haasteet

Etusivu / Postit "haasteet"

Ympäristö Nyt -uutisviesti 3/2017

Lue uusin Ympäristö Nyt -uutisviesti 3/2017

aiheina:

  • Hiilineutraali maakunta on mahdollinen
  • Tarjolla faktaa ja ratkaisuja – Energiavaikuttajaseminaari 23.11.
  • Koulumaailman kiertotaloustapahtuma 16.11.
  • Ilmastotalkoot Satakunnassa 21.11.
  • Valtionavustusten haku käynnissä

Tilaa uutisviesti jatkossa sähköpostiisi: info@ymparistonyt.fi

Lue lisää > Ympäristö Nyt -uutisviesti 3/2017

Särkisalon koulu on hyödyntänyt tutkimuslaukkua

Särkisalon koulu on hyödyntänyt tutkimuslaukkua

veden lämpö Särkisalon koulu 0517Särkisalon koulussa Salossa on otettu ELY-keskuksen lahjoittama vesitutkimuslaukku innokkaasti käyttöön. Kevään aikana on retkeilty koululaisten kanssa ja tehty vesitutkimuksia.

– Tutkimuslaukku oli erittäin käyttökelpoinen näytteiden tutkimiseen, kertoo koulun rehtori Matti Korpi.

Koulu tekee yhteistyötä Särkisalo-Finbyn pitäjäyhdistys SärFin kanssa. Tavoitteena on nostaa esille vesistön tila ja saada päättäjät huomaamaan puhtaan veden merkitys virkistyskäytössä.

Koululaiset tutkivat meriveden tilaa kolmesta kohteesta ja vertailevat tuloksia. Samalla tutustutaan saaristoluontoon retkeilemällä.

vesinäyte Särkisalon koulu 0517Rauman heittämään Koulujemme lähivedet -haasteeseen on jo vastannut lähes 30 lounaissuomalaista koulua. ELY-keskus lahjoittaa Suomen ympäristökeskuksen kokoaman vesitutkimuslaukun haasteeseen vastanneille kouluille.

Lue lisää >> Koulujemme lähivedet

maisema Puosinkalliolta Särkisalon koulu 0517

 

 

Aurajoki-ilmiö Mustanojan koulussa

Aurajoki-ilmiö Mustanojan koulussa

Mustanojan koulu vesitutkimuksissa 0517Mustanojan koulu järjesti ilmiöviikon aiheella Aurajoki toukokuussa 2017. Ilmiöviikko toi mukavaa vaihtelua tavalliseen kouluarkeen niin oppilaiden kuin opettajienkin mielestä. Viikon aikana sai oikeasti keskittyä olemiseen ja erilaiseen tekemiseen, eikä tarvinnut miettiä, ehditäänkö asioita tehdä.

Aurajoki ilmiönä monesta vinkkelistä

Viikko alkoi kalastuksella Aurajoen Halistenkosken alapuolella. Samalla oppilaat tutustuivat myös Aurajoen opastuskeskus Myllärintalossa esillä olleeseen näyttelyyn ”Puhdasta vettä luonnosta kuluttajille ja takaisin luontoon” (Valonia) sekä Vesilaitosmuseoon.

Otteista näki, että moni lapsi oli kalastanut aikaisemminkin. Ja muutama kertoi kalastaneensa perheensä kanssa myös Aurajoessa. Usealle kuitenkin tämä oli pH mittaus Mustanojan kouluensimmäinen kokemus kalastuksesta Aurajoella ja osalle myös ihan ensimmäinen kerta onkivapa kädessä.

Kalastus oli lapsista kivaa ja mikäs siinä oli olla innoissaan kun kalaa tuli koko ajan. Oppilaiden saalis koostui pääasiassa särjistä ja ahvenista, mutta joukossa oli myös kiiski, salakka, säyne, vimpa ja lahna. Ja nappasipa yksi mato-ongella hauenkin! Saaliin sai kerätä halutessaan pussiin ja moni lapsi veikin ylpeänä kalansa kotiin näytille. Moni myös päästi vähintään osan saamistaan kaloista takaisin kasvamaan.

