hankinnat

Etusivu / Postit "hankinnat"
Kustannustehokasta kalustekierrätystä Turussa

Kustannustehokasta kalustekierrätystä Turussa

Turun kaupunki on vastannut Arkea Oy:n Tavarat kiertoon -haasteeseen Ympäristö Nytin Haasteareenalla.

SAMSUNG CSC
Järjestelmässä olevista huonekaluista koottu mallikokoustila Työkeskuksen kuvauspisteellä.

Turku on kehittänyt tavaroiden tehokkaamman hyödyntämisen mahdollistavan kierrätysjärjestelmän, jonka avulla pidennetään kaupungin irtaimiston, esimerkiksi toimistokalusteiden, käyttöikää.

Suurilla organisaatioilla kuten kaupungeilla ja kunnilla haasteena on, että hyvää ja käyttökelpoista tavaraa päätyy poistoon siksi, että sille ei nopeasti löydy muuta käyttökohdetta. Ongelmia aiheuttaa myös se, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Varastoissa saatetaan säilyttää käyttökelpoista irtaimistoa, mutta varastojen hoito ja inventointi eivät ole ajan tasalla, joten niiden sisältöä ei tarkkaan tunneta, tai niistä ei tiedetä yleisesti koko organisaation sisällä. Tällöin on mahdotonta löytää sopivaa irtaimistoa yksikön käyttöön, kun tarve ilmenee.

Turun Tavarat kiertoon -kierrätysjärjestelmä ratkaisee saavutettavuuden ongelman

– Järjestelmä sisältää internetsivuston, jolle kaikki käytettävissä oleva irtaimisto on koottuna nähtäväksi sekä mobiiliapplikaation, jolla ylimääräisen irtaimiston lisääminen sivustolle on helppoa, kertoo tuotantopäällikkö Ari Laaksonen Turun kaupungilta.

Sivusto toimii kuin mikä tahansa verkkokauppa, eli tarpeellisen tuotteen osuessa kohdalle sen voi tilata suoraan sivuston kautta omaan yksikköön. Tilauksen yhteydessä tuotteelle tilataan myös kuljetus.

Huonekalujen ja muun irtaimiston lisäksi Tavarat kiertoon -järjestelmässä on oma osionsa askartelukäyttöön tarkoitetuille materiaaleille.

– Askartelumateriaalien omalle sivulle on koottu materiaaleja, joita voidaan uudelleenkäyttää muuhun kuin alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa. Nämä materiaalit, toisin kun kiertoon tarkoitetut tavarat, poistuvat järjestelmästä pysyvästi tilaushetkellä, valottaa Laaksonen.

SAMSUNG CSC
Tavarat kiertoon -järjestelmän varaston ylläpitoa.

Tavarat kiertoon -sivusto on ainoastaan kaupungin sisäiseen käyttöön

Sivustoon ei pääse kaupungin ulkopuolisesta verkosta. Irtaimiston käyttöä tehostamalla voidaan välttyä turhilta ostoilta ja poistoilta ja näin saavutetaan säästöjä sekä taloudellisessa että ekologisessa mielessä.

Tavarat kiertoon -järjestelmä toimii Turussa Työllisyyspalvelukeskuksen alla, joten sen avulla saadaan myös luotua mielekkäitä työtehtäviä kuntouttavaan työtoimintaan.

Järjestelmää kehitetään edelleen siitä kiinnostuneiden kuntien kanssa

Tavarat kiertoon -järjestelmän kehitys aloitettiin jo vuonna 2015. Sitä on kehitetty projektimuotoisesti vuoteen 2018 asti.

– Järjestelmä on tuotu nyt kiinteäksi osaksi kaupungin toimintoja. Vuoden 2019 aikana Tavarat kiertoon -järjestelmää kehitetään edelleen yhteiskehittämismallin avulla, jolloin kehitystoimintaan pääsevät mukaan myös muut järjestelmästä kiinnostuneet kaupungit ja kunnat, kertoo Ari Laaksonen jatkosuunnitelmista.

