energia

Etusivu / Postit "energia"
Sähköautojen latauspisteiden yhteishankinta käynnissä

Sähköautojen latauspisteiden yhteishankinta käynnissä

Suomen ympäristökeskus hankkii yhdessä kuntien kanssa latauspisteitä sähköautoille – vielä ehtii liittyä mukaan

Kuntahankinnat koordinoi sähköautojen uusien latauspisteiden hankkimista kuntiin. Jos kunnassa latauspisteiden hankinta on ajankohtainen nyt tai muutaman vuoden sisään, on latauspisteitä mahdollista saada nyt käyttöön vielä tämän vuoden puolella. Hankintaan liittyminen tulee tehdä viimeistään 15.8. mennessä. Liittymislomakkeet ja lisätiedot löytyvät täältä.

Kilpailutus kattaa ostohinnat sähköautojen latauspisteille sekä soveltuvin osin huolto-, päivitys, etätuki- ja laskutuspalvelun. Hankittavat latauspisteet jaetaan kahteen teholuokkaan:

Peruslataus (AC max. 22 kW, karkea hintahaarukka 1 000 – 3 000 € / asema, latausaika lyhimmillään noin 1,5-3 tuntia)
Pikalataus (DC 50 kW, karkea hintahaarukka 20 000 – 40 000 €, / asema, latausaika noin 30 min)

Miksi hankkia latauspiste?

Sähköautojen yleistyminen vaatii kattavaa latausverkkoa Suomen kokoisessa maassa. Sähkö on käyttökustannuksiltaan edullisin liikenteen käyttövoima. Suomen hallituksen tavoite on, että Suomessa on vuoteen 2030 mennessä vähintään 250 000 täyssähköautoa. Suomalaisissa latauspisteissä käytettävä sähkö tuotetaan pääosin Suomessa ja päästöjä saadaan pienennettyä joka vuosi.

Latauspisteen voi rajata kunnan ja osallistujaorganisaatioiden käyttöön tai sen voi asentaa julkiseen käyttöön. Mikäli latauspiste asetetaan julkiseksi, voidaan sille hakea 30-35 %:n investointitukea. Julkisessa käytössä latauspiste lisää organisaation sekä alueen vetovoimaa ja voi kattaa kuluja latauksesta syntyvällä tuotolla.  Latauspisteitä voi hankkia myös yksittäisinä, hankinnassa ei ole rajattu pisteiden hankintamäärää. Latauspisteistä voi ladata myös lataushybrideitä.

Yhteishankinnan etuja ovat hinta- ja prosessisäästö sekä valmiiksi kilpailutettu latausasemien perusvalikoima ja niiden toimitusehdot. Latausaseman hankkimalla kunta tukee uusiutuvan energian käyttöä liikenteessä ja pääsee vaikuttamaan latauspisteiden ominaisuuksiin ja varusteluun.

Myös sähköautojen yhteishankintaan pitää liittyä 15.8. mennessä

Latauspisteiden hankkiminen ei tietenkään ole ajankohtaista jos kunnalla ei ole käytössään sähköautoja. Myös niitä voi hankkia yhteishankintana. Kilpailutus kattaa ostohinnat kaasu- (maa- ja biokaasu) ja sähkökäyttöisille ajoneuvoille. Lue lisää täältä.

Lue lisää

> Sähköautojen latausasemat 2018 (Kuntahankinnat.fi)

> Sähkö- ja kaasukäyttöiset ajoneuvot 2018 (Kuntahankinnat.fi)

Neste Kaarinalla aurinkovoimaa

Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehti 15.6.2018

Neste Kaarinan kahvipannu kuumenee auringon voimalla

Yli 140 paneelia tuottaa virtaa huoltamon katolla

Neste Kaarina otti käyttöön oman aurinkosähkövoimalan yhtenä ensimmäisistä huoltoasemista Varsinais-Suomessa. Yli 140 aurinkopaneelia tuottaa huoltamon katolla auringonsäteistä energiaa, joka muutetaan verkkovirraksi rakennuksen käyttöön. Ravintolakeittiöiden ja autonpesukadun lisäksi aurinkoenergiaa virtaa kahteen uuteen sähköauton latauspisteeseen, jotka asennetaan lähiviikkoina.

