hankinnat

Etusivu / Postit "hankinnat"
Salo haastaa energiatehokkaaseen katuvalaistukseen

Salo haastaa energiatehokkaaseen katuvalaistukseen

Salon kaupunki on panostanut energiatehokkaaseen katuvalaistukseen ja haastaa kaikki katuvalaistuksen haltijat vastaaviin toimenpiteisiin.

Salossa kartoitettiin katuvalaistus ja teetettiin valaisimien korvaussuunnitelma vuosina 2011 – 2013. Valaisimien korvaus päätettiin toteuttaa ESCO-hankkeena, jolloin syntyneet kustannukset maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. Suurin osa kustannuksista tullaan maksamaan takaisin 10-vuotisen sopimuskauden aikana.

– Suunnitelman lähtökohtana oli mahdollisimman suuren energiansäästön aikaansaaminen valaistuksen elinkaaren aikana, kertoo Salon kaupungin energia-asiantuntija Mikko Rantanen.

Salon kaikki elohopealamppuvalaisimet on korvattu LED-valaisimilla, nämä vastaavat 50 % kaikista katuvaloista. Loput vanhoista valaisimista korvataan vuosihuoltojen yhteydessä. Salon kaupungissa on kaikkiaan 11 000 katuvalaisinta. Jo nyt muutaman vuoden sisällä katuvalaistuksen sähkölasku on pienentynyt noin 40 %.

Salon valaistuksen sähkölasku

Salolaiset ovat tyytyväisiä uuteen valaistukseen

Salolaisilta on tullut hyvää palautetta uusista katuvaloista. Valoteho on riittävä ja valaisimien siro muotoilu miellyttää. Kiitosta on saanut myös energiatehokkuuteen panostaminen ja paikallisen yrityksen valinta valaistuksen toimittajaksi.

Valaistukselle laadittiin selkeät laatukriteerit ja tuotteelta vaadittiin pitkäikäinen takuu. ESCO-toimija vastaa tuotteesta seuraavat 10 vuotta.

– Hankinnassa laatutekijöitä tulee tarkastella huolella, muistuttaa Mikko Rantanen.

Hankinnassa kannattaa vertailla mm. tuotteiden valohyötysuhteita, valotehokkuutta sekä mallikatuleikkauksien energiatehokkuutta ja muita ecodesign-ominaisuuksia. Lisäksi tuotteelta ja toimijoilta tulee edellyttää pitkäikäistä takuuta ja sitoutumista.

haasteareenaHaasteareenalla kannustetaan ympäristötekoihin

Lounais-Suomen ympäristöohjelman keskeisenä edistämiskeinona toimii Ympäristö Nyt -palvelun Haasteareena. Edelläkävijät haastavat muita toteuttamaan kestävän kehityksen kannalta viisaita tekoja. Onko teidän kunnassa uusittu katuvalaistusta energiatehokkaammaksi tai onko sellainen suunnitteilla? Vastatkaa Salon haasteeseen!

Lue lisää > Salon kaupungin haaste

ESCO-palvelussa kustannukset maksetaan säästöillä

Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut (Energy Service Company) ovat palveluliiketoimintaa, jossa ulkopuolinen energia-asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimenpiteitä energian käytön tehostamiseksi sekä energiansäästämiseksi. Palvelun kustannukset, energiansäästöinvestointi mukaan luettuna, maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. Palveluun liittyy takuu syntyvästä energiansäästöstä.

Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut soveltuvat sekä teollisuusyrityksiin että julkiselle ja yksityiselle palvelusektorille. Palveluntarjoaja toteuttaa energiatehokkuustoimenpiteet asiakkaalle kokonaistoimituksena. Kokonaistoimitukseen voi sisältyä palvelutarjoajan hankkima rahoitus, mutta asiakas voi halutessaan itse huolehtia rahoituksesta. Asiakas voi saada hankkeeseen valtion investointitukea.

Palveluntarjoajana voi toimia erillinen energiatehokkuuspalveluita tarjoava yritys, ESCO-yritys, ESCO-toimintaa harjoittava urakoitsija, energiayhtiö tai energiatehokkaita laitteita tai järjestelmiä valmistava ja urakoiva yritys.

Lue lisää > Motiva

Sähkö- ja kaasuautojen yhteishankintamahdollisuus kunnille

Kunnilla on mahdollisuus tulla mukaan Suomen suurimpaan sähkö- ja kaasuautojen yhteishankintaan. Suomen ympäristökeskuksen SYKEn ja KL-Kuntahankinnat Oy:n suunnitteleman yhteishankinnan tavoitteena on Suomen autokannan vihertäminen lisäämällä tuntuvasti sähkö- ja kaasuautojen määrää.

