hankinnat

Etusivu / Postit "hankinnat"

Suomalaisten ympäristötietoisuus siirtyy hitaasti sanoista tekoihin

Sitra 29.6.2017

SITRA_BLACKAsenteet ovat ympäristön puolella, mutta jakamistalous ei vielä ole lyönyt läpi

72 prosenttia Sitran tutkimukseen vastanneista on sitä mieltä, että toimiminen ympäristöä säästävästi on tärkeää jo esimerkin vuoksi.

Suomalaisten kestävään kuluttamiseen ja valintoihin liittyviä asenteita ja toimia kartoittanut tutkimus perustuu 2000 henkilön vastauksiin.

Lue lisää > Resurssiviisas kansalainen -kyselytutkimus 2017 (sitra.fi)

Energiatehokkuussopimuksilla satojen miljoonien säästöt

Energiatehokkuussopimuksilla satojen miljoonien säästöt

Yritykset ja kunnat säästävät energiatehokkuussopimuksilla satoja miljoonia vuodessa

Suomalaisten yritysten ja kuntien vuosina 2008–2016 tekemät energiansäästötoimet tehostivat vuotuista energiankäyttöä lähes 16 terawattitunnilla. Määrä ylittää kaikkien Suomen lähes kahden miljoonan kerrostaloasukkaan vuosittaisen lämpöenergiankulutuksen. Energiatehokkuussopimusten 20 menestysvuotta ja uuden sopimuskauden käynnistymistä juhlittiin 15.6.2017 Finlandia-talolla.

Vapaaehtoisuuteen pohjautuvat energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa ensisijainen keino täyttää EU:n tiukat velvoitteet energian tehokkaammasta käytöstä. Sopimusten piirissä on ollut suuri osa Suomen energiankäytöstä viimeisen 20 vuoden ajan.

Sopimukset ohjaavat toimijoita jatkuvasti parempaan energiatehokkuuteen. Siihen liittyneet yritykset ja organisaatiot asettavat itselleen määrällisen energiankäytön tehostamistavoitteen ja toteuttavat toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi.

Juhlaseminaarissa palkittiin 18 vastuullista energiankäyttäjää 

Työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Energiavirasto ja Motiva palkitsivat Finlandia-talolla yrityksiä ja kuntia tuloksellisesta ja esimerkillisestä energiatehokkuustyöstä vuosina 2008–2016. Palkitut valikoituivat oman alansa energiatehokkuustähdiksi muiden ansiokasta energiatehokkuustyötä tehneiden joukosta.

Palkittujen joukossa oli viisi Lounais-Suomessa vaikuttavaa yritystä:

Sallila energia 150617 NMSallila Energia Oy vastaa asiakkaiden toiveisiin ja tarjoaa kattavasti tietoa energiansäästöstä ja uusiutuvista energiamuodoista. Sallila Energia on vastannut kuluttajien kasvavaan kiinnostukseen parantamalla asiakaspalvelua ja kouluttamalla omaa henkilökuntaansa energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa. Lue lisää >>

Sucros Oy ylitti energiatehokkuuden parantamiselle asetetut tavoitteensa. Se tarkoittaa isoa säästöä yhtiön energialaskuun. Sucros Oy valmistaa Säkylässä kotimaisesta sokerijuurikkaasta hienoa kidesokeria teollisuudelle ja kotitalouksille. Lue lisää >>

Sucros 150517 NMValmet Automotive Oy pitää energiatehokkuutta kilpailuvalttina. Korkea laatu oli keskeinen valtti, jolla Valmet Automotive voitti kilpailun Mercedes-Benzin uudesta automallista. Energiatehokkuus on autonvalmistajille tärkeä laatukriteeri. Lue lisää >>

PCAS Finland Oy turkulainen on kemianalan yritys, joka on erikoistunut lääkeaineiden valmistukseen ja kehitykseen lääketeollisuudelle. Kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää huomion kiinnittämistä kustannuksiin. Energia muodostaa huomattavan osan yrityksen kiinteistä kuluista. Lue lisää >>

