energia

Etusivu / Postit "energia"

Aurinkolämmön varastointia Turun toriparkkiin

Turun kauppatorin uuden maanalaisen parkkihallin yhteyteen rakennetaan aurinkolämpöjärjestelmä.

Järjestelmä kerää torin mukulakivetyksen alle asennettavilla putkistoilla kesän aikana torille paistavan auringon lämpöenergian talteen ja varastoi sen torin alle energiapaalujen avulla savimaahan 50 metrin syvyyteen. Näin varastoitu lämpöenergia käytetään talvisaikaan, jolloin se kattaa maanalaisen parkkihallin lämmitystarpeen ja pitää hallin päällä olevan toripiha-alueen sulana. Ratkaisun on suunnitellut nollaE Oy.

– Aurinkolämmön varastointi luonnolliseen kaupunkirakenteeseen ja sen hyödyntäminen tähän tapaan on innovatiivinen askel ilmaston puolesta. Tällaiset hankkeet voivat olla merkittäviä näyttöjä suomalaisilta toimijoilta ja onnistuessaan suunnannäyttäjiä useille muille vastaaville lämpövarastohankkeille Suomessa ja ulkomailla. Täytyy nostaa hattua turkulaisten kekseliäälle ratkaisulle, toteaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Hanke edustaa kokonaisratkaisultaan uutta lähestymistapaa uusiutuvan energian tuotannossa ja käytössä. T-Park Oy:n mukaan hanke on monistettavissa vastaaviin paalutettaviin rakennuskohteisiin, joissa on laajoja pintoja hyödynnettävänä aurinkolämmön keräämiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt T-Park Oy:lle enintään 1 330 000 euroa energiatukea aurinkolämpöjärjestelmän ja varaston rakentamiseen.

Energiatuki on energiapoliittinen investointitukiohjelma, jonka tarkoituksena on edistää uusiutuvaa energiantuotantoa etenkin päästökauppasektorin ulkopuolella sekä energiatehokkuutta. Valtaosa tuettavista hankkeista liittyy pienimuotoiseen sähkön- tai lämmöntuotantoon, liikennesektorin hankkeisiin tai energiatehokkuussopimusyritysten energiatehokkuusinvestointeihin. Viime vuosina tuen painopistettä on siirretty entistä enemmän uuden teknologian demonstraatio- ja referenssihankkeisiin.

> Varsinais-Suomen Yrittäjä

Ympäristö Nyt -uutisviesti 4/2018

jäätynytmännynoksa_RodeoVuoden viimeisen uutisviestin aiheet:

  • Kohti hiilineutraalia maakuntaa
  • Meren tilan parantamiseksi tarvitaan jatkotoimia
  • Meremme tähden 9.5.2018
  • Kustannustehokasta kalustekierrätystä Turussa
  • Turun ekotukitoiminta lisää lähivesitietoisuutta

> Ympäristö Nyt -uutisviesti 4/2018

Uuteenkaupunkiin kestävä kohtaamispaikka

Uuteenkaupunkiin nousee kestävä kohtaamispaikka asukkaille

Uuteenkaupunkiin rakennetaan uudenlainen liikunnan ja oppimisen monitoimitalo. Noin 20 000 neliön sivistys- ja hyvinvointikeskus tulee kattamaan oppimisen koko polun varhaiskasvatuksesta yhtenäiskouluun ja lukioon saakka. Vapaan sivistyksen toiminta ja musiikkiopisto täydentävät kokonaisuutta.

Talosta rakentuu myös monimuotoinen liikuntapaikka, johon kuuluvat monitoimihalli ja uimahalli. Laaja ulkoliikunnan alue jatkaa talon toimintoja ympäröivään luontoon.

”Meille on tärkeää, että tiloja voidaan jakaa ja käyttää yhdessä usean toimijan kesken. Näin säästetään rakennusmateriaaleja ja saadaan laskettua talon käyttökustannuksia. Tällä hetkellä monet koulurakennukset seisovat tyhjillään lähes puolet vuodesta. Tavoittelemme tilojen tehokasta käyttöä myös iltaisin ja viikonloppuisin”, projektipäällikkö Marko Kivistö Uudestakaupungista sanoo.