Malli on kaikkien käytettävissä

Alusta irtaimiston tehokkaalle kierrolle on nyt luotu ja enää se tarvitsee vain ottaa käyttöön.

– Kaikki Turun toteuttaman Tavarat kiertoon -järjestelmän osat on luotu avointa lähdekoodia käyttäen. Kuka tahansa voi siis ottaa vastaavan järjestelmän käyttöönsä ja rakentaa juuri omiin tarpeisiinsa sopivan kierrätysjärjestelmän Turun mallin pohjalta, Ari kannustaa.

– Turku on jo kutsunut kaupunkeja ja kuntia mukaan kierrätystalkoisiin ja lisää mahtuu mukaan!

Ympäristö Nyt -haasteareena on osa Lounais-Suomen ympäristöohjelman toteuttamista. Areenalla opimme toisiltamme ja kehitämme toimintamalleja, joilla rakennetaan kestävää Lounais-Suomea.

>> Turun kaupungin haastevastaus

Uuteenkaupunkiin kestävä kohtaamispaikka

Uuteenkaupunkiin nousee kestävä kohtaamispaikka asukkaille

Uuteenkaupunkiin rakennetaan uudenlainen liikunnan ja oppimisen monitoimitalo. Noin 20 000 neliön sivistys- ja hyvinvointikeskus tulee kattamaan oppimisen koko polun varhaiskasvatuksesta yhtenäiskouluun ja lukioon saakka. Vapaan sivistyksen toiminta ja musiikkiopisto täydentävät kokonaisuutta.

Talosta rakentuu myös monimuotoinen liikuntapaikka, johon kuuluvat monitoimihalli ja uimahalli. Laaja ulkoliikunnan alue jatkaa talon toimintoja ympäröivään luontoon.

”Meille on tärkeää, että tiloja voidaan jakaa ja käyttää yhdessä usean toimijan kesken. Näin säästetään rakennusmateriaaleja ja saadaan laskettua talon käyttökustannuksia. Tällä hetkellä monet koulurakennukset seisovat tyhjillään lähes puolet vuodesta. Tavoittelemme tilojen tehokasta käyttöä myös iltaisin ja viikonloppuisin”, projektipäällikkö Marko Kivistö Uudestakaupungista sanoo.

Työn, oppimisen ja luovuuden talo

Talossa voi kuka tahansa järjestää esimerkiksi taidenäyttelyn, musiikkitilaisuuden tai festivaalin. Tiloja voivat hyödyntää vaikkapa erilaiset yhdistykset ja yritykset mutta myös yksityishenkilöt. Tilat suunnitellaan helposti muunneltaviksi, jotta rakennus pysyisi käyttökelpoisena pitkälle tulevaisuuteen. Tilojen varaaminen tulee tapahtumaan esimerkiksi käyttäjäystävällisellä mobiiliaplikaatiolla. Varaamisen helppous parantaa talon korkeaa käyttöastetta.

”Maailma muuttuu nopeasti. Tulevaisuudessa meille voi tulla eteen uusia tarpeita, joita emme osaa nyt edes ennustaa. Pienet yritykset tarvitsevat joustavia tiloja ja palveluita muiden toimijoiden kohtaamiseen. Virtuaalitodellisuus tuottaa aivan uusia tarpeita harrastustoiminnan kentälle”, Kivistö sanoo.

”Ihmisten kohtaaminen on yhtä tärkeää kuin tilojen yhteiskäyttö. Aulatilassa uimahallin käyttäjä kohtaa tietotekniikkakurssilaisen ja ammattilaispuuseppä alan opiskelijan. Näin ihmiset oppivat toisiltaan ja harrastus- ja opiskelumahdollisuudet tulevat kaikille näkyviksi”, Kivistö jatkaa.

