiden toimivuudesta ja vaikutuksista on toistaiseksi saatavilla vain vähän tutkimustietoa tai käytännön kokemuksia.

SEABASED-hankkeesta John Nurmisen Säätiössä vastaava projektipäällikkö Miina Mäki korostaa, että hankkeessa pilotoitavat toimenpiteet arvioidaan perusteellisesti: ”SEABASED-hankkeessa kartoitetaan ensin huolellisesti kehitteillä oleviin uudenlaisiin menetelmiin liittyviä riskejä. Vuoden 2019 aikana toteutetaan paikallisia, pienen mittakaavan käytännön pilotteja, joilla pyritään parantamaan koealueiksi valittavien pienten syvänteiden tai merenlahtien tilaa, ja joista saadaan sen lisäksi arvokasta tietoa menetelmien vaikuttavuudesta, soveltuvuudesta ja kustannuksista. Pilottien toteutuksesta saatava sekä muu hankkeessa kerättävä tieto kootaan yhteen, helposti saataville ja mahdollisimman vertailukelpoiseen muotoon, menetelmien mahdollista jatkokäyttöä ajatellen.”

Apulaisprofessori Lena Bergström Sveriges Lantbruksuniversitetista lisää: ”Uusien paikallisten ratkaisujen hakeminen Itämeren hyvän ekologisen tilan palauttamiseen on äärimmäisen tärkeää. Samalla kaikki toimenpiteet pitää suunnitella ja arvioida huolella. Vähentyneen ravinnekuorman odotetaan hyödyttävän lajeja ja elinympäristöjä niillä alueilla, joissa toimenpiteitä kokeillaan. Elinympäristön parantumisen tuomat hyödyt lisäävät myös alueiden asukkaiden hyvinvointia.

Hankkeessa pilotoitavia toimia ovat mm. sedimentin aktiivisen, happea kuluttavan pintakerroksen poistaminen, ravinteikkaan pohjanläheisen veden kierrättäminen hyötykäyttöön maataloudessa sekä fosforin sitominen merenpohjan sedimenttiin kalkkikivipohjaisen luonnonmateriaalin avulla. Lisäksi Ahvenanmaalla suunnitellaan merellisen habitaattipankin konsepti, joka voi jatkossa toimia yhtenä paikallisena merensuojelun työkaluna ja on sovellettavissa myös muille merialueille.

Lue lisää

> John Nurmisen Säätiön SEABASED-hanke testaa keinoja meren sisäisen kuormituksen vähentämiseksi

> John Nurmisen Säätiö

Uusi jäteveden poistoputki Kakolanmäelle

Uusi jäteveden poistoputki pitää Itämeren puhtaampana

Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon poistoputken kapasiteettia kasvatetaan, että puhdistamo voi tuottaa Turun seudulle laadukasta jätevedenpuhdistuspalvelua vuosikymmeniksi eteenpäin. Hankkeen valmistuttua Turun merialueelle kohdistuva ympäristökuormitus vähenee merkittävästi. Hanke toteutetaan asukasystävällisellä tunnelointimenetelmällä.

Poistoputkihankkeen toteutussuunnittelua valmistellaan parhaillaan. Maanalainen louhinta alkaa arviolta loka-marraskuussa 2018 ja tunneloinnin aloitus alkaa arviolta keväällä 2019. Uuden poistoputken pitäisi olla valmis vuonna 2021. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamossa käsitellään lähes 300 000 Turun seudun asukkaan jätevedet. Poistoputken kapasiteettia on kasvatettava, jotta jätevedenpuhdistuspalvelu säilyy kustannustehokkaana ja ympäristöystävällisenä.

Tällä hetkellä jätevedet johdetaan puhdistamolta hulevesiviemäriä pitkin Turun satama-altaaseen. Viemäri on rakennettu 1950- ja 1960-luvuilla eikä sen kapasiteetti tule riittämään kasvavien hule- ja jätevesimäärien poisjohtamiseen. Käyttökapasiteettia kasvattavat muun muassa ilmaston lämpeneminen ja Turun seudun kasvava asukasmäärä.

Puhdistamolta satama-altaaseen rakennetaan uusi, pelkästään jätevesille tarkoitettu poistoputki. Samalla puhdistamon yhteyteen rakennetaan hygienisointiyksikkö eli UV-desinfiointilaitos, mikä parantaa mereen johdettavan veden laatua. Puhdistamo toimii normaalisti rakentamisen aikana.

Hygienisointiyksikkö ja osa poistoputkesta rakennetaan olemassa olevan puhdistamon sisäpuolelta maanalaisena louhintana. Loppuosa poistoputkesta toteutetaan uudella tunnelointimenetelmällä, jossa on runsaasti etuja perinteiseen aukikaivuutekniikkaan verrattuna. ”Pääosa rakentamisesta tehdään maan alla, ja lisäksi tunneloinnin hiilijalanjälki ja energiankulutus ovat huomattavasti pienempiä perinteiseen aukikaivuumenetelmään verrattuna”, kertoo Turun seudun puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Mirva Levomäki.

Lue lisää

> CO2-raportin uutisia (13.6.2018)