Yli 50-vuotias perheyritys on kautta historiansa pyrkinyt olemaan aikaansa edellä, ja esimerkiksi aseman pesukadulla on käytössä vedenkierrätys, jolla saadaan noin 70 prosentin säästö vedenkulutuksessa.

– Voimalamme tuo hyötyä kaikille. Haluamme olla mukana kehityksessä ja esimerkiksi ennakoida tulevaisuuden sähköautomarkkinoiden kasvua. Uskon, että asiakkaamme ovat tiedostavia ja arvostavat luonnonmukaista sähköä, kertoo Neste Kaarinan kauppias Kari Ketola.

Tuntuvasti pienempiä sähkölaskuja

Aurinkovoimalan vuosituotoksi odotetaan noin 35 000 kilowattituntia. Omalla tuotannolla ei voida kattaa aivan koko huoltoaseman sähkönkulutusta. Helpotus sähkön ostomäärässä, veroissa ja siirtomaksuissa on kuitenkin tuntuva.

Voimala maksaa itsensä takaisin korkeintaan kahdeksassa vuodessa. Laitteisto tuottaa ilmaista sähköä kaikkiaan jopa 35–40 vuotta.

Neste Kaarinalle myönnettiin innovaatiokeskus Business Finlandin aurinkoenergiatuki, jolla hyvitetään 25 prosenttia voimalan verottomasta hinnasta.

Suomi hyvä maa aurinkoenergian tuottamiseen

Aurinkosähköjärjestelmän suunnitteli ja asensi PlayGreen. PlayGreenin aluejohtaja Petri Puntti korostaa laadukkaiden komponenttien merkitystä aurinkopaneeleissa. Aurinkovoimala on pitkän aikavälin ratkaisu: takuu ulottuu 25 vuoden päähän.

– Toisin kuin luullaan, Suomi on hyvä maa aurinkoenergian tuottamiseen. Täällä on yhtä paljon valoa kuin Keski-Euroopassa, se vain jakautuu vuoden aikana eri tavalla. Tuottoisa kausi Suomessa kestää maaliskuusta lokakuuhun, Puntti tietää.

Lue lisää > Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehti

Suomi torjumassa ilmastonmuutosta

Suomi torjumassa ilmastonmuutosta

Suomen ympäristökeskus SYKE julkaisee vuosina 2017-2018 neljä eri tietopakettia ympäristön tilasta.  Tietopaketit keskittyvät eri teemoihin. Neljäs ympäristön tila -tietopaketti julkaistiin 12.6.2018 ja se käsittelee ilmastonmuutosta sekä mustaa hiiltä ja sen negatiivisia vaikutuksia Arktiselle alueelle. Alla on poimintoja tietopaketeista ja jutun lopussa on linkit SYKE:n tietopakettiin.

Koko 2000-luvun laskussa olleet kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt Suomessa lähtivät nousuun edelliseen vuoteen verrattuna vuonna 2016

Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat Suomessa laskeneet 2000-luvun alun huippuvuosista, ja vuonna 2016 ne olivat noin 18 % pienemmät kuin vuonna 1990. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 päästöt kuitenkin kasvoivat 6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suurimpia syitä tähän olivat hiilen kulutuksen kasvu ja biopolttoaineiden osuuden pieneneminen liikenteen polttoaineiden käytössä.

Vuoden 2016 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 58,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, ilman maankäyttöön, sen muutoksiin ja metsätalouteen liittyviä, ns. LULUCF-sektorin päästöjä ja hiilinieluja. Energian tuotanto ja kulutus aiheuttavat suurimmat päästöt. Vuonna 2016 kokonaispäästöistä 75 prosenttia oli peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Teollisuusprosessit, tuotteiden käyttö ja maatalous aiheuttivat noin 11 prosenttia päästöistä. Jätehuollon osuus oli 3 prosenttia päästöistä. Jätehuollon päästöt ovat laskeneet tasaisesti 1990-luvun alusta saakka parantuneen jätehuollon ansiosta.