Tavoitteena energia- ja materiaalitehokkuus

Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskus on hankesuunnitteluvaiheessa ja tarkempi suunnittelu alkaa toden teolla vuoden 2019 alussa. Projektissa on tavoitteena noudattaa ympäristöministeriön vihreän rakentamisen linjauksia. Näin ollen tilojen suunnittelussa huomioidaan yhtä lailla kiertotalous, estetiikka kuin saavutettavuus. Toiminnassa taas painotetaan ympäristökasvatusta ja -viestintää.

”Tutkimme mahdollisuutta käyttää mahdollisimman paljon kierrätettyjä ja uusiomateriaaleja esimerkiksi kalusteissa ja sisustuselementeissä. Talon päämateriaalia ei vielä ole päätetty, mutta yksi varteenotettava vaihtoehto on puu, joka on hiilensidonnan kannalta erittäin kestävä vaihtoehto. Puiset osat ovat myös helposti korjattavissa”, Kivistö kertoo.

Pääenergialähteenä monitoimitalossa tulee olemaan lähes päästötön kaukolämpö, joka tuotetaan Uudessakaupungissa teollisuuden hukkalämmöstä ja hakkeesta. Täydentävinä energiaratkaisuina voidaan käyttää aurinko- ja maalämpöä. Tarkoituksena on mitata rakennuksen kokonaishiilijalanjälki, joka ottaa huomioon talon koko elinkaaren.

”Näyttäisi siltä, että rakennuksen energiankulutuksen kannalta on odotettavissa erittäin hyvä tulos. Laskelmia ja tavoitteita tarkennetaan parhaillaan yhdessä Suomen ympäristökeskuksen Kiihdyttämö-hankkeen kanssa. Tämän kaltaiseen pilottiprojektiin vaadittavaa osaamista olisi vaikea löytää meiltä kunnasta tai rakennuttajalta, joten asiantuntija-apu on todella tarpeen”, Kivistö sanoo.

Askel kohti rakentamisen kiertotaloutta

Rakentamisessa päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi rakennusmateriaalit on valittava viisasti, sillä rakennusten käyttöikä on vuosikymmeniä. Julkisen rakentamisen arvo Suomessa on lähes 7 miljardia euroa vuosittain, joten siihen sisältyy merkittävä mahdollisuus edistää kiertotaloutta ja vähähiilisiä ratkaisuja. Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskus on ensimmäisiä todella suuren mittakaavan ekologisia rakennushankkeita Suomessa ja vie osaltaan uusia kestäviä rakentamisen käytäntöjä eteenpäin.

”Olemme tarkoituksella asettaneet hankkeelle erittäin korkeat tavoitteet, sillä rakentamisen maailmassa realiteetit tulevat aina vastaan. Uudet ratkaisut on tuotava mukaan pienin erin”, Kivistö sanoo.

”Koen niin, että ympäristöasioista on tullut kaikkien yhteinen huolenaihe. Se, miten muotoilijat, suunnittelijat ja arkkitehdit osaavat ottaa ympäristön ja kiertotalouden huomioon, on tärkeä kysymys. Esimerkiksi käyttöesineiden muotoilussa kiertotalous etenee nopeastikin ja nyt on tärkeää laajentaa ajattelumaailma myös rakennuksiin.”

Julkisten hankintojen vähähiilisyys- ja kiertotalouskiihdyttämö on hanke, joka liittää vähähiilisyyden ja kiertotalouden tavoitteet julkisiin hankintoihin ja arvioi niiden elinkaarenaikaisia hyötyjä hankintojen suunnitteluvaiheessa. Hanketta vetää Suomen ympäristökeskus ja rahoittaa Sitra. Hankkeessa tehdään yhteistyötä KL-Kuntahankinnat Oy:n kanssa.

> materiaalitkiertoon.fi (circwaste)

Valaistus ja valaistuksen ohjaus 14.12.

Valaistus ja valaistuksen ohjaus 14.12.