”Olemme alustavasti kartoittaneet kuntien kiinnostusta ja sen perusteella kysyntää ilmastoystävällisemmille vaihtoehdoille on. Varovastikin arvioiden yhteishankinta saattaisi tuoda kertaheitolla 100 sähköautoa ja 100 biokaasuautoa Suomeen. Hankinnan arvo saattaa nousta jopa kymmeneen miljoonaan euroon. Hankinta toimisi myös voimakkaana signaalina muille toimijoille liikenteen päästöjen vähentämiseksi”, suunnitteluinsinööri Pasi Tainio Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Hankinta etenee vaiheittain. Hankinnan markkinointi ja kuntien sitouttaminen alkaa jo kuluvana vuonna. Keväällä 2018 toteutetaan hankinnan tekninen vuoropuhelu ja käynnistetään kilpailutus. Ajoneuvot toimitetaan kuntiin loppuvuodesta 2018 alkaen.

Halvempi hinta, apua kilpailutukseen

Yhteishankinnan tavoitteena on saada mahdollisimman suuri määrä tilauksia ja sitä myötä saavuttaa hintasäästöjä ajoneuvojen hankintahinnasta. Hankinta koskee sekä henkilö- että pakettiautoja.

Yhteishankinta helpottaa kuntien työtä, sillä Kuntahankinnat kilpailuttaa ajoneuvot ja niiden toimitusehdot keskitetysti. Ajoneuvot voi hankkia kunnan omalla rahoituksella tai hankintaan voi käyttää eri rahoituslaitosten tuotteita. Esimerkiksi Kuntarahoitus tarjoaa sähköautojen rahoituksen toistaiseksi nollamarginaalilla.

Yhteishankintaan pyritään mahdollisuuksien mukaan saamaan mukaan myös helppo ja edullinen tapa hankkia latauspisteitä paikkoihin, joissa ajoneuvot yleensä seisovat kun niitä ei käytetä.

Hanketta rahoittaa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja se liittyy laajempaan Vähähiilisyys-kiertotalouskiihdyttämö -hankekokonaisuuteen, jossa Suomen ympäristökeskus ja Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira edistävät vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja etenkin kuntakentällä. Yhteishankinta tukee hallituksen tavoitetta saada Suomeen 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä.

Yhteishankinnoista hyviä kokemuksia

Sähkö- ja kaasuautojen yhteishankinnassa hyödynnetään aurinkovoimaloiden yhteishankinnoissa kertyneitä kokemuksia.

Vuonna 2016 SYKE ja Kuntahankinnat järjestivät kaikille Suomen kunnille, seurakunnille, kuntayhtymille ja kuntien omistamille yrityksille suunnatun aurinkovoimaloiden yhteishankinnan. Neljän vuoden mittaisen puitesopimuksen ensimmäisen vuoden aikana on kuntiin toimitettu lähes 60 aurinkovoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on noin 2 MWh. Puitesopimuksessa on asiakkaina 46 organisaatiota.

Lue lisää > Suomen ympäristökeskus/HINKU-foorumi

Fiksun julkisen rakentamisen kuntakiertue

Seminaarisarja tarjoaa kattavan katsauksen fiksuun julkiseen rakentamiseen ja suunnitteluun.

Puolikkaan päivän kestävät tilaisuudet ovat maksuttomia ja suunnattu ensisijaisesti kaupunkien, kuntien ja muiden julkisten tahojen rakennuttajille, hankinta-asiantuntijoille sekä julkisiin rakennushankkeisiin osallistuville yrityksille.

22.1.2018 Turussa

10.4.2018 Porissa

Lue lisää > Ympäristöministeriö

Julkisiin ruokahankintoihin tarjouksia lähituottajilta

Valonia järjestää varsinaissuomalaisille ruoan alkutuottajille ja ensiasteen jalostajille koulutusta ruokatarjousten laatimiseen. Lisäksi koulutuksissa kerrotaan yritysten välisistä yhteistyömuodoista ja omien tuotteiden markkinoinnista.

Koulutukset järjestetään Loimaan Alastarolla ja Mynämäellä.

Lue artikkeli Valonian joulukuun uutiskirjeestä >> Ruuantuottajia koulutetaan tarjoamaan julkisiin keittiöihin

Järvikalaa NAM! -hankkeen loppuseminaari 13.12.

Järvikalaa NAM! -hankkeen loppuseminaari 13.12.

