haasteet

Etusivu / Postit "haasteet"
Palkittu ELY-keskus haastaa

Palkittu ELY-keskus haastaa

Varsinais-Suomen ELY-keskus palkittiin työmatkaliikkumisen edelläkulkijaksi Varsinais-Suomen urheilugaalassa.

Tunnustus jaettiin varsinaissuomalaiselle työpaikalle, jossa kannustetaan esimerkillisesti kestävään työmatkaliikkumiseen. Tunnustus on uusi ja se on osa valtakunnallisen liikkumisen ohjauksen verkoston toimintaa.

haasteareenaELY-keskus haastaa Lounais-Suomen työpaikat

Lounais-Suomen ympäristöohjelman toteuttamiseen kootulla Haasteareenalla (ymparistonyt.fi/haasteareena) Varsinais-Suomen ELY-keskus haastaa myös muut Lounais-Suomen työpaikat kannustamaan työntekijöitään tekemään työmatkat mahdollisimman viisaalla ja kestävällä tavalla.

Pyöränhuoltopäiviä, kisailua, etätöitä

Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa toimii Kestävän kehityksen työryhmä, joka edistää kestäviä toimintatapoja viraston sisällä. Ryhmä on toiminut ELY-keskuksen perustamisvuodesta lähtien. Lähtökohtana on työntekijöiden kannustaminen positiivisessa hengessä ketään syyllistämättä. Työryhmä myös seuraa vuosittain kehitystä mm. henkilöstökyselyllä.

pyöränhuolto2 251016
Pyöränhuoltopäivä syksyllä 2017

Sekä keväisin että syksyisin järjestetään pyöränhuoltopäivä, jolloin oman pyörän voi pikahuollattaa työpaikalla maksutta. Lihasvoimin työmatkansa kulkeneille  tarjotaan aamupala ja päivän aikana on myös aiheeseen liittyviä tietoiskuja. Vuoden aikana osallistutaan leikkimielisiin pyöräilykilpailuihin nostattamaan yhteishenkeä.

Viisaaseen liikkumiseen liittyy myös matkustamisen vähentäminen silloin, kun se ei ole välttämätöntä. Työntekijöillä on mahdollisuus tehdä etätöitä työn sallimissa rajoissa. Etätyö onkin lisääntynyt nopeaan tahtiin. Viime vuonna etätyömahdollisuutta käytti 70 % työntekijöistä.

Videoneuvotteluja, sähköpyöriä

Työasiamatkoilla kannustetaan käyttämään julkisia kulkuneuvoja aina, kun se on mahdollista ja kimppakyytejä silloin, kun henkilöautolla liikkuminen on välttämätöntä.

palkintokuva1
Kunniakirjan ojensi Valonian Riikka Leskinen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajalle Risto Timoselle.

Työasiamatkat ovat vähentyneet huomattavasti tukemalla videoyhteyksien käyttöä kokouksiin, koulutuksiin ja seminaareihin osallistuttaessa. Viimeisimmässä henkilöstökyselyssä vuoden 2017 lopulla 87 % vastanneista arvioi, että työasiamatkat ovat vähentyneet videoyhteyksien käytön myötä viimeisen vuoden aikana. Tämä kehitys on ollut todettavissa jo usean vuoden ajan.

Virastolla on omia pyöriä, joita voi päivän aikana käyttää lyhyisiin työasia- tai lounasmatkoihin. Kiinteistön omistaja Senaatti on myös tukenut pyöräilyä. Pukuhuonetilat ja pyörien säilytystilat ovat hyvät. Lisäksi käytössä on kiinteitä pyöräpumppuja ja työkalupakki pyörien pikakorjaukseen. Sokerina pohjalla Senaatti on hankkinut käyttöön kaksi sähköpyörää.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on asettanut tavoitteekseen vähentää ilmastopäästöjään 25 % vuosina 2014 – 2020. Yhdeksi keinoksi on nimetty liikkumisen päästöjen vähentäminen.