Valaistus ja valaistuksen ohjaus -tilaisuus

Aika: 14.12.2018 12:00 – 15:00
Paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, Turku

Valaistusta tarvitaan kaikkialla ja jo pelkästään led-valaistukseen päivittämisellä on kuntakiinteistöissä valtavat säästöpotentiaalit. Vähintään yhtä merkittävä ja vielä vähemmän hyödynnetty mahdollisuus on valaistuksen ohjauksessa, koska pelkät kytkimet tai liiketunnistimet eivät sovi kaikkialle.
Tilaisuuden tarkoitus on kohtauttaa kuntien kiinteistöpuolen vastaavat henkilöt ja teeman alueella toimivat yritykset nykytilanteen parantamiseksi.

Tavoitteena on tavoittaa laaja joukko varsinkin energia-alan pk-yrityksiä, jotka ovat valmiita pohtimaan palvelujaan ja tarjontaansa kuntien näkökulmasta. Tietoa mm. kiinteistöjen energiankulutuksesta on kerätty avoimeen rajapintaan kaikkien saataville ja tämän datapankin on määrä toimia pohjana tarpeen ja tarjonnan kohtaamiselle.

Lue lisää >> Valonia

 

Miten Suomi siirtyy kiertotalouteen?

Miten Suomi siirtyy kiertotalouteen?

Vaikuta kiertotalouden tiekarttaan 2.0

Kerro näkemyksesi, miten Suomen kannattaisi siirtyä kiertotalouteen! Kiertotalouden tiekarttaan 2.0 liittyviä luonnoksia voi kommentoida 25.10.-11.11.2018 välisenä aikana otakantaa.fi-palvelussa.

Kiihtyvä ilmastonmuutos, luonnon köyhtyminen ja luonnonvarojen ylikulutus osoittavat, että tarvitsemme kiertotaloutta enemmän kuin koskaan ennen. Taloutemme ja siihen kytkeytyvien kulutustapojemme on muututtava nopeasti – mutta miten? Millaiset kansalliset tavoitteet auttavat muuttamaan arjen kulutustottumuksia kestävämmiksi? Entä millaisia toimia tarvitaan, jotta yhä useampi yritys siirtyisi kiertotalousbisnekseen?

Maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta ”Kierrolla kärkeen: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025” julkaistiin Sitran johdolla vuonna 2016. Kaksi vuotta myöhemmin on aika arvioida tiekartan etenemistä, nostaa kunnianhimon tasoa ja päivittää sisällöt muuttuneen maailman tarpeisiin.

”Suomella on maailmanluokan mahdollisuus siirtyä ensimmäisten joukossa kestävään talouteen, jossa hyvinvoinnin rahoitus on turvattu ympäristöstä huolehtien. Kiertotalouden tiekartassa vuonna 2016 asetetut kansalliset tavoitteet ja toimet vaativat päivittämistä, jotta Suomi voi siirtyä kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä”, toteaa Sitran kiertotalouden asiantuntija Laura Järvinen.

Sitra on julkaissut alustavat luonnokset kiertotalouden tiekartan tavoitteista ja toimenpiteistä sekä niiden pohjalla olevasta kiertotalouden tilannekuvasta Suomessa. Luonnokset pohjautuvat syksyn aikana Sitran ja Deloitten toteuttamiin taustaselvityksiin, vaikuttaja- ja asiantuntijahaastatteluihin sekä kaikille sektoreille suunnattuihin työpajoihin.

”Haastamme kaikki mukaan kommentoimaan, sillä kiertotaloudessa on kyse perustavanlaatuisesta muutoksesta siinä, miten yhteiskuntamme toimii. Muutokseen tarvitaan meitä kaikkia: niin yrityksiä, hallintoa kuin kansalaisia. Kyseessä on koko Suomen tiekartta kiertotalouteen”, korostaa Järvinen.

Lue ja kommentoi kiertotalouden tiekartta 2.0 -luonnosta 25.10.-11.11.2018 välisenä aikana otakantaa.fi-palvelussa täällä.