Koululle kalastus oli helposti toteutettavissa, sillä Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajat ry hoiti kaikki järjestelyt. Heidän toimestaan paikalla oli myös vapaaehtoisia kalakummeja, jotka auttoivat kalojen irrotuksessa ja tainnutuksessa. Osa lapsista kyllä hoiti tämänkin itse, joten uusia taitoja ja rohkeutta tuli opittua reippaasti!

Mustanojan koulu kalastamassa 0517Samalla kun puolet koulusta oli kalastamassa, toinen puoli kävi tutustumassa Myllärintalon ja Vesilaitosmuseon näyttelyihin. Myllärintalon vesi-näyttelyssä mietittiin muun muassa miten kuluttaisi veden, jos sitä olisi päivässä käytettävissä vain 15 litraa, kuten osalla maailman ihmisistä on. Pesisikö hampaat hammasmukia käyttäen, jolloin kuluu 2 desilitraa vettä vai vettä kraanasta laskien, jolloin kulutus on 12 litraa. Näyttelyssä lapset saivat muutenkin laajasti tietoa, miten itse voi vaikuttaa vesien tilaan ja miten pienilläkin asioilla on merkitystä. Halistenkosken toisella puolella sijaitsevassa Vesilaitosmuseossa lapset pääsivät tutustumaan vesilaitostoiminnan historiaan.

Retkiä, vesitutkimuksia, kaarnaveneitä, pullopostia, kalataidetta

Viikon muut retket olivat keskiviikkona Nautelankoskelle ja perjantaina Aurajoen alkulähteiltä Auran Kuuskoskelle. Nautelankoskella oppilaat tutustuivat Aurajoen kivikautiseen historiaan Nautelankosken museossa, vanhaan myllyyn sekä Aurajoen vartta mutkittelevaan luontopolkuun. Luontopolun varren tauluissa kerrotaan Aurajoen vesistöstä, lehto- ja niittyluonnosta sekä virtavesien lajistosta.

Mustanojan koulu tytöt vesitutkimuksissa 0517Perjantain retken aikana tutustuttiin Aurajoen alkulähteeseen Oripäässä, käytiin Koskelankoskella ja päädyttiin Kuuskoskelle. Matkan aikana lapset ottivat vesinäytteitä Aurajoesta. Vesinäytteiden ottoa ja tutkimista varten koulu sai Koulujemme lähivedet -vesitutkimuslaukun, koska he vastasivat Rauman kouluille esittämään vesitutkimushaasteeseen. Päivän retki huipentui Riihikosken maisemapolun kävelyyn ja makkaroiden paistoon.

Välipäivinä Mustanojan ilmiöviikolla järjestettiin kaksi pajapäivää, joiden aikana muun muassa tehtiin kaarnaveneitä, opiskeltiin Aurajokeen liittyviä asioita, kirjoitettiin pullopostia ja askarreltiin kalatauluja. Taulujen tekoon lapset upposivatkin aivan antaumuksella, kun maanantain kalastuksessa oli päästy kalojen kanssa kosketuksiin.

Mukava viikko siis!                 

Me Aurajokisäätiössä ja Paimionjoki-yhdistyksessä sekä ELY-keskuksessa kannustamme kaikkia kouluja menemään lähiluontoon ja lähivesille. Aluksi vaikka vain yhtenä päivänä vuodessa.

Teksti: Sanna Vesa, Aurajokisäätiö/Paimionjoki-yhdistys
Kuvat: Mustanojan koulu ja Sanna Vesa, Aurajokisäätiö/Paimionjoki-yhdistys

Lue lisää >> Koulujemme lähivedet

ELY-keskus kannustaa viisaaseen liikkumiseen

ELY-keskus kannustaa viisaaseen liikkumiseen

Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa on usean vuoden ajan kannustettu työtekijöitä liikkumaan pyöräillen, kävellen ja julkisia kulkuneuvoja käyttäen.

Recykkeli huoltaa ELYn työntekijöiden pyöriä.
Kierrätyspyöräverstas Recykkeli huoltaa ELYn työntekijöiden pyörät.