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy on luonut energianhallintamallin, jossa etsitään parannuskohteita yhdessä tilojen käyttäjien ja yhteistyöverkoston kanssa. Yhtiöön on nimetty energiamanageri, jonka tehtäviin kuuluu energian kulutuksen seuranta, poikkeamiin reagointi ja asioiden kuntoon saattaminen yhteistyössä kiinteistöhuollon ja muiden palveluntuottajien kanssa. Lue lisää >>

Suomalaisella sisulla ja vapaaehtoisesti jo 20 vuoden ajan

Sopimukset ovat olleet Suomessa energiatehokkuuden parantamisen kivijalka jo 20 vuoden ajan. Vapaaehtoinen energiatehokkuussopimustoiminta on kansallinen ylpeydenaihe ja maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Sopimusten avulla olemme saavuttaneet suuria säästöjä ilman lainsäädäntöä.

Valtion myöntämä harkinnanvarainen energiatuki on vauhdittanut sopimuksessa mukana olevien energiatehokkuusinvestointeja. Tukea energiainvestointeihin ja -katselmuksiin on sopimuskaudella 2008–2016 myönnetty yli 1 800 hankkeelle, yhteensä 105 miljoonaa euroa.

Uudelle sopimuskaudelle 2017–2025 on tähän mennessä liittynyt 356 yritystä ja 49 kuntaa ja kuntayhtymää. Mukaan sopimuksiin tavoitellaan yli 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä.

Lue lisää
>> TEM
>> Energiatehokkuussopimukset 2017 – 2025

 

Materiaalien kierrätysosaamiseen vauhtia ja viisautta

Materiaalien kierrätysosaamiseen vauhtia ja viisautta

Suomen ympäristökeskus 2.6.2017

Seminaari_3_1310141
Ympäristöohjelma-seminaarissa, Turussa esiteltiin tekstiilien kierrätystä v. 2014.

Kiertotaloudessa tuotteet ja materiaalit pyritään pitämään käytössä mahdollisimman pitkään, mutta materiaalien kierto ei saisi aiheuttaa riskejä ihmisille tai ympäristölle.

Suomen ympäristökeskuksen Policy Brief -julkaisussa annetaan suosituksia siitä, miten haitalliset aineet saadaan pois kierrosta.

Kierrätettävät materiaalit ovat koostumukseltaan, iältään ja alkuperältään vaihtelevia. Jätteiden hyödyntämiseen uusiomateriaalina voi liittyä riski haitallisten aineiden palaamisesta uusiin tuotteisiin. Jotta haitallisten aineiden kierrättäminen voidaan välttää, kemikaalitietojen pitäisi siirtyä tuotteiden ja materiaalien mukana.

On myös kehitettävä työkaluja haitattomien vaihtoehtojen löytämiseksi. Tietokanta vaarallisia aineita korvaavista vaihtoehdoista voisi auttaa erityisesti PK-yrityksiä.

Tuotteille myönnetyt ympäristömerkit auttavat kuluttajia tunnistamaan ympäristöystävälliset tuotteet, joissa on huomioitu energiatehokkuus, ilmastovaikutukset sekä kemikaalikuormitus. Myös EU:n ulkopuolelta tuotavien tuotteiden tulisi vastata kierrätettävyyden vaatimuksiin.

Ympäristön tila -katsaus 2/2017

SYKE julkaisi myös kiertotalousaiheisen ympäristön tila – katsauksen, jossa tarkastellaan luonnonvarojen käyttöä Suomessa eri näkökulmista. Asiantuntijoiden mukaan kiertotalouteen siirtyminen ei onnistu pelkästään markkinavetoisesti, vaan tarvitaan julkista ohjausta uusien ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Lue lisää >>

Miten kunnasta tehdään energiaviisas?

Turun Sanomat 2.6.2017

Energia- ja vesikustannusten osuus on 20-30 % kuntalaisen asumiskuluista. Kasvihuonekaasupäästöistä rakennusten osuus on noin 30 %.

Asunto-osakeyhtiöillä on paljon mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta. Kiinteistöliitosta saa neuvoja, miten edetä asiassa.