Metsät ovat tärkeä hiilinielu, ja Suomen kasvihuonekaasutaseessa metsien hiilinielun suhteellinen merkitys on suurempi kuin EU-maissa yleensä. Metsiemme vuotuinen hiilinielu vaihteli vuosina 1990–2015 hakkuumäärästä riippuen 20 ja 50 miljoonan hiilidioksiditonnin välillä. Pienimmillään se vastasi noin kolmannesta ja suurimmillaan jopa puolta Suomen ilmastopäästöistä. Metsien hiilinielun ja puutuotteiden hiilivaraston muutoksia seurataan vuosittain, kuten myös muun maankäytön päästöjä. Suomen päästötaseeseen laskettavien puutuotteiden vuosittainen hiilinielu oli 1990–2015 keskimäärin noin 5 miljoonaa hiilidioksiditonnia, kun taas muu maankäyttö aiheutti keskimäärin 10 miljoonan tonnin ilmastopäästöt. Koko LULUCF-sektori oli vuosina 1990–2015 keskimäärin noin 27 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava nettonielu.

Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomeen monin tavoin

keskilämpötila

Ilmastonmuutos näkyy Euroopassa jo selvästi ja viime vuosina on rikottu useita ilmastollisia ennätyksiä. Kaiken kaikkiaan Euroopan lämpötilat olivat jaksolla 2006–2015 noin 1,5 astetta korkeampia kuin ennen teollista aikakautta. Ilmastonmuutoksella on merkittäviä vaikutuksia luontoon, elinkeinoihin ja talouteen koko Euroopassa. Suomessa erityisesti arktiset lajit kärsivät. Lisääntyviin hellekausiin liittyy terveysriskejä kun taas kylmimpien jaksojen väheneminen voi vähentää niitä. Sadannan ja jokivirtaamien kasvu yhdistettynä Itämeren veden lämpenemiseen lisäävät meren rehevöitymisriskiä.

Toisaalta Suomi vaikuttaa vähemmän haavoittuvalta kuin monet Euroopan alueet. Lähivuosikymmeninä lämpötilan ja sadannan muutoksien arvioidaan Suomessa pysyvän rajoissa, joiden sisällä dramaattiset seuraukset ovat epätodennäköisiä. Lämpenemisestä voi olla Suomelle hyötyä esimerkiksi pienenevinä lämmityskustannuksina ja pitenevänä kasvukautena. Toisaalta se voi tuoda Suomeen uusia kasvituholaisia ja tuhojen riski kasvaa maa- ja metsätaloudessa.

Kunnilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen tuomiin sää- ja ilmastoriskeihin varautumisessa. Niistä kunnille ongelmallisimpia ovat sään ääri-ilmiöistä, kuten rankkasateista, myrskytuulista ja tulvista, aiheutuvat vahingot. Ne voivat olla kuntien toimintakyvyn ja kunnissa toimivien yritysten toimintaedellytysten kannalta merkittäviä ja aiheuttaa vakavia seurauksia mm. kuntien talouteen ja palveluihin. Toistaiseksi sää- ja ilmastoriskejä arvioidaan ja hallitaan systemaattisesti vain harvassa suomalaisessa kunnassa. Riskejä voidaan vähentää ottamalla ne huomioon esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja infrastruktuurin, kuten viemäröinnin, rakentamisessa. Kunnissa kannattaa pohtia myös sitä, miten muualla toteutuvat riskit saattavat heijastua omaan kuntaan, sen asukkaisiin ja elinkeinonharjoittajiin. Tärkeintä on, että sää- ja ilmastoriskien hallinta otetaan osaksi kuntien normaalia kehittämistä ja suunnittelua.