ELYssä  järjestetään kaksi kertaa vuodessa pyöränhuoltopäivä, jolloin virastotalolla on pyörien pikahuoltoa työnantajan kustantamana. Lisäksi pyöräilijöille on tarjottu aamupalaa ja tänä keväänä tapahtumapäivän aamupala tarjottiin kaikille lihasvoimin työpaikalle saapuneille. Vuoden aikana osallistutaan myös leikkimielisiin kilpailuihin ja tapahtumiin nostattamaan positiivista henkeä.

Työasiamatkoilla kannustetaan käyttämään julkisia kulkuneuvoja aina, kun se on mahdollista ja kimppakyytejä silloin, kun henkilöautolla liikkuminen on välttämätöntä.

Viisaaseen liikkumiseen liittyy myös matkustamisen vähentäminen silloin, kun se ei ole välttämätöntä. Työntekijöillä mahdollisuuden tehdä etätöitä työn sallimissa rajoissa. Etätyö onkin lisääntynyt viime aikoina huomattavasti. Etätyön teko on yli kaksikertaistunut viimeisen kahden vuoden aikana ja yli puolet työntekijöistä käytti viime vuonna etätyömahdollisuutta hyväkseen.

Työasiamatkat  vähentyneet, sähköpyörät käyttöön

Työasiamatkat ovat vähentyneet huomattavasti tukemalla videoyhteyksien käyttöä kokouksiin, koulutuksiin ja seminaareihin osallistuttaessa. Viimeisimmässä henkilöstökyselyssä vuoden 2016 lopulla 86 % vastanneista arvioi, että työasiamatkat ovat vähentyneet videoyhteyksien käytön myötä viimeisen vuoden aikana. Tämä kehitys on ollut todettavissa jo usean vuoden ajan.

Virastolla on omia pyöriä, joita voi päivän aikana käyttää lyhyisiin työasia- tai lounasmatkoihin. Kiinteistön omistaja Senaatti on myös tukenut pyöräilyä. Pukuhuonetilat ja pyörien säilytystilat ovat hyvät. Lisäksi käytössä on kiinteitä pyöräpumppuja ja työkalupakki pyörien pikakorjaukseen. Sokerina pohjalla Senaatti on muuntanut tänä keväänä kaksi virastotalon pyörää sähköpyöriksi.

Virastotalo_paadysta_1000pxVuosittain tehdään henkilöstökyselyn toimintatavoista liittyen liikkumiseen sekä sähkön ja paperin kulutukseen. Samalla informoidaan hyvistä ympäristöystävällisistä käytännöistä.

Kestävän kehityksen mukaista toimintaa tukemaan on koottu Kestävän kehityksen työryhmä, joka järjestää tapahtumia ja muita tempauksia, informoi henkilöstöä intrassa ja toteuttaa vuosittaisen kyselyn henkilöstölle. Myös viraston hiilijalanjälkeä seurataan ja tavoitteeksi on asetettu ilmastopäästöjen vähentäminen 25 prosentilla.

ELY-keskus haastaa muita mukaan

Varsinais-Suomen ELY haastaa Lounais-Suomen työpaikat kannustamaan viisaaseen liikkumiseen. Mukaan haastetaan erityisesti Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Maanmittauslaitoksen Turun toimipiste, Varsinais-Suomen TE-toimisto, Varsinais-Suomen liitto, Satakuntaliitto sekä Satakunnan ELY-keskus.

>> Varsinais-Suomen ELY-keskuksen haaste

 

Hinku-kutsu lounaissuomalaisille

Hinku-kutsu lähti Lounais-Suomen kunnille, yrityksille ja muille toimijoille. Tavoitteena on luoda yhdessä Lounais-Suomesta kansainvälisesti kiinnostava hiilineutraali edelläkävijä vuoteen 2040 mennessä ja laatia alueelle yhteinen tiekartta 80 prosentin päästövähennyksen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. >> Lounais-Suomi edelläkävijä hiilineutraaliin yhteiskuntaan -haaste

Turun Sanomat 6.4.2017

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on 44 kuntaa, jotka voisivat yhdessä muodostaa kansainvälisesti kiinnostavan hiilineutraalin miniyhteiskunnan. Kuntien on ensin vastattava haasteeseen.

1 Haaste heitetty

Turku sekä seitsemän Lounais-Suomen Hinku-kuntaa haastavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan kunnat tavoittelemaan hiilineutraalia kuntaa.

