hankinnat

Etusivu / Postit "hankinnat"

Ylijäämä- ja uusiomaa-ainekset osaksi kiertotaloutta –koulutusta

Ylijäämämaamassat ovat kasvava ongelma myös Varsinais-Suomessa. Maamassojen kuljettamisesta ja loppusijoittamisesta aiheutuu kunnille merkittäviä taloudellisia kustannuksia sekä ympäristöhaittoja. Kiertotaloustavoitteiden toteutuminen vaatii erilaisten sivuvirtojen yhä tehokkaampaa hyödyntämistä. Uusiomateriaaleilla voidaan toteuttaa maarakentamisratkaisuja kustannustehokkaasti uusiutumattomia kiviainesvaroja ja luonnonympäristöjä säästäen.

Asiantilan parantamiseksi huomio on kiinnitettävä yhä vahvemmin hankintojen, maankäytön suunnittelun sekä teknisten suunnitteluratkaisujen kehittämiseen. Näistä teemoista järjestetään Turussa marraskuun lopussa kolme maarakentamisen iltapäiväkoulutusta. Koulutusten aiheita käsitellään käytännönläheisestä näkökulmasta tavoitteena tarjota yleisölle työkaluja ylijäämä- ja uusiomaa-ainesasioiden parempaan huomiointiin päivittäisessä työssään.

Voit ilmoittautua mukaan useampaan kuin yhteen koulutukseen.

Koulutukset ovat 27. – 29.11.2017 klo 12 – 16, Turun kaupungin auditorio, Puutarhakatu 1

Ensimmäinen koulutus on suunnattu erityisesti kuntien maarakentamiseen liittyvistä hankinnoista vastaaville ja hankintaprosessin eri vaiheisiin osallistuville henkilöille.
Toinen koulutus on suunnattu erityisesti maarakentamista vaativien hankkeiden rakennuttajille ja teknisille suunnittelijoille.
Kolmas koulutus on suunnattu erityisesti kuntien kaavoituksesta vastaaville henkilöille, sekä muille maankäytön suunnittelun parissa työskenteleville.

Koulutukset ovat maksuttomia, mutta vaativat ennakkoilmoittautumisen. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu. Koulutukset ovat osa Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshanketta.

Lue lisää > kiertotaloudenvarsinais-suomi.fi

Energiavaikuttajaseminaari 23.11. Turussa

Energiavaikuttajaseminaari 23.11. Turussa

Energiavaikuttajaseminaari – energian älykkäät käyttösovellukset 23.11. Turussa

Tehokkaampi, päästöttömämpi ja uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiajärjestelmä sekä markkinoiden kysyntäjousto tuovat haasteita ja uusia mahdollisuuksia kunnille. Tilaisuudessa havainnollistetaan esimerkkien kautta, miten kunnissa näihin uusiin haasteisiin käytännön työllä ja julkisia kannustimia hyödyntämällä voidaan mukautua. Lisäksi kuullaan toimialan yritysasiantuntijoiden puheenvuoroja uusista energiaratkaisuista ja niihin liittyvistä uusista käyttösovelluksista.

Talouden ja energiamarkkinoiden nopeissa muutoksissa ajankohtainen tieto on menestyksen avaintekijä. Työ- ja elinkeinoministeriö on kehittänyt toimiala- asiantuntijuutta yhdessä hallinnonalansa kanssa juuri tästä lähtökohdasta.

Tilaisuudessa julkistetaan Uusiutuvan energian toimialaraportti sekä alan pk-toimialabarometri. Seminaariin osallistuminen on maksutonta.

Ilmoittaudu pe 3.11. 2017 mennessä ja tule kuulemaan energiamurroksesta ja energiatoimialan tilanteesta 23.11.2017 Valtion Virastotalolle Turkuun. Seminaariin ovat erityisesti tervetulleita kuntien energiapäättäjät sekä alan yritysten edustajat.

Ilmoittaudu täällä

Seminaaria voi seurata myös omalta tietokoneelta.
Linkki on  https://tem.videosync.fi/2017-energiavaikuttajaseminaari

Lue lisää >> Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uutiskirje

Eurajoki mukaan HINKU-verkostoon

Eurajoen kunnanvaltuusto päätti 25.9. pitämässään kokouksessa tulla mukaan Hinkuun. Eurajoki on Hinku-verkoston 37. jäsen.

