haasteet

Etusivu / Postit "haasteet"
Koulujemme lähivedet -koulutus 14.11.

Koulujemme lähivedet -koulutus 14.11.

KUTSU_Koulujemme lähivedet-koulutus_14.11.2018Koulujemme lähivedet -verkosto järjestää koulutusiltapäivän Tiedekeskus Tuorlassa, Kaarinassa ke 14.11.2018 klo 14 – 17.30. Tarkoituksena on vaihtaa ideoita ja kokemuksia Koulujemme lähivedet -toiminnan toteuttamisesta.

Aiheina ovat Koulujemme lähivedet -toiminnan mahdollisuudet (Valonia), VELMU (Vedenalaisen meriluonnon karttapalvelu), uudistunut PaikkaOppi sekä LUMA-keskuksen vesilabra. Lisäksi tutustutaan Tiedekeskus Tuorlan tarjontaan koululaisryhmille sekä Planetaarioon. Aikaa on varattu myös osallistujien väliseen kokemusten vaihtoon kahvikupposen ääressä.

Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti lounaissuomalaisille opettajille ja muille Koulujemme lähivedet -toimintaa toteuttaville tai siitä kiinnostuneille.

Ohjelma

14.00 Tervetuloa Tiedekeskus Tuorlaan, Pasi Nurmi
14.10 Koulujemme lähivedet -verkoston tervehdys, Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus
14.20 VELMUMeriluontoa pintaa syvemmältä, Jolanda Linsén, Varsinais-Suomen ELY-keskus

14.40 Kokemusten vaihtoa kahvin kera

15 – 17 Työpajat (puoli tuntia/aihe)

  1. Koulujemme lähivedet -toiminnan mahdollisuudet, Jarkko Leka, Valonia
  2. Vedenalaisen meriluonnon paikkatieto koulujen tehokäyttöön, Jolanda Linsén, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  3. PaikkaOpilla Tuorla tutuksi, Virpi Hirvensalo, Turun kaupunki, TOP-keskus
  4. Vesilabran salat, Katja Puutio, Lounais-Suomen LUMA-keskus

17 – 17.30 Tutustuminen Planetaarioon ja päivän lopetus

>> Ilmoittautuminen to 8.11.2018 mennessä

>> Kutsu (pdf)

Koulujemme lähivedet -toiminnan mahdollisuudet, Valonia

kuva: Jaana Itälä-LaineValonian työpajan aiheina:
– vedenlaatu- ja vesiötökkätutkimukset maastossa
– vesiensuojelua arjessa – kaikki voivat tehdä jotain! Veden käyttö, jätevesien puhdistus, kemikaalit/roskat/mikromuovit vesissä
– oppilaat miettimään vesistökunnostuksia: Mitä tehdä rehevöityneelle järvelle tai joelle? Miten vähennetään vesistöihin päätyvää ravinne- ja maa-aineskuormaa?
– kehittämisajatuksia Valonialle?
Lisätietoa: www.valonia.fi/yritykset/ympaeristoekasvatus

VELMU – Vedenalaisen meriluonnon paikkatieto koulujen tehokäyttöön

Kuva_Sukeltaja_ilman logoa_merisatkin_Metsahallitus_2007Tutustu miten Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelman (VELMU-ohjelman) kartoitustietoa voi hyödyntää Itämeri-teeman opiskeluun! Työpajassa näet, miten VELMU-karttapalvelussa olevaa tietoa voi hyödyntää esimerkiksi paikkatiedon jalostamismahdollisuuksien hahmottamiseen, kaloille tärkeiden elinalueiden esittämiseen, uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen huomioimiseen tai merenpohjan salaisuuksien avaamiseen. Kaikki ovat tervetulleita työpajaan, mutta keskeinen kohderyhmä on rannikkoalueella toimivat yläasteen ja lukion opettajat.
Lisätietoa: www.ymparisto.fi/velmu

