haasteet

Etusivu / Postit "haasteet"

Ympäristö Nyt -uutisviesti 4/2018

jäätynytmännynoksa_RodeoVuoden viimeisen uutisviestin aiheet:

  • Kohti hiilineutraalia maakuntaa
  • Meren tilan parantamiseksi tarvitaan jatkotoimia
  • Meremme tähden 9.5.2018
  • Kustannustehokasta kalustekierrätystä Turussa
  • Turun ekotukitoiminta lisää lähivesitietoisuutta

> Ympäristö Nyt -uutisviesti 4/2018

Turun ekotukitoiminta lisää lähivesitietoisuutta

Turun ekotukitoiminta lisää lähivesitietoisuutta

Turun kaupunkikonsernin ekotukitoiminta on vastannut Koulumme lähivedet -haasteeseen. Tarkoituksena on lisätä kaupungin henkilöstön tietoisuutta lähivesien suojelusta, kasvattaa henkilöstön osaamista lähivesien tutkimisesta ja luonnon hyvinvointivaikutuksista.

Haasteeseen vastanneet saavat Suomen ympäristökeskuksen kokoaman Vesitesti-laukun, joka sisältää välineitä lähiveden tilan tutkimiseen. ELY-keskukselta saadulle laukulle on käyttöä. Ekotukihenkilöt saavat jatkossa lainata laukkua osana Turun kaupunkikonsernin ekotukitoimintaa. Näin tietoisuus laajenee myös koulujen ulkopuolelle.

laukun sisältö– Ekotukitoiminnan jatkokoulutuksessa syyskuussa 2018 pidettiin työpaja lähivesitutkimuksen perusmenetelmistä ja vesilaukun käyttömahdollisuuksista, kertoo ekotukikoordinaattori Stella Aaltonen.

– Jatkossa ekotukitoiminnan viestinnässä lisätään tietoisuutta lähivesien tilasta ja tutkimisesta, Stella lupaa.

Lähivesien ja yleensä luonnon hyvinvointivaikutukset on nostettu esiin Turun ekotukitoiminnassa.

– Toivomme muidenkin toimijoiden ymmärtävän lähivesien laajemman merkityksen osana hyvinvointia, Stella toivoo.

Mitä on ekotukitoiminta?

Ekotukitoiminta on arjen ympäristötyötä, jonka avulla lisätään ympäristötietoisuutta ja voidaan jalkauttaa organisaation strategiat ja ympäristöpolitiikka ruohonjuuritason toimiksi ja käytännöiksi. Toimintaa on lähes 30 Suomen kunnassa tai muussa organisaatiossa.

Turussa lähes jokaisessa yksikössä on koulutettu ekotukihenkilö, joka edistää ympäristön kannalta fiksua toimintaa osana yksikön arkea. Koulutettuja aktiivisia ekotukihenkilöitä on Turussa yli 500.

Käytännön toimet, joihin ekotukihenkilöt kannustavat työtovereitaan, ovat osa ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Ekotukitoiminta edesauttaa kaupunkistrategian toteuttamista Turun kaupunkikonsernissa. Konkreettisia toiminnan painopistealueita ovat energiaan, liikkumiseen, materiaaleihin ja toimintakulttuurin liittyvät toimenpiteet.

Vesilaukku innostaa toivottavasti useita kaupungin yksiköitä lähivesien tutkimiseen. Ensivaiheessa kiinnostusta asian suhteen on ollut koulujen ja päiväkotien lisäksi toimintakeskuksilla.

Lisätietoa
Valtakunnallisesta ekotukitoiminnasta: www.ekotuki.fi
Turun ekotukitoiminnasta: www.ekotuki.net

Lounais-Suomen Koulujemme lähivedet -haasteessa mukana yli 80 toteuttajaa

Rauman heittämään Koulujemme lähivedet -haasteeseen vastataan Ympäristö Nyt -palvelun haasteareenalla. Vastanneille lahjoitetaan Vesitesti-laukku, joka sisältää tutkimusvälineitä ja ohjeita lähivesitutkimuksiin.