”Henki kunnanvaltuustossa on ollut positiivinen ja suorastaan odottava”, kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi sanoo.

Uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta kiinteistöihin

Kunnassa on jo aloitettu päästöjä vähentävien toimien toteutus eri toimialoilla. Kunnan kiinteistöjen uudisrakennus- ja korjauskohteissa on huomioitu energia-asiat ja useassa kohteessa lämmitys tuotetaan kotimaisella hakkeella. Hankkeiden kilpailutuksissa suositaan ympäristöystävällisiä menetelmiä.

Kunta aikoo tulevaisuudessa mahdollistaa investointeja uusiutuvaan energiaan, lähinnä tuuli- ja aurinkovoimaan. Luvian Oosinselän alueelle rakennetaan 30 myllyn tuulivoimapuisto. Tällä hetkellä kunnan kiinteistöistä yhden koulun katolla on jo aurinkopaneelit ja jatkossa aurinkoenergian osuutta lisätään entisestään.

”Kunnassa on tehty useita energiaa säästäviä toimenpiteitä. Uskon Hinku-hankkeen tuovan työhän lisää työkaluja muiden Hinku-kuntien hyväksi havaitsemien kokemusten kautta. Tietysti haluamme tuoda myös oman panoksemme ja jakaa omia hyviä käytäntöjämme”, kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi sanoo.

Monipuolinen elinkeinoelämä

Eurajoen vahvuus on nopea ja ketterä päätöksenteko. Kunnassa on monipuolinen elinkeinorakenne aina pienistä yrityksistä suureen teollisuuteen ja maatalouteen, joten ympäristötoimissa voidaan edetä useilla eri sektoreilla.

Kuntalaiset suhtautuvat positiivisesti ympäristöasioihin. ”Haluamme jättää tuleville sukupolville puhtaan ja elinkelpoisen ympäristön. Uskomme, että on parempi toimia nyt, kun jotain on vielä tehtävissä”, Lakaniemi sanoo.

Lue lisää >> HINKU-uutiskirje 3/2017

Webinaari kuntien energiatehokkuussopimuksista 18.10.

Mikä on energiatehokkuussopimus ja miten siihen pääsee mukaan? -webinaari

18.10.2017 klo 10 – 11, Skype for Business

Ilmoittautumiset 16.10.2017 mennessä > Ilmoittaudu

Suomessa on käynnistynyt uusi energiatehokkuussopimuskausi vuosille 2017–2025. Motivan järjestämässä webinaarissa esitellään kunta-alan energiatehokkuussopimusta ja annetaan käytännön ohjeet sopimukseen liittymiseen.

Webinaarin jälkeen tiedät mm.

  • miksi sopimukseen kannattaa liittyä ja mitä hyötyä liittymisestä on
  • mitä liittyminen tarkoittaa konkreettisesti ja mitä se vaatii kunnalta
  • miten sopimukseen liitytään

Webinaari on tarkoitettu kaupungeille ja kunnille, jotka eivät vielä ole liittyneet energiatehokkuussopimukseen.

Lue lisää
>> Motiva
>> Energiatehokkuussopimukset 2017 – 2025

Suomalaisten ympäristötietoisuus siirtyy hitaasti sanoista tekoihin

Sitra 29.6.2017

SITRA_BLACKAsenteet ovat ympäristön puolella, mutta jakamistalous ei vielä ole lyönyt läpi

72 prosenttia Sitran tutkimukseen vastanneista on sitä mieltä, että toimiminen ympäristöä säästävästi on tärkeää jo esimerkin vuoksi.

Suomalaisten kestävään kuluttamiseen ja valintoihin liittyviä asenteita ja toimia kartoittanut tutkimus perustuu 2000 henkilön vastauksiin.

Lue lisää > Resurssiviisas kansalainen -kyselytutkimus 2017 (sitra.fi)

Energiatehokkuussopimuksilla satojen miljoonien säästöt

Energiatehokkuussopimuksilla satojen miljoonien säästöt

Yritykset ja kunnat säästävät energiatehokkuussopimuksilla satoja miljoonia vuodessa

Suomalaisten yritysten ja kuntien vuosina 2008–2016 tekemät energiansäästötoimet tehostivat vuotuista energiankäyttöä lähes 16 terawattitunnilla. Määrä ylittää kaikkien Suomen lähes kahden miljoonan kerrostaloasukkaan vuosittaisen lämpöenergiankulutuksen. Energiatehokkuussopimusten 20 menestysvuotta ja uuden sopimuskauden käynnistymistä juhlittiin 15.6.2017 Finlandia-talolla.