Sitra käy kaikki saamansa kommentit huolellisesti läpi ja tarkentaa niiden pohjalta kiertotalouden tilannekuvaa sekä laatii niitä hyödyntäen tiekartan lopullisen version. Tiekartan luonnosversion kommentteja ei kuitenkaan automaattisesti sisällytetä lopulliseen tiekarttaan. Päivitetty tiekartta julkistetaan alkuvuodesta 2019.

Lue lisää > Sitra

Salon elintarvikehankinnoissa vastuullisuuskriteereitä

Salon kaupunki toteutti elintarvikehankintojen kilpailutuksen vuoden 2017-2018 aikana. Kilpailutuksessa käytettiin vastuullisuuskriteereitä, jotka edistävät eläinten hyvinvointia ja terveyttä, elintarviketurvallisuutta sekä ottavat huomioon hankinnan ympäristövaikutukset sekä sosiaalisen vastuullisuuden. Kilpailutuksen tuloksena myös elintarvikkeiden kotimaisuusaste parani.

Salon kaupunki tarjoaa päivittäin 14 000 ateriaa kouluissa päiväkodeissa, sairaaloissa ja vanhusten palvelutaloissa sekä palveluaterioina. Kilpailutuksen valmistelu aloitettiin keväällä 2017.

Kaupungin hankintapoliittisen ohjelman tavoitteiden mukaisesti Salon kaupunki tekee vastuullisia elintarvikehankintoja. Siksi ulkomaisilta elintarvikkeilta haluttiin kilpailutuksessa edellyttää samoja tuotanto-olosuhteita kuin Suomen elintarvikelainsäädäntö edellyttää kotimaisiltakin tuottajilta.

– Motiva oli juuri julkaissut vastuullisten elintarvikkeiden hankintaoppaan, josta saimme helposti poimittua konkreettisia kriteeriehdotuksia, ts. hankintasuunnittelija Maria Kulmala Salon kaupungilta kertoo. Tavoitteena oli mahdollistaa tarjouskilpailuun osallistuminen myös pienille paikallisille tuottajille.

Tavoitteena hankkia vastuullisesti tuotettuja, laadukkaita elintarvikkeita

Kaupunki järjesti kesäkuussa 2017 markkinavuoropuhelutilaisuuden, jossa yritysten oli mahdollista kommentoida ja keskustella tarjoukseen suunnitelluista kriteereistä. Kulmalan mukaan vastuullisuuskriteereiden käyttämisestä hankinnassa saatiin yrityksiltä paljon kiitosta ja positiivista palautetta.

– Yrityksissä pidettiin hyvänä sitä, että myös ulkomaisilta tuottajilta vaaditaan samaa kuin suomalaisilta, hän sanoo.

Konkreettisia kriteereitä asetettiin esimerkiksi tuotantoeläinten antibioottien käytölle, siansaparoiden typistämiselle ja broilereiden jalkapohjaindeksin seurannalle. Broilereiden jalkapohjaindeksi on hyvä indikaattori eläinten hyvinvoinnista. Nämä olivat kilpailutuksessa ehdottomia vaatimuksia, eli kaikilta tarjouksen jättäneiltä edellytettiin samaa.

Elintarvikkeiden kotimaisuusaste nousi

Kilpailutuksen tuloksena Salon kaupungin ruokapalveluyksiköiden käyttämät kaikki kokolihatuotteet ovat kotimaisia. Myös broilerin liha on jatkossa kotimaista ja kaikkiaan kaupungin ruokapalveluissa käytettyjen elintarvikkeiden kotimaisuusaste parani.

Siitä huolimatta, että pientuottajien mahdollisuuksiin osallistua kilpailutukseen oli kiinnitetty erityistä huomiota ja Yrityssalo järjesti erillisen tilaisuuden, jossa yrityksiä ohjeistettiin julkiseen tarjouspyyntöön vastaamisessa, ei paikallisilta tuottajilta saatu tarjouksia. Tämä yllätti myös Kulmalan.