> Varsinais-Suomen ELY-keskuksen haaste

 

Salo haastaa energiatehokkaaseen katuvalaistukseen

Salo haastaa energiatehokkaaseen katuvalaistukseen

Salon kaupunki on panostanut energiatehokkaaseen katuvalaistukseen ja haastaa kaikki katuvalaistuksen haltijat vastaaviin toimenpiteisiin.

Salossa kartoitettiin katuvalaistus ja teetettiin valaisimien korvaussuunnitelma vuosina 2011 – 2013. Valaisimien korvaus päätettiin toteuttaa ESCO-hankkeena, jolloin syntyneet kustannukset maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. Suurin osa kustannuksista tullaan maksamaan takaisin 10-vuotisen sopimuskauden aikana.

– Suunnitelman lähtökohtana oli mahdollisimman suuren energiansäästön aikaansaaminen valaistuksen elinkaaren aikana, kertoo Salon kaupungin energia-asiantuntija Mikko Rantanen.

Salon kaikki elohopealamppuvalaisimet on korvattu LED-valaisimilla, nämä vastaavat 50 % kaikista katuvaloista. Loput vanhoista valaisimista korvataan vuosihuoltojen yhteydessä. Salon kaupungissa on kaikkiaan 11 000 katuvalaisinta. Jo nyt muutaman vuoden sisällä katuvalaistuksen sähkölasku on pienentynyt noin 40 %.

Salon valaistuksen sähkölasku

Salolaiset ovat tyytyväisiä uuteen valaistukseen

Salolaisilta on tullut hyvää palautetta uusista katuvaloista. Valoteho on riittävä ja valaisimien siro muotoilu miellyttää. Kiitosta on saanut myös energiatehokkuuteen panostaminen ja paikallisen yrityksen valinta valaistuksen toimittajaksi.

Valaistukselle laadittiin selkeät laatukriteerit ja tuotteelta vaadittiin pitkäikäinen takuu. ESCO-toimija vastaa tuotteesta seuraavat 10 vuotta.

– Hankinnassa laatutekijöitä tulee tarkastella huolella, muistuttaa Mikko Rantanen.

Hankinnassa kannattaa vertailla mm. tuotteiden valohyötysuhteita, valotehokkuutta sekä mallikatuleikkauksien energiatehokkuutta ja muita ecodesign-ominaisuuksia. Lisäksi tuotteelta ja toimijoilta tulee edellyttää pitkäikäistä takuuta ja sitoutumista.

haasteareenaHaasteareenalla kannustetaan ympäristötekoihin

Lounais-Suomen ympäristöohjelman keskeisenä edistämiskeinona toimii Ympäristö Nyt -palvelun Haasteareena. Edelläkävijät haastavat muita toteuttamaan kestävän kehityksen kannalta viisaita tekoja. Onko teidän kunnassa uusittu katuvalaistusta energiatehokkaammaksi tai onko sellainen suunnitteilla? Vastatkaa Salon haasteeseen!

Lue lisää > Salon kaupungin haaste

ESCO-palvelussa kustannukset maksetaan säästöillä

Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut (Energy Service Company) ovat palveluliiketoimintaa, jossa ulkopuolinen energia-asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimenpiteitä energian käytön tehostamiseksi sekä energiansäästämiseksi. Palvelun kustannukset, energiansäästöinvestointi mukaan luettuna, maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. Palveluun liittyy takuu syntyvästä energiansäästöstä.

Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut soveltuvat sekä teollisuusyrityksiin että julkiselle ja yksityiselle palvelusektorille. Palveluntarjoaja toteuttaa energiatehokkuustoimenpiteet asiakkaalle kokonaistoimituksena. Kokonaistoimitukseen voi sisältyä palvelutarjoajan hankkima rahoitus, mutta asiakas voi halutessaan itse huolehtia rahoituksesta. Asiakas voi saada hankkeeseen valtion investointitukea.

