energia

Etusivu / Postit "energia"

Tuleva Prisma Piispanristi saa virtaa auringosta

S-ryhmästä tulee Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja, kun kauppojen katoille asennettaan lähitulevaisuudessa tuhansia aurinkopaneeleja. Turun Osuuskauppa on mukana hankkeessa.

– Tavoitteenamme on lisätä uusiutuvan energian käyttöä tulevina vuosina. Jo nyt merkittävä osa käyttämästämme sähköstä on omalla tuulivoimalla tuotettua. Näemme myös aurinkosähkössä potentiaalia, kiinteistöpäällikkö Antti Heikkilä Turun Osuuskaupasta kertoo.

Toimipisteiden katoille asennettavat paneelit tuottavat sähköä kiinteistöjen omaan käyttöön.

– Myymälämme kuluttavat sähköä eniten kesällä, jolloin energiaa tarvitaan erityisesti kylmälaitteisiin ja jäähdyttämiseen. Aurinkoisina kesätunteina parhaimmillaan kaikki kiinteistön kuluttama sähkö voisi tulla auringosta. Vuositasolla aurinkosähkön osuus on noin 10 prosenttia kiinteistöjen käyttämästä sähköstä. Ensimmäinen Turun Osuuskaupan aurinkovoimala rakennetaan Piispanristin Prisman katolle loppuvuodesta ja otetaan käyttöön uuden Prisman avautuessa keväällä 2019. Voimalan lopullinen koko täsmentyy vielä suunnittelun edetessä, Heikkilä jatkaa.

Energiansäästötoimet tuoneet 2,5 miljoonan euron säästöt

Turun Osuuskauppa on mukana S-ryhmän ilmastotavoitteessa paitsi aurinkosähköhankkeen myötä, myös muilla energiansäästötoimenpiteillä.

– Jo nyt monissa myymälöissämme on hiilidioksikylmälaitokset. Käytännössä hyödynnämme uusinta tekniikkaa olevia hiilidioksidipohjaisia kylmäjärjestelmiä, joilla saavutetaan jopa 50 prosentin energiansäästö. Kylmälaitteet jäähtyvät hiilidioksidilla, eikä niissä kierrä enää lainkaan ympäristölle haitallisia kemiallisia aineita. Suosimme myös ovellisia tai kannellisia kylmäkalusteita ja valaistukseen valitsemme energiatehokkaat led-valot. Lisäksi meillä on useampi maalämmöllä lämmitettävä kohde ja maalämpöä suositaan aina, kun pohjaolosuhteet sen vain mahdollistavat. Olemme myös korvanneet öljylämmitysjärjestelmiä modernilla lämpöpumpputekniikalla, joka vähentää ilmastolle haitallisia päästöjä. Yhteensä energiansäästö toimenpiteet ja -investoinnit ovat viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana tuoneet 2,5M€ säästön energiankulutuksessa. Energiansäästötoimenpiteet ja muiden omien prosessien tehostaminen mahdollistavat osaltaan halpuutuksen, Heikkilä summaa.

Lue lisää > Varsinais-Suomen Yrittäjä

Turku haluaa olla Suomen ilmastoystävällisin kaupunki

…jossa asuu maan tyytyväisimmät asukkaat

Eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä ilmastotalkoot ovat uuden Turku-strategian kulmakiviä.

Turun kaupungin päättäjät ovat sitä mieltä, että vuonna 2029 Turussa asuu Suomen tyytyväisimmät suurten kaupunkien asukkaat. Näin on kirjattu Turun uuteen kaupunkistrategiaan, joka hyväksyttiin maanantaina Turun valtuustossa.

– Tämä oli valtuustokauden yksi merkittävimmistä päätöksistä, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen Lauri Kattelus.

Katteluksen mielestä Turun kaupunkistrategian kaksi tärkeintä asiaa ovat eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä vahvat ilmastotavoitteet. Hänen mukaansa sekä päättäjien että virkamiesten on hyvä suunnitella näiden pohjalta tulevaisuuden Turkua, koska valtuustossa strategia hyväksyttiin yksimielisesti.

– Tämä on yhteinen strategia ja antaa vahvan näkemyksen siitä, mihin suuntaan mennään, Kattelus sanoo.

