energia

Etusivu / Postit "energia"
Koulumaailman kiertotaloustapahtuma

Koulumaailman kiertotaloustapahtuma

Lounais-Suoomen ympäristökasvatusverkosto järjestää marraskuussa koulumaailmaan suunnatun kiertotaloustapahtuman Kaarinassa.

Ympkasvatus_kiertotalousseminaari_16.11.2017Tarkoituksena on antaa opettajille ja kasvattajille tietoa sekä menetelmiä, joiden avulla kiertotaloutta voidaan toteuttaa koulujen opetussuunnitelmassa. Kiertotalousaihetta käsitellään laajasti, mutta käytännönläheisesti muun muassa eri toimintapisteiden avulla.

Seminaari soveltuu opettajien Veso-koulutukseksi.

Ilmoittautuminen käynnistyy elo-syyskuussa, jolloin myös ohjelma tarkentuu, mutta tapahtuma on hyvä merkitä jo nyt kalentereihin!

Lue lisää > www.valonia.fi/kiertotalousseminaari

 

 

Suomalaisten ympäristötietoisuus siirtyy hitaasti sanoista tekoihin

Sitra 29.6.2017

SITRA_BLACKAsenteet ovat ympäristön puolella, mutta jakamistalous ei vielä ole lyönyt läpi

72 prosenttia Sitran tutkimukseen vastanneista on sitä mieltä, että toimiminen ympäristöä säästävästi on tärkeää jo esimerkin vuoksi.

Suomalaisten kestävään kuluttamiseen ja valintoihin liittyviä asenteita ja toimia kartoittanut tutkimus perustuu 2000 henkilön vastauksiin.

Lue lisää > Resurssiviisas kansalainen -kyselytutkimus 2017 (sitra.fi)

Kiertotalouspotentiaali selvitetty

Kiertotalouspotentiaali selvitetty

Kesäkuussa valmistui selvitys ”Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta”. Selvityksessä luotiin kokonaiskuva maakunnan materiaali- ja resurssivirroista. Varsinais-Suomen keskeisimmät kiertotalouden potentiaalit löytyvät maatalouden sivuvirroista, joista voidaan tuottaa energiaa ja kierrätysravinteita. Näiden potentiaalien hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi maakunnan riippuvuutta tuontipolttoaineista ja -lannoitteista.

Maataloudessa merkittäviä mahdollisuuksia

Maatalouden sivuvirroista tuotetulla biokaasulla voitaisiin korvata noin 13 % alueen henkilö- ja pakettiautoliikenteen tarvitsemasta polttoaineesta. Vaihtoehtoisesti syötteitä voitaisiin ohjata biohiilen ja pyrolyysiöljyn tuotantoon. Näillä voitaisiin laskennallisesti korvata maakunnan kevyen ja raskaan polttoöljyn käyttö sekä 5 % kivihiilen käytöstä teollisen mittaluokan voimalaitosten energiantuotannossa.

– Suuri potentiaali löytyy myös maatalouden ravinnekierrätyksessä, sillä kierrätyslannoitetuotannolla voidaan korvata viidennes maakunnan typpilannoitteista ja kolmannes fosforilannoitteista, toteaa Tuomas Raivio Gaia Consulting Oy:stä.

Kierrätysravinteiden potentiaali ja hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi riippuvuutta tuontilannoitteista, mahdollistaisi uusien liiketoimintamallien syntymistä sekä lisäisi alueellista omavaraisuutta ja maatalouden kannattavuutta.

– Kierrätysravinteiden käyttö yhdistettynä peltojen maanparannukseen luo uusia mahdollisuuksia maatalouteen. Koko ketjua tarkasteltaessa vähenevät myös haitalliset ravinnevalumat Itämereen, kertoo Aleksis Klap Varsinais-Suomen liitosta.

Varsinais-Suomen energiantuotannosta merkittävä osuus pohjautuu tällä hetkellä maakunnan ulkopuolelta tuotuihin uusiutumattomiin polttoaineisiin, joita olisi mahdollista korvata maakunnassa tuotetuilla uusiutuvilla polttoaineilla. Energiantuotanto tulee monipuolistumaan tulevaisuudessa, eikä muuttuvaa pakettia tulla rakentamaan vain yhden kortin varaan.

– Tällä hetkellä liikenne toimii lähes yksinomaan fossiilisilla polttoaineilla, joten tarvitaan keinoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Askeleita oikeaan suuntaan on otettu jo Turun seudun jätevesilietteiden biokaasutuksessa, kertoo Turun kaupungin kehittämispäällikkö Risto Veivo.

Alueellinen data energia- ja ilmastotyön pohjana

Lisätietoa alueellisista materiaalivirroista tarvitaan, jotta voidaan tunnistaa uusia hyödyntämismahdollisuuksia. Esimerkiksi yhdyskuntajätteiden osalta tarkan alueellisen tiedon saaminen on ollut haastavaa kokonaisvirtojen tilastoinnin vastuiden jakaantuessa kunnille, tuottajille ja yrityksille. Tuottajien ja yritysten vastuulla olevista jätevirroista ei ole tietoa saatavilla, joten niiden hyödyntämispotentiaalia ei voida arvioida.