Haasteen tavoitteena on nollata maakuntien kasvihuonekaasupäästöjen nettovaikutus vuoteen 2040 mennessä. Haaste sisältää kunnille konkreettisen tavoitteen laatia tiekartta 80 prosentin päästövähennyksen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Kunnat julkistivat haasteen torstaina Hinku-seminaarissa Raumalla. Tilaisuuden isäntänä toiminut Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski peräänkuulutti ennakkoluulotonta suhtautumista.

– Yrityksiä ja toimijoita on helppo houkutella mukaan, kun osoittaa viivan alle jäävän hyödyn. Hiilineutraalius on yksi merkittävimmistä kilpailutekijöistä markkinoilla ja tuottaa säästöjä pitkällä aikavälillä, Koski huomautti.

2 Näin päästöjä leikataan

Hinku-ohjelmaan sitoutuneet kunnat ovat leikanneet päästöjä viime vuosina jopa kymmeniä prosentteja. Ympäristötalkoisiin on sitoutunut kuntien lisäksi yrityksiä sekä kuntalaisia.

Turku on esimerkiksi hankkinut kiinteistöihinsä älytekniikkaa säätelemään erilaisia toimintoja, julkiseen liikenteeseen on lisätty sähköbusseja ja yritysten kanssa on käynnistetty useita kiertotaloushankkeita. Useat kunnista kuvasivat korvanneensa uusiutumattomalla energialla toimineet lämpölaitoksensa uusiutuvalla, lähinnä puupohjaisella energialla.

Kuntien ja yritysten lisäksi mukaan on sitoutettu myös kuntalaisia. Esimerkiksi Mynämäessä Hinku on jalkautettu kuntalaisten arkeen energiakävelyillä.

– Järjestämme energiakävelyjä kohteisiin, joissa on otettu käyttöön esimerkiksi aurinkoenergia- tai maalämpöratkaisuja. Käyttäjät ja kiinnostuneet vaihtavat kokemuksia eikä asia huku markkinapuheeseen, Mynämäen kiinteistöpäällikkö Petri Jaarto kuvasi.

3 Kansainväliseksi edelläkävijäksi

Suomen ympäristökeskuksen johtaja Jyri Seppälä pitää lounaissuomalaista avausta hiilineutraalista alueesta kansainvälisesti kiinnostavana.

– Cleantech eli puhtaiden ratkaisujen markkinat kasvavat nopeammin kuin muut toimialat. Suomelta vaaditaan nyt kokonaisuuksien hallintaa menestymisessä kansainvälisessä kilpailussa. Yhteistyö on siihen avain, Seppälä kannusti.

Seppälän mukaan ylimaakunnallinen yhteistyö vahvistaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan menestymisen edellytyksiä myös erilaisissa hankerahoituksissa.

– Vaikka EU:n ja Tekesin hankerahoja on leikattu, niitä jää koko ajan myös käyttämättä hyvien hankkeiden puuttuessa. Lounais-Suomella on iso näytön paikka, onnistuuko se yhdistämään voimansa ja kehittämään ratkaisuja 80 prosentin päästöleikkaukseen, Seppälä esitti.

Koulut innolla mukaan lähivesien tutkintaan

Koulut innolla mukaan lähivesien tutkintaan

Liedon Tarvasjoen koululla kokoontui keskiviikkona 8.3. lähes 40 henkilöä kuulemaan ja keskustelemaan lähivesien seurannan ja tutkimisen ottamisesta osaksi peruskoululuokkien opetusta. Haasteen on ottanut vastaan jo 20 koulua eri puolilta Lounais-Suomea ja kymmenkunta suunnittelee vastaustaan.

Lähivedet, niiden arvostus, suojelu ja tilan parantaminen on yksi Lounais-Suomen ympäristöohjelman kehityspoluista vuoteen 2030. Myös alueellinen ympäristökasvatuksen verkosto korostaa lähiluonnon merkitystä tärkeänä ja antoisana oppimisympäristönä. Lasten ympäristösuhteen muodostumiselle sillä on suuri merkitys.

