energia

Etusivu / Postit "energia"
Energiavaikuttajaseminaari 29.11.

Energiavaikuttajaseminaari 29.11.

torstaina 29.11.2018
Valtion virastotalo, Itsenäisyydenaukio 2, Turku
Tilaisuudessa julkistetaan Uusiutuvan energian toimialaraportti sekä alan pk-toimialabarometri.
Uusiutuvan energian, energian käytön tehokkuuden ja hiilineutraaliuden tavoitteiden toteutuminen edellyttää energiatehokkuuden sekä uusiutuvan energian tuotannon ja käytön merkittävää lisäämistä tulevina vuosina.

Kustannustehokkaampi, päästöttömämpi ja uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiajärjestelmä tuovat haasteita, mutta samalla se luo uusia mahdollisuuksia kaikille toimijoille. Tilaisuudessa havainnollistetaan esimerkkien kautta, miten geotermistä energiaa ja lämpöpumppuja voidaan hyödyntää energian tuotannossa ja mitkä ovat tämän energiahyödyntämisen reunaehdot.

Lisäksi kuullaan toimialan asiantuntijoiden puheenvuoroja uusista lämmön varastointi- ja hyödyntämisratkaisuista sekä niihin liittyvistä uusista käyttösovelluksista.

Seminaariin osallistuminen on maksutonta. Tilaisuus toteutetaan myös webcast-lähetyksenä, jolloin tilaisuutta voi seurata etäyhteydellä. Linkki toimitetaan myöhemmin kaikille, jotka ovat ilmoittaneet seuraavansa tilaisuutta etäyhteyden välityksellä.

Ilmoitttautuminen ma 19.11. mennessä

Lue lisää > ELY-keskus

Miten Suomi siirtyy kiertotalouteen?

Miten Suomi siirtyy kiertotalouteen?

Vaikuta kiertotalouden tiekarttaan 2.0

Kerro näkemyksesi, miten Suomen kannattaisi siirtyä kiertotalouteen! Kiertotalouden tiekarttaan 2.0 liittyviä luonnoksia voi kommentoida 25.10.-11.11.2018 välisenä aikana otakantaa.fi-palvelussa.

Kiihtyvä ilmastonmuutos, luonnon köyhtyminen ja luonnonvarojen ylikulutus osoittavat, että tarvitsemme kiertotaloutta enemmän kuin koskaan ennen. Taloutemme ja siihen kytkeytyvien kulutustapojemme on muututtava nopeasti – mutta miten? Millaiset kansalliset tavoitteet auttavat muuttamaan arjen kulutustottumuksia kestävämmiksi? Entä millaisia toimia tarvitaan, jotta yhä useampi yritys siirtyisi kiertotalousbisnekseen?

Maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta ”Kierrolla kärkeen: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025” julkaistiin Sitran johdolla vuonna 2016. Kaksi vuotta myöhemmin on aika arvioida tiekartan etenemistä, nostaa kunnianhimon tasoa ja päivittää sisällöt muuttuneen maailman tarpeisiin.

”Suomella on maailmanluokan mahdollisuus siirtyä ensimmäisten joukossa kestävään talouteen, jossa hyvinvoinnin rahoitus on turvattu ympäristöstä huolehtien. Kiertotalouden tiekartassa vuonna 2016 asetetut kansalliset tavoitteet ja toimet vaativat päivittämistä, jotta Suomi voi siirtyä kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä”, toteaa Sitran kiertotalouden asiantuntija Laura Järvinen.

Sitra on julkaissut alustavat luonnokset kiertotalouden tiekartan tavoitteista ja toimenpiteistä sekä niiden pohjalla olevasta kiertotalouden tilannekuvasta Suomessa. Luonnokset pohjautuvat syksyn aikana Sitran ja Deloitten toteuttamiin taustaselvityksiin, vaikuttaja- ja asiantuntijahaastatteluihin sekä kaikille sektoreille suunnattuihin työpajoihin.