– Kunnan järjestämisvastuulle kuuluvat yhdyskuntajätteet kiertävät tehokkaasti syntypaikkalajittelun kautta ja uusia mahdollisuuksia etsitään tekstiili- ja biojätteiden hyödyntämiseksi, toteaa Jyri Metsänranta Lounais-Suomen Jätehuollosta.

Kiertotalouden ratkaisut tukevat alueen taloutta ja työllisyyttä eri toimialoilla. Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta -selvitys tukee energia- ja ilmastotyötä sekä alueellisen kiertotalouden tiekartan tavoitteita.

Lue lisää >> Kiertotalouden Varsinais-Suomi

Kommentoi Satakunnan maakuntaohjelmaluonnosta

Kommentoi Satakunnan maakuntaohjelmaluonnosta

Satakunnan maakuntaohjelman 2018-2021 ensimmäinen luonnos nähtäville ja kommentoitavaksi 19.6.-4.8.2017

Satakunnan maakuntaohjelma 2018-2021 linjaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Siinä yhteen sovitetaan maakunnalliset, kansalliset ja EU:n aluepolitiikan tavoitteet Satakunnassa sekä määritetään resurssit ja työnjako sekä se sisältää Satakunnan edunvalvonnan keskeiset hankkeet. Työssä huomioidaan myös maakuntauudistus.

Satakunnan maakuntaohjelma perustuu maakuntasuunnitelman – Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan 2035 teemoihin kannustava yhteisöllisyys, puhdas elinvoima ja ihmislähtöiset ratkaisut. Esille nousevia teemoja ovat mm. robotiikka, kiertotalous, sininen kasvu (veteen liittyvä osaaminen), Satakunnan vetovoima, saavutettavuus ja hyvinvointi. Yhteisiä painotuksia ovat osaamisen vahvistaminen, kansainvälistyminen ja digitalisaatio. Maakuntaohjelma 2018-2021 on nähtävillä ja kommentoitavana 19.6.-4.8.2017.

Maakuntaohjelma 2018-2021 etenee maakuntavaltuustoon joulukuussa 2017.  Keväällä 2018 aloittava uusi maakuntavaltuusto voi tarvittaessa tarkistaa maakuntaohjelman.

Lisätiedot: aluekehitysasiantuntija Katja Laitinen 044 711 4360 

Lue lisää >> Satakuntaliitto

Tahkoluodosta tuulisähköä 8600 taloudelle

Satakunnan Kansa 20.6.2017

Tahkoluodon merituulipuisto otetaan käyttöön syyskuun puolivälissä. Ensimmäinen turbiini kymmenestä on pystytetty. Puisto sijaitsee 0,5 – 3 kilometrin päässä rannasta ja on maailman ensimmäinen jääolosuhteisiin suunniteltu puisto. Saatava hyöty merellä on noin 1,5-kertainen verrattuna maatuleen. Tuulipuiston tuotto vastaa noin 8 600 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista energiantarvetta. Puiston ohessa on lintututka, jonka avulla turbiinit hidastuvat  tai pysähtyvät automaattisesti.

 

 

SK_20-6-2017 merituulipuisto

Energiatehokkuussopimuksilla satojen miljoonien säästöt

Energiatehokkuussopimuksilla satojen miljoonien säästöt

Yritykset ja kunnat säästävät energiatehokkuussopimuksilla satoja miljoonia vuodessa

Suomalaisten yritysten ja kuntien vuosina 2008–2016 tekemät energiansäästötoimet tehostivat vuotuista energiankäyttöä lähes 16 terawattitunnilla. Määrä ylittää kaikkien Suomen lähes kahden miljoonan kerrostaloasukkaan vuosittaisen lämpöenergiankulutuksen. Energiatehokkuussopimusten 20 menestysvuotta ja uuden sopimuskauden käynnistymistä juhlittiin 15.6.2017 Finlandia-talolla.

Vapaaehtoisuuteen pohjautuvat energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa ensisijainen keino täyttää EU:n tiukat velvoitteet energian tehokkaammasta käytöstä. Sopimusten piirissä on ollut suuri osa Suomen energiankäytöstä viimeisen 20 vuoden ajan.

Sopimukset ohjaavat toimijoita jatkuvasti parempaan energiatehokkuuteen. Siihen liittyneet yritykset ja organisaatiot asettavat itselleen määrällisen energiankäytön tehostamistavoitteen ja toteuttavat toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi.

Juhlaseminaarissa palkittiin 18 vastuullista energiankäyttäjää 

Työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Energiavirasto ja Motiva palkitsivat Finlandia-talolla yrityksiä ja kuntia tuloksellisesta ja esimerkillisestä energiatehokkuustyöstä vuosina 2008–2016. Palkitut valikoituivat oman alansa energiatehokkuustähdiksi muiden ansiokasta energiatehokkuustyötä tehneiden joukosta.