Vapaaehtoisuuteen pohjautuvat energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa ensisijainen keino täyttää EU:n tiukat velvoitteet energian tehokkaammasta käytöstä. Sopimusten piirissä on ollut suuri osa Suomen energiankäytöstä viimeisen 20 vuoden ajan.

Sopimukset ohjaavat toimijoita jatkuvasti parempaan energiatehokkuuteen. Siihen liittyneet yritykset ja organisaatiot asettavat itselleen määrällisen energiankäytön tehostamistavoitteen ja toteuttavat toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi.

Juhlaseminaarissa palkittiin 18 vastuullista energiankäyttäjää 

Työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Energiavirasto ja Motiva palkitsivat Finlandia-talolla yrityksiä ja kuntia tuloksellisesta ja esimerkillisestä energiatehokkuustyöstä vuosina 2008–2016. Palkitut valikoituivat oman alansa energiatehokkuustähdiksi muiden ansiokasta energiatehokkuustyötä tehneiden joukosta.

Palkittujen joukossa oli viisi Lounais-Suomessa vaikuttavaa yritystä:

Sallila energia 150617 NMSallila Energia Oy vastaa asiakkaiden toiveisiin ja tarjoaa kattavasti tietoa energiansäästöstä ja uusiutuvista energiamuodoista. Sallila Energia on vastannut kuluttajien kasvavaan kiinnostukseen parantamalla asiakaspalvelua ja kouluttamalla omaa henkilökuntaansa energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa. Lue lisää >>

Sucros Oy ylitti energiatehokkuuden parantamiselle asetetut tavoitteensa. Se tarkoittaa isoa säästöä yhtiön energialaskuun. Sucros Oy valmistaa Säkylässä kotimaisesta sokerijuurikkaasta hienoa kidesokeria teollisuudelle ja kotitalouksille. Lue lisää >>

Sucros 150517 NMValmet Automotive Oy pitää energiatehokkuutta kilpailuvalttina. Korkea laatu oli keskeinen valtti, jolla Valmet Automotive voitti kilpailun Mercedes-Benzin uudesta automallista. Energiatehokkuus on autonvalmistajille tärkeä laatukriteeri. Lue lisää >>

PCAS Finland Oy turkulainen on kemianalan yritys, joka on erikoistunut lääkeaineiden valmistukseen ja kehitykseen lääketeollisuudelle. Kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää huomion kiinnittämistä kustannuksiin. Energia muodostaa huomattavan osan yrityksen kiinteistä kuluista. Lue lisää >>

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy on luonut energianhallintamallin, jossa etsitään parannuskohteita yhdessä tilojen käyttäjien ja yhteistyöverkoston kanssa. Yhtiöön on nimetty energiamanageri, jonka tehtäviin kuuluu energian kulutuksen seuranta, poikkeamiin reagointi ja asioiden kuntoon saattaminen yhteistyössä kiinteistöhuollon ja muiden palveluntuottajien kanssa. Lue lisää >>

Suomalaisella sisulla ja vapaaehtoisesti jo 20 vuoden ajan

Sopimukset ovat olleet Suomessa energiatehokkuuden parantamisen kivijalka jo 20 vuoden ajan. Vapaaehtoinen energiatehokkuussopimustoiminta on kansallinen ylpeydenaihe ja maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Sopimusten avulla olemme saavuttaneet suuria säästöjä ilman lainsäädäntöä.

Valtion myöntämä harkinnanvarainen energiatuki on vauhdittanut sopimuksessa mukana olevien energiatehokkuusinvestointeja. Tukea energiainvestointeihin ja -katselmuksiin on sopimuskaudella 2008–2016 myönnetty yli 1 800 hankkeelle, yhteensä 105 miljoonaa euroa.

Uudelle sopimuskaudelle 2017–2025 on tähän mennessä liittynyt 356 yritystä ja 49 kuntaa ja kuntayhtymää. Mukaan sopimuksiin tavoitellaan yli 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä.