VS_Ely_koulu_lv_bann_300x120pxKoulujemme lähivedet toiminnan tueksi on koottu verkosto alan toimijoista Lounais-Suomen alueella. Verkosto on koonnut nettisivut, tiedottaa ja järjestää koulutusta.

­

Ympäristö Nyt -haasteareena on osa Lounais-Suomen ympäristöohjelman toteuttamista. Areenalla opimme toisiltamme ja kehitämme toimintamalleja, joilla rakennetaan kestävää Lounais-Suomea.

Lue lisää
> Koulujemme lähivedet -sivut
> Haasteareena

 

Koulujemme lähivedet -koulutus 14.11.

Koulujemme lähivedet -koulutus 14.11.

KUTSU_Koulujemme lähivedet-koulutus_14.11.2018Koulujemme lähivedet -verkosto järjestää koulutusiltapäivän Tiedekeskus Tuorlassa, Kaarinassa ke 14.11.2018 klo 14 – 17.30. Tarkoituksena on vaihtaa ideoita ja kokemuksia Koulujemme lähivedet -toiminnan toteuttamisesta.

Aiheina ovat Koulujemme lähivedet -toiminnan mahdollisuudet (Valonia), VELMU (Vedenalaisen meriluonnon karttapalvelu), uudistunut PaikkaOppi sekä LUMA-keskuksen vesilabra. Lisäksi tutustutaan Tiedekeskus Tuorlan tarjontaan koululaisryhmille sekä Planetaarioon. Aikaa on varattu myös osallistujien väliseen kokemusten vaihtoon kahvikupposen ääressä.

Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti lounaissuomalaisille opettajille ja muille Koulujemme lähivedet -toimintaa toteuttaville tai siitä kiinnostuneille.

Ohjelma

14.00 Tervetuloa Tiedekeskus Tuorlaan, Pasi Nurmi
14.10 Koulujemme lähivedet -verkoston tervehdys, Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus
14.20 VELMUMeriluontoa pintaa syvemmältä, Jolanda Linsén, Varsinais-Suomen ELY-keskus

14.40 Kokemusten vaihtoa kahvin kera

15 – 17 Työpajat (puoli tuntia/aihe)

  1. Koulujemme lähivedet -toiminnan mahdollisuudet, Jarkko Leka, Valonia
  2. Vedenalaisen meriluonnon paikkatieto koulujen tehokäyttöön, Jolanda Linsén, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  3. PaikkaOpilla Tuorla tutuksi, Virpi Hirvensalo, Turun kaupunki, TOP-keskus
  4. Vesilabran salat, Katja Puutio, Lounais-Suomen LUMA-keskus

17 – 17.30 Tutustuminen Planetaarioon ja päivän lopetus

>> Ilmoittautuminen to 8.11.2018 mennessä

>> Kutsu (pdf)

Koulujemme lähivedet -toiminnan mahdollisuudet, Valonia

kuva: Jaana Itälä-LaineValonian työpajan aiheina:
– vedenlaatu- ja vesiötökkätutkimukset maastossa
– vesiensuojelua arjessa – kaikki voivat tehdä jotain! Veden käyttö, jätevesien puhdistus, kemikaalit/roskat/mikromuovit vesissä
– oppilaat miettimään vesistökunnostuksia: Mitä tehdä rehevöityneelle järvelle tai joelle? Miten vähennetään vesistöihin päätyvää ravinne- ja maa-aineskuormaa?
– kehittämisajatuksia Valonialle?
Lisätietoa: www.valonia.fi/yritykset/ympaeristoekasvatus