PaikkaoppimainosUudistunut PaikkaOppi – PaikkaOpilla Tuorla tutuksi

Karttapohjainen projektialusta PaikkaOppi uusiutuu! PaikkaOppi taipuu helposti eri aiheiden opiskeluun ala- ja yläkoulussa. Palveluun kirjaudutaan nyt Wilma-tunnuksilla. Se toimii kännyköillä, tableteilla ja läppäreillä. Opettaja jakaa tehtävät lyhyellä koodilla ja hän voi hyödyntää joko valmiita tehtäviä tai luoda omia tehtäviä. Tule kokeilemaan uudistuneella PaikkaOpilla Tuorla tutuksi –tehtävää.
Lisätietoa: www.paikkaoppi.fi

Lounais-Suomen LUMA-keskuksen vesilabra

opettajien koulutus Luostarivuoren koulussa 032017 Mobiililaboratorio-hankeVesilabrassa selvitetään ja havannoidaan kokeiden avulla, kuinka veden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet vaikuttavat vesistöön elinympäristönä ja pohditaan millaisia vaikutuksia tällä on esimerkiksi veden eliöihin. Vesilabra on oiva tapa tutustua Tuorlan laboratoriotilaan ja siellä tehtäviin harjoitustöihin, joita voi tulla myöhemmin tekemään oppilasryhmiensä kanssa. Vesilabrassa ovat näytillä myös Vesimittaukset-oppimiskokonaisuuden mittauslaitteet, jotka ovat tutut aikaisemmista Valonian koulujemme lähivedet -koulutuksista.
Lisätietoa: http://luma.utu.fi/

PlanetaarioTiedekeskus Tuorla ja Planetaario

Turun yliopiston tiedekeskus Tuorla on paikka monitieteelliselle ilmiöpohjaiselle ja elämykselliselle oppimiselle. Tuorlan erikoisuuksina ovat planetaario, maanalainen mittaustunneli ja tähtitornit. Uusissa tiedekeskuksen tiloissa on opetuslaboratorio ja uusinta opetustekniikkaa mm. VR-laseja. Tiedekeskuksessa järjestetään mm. luokkaretkiä, leirikouluja, kesäleirejä ja opettajien täydennyskoulutusta.
Lisätietoa: tiedekeskustuorla.fi

Koulujemme lähivedet -verkosto

Koul-lähivedet_pojatVerkosto tukee Lounais‐Suomen kouluja Koulujemme lähivedet ‐toimintamallin toteuttamisessa. Verkostossa on paljon erilaista asiantuntemusta vesiasioista ja ympäristökasvatuksesta. Kukin tarjoaa omaa erityisosaamistaan toimialueellaan ja yhdessä tuotamme tiedotusta ja tilaisuuksia toiveiden ja tarpeiden mukaan. Tuki on pääasiassa maksutonta.
Lisätietoa: www.ymparistonyt.fi/koulujemme-lahivedet

Koulujemme lähivedet on facebookissa

Koulujemme lähivedet on facebookissa

Koulujemme lähivedet – toiminta on saanut oman Facebook-sivun. Sivu on tarkoitettu erityisesti Koulujemme lähivedet -toimintaa toteuttavien kokemusten vaihtoon, mutta myös kaikille muille aiheesta kiinnostuneille.

Kerro omista toteutustavoistanne, kokemuksista ja haasteista. Näin voimme yhdessä kehittää koululaisten suhdetta veteen ja sen suojeluun entistä rikkaammaksi ja antoisammaksi. Kysele, jos jokin pohdituttaa. Jaa hyvät vinkit. Kerro niin onnistumisista kuin epäonnistumisistakin kuvin, tarinoin ja videoin.

Käy tykkäämässä sivuista niin voit seurata sivun keskustelua ja osallistua.

> Koulujemme lähivedet -facebook

VS_Ely_koulu_lv_FB_1000x1000px_2.jpg

Satakunnan päästöt vähentyneet 28 %

Satakunnan päästöt vähentyneet 28 %

Suomen ympäristökeskuksen tekemien laskelmien mukaan Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 28 % vuosina 2007–2015. Työ päästöjen vähentämiseksi on käynnissä, mutta tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Ilmastonmuutoksen hillinnässä vahva ja kuntarajat ylittävä yhteistyö on ratkaisevassa asemassa.