Lue lisää
>> TEM
>> Energiatehokkuussopimukset 2017 – 2025

 

Materiaalien kierrätysosaamiseen vauhtia ja viisautta

Materiaalien kierrätysosaamiseen vauhtia ja viisautta

Suomen ympäristökeskus 2.6.2017

Seminaari_3_1310141
Ympäristöohjelma-seminaarissa, Turussa esiteltiin tekstiilien kierrätystä v. 2014.

Kiertotaloudessa tuotteet ja materiaalit pyritään pitämään käytössä mahdollisimman pitkään, mutta materiaalien kierto ei saisi aiheuttaa riskejä ihmisille tai ympäristölle.

Suomen ympäristökeskuksen Policy Brief -julkaisussa annetaan suosituksia siitä, miten haitalliset aineet saadaan pois kierrosta.

Kierrätettävät materiaalit ovat koostumukseltaan, iältään ja alkuperältään vaihtelevia. Jätteiden hyödyntämiseen uusiomateriaalina voi liittyä riski haitallisten aineiden palaamisesta uusiin tuotteisiin. Jotta haitallisten aineiden kierrättäminen voidaan välttää, kemikaalitietojen pitäisi siirtyä tuotteiden ja materiaalien mukana.

On myös kehitettävä työkaluja haitattomien vaihtoehtojen löytämiseksi. Tietokanta vaarallisia aineita korvaavista vaihtoehdoista voisi auttaa erityisesti PK-yrityksiä.

Tuotteille myönnetyt ympäristömerkit auttavat kuluttajia tunnistamaan ympäristöystävälliset tuotteet, joissa on huomioitu energiatehokkuus, ilmastovaikutukset sekä kemikaalikuormitus. Myös EU:n ulkopuolelta tuotavien tuotteiden tulisi vastata kierrätettävyyden vaatimuksiin.

Ympäristön tila -katsaus 2/2017

SYKE julkaisi myös kiertotalousaiheisen ympäristön tila – katsauksen, jossa tarkastellaan luonnonvarojen käyttöä Suomessa eri näkökulmista. Asiantuntijoiden mukaan kiertotalouteen siirtyminen ei onnistu pelkästään markkinavetoisesti, vaan tarvitaan julkista ohjausta uusien ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Lue lisää >>

Miten kunnasta tehdään energiaviisas?

Turun Sanomat 2.6.2017

Energia- ja vesikustannusten osuus on 20-30 % kuntalaisen asumiskuluista. Kasvihuonekaasupäästöistä rakennusten osuus on noin 30 %.

Asunto-osakeyhtiöillä on paljon mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta. Kiinteistöliitosta saa neuvoja, miten edetä asiassa.

TS_2-6-2017a

Hinku-kutsu lounaissuomalaisille

Hinku-kutsu lähti Lounais-Suomen kunnille, yrityksille ja muille toimijoille. Tavoitteena on luoda yhdessä Lounais-Suomesta kansainvälisesti kiinnostava hiilineutraali edelläkävijä vuoteen 2040 mennessä ja laatia alueelle yhteinen tiekartta 80 prosentin päästövähennyksen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. >> Lounais-Suomi edelläkävijä hiilineutraaliin yhteiskuntaan -haaste

Turun Sanomat 6.4.2017

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on 44 kuntaa, jotka voisivat yhdessä muodostaa kansainvälisesti kiinnostavan hiilineutraalin miniyhteiskunnan. Kuntien on ensin vastattava haasteeseen.

1 Haaste heitetty

Turku sekä seitsemän Lounais-Suomen Hinku-kuntaa haastavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan kunnat tavoittelemaan hiilineutraalia kuntaa.

Haasteen tavoitteena on nollata maakuntien kasvihuonekaasupäästöjen nettovaikutus vuoteen 2040 mennessä. Haaste sisältää kunnille konkreettisen tavoitteen laatia tiekartta 80 prosentin päästövähennyksen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Kunnat julkistivat haasteen torstaina Hinku-seminaarissa Raumalla. Tilaisuuden isäntänä toiminut Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski peräänkuulutti ennakkoluulotonta suhtautumista.

– Yrityksiä ja toimijoita on helppo houkutella mukaan, kun osoittaa viivan alle jäävän hyödyn. Hiilineutraalius on yksi merkittävimmistä kilpailutekijöistä markkinoilla ja tuottaa säästöjä pitkällä aikavälillä, Koski huomautti.