VELMU – Vedenalaisen meriluonnon paikkatieto koulujen tehokäyttöön

Kuva_Sukeltaja_ilman logoa_merisatkin_Metsahallitus_2007Tutustu miten Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelman (VELMU-ohjelman) kartoitustietoa voi hyödyntää Itämeri-teeman opiskeluun! Työpajassa näet, miten VELMU-karttapalvelussa olevaa tietoa voi hyödyntää esimerkiksi paikkatiedon jalostamismahdollisuuksien hahmottamiseen, kaloille tärkeiden elinalueiden esittämiseen, uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen huomioimiseen tai merenpohjan salaisuuksien avaamiseen. Kaikki ovat tervetulleita työpajaan, mutta keskeinen kohderyhmä on rannikkoalueella toimivat yläasteen ja lukion opettajat.
Lisätietoa: www.ymparisto.fi/velmu

PaikkaoppimainosUudistunut PaikkaOppi – PaikkaOpilla Tuorla tutuksi

Karttapohjainen projektialusta PaikkaOppi uusiutuu! PaikkaOppi taipuu helposti eri aiheiden opiskeluun ala- ja yläkoulussa. Palveluun kirjaudutaan nyt Wilma-tunnuksilla. Se toimii kännyköillä, tableteilla ja läppäreillä. Opettaja jakaa tehtävät lyhyellä koodilla ja hän voi hyödyntää joko valmiita tehtäviä tai luoda omia tehtäviä. Tule kokeilemaan uudistuneella PaikkaOpilla Tuorla tutuksi –tehtävää.
Lisätietoa: www.paikkaoppi.fi

Lounais-Suomen LUMA-keskuksen vesilabra

opettajien koulutus Luostarivuoren koulussa 032017 Mobiililaboratorio-hankeVesilabrassa selvitetään ja havannoidaan kokeiden avulla, kuinka veden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet vaikuttavat vesistöön elinympäristönä ja pohditaan millaisia vaikutuksia tällä on esimerkiksi veden eliöihin. Vesilabra on oiva tapa tutustua Tuorlan laboratoriotilaan ja siellä tehtäviin harjoitustöihin, joita voi tulla myöhemmin tekemään oppilasryhmiensä kanssa. Vesilabrassa ovat näytillä myös Vesimittaukset-oppimiskokonaisuuden mittauslaitteet, jotka ovat tutut aikaisemmista Valonian koulujemme lähivedet -koulutuksista.
Lisätietoa: http://luma.utu.fi/

PlanetaarioTiedekeskus Tuorla ja Planetaario

Turun yliopiston tiedekeskus Tuorla on paikka monitieteelliselle ilmiöpohjaiselle ja elämykselliselle oppimiselle. Tuorlan erikoisuuksina ovat planetaario, maanalainen mittaustunneli ja tähtitornit. Uusissa tiedekeskuksen tiloissa on opetuslaboratorio ja uusinta opetustekniikkaa mm. VR-laseja. Tiedekeskuksessa järjestetään mm. luokkaretkiä, leirikouluja, kesäleirejä ja opettajien täydennyskoulutusta.
Lisätietoa: tiedekeskustuorla.fi

Koulujemme lähivedet -verkosto

Koul-lähivedet_pojatVerkosto tukee Lounais‐Suomen kouluja Koulujemme lähivedet ‐toimintamallin toteuttamisessa. Verkostossa on paljon erilaista asiantuntemusta vesiasioista ja ympäristökasvatuksesta. Kukin tarjoaa omaa erityisosaamistaan toimialueellaan ja yhdessä tuotamme tiedotusta ja tilaisuuksia toiveiden ja tarpeiden mukaan. Tuki on pääasiassa maksutonta.
Lisätietoa: www.ymparistonyt.fi/koulujemme-lahivedet

Koulujemme lähivedet on facebookissa

Koulujemme lähivedet on facebookissa

Koulujemme lähivedet – toiminta on saanut oman Facebook-sivun. Sivu on tarkoitettu erityisesti Koulujemme lähivedet -toimintaa toteuttavien kokemusten vaihtoon, mutta myös kaikille muille aiheesta kiinnostuneille.