Maapallon pelastus alkaa Turusta

Turun kaupunkistrategia koostuu monenlaista isommista ja pienemmistä lupauksista, joiden pitäisi ohjata kaupungin päätöksentekoa. Strategian mukaan Turku on jatkossa muun muassa Suomen paras opiskelijakaupunki, paras maahanmuuttajien kotouttaja ja ilmastopolitiikan edelläkävijä maailmanlaajuisesti.

Turku tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä. Tähän päästään kasvattamalla uusiutuvien energiamuotojen osuutta ja vähentämällä liikenteen tuottamia kasvihuonepäästöjä.

Vihreitten ryhmäjohtajan Niina Ratilaisen mukaan Turun ilmastotavoitteet on Suomen kaupungeista kaikkein kunnianhimoisimmat.

– Meidän pitää pelastaa maapallo, Ratilainen sanoo.

Turku paranee pikku hiljaa

Merkittävä osa Turun strategiaa on kaupungin viihtyisyyden parantaminen. Kaupunkiluontoon panostetaan ja viherrakentamista sekä viheralueita lisätään. Turun kaupungin metsiä, peltoja ja kasvillisuuden määrää pyritään säilyttämään ja istutusalueilla suositaan luonnonmukaisuutta.

Lue lisää > yle.fi

Satakunnan päästöt vähentyneet 28 %

Satakunnan päästöt vähentyneet 28 %

Suomen ympäristökeskuksen tekemien laskelmien mukaan Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 28 % vuosina 2007–2015. Työ päästöjen vähentämiseksi on käynnissä, mutta tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Ilmastonmuutoksen hillinnässä vahva ja kuntarajat ylittävä yhteistyö on ratkaisevassa asemassa.

Huhtikuussa 2017 Lounais-Suomen Hinku-ohjelmaan liittyneet kunnat ja Turku haastoivat alueen muut kunnat yhteistyössä tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä. Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus SYKE antoivat vahvan tukensa tavoitteen toteutumiselle. Jatkotyön pohjaksi ELY-keskus tilasi maakuntien päästölaskennat SYKEltä. Satakunnassa Hinku-ohjelmaan ovat liittyneet Rauma, Pori ja keväisen haasteen jälkeen uusimpana Eurajoki.

Hiilineutraali maakunta edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamista vähintään 80 %:lla ja loppujen päästöjen hyvittämistä esimerkiksi viljely- ja metsämaan hiilinieluja lisäämällä. Tehty päästölaskenta koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria, joten isojen voimalaitosten toimenpiteet, mm. hiilivoimalan sulkeminen Tahkoluodossa ei ole mukana tässä laskennassa tai sen seurannassa.

Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia monella eri sektorilla: Suurin osa Satakunnan päästöistä tulee fossiilisista polttoaineista ja tieliikenteestä (yhteensä 57 % vuoden 2015 päästöistä). Myös sähkönkulutus ja maatalous ovat merkittäviä päästölähteitä (yhteensä 38 % vuoden 2015 päästöistä).

Tieliikenne aiheuttaa 27 % maakunnan kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2015. Liikennepäästöjen vähenemistavoitteita ei saavuteta ilman merkittävää yhdyskuntarakenteen ja liikkumistottumusten muutosta. Maa- ja metsätaloudella on oma merkityksensä hiilineutraaliustavoitteelle. Peltoviljely ja karjankasvatus aiheuttavat 17 % päästöistä, mutta toisaalta maaperään ja erityisesti metsiin sitoutuu hiiltä merkittävästi. Peltomaan maaperän hiilensidontakyvyn parantamiseksi tarvitaan aktiivista tutkimusta ja kokeiluja sekä uusia viljelykäytäntöjä. Turvemaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on yksi tarkastelun kohde.

Tavoittelemme yhteistyössä maakuntatason muutosta

Vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteen toteuttamiseksi, energiankäytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energiankäytön edistämiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja, tuotekehitystä, investointeja sekä monialaista osaamisen kehittämistä. Satakuntaliitto on sitoutunut edistämään vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteita osana maakunnallista aluekehittämistä ja alueiden kestävää käyttöä.  Suuri merkitys on maakunnan toimijoilla, jotka omista lähtökohdistaan edistävät maakunnan tavoitteiden toteuttamista.

Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tavoitteena on vahvistaa aktiivisten kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Maakunnallisen tavoitteen toteutumisen keinot sovitaan yhteistyössä. Tähän niin sanotun tiekartan valmisteluun kutsutaan mukaan laajasti eri toimijoita.