2 Näin päästöjä leikataan

Hinku-ohjelmaan sitoutuneet kunnat ovat leikanneet päästöjä viime vuosina jopa kymmeniä prosentteja. Ympäristötalkoisiin on sitoutunut kuntien lisäksi yrityksiä sekä kuntalaisia.

Turku on esimerkiksi hankkinut kiinteistöihinsä älytekniikkaa säätelemään erilaisia toimintoja, julkiseen liikenteeseen on lisätty sähköbusseja ja yritysten kanssa on käynnistetty useita kiertotaloushankkeita. Useat kunnista kuvasivat korvanneensa uusiutumattomalla energialla toimineet lämpölaitoksensa uusiutuvalla, lähinnä puupohjaisella energialla.

Kuntien ja yritysten lisäksi mukaan on sitoutettu myös kuntalaisia. Esimerkiksi Mynämäessä Hinku on jalkautettu kuntalaisten arkeen energiakävelyillä.

– Järjestämme energiakävelyjä kohteisiin, joissa on otettu käyttöön esimerkiksi aurinkoenergia- tai maalämpöratkaisuja. Käyttäjät ja kiinnostuneet vaihtavat kokemuksia eikä asia huku markkinapuheeseen, Mynämäen kiinteistöpäällikkö Petri Jaarto kuvasi.

3 Kansainväliseksi edelläkävijäksi

Suomen ympäristökeskuksen johtaja Jyri Seppälä pitää lounaissuomalaista avausta hiilineutraalista alueesta kansainvälisesti kiinnostavana.

– Cleantech eli puhtaiden ratkaisujen markkinat kasvavat nopeammin kuin muut toimialat. Suomelta vaaditaan nyt kokonaisuuksien hallintaa menestymisessä kansainvälisessä kilpailussa. Yhteistyö on siihen avain, Seppälä kannusti.

Seppälän mukaan ylimaakunnallinen yhteistyö vahvistaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan menestymisen edellytyksiä myös erilaisissa hankerahoituksissa.

– Vaikka EU:n ja Tekesin hankerahoja on leikattu, niitä jää koko ajan myös käyttämättä hyvien hankkeiden puuttuessa. Lounais-Suomella on iso näytön paikka, onnistuuko se yhdistämään voimansa ja kehittämään ratkaisuja 80 prosentin päästöleikkaukseen, Seppälä esitti.

Viisas kunta valitsee kotimaista energiaa

Kotimaisten polttoaineiden käytöllä on suuri vaikutus kuntien aluetalouteen ja työllisyyteen.

– Tulevien kuntapäättäjien on hyvä nähdä yhteys kunnan energiavalintojen ja alueen elinvoimaisuuden välillä. Siksi energia-asiat on syytä nostaa keskiöön, kun uudet kunnanvaltuustot kesällä aloittavat työnsä ja laativat kuntastrategioita, totesi puheenjohtaja Risto Miikkulainen Lounais-Suomen Koneyrittäjien vuosikokouksessa Naantalissa.

Tuoreen selvityksen mukaan vain harvassa kunnassa on energiastrategia. Vastaajista vain 23 prosenttia kertoi, että kunnassa on oma energiastrategia. Puolet vastaajista kertoi strategian puuttuvan eikä energia-asioihin oteta kantaa muissakaan kunnan strategioissa. Niissä kunnissa, missä energiastrategia on laadittu, sen koetaan ohjaavan hankintoja kotimaisten polttoaineiden suuntaan.

– Kotimaisten polttoaineiden käyttö piristää kuntien taloutta, sillä se työllistää. Jos polttoaine vielä on paikallisesti tuotettua, saadaan energiantuotantoon käytetyt rahat pysymään kunnassa, Miikkulainen totesi.

Kuntaenergiaselvityksestä ilmenee, että kuntien poliittiset päättäjät kokevat vaikutusmahdollisuutensa energiakysymyksiin ja -hankintoihin pienemmiksi kuin viranhaltijat.

– Kuntapäättäjien on hyvä tiedostaa, että energiahankinnoissa heillä on laaja harkintavalta ja mahdollisuus näin vaikuttaa myös alueen elinvoimaisuuteen niin halutessaan, Miikkulainen muistutti.

Lue lisää >> Y-lehti, Varsinais-Suomen Yrittäjä