Kerro omista toteutustavoistanne, kokemuksista ja haasteista. Näin voimme yhdessä kehittää koululaisten suhdetta veteen ja sen suojeluun entistä rikkaammaksi ja antoisammaksi. Kysele, jos jokin pohdituttaa. Jaa hyvät vinkit. Kerro niin onnistumisista kuin epäonnistumisistakin kuvin, tarinoin ja videoin.

Käy tykkäämässä sivuista niin voit seurata sivun keskustelua ja osallistua.

> Koulujemme lähivedet -facebook

VS_Ely_koulu_lv_FB_1000x1000px_2.jpg

Satakunnan päästöt vähentyneet 28 %

Satakunnan päästöt vähentyneet 28 %

Suomen ympäristökeskuksen tekemien laskelmien mukaan Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 28 % vuosina 2007–2015. Työ päästöjen vähentämiseksi on käynnissä, mutta tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Ilmastonmuutoksen hillinnässä vahva ja kuntarajat ylittävä yhteistyö on ratkaisevassa asemassa.

Huhtikuussa 2017 Lounais-Suomen Hinku-ohjelmaan liittyneet kunnat ja Turku haastoivat alueen muut kunnat yhteistyössä tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä. Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus SYKE antoivat vahvan tukensa tavoitteen toteutumiselle. Jatkotyön pohjaksi ELY-keskus tilasi maakuntien päästölaskennat SYKEltä. Satakunnassa Hinku-ohjelmaan ovat liittyneet Rauma, Pori ja keväisen haasteen jälkeen uusimpana Eurajoki.

Hiilineutraali maakunta edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamista vähintään 80 %:lla ja loppujen päästöjen hyvittämistä esimerkiksi viljely- ja metsämaan hiilinieluja lisäämällä. Tehty päästölaskenta koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria, joten isojen voimalaitosten toimenpiteet, mm. hiilivoimalan sulkeminen Tahkoluodossa ei ole mukana tässä laskennassa tai sen seurannassa.

Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia monella eri sektorilla: Suurin osa Satakunnan päästöistä tulee fossiilisista polttoaineista ja tieliikenteestä (yhteensä 57 % vuoden 2015 päästöistä). Myös sähkönkulutus ja maatalous ovat merkittäviä päästölähteitä (yhteensä 38 % vuoden 2015 päästöistä).

Tieliikenne aiheuttaa 27 % maakunnan kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2015. Liikennepäästöjen vähenemistavoitteita ei saavuteta ilman merkittävää yhdyskuntarakenteen ja liikkumistottumusten muutosta. Maa- ja metsätaloudella on oma merkityksensä hiilineutraaliustavoitteelle. Peltoviljely ja karjankasvatus aiheuttavat 17 % päästöistä, mutta toisaalta maaperään ja erityisesti metsiin sitoutuu hiiltä merkittävästi. Peltomaan maaperän hiilensidontakyvyn parantamiseksi tarvitaan aktiivista tutkimusta ja kokeiluja sekä uusia viljelykäytäntöjä. Turvemaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on yksi tarkastelun kohde.

Tavoittelemme yhteistyössä maakuntatason muutosta

Vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteen toteuttamiseksi, energiankäytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energiankäytön edistämiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja, tuotekehitystä, investointeja sekä monialaista osaamisen kehittämistä. Satakuntaliitto on sitoutunut edistämään vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteita osana maakunnallista aluekehittämistä ja alueiden kestävää käyttöä.  Suuri merkitys on maakunnan toimijoilla, jotka omista lähtökohdistaan edistävät maakunnan tavoitteiden toteuttamista.

Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tavoitteena on vahvistaa aktiivisten kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Maakunnallisen tavoitteen toteutumisen keinot sovitaan yhteistyössä. Tähän niin sanotun tiekartan valmisteluun kutsutaan mukaan laajasti eri toimijoita.