Huhtikuussa 2017 Lounais-Suomen Hinku-ohjelmaan liittyneet kunnat ja Turku haastoivat alueen muut kunnat yhteistyössä tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä. Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus SYKE antoivat vahvan tukensa tavoitteen toteutumiselle. Jatkotyön pohjaksi ELY-keskus tilasi maakuntien päästölaskennat SYKEltä. Satakunnassa Hinku-ohjelmaan ovat liittyneet Rauma, Pori ja keväisen haasteen jälkeen uusimpana Eurajoki.

Hiilineutraali maakunta edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamista vähintään 80 %:lla ja loppujen päästöjen hyvittämistä esimerkiksi viljely- ja metsämaan hiilinieluja lisäämällä. Tehty päästölaskenta koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria, joten isojen voimalaitosten toimenpiteet, mm. hiilivoimalan sulkeminen Tahkoluodossa ei ole mukana tässä laskennassa tai sen seurannassa.

Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia monella eri sektorilla: Suurin osa Satakunnan päästöistä tulee fossiilisista polttoaineista ja tieliikenteestä (yhteensä 57 % vuoden 2015 päästöistä). Myös sähkönkulutus ja maatalous ovat merkittäviä päästölähteitä (yhteensä 38 % vuoden 2015 päästöistä).

Tieliikenne aiheuttaa 27 % maakunnan kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2015. Liikennepäästöjen vähenemistavoitteita ei saavuteta ilman merkittävää yhdyskuntarakenteen ja liikkumistottumusten muutosta. Maa- ja metsätaloudella on oma merkityksensä hiilineutraaliustavoitteelle. Peltoviljely ja karjankasvatus aiheuttavat 17 % päästöistä, mutta toisaalta maaperään ja erityisesti metsiin sitoutuu hiiltä merkittävästi. Peltomaan maaperän hiilensidontakyvyn parantamiseksi tarvitaan aktiivista tutkimusta ja kokeiluja sekä uusia viljelykäytäntöjä. Turvemaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on yksi tarkastelun kohde.

Tavoittelemme yhteistyössä maakuntatason muutosta

Vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteen toteuttamiseksi, energiankäytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energiankäytön edistämiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja, tuotekehitystä, investointeja sekä monialaista osaamisen kehittämistä. Satakuntaliitto on sitoutunut edistämään vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteita osana maakunnallista aluekehittämistä ja alueiden kestävää käyttöä.  Suuri merkitys on maakunnan toimijoilla, jotka omista lähtökohdistaan edistävät maakunnan tavoitteiden toteuttamista.

Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tavoitteena on vahvistaa aktiivisten kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Maakunnallisen tavoitteen toteutumisen keinot sovitaan yhteistyössä. Tähän niin sanotun tiekartan valmisteluun kutsutaan mukaan laajasti eri toimijoita.

– Keskeistä on hahmottaa eri toimijoiden roolit ja tunnistaa vaikuttavimmat toimenpiteet. Kunta on keskeinen vaikuttaja, mutta myös yrityksiä tarvitaan monella tapaa mukaan yhteistyöhön ja tarjoamaan ratkaisuja päästöjen vähentämiseen, kertoo johtaja Risto Timonen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

– Ilmastonmuutoksen hillintään on koko ajan tarjolla uusia ratkaisuja, jotka päästöjen vähentämisen lisäksi tarjoavat toteuttajilleen tavan pienentää kustannuksiaan ja parantaa kilpailukykyä. Satakunnan eteneminen kunnianhimoisesti päästöjen vähentämisessä on tapa vahvistaa omaa elinvoimaisuutta ja koko Suomen cleantechin vientimahdollisuuksia, muistuttaa professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Kunnilla on päästöjen suhteen erilaiset haasteet

Kuntien päästöissä on huomattavia eroja, joista selkeimmät liittyvät uusiutuvan energian käyttöön lämmityksessä. Pitkällä tähtäimellä energiantuotannon investointipäätöksillä on suuri rooli ilmastotavoitteiden toteutumisessa. Myös erillislämmityksessä fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen on vielä tarvetta.