Musta hiili lämmittää Arktista aluetta voimakkaasti

Arktinen alue lämpenee yli kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Arviolta 20–25 prosenttia pohjoisen lämpenemisestä aiheutuu tänä päivänä mustasta hiilestä. Pohjoisessa mustan hiilen vaikutus on erityisen merkittävä siksi, että mustaa hiiltä laskeutuu lumen ja jään pinnalle.Se ei heijasta auringon valoa, vaan imee sitä, lämpenee ja sulattaa jäätä ja lunta. Mustan hiilen aiheuttama haitta on erityisen voimakas keväällä ja kesällä, kun auringonvaloa on pohjoisessa runsaasti. Sitä päätyy pohjoiseen etelästä kulkeutuvien ilmamassojen mukana, mutta pohjoisten alueiden omat päästöt ovat myös merkittävät. Noin kolmasosa mustan hiilen aiheuttamasta arktisen alueen lämpenemisestä johtuu Arktisen neuvoston jäsenmaiden omista mustan hiilen päästöistä, vaikka maiden päästöjen osuus globaaleista päästöistä on vain 6 prosenttia.

Globaalisti mustaa hiiltä päätyy ilmaan kotitalouksien puun ja muun biomassan sekä hiilen poltosta, tieliikenteestä ja esimerkiksi maatalouden ja rakentamisen työkoneista sekä teollisuudesta ja energialaitoksista. Mustaa hiiltä syntyy myös öljykenttien ylijäämäöljyn ja -kaasun polttamisesta, eli soihduttamisesta. Mustan hiilen päästöjä aiheuttavat myös esimerkiksi metsäpalot. Maailman mustan hiilen päästöistä suurin osa, noin 60 prosenttia on peräisin Aasiasta. Erityisesti Kiinan ja Intian päästöt ovat suuret. Musta hiili kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. Toisaalta mustan hiilen päästöjen yhteydessä ilmaan päätyy myös esimerkiksi rikin yhdisteitä, jotka viilentävät ilmastoa. Viilentävätkin yhdisteet voivat kuitenkin olla haitallisia sekä ympäristölle että ihmisten terveydelle.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan musta hiili aiheuttaa osaltaan sydän-, verisuoni- ja hengityssairauksia sekä ennenaikaisia kuolemia. Terveyshaittoja aiheuttavat mustan hiilen pinnalle kiinnittyneet myrkylliset yhdisteet, kuten PAH-yhdisteet, orgaaniset hapot ja myrkylliset metallit, kuten arseeni. Ne aiheuttavat elimistössä tulehduksia ja myös syöpää. Myrkylliset yhdisteet pääsevät hiilihiukkasten mukana syvälle keuhkoihin ja mahdollisesti myös verenkiertoon. Myrkylliset aineet päätyvät luontoon, ja ne voivat kertyä ravintoketjussa ja kulkeutua ihmisten ruokaan. Väestö altistuu päästöille erityisesti asutuskeskuksissa.

Arktisen neuvoston puheenjohtaja Suomi mukana mustan hiilen päästöjen vähentämisessä

Mustan hiilen maailmanlaajuiset päästöt eivät enää juuri kasva, sillä niitä vähentävää tekniikkaa otetaan käyttöön koko ajan. Päästöjä voidaan kuitenkin edelleen vähentää ottamalla käyttöön parhaat tekniset ratkaisut ja tiukentamalla päästörajoituksia. Parhaan tekniikan käytöllä voidaan vähentää mustan hiilen lämmittävää vaikutusta arktisella alueella arviolta 10–15 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tämä vastaa 0,25 astetta. Tehokas tapa vähentää mustan hiilen arktista ilmastovaikutusta on soihduttamisen voimakas rajoittaminen öljyntuotannossa. Keinot tähän ovat jo olemassa. Niiden avulla nyt hukkaan poltettava ylijäämäkaasu voidaan hyödyntää muun muassa energian tuotannossa. Maailmanpankki on tehnyt aloitteen soihduttamisen lopettamiseksi vuoteen 2030 mennessä ja kaikki arktiset öljyntuottajamaat ovat sitoutuneet siihen.