– Keskeistä on hahmottaa eri toimijoiden roolit ja tunnistaa vaikuttavimmat toimenpiteet. Kunta on keskeinen vaikuttaja, mutta myös yrityksiä tarvitaan monella tapaa mukaan yhteistyöhön ja tarjoamaan ratkaisuja päästöjen vähentämiseen, kertoo johtaja Risto Timonen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

– Ilmastonmuutoksen hillintään on koko ajan tarjolla uusia ratkaisuja, jotka päästöjen vähentämisen lisäksi tarjoavat toteuttajilleen tavan pienentää kustannuksiaan ja parantaa kilpailukykyä. Satakunnan eteneminen kunnianhimoisesti päästöjen vähentämisessä on tapa vahvistaa omaa elinvoimaisuutta ja koko Suomen cleantechin vientimahdollisuuksia, muistuttaa professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Kunnilla on päästöjen suhteen erilaiset haasteet

Kuntien päästöissä on huomattavia eroja, joista selkeimmät liittyvät uusiutuvan energian käyttöön lämmityksessä. Pitkällä tähtäimellä energiantuotannon investointipäätöksillä on suuri rooli ilmastotavoitteiden toteutumisessa. Myös erillislämmityksessä fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen on vielä tarvetta.

Nauhakaupungit Pori-Harjavalta välillä ja Rauman seutu ovat teollisuusvaltaisia, mikä näkyy sähkönkulutuksen ja liikenteen isoina osuuksina. Maatalouden merkitys kasvaa Sydän- ja Pohjois-Satakunnan suuntaan, jossa se voi olla suurin päästön aiheuttaja ja merkitys enimmillään yli 30 % kokonaispäästöistä kuten Huittisissa. Puhdas tuulisähkö siivittää suurimman päästövähenemän tehnyttä Siikaista.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen jatkuu ja positiivisen kehityksen tueksi toteutetaan alueella monia hankkeita. Toukokuussa käynnistyy alueen kuntien toimesta EAKR-rahoitteinen Ilmastoviisas Satakunta –hanke, jonka kohderyhminä ovat kunnat, asunto-osakeyhtiöt, pk-yritykset ja kaupanalan toimijat. Pilottien ja info-tilaisuuksien avulla, yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa, toteutetaan päästövähennyksiä.

Lisätietoja:

Varsinais-Suomen ilmastopäästöt vähentyneet

Varsinais-Suomen ilmastopäästöt vähentyneet

Hiilineutraaliin maakuntaan vielä matkaa

Suomen ympäristökeskuksen tekemien laskelmien mukaan Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 26 % vuosina 2007–2015. Työ päästöjen vähentämiseksi on käynnissä, mutta tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Ilmastonmuutoksen hillinnässä vahva ja kuntarajat ylittävä yhteistyö on ratkaisevassa asemassa.

VS-khkpäästöt-2007-2015

Hiilineutraali maakunta edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamista vähintään 80 %:lla ja loppujen päästöjen hyvittämistä esimerkiksi viljely- ja metsämaan hiilinieluja lisäämällä. Varsinais-Suomessa on sitouduttu tavoittelemaan yhdessä hiilineutraalia maakuntaa vuoteen 2040 ja tavoite on kirjattu Varsinais-Suomen maakuntastrategiaan.

Vaikka maakunnan päästöt ovat vähentyneet noin neljänneksen, lisätoimia tarvitaan kipeästi monella eri sektorilla: Suurin osa Varsinais-Suomen päästöistä tulee fossiilisista polttoaineista ja tieliikenteestä (yhteensä 61 % vuoden 2015 päästöistä). Myös sähkönkulutus ja maatalous ovat merkittäviä päästölähteitä (yhteensä 34 % vuoden 2015 päästöistä). Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kuntien, maakunnan ja yritysten toimenpiteitä.