Pyhäjärvi-instituutin Järvikalaa NAM! -hankkeen keskeiset tulokset ja hankkeessa luodut ratkaisut esitellään loppuseminaarissa Helsingissä ke 13.12.2017. Lisäksi pohditaan sisävesikalastuksen tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Ilmoittaudu pe 1.12. mennessä.
Järvikalaa NAM_Satakunta tuottaa vuosittain miljoonia kiloja vesien viljaa niin mereltä kuin sisävesiltäkin. Perinteisten arvokalojen rinnalle olemme onnistuneet nostamaan vajaasti hyödynnettyjen kalojen arvoa niin, että kaikki kalaketjun toimijat saavat työlleen lisäarvoa. Merkittävän aluetaloudellisen positiivisen vaikutuksen lisäksi uudet Järvikalaa NAM -hankkeessa luodut vähähiiliset mallit, toimenpiteet ja tuotteet edistävät vesistöjen ekologisesti kestävää käyttöä muuttuvassa ilmastossa.

Ylijäämä- ja uusiomaa-ainekset osaksi kiertotaloutta –koulutusta

Ylijäämämaamassat ovat kasvava ongelma myös Varsinais-Suomessa. Maamassojen kuljettamisesta ja loppusijoittamisesta aiheutuu kunnille merkittäviä taloudellisia kustannuksia sekä ympäristöhaittoja. Kiertotaloustavoitteiden toteutuminen vaatii erilaisten sivuvirtojen yhä tehokkaampaa hyödyntämistä. Uusiomateriaaleilla voidaan toteuttaa maarakentamisratkaisuja kustannustehokkaasti uusiutumattomia kiviainesvaroja ja luonnonympäristöjä säästäen.

Asiantilan parantamiseksi huomio on kiinnitettävä yhä vahvemmin hankintojen, maankäytön suunnittelun sekä teknisten suunnitteluratkaisujen kehittämiseen. Näistä teemoista järjestetään Turussa marraskuun lopussa kolme maarakentamisen iltapäiväkoulutusta. Koulutusten aiheita käsitellään käytännönläheisestä näkökulmasta tavoitteena tarjota yleisölle työkaluja ylijäämä- ja uusiomaa-ainesasioiden parempaan huomiointiin päivittäisessä työssään.

Voit ilmoittautua mukaan useampaan kuin yhteen koulutukseen.

Koulutukset ovat 27. – 29.11.2017 klo 12 – 16, Turun kaupungin auditorio, Puutarhakatu 1

Ensimmäinen koulutus on suunnattu erityisesti kuntien maarakentamiseen liittyvistä hankinnoista vastaaville ja hankintaprosessin eri vaiheisiin osallistuville henkilöille.
Toinen koulutus on suunnattu erityisesti maarakentamista vaativien hankkeiden rakennuttajille ja teknisille suunnittelijoille.
Kolmas koulutus on suunnattu erityisesti kuntien kaavoituksesta vastaaville henkilöille, sekä muille maankäytön suunnittelun parissa työskenteleville.

Koulutukset ovat maksuttomia, mutta vaativat ennakkoilmoittautumisen. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu. Koulutukset ovat osa Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshanketta.

Lue lisää > kiertotaloudenvarsinais-suomi.fi

Energiavaikuttajaseminaari 23.11. Turussa

Energiavaikuttajaseminaari 23.11. Turussa

Energiavaikuttajaseminaari – energian älykkäät käyttösovellukset 23.11. Turussa

Tehokkaampi, päästöttömämpi ja uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiajärjestelmä sekä markkinoiden kysyntäjousto tuovat haasteita ja uusia mahdollisuuksia kunnille. Tilaisuudessa havainnollistetaan esimerkkien kautta, miten kunnissa näihin uusiin haasteisiin käytännön työllä ja julkisia kannustimia hyödyntämällä voidaan mukautua. Lisäksi kuullaan toimialan yritysasiantuntijoiden puheenvuoroja uusista energiaratkaisuista ja niihin liittyvistä uusista käyttösovelluksista.

Talouden ja energiamarkkinoiden nopeissa muutoksissa ajankohtainen tieto on menestyksen avaintekijä. Työ- ja elinkeinoministeriö on kehittänyt toimiala- asiantuntijuutta yhdessä hallinnonalansa kanssa juuri tästä lähtökohdasta.

Tilaisuudessa julkistetaan Uusiutuvan energian toimialaraportti sekä alan pk-toimialabarometri. Seminaariin osallistuminen on maksutonta.