Palveluntarjoajana voi toimia erillinen energiatehokkuuspalveluita tarjoava yritys, ESCO-yritys, ESCO-toimintaa harjoittava urakoitsija, energiayhtiö tai energiatehokkaita laitteita tai järjestelmiä valmistava ja urakoiva yritys.

Lue lisää > Motiva

Sukeltajajuniorit ryhtyvät vesitutkimuksiin

Sukeltajajuniorit ryhtyvät vesitutkimuksiin

Veneretki aineistolle Juha Kuivainen elokuu 2017Saaristomeren sukeltajien lasten ja nuorten snorkkelisukelluskerho ottaa Koulujemme lähivedet -haasteen vastaan ja ryhtyy tutkimaan veden laatua kesäisillä sukellusretkillään.

– Teemme kesällä retkiä erilaisiin luonnonvesiin Saaristomerellä. Lisäksi kohteinamme ovat lammet, järvet ja louhokset Varsinais-Suomen alueella, kertoo Saaristomeren sukeltajien norppaohjaaja Mikko Rantanen.

Veden laatu ilmenee konkreettisesti sukellusharrastuksen yhteydessä ja vaikuttaa näkyvyyteen sukellettaessa. Varsinais-Suomen ELY-keskus lahjoittaa haasteeseen vastanneille vesitutkimuslaukun, josta löytyy kouluikäisille yksinkertaisia tutkimusvälineitä ja -ohjeita veden tilan tutkimiseen.

SSukeltajat_Piia Taponen– Olisi mukavaa ja innostavaa, niin lapsille kuin aikuisillekin, tehdä hieman tieteellisempiäkin havaintoja näkösyvyydestä ja miettiä sen syitä, suunnittelee Mikko Rantanen tulevan kesän retkiä.

– Pääsemme ulos sukeltamaan ja suorittamaan mittauksia touko-kesäkuussa. Sitä ennen voimme harjoitella havaintojen tekemistä allasolosuhteissa, Mikko jatkaa.

Saaristomeren sukeltajien tavoitteena on tukea junioreiden sukellusharrastusta. Perusvälineharjoituksilla opastetaan nuoria turvalliseen sukelluskulttuuriin ja luodaan mahdollisuus jatkaa harrastusta räpyläuinnin, uppopallon ja laitesukelluksen parissa. Talvisin seuralla on uimahallivuoro Impivaaran uimahallissa Turussa.

Haasteeseen on vastattu innokkaasti

Rauman alullepanemaan Koulujemme lähivedet -haasteeseen on vastannut jo 34 lounaissuomalaista koulua ja yhdistystä. Koulujemme lähivedet –toiminnan tueksi on koottu verkosto, jossa on mukana Rauman lisäksi Valonia, Paimionjoki-yhdistys, Aurajokisäätiö, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, Lounais-Suomen LUMA-keskus (Turun yliopisto), PaikkaOppi (Turun kaupunki), Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus. Verkosto on koonnut verkkosivut, tiedottaa ja järjestää koulutusta.

Saaristomeren sukeltajatYmpäristö Nyt -haasteareena on osa Lounais-Suomen ympäristöohjelman toteuttamista. Areenalla opimme toisiltamme ja kehitämme toimintamalleja, joilla rakennetaan kestävää Lounais-Suomea.

Lue lisää
> Saaristomeren sukeltajien haastevastaus
> Koulujemme lähivedet -sivut

VS_Ely_koulu_lv_bann_300x120px

Haasteeseen vastanneille  vesitestilaukku

Haasteeseen vastanneille vesitestilaukku

Vesitesti_mediumVarsinais-Suomen ELY-keskus lahjoittaa Koulujemme lähivedet -haasteeseen vastanneille laukun koululaisten lähivesien tutkimuskäyttöön. Laukun välineillä ja ohjeilla voidaan vedestä tutkia:

  • lämpötilaa (vesilämpömittari),
  • näkösyvyyttä (secchi-levy),
  • sinilevätilannetta,
  • sameutta (World Water Monitoring Challenge -purkki, tarra, sameusasteikko),
  • happamuutta (testiputki, pH-tabletti, väriasteikko),
  • happipitoisuutta (testiputki, DO-tabletti, väriasteikko).