Nauhakaupungit Pori-Harjavalta välillä ja Rauman seutu ovat teollisuusvaltaisia, mikä näkyy sähkönkulutuksen ja liikenteen isoina osuuksina. Maatalouden merkitys kasvaa Sydän- ja Pohjois-Satakunnan suuntaan, jossa se voi olla suurin päästön aiheuttaja ja merkitys enimmillään yli 30 % kokonaispäästöistä kuten Huittisissa. Puhdas tuulisähkö siivittää suurimman päästövähenemän tehnyttä Siikaista.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen jatkuu ja positiivisen kehityksen tueksi toteutetaan alueella monia hankkeita. Toukokuussa käynnistyy alueen kuntien toimesta EAKR-rahoitteinen Ilmastoviisas Satakunta –hanke, jonka kohderyhminä ovat kunnat, asunto-osakeyhtiöt, pk-yritykset ja kaupanalan toimijat. Pilottien ja info-tilaisuuksien avulla, yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa, toteutetaan päästövähennyksiä.

Lisätietoja:

Varsinais-Suomen ilmastopäästöt vähentyneet

Varsinais-Suomen ilmastopäästöt vähentyneet

Hiilineutraaliin maakuntaan vielä matkaa

Suomen ympäristökeskuksen tekemien laskelmien mukaan Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 26 % vuosina 2007–2015. Työ päästöjen vähentämiseksi on käynnissä, mutta tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Ilmastonmuutoksen hillinnässä vahva ja kuntarajat ylittävä yhteistyö on ratkaisevassa asemassa.

VS-khkpäästöt-2007-2015

Hiilineutraali maakunta edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamista vähintään 80 %:lla ja loppujen päästöjen hyvittämistä esimerkiksi viljely- ja metsämaan hiilinieluja lisäämällä. Varsinais-Suomessa on sitouduttu tavoittelemaan yhdessä hiilineutraalia maakuntaa vuoteen 2040 ja tavoite on kirjattu Varsinais-Suomen maakuntastrategiaan.

Vaikka maakunnan päästöt ovat vähentyneet noin neljänneksen, lisätoimia tarvitaan kipeästi monella eri sektorilla: Suurin osa Varsinais-Suomen päästöistä tulee fossiilisista polttoaineista ja tieliikenteestä (yhteensä 61 % vuoden 2015 päästöistä). Myös sähkönkulutus ja maatalous ovat merkittäviä päästölähteitä (yhteensä 34 % vuoden 2015 päästöistä). Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kuntien, maakunnan ja yritysten toimenpiteitä.

Tieliikenne aiheuttaa 27 % maakunnan kasvihuonekaasupäästöistä. Liikennepäästöjen vähenemistavoitteita ei saavuteta ilman merkittävää yhdyskuntarakenteen ja liikkumistottumusten muutosta.  Maa- ja metsätaloudella on oma merkityksensä hiilineutraaliustavoitteelle. Peltoviljely ja karjankasvatus aiheuttavat 14 % päästöistä, mutta toisaalta maaperään ja erityisesti metsiin sitoutuu hiiltä merkittävästi. Peltomaan maaperän hiilensidontakyvyn parantamiseksi tarvitaan aktiivista tutkimusta ja kokeiluja sekä uusia viljelykäytäntöjä.

Tavoittelemme yhteistyössä maakuntatason muutosta

Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tavoitteena on vahvistaa aktiivisten kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Huhtikuussa 2017 kunnat haastettiin tavoittelemaan hiilineutraaliutta ja alkuvuodesta 2018 kuntien tahtotilaa on selvitetty kyselyllä maakuntahallituksen toimesta. Kyselyn tulokset osoittavat, että Varsinais-Suomen kunnilla on vahva tahtotila hiilineutraaliuden saavuttamiseen ja selkeä käsitys siitä, mihin omilla toimillaan pystyvät pääsemään.

– Keskeistä on hahmottaa eri toimijoiden roolit ja tunnistaa vaikuttavimmat toimenpiteet. Kunta on keskeinen vaikuttaja, mutta myös yrityksiä tarvitaan monella tapaa mukaan yhteistyöhön ja tarjoamaan ratkaisuja päästöjen vähentämiseen, kertoo johtaja Risto Timonen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

– Ilmastonmuutoksen hillintään on koko ajan tarjolla uusia ratkaisuja, jotka päästöjen vähentämisen lisäksi tarjoavat toteuttajilleen tavan pienentää kustannuksiaan ja parantaa kilpailukykyä. Varsinais-Suomen eteneminen kunniahimoisesti päästöjen vähentämisessä on tapa vahvistaa omaa elinvoimaisuutta ja koko Suomen cleantechin vientimahdollisuuksia, muistuttaa professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Kunnilla on päästöjen suhteen erilaiset haasteet