Arktisten maiden aiheuttamista mustan hiilen päästöistä noin 40 prosenttia oli vuonna 2015 peräisin tieliikenteestä sekä esimerkiksi maatalouden ja rakentamisen työkoneista. Tiukkenevat päästörajat pakottavat ottamaan käyttöön ja kehittämään puhtaampia moottoreita. Arktisen alueen suuret energia- ja teollisuuslaitokset ovat jo paljolti ottaneet käyttöön mustan hiilen päästöjä vähentäviä tekniikkoja. Alueella on kuitenkin vielä myös vanhoja tehottomia laitoksia, joiden päästöt ovat suuret. Uusien energiatehokkaiden tekniikkojen käyttöön otto ja siirtyminen esimerkiksi öljystä kaasuun vähentäisivät päästöjä merkittävästi. Mustan hiilen päästöjä saataisiin vähennettyä myös käyttämällä lämmitykseen lämpöpumppuja ja siirtymällä lämmityksessä puhtaampiin polttoaineisiin sekä parantamalla energiatehokkuutta.

 

mustahiili_teknologiat_ilmastonmuutosjuttu

 

Lue lisää

> Ympäristön tila Suomessa 2017-2018 -raportit

> Suomi torjumassa ilmastonmuutosta

> Mustan hiilen päästöjä vähentämällä jarrutetaan arktista lämpenemistä

 

Saariston ympäristömessut 8.-9.6.

Messuilta vinkkejä haja-asutuksen vesihuollon ratkaisuihin

Paraisten Päivien yhteydessä järjestetään viidettä kertaa Saariston ympäristömessut. Pääteemana on tällä kertaa vesihuolto: talousveden hankinta haja-asutusalueilla ja jätevesien käsittely.

Maksuttomassa tapahtumassa jaetaan ympäristöystävällisiin asumisratkaisuihin liittyvää tietoa ja käytännön vinkkejä paikallisille asukkaille ja mökkiläisille. Yrittäjiä ja yrityksiä on mukana laaja kirjo: paikalla esitellään jätevesien käsittelylaitteita ja erilaisia talousvedenhankinnan ratkaisuja muun muassa merivettä hyödyntäen sekä kaivo-, ruoppaus- ja laiturirakentamisosaamista. Paikalla voi tutustua myös aurinkoenergiaan, kompostointiin ja kompostikäymälöihin. Ympäristöalan yhdistyksistä ja organisaatioista mukana ovat jätevesineuvontaa tarjoava Valonia, Paraisten kaupungin ympäristöosasto, Natur och Miljö, Turunmaan luontokoulu, ammattiopisto Livia ja Paraisten luonnonsuojeluyhdistys.

”Saariston ympäristömessuilta saaristolaiset voivat saada hyviä ideoita kotinsa tai loma-asuntonsa käytännön ratkaisuihin. Olemme iloisia siitä, että olemme saaneet jälleen messuillemme pari näytteilleasettajaa lisää entiseen verrattuna ja että voimme palvella asukkaitamme mahdollisimman hyvin asumiseen liittyvissä asioissa”, kertoo Paraisten kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja Petri Huovila.

Ohjelmassa taidetta, asiantuntijafoorumi ja tutustuminen biolämpölaitokseen

Tämän vuoden ympäristömessut tarjoavat mielenkiintoista oheisohjelmaa: perjantaina klo 13.00–14.20 esitetään Arboretum-esitys, jossa soitetaan kasveja, tanssitaan ja annetaan kasveille ääni. Esitys tapahtuu kuplan sisällä ja sitä voi seurata joko sen sisä- tai ulkopuolelta. Esityksen jälkeen yleisöllä on mahdollisuus soittaa kasveja ja jutustella esiintyjien kanssa. Esityksen pitää Fern Ochestra.