– Keskeistä on hahmottaa eri toimijoiden roolit ja tunnistaa vaikuttavimmat toimenpiteet. Kunta on keskeinen vaikuttaja, mutta myös yrityksiä tarvitaan monella tapaa mukaan yhteistyöhön ja tarjoamaan ratkaisuja päästöjen vähentämiseen, kertoo johtaja Risto Timonen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

– Ilmastonmuutoksen hillintään on koko ajan tarjolla uusia ratkaisuja, jotka päästöjen vähentämisen lisäksi tarjoavat toteuttajilleen tavan pienentää kustannuksiaan ja parantaa kilpailukykyä. Satakunnan eteneminen kunnianhimoisesti päästöjen vähentämisessä on tapa vahvistaa omaa elinvoimaisuutta ja koko Suomen cleantechin vientimahdollisuuksia, muistuttaa professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Kunnilla on päästöjen suhteen erilaiset haasteet

Kuntien päästöissä on huomattavia eroja, joista selkeimmät liittyvät uusiutuvan energian käyttöön lämmityksessä. Pitkällä tähtäimellä energiantuotannon investointipäätöksillä on suuri rooli ilmastotavoitteiden toteutumisessa. Myös erillislämmityksessä fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen on vielä tarvetta.

Nauhakaupungit Pori-Harjavalta välillä ja Rauman seutu ovat teollisuusvaltaisia, mikä näkyy sähkönkulutuksen ja liikenteen isoina osuuksina. Maatalouden merkitys kasvaa Sydän- ja Pohjois-Satakunnan suuntaan, jossa se voi olla suurin päästön aiheuttaja ja merkitys enimmillään yli 30 % kokonaispäästöistä kuten Huittisissa. Puhdas tuulisähkö siivittää suurimman päästövähenemän tehnyttä Siikaista.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen jatkuu ja positiivisen kehityksen tueksi toteutetaan alueella monia hankkeita. Toukokuussa käynnistyy alueen kuntien toimesta EAKR-rahoitteinen Ilmastoviisas Satakunta –hanke, jonka kohderyhminä ovat kunnat, asunto-osakeyhtiöt, pk-yritykset ja kaupanalan toimijat. Pilottien ja info-tilaisuuksien avulla, yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa, toteutetaan päästövähennyksiä.

Lisätietoja:

Hansakortteli aloittaa energiatehokkuushankkeen

Varsinais-Suomen Yrittäjä 10.4.2018

Hansakortteli on asettanut tavoitteekseen vähentää energiankulutustaan vuodessa noin 1 040 000 hiilidioksidikilon verran, mikä vastaa esimerkiksi noin 330 auton vuosipäästöjä.

Hankkeessa tullaan edistämään lämmöntalteenoton entistä parempaa hyödyntämistä, modernisoimaan ilmanvaihtoa ja parantamaan tarpeenmukaisen ilmanvaihdon toimintaa.

Lue lisää >> Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehti

Kuntien 9. ilmastokonferenssi 16.-17.5.

Kuntien 9. ilmastokonferenssi 16.-17.5.

Ilmastonmuutos haastaa koko kunnan, kun valtioiden sopimat päästövähennystavoitteet muuttuvat paikallistason ratkaisuiksi. Kunnat eivät ole jääneet urakkansa kanssa yksin vaan verkostoituvat aktiivisesti. Kunnianhimoisia tavoitteita asetetaan yhdessä, toimivia käytäntöjä ja kokemuksia jaetaan kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla.

Kuntaliiton Ilmastokampanjan sateenvarjon alla kunnat ovat tehneet tavoitteellista ilmastotyötä jo 20 vuotta. Kuntien esiinmarssi ilmastoareenoille on saanut viime vuosina uusia avauksia ja mittasuhteita. Kunnat näyttäytyvät ilmastotyön edelläkävijöinä innostaen samalla yhteiseen ponnisteluun kuntalaisia ja alueensa yrityksiä.

Tervetuloa juhlimaan kuntien ilmastotyötä! Summaamme saavutuksia ja visioimme tulevaa. Miltä näyttää tulevaisuuden ilmastokunta? Mistä puhutaan nyt? Keiden kanssa kunnat jakavat urakkaansa?