Kuntien päästöissä on huomattavia eroja, joista selkeimmät liittyvät uusiutuvan energian käyttöön lämmityksessä. Vaikka monet kunnat ovat tehneet biopolttoaineisiin perustuvia lämmitysratkaisuja, tulee nykypäätöksillä kivihiilen käyttö maakunnassa jatkumaan vielä 2020-luvulla. Pitkällä tähtäimellä energiantuotannon investointipäätöksillä on suuri rooli ilmastotavoitteiden toteutumisessa. Myös erillislämmityksessä fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen on vielä tarvetta.

Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategian 2020 (Luotsi) tavoitteiden toteutumisesta on tehty katsaus, jonka tulokset osoittavat, että tavoitteisiin tähtääviä toimenpiteitä on tehty tai on suunnitteilla, mutta ei vielä riittävästi.

Kevään aikana Varsinais-Suomen liitto ja Valonia järjestävät kuntatapaamisia, joilla selvitetään yksityiskohtaisemmin kuntien ratkaisuja, tarpeita sekä kiinnostusta eri yhteistyömuodoille ja toimille. Kuntien ratkaisut vaikuttavat päästöihin, mutta samalla myös kustannuksiin ja kunnan elinvoimaan.

Maakunnallisen tavoitteen toteutumisen keinot sovitaan yhteistyössä. Tähän niin sanotun tiekartan valmisteluun kutsutaan mukaan laajasti eri toimijoita.

Linkit

Muurlan koulussa paneudutaan vesiteemaan isosti

Muurlan koulussa paneudutaan vesiteemaan isosti

Muurlan koulu3 Ulla Lehtinen 4_2018
Muurlan koululaiset kevättalvisella lähivesiretkellä. Mukana menossa koulukoira Lotta.

Muurlan koulussa Salossa opiskellaan kevään aikana koko koulun voimin vesiteemaa. Opiskelun keskiössä on oma lähijärvi, Ylisjärvi, jonka rantaan koulun pihasta on vain kivenheitto.

– Projekti polkaistaan yhteisesti keväällä 2018 käyntiin ja siitä on tarkoitus tehdä luokittain koko vuoden ympäri ulottuva kokonaisuus, jossa huomioidaan lähivesistömme piirteet ja käyttö kaikkina vuodenaikoina, kertoo luokanopettaja Ulla Lehtinen.

Vesiasiaa käsitellään monelta eri kantilta

– Aloitan 3.-luokkalaisteni kanssa projektin maaliskuussa käsittelemällä vesi-aihetta ilmiönä yleensä, kuten olomuodot, veden kierto, pintajännitys, elämän ehto jne. Huhti-toukokuussa jatkamme aihetta vesistöjen virkistyskäyttöön, vesien kasvillisuuteen ja eläimistöön sekä vesiensuojeluun, Ulla kertoo.

Muurlan koulu2 Ulla Lehtinen 4_2018
Kairaaminen oli jännää hommaa.

Ohjelmaan kuuluu tutkimus- ja viihderetkiä Ylisjärven rantaan ensin jäiden aikaan ja keväämmällä niiden sulattua. Ohjelmassa on vesitutkimusten (veden eri ominaisuudet ja -pitoisuudet, jään paksuus ym.) lisäksi hiihtoa, kalastusta, uintia sekä vesikasvien ja -eläimistön tunnistusta.

Yhteistyötä rakennetaan paikallisten kanssa

Koulujemme lähivedet -toimintamalliin kuuluu yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa. Muurlan koulu on kutsunut vierailijoita Ylisjärven suojeluyhdistyksestä, lähirantojen maanviljelijöiden keskuudesta sekä palokunnasta kertomaan vesipelastuksesta ja -turvallisuudesta.

– Kevään pidemmillä pyöräretkillä laajennamme tutkimusta paikkakunnan muille järville, sekä vierailemme vanhalla vesivoimalla toimivalla myllyllä ja jätevedenpuhdistamolla.