TS_2-6-2017a

Hinku-kutsu lounaissuomalaisille

Hinku-kutsu lähti Lounais-Suomen kunnille, yrityksille ja muille toimijoille. Tavoitteena on luoda yhdessä Lounais-Suomesta kansainvälisesti kiinnostava hiilineutraali edelläkävijä vuoteen 2040 mennessä ja laatia alueelle yhteinen tiekartta 80 prosentin päästövähennyksen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. >> Lounais-Suomi edelläkävijä hiilineutraaliin yhteiskuntaan -haaste

Turun Sanomat 6.4.2017

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on 44 kuntaa, jotka voisivat yhdessä muodostaa kansainvälisesti kiinnostavan hiilineutraalin miniyhteiskunnan. Kuntien on ensin vastattava haasteeseen.

1 Haaste heitetty

Turku sekä seitsemän Lounais-Suomen Hinku-kuntaa haastavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan kunnat tavoittelemaan hiilineutraalia kuntaa.

Haasteen tavoitteena on nollata maakuntien kasvihuonekaasupäästöjen nettovaikutus vuoteen 2040 mennessä. Haaste sisältää kunnille konkreettisen tavoitteen laatia tiekartta 80 prosentin päästövähennyksen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Kunnat julkistivat haasteen torstaina Hinku-seminaarissa Raumalla. Tilaisuuden isäntänä toiminut Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski peräänkuulutti ennakkoluulotonta suhtautumista.

– Yrityksiä ja toimijoita on helppo houkutella mukaan, kun osoittaa viivan alle jäävän hyödyn. Hiilineutraalius on yksi merkittävimmistä kilpailutekijöistä markkinoilla ja tuottaa säästöjä pitkällä aikavälillä, Koski huomautti.

2 Näin päästöjä leikataan

Hinku-ohjelmaan sitoutuneet kunnat ovat leikanneet päästöjä viime vuosina jopa kymmeniä prosentteja. Ympäristötalkoisiin on sitoutunut kuntien lisäksi yrityksiä sekä kuntalaisia.

Turku on esimerkiksi hankkinut kiinteistöihinsä älytekniikkaa säätelemään erilaisia toimintoja, julkiseen liikenteeseen on lisätty sähköbusseja ja yritysten kanssa on käynnistetty useita kiertotaloushankkeita. Useat kunnista kuvasivat korvanneensa uusiutumattomalla energialla toimineet lämpölaitoksensa uusiutuvalla, lähinnä puupohjaisella energialla.

Kuntien ja yritysten lisäksi mukaan on sitoutettu myös kuntalaisia. Esimerkiksi Mynämäessä Hinku on jalkautettu kuntalaisten arkeen energiakävelyillä.

– Järjestämme energiakävelyjä kohteisiin, joissa on otettu käyttöön esimerkiksi aurinkoenergia- tai maalämpöratkaisuja. Käyttäjät ja kiinnostuneet vaihtavat kokemuksia eikä asia huku markkinapuheeseen, Mynämäen kiinteistöpäällikkö Petri Jaarto kuvasi.

3 Kansainväliseksi edelläkävijäksi

Suomen ympäristökeskuksen johtaja Jyri Seppälä pitää lounaissuomalaista avausta hiilineutraalista alueesta kansainvälisesti kiinnostavana.

– Cleantech eli puhtaiden ratkaisujen markkinat kasvavat nopeammin kuin muut toimialat. Suomelta vaaditaan nyt kokonaisuuksien hallintaa menestymisessä kansainvälisessä kilpailussa. Yhteistyö on siihen avain, Seppälä kannusti.

Seppälän mukaan ylimaakunnallinen yhteistyö vahvistaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan menestymisen edellytyksiä myös erilaisissa hankerahoituksissa.

– Vaikka EU:n ja Tekesin hankerahoja on leikattu, niitä jää koko ajan myös käyttämättä hyvien hankkeiden puuttuessa. Lounais-Suomella on iso näytön paikka, onnistuuko se yhdistämään voimansa ja kehittämään ratkaisuja 80 prosentin päästöleikkaukseen, Seppälä esitti.