Tieliikenne aiheuttaa 27 % maakunnan kasvihuonekaasupäästöistä. Liikennepäästöjen vähenemistavoitteita ei saavuteta ilman merkittävää yhdyskuntarakenteen ja liikkumistottumusten muutosta.  Maa- ja metsätaloudella on oma merkityksensä hiilineutraaliustavoitteelle. Peltoviljely ja karjankasvatus aiheuttavat 14 % päästöistä, mutta toisaalta maaperään ja erityisesti metsiin sitoutuu hiiltä merkittävästi. Peltomaan maaperän hiilensidontakyvyn parantamiseksi tarvitaan aktiivista tutkimusta ja kokeiluja sekä uusia viljelykäytäntöjä.

Tavoittelemme yhteistyössä maakuntatason muutosta

Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tavoitteena on vahvistaa aktiivisten kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Huhtikuussa 2017 kunnat haastettiin tavoittelemaan hiilineutraaliutta ja alkuvuodesta 2018 kuntien tahtotilaa on selvitetty kyselyllä maakuntahallituksen toimesta. Kyselyn tulokset osoittavat, että Varsinais-Suomen kunnilla on vahva tahtotila hiilineutraaliuden saavuttamiseen ja selkeä käsitys siitä, mihin omilla toimillaan pystyvät pääsemään.

– Keskeistä on hahmottaa eri toimijoiden roolit ja tunnistaa vaikuttavimmat toimenpiteet. Kunta on keskeinen vaikuttaja, mutta myös yrityksiä tarvitaan monella tapaa mukaan yhteistyöhön ja tarjoamaan ratkaisuja päästöjen vähentämiseen, kertoo johtaja Risto Timonen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

– Ilmastonmuutoksen hillintään on koko ajan tarjolla uusia ratkaisuja, jotka päästöjen vähentämisen lisäksi tarjoavat toteuttajilleen tavan pienentää kustannuksiaan ja parantaa kilpailukykyä. Varsinais-Suomen eteneminen kunniahimoisesti päästöjen vähentämisessä on tapa vahvistaa omaa elinvoimaisuutta ja koko Suomen cleantechin vientimahdollisuuksia, muistuttaa professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Kunnilla on päästöjen suhteen erilaiset haasteet

Kuntien päästöissä on huomattavia eroja, joista selkeimmät liittyvät uusiutuvan energian käyttöön lämmityksessä. Vaikka monet kunnat ovat tehneet biopolttoaineisiin perustuvia lämmitysratkaisuja, tulee nykypäätöksillä kivihiilen käyttö maakunnassa jatkumaan vielä 2020-luvulla. Pitkällä tähtäimellä energiantuotannon investointipäätöksillä on suuri rooli ilmastotavoitteiden toteutumisessa. Myös erillislämmityksessä fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen on vielä tarvetta.

Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategian 2020 (Luotsi) tavoitteiden toteutumisesta on tehty katsaus, jonka tulokset osoittavat, että tavoitteisiin tähtääviä toimenpiteitä on tehty tai on suunnitteilla, mutta ei vielä riittävästi.

Kevään aikana Varsinais-Suomen liitto ja Valonia järjestävät kuntatapaamisia, joilla selvitetään yksityiskohtaisemmin kuntien ratkaisuja, tarpeita sekä kiinnostusta eri yhteistyömuodoille ja toimille. Kuntien ratkaisut vaikuttavat päästöihin, mutta samalla myös kustannuksiin ja kunnan elinvoimaan.

Maakunnallisen tavoitteen toteutumisen keinot sovitaan yhteistyössä. Tähän niin sanotun tiekartan valmisteluun kutsutaan mukaan laajasti eri toimijoita.

Linkit

Muurlan koulussa paneudutaan vesiteemaan isosti

Muurlan koulussa paneudutaan vesiteemaan isosti

Muurlan koulu3 Ulla Lehtinen 4_2018
Muurlan koululaiset kevättalvisella lähivesiretkellä. Mukana menossa koulukoira Lotta.