Työn, oppimisen ja luovuuden talo

Talossa voi kuka tahansa järjestää esimerkiksi taidenäyttelyn, musiikkitilaisuuden tai festivaalin. Tiloja voivat hyödyntää vaikkapa erilaiset yhdistykset ja yritykset mutta myös yksityishenkilöt. Tilat suunnitellaan helposti muunneltaviksi, jotta rakennus pysyisi käyttökelpoisena pitkälle tulevaisuuteen. Tilojen varaaminen tulee tapahtumaan esimerkiksi käyttäjäystävällisellä mobiiliaplikaatiolla. Varaamisen helppous parantaa talon korkeaa käyttöastetta.

”Maailma muuttuu nopeasti. Tulevaisuudessa meille voi tulla eteen uusia tarpeita, joita emme osaa nyt edes ennustaa. Pienet yritykset tarvitsevat joustavia tiloja ja palveluita muiden toimijoiden kohtaamiseen. Virtuaalitodellisuus tuottaa aivan uusia tarpeita harrastustoiminnan kentälle”, Kivistö sanoo.

”Ihmisten kohtaaminen on yhtä tärkeää kuin tilojen yhteiskäyttö. Aulatilassa uimahallin käyttäjä kohtaa tietotekniikkakurssilaisen ja ammattilaispuuseppä alan opiskelijan. Näin ihmiset oppivat toisiltaan ja harrastus- ja opiskelumahdollisuudet tulevat kaikille näkyviksi”, Kivistö jatkaa.

Tavoitteena energia- ja materiaalitehokkuus

Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskus on hankesuunnitteluvaiheessa ja tarkempi suunnittelu alkaa toden teolla vuoden 2019 alussa. Projektissa on tavoitteena noudattaa ympäristöministeriön vihreän rakentamisen linjauksia. Näin ollen tilojen suunnittelussa huomioidaan yhtä lailla kiertotalous, estetiikka kuin saavutettavuus. Toiminnassa taas painotetaan ympäristökasvatusta ja -viestintää.

”Tutkimme mahdollisuutta käyttää mahdollisimman paljon kierrätettyjä ja uusiomateriaaleja esimerkiksi kalusteissa ja sisustuselementeissä. Talon päämateriaalia ei vielä ole päätetty, mutta yksi varteenotettava vaihtoehto on puu, joka on hiilensidonnan kannalta erittäin kestävä vaihtoehto. Puiset osat ovat myös helposti korjattavissa”, Kivistö kertoo.

Pääenergialähteenä monitoimitalossa tulee olemaan lähes päästötön kaukolämpö, joka tuotetaan Uudessakaupungissa teollisuuden hukkalämmöstä ja hakkeesta. Täydentävinä energiaratkaisuina voidaan käyttää aurinko- ja maalämpöä. Tarkoituksena on mitata rakennuksen kokonaishiilijalanjälki, joka ottaa huomioon talon koko elinkaaren.

”Näyttäisi siltä, että rakennuksen energiankulutuksen kannalta on odotettavissa erittäin hyvä tulos. Laskelmia ja tavoitteita tarkennetaan parhaillaan yhdessä Suomen ympäristökeskuksen Kiihdyttämö-hankkeen kanssa. Tämän kaltaiseen pilottiprojektiin vaadittavaa osaamista olisi vaikea löytää meiltä kunnasta tai rakennuttajalta, joten asiantuntija-apu on todella tarpeen”, Kivistö sanoo.

Askel kohti rakentamisen kiertotaloutta

Rakentamisessa päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi rakennusmateriaalit on valittava viisasti, sillä rakennusten käyttöikä on vuosikymmeniä. Julkisen rakentamisen arvo Suomessa on lähes 7 miljardia euroa vuosittain, joten siihen sisältyy merkittävä mahdollisuus edistää kiertotaloutta ja vähähiilisiä ratkaisuja. Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskus on ensimmäisiä todella suuren mittakaavan ekologisia rakennushankkeita Suomessa ja vie osaltaan uusia kestäviä rakentamisen käytäntöjä eteenpäin.

”Olemme tarkoituksella asettaneet hankkeelle erittäin korkeat tavoitteet, sillä rakentamisen maailmassa realiteetit tulevat aina vastaan. Uudet ratkaisut on tuotava mukaan pienin erin”, Kivistö sanoo.

”Koen niin, että ympäristöasioista on tullut kaikkien yhteinen huolenaihe. Se, miten muotoilijat, suunnittelijat ja arkkitehdit osaavat ottaa ympäristön ja kiertotalouden huomioon, on tärkeä kysymys. Esimerkiksi käyttöesineiden muotoilussa kiertotalous etenee nopeastikin ja nyt on tärkeää laajentaa ajattelumaailma myös rakennuksiin.”