Viisas kunta valitsee kotimaista energiaa

Kotimaisten polttoaineiden käytöllä on suuri vaikutus kuntien aluetalouteen ja työllisyyteen.

– Tulevien kuntapäättäjien on hyvä nähdä yhteys kunnan energiavalintojen ja alueen elinvoimaisuuden välillä. Siksi energia-asiat on syytä nostaa keskiöön, kun uudet kunnanvaltuustot kesällä aloittavat työnsä ja laativat kuntastrategioita, totesi puheenjohtaja Risto Miikkulainen Lounais-Suomen Koneyrittäjien vuosikokouksessa Naantalissa.

Tuoreen selvityksen mukaan vain harvassa kunnassa on energiastrategia. Vastaajista vain 23 prosenttia kertoi, että kunnassa on oma energiastrategia. Puolet vastaajista kertoi strategian puuttuvan eikä energia-asioihin oteta kantaa muissakaan kunnan strategioissa. Niissä kunnissa, missä energiastrategia on laadittu, sen koetaan ohjaavan hankintoja kotimaisten polttoaineiden suuntaan.

– Kotimaisten polttoaineiden käyttö piristää kuntien taloutta, sillä se työllistää. Jos polttoaine vielä on paikallisesti tuotettua, saadaan energiantuotantoon käytetyt rahat pysymään kunnassa, Miikkulainen totesi.

Kuntaenergiaselvityksestä ilmenee, että kuntien poliittiset päättäjät kokevat vaikutusmahdollisuutensa energiakysymyksiin ja -hankintoihin pienemmiksi kuin viranhaltijat.

– Kuntapäättäjien on hyvä tiedostaa, että energiahankinnoissa heillä on laaja harkintavalta ja mahdollisuus näin vaikuttaa myös alueen elinvoimaisuuteen niin halutessaan, Miikkulainen muistutti.

Lue lisää >> Y-lehti, Varsinais-Suomen Yrittäjä

Aurinkovoimaa Nakkilaan lähes ilmaiseksi

Satakunnan Kansa 2.4.2017

Nakkila on yksi 34 kunnasta, jotka ovat lähteneet mukaan Suomen ympäristökeskuksen vetämään aurinkovoimaloiden yhteishankintaan. Nakkilan kunnanviraston sosiaaliosaston katolle asennettiin aurinkopaneelit viime viikolla. Voimala hankittiin leasingsopimuksella, jolloin lisäkustannuksia ei synny vaan Nakkila maksaa sähkölaskuun syntyvän säästön verran voimalasta seuraavat 12 vuotta. Voimalan käyttöikä on kuitenkin reilusti pidempi.

SK_2-4-2017 aurinkovoima Nakkila

Behandling av avloppsvattnen på stugan

Då vi använder vatten, blandas olika slags orenheter och näringsämnen i det.

Uima-altaalla_1500x1000Till följd av utsläpp av obehandlade avloppsvatten ökar näringshalten i vattendrag, och badplatser och dricksvatten kan ta skada. Därför är det viktigt att avloppsvattnen behandlas innan de leds ut i marken eller i vattendrag. Avloppsvattnen kan ledas i avlopp till avloppsreningsverk för behandling. Om man inte har ett avloppssystem i fritidsbostaden är fastighetsvis behandling av avloppsvattnen det rätta alternativet.

Enkelt är vackert – också vid behandlingen av avloppsvatten

Vid val av lämplig behandlingsmetod för avloppsvattnet bör man ta i beaktande inte bara platsen och dess omgivning utan också avloppsvattnets mängd och beskaffenhet. Ju mindre man använder vatten, desto enklare är behandlingen av avloppsvattnet.

Det traditionella torrdasset, eller utetuppen, är den vanligaste behandlingsmetoden vid sommarstugor. Dasset är som tur en utmärkt lösning. I dasset blandas inte vatten i avföringen och urinen, vilket underlättar behandlingen av avloppsvattnen över lag. Diskvattnen kan man utnyttja för vattning av trädgården. Om man har tryckvatten på stugan, ska man leda vattnet från duschen och eventuella tvättmaskiner via en slamavskiljare till ett system för utförligare behandling, exempelvis till en reningsanläggning i marken eller ett reningsverk för tvättvatten.