Muurlan koulussa Salossa opiskellaan kevään aikana koko koulun voimin vesiteemaa. Opiskelun keskiössä on oma lähijärvi, Ylisjärvi, jonka rantaan koulun pihasta on vain kivenheitto.

– Projekti polkaistaan yhteisesti keväällä 2018 käyntiin ja siitä on tarkoitus tehdä luokittain koko vuoden ympäri ulottuva kokonaisuus, jossa huomioidaan lähivesistömme piirteet ja käyttö kaikkina vuodenaikoina, kertoo luokanopettaja Ulla Lehtinen.

Vesiasiaa käsitellään monelta eri kantilta

– Aloitan 3.-luokkalaisteni kanssa projektin maaliskuussa käsittelemällä vesi-aihetta ilmiönä yleensä, kuten olomuodot, veden kierto, pintajännitys, elämän ehto jne. Huhti-toukokuussa jatkamme aihetta vesistöjen virkistyskäyttöön, vesien kasvillisuuteen ja eläimistöön sekä vesiensuojeluun, Ulla kertoo.

Muurlan koulu2 Ulla Lehtinen 4_2018
Kairaaminen oli jännää hommaa.

Ohjelmaan kuuluu tutkimus- ja viihderetkiä Ylisjärven rantaan ensin jäiden aikaan ja keväämmällä niiden sulattua. Ohjelmassa on vesitutkimusten (veden eri ominaisuudet ja -pitoisuudet, jään paksuus ym.) lisäksi hiihtoa, kalastusta, uintia sekä vesikasvien ja -eläimistön tunnistusta.

Yhteistyötä rakennetaan paikallisten kanssa

Koulujemme lähivedet -toimintamalliin kuuluu yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa. Muurlan koulu on kutsunut vierailijoita Ylisjärven suojeluyhdistyksestä, lähirantojen maanviljelijöiden keskuudesta sekä palokunnasta kertomaan vesipelastuksesta ja -turvallisuudesta.

– Kevään pidemmillä pyöräretkillä laajennamme tutkimusta paikkakunnan muille järville, sekä vierailemme vanhalla vesivoimalla toimivalla myllyllä ja jätevedenpuhdistamolla.

Lähes 40 koulua jo mukana

Muurlan koulu5 vesitestejä hanavedellä Ulla Lehtinen 4_2018
Retken jälkeen tehtiin vesitestejä hanavedellä. Aiheina olivat mm. pintajännitys, noste, kelluminen ja kasvien vesipitoisuus.

Muurlan koulu on 39. Rauman heittämään Koulujemme lähivedet -haasteeseen vastannut koulu. Varsinais-Suomen ELY-keskus lahjoittaa haasteeseen vastanneille Vesitesti-laukun, josta löytyy tutkimusvälineitä ja ohjeita kevään vesitutkimuksiin.

Koulujemme lähivedet –toiminnan tueksi on koottu verkosto, jossa on mukana Rauman ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lisäksi Valonia, Paimionjoki-yhdistys, Aurajokisäätiö, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, Lounais-Suomen LUMA-keskus (Turun yliopisto), PaikkaOppi (Turun kaupunki) ja Suomen ympäristökeskus. Verkosto on koonnut verkkosivut, tiedottaa ja järjestää koulutusta.

Ympäristö Nyt -haasteareena on osa Lounais-Suomen ympäristöohjelman toteuttamista. Areenalla opimme toisiltamme ja kehitämme toimintamalleja, joilla rakennetaan kestävää Lounais-Suomea.

Lue lisää
> Muurlan koulun haastevastaus
> Koulujemme lähivedet -sivut

 VS_Ely_koulu_lv_bann_300x120px

 

Palkittu ELY-keskus haastaa

Palkittu ELY-keskus haastaa

Varsinais-Suomen ELY-keskus palkittiin työmatkaliikkumisen edelläkulkijaksi Varsinais-Suomen urheilugaalassa.