”Haastamme kaikki mukaan kommentoimaan, sillä kiertotaloudessa on kyse perustavanlaatuisesta muutoksesta siinä, miten yhteiskuntamme toimii. Muutokseen tarvitaan meitä kaikkia: niin yrityksiä, hallintoa kuin kansalaisia. Kyseessä on koko Suomen tiekartta kiertotalouteen”, korostaa Järvinen.

Lue ja kommentoi kiertotalouden tiekartta 2.0 -luonnosta 25.10.-11.11.2018 välisenä aikana otakantaa.fi-palvelussa täällä.

Sitra käy kaikki saamansa kommentit huolellisesti läpi ja tarkentaa niiden pohjalta kiertotalouden tilannekuvaa sekä laatii niitä hyödyntäen tiekartan lopullisen version. Tiekartan luonnosversion kommentteja ei kuitenkaan automaattisesti sisällytetä lopulliseen tiekarttaan. Päivitetty tiekartta julkistetaan alkuvuodesta 2019.

Lue lisää > Sitra

Valonian energiaillat

Valonian energiaillat

Valonia järjestää syksyn aikana kuntalaisille energiailtoja yhteistyössä kuntien kanssa. Energiaillat ovat osa Energiaviraston rahoittaman alueellisen energia- ja ilmastotyön toteutusta. Kaikille avoimia ja maksuttomia tilaisuuksia järjestetään useissa kunnissa.

> Masku ke 17.10. klo 18 – 20.30

> Raisio ke 21.11. klo 18 – 20.30

Tilaisuudessa Valonian asiantuntijat kertovat muun muassa

  • aurinkosähkön hankinnasta
  • erilaisista lämpöpumppuratkaisuista
  • kodin energiankäytöstä
  • energiansäästömahdollisuuksista
  • sähköautojen latauksesta
Ilmasto hälyttää!

Ilmasto hälyttää!

Ympäristöministeriön ja Ilmatieteen laitoksen tilaisuudessa 8.10. ruodittiin IPCC:n Global Warming of 1,5 degrees C -raportin antia.

Graafiset kuvat: Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi

IPCC1.5-astetta_v5Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuoreen raportin mukaan maapallon lämpötila on jo noussut noin asteella esiteollisesta ajasta. Mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen lämpenemisen raja ylitetään vuoteen 2050 mennessä. Rajan ylittäminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä sekä ihmisille että luonnolle.

Professori Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos: Lämpeneminen etenee noin 0,2 astetta vuosikymmenessä. Muutoksen vaikutukset näkyvät vähitellen, sitä tapahtuu koko ajan jo nyt. Vaikutus jakautuu epätasaisesti maapallolla. Toistaiseksi tehdyt päästövähennyslupaukset merkitsevät noin 3 asteen lämpenemistä 2100 mennessä, tehokkaammilla toimenpiteillä on siis kiire.

Eri sektoreille on erilaisia vaikutuksia. Jo nyt esim. koralliriutat ovat vakavassa vaarassa. Nopeasti vaikutuksia alkaa ilmetä myös kalantuotannossa, rannikoiden tulvimisessa ja  napajäätiköiden sulamisessa. Kun ylitetään 1,5 asteen globaali lämpeneminen, alkaa olla suuria vaikutuksia viljan viljelyyn. Kun lähestytään 2 astetta, vaikutukset vakavoituvat dramaattisesti. Mannerjäätiköiden epästabiilius on uhka. Mikäli ne alkavat sulaa, nousee meren pinta jopa metrejä.

ipcc-1-5-kuva9-3500pxErikoistutkija Laura Sokka, VTT: Pysyminen alle 1,5 asteessa tarkoittaa, että hillintötoimien pitää nyt ja tästä eteenpäin olla todella voimakkaita. Kaikkien maanosien oikeus kehitykseen on suuri kysymys. Päästöjen on laskettava 0-tasolle jo vuoteen 2050. Vuoteen 2030 pitäisi saavuttaa 35 %:n päästövähennykset globaalisti.

On otettu käyttöön overshoot-termi: Useimpien laskelmien mukaan 1,5 asteen tavoite voidaan saavuttaa väliaikaisen ylityksen (overshoot) jälkeen. Hiilinieluja täytyy löytää ja hiilen poistoon ilmakehästä tarvitaan keinoja.

Meillä on useita eri tapoja saavuttaa 1,5 asteen tavoite, mutta tiiviistettynä kyse on päästöjen vähentämisestä ja hiilen talteenotosta. Tarvitaan suuria muutoksia sekä tuotannossa että kulutuksessa. Päästöjen on vähennyttävä selkeästi jo ennen 2030. Hiilen poisto ja talteenotto on keskeinen keino kaikissa skenaarioissa. Mitä myöhemmin päästöjen lasku tapahtuu, sitä keskeisempään rooliin tulevat hiilen poisto ja talteenotto.

Professori Markku Kanninen, Helsingin yliopisto: Ilmastokysymys on niin laaja, että se koskettaa kaikkia tieteenaloja. Mikäli päästään 1,5 asteen tavoitteeseen, sillä on merkittävä vaikutus kaikkiin kestävän kehityksen osatekijöihin. Köyhimmät maat kärsivät kaikkein eniten ja ne tarvitsevat rikkaiden maiden apua ja tukea.

Sektorihallinto, esim. ympäristöhallinto ei riitä ratkaisemaan tavoitteeseen pääsyä, vaan tarvitaan kaikkia hallinnonaloja ymmärtämään muutoksen tarve ja toimimaan sen mukaisesti. Hillintätoimissa täytyy ottaa alueelliset olosuhteet huomioon. Missä voidaan metsittää? Miten muutos vaikuttaa puhtaan veden saantiin ja mitä sen turvaamiseksi voidaan missäkin tehdä?

Suunnittelematon kaupunkien kehittyminen väkirikkailla alueilla on sisältää suuren riskin ilmastonmuutoksen vaikutusten kohtaamisessa. Maankäytön suunnitteluun pitäisi kiireesti paneutua.

Kukaan ei välty vastuulta, ratkaistavia asioita on paljon

ipcc-1-5-kuva4-3500pxMarkku Kannisen mielestä päätöksentekijöiden täytyy lopultakin ottaa asia vakavasti. Suomen ilmastopaneeli on tehnyt tiekartan, jonka ehdotukset tulee ottaa käyttöön. Kehittyvissä maissa väestönkasvun hillintä on tarpeen. Tässä keskeinen keino on naisten ja tyttöjen koulutus, joka johtaa lapsiluvun pienenemiseen.

Laura Sokan mukaan hiilidioksidin talteenottokeinoja on kehitetty, ne ovat kalliita, mutta eivät ole skaalattavissa vielä. Yhtenä vaihtoehtona on hiilidioksidin pumppaaminen maaperään geologisiin onkaloihin.

Yksityisen ihmisen vastuu ja keinot ovat asuminen-liikkuminen-ravinto -akselilla.

Selvästi vaikea kysymys myös panelisteille oli metsän hakkuut ja metsävarantojen hyötykäyttö. Suomessa suunnitellaan hakkuiden lisäämistä, jotta bioraaka-ainetta voidaan  käyttää enemmän energian tuotantoon. Metsät ovat samalla keskeinen hiilinielu ja tulevina vuosikymmeninä metsien hiilinieluja on lisättävä. Kannisen mukaan maankäyttösektoria on ajateltava kokonaisuutena. Maatalousmaan hiilipäästöt on otettava huomioon.

Ja vielä todettiin, että vaikka meret ja maaperä myös sitovat itseensä hiilidioksisia, on ihmisten tuottaman päästölisä niin suuri, että ihmisen on luonnon prosessien lisäksi lisättävä hiilen sidontaa eli hiilinieluja.

Miten Global Warming of 1.5 °C -raportin pääviestien tulisi näkyä Suomen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa?

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen: Suomen ote on erittäin aktiivinen moneen suuntaan kansainvälisesti eri maiden kanssa. Ihan keskeinen  kysymys on, miten korvataan lämmön ja sähkön tuotanto ja mahdollistetaan liikkuminen, kun fossiilisista luovutaan. Tarvitaan valtava määrä teknologisia ratkaisuja ja innovaatioita. Ihmisiltä tarvitaan ymmärrystä siihen, että tarvitaan muutoksia toimintatapoihin. Päästökauppaa täytyy kehittää siten, että päästöoikeuksien hinta nousee. Verotusta on kehitettävä vauhdittamaan päästöllisistä ratkaisuista luopumista. On siirryttävä päästöttömän hyvinvoinnin luomiseen!

Professori Markku Olllikainen: Suomi on ollut tunnollinen peesaaja. Suomen tämän hetkinen politiikka on viritetty kahden asteen lämpenemisrajan saavuttamiseen. Kivihiilen ja turpeen käyttö on saatava nollaan vuoteen 2030 mennessä. Maankäyttösektorin nettonielun ( = metsänielu miinus maankäytön päästöt)  kehittämiseen on panostettava. Ilman kuluttajia ei päästä tavoitteeseen, mutta hallinnon täytyy tarjota vaihtoehtoja valittavaksi. Metsätalouden linjaan on reivattava: metsää hoidetaan niin, että hiilinielu pysyy korkeana ja kasvaa, ja metsän kasvu mahdollistaa samalla sen hyötykäytön.

Päästövähennyksiä on saatava nopeasti – vastaako asiasta kuluttaja vai teknologia?

Ekonomisti Timo Tyrväinen: Olisi aika suurelle kansalaiskampanjalle. Kansalaisilla on suuri valta kaikkeen tähän problematiikkaan!

Ministeri Tiilikainen totesi, että ilmastonmuutos tulee olemaan keskeinen keskusteluaihe eduskuntavaalien lähestyessä.

Ollikaisen mukaan puuttuu jossain määrin tietoakin. Tahtoa heikentää yksittäisen kuluttajan voimattumuuden tunne. Yhteisen ymmärryksen ja tahdon luomista tarvitaan.

Professori Lassi Linnanen, LaY: Ei pidä vältellä sanaa ylikulutus. Kulutamme monella tapaa ja paljon on tarpeetonta kulutusta. On skenaario mikä tahansa, tarvitaan ylikulttamisesta luopumista. Teknologialla ei päästöjä ratkaista, vaan kuluttamisen vähentämisellä. Tarvitaan pakkoja ja taivuttelua. Esimerkiksi aurinkosähkö on kotitalouden keino energiapuolella.

Teknologisella kehityksellä on ns. bumerangi-ominaisuus eli uusi innovaatio johtaa sen käyttöön ottoon, minkä jälkeen alkaa uuden innovaation kehittäminen. Tällöin kulutus ei vähene. Teknologia tarvitsee mineraaleja, niiden jalostamista jne. Teknologiateollisuus tai tutkimuslaitokset eivät ole se taho, jotka lopettavat näiden käytön.

 

Kiertotalouskiihdyttämö sparraa hankkeita

Suomen ympäristökeskus järjesti keväällä 2018 kunnille etsintäkuulutuksen, jonka tavoitteena oli löytää yhteisiä hankintatarpeita, hankeaihioita ja käynnistymässä olevia hankintoja, jotka voitaisiin toteuttaa vähähiilisesti ja kiertotalouden hengessä.

Vertaistukea ja sparrausta 10 hankkeelle

Ehdotuksia tuli yli 30. SYKEn asiantuntijat arvioivat ehdotettujen hankintojen vähähiilisyys- ja kiertotalousmahdollisuuksia, vaikuttavuutta ja skaalautuvuutta. Ehdotuksista valittiin kymmenen suunniteluvaiheessa olevaa hanketta, jotka saavat Kiertotalouskiihdyttämöltä kohdennettua sparrausapua hankinnan edistämiseen vuosien 2018-2019 aikana.

Apua voi saada hankintatarpeen kirkastamiseen, hankinnan suunnitteluun, markkinavuoropuheluun, hankinnan läpivientiin ja käytännön esteiden ratkomiseen sekä hankinnan ympäristö- ja kustannushyötyjen arvioimiseen.

Lounais-Suomesta hankkeeseen pääsi mukaan kaksi uudisrakentamisen kohdetta: Ruosniemen koulu Porista ja Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskus ja kolmantena mukana on Turun ruokapalvelut.

Lue lisää > materiaalitkiertoon.fi

Aurinkovoiman yhteishankinta käynnissä

Aurinkovoiman yhteishankinta käynnissä

Kunnat, kuntayhtymät, kuntien omistamat yritykset ja seurakunnat voivat yhä osallistua Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja KL Kuntahankinnat Oy:n järjestämään aurinkosähkövoimaloiden yhteishankintaan ilman omaa kilpailutusta. Sopimukseen voi liittyä koska tahansa vuoteen 2020 asti.

Aurinkosähkökapasiteetti kasvoi Suomessa 2,5-kertaiseksi vuoden 2017 aikana. Hinku-kunnat ovat näyttäneet hienosti esimerkkiä aurinkovoimaloiden asennuksissa. Lähes puolet Hinku-kunnista on jo hankkinut aurinkovoimalan SYKEn ja KL-Kuntahankintojen aurinkovoimalasopimuksesta.

Kuntahankinnat ovat neuvotelleet GreenEnergy Finlandin (GEF) kanssa uudet alennetut hinnat aurinkovoimaloille heinäkuun alusta lähtien, joten nyt muidenkin on erinomainen aika liittyä tähän sopimukseen. Kun aurinkovoimalan tilaa nyt, sen ehtii saada tämän vuoden tukikiintiöstä, tämän vuoden investointitukiprosentilla (25 %) ja toimintaan vielä ennen talvea.

Voimalalla tulee tilatessa olla voimassa oleva tukipäätös ennen sitovaa tilausta. Tuen hakemiseen saa kattavan avun GEFiltä. Voimalaan saa myös halutessa rahoituksen ESCO-periaatteella, eli investointi maksaa itse itsensä. Näin hankinta ei aiheuta investointikuluja, eikä käytännössä muutosta käyttömenoihin.

Lue lisää > HINKU-foorumi

Hinku-uutisia 3/2018

Hinku-uutisia 3/2018

Poimintoja HINKU-uutiskirjeestä:

Jyri Seppälä: Kunnilla mahdollisuus päästä takaisin päästövähennysten uralle

Muutama vuosi sitten ajateltiin yleisesti, että Suomi saavuttaa EU:n asettamat vuoden 2020 päästövähennysten tavoitteet helposti. Vuonna 2016 kehitys poikkesi kuitenkin taakanjakosektorin tavoiteurasta. Suomen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat vuodesta 2015 vuoteen 2016 kuusi prosenttia. Kunnianhimoisia päästövähennyksiä tavoittelevien Hinku-kuntien kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat samana aikajaksona kaksi prosenttia.

Uskon, että Hinku-kunnissa päästään takaisin päästövähennysten uralle. Ennakkotietojen perustella voisi arvata, että Suomen kunnissa päästöt olivat vuonna 2017 taas jonkin verran pienemmät kuin vuonna 2016. Sähkön käytön päästökertoimen aleneminen ja liikennepolttoaineiden bio-osuuden lisääminen vaikuttavat positiivisesti tilanteeseen.

Vuonna 2016 erityisesti liikenteen päästöt kasvoivat, mutta useissa kunnissa muilla toimilla pystyttiin tasoittamaan tilannetta. Esimerkiksi Uudessakaupungissa öljyn käyttö väheni kaukolämmön tuotannossa, ja Raumalla ja Eurajoella vastaavasti teollisuudessa. Porissa sähkönkulutus pieneni…

…Hinku-kunnat ovat osoittaneet, että energiatehokkuudella ja uusiutuvalla energialla voidaan saada aikaan myös taloudellisia säästöjä. Niillä taas on voitu perustella kunnan veroäyrin muutostarvetta. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin huomata, ettei yhdestäkään Hinku-kunnasta ole kuulunut kannanottoja siitä, ettei toimintaa pidä tehdä. Päinvastoin. >> Lue lisää

Päästökehitys 2007-16_0918

Hinku-kuntien päästöt kasvoivat muuta maata vähemmän

…Vuodesta 2007 vuoteen 2016 Hinku-kuntien päästövähennys on keskimäärin 26 prosenttia. Eniten päästöjä vähentäneet Hinku-kunnat ovat Iin kunta (-52 %), Rauma (-39 %), Kitee (-35 %), Pori (-32 %) ja Rautjärvi (-32 %).

Syynä vuoden 2016 takapakkiin ovat liikenteen ja rakennusten lämmityksen päästöjen kasvu….

Uudessakaupungissa päästöt vähenivät peräti 12 prosenttia, kun kaukolämmön tuotannossa raskasta polttoöljyä korvattiin biopolttoaineilla. Myös Eurassa ja Raumalla saavutettiin tuntuvat päästövähennykset, 11 ja 8 prosenttia, teollisuuden polttoöljyn käytön vähenemisen takia.

Pori vähensi päästöjään 2 prosenttia, syynä sähkönkulutuksen huomattava pieneneminen palvelusektorilla….

…Eniten päästöt kasvoivat vuonna 2016 Maskussa (+21 %), missä liikennemäärät kasvoivat huomattavasti uuden moottoritien myötä….

Kunnat tarvitsevat valtion vetoapua

”Hinku-kuntien 80 prosentin päästövähennystavoitteen saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatii pitkäjänteisyyttä kuntien päätöksenteossa. Lisäksi tarvitaan myös koko Suomea koskevan ilmastotyön vetoapua esimerkiksi liikenteen ja sähkön päästöjen vähentämisessä. Hinku-kunnissa saavutetut päästövähennykset kertovat, että päästöjä voidaan vähentää etuajassa tinkimättä muista kuntien tärkeistä tavoitteista”, Hinku-verkoston vastuullinen vetäjä, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Hinku-verkostossa on mukana 41 kuntaa. Ne ovat kunnanvaltuuston päätöksellä sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Ilmastotyöhön kunnianhimoisesti suhtautuvien kuntien verkosto kasvaa koko ajan… >> Lue lisää

>> HINKU-uutiskirje 3/2018

HINKU-uutiskirje 3/2018

HINKU-foorumi 5.9.2018

Uutiskirjeessä muun muassa:

  • Jyri Seppälä: Kunnilla mahdollisuus päästä takaisin päästövähennysten uralle
  • Hinku-kuntien päästöt kasvoivat muuta maata vähemmän
  • Joka toinen Hinku-kunta muuttaa helteet sähköksi – aurinkovoiman yhteishankinta käynnissä
  • Raahe ja Utajärvi liittyivät Hinku-verkostoon
  • 10 kiertotaloutta kiihdyttävää kuntahanketta valittu

Lue lisää >> HINKU-uutiskirje 3/2018

Valonian tuorein uutiskirje

Lue Valonian uusin uutiskirje

Aiheina:

  • Harrastetaksin toimintamahdollisuuksia selvitetään Turun seudulla
  • Energiayrityksiä etsitään saman pöydän ääreen kuntien kanssa
  • Terveellisempi liikenneympäristö suunnitellaan yhdessä
  • Virtavesikunnostukset käyntiin talkoohengessä
  • Asukkaat aktivoituneet – jätevesineuvojilla vilkas kesä
  • Taloyhtiön energiaremonteissa maltti kannattaa
  • Lähde mukaan jalostamaan avointa virkistysdataa hyötykäyttöön
  • Hajajätevesiristeilyllä tiivistetään alan yhteistyötä

Lue lisää > Valonian uutiskirje – elokuu 2018