Haaste on heitetty Ympäristö Nyt’in haasteareenalla. Tutkimuslaukku auttaa alkuun.

Rauman kasvatus- ja opetustoimi on haastanut kaikki Lounais-Suomen koulut mukaan Koulujemme lähivedet -toimintaan. Haaste on annettu Ympäristö Nyt -verkkopalvelun haasteareenalla. Varsinais-Suomen ELY-keskus, joka koordinoi ympäristöohjelmatyötä, antaa jokaiselle haasteen vastaanottaneelle koululle tutkimuslaukun, jonka välineillä ja ohjeilla voidaan vedestä tutkia lämpötilaa (vesilämpömittari), näkösyvyyttä (secchi-levy), sinilevätilannetta, sameutta (World Water Monitoring Challenge -purkki, tarra, sameusasteikko), happamuutta (testiputki, pH-tabletti, väriasteikko) ja happipitoisuutta (testiputki, DO-tabletti, väriasteikko).

Koulujemme lähivedet -toimintamalli

Toiminta sai alkunsa Raumalta, vuosittain järjestettävän Meremme tähden -seminaarin innoittamana. Toimeen tarttuivat seminaarin järjestäjäaktiivit ja Rauman kaupungin kasvatus- ja opetustoimi.

– Jokainen seminaari on antanut kotiläksyn. Vuoden 2014 läksynä vesiasiantuntijat vierailivat kouluissa, mistä kehittyi ajatus lähivesien tutkimisen ottamisesta mukaan opetukseen, sanoo vesistösankariksikin nimetty raumalaisaktiivi Raimo Vahanto.

Toimintamallin mukaan koulu tai luokka valitsee oman lähiveden ja tekee sinne vähintään kolme tutkimusretkeä lukuvuoden aikana. Tutkimuksen sisältö sovitetaan luokka-asteen opetussuunnitelmaan sopivaksi. Tulokset raportoidaan ja niiden yhteyteen voidaan liittää muitakin oppilastöitä, kuten valokuvia, karttoja, piirustuksia, kirjoituksia, käsitöitä, laskelmia – mitä tahansa.

Vesiaihetta voidaan käsitellä monissa oppiaineissa samanaikaisesti. Käsitöissä voidaan rakentaa tutkimusvälineitä, äidinkielessä kirjoittaa vesiuutisia ja historiassa tutkia lähiveden merkitystä ja käyttöä aikojen saatossa.

Uuden opetussuunnitelman mukaisesti Koulujemme lähivedet -toiminta korostaa osallistumista, vaikuttamista ja kestävän tulevaisuuden rakentamista. – Lähivedet on näkökulma, joka on erittäin hyvä keino osallistavaan ja ilmiöpohjaiseen opetukseen, vakuuttaa opettaja Mia Koivuniemi, Rauman normaalikoulusta.

Yhteistyö on tärkeä voimavara tässäkin asiassa

Opettajat ovat toimintamallin käyttöönotossa avainasemassa, mutta tukea ja yhteistä suunnittelua tarvitaan ilman muuta. Suunnittelu- ja tukitiimin voi rakentaa oman koulun sisällä tai toisten koulujen kanssa.

Kunnan koulutoimi voi olla aloitteellinen ja sen tuen merkitys opettajien työlle on suuri. – Meillä Raumalla opetustoimen johtaja kutsui koulujen rehtorit ja opettajat yhteiseen tilaisuuteen suunnittelemaan tätä toimintaa, kertoo Mia Koivuniemi.

Monet koulut tarvitsevat materiaalista tukea toimintamallin toteutukseen. Tarvitaan tutkimusvälineitä, muun muassa mikroskooppeja. Kylä- ja kaupunginosayhdistykset, hyväntekeväisyysjärjestöt ja yritykset voivat tukea tätä paikallistoimintaa.

– Tämä on yhteinen asia ja myös paikallisten yhteisöjen ja yritysten tuki on perusteltua ja tärkeää, painottaa Vahanto.

– SYKEssä on alkanut hanke, jossa kehitetään reaaliaikaisen vesimittauksen digitaalisia välineitä, kertoi ohjelmajohtaja Juhani Kettunen. Ajatus on kehittää lähivesikonseptia niin, että lähivesitutkimus sopii koulun arkeen entistäkin paremmin, kun on käytettävissä digitaalisia laitteita ja tallennusvälineitä.