Tunnustus jaettiin varsinaissuomalaiselle työpaikalle, jossa kannustetaan esimerkillisesti kestävään työmatkaliikkumiseen. Tunnustus on uusi ja se on osa valtakunnallisen liikkumisen ohjauksen verkoston toimintaa.

haasteareenaELY-keskus haastaa Lounais-Suomen työpaikat

Lounais-Suomen ympäristöohjelman toteuttamiseen kootulla Haasteareenalla (ymparistonyt.fi/haasteareena) Varsinais-Suomen ELY-keskus haastaa myös muut Lounais-Suomen työpaikat kannustamaan työntekijöitään tekemään työmatkat mahdollisimman viisaalla ja kestävällä tavalla.

Pyöränhuoltopäiviä, kisailua, etätöitä

Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa toimii Kestävän kehityksen työryhmä, joka edistää kestäviä toimintatapoja viraston sisällä. Ryhmä on toiminut ELY-keskuksen perustamisvuodesta lähtien. Lähtökohtana on työntekijöiden kannustaminen positiivisessa hengessä ketään syyllistämättä. Työryhmä myös seuraa vuosittain kehitystä mm. henkilöstökyselyllä.

pyöränhuolto2 251016
Pyöränhuoltopäivä syksyllä 2017

Sekä keväisin että syksyisin järjestetään pyöränhuoltopäivä, jolloin oman pyörän voi pikahuollattaa työpaikalla maksutta. Lihasvoimin työmatkansa kulkeneille  tarjotaan aamupala ja päivän aikana on myös aiheeseen liittyviä tietoiskuja. Vuoden aikana osallistutaan leikkimielisiin pyöräilykilpailuihin nostattamaan yhteishenkeä.

Viisaaseen liikkumiseen liittyy myös matkustamisen vähentäminen silloin, kun se ei ole välttämätöntä. Työntekijöillä on mahdollisuus tehdä etätöitä työn sallimissa rajoissa. Etätyö onkin lisääntynyt nopeaan tahtiin. Viime vuonna etätyömahdollisuutta käytti 70 % työntekijöistä.

Videoneuvotteluja, sähköpyöriä

Työasiamatkoilla kannustetaan käyttämään julkisia kulkuneuvoja aina, kun se on mahdollista ja kimppakyytejä silloin, kun henkilöautolla liikkuminen on välttämätöntä.

palkintokuva1
Kunniakirjan ojensi Valonian Riikka Leskinen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajalle Risto Timoselle.

Työasiamatkat ovat vähentyneet huomattavasti tukemalla videoyhteyksien käyttöä kokouksiin, koulutuksiin ja seminaareihin osallistuttaessa. Viimeisimmässä henkilöstökyselyssä vuoden 2017 lopulla 87 % vastanneista arvioi, että työasiamatkat ovat vähentyneet videoyhteyksien käytön myötä viimeisen vuoden aikana. Tämä kehitys on ollut todettavissa jo usean vuoden ajan.

Virastolla on omia pyöriä, joita voi päivän aikana käyttää lyhyisiin työasia- tai lounasmatkoihin. Kiinteistön omistaja Senaatti on myös tukenut pyöräilyä. Pukuhuonetilat ja pyörien säilytystilat ovat hyvät. Lisäksi käytössä on kiinteitä pyöräpumppuja ja työkalupakki pyörien pikakorjaukseen. Sokerina pohjalla Senaatti on hankkinut käyttöön kaksi sähköpyörää.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on asettanut tavoitteekseen vähentää ilmastopäästöjään 25 % vuosina 2014 – 2020. Yhdeksi keinoksi on nimetty liikkumisen päästöjen vähentäminen.

> Varsinais-Suomen ELY-keskuksen haaste