Lue lisää > Motiva

Kiertotalouskiihdyttämö sparraa hankkeita

Suomen ympäristökeskus järjesti keväällä 2018 kunnille etsintäkuulutuksen, jonka tavoitteena oli löytää yhteisiä hankintatarpeita, hankeaihioita ja käynnistymässä olevia hankintoja, jotka voitaisiin toteuttaa vähähiilisesti ja kiertotalouden hengessä.

Vertaistukea ja sparrausta 10 hankkeelle

Ehdotuksia tuli yli 30. SYKEn asiantuntijat arvioivat ehdotettujen hankintojen vähähiilisyys- ja kiertotalousmahdollisuuksia, vaikuttavuutta ja skaalautuvuutta. Ehdotuksista valittiin kymmenen suunniteluvaiheessa olevaa hanketta, jotka saavat Kiertotalouskiihdyttämöltä kohdennettua sparrausapua hankinnan edistämiseen vuosien 2018-2019 aikana.

Apua voi saada hankintatarpeen kirkastamiseen, hankinnan suunnitteluun, markkinavuoropuheluun, hankinnan läpivientiin ja käytännön esteiden ratkomiseen sekä hankinnan ympäristö- ja kustannushyötyjen arvioimiseen.

Lounais-Suomesta hankkeeseen pääsi mukaan kaksi uudisrakentamisen kohdetta: Ruosniemen koulu Porista ja Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskus ja kolmantena mukana on Turun ruokapalvelut.

Lue lisää > materiaalitkiertoon.fi

Aurinkovoiman yhteishankinta käynnissä

Aurinkovoiman yhteishankinta käynnissä

Kunnat, kuntayhtymät, kuntien omistamat yritykset ja seurakunnat voivat yhä osallistua Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja KL Kuntahankinnat Oy:n järjestämään aurinkosähkövoimaloiden yhteishankintaan ilman omaa kilpailutusta. Sopimukseen voi liittyä koska tahansa vuoteen 2020 asti.

Aurinkosähkökapasiteetti kasvoi Suomessa 2,5-kertaiseksi vuoden 2017 aikana. Hinku-kunnat ovat näyttäneet hienosti esimerkkiä aurinkovoimaloiden asennuksissa. Lähes puolet Hinku-kunnista on jo hankkinut aurinkovoimalan SYKEn ja KL-Kuntahankintojen aurinkovoimalasopimuksesta.

Kuntahankinnat ovat neuvotelleet GreenEnergy Finlandin (GEF) kanssa uudet alennetut hinnat aurinkovoimaloille heinäkuun alusta lähtien, joten nyt muidenkin on erinomainen aika liittyä tähän sopimukseen. Kun aurinkovoimalan tilaa nyt, sen ehtii saada tämän vuoden tukikiintiöstä, tämän vuoden investointitukiprosentilla (25 %) ja toimintaan vielä ennen talvea.

Voimalalla tulee tilatessa olla voimassa oleva tukipäätös ennen sitovaa tilausta. Tuen hakemiseen saa kattavan avun GEFiltä. Voimalaan saa myös halutessa rahoituksen ESCO-periaatteella, eli investointi maksaa itse itsensä. Näin hankinta ei aiheuta investointikuluja, eikä käytännössä muutosta käyttömenoihin.

Lue lisää > HINKU-foorumi

Valonian tuorein uutiskirje

Lue Valonian uusin uutiskirje

Aiheina:

  • Harrastetaksin toimintamahdollisuuksia selvitetään Turun seudulla
  • Energiayrityksiä etsitään saman pöydän ääreen kuntien kanssa
  • Terveellisempi liikenneympäristö suunnitellaan yhdessä
  • Virtavesikunnostukset käyntiin talkoohengessä
  • Asukkaat aktivoituneet – jätevesineuvojilla vilkas kesä
  • Taloyhtiön energiaremonteissa maltti kannattaa
  • Lähde mukaan jalostamaan avointa virkistysdataa hyötykäyttöön
  • Hajajätevesiristeilyllä tiivistetään alan yhteistyötä

Lue lisää > Valonian uutiskirje – elokuu 2018

Latauspisteiden hankintaan ilmoittautuminen päättyy 29.8.