Lähes 40 koulua jo mukana

Muurlan koulu5 vesitestejä hanavedellä Ulla Lehtinen 4_2018
Retken jälkeen tehtiin vesitestejä hanavedellä. Aiheina olivat mm. pintajännitys, noste, kelluminen ja kasvien vesipitoisuus.

Muurlan koulu on 39. Rauman heittämään Koulujemme lähivedet -haasteeseen vastannut koulu. Varsinais-Suomen ELY-keskus lahjoittaa haasteeseen vastanneille Vesitesti-laukun, josta löytyy tutkimusvälineitä ja ohjeita kevään vesitutkimuksiin.

Koulujemme lähivedet –toiminnan tueksi on koottu verkosto, jossa on mukana Rauman ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lisäksi Valonia, Paimionjoki-yhdistys, Aurajokisäätiö, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, Lounais-Suomen LUMA-keskus (Turun yliopisto), PaikkaOppi (Turun kaupunki) ja Suomen ympäristökeskus. Verkosto on koonnut verkkosivut, tiedottaa ja järjestää koulutusta.

Ympäristö Nyt -haasteareena on osa Lounais-Suomen ympäristöohjelman toteuttamista. Areenalla opimme toisiltamme ja kehitämme toimintamalleja, joilla rakennetaan kestävää Lounais-Suomea.

Lue lisää
> Muurlan koulun haastevastaus
> Koulujemme lähivedet -sivut

 VS_Ely_koulu_lv_bann_300x120px

 

Palkittu ELY-keskus haastaa

Palkittu ELY-keskus haastaa

Varsinais-Suomen ELY-keskus palkittiin työmatkaliikkumisen edelläkulkijaksi Varsinais-Suomen urheilugaalassa.

Tunnustus jaettiin varsinaissuomalaiselle työpaikalle, jossa kannustetaan esimerkillisesti kestävään työmatkaliikkumiseen. Tunnustus on uusi ja se on osa valtakunnallisen liikkumisen ohjauksen verkoston toimintaa.

haasteareenaELY-keskus haastaa Lounais-Suomen työpaikat

Lounais-Suomen ympäristöohjelman toteuttamiseen kootulla Haasteareenalla (ymparistonyt.fi/haasteareena) Varsinais-Suomen ELY-keskus haastaa myös muut Lounais-Suomen työpaikat kannustamaan työntekijöitään tekemään työmatkat mahdollisimman viisaalla ja kestävällä tavalla.

Pyöränhuoltopäiviä, kisailua, etätöitä

Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa toimii Kestävän kehityksen työryhmä, joka edistää kestäviä toimintatapoja viraston sisällä. Ryhmä on toiminut ELY-keskuksen perustamisvuodesta lähtien. Lähtökohtana on työntekijöiden kannustaminen positiivisessa hengessä ketään syyllistämättä. Työryhmä myös seuraa vuosittain kehitystä mm. henkilöstökyselyllä.

pyöränhuolto2 251016
Pyöränhuoltopäivä syksyllä 2017

Sekä keväisin että syksyisin järjestetään pyöränhuoltopäivä, jolloin oman pyörän voi pikahuollattaa työpaikalla maksutta. Lihasvoimin työmatkansa kulkeneille  tarjotaan aamupala ja päivän aikana on myös aiheeseen liittyviä tietoiskuja. Vuoden aikana osallistutaan leikkimielisiin pyöräilykilpailuihin nostattamaan yhteishenkeä.

Viisaaseen liikkumiseen liittyy myös matkustamisen vähentäminen silloin, kun se ei ole välttämätöntä. Työntekijöillä on mahdollisuus tehdä etätöitä työn sallimissa rajoissa. Etätyö onkin lisääntynyt nopeaan tahtiin. Viime vuonna etätyömahdollisuutta käytti 70 % työntekijöistä.

Videoneuvotteluja, sähköpyöriä

Työasiamatkoilla kannustetaan käyttämään julkisia kulkuneuvoja aina, kun se on mahdollista ja kimppakyytejä silloin, kun henkilöautolla liikkuminen on välttämätöntä.

palkintokuva1
Kunniakirjan ojensi Valonian Riikka Leskinen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajalle Risto Timoselle.