Lue lisää
>> tilaisuuden esitykset
>> Koulujemme lähivedet -sivut

Kuvakooste

Koulujemme lähivedet 8.3. -tilaisuuden esitykset

Koulujemme lähivedet 8.3. -tilaisuuden esitykset

Koulujemme lähivedet -tilaisuuteen Liedon Tarvasjoelle kokoonnuttiin 8.3.2017 kuulemaan ja keskustelemaan Raumalta alkunsa saaneesta Koulujemme lähivedet -toiminnasta.

Ilahduttavasti kiinnostanut ja kiitosta saanut tilaisuus keräsi lähes 40 osallistujaa.
Tutustu tilaisuuden esityksiin:

Merja Haliseva-Soila, Varsinais-Suomen ELY-keskus: Tilaisuuden avaus (pdf 0,7 Mt)

Raimo Vahanto, Puhdas merivesi, Rauma: Koulut mukaan Meremme tähden (pdf 0,5 Mt)

Juhani Kettunen, Suomen ympäristökeskus: Koulujemme lähivedet – Miten se on kasattu ja miten se jatkuu? (pdf 1,6 Mt)

Jarkko Leka, Valonia: Vesiasiaa koululaisille (pdf 1,3 Mt)

Sanna Laanti, Aurajokisäätiö ja Paimionjoki-yhdistys: Koulujemme Lähivedet – Aurajokisäätiön ja Paimionjoki-yhdistyksen rooli (pdf 0,9 Mt)

Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus: Innostuitko? Laukullinen eväitä lähiveden tutkintaan (pdf 1,3 Mt)

Lisäksi entisen Rauman kaupungin kasvatus- ja opetustoimenjohtajan (nyk. Eurajoen kunnanjohtajan) Vesa Lakaniemen esitys (11.3.2015): Koulujemme lähivedet – Lähivesihanke Rauman kouluille (pdf 0,7)

 

Paljon-osallistujia

 

Lähivedet -toiminta innostaa kouluja

Lähivedet -toiminta innostaa kouluja

Koulujemme lähivedet -haasteeseen on vastannut tähän mennessä yksitoista Lounais-Suomen koulua. Näistä seitsemän ilmoittautui mukaan hiihtolomaviikon kynnyksellä.

Rikantilan koulu Eurajoki Minna-Mari Kares retkeilijätKeväällä tutkitaan koulujen lähivesiä

Rikantilan koulun oppilaat Eurajoelta ryhtyvät tutkimaan läheisen Lutajärven lämpötilaa, näkösyvyyttä, sameutta, happamuutta ja happipitoisuutta. Ainakin muutaman seuraavan vuoden ajan tarkoitus on tehdä mittauksia järvivedestä ja koota tuloksia yhteen verraten järven tilaa muihin vastaavankokoisiin järviin.

– Teemme yhteistyötä muiden Eurajoen koulujen kanssa ja aloitamme mittaukset huhti-toukokuussa, lupaa koulun rehtori Minna-Mari Kares.

Armfeltin koulu Halikossa hakee parhaillaan Nordplus Junior -hankkeeseen, jossa koululla olisi keskeisenä teemana Itämeri. Jäiden sulattua oppilaat tutkivat merenlahden tilaa ja suunnitteilla on jakaa kokemuksia Skype-yhteydellä yhteistyökouluihin Ruotsiin ja Islantiin.

– Tavoitteemme on jakaa oppimista verkossa. Toteutustapaa mietimme vielä, kertoo luokanopettaja Heli Meriläinen.

Mustanojan koulu PöytyäMustanojan koulussa Pöytyällä toteutetaan ilmiöpohjaista oppimista vieressä virtaavan Aurajoen rannalla. Huittisissa Sammon koulussa tehdään yhteistyötä paikallisen kalakerhon kanssa.

Vesi-teemaa voi lähestyä monesta vinkkelistä

Pirkkalan koulu Harjavallasta tutustuu kevään aikana Kokemäenjokeen monen eri oppiaineen näkökulmasta.