Palkittujen joukossa oli viisi Lounais-Suomessa vaikuttavaa yritystä:

Sallila energia 150617 NMSallila Energia Oy vastaa asiakkaiden toiveisiin ja tarjoaa kattavasti tietoa energiansäästöstä ja uusiutuvista energiamuodoista. Sallila Energia on vastannut kuluttajien kasvavaan kiinnostukseen parantamalla asiakaspalvelua ja kouluttamalla omaa henkilökuntaansa energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa. Lue lisää >>

Sucros Oy ylitti energiatehokkuuden parantamiselle asetetut tavoitteensa. Se tarkoittaa isoa säästöä yhtiön energialaskuun. Sucros Oy valmistaa Säkylässä kotimaisesta sokerijuurikkaasta hienoa kidesokeria teollisuudelle ja kotitalouksille. Lue lisää >>

Sucros 150517 NMValmet Automotive Oy pitää energiatehokkuutta kilpailuvalttina. Korkea laatu oli keskeinen valtti, jolla Valmet Automotive voitti kilpailun Mercedes-Benzin uudesta automallista. Energiatehokkuus on autonvalmistajille tärkeä laatukriteeri. Lue lisää >>

PCAS Finland Oy turkulainen on kemianalan yritys, joka on erikoistunut lääkeaineiden valmistukseen ja kehitykseen lääketeollisuudelle. Kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää huomion kiinnittämistä kustannuksiin. Energia muodostaa huomattavan osan yrityksen kiinteistä kuluista. Lue lisää >>

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy on luonut energianhallintamallin, jossa etsitään parannuskohteita yhdessä tilojen käyttäjien ja yhteistyöverkoston kanssa. Yhtiöön on nimetty energiamanageri, jonka tehtäviin kuuluu energian kulutuksen seuranta, poikkeamiin reagointi ja asioiden kuntoon saattaminen yhteistyössä kiinteistöhuollon ja muiden palveluntuottajien kanssa. Lue lisää >>

Suomalaisella sisulla ja vapaaehtoisesti jo 20 vuoden ajan

Sopimukset ovat olleet Suomessa energiatehokkuuden parantamisen kivijalka jo 20 vuoden ajan. Vapaaehtoinen energiatehokkuussopimustoiminta on kansallinen ylpeydenaihe ja maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Sopimusten avulla olemme saavuttaneet suuria säästöjä ilman lainsäädäntöä.

Valtion myöntämä harkinnanvarainen energiatuki on vauhdittanut sopimuksessa mukana olevien energiatehokkuusinvestointeja. Tukea energiainvestointeihin ja -katselmuksiin on sopimuskaudella 2008–2016 myönnetty yli 1 800 hankkeelle, yhteensä 105 miljoonaa euroa.

Uudelle sopimuskaudelle 2017–2025 on tähän mennessä liittynyt 356 yritystä ja 49 kuntaa ja kuntayhtymää. Mukaan sopimuksiin tavoitellaan yli 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä.

Lue lisää
>> TEM
>> Energiatehokkuussopimukset 2017 – 2025

 

Miten kunnasta tehdään energiaviisas?

Turun Sanomat 2.6.2017

Energia- ja vesikustannusten osuus on 20-30 % kuntalaisen asumiskuluista. Kasvihuonekaasupäästöistä rakennusten osuus on noin 30 %.

Asunto-osakeyhtiöillä on paljon mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta. Kiinteistöliitosta saa neuvoja, miten edetä asiassa.

TS_2-6-2017a

Vihreän julkisen talonrakentamisen opas lausunnolle

Ympäristöministeriö 19.5.2017

Ympäristöministeriön laatima vihreän julkisen talonrakentamisen opasluonnos on nyt lausuntokierroksella. Lausuntoaikaa on 22.6.2017 saakka. Lausuntopyyntö on kaikille avoin.

Opas sisältää vapaaehtoiset suositukset, joiden avulla rakennushankkeiden ympäristövaikutuksia voidaan vähentää enemmän kuin säädökset edellyttävät.  Hankintaoppaan ja -kriteerien avulla pyritään siihen, että julkisin varoin toteutetut rakennukset olisivat tiennäyttäjiä vähähiilisessä rakentamisessa.

Lue lisää >> Ympäristöministeriö (ym.fi)

Fortum haluaa vetäytyä Korvenmäen jätevoimalahankkeesta

Turun Sanomat 9.5.2017

Fortum haluaa perääntyä hankkeesta. Hankintarengas on eri mieltä ja katsoo, että Fortumin tarjous on hyväksytty ajoissa ja osapuolilla on näin velvollisuus solmia hankintasopimus. Valitukset markkinaoikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen ovat viivyttäneet toteutusta.

TS_9-5-2017a