VS_Ely_koulu_lv_bann_300x120pxLaukun on koonnut Suomen ympäristökeskus ja sen arvo on n. 75 euroa. Huom. laukun ohjeet on nyt saatavissa myös ruotsinkielisinä.

>> Rauman haaste

Ympäristö Nyt -uutisviesti 3/2017

Lue uusin Ympäristö Nyt -uutisviesti 3/2017

aiheina:

  • Hiilineutraali maakunta on mahdollinen
  • Tarjolla faktaa ja ratkaisuja – Energiavaikuttajaseminaari 23.11.
  • Koulumaailman kiertotaloustapahtuma 16.11.
  • Ilmastotalkoot Satakunnassa 21.11.
  • Valtionavustusten haku käynnissä

Tilaa uutisviesti jatkossa sähköpostiisi: info@ymparistonyt.fi

Lue lisää > Ympäristö Nyt -uutisviesti 3/2017

Särkisalon koulu on hyödyntänyt tutkimuslaukkua

Särkisalon koulu on hyödyntänyt tutkimuslaukkua

veden lämpö Särkisalon koulu 0517Särkisalon koulussa Salossa on otettu ELY-keskuksen lahjoittama vesitutkimuslaukku innokkaasti käyttöön. Kevään aikana on retkeilty koululaisten kanssa ja tehty vesitutkimuksia.

– Tutkimuslaukku oli erittäin käyttökelpoinen näytteiden tutkimiseen, kertoo koulun rehtori Matti Korpi.

Koulu tekee yhteistyötä Särkisalo-Finbyn pitäjäyhdistys SärFin kanssa. Tavoitteena on nostaa esille vesistön tila ja saada päättäjät huomaamaan puhtaan veden merkitys virkistyskäytössä.

Koululaiset tutkivat meriveden tilaa kolmesta kohteesta ja vertailevat tuloksia. Samalla tutustutaan saaristoluontoon retkeilemällä.

vesinäyte Särkisalon koulu 0517Rauman heittämään Koulujemme lähivedet -haasteeseen on jo vastannut lähes 30 lounaissuomalaista koulua. ELY-keskus lahjoittaa Suomen ympäristökeskuksen kokoaman vesitutkimuslaukun haasteeseen vastanneille kouluille.

Lue lisää >> Koulujemme lähivedet

maisema Puosinkalliolta Särkisalon koulu 0517

 

 

Aurajoki-ilmiö Mustanojan koulussa

Aurajoki-ilmiö Mustanojan koulussa

Mustanojan koulu vesitutkimuksissa 0517Mustanojan koulu järjesti ilmiöviikon aiheella Aurajoki toukokuussa 2017. Ilmiöviikko toi mukavaa vaihtelua tavalliseen kouluarkeen niin oppilaiden kuin opettajienkin mielestä. Viikon aikana sai oikeasti keskittyä olemiseen ja erilaiseen tekemiseen, eikä tarvinnut miettiä, ehditäänkö asioita tehdä.

Aurajoki ilmiönä monesta vinkkelistä

Viikko alkoi kalastuksella Aurajoen Halistenkosken alapuolella. Samalla oppilaat tutustuivat myös Aurajoen opastuskeskus Myllärintalossa esillä olleeseen näyttelyyn ”Puhdasta vettä luonnosta kuluttajille ja takaisin luontoon” (Valonia) sekä Vesilaitosmuseoon.

Otteista näki, että moni lapsi oli kalastanut aikaisemminkin. Ja muutama kertoi kalastaneensa perheensä kanssa myös Aurajoessa. Usealle kuitenkin tämä oli pH mittaus Mustanojan kouluensimmäinen kokemus kalastuksesta Aurajoella ja osalle myös ihan ensimmäinen kerta onkivapa kädessä.