Työasiamatkat ovat vähentyneet huomattavasti tukemalla videoyhteyksien käyttöä kokouksiin, koulutuksiin ja seminaareihin osallistuttaessa. Viimeisimmässä henkilöstökyselyssä vuoden 2017 lopulla 87 % vastanneista arvioi, että työasiamatkat ovat vähentyneet videoyhteyksien käytön myötä viimeisen vuoden aikana. Tämä kehitys on ollut todettavissa jo usean vuoden ajan.

Virastolla on omia pyöriä, joita voi päivän aikana käyttää lyhyisiin työasia- tai lounasmatkoihin. Kiinteistön omistaja Senaatti on myös tukenut pyöräilyä. Pukuhuonetilat ja pyörien säilytystilat ovat hyvät. Lisäksi käytössä on kiinteitä pyöräpumppuja ja työkalupakki pyörien pikakorjaukseen. Sokerina pohjalla Senaatti on hankkinut käyttöön kaksi sähköpyörää.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on asettanut tavoitteekseen vähentää ilmastopäästöjään 25 % vuosina 2014 – 2020. Yhdeksi keinoksi on nimetty liikkumisen päästöjen vähentäminen.

> Varsinais-Suomen ELY-keskuksen haaste

 

Salo haastaa energiatehokkaaseen katuvalaistukseen

Salo haastaa energiatehokkaaseen katuvalaistukseen

Salon kaupunki on panostanut energiatehokkaaseen katuvalaistukseen ja haastaa kaikki katuvalaistuksen haltijat vastaaviin toimenpiteisiin.

Salossa kartoitettiin katuvalaistus ja teetettiin valaisimien korvaussuunnitelma vuosina 2011 – 2013. Valaisimien korvaus päätettiin toteuttaa ESCO-hankkeena, jolloin syntyneet kustannukset maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. Suurin osa kustannuksista tullaan maksamaan takaisin 10-vuotisen sopimuskauden aikana.

– Suunnitelman lähtökohtana oli mahdollisimman suuren energiansäästön aikaansaaminen valaistuksen elinkaaren aikana, kertoo Salon kaupungin energia-asiantuntija Mikko Rantanen.

Salon kaikki elohopealamppuvalaisimet on korvattu LED-valaisimilla, nämä vastaavat 50 % kaikista katuvaloista. Loput vanhoista valaisimista korvataan vuosihuoltojen yhteydessä. Salon kaupungissa on kaikkiaan 11 000 katuvalaisinta. Jo nyt muutaman vuoden sisällä katuvalaistuksen sähkölasku on pienentynyt noin 40 %.

Salon valaistuksen sähkölasku

Salolaiset ovat tyytyväisiä uuteen valaistukseen

Salolaisilta on tullut hyvää palautetta uusista katuvaloista. Valoteho on riittävä ja valaisimien siro muotoilu miellyttää. Kiitosta on saanut myös energiatehokkuuteen panostaminen ja paikallisen yrityksen valinta valaistuksen toimittajaksi.

Valaistukselle laadittiin selkeät laatukriteerit ja tuotteelta vaadittiin pitkäikäinen takuu. ESCO-toimija vastaa tuotteesta seuraavat 10 vuotta.

– Hankinnassa laatutekijöitä tulee tarkastella huolella, muistuttaa Mikko Rantanen.

Hankinnassa kannattaa vertailla mm. tuotteiden valohyötysuhteita, valotehokkuutta sekä mallikatuleikkauksien energiatehokkuutta ja muita ecodesign-ominaisuuksia. Lisäksi tuotteelta ja toimijoilta tulee edellyttää pitkäikäistä takuuta ja sitoutumista.

haasteareenaHaasteareenalla kannustetaan ympäristötekoihin

Lounais-Suomen ympäristöohjelman keskeisenä edistämiskeinona toimii Ympäristö Nyt -palvelun Haasteareena. Edelläkävijät haastavat muita toteuttamaan kestävän kehityksen kannalta viisaita tekoja. Onko teidän kunnassa uusittu katuvalaistusta energiatehokkaammaksi tai onko sellainen suunnitteilla? Vastatkaa Salon haasteeseen!