Kello 14.30–17.00 järjestetään messualueella Biosfäärialueen ja Åbo Akademin Skärgårdsinstitutetin Pop Up Saaristotutkimuksen foorumi, jossa ympäristötutkimuksen asiantuntijat ovat paikalla vastaamassa kysymyksiin. Asiantuntijoita on yliopistoista ja tutkimuslaitoksista, ja kysellä voi kalanjalostuksesta (Lena Arjanne), Paraisten ja Nauvon välisestä siltaideasta (Anders Jungar), saariston kulttuuriperinnöstä (Marcus Lepola), ruokahävikistä ja ravinnekierrosta (Johanna Mattila), saaristobiologiasta (Mikael von Numers) ja merenkulun historiasta (Kasper Westerlund).

Kiinnostuneille on lisäksi mahdollisuus vierailla Paraisten kaukolämmön biolämpölaitoksella, jonka puuhakkeella lämmitetään mm. Paraisten keskustaa. Avoimet ovet ja opastusta yleisölle perjantaina klo 12.00–14.00. Osoite: Lehtiniementie 14.

Lapsille Paraisten päivien yhteydessä omaa ohjelmaa: pikku tivoli ja pomppulinna

Saariston ympäristömessut pe 8.6. klo 11–17, la 9.6. klo 10–14. Messualue: Kauppiaskadun varrella oleva parkkialue, entisen Nordean ja Palokunnantalon välissä. Paikalle pääsee helposti myös Turun suunnasta bussilla.

Messujen järjestelyistä vastaavat: Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia, Paraisten kaupunki sekä Saaristomeren Biosfäärialue.

Lue lisää
> Paraisten kaupunki
> Facebook

 

Onnistu aurinkosähköjärjestelmän hankinnassa

Valonian Ekovinkki 18/2017

Aurinkosähkö yleistyy pientaloissa. Sähkön pientuottajana voit vähentää riippuvuutta ostosähköstä ja varautua siten mahdolliseen sähkön hinnan nousuun tulevaisuudessa. Aurinkosähköjärjestelmän hankkiminen on järkevintä silloin, kun tuotetun sähkön saa käytettyä pääosin itse, esimerkiksi käyttöveden tai tilojen lämmitykseen tai sähköauton lataamiseen. Huomioi, että jos olet kesäaikaan paljon poissa eikä auringolla tuotetulle sähkölle ole käyttöä, takaisinmaksuaika pitenee.

YMPARISTO AURINKOPANEELI office ELY kuvapankkiParas sijoituspaikka aurinkopaneeleille on varjoton ja mielellään etelänsuuntainen. Aurinkosähköjärjestelmä mitoitetaan usein kattamaan noin viidennes sähkön kokonaiskulutuksesta. Tarvitset lähtötiedoksi omat sähkönkulutustietosi, jotka saat maksutta oman sähköyhtiösi kulutusseurantapalvelusta. Muista tarkistaa kotikunnastasi, tarvitsetko aurinkopaneeleille toimenpideluvan.

Helpoin tapa hankkia aurinkosähköä on Avaimet käteen -toimitus. Tarkista, että siihen kuuluu alkukartoitus, mitoitus ja suunnittelu, laitteisto ja asennustarvikkeet asennuksineen, kuljetukset ja yhteydet sähköverkkoyhtiöön. Selvitä hintataso kilpailuttamalla. Järjestelmän kustannuksiin vaikuttavat muun muassa kattomateriaali, katon korkeus ja asennuspaikan sijainti. Lopullinen hinta määräytyy aina asennuskohteen mukaan.

Sovi kirjallisesti urakkaan kuuluvista työvaiheista, aikataulusta ja viivästymissanktiosta. Huolehdi, että suunnitelmapiirustukset ovat sopimuksen liitteenä. Verkkoon kytketyn aurinkosähköjärjestelmän sähkötyöt saa tehdä vain pätevä sähköasentaja. Uusiutuvan energian sertifioidulla asentajalla on lisäksi täydennyskoulutusta ja työkokemusta aurinkosähköön liittyen. Kun aurinkopaneelit ovat valmiina katollasi, vaadi vielä käyttöopastus ja käyttöönottopöytäkirja.

Valtakunnallinen Aurinkosähköä kotiin -kampanja (aurinkosahkoakotiin.fi) auttaa hankintaa harkitsevia vertailemaan laitteistoja ja hintatasoa. Kampanjan toteuttavat Motiva ja valtakunnallinen kuluttajien energianeuvonta.