Kalastus oli lapsista kivaa ja mikäs siinä oli olla innoissaan kun kalaa tuli koko ajan. Oppilaiden saalis koostui pääasiassa särjistä ja ahvenista, mutta joukossa oli myös kiiski, salakka, säyne, vimpa ja lahna. Ja nappasipa yksi mato-ongella hauenkin! Saaliin sai kerätä halutessaan pussiin ja moni lapsi veikin ylpeänä kalansa kotiin näytille. Moni myös päästi vähintään osan saamistaan kaloista takaisin kasvamaan.

Koululle kalastus oli helposti toteutettavissa, sillä Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajat ry hoiti kaikki järjestelyt. Heidän toimestaan paikalla oli myös vapaaehtoisia kalakummeja, jotka auttoivat kalojen irrotuksessa ja tainnutuksessa. Osa lapsista kyllä hoiti tämänkin itse, joten uusia taitoja ja rohkeutta tuli opittua reippaasti!

Mustanojan koulu kalastamassa 0517Samalla kun puolet koulusta oli kalastamassa, toinen puoli kävi tutustumassa Myllärintalon ja Vesilaitosmuseon näyttelyihin. Myllärintalon vesi-näyttelyssä mietittiin muun muassa miten kuluttaisi veden, jos sitä olisi päivässä käytettävissä vain 15 litraa, kuten osalla maailman ihmisistä on. Pesisikö hampaat hammasmukia käyttäen, jolloin kuluu 2 desilitraa vettä vai vettä kraanasta laskien, jolloin kulutus on 12 litraa. Näyttelyssä lapset saivat muutenkin laajasti tietoa, miten itse voi vaikuttaa vesien tilaan ja miten pienilläkin asioilla on merkitystä. Halistenkosken toisella puolella sijaitsevassa Vesilaitosmuseossa lapset pääsivät tutustumaan vesilaitostoiminnan historiaan.

Retkiä, vesitutkimuksia, kaarnaveneitä, pullopostia, kalataidetta

Viikon muut retket olivat keskiviikkona Nautelankoskelle ja perjantaina Aurajoen alkulähteiltä Auran Kuuskoskelle. Nautelankoskella oppilaat tutustuivat Aurajoen kivikautiseen historiaan Nautelankosken museossa, vanhaan myllyyn sekä Aurajoen vartta mutkittelevaan luontopolkuun. Luontopolun varren tauluissa kerrotaan Aurajoen vesistöstä, lehto- ja niittyluonnosta sekä virtavesien lajistosta.

Mustanojan koulu tytöt vesitutkimuksissa 0517Perjantain retken aikana tutustuttiin Aurajoen alkulähteeseen Oripäässä, käytiin Koskelankoskella ja päädyttiin Kuuskoskelle. Matkan aikana lapset ottivat vesinäytteitä Aurajoesta. Vesinäytteiden ottoa ja tutkimista varten koulu sai Koulujemme lähivedet -vesitutkimuslaukun, koska he vastasivat Rauman kouluille esittämään vesitutkimushaasteeseen. Päivän retki huipentui Riihikosken maisemapolun kävelyyn ja makkaroiden paistoon.

Välipäivinä Mustanojan ilmiöviikolla järjestettiin kaksi pajapäivää, joiden aikana muun muassa tehtiin kaarnaveneitä, opiskeltiin Aurajokeen liittyviä asioita, kirjoitettiin pullopostia ja askarreltiin kalatauluja. Taulujen tekoon lapset upposivatkin aivan antaumuksella, kun maanantain kalastuksessa oli päästy kalojen kanssa kosketuksiin.

Mukava viikko siis!                 

Me Aurajokisäätiössä ja Paimionjoki-yhdistyksessä sekä ELY-keskuksessa kannustamme kaikkia kouluja menemään lähiluontoon ja lähivesille. Aluksi vaikka vain yhtenä päivänä vuodessa.

Teksti: Sanna Vesa, Aurajokisäätiö/Paimionjoki-yhdistys
Kuvat: Mustanojan koulu ja Sanna Vesa, Aurajokisäätiö/Paimionjoki-yhdistys

Lue lisää >> Koulujemme lähivedet

ELY-keskus kannustaa viisaaseen liikkumiseen

ELY-keskus kannustaa viisaaseen liikkumiseen

Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa on usean vuoden ajan kannustettu työtekijöitä liikkumaan pyöräillen, kävellen ja julkisia kulkuneuvoja käyttäen.