Lue lisää > Salon kaupungin haaste

ESCO-palvelussa kustannukset maksetaan säästöillä

Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut (Energy Service Company) ovat palveluliiketoimintaa, jossa ulkopuolinen energia-asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimenpiteitä energian käytön tehostamiseksi sekä energiansäästämiseksi. Palvelun kustannukset, energiansäästöinvestointi mukaan luettuna, maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. Palveluun liittyy takuu syntyvästä energiansäästöstä.

Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut soveltuvat sekä teollisuusyrityksiin että julkiselle ja yksityiselle palvelusektorille. Palveluntarjoaja toteuttaa energiatehokkuustoimenpiteet asiakkaalle kokonaistoimituksena. Kokonaistoimitukseen voi sisältyä palvelutarjoajan hankkima rahoitus, mutta asiakas voi halutessaan itse huolehtia rahoituksesta. Asiakas voi saada hankkeeseen valtion investointitukea.

Palveluntarjoajana voi toimia erillinen energiatehokkuuspalveluita tarjoava yritys, ESCO-yritys, ESCO-toimintaa harjoittava urakoitsija, energiayhtiö tai energiatehokkaita laitteita tai järjestelmiä valmistava ja urakoiva yritys.

Lue lisää > Motiva

Sukeltajajuniorit ryhtyvät vesitutkimuksiin

Sukeltajajuniorit ryhtyvät vesitutkimuksiin

Veneretki aineistolle Juha Kuivainen elokuu 2017Saaristomeren sukeltajien lasten ja nuorten snorkkelisukelluskerho ottaa Koulujemme lähivedet -haasteen vastaan ja ryhtyy tutkimaan veden laatua kesäisillä sukellusretkillään.

– Teemme kesällä retkiä erilaisiin luonnonvesiin Saaristomerellä. Lisäksi kohteinamme ovat lammet, järvet ja louhokset Varsinais-Suomen alueella, kertoo Saaristomeren sukeltajien norppaohjaaja Mikko Rantanen.

Veden laatu ilmenee konkreettisesti sukellusharrastuksen yhteydessä ja vaikuttaa näkyvyyteen sukellettaessa. Varsinais-Suomen ELY-keskus lahjoittaa haasteeseen vastanneille vesitutkimuslaukun, josta löytyy kouluikäisille yksinkertaisia tutkimusvälineitä ja -ohjeita veden tilan tutkimiseen.

SSukeltajat_Piia Taponen– Olisi mukavaa ja innostavaa, niin lapsille kuin aikuisillekin, tehdä hieman tieteellisempiäkin havaintoja näkösyvyydestä ja miettiä sen syitä, suunnittelee Mikko Rantanen tulevan kesän retkiä.

– Pääsemme ulos sukeltamaan ja suorittamaan mittauksia touko-kesäkuussa. Sitä ennen voimme harjoitella havaintojen tekemistä allasolosuhteissa, Mikko jatkaa.

Saaristomeren sukeltajien tavoitteena on tukea junioreiden sukellusharrastusta. Perusvälineharjoituksilla opastetaan nuoria turvalliseen sukelluskulttuuriin ja luodaan mahdollisuus jatkaa harrastusta räpyläuinnin, uppopallon ja laitesukelluksen parissa. Talvisin seuralla on uimahallivuoro Impivaaran uimahallissa Turussa.

Haasteeseen on vastattu innokkaasti

Rauman alullepanemaan Koulujemme lähivedet -haasteeseen on vastannut jo 34 lounaissuomalaista koulua ja yhdistystä. Koulujemme lähivedet –toiminnan tueksi on koottu verkosto, jossa on mukana Rauman lisäksi Valonia, Paimionjoki-yhdistys, Aurajokisäätiö, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, Lounais-Suomen LUMA-keskus (Turun yliopisto), PaikkaOppi (Turun kaupunki), Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus. Verkosto on koonnut verkkosivut, tiedottaa ja järjestää koulutusta.

Saaristomeren sukeltajatYmpäristö Nyt -haasteareena on osa Lounais-Suomen ympäristöohjelman toteuttamista. Areenalla opimme toisiltamme ja kehitämme toimintamalleja, joilla rakennetaan kestävää Lounais-Suomea.

Lue lisää
> Saaristomeren sukeltajien haastevastaus
> Koulujemme lähivedet -sivut

VS_Ely_koulu_lv_bann_300x120px