Vinkin laati Liisa Harjula Valoniasta

 

Tuleva Prisma Piispanristi saa virtaa auringosta

S-ryhmästä tulee Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja, kun kauppojen katoille asennettaan lähitulevaisuudessa tuhansia aurinkopaneeleja. Turun Osuuskauppa on mukana hankkeessa.

– Tavoitteenamme on lisätä uusiutuvan energian käyttöä tulevina vuosina. Jo nyt merkittävä osa käyttämästämme sähköstä on omalla tuulivoimalla tuotettua. Näemme myös aurinkosähkössä potentiaalia, kiinteistöpäällikkö Antti Heikkilä Turun Osuuskaupasta kertoo.

Toimipisteiden katoille asennettavat paneelit tuottavat sähköä kiinteistöjen omaan käyttöön.

– Myymälämme kuluttavat sähköä eniten kesällä, jolloin energiaa tarvitaan erityisesti kylmälaitteisiin ja jäähdyttämiseen. Aurinkoisina kesätunteina parhaimmillaan kaikki kiinteistön kuluttama sähkö voisi tulla auringosta. Vuositasolla aurinkosähkön osuus on noin 10 prosenttia kiinteistöjen käyttämästä sähköstä. Ensimmäinen Turun Osuuskaupan aurinkovoimala rakennetaan Piispanristin Prisman katolle loppuvuodesta ja otetaan käyttöön uuden Prisman avautuessa keväällä 2019. Voimalan lopullinen koko täsmentyy vielä suunnittelun edetessä, Heikkilä jatkaa.

Energiansäästötoimet tuoneet 2,5 miljoonan euron säästöt

Turun Osuuskauppa on mukana S-ryhmän ilmastotavoitteessa paitsi aurinkosähköhankkeen myötä, myös muilla energiansäästötoimenpiteillä.

– Jo nyt monissa myymälöissämme on hiilidioksikylmälaitokset. Käytännössä hyödynnämme uusinta tekniikkaa olevia hiilidioksidipohjaisia kylmäjärjestelmiä, joilla saavutetaan jopa 50 prosentin energiansäästö. Kylmälaitteet jäähtyvät hiilidioksidilla, eikä niissä kierrä enää lainkaan ympäristölle haitallisia kemiallisia aineita. Suosimme myös ovellisia tai kannellisia kylmäkalusteita ja valaistukseen valitsemme energiatehokkaat led-valot. Lisäksi meillä on useampi maalämmöllä lämmitettävä kohde ja maalämpöä suositaan aina, kun pohjaolosuhteet sen vain mahdollistavat. Olemme myös korvanneet öljylämmitysjärjestelmiä modernilla lämpöpumpputekniikalla, joka vähentää ilmastolle haitallisia päästöjä. Yhteensä energiansäästö toimenpiteet ja -investoinnit ovat viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana tuoneet 2,5M€ säästön energiankulutuksessa. Energiansäästötoimenpiteet ja muiden omien prosessien tehostaminen mahdollistavat osaltaan halpuutuksen, Heikkilä summaa.

Lue lisää > Varsinais-Suomen Yrittäjä

Turku haluaa olla Suomen ilmastoystävällisin kaupunki

…jossa asuu maan tyytyväisimmät asukkaat

Eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä ilmastotalkoot ovat uuden Turku-strategian kulmakiviä.

Turun kaupungin päättäjät ovat sitä mieltä, että vuonna 2029 Turussa asuu Suomen tyytyväisimmät suurten kaupunkien asukkaat. Näin on kirjattu Turun uuteen kaupunkistrategiaan, joka hyväksyttiin maanantaina Turun valtuustossa.

– Tämä oli valtuustokauden yksi merkittävimmistä päätöksistä, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen Lauri Kattelus.

Katteluksen mielestä Turun kaupunkistrategian kaksi tärkeintä asiaa ovat eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä vahvat ilmastotavoitteet. Hänen mukaansa sekä päättäjien että virkamiesten on hyvä suunnitella näiden pohjalta tulevaisuuden Turkua, koska valtuustossa strategia hyväksyttiin yksimielisesti.