Recykkeli huoltaa ELYn työntekijöiden pyöriä.
Kierrätyspyöräverstas Recykkeli huoltaa ELYn työntekijöiden pyörät.

ELYssä  järjestetään kaksi kertaa vuodessa pyöränhuoltopäivä, jolloin virastotalolla on pyörien pikahuoltoa työnantajan kustantamana. Lisäksi pyöräilijöille on tarjottu aamupalaa ja tänä keväänä tapahtumapäivän aamupala tarjottiin kaikille lihasvoimin työpaikalle saapuneille. Vuoden aikana osallistutaan myös leikkimielisiin kilpailuihin ja tapahtumiin nostattamaan positiivista henkeä.

Työasiamatkoilla kannustetaan käyttämään julkisia kulkuneuvoja aina, kun se on mahdollista ja kimppakyytejä silloin, kun henkilöautolla liikkuminen on välttämätöntä.

Viisaaseen liikkumiseen liittyy myös matkustamisen vähentäminen silloin, kun se ei ole välttämätöntä. Työntekijöillä on mahdollisuus tehdä etätöitä työn sallimissa rajoissa. Etätyö onkin lisääntynyt viime aikoina huomattavasti. Etätyön teko on yli kaksikertaistunut viimeisen kahden vuoden aikana ja yli puolet työntekijöistä käytti viime vuonna etätyömahdollisuutta hyväkseen.

Työasiamatkat  vähentyneet, sähköpyörät käyttöön

Työasiamatkat ovat vähentyneet huomattavasti tukemalla videoyhteyksien käyttöä kokouksiin, koulutuksiin ja seminaareihin osallistuttaessa. Viimeisimmässä henkilöstökyselyssä vuoden 2016 lopulla 86 % vastanneista arvioi, että työasiamatkat ovat vähentyneet videoyhteyksien käytön myötä viimeisen vuoden aikana. Tämä kehitys on ollut todettavissa jo usean vuoden ajan.

Virastolla on omia pyöriä, joita voi päivän aikana käyttää lyhyisiin työasia- tai lounasmatkoihin. Kiinteistön omistaja Senaatti on myös tukenut pyöräilyä. Pukuhuonetilat ja pyörien säilytystilat ovat hyvät. Lisäksi käytössä on kiinteitä pyöräpumppuja ja työkalupakki pyörien pikakorjaukseen. Sokerina pohjalla Senaatti on muuntanut tänä keväänä kaksi virastotalon pyörää sähköpyöriksi.

Virastotalo_paadysta_1000pxVuosittain tehdään henkilöstökyselyn toimintatavoista liittyen liikkumiseen sekä sähkön ja paperin kulutukseen. Samalla informoidaan hyvistä ympäristöystävällisistä käytännöistä.

Kestävän kehityksen mukaista toimintaa tukemaan on koottu Kestävän kehityksen työryhmä, joka järjestää tapahtumia ja muita tempauksia, informoi henkilöstöä intrassa ja toteuttaa vuosittaisen kyselyn henkilöstölle. Myös viraston hiilijalanjälkeä seurataan ja tavoitteeksi on asetettu ilmastopäästöjen vähentäminen 25 prosentilla.

ELY-keskus haastaa muita mukaan

Varsinais-Suomen ELY haastaa Lounais-Suomen työpaikat kannustamaan viisaaseen liikkumiseen. Mukaan haastetaan erityisesti Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Maanmittauslaitoksen Turun toimipiste, Varsinais-Suomen TE-toimisto, Varsinais-Suomen liitto, Satakuntaliitto sekä Satakunnan ELY-keskus.