Luktfritt dass

Huussi-edestä_1500_MinnaNummelinPå många sommarstugor finns ett traditionellt utedass, som man lätt hittar tack vare lukten och flugsvärmen. Med små förändringar kan man göra det gamla dasset mycket trivsammare. Då kommer man också enklare undan med underhållet i fortsättningen. Och på köpet får man utmärkt jordförbättringsmedel helt gratis. Det finns rikligt med information om hur man kan piffa upp dasset.

Vilken toalettmodell passar dig bäst?

Om du funderar på att skaffa en ny toalett, lönar det sig att ta i beaktande många saker, såsom

  • utrymmet
  • tillgången till vatten eller el
  • användarantalet
  • lätt att använda och lättskött
  • tiden mellan tömningarna
  • anskaffnings- och brukskostnaderna.

Ta tid på dig att jämföra olika modeller, så du säkert hittar den modell som passar dig bäst. Det finns otaliga alternativ – från frysande till brännande. Alla hittar säkert en lämplig modell.

Du ser ju till att obehandlat avloppsvatten inte kommer direkt ut i vattendragen!

Luktproblem? Råd för snabbrenovering av dasset

  1. Rätt slags ventilation, rakt rör från behållaren över takåsen
  2. Skaffa torrströ, använd inte kalk
  3. Avskilj urinen från avföringen
  4. Kompostera avfallet från dasset, returnera näringsämnena till kretsloppet

Bukt på avloppsvattnen på stugan!

  1. Huvudparten av näringsämnena och de skadliga ämnena i avloppsvattnet finns i avföringen och urinen. Kompostdass i stället för vattenklosett underlättar behandlingen av avloppsvattnen och återför näringsämnena tillbaka till kretsloppet.
  2. Placera dasset och komposten på långt avstånd från stranden och brunnen. Tänk också på grannarna.
  3. Använd naturenliga och snabbt nedbrytbara tvättmedel.

Kauppakeskus Puuvilla kuukauden päästövähentäjä

Suomen ympäristökeskus on valinnut kauppakeskus Puuvillan Porista kuukauden Hinku-teon palkinnonsaajaksi. Puuvillaan valmistuu parhaillaan Suomen suurin kiinteistökohtainen aurinkovoimalaitos. Palkintoraati arvostaa kauppakeskuksen pyrkimyksiä energiaomavaraisuuteen ja energian säästöön. Puuvilla hyödyntää maalämpöä, hukkalämpöä ja maajäähdytystä toimintansa pyörittämiseen.

Seurannan mukaan kaukolämmöstä maalämpöjärjestelmään siirtyminen on tuonut lämmityskustannuksissa 126 000 € ja jäähdytyskustannuksissa arviolta 75 000 € säästön vuodessa. Vuotuiset säästöt tulevat luultavasti kasvamaan entisestään energian hinnan nousun myötä. Maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuajaksi arvioidaan 8-10 vuotta. Arvion mukaan Puuvillan uusi lämmitysjärjestelmä vähentää päästöjä noin 1 000 tCO2e vuodessa. Tämä vastaa noin 100 ihmisen hiilidioksidipäästöjä vuodessa (mukaan lukien asuminen, liikkuminen, ruoka ym.).

Lue lisää >> HINKU-foorumi

Satakunnan kansa 24.3.2017

Puuvillan aurinkovoimala SK_24-3-2017a

Aurinkopaneeleiden yhteishankinta kiinnostaa

Vakka-Suomen Sanomat 23.3.2017

Mynämäessä toteutettiin aurinkopaneleiden yhteishankinta v. 2013. Siihen osallistui parikymmentä taloutta.

Uusi hankintakierros on kiinnostanut jo yli kuuttakymmentä taloutta. Yhteishankintaa organisoivat Mynämäen seudun pienkiinteistöyhdistys ja Valonia.

VSS_2017_03_23