Ilmoittaudu pe 3.11. 2017 mennessä ja tule kuulemaan energiamurroksesta ja energiatoimialan tilanteesta 23.11.2017 Valtion Virastotalolle Turkuun. Seminaariin ovat erityisesti tervetulleita kuntien energiapäättäjät sekä alan yritysten edustajat.

Ilmoittaudu täällä

Seminaaria voi seurata myös omalta tietokoneelta.
Linkki on  https://tem.videosync.fi/2017-energiavaikuttajaseminaari

Lue lisää >> Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uutiskirje

Eurajoki mukaan HINKU-verkostoon

Eurajoen kunnanvaltuusto päätti 25.9. pitämässään kokouksessa tulla mukaan Hinkuun. Eurajoki on Hinku-verkoston 37. jäsen.

”Henki kunnanvaltuustossa on ollut positiivinen ja suorastaan odottava”, kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi sanoo.

Uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta kiinteistöihin

Kunnassa on jo aloitettu päästöjä vähentävien toimien toteutus eri toimialoilla. Kunnan kiinteistöjen uudisrakennus- ja korjauskohteissa on huomioitu energia-asiat ja useassa kohteessa lämmitys tuotetaan kotimaisella hakkeella. Hankkeiden kilpailutuksissa suositaan ympäristöystävällisiä menetelmiä.

Kunta aikoo tulevaisuudessa mahdollistaa investointeja uusiutuvaan energiaan, lähinnä tuuli- ja aurinkovoimaan. Luvian Oosinselän alueelle rakennetaan 30 myllyn tuulivoimapuisto. Tällä hetkellä kunnan kiinteistöistä yhden koulun katolla on jo aurinkopaneelit ja jatkossa aurinkoenergian osuutta lisätään entisestään.

”Kunnassa on tehty useita energiaa säästäviä toimenpiteitä. Uskon Hinku-hankkeen tuovan työhän lisää työkaluja muiden Hinku-kuntien hyväksi havaitsemien kokemusten kautta. Tietysti haluamme tuoda myös oman panoksemme ja jakaa omia hyviä käytäntöjämme”, kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi sanoo.

Monipuolinen elinkeinoelämä

Eurajoen vahvuus on nopea ja ketterä päätöksenteko. Kunnassa on monipuolinen elinkeinorakenne aina pienistä yrityksistä suureen teollisuuteen ja maatalouteen, joten ympäristötoimissa voidaan edetä useilla eri sektoreilla.

Kuntalaiset suhtautuvat positiivisesti ympäristöasioihin. ”Haluamme jättää tuleville sukupolville puhtaan ja elinkelpoisen ympäristön. Uskomme, että on parempi toimia nyt, kun jotain on vielä tehtävissä”, Lakaniemi sanoo.

Lue lisää >> HINKU-uutiskirje 3/2017

Webinaari kuntien energiatehokkuussopimuksista 18.10.

Mikä on energiatehokkuussopimus ja miten siihen pääsee mukaan? -webinaari

18.10.2017 klo 10 – 11, Skype for Business

Ilmoittautumiset 16.10.2017 mennessä > Ilmoittaudu

Suomessa on käynnistynyt uusi energiatehokkuussopimuskausi vuosille 2017–2025. Motivan järjestämässä webinaarissa esitellään kunta-alan energiatehokkuussopimusta ja annetaan käytännön ohjeet sopimukseen liittymiseen.

Webinaarin jälkeen tiedät mm.

  • miksi sopimukseen kannattaa liittyä ja mitä hyötyä liittymisestä on
  • mitä liittyminen tarkoittaa konkreettisesti ja mitä se vaatii kunnalta
  • miten sopimukseen liitytään

Webinaari on tarkoitettu kaupungeille ja kunnille, jotka eivät vielä ole liittyneet energiatehokkuussopimukseen.

Lue lisää
>> Motiva
>> Energiatehokkuussopimukset 2017 – 2025

Suomalaisten ympäristötietoisuus siirtyy hitaasti sanoista tekoihin

Sitra 29.6.2017

SITRA_BLACKAsenteet ovat ympäristön puolella, mutta jakamistalous ei vielä ole lyönyt läpi

72 prosenttia Sitran tutkimukseen vastanneista on sitä mieltä, että toimiminen ympäristöä säästävästi on tärkeää jo esimerkin vuoksi.

Suomalaisten kestävään kuluttamiseen ja valintoihin liittyviä asenteita ja toimia kartoittanut tutkimus perustuu 2000 henkilön vastauksiin.

Lue lisää > Resurssiviisas kansalainen -kyselytutkimus 2017 (sitra.fi)