Ilmoittautumiset 18.4. mennessä
>> FCG.fi

 

Ilmastoviisas Satakunta – ILSA käynnistyy

Ilmastoviisas Satakunta – ILSA käynnistyy

porin toriSatakunnan maakuntahallitus on myöntänyt EAKR-rahoitusta alueen kuntien toimesta toteutettavalle Ilmastoviisas Satakunta – ILSA -hankkeelle.

Tavoitteena on aktivoida Satakunnan alueella toimintaa ja toimenpiteitä, jotka vähentävät ilmastopäästöjä. Kohderyhminä ovat kunnat, asunto-osakeyhtiöt, pk-yritykset ja kaupanalan toimijat. Hanke käynnistyy toukokuussa 2018 ja kestää vuoden 2020 loppuun.

 

Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategian tilannekatsaus 2018

Luotsi tilannekatsaus 2018Varsinais-Suomen energia- ja ilmastostrategiat vuoteen 2020 julkaistiin vuonna 2011. Strategian vision mukaan Varsinais-Suomi saavuttaa kansainväliset ja kansalliset päästövähennystavoitteet ja maakunta on vuonna 2020 matkalla kohti hiilineutraaliutta. Nyt julkaistu Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategian tilannekatsaus 2018 arvioi, kuinka matka etenee. Katsaus kertoo, missä tavoitteissa olemme oikealla tiellä ja mitkä toimenpiteet vaativat erityispanostusta tulevien vuosien aikana.

Kuluneiden seitsemän vuoden aikana maakunnassa on tehty paljon erilaisia toimia hiilipäästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi. Positiivisia muutoksia on tapahtunut kuntasektorilla, yrityksissä ja kuntalaisten toimintatavoissa.

Tilannekatsauksen toimenpiteiden seurantataulukkoon kirjatut arviot kertovat, että suurin osa eri teemojen toimenpiteiden toteutumisesta asettuu kategoriaan Suunnitteilla tai Toteutunut osittain. Merkittävimmin viime vuosina on kehittynyt uusiutuvan energian käyttö kauko- ja aluelämmityksessä.

Kivihiilen käytön vaihtaminen biopolttoaineisiin Turun seudulla vähentää päästöjä, mutta sen käyttö maakunnassa tulee jatkumaan vielä 2020-luvulla. Fossiilisten polttoaineiden käytön on edelleen vähennyttävä muun muassa liikenteessä ja erillislämmityksessä. Suurimmat haasteet liittyvät liikenteen aiheuttamaan suureen päästömäärään, jonka keskeisin ratkaisu aluetasolla löytyy julkisen liikenteen kehittämisessä ja yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä.

Maakunnallista yhteistyötä vahvistetaan

Maakunnan ilmasto- ja energiavision laatimisen aikaan Kioton sopimus edellytti 20 prosentin päästövähennystä vuoteen 2020 mennessä. On kuitenkin huomattava, että vaatimukset kiristyvät ja aiempien tavoitteiden rinnalle ovat nousseet niin uudet kansalliset tavoitteet kuin Pariisin ilmastosopimuksenkin tavoitteet. Matka kohti hiilineutraalia maakuntaa on siten vasta alussa. Kunnilla on kuitenkin tahtotila sitoutua hiilineutraaliuteen ja ne ovat erittäin kiinnostuneita hyvien käytänteiden ja uuden tiedon vaihdosta sekä toivovat uudentyyppisiä yhteistyötapoja niin maakunnallisesti kuin ylikunnallisesti.

Varsinais-Suomen liitto ja Valonia järjestävät kevään aikana kuntakierroksen, jonka tavoitteena on selvittää yksityiskohtaisemmin kuntien ratkaisuja, kiinnostusta ja tarpeita eri yhteistyömuodoille ja toimille, joilla maakunnalliset ilmasto- ja energiatavoitteet saavutetaan.

Lisätiedot 

Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategian tilannekatsaus 2018 on tehty Varsinais-Suomen liiton toimeksiannosta Valoniassa vuosien 2016 ja 2017 tiedoilla. Työhön on osallistunut sekä Valonian että Varsinais-Suomen liiton asiantuntijoita.

Katso myös Suomen ympäristökeskuksen raportti maakunnan kasvihuonepäästöistä tästä.

Kiertotalouden investointi- ja kehittämisavustusten haku avattu

Työ- ja elinkeinoministeriö jakaa tänä ja ensi vuonna yhteensä neljä miljoonaa euroa hankkeisiin, joilla vauhditetaan kiertotalouden liiketoiminnallisten ekosysteemien kehittämistä, yritysten uudistumista ja kestävää kasvua.