Kuva: Julia Anttila, Pirkkalan koulu, Harjavalta

Jokea tarkastellaan niin maantieteellisestä kuin historiallisesta vinkkelistä. Teemoina ovat myös joen hyötykäyttö (voimalaitos), virkistyskäyttö, rantakasvillisuus ja eliöt.

– Vietämme keväällä teemaviikkoa, jolloin järjestämme erilaisia toimintapisteitä. Viikkoa suunnitellaan yhdessä oppilaiden ja vanhempien kanssa, kertoo rehtori Päivi Lahtinen.

Vähärauman koulussa Porissa LuMa-kurssin valinneet 6.-luokkalaiset tutkivat lähivesiä ja tulevina vuosina saatuja tuloksia vertaillaan ja tulkitaan.

– Toivomme yhteistyötä lähialueen toimijoiden kanssa, viestittää opettaja Okko Kivinen.

Utön koulu Brita Willström mitä merestä löytyiTodella merellisessä ympäristössä sijaitsevan Utön koulun oppilaat tutkivat, miten veden ominaisuudet vaikuttavat eliöihin.

– Toiminnan kautta opitaan mittaamaan ja vertaamaan tuloksia, piirtämään kaavioita, tunnistamaan eliölajeja sekä liikkumaan veneellä, kertoo Utön koulun opettaja Brita Willström.

Rauman haasteeseen ovat jo aikaisemmin vastanneet Kaarisillan koulu Porista, Eurajoen yhteiskoulu, Turun Lyseon koulu sekä Teijon koulu Salosta.

Entäs teidän koulu?

Vesitesti_mediumNopeimmin Rauman opetustoimen alullepanemaan haasteeseen vastanneille kouluille on luvassa ELY-keskuksen lahjoittamana Vesitesti-tutkimuslaukku, jossa on koululaisille tutkimusvälineitä ja –ohjeita lähivesien tutkintaan. Laukku on Suomen ympäristökeskuksen kokoama ja arvoltaan 70 euroa.

Jokainen koulu räätälöi oman toimintamallinsa aiheesta. Ideana on, että samaa lähivesiteemaa käsitellään laajasti eri näkökulmista eri oppiaineissa. Käsitöissä voidaan rakentaa tutkimusvälineitä, äidinkielessä työstää vesiuutisia ja historiassa tutkia paikallista vesihistoriaa. Mahdollisuudet ovat moninaiset.

Koulujemme lähivedet –tilaisuus 8.3. Liedossa

Koulujemme lähivedet –toiminnan laajentamiseksi on koottu verkosto, joka pyrkii tukemaan toimintaa kouluissa. Mukaan on lähtenyt tähän mennessä Rauman lisäksi Valonia, Paimionjoki-yhdistys, Aurajokisäätiö, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus.

Aiheesta järjestetään tilaisuus kiinnostuneille kunnille ja kouluille maaliskuussa 8.3. klo 14–17 Tarvasjoen koulussa Liedossa. Aiheesta löytyy myös oma sivustonsa ja esite Ympäristö Nyt -palvelusta.

Lue lisää >> Koulujemme lähivedet -sivut

 

Vastaa haasteeseen, koululle Vesitutkimus-laukku

Vastaa haasteeseen, koululle Vesitutkimus-laukku

Vesitesti_mediumVarsinais-Suomen ELY-keskus lahjoittaa Rauman heittämään Koulujemme lähivedet -haasteeseen vastanneille Vesitesti-laukun oppilaiden lähivesien tutkimuskäyttöön. Laukun välineillä ja ohjeilla voidaan vedestä tutkia:

  • lämpötilaa (vesilämpömittari),
  • näkösyvyyttä (secchi-levy),
  • sinilevätilannetta,
  • sameutta (World Water Monitoring Challenge -purkki, tarra, sameusasteikko),
  • happamuutta (testiputki, pH-tabletti, väriasteikko),
  • happipitoisuutta (testiputki, DO-tabletti, väriasteikko).

Laukun on koonnut Suomen ympäristökeskus ja sen arvo on 70 euroa.

Laukkuja jaossa 15 nopeimmalle Rauman haasteeseen vastanneelle koululle!

>> Rauman haaste