Latauspisteiden hankintaan ilmoittautuminen päättyy 29.8.

Suomen ympäristökeskus hankkii yhdessä kuntien kanssa latauspisteitä sähköautoille – vielä ehtii liittyä mukaan

Kuntahankinnat koordinoi sähköautojen uusien latauspisteiden hankkimista kuntiin. Jos kunnassa latauspisteiden hankinta on ajankohtainen nyt tai muutaman vuoden sisään, on latauspisteitä mahdollista saada nyt käyttöön vielä tämän vuoden puolella. Liittymisaikaa yhteishankintaan on venytetty kahdella viikolla, joten liittyminen on mahdollista 29.8.2018 asti. Liittymislomakkeet ja lisätiedot löytyvät täältä.

Kilpailutus kattaa ostohinnat sähköautojen latauspisteille sekä soveltuvin osin huolto-, päivitys, etätuki- ja laskutuspalvelun. Hankittavat latauspisteet jaetaan kahteen teholuokkaan:

Peruslataus (AC max. 22 kW, karkea hintahaarukka 1 000 – 3 000 € / asema, latausaika lyhimmillään noin 1,5-3 tuntia)
Pikalataus (DC 50 kW, karkea hintahaarukka 20 000 – 40 000 €, / asema, latausaika noin 30 min)

Miksi hankkia latauspiste?

Sähköautojen yleistyminen vaatii kattavaa latausverkkoa Suomen kokoisessa maassa. Sähkö on käyttökustannuksiltaan edullisin liikenteen käyttövoima. Suomen hallituksen tavoite on, että Suomessa on vuoteen 2030 mennessä vähintään 250 000 täyssähköautoa. Suomalaisissa latauspisteissä käytettävä sähkö tuotetaan pääosin Suomessa ja päästöjä saadaan pienennettyä joka vuosi.

Latauspisteen voi rajata kunnan ja osallistujaorganisaatioiden käyttöön tai sen voi asentaa julkiseen käyttöön. Mikäli latauspiste asetetaan julkiseksi, voidaan sille hakea 30-35 %:n investointitukea. Julkisessa käytössä latauspiste lisää organisaation sekä alueen vetovoimaa ja voi kattaa kuluja latauksesta syntyvällä tuotolla.  Latauspisteitä voi hankkia myös yksittäisinä, hankinnassa ei ole rajattu pisteiden hankintamäärää. Latauspisteistä voi ladata myös lataushybrideitä.

Yhteishankinnan etuja ovat hinta- ja prosessisäästö sekä valmiiksi kilpailutettu latausasemien perusvalikoima ja niiden toimitusehdot. Latausaseman hankkimalla kunta tukee uusiutuvan energian käyttöä liikenteessä ja pääsee vaikuttamaan latauspisteiden ominaisuuksiin ja varusteluun.

Vaikka asia ei olisikaan ajankohtainen vielä tänä tai ensi vuonna, on liittyminen hoidettava 29.8. mennessä

Sopimuksesta on tarkoitus tehdä neljän vuoden (2+1+1) mittainen. Jos on liittynyt hankintaan, mutta tarvetta latauspisteille ei tulekaan, ei sopimus velvoita niitä hankkimaan.

Latauspisteiden hankkiminen ei tietenkään ole ajankohtaista jos kunnalla ei ole käytössään sähköautoja. Myös niitä voi hankkia yhteishankintana. Kilpailutus kattaa ostohinnat kaasu- (maa- ja biokaasu) ja sähkökäyttöisille ajoneuvoille. Lue lisää täältä.

Lue lisää

> Liittymislomakkeet ja lisätiedot (Kuntahankinnat.fi)

> Sähköautojen latausasemat 2018 (Kuntahankinnat.fi)

> Sähkö- ja kaasukäyttöiset ajoneuvot 2018 (Kuntahankinnat.fi)