Tukirahoituksella rohkaistaan yrityksiä ja muita toimijoita käynnistämään haastavia yhteisprojekteja ja lisäämään kiertotalousajattelu osaksi liiketoimintastrategiaa. Avustusta voidaan myöntää suomalaiselle yhtiölle, muulle yhteisölle, yhdistykselle, osuuskunnalle, säätiölle tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle.

Kiertotalouden ydinajatus on säilyttää materiaalit ja niiden arvo talouden kierrossa mahdollisimman pitkään ja korvata uusiutumattomia luonnonvaroja kestävästi tuotetuilla uusiutuvilla materiaaleilla. Tavoitteena on saada materiaalit kiertoon ja nostaa niiden jalostusastetta.

Kiertotalouden investointi- ja kehittämisavustusta voidaan käyttää

  1. ensisijaisesti kiertotalouden uusien ratkaisujen ja prosessien tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian tai palvelumallien käyttöönottoon, laajennukseen ja toissijaisesti ensimmäisellä hakukierroksella pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin, jotka liittyvät uusiotuotteisiin ja materiaaleihin, jätteiden sivuvirtojen käsittelyyn Suomessa
  2. kiertotalouden tuotteistamiseen liittyvään uuteen teknologiaan, palveluun tai niiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin, jotka selvästi edistävät kiertotalouden läpimurtoa Suomessa
  3. investointeihin, jotka sisältävät uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja, uusia alustoja tai digitaalisia palveluja, toimintamalleja sekä tuote- ja palvelusuunnittelua, joka tukee tuotantoa tai käyttöä, korjaamista, huollettavuutta, päivittämistä, jakamista, vuokraamista taikka muuta kiertotalouden kaupallista käyttöönottoa tai
  4. selvityksiin ja investointeja tukeviin esiselvityksiin ja selvityksiin, jotka tähtäävät kiertotalouden eri toimijoiden kotimaisen investointitoiminnan edistämiseen.

Lue lisää >> Hakeminen (tem.fi)

Valonian uutiskirje 2/2018

Lue tuore Valonian uutiskirje 2/2018

Aiheina:

  • Valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpano Lounais-Suomessa -työpaja 26.4.2018
  • Yhdessä kohti hiilineutraalia maakuntaa – Kuntatapaamiset 2018
  • Vesi kaupunkiluonnossa -seminaari Turussa 22.3.2018
  • Ruoantuottajia perehdytettiin julkishankintoihin
  • Tutustu aurinkoenergiaan kevään teemailloissa (Loimaa, Salo, Uusikaupunki)
  • Ympäristövastuullisuus esiin viestinnällä
  • ELY-keskus palkittiin fiksusta työmatkaliikkumisesta
  • Kustavin Vesilinniemen kuormitus ja kunnostustarpeet selvitettiin

>> Valonian uutiskirje 2/2018

Tilaisuus on peruttu: Ilmastoviisas Salo -seminaari 22.3.

Tilaisuus on peruttu: Ilmastoviisas Salo -seminaari 22.3.

Huom! Tilaisuus on siirretty syksyyn.

Ilmastoviisas Salo -seminaari järjestetään torstaina 22. maaliskuuta klo 17-20 Salo IoT Campuksen (Joensuunkatu 7) auditoriossa 

Tilaisuus on tarkoitettu Salon yrittäjille ja yrityksen perustamista suunnitteleville niistä valinnoista ja toimenpiteistä, jotka liittyvät energiatehokkuuteen, päästövähennykseen ja hiilineutraaliuteen sekä kiertotalouden edistämiseen. Tilaisuus on maksuton.

Tilaisuudessa Valonian toimialapäällikkö Riikka Leskinen puhuu aiheesta Ilmastoviisaus ja kiertotalous osana yritystoimintaa. Salon kaupungin energia-asiantuntija Mikko Rantanen puolestaan kertoo kannattavista energiansäästötoimista ja Sitran johtava asiantuntija Lari Rajantie pohtii vastauksia kysymykseen: Miten menestyä kestävien ratkaisujen kuluttajamarkkinoilla.

Tapahtuman järjestävät Hiilivapaa Salo-ryhmä, Salon TasausKohtuusPaja, Salon kaupunki ja Yrityssalo.

Ilmoittaudu mukaan 20. maaliskuuta mennessä: ilmoittautumislinkki