Julkisten hankintojen vähähiilisyys- ja kiertotalouskiihdyttämö on hanke, joka liittää vähähiilisyyden ja kiertotalouden tavoitteet julkisiin hankintoihin ja arvioi niiden elinkaarenaikaisia hyötyjä hankintojen suunnitteluvaiheessa. Hanketta vetää Suomen ympäristökeskus ja rahoittaa Sitra. Hankkeessa tehdään yhteistyötä KL-Kuntahankinnat Oy:n kanssa.

> materiaalitkiertoon.fi (circwaste)

Aurinkopaneeleiden yhteishankinta kiinnosti Somerolla

Aurinkopaneeleiden yhteishankinta toteutuu Somerolla. Yhteishankinnan virallinen takaraja päättyi eilen ja määräaikaan mennessä mukaan ilmoittautui 20 kiinnostunutta taloutta. Someron kaupungin kehittämisasiantuntija Antti Leino on määrään todella tyytyväinen.
– Vähimmäismäärä yhteishankinnan toteutumiseksi oli kymmenen taloutta. Toivoimme mukaan viittätoista, joten kiinnostus jopa ylitti odotukset, Leino huomauttaa.

Aurinkopaneeleiden yhteishankintaan voi vielä päästä mukaan, vaikka virallinen takaraja umpeutuikin.
– Asiakirjojen viimeistelyyn menee jonkin verran aikaa, joten ensi viikon aikana voi vielä ilmoittautua Someron kaupungille. Muun muassa kaupungin nettisivuilla on asiasta kattava tietopaketti, Leino kertoo.

Aurinkopaneeleiden toimittajien kilpailutuksen hoitaa kestävän kehityksen ja energia-asioiden asiantuntijaorganisaatio Valonia.

>> Salon Seudun Sanomat 24.11.2018

Uusiutuvan energian kulutus on saavuttanut fossiilisen energian

Vuonna 2017 uusiutuvan energian käyttöosuus kasvoi kokonaisenergiankulutuksesta yhtä suureksi kuin fossiilisten tuontipolttoaineiden osuus. Päästöoikeuden hinnan nousu edistää uusiutuvan energian investointeja ja käyttöä, ja teknologinen kehitys parantaa tuulivoimainvestointien kannattavuutta. Tiedot käyvät ilmi Uusiutuvan energian toimialaraportista, joka julkistettiin 29.11.2018.

Uusiutuvan energian käyttö nousi kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta 2016. Sen kokonaiskäyttö kasvoi yhteensä 10 terawattituntia (TWh). EU:n Suomelle asettama uusiutuvien energialähteiden 38 prosentin käyttötavoite energian loppukulutuksesta vuodelle 2020 saavutettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2014.

– Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on ollut koko ajan nousussa vuotta 2016 lukuun ottamatta. Sen osuus nousi viime vuonna yli 40 prosenttiin energian loppukulutuksesta, toteaa toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Uusiutuvan energian tuotannosta yhteensä 73,5 prosenttia on peräisin puuraaka-aineesta. Puupolttoaineet ovat suurin kokonaisenergiankulutuksen energialähde 26,7 prosentin osuudella. Metsähaketta kulutettiin energiantuotantoon viime vuonna yhteensä 7,78 miljoonaa kuutiota, neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016.

Alan työllisyyden odotetaan parantuvan

29.11. julkaistiin myös pk-toimialabarometri. Sen mukaan uusiutuvan energian toimialalla näkymät henkilökunnan määrän osalta ovat selvästi paremmat kuin vuosi sitten. Toimialan yritykset arvioivat kuitenkin lähiajan yleiset suhdannenäkymät koko maata ja vertailutoimialoja heikommiksi. Odotukset jäävät myös selvästi viime syksyn tasosta.

Suomen vaihtotase vuonna 2017 oli energiatuotteiden osalta 4,1 miljardia euroa alijäämäinen. Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 8,8 miljardilla eurolla. Eniten tuontia tapahtui Venäjältä, jonka osuus tuonnin arvosta oli 61 prosenttia. Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita 4,7 miljardilla eurolla. Energiatuotteita vietiin eniten EU-maihin.

Sähkön markkinahinnan nousu vahvistaa uusiutuvan energian investointeja

Sähkön markkinahinta on ollut poikkeuksellisen alhainen viime vuosia, mutta sähkön keskimääräinen markkinahinta Suomessa on noussut viime kuukausina 45–50 euroon megawattitunnilta. Myös tulevien vuosien hintoja kuvaavat sähköjohdannaiset ovat kallistuneet.