– Tämä on yhteinen strategia ja antaa vahvan näkemyksen siitä, mihin suuntaan mennään, Kattelus sanoo.

Maapallon pelastus alkaa Turusta

Turun kaupunkistrategia koostuu monenlaista isommista ja pienemmistä lupauksista, joiden pitäisi ohjata kaupungin päätöksentekoa. Strategian mukaan Turku on jatkossa muun muassa Suomen paras opiskelijakaupunki, paras maahanmuuttajien kotouttaja ja ilmastopolitiikan edelläkävijä maailmanlaajuisesti.

Turku tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä. Tähän päästään kasvattamalla uusiutuvien energiamuotojen osuutta ja vähentämällä liikenteen tuottamia kasvihuonepäästöjä.

Vihreitten ryhmäjohtajan Niina Ratilaisen mukaan Turun ilmastotavoitteet on Suomen kaupungeista kaikkein kunnianhimoisimmat.

– Meidän pitää pelastaa maapallo, Ratilainen sanoo.

Turku paranee pikku hiljaa

Merkittävä osa Turun strategiaa on kaupungin viihtyisyyden parantaminen. Kaupunkiluontoon panostetaan ja viherrakentamista sekä viheralueita lisätään. Turun kaupungin metsiä, peltoja ja kasvillisuuden määrää pyritään säilyttämään ja istutusalueilla suositaan luonnonmukaisuutta.

Lue lisää > yle.fi

Satakunnan päästöt vähentyneet 28 %

Satakunnan päästöt vähentyneet 28 %

Suomen ympäristökeskuksen tekemien laskelmien mukaan Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 28 % vuosina 2007–2015. Työ päästöjen vähentämiseksi on käynnissä, mutta tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Ilmastonmuutoksen hillinnässä vahva ja kuntarajat ylittävä yhteistyö on ratkaisevassa asemassa.

Huhtikuussa 2017 Lounais-Suomen Hinku-ohjelmaan liittyneet kunnat ja Turku haastoivat alueen muut kunnat yhteistyössä tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä. Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus SYKE antoivat vahvan tukensa tavoitteen toteutumiselle. Jatkotyön pohjaksi ELY-keskus tilasi maakuntien päästölaskennat SYKEltä. Satakunnassa Hinku-ohjelmaan ovat liittyneet Rauma, Pori ja keväisen haasteen jälkeen uusimpana Eurajoki.

Hiilineutraali maakunta edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamista vähintään 80 %:lla ja loppujen päästöjen hyvittämistä esimerkiksi viljely- ja metsämaan hiilinieluja lisäämällä. Tehty päästölaskenta koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria, joten isojen voimalaitosten toimenpiteet, mm. hiilivoimalan sulkeminen Tahkoluodossa ei ole mukana tässä laskennassa tai sen seurannassa.

Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia monella eri sektorilla: Suurin osa Satakunnan päästöistä tulee fossiilisista polttoaineista ja tieliikenteestä (yhteensä 57 % vuoden 2015 päästöistä). Myös sähkönkulutus ja maatalous ovat merkittäviä päästölähteitä (yhteensä 38 % vuoden 2015 päästöistä).

Tieliikenne aiheuttaa 27 % maakunnan kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2015. Liikennepäästöjen vähenemistavoitteita ei saavuteta ilman merkittävää yhdyskuntarakenteen ja liikkumistottumusten muutosta. Maa- ja metsätaloudella on oma merkityksensä hiilineutraaliustavoitteelle. Peltoviljely ja karjankasvatus aiheuttavat 17 % päästöistä, mutta toisaalta maaperään ja erityisesti metsiin sitoutuu hiiltä merkittävästi. Peltomaan maaperän hiilensidontakyvyn parantamiseksi tarvitaan aktiivista tutkimusta ja kokeiluja sekä uusia viljelykäytäntöjä. Turvemaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on yksi