>> Varsinais-Suomen ELY-keskuksen haaste

 

Hinku-kutsu lounaissuomalaisille

Hinku-kutsu lähti Lounais-Suomen kunnille, yrityksille ja muille toimijoille. Tavoitteena on luoda yhdessä Lounais-Suomesta kansainvälisesti kiinnostava hiilineutraali edelläkävijä vuoteen 2040 mennessä ja laatia alueelle yhteinen tiekartta 80 prosentin päästövähennyksen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. >> Lounais-Suomi edelläkävijä hiilineutraaliin yhteiskuntaan -haaste

Turun Sanomat 6.4.2017

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on 44 kuntaa, jotka voisivat yhdessä muodostaa kansainvälisesti kiinnostavan hiilineutraalin miniyhteiskunnan. Kuntien on ensin vastattava haasteeseen.

1 Haaste heitetty

Turku sekä seitsemän Lounais-Suomen Hinku-kuntaa haastavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan kunnat tavoittelemaan hiilineutraalia kuntaa.

Haasteen tavoitteena on nollata maakuntien kasvihuonekaasupäästöjen nettovaikutus vuoteen 2040 mennessä. Haaste sisältää kunnille konkreettisen tavoitteen laatia tiekartta 80 prosentin päästövähennyksen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Kunnat julkistivat haasteen torstaina Hinku-seminaarissa Raumalla. Tilaisuuden isäntänä toiminut Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski peräänkuulutti ennakkoluulotonta suhtautumista.

– Yrityksiä ja toimijoita on helppo houkutella mukaan, kun osoittaa viivan alle jäävän hyödyn. Hiilineutraalius on yksi merkittävimmistä kilpailutekijöistä markkinoilla ja tuottaa säästöjä pitkällä aikavälillä, Koski huomautti.

2 Näin päästöjä leikataan

Hinku-ohjelmaan sitoutuneet kunnat ovat leikanneet päästöjä viime vuosina jopa kymmeniä prosentteja. Ympäristötalkoisiin on sitoutunut kuntien lisäksi yrityksiä sekä kuntalaisia.

Turku on esimerkiksi hankkinut kiinteistöihinsä älytekniikkaa säätelemään erilaisia toimintoja, julkiseen liikenteeseen on lisätty sähköbusseja ja yritysten kanssa on käynnistetty useita kiertotaloushankkeita. Useat kunnista kuvasivat korvanneensa uusiutumattomalla energialla toimineet lämpölaitoksensa uusiutuvalla, lähinnä puupohjaisella energialla.

Kuntien ja yritysten lisäksi mukaan on sitoutettu myös kuntalaisia. Esimerkiksi Mynämäessä Hinku on jalkautettu kuntalaisten arkeen energiakävelyillä.

– Järjestämme energiakävelyjä kohteisiin, joissa on otettu käyttöön esimerkiksi aurinkoenergia- tai maalämpöratkaisuja. Käyttäjät ja kiinnostuneet vaihtavat kokemuksia eikä asia huku markkinapuheeseen, Mynämäen kiinteistöpäällikkö Petri Jaarto kuvasi.

3 Kansainväliseksi edelläkävijäksi

Suomen ympäristökeskuksen johtaja Jyri Seppälä pitää lounaissuomalaista avausta hiilineutraalista alueesta kansainvälisesti kiinnostavana.

– Cleantech eli puhtaiden ratkaisujen markkinat kasvavat nopeammin kuin muut toimialat. Suomelta vaaditaan nyt kokonaisuuksien hallintaa menestymisessä kansainvälisessä kilpailussa. Yhteistyö on siihen avain, Seppälä kannusti.

Seppälän mukaan ylimaakunnallinen yhteistyö vahvistaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan menestymisen edellytyksiä myös erilaisissa hankerahoituksissa.

– Vaikka EU:n ja Tekesin hankerahoja on leikattu, niitä jää koko ajan myös käyttämättä hyvien hankkeiden puuttuessa. Lounais-Suomella on iso näytön paikka, onnistuuko se yhdistämään voimansa ja kehittämään ratkaisuja 80 prosentin päästöleikkaukseen, Seppälä esitti.