Päästöoikeuden hinta on vuonna 2018 noussut vuoden takaisesta alle viidestä eurosta korkeimmillaan 25 euroon hiilidioksiditonnilta. Kuluvan syksyn aikana hinta on asettunut 20 euron tasolle. Päästöoikeuden hinnannousu nostaa myös sähkön tukkuhintaa. Sähkömarkkina-analyytikkoarvioiden mukaan päästöoikeuden hinnannousu eurolla nostaisi sähkön hintaa arviolta 0,6 euroa megawattitunnilta.

Tuulivoiman tuottaminen on aiempaa kannattavampaa

Tuulivoimainvestoinnit ovat tulleet aiempaa kannattavammiksi teknologisen kehityksen avittamina voimaloiden koon yhä edelleen kasvaessa. Myös aurinkosähköinvestoinnit jatkavat kasvuaan, kun kotitaloudet, yritykset ja maatilat ovat edelleen lisänneet merkittävästi investointeja aurinkoenergiaan.

Tarve vähentää kasvihuonepäästöjä ohjaa vahvasti energiapolitiikkaa. Maailmalla erityisesti tuulivoiman, bioenergian ja aurinkoenergian investointien kasvu on edelleen nopeaa. Samalla kuitenkin myös fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi edelleen vuonna 2017.

Uusiutuvan energian toimialaraportti ja pk-toimialabarometri julkistettiin 29.11.2018 Turussa järjestetyssä Energiavaikuttajaseminaarissa. Toimialaraportti käsittelee alan nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Kerran vuodessa ilmestyvässä pk-toimialabarometrissä esitellään toimialakohtaisia tuloksia Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyössä tekemästä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavasta barometrista.

Uusiutuvan energian toimialaraportti 2018

Uusiutuvan energian pk-toimialabarometri 2018

Katso seminaarin tallenne

Energiavaikuttajaseminaari 29.11.

Energiavaikuttajaseminaari 29.11.

torstaina 29.11.2018
Valtion virastotalo, Itsenäisyydenaukio 2, Turku
Tilaisuudessa julkistetaan Uusiutuvan energian toimialaraportti sekä alan pk-toimialabarometri.
Uusiutuvan energian, energian käytön tehokkuuden ja hiilineutraaliuden tavoitteiden toteutuminen edellyttää energiatehokkuuden sekä uusiutuvan energian tuotannon ja käytön merkittävää lisäämistä tulevina vuosina.

Kustannustehokkaampi, päästöttömämpi ja uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiajärjestelmä tuovat haasteita, mutta samalla se luo uusia mahdollisuuksia kaikille toimijoille. Tilaisuudessa havainnollistetaan esimerkkien kautta, miten geotermistä energiaa ja lämpöpumppuja voidaan hyödyntää energian tuotannossa ja mitkä ovat tämän energiahyödyntämisen reunaehdot.

Lisäksi kuullaan toimialan asiantuntijoiden puheenvuoroja uusista lämmön varastointi- ja hyödyntämisratkaisuista sekä niihin liittyvistä uusista käyttösovelluksista.

Seminaariin osallistuminen on maksutonta. Tilaisuus toteutetaan myös webcast-lähetyksenä, jolloin tilaisuutta voi seurata etäyhteydellä. Linkki toimitetaan myöhemmin kaikille, jotka ovat ilmoittaneet seuraavansa tilaisuutta etäyhteyden välityksellä.

Ilmoitttautuminen ma 19.11. mennessä

Lue lisää > ELY-keskus

Valaistus ja valaistuksen ohjaus 14.12.

Valaistus ja valaistuksen ohjaus 14.12.

Valaistus ja valaistuksen ohjaus -tilaisuus

Aika: 14.12.2018 12:00 – 15:00
Paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, Turku

Valaistusta tarvitaan kaikkialla ja jo pelkästään led-valaistukseen päivittämisellä on kuntakiinteistöissä valtavat säästöpotentiaalit. Vähintään yhtä merkittävä ja vielä vähemmän hyödynnetty mahdollisuus on valaistuksen ohjauksessa, koska pelkät kytkimet tai liiketunnistimet eivät sovi kaikkialle.
Tilaisuuden tarkoitus on kohtauttaa kuntien kiinteistöpuolen vastaavat henkilöt ja teeman alueella toimivat yritykset nykytilanteen parantamiseksi.

Tavoitteena on tavoittaa laaja joukko varsinkin energia-alan pk-yrityksiä, jotka ovat valmiita pohtimaan palvelujaan ja tarjontaansa kuntien näkökulmasta. Tietoa mm. kiinteistöjen energiankulutuksesta on kerätty avoimeen rajapintaan kaikkien saataville ja tämän datapankin on määrä toimia pohjana tarpeen ja tarjonnan kohtaamiselle.

Lue lisää >> Valonia

 

Miten Suomi siirtyy kiertotalouteen?

Miten Suomi siirtyy kiertotalouteen?

Vaikuta kiertotalouden tiekarttaan 2.0

Kerro näkemyksesi, miten Suomen kannattaisi siirtyä kiertotalouteen! Kiertotalouden tiekarttaan 2.0 liittyviä luonnoksia voi kommentoida 25.10.-11.11.2018 välisenä aikana otakantaa.fi-palvelussa.

Kiihtyvä ilmastonmuutos, luonnon köyhtyminen ja luonnonvarojen ylikulutus osoittavat, että tarvitsemme kiertotaloutta enemmän kuin koskaan ennen. Taloutemme ja siihen kytkeytyvien kulutustapojemme on muututtava nopeasti – mutta miten? Millaiset kansalliset tavoitteet auttavat muuttamaan arjen kulutustottumuksia kestävämmiksi? Entä millaisia toimia tarvitaan, jotta yhä useampi yritys siirtyisi kiertotalousbisnekseen?

Maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta ”Kierrolla kärkeen: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025” julkaistiin Sitran johdolla vuonna 2016. Kaksi vuotta myöhemmin on aika arvioida tiekartan etenemistä, nostaa kunnianhimon tasoa ja päivittää sisällöt muuttuneen maailman tarpeisiin.

”Suomella on maailmanluokan mahdollisuus siirtyä ensimmäisten joukossa kestävään talouteen, jossa hyvinvoinnin rahoitus on turvattu ympäristöstä huolehtien. Kiertotalouden tiekartassa vuonna 2016 asetetut kansalliset tavoitteet ja toimet vaativat päivittämistä, jotta Suomi voi siirtyä kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä”, toteaa Sitran kiertotalouden asiantuntija Laura Järvinen.

Sitra on julkaissut alustavat luonnokset kiertotalouden tiekartan tavoitteista ja toimenpiteistä sekä niiden pohjalla olevasta kiertotalouden tilannekuvasta Suomessa. Luonnokset pohjautuvat syksyn aikana Sitran ja Deloitten toteuttamiin taustaselvityksiin, vaikuttaja- ja asiantuntijahaastatteluihin sekä kaikille sektoreille suunnattuihin työpajoihin.

”Haastamme kaikki mukaan kommentoimaan, sillä kiertotaloudessa on kyse perustavanlaatuisesta muutoksesta siinä, miten yhteiskuntamme toimii. Muutokseen tarvitaan meitä kaikkia: niin yrityksiä, hallintoa kuin kansalaisia. Kyseessä on koko Suomen tiekartta kiertotalouteen”, korostaa Järvinen.

Lue ja kommentoi kiertotalouden tiekartta 2.0 -luonnosta 25.10.-11.11.2018 välisenä aikana otakantaa.fi-palvelussa täällä.

Sitra käy kaikki saamansa kommentit huolellisesti läpi ja tarkentaa niiden pohjalta kiertotalouden tilannekuvaa sekä laatii niitä hyödyntäen tiekartan lopullisen version. Tiekartan luonnosversion kommentteja ei kuitenkaan automaattisesti sisällytetä lopulliseen tiekarttaan. Päivitetty tiekartta julkistetaan alkuvuodesta 2019.

Lue lisää > Sitra

Valonian energiaillat

Valonian energiaillat

Valonia järjestää syksyn aikana kuntalaisille energiailtoja yhteistyössä kuntien kanssa. Energiaillat ovat osa Energiaviraston rahoittaman alueellisen energia- ja ilmastotyön toteutusta. Kaikille avoimia ja maksuttomia tilaisuuksia järjestetään useissa kunnissa.

> Masku ke 17.10. klo 18 – 20.30

> Raisio ke 21.11. klo 18 – 20.30

Tilaisuudessa Valonian asiantuntijat kertovat muun muassa

  • aurinkosähkön hankinnasta
  • erilaisista lämpöpumppuratkaisuista
  • kodin energiankäytöstä
  • energiansäästömahdollisuuksista
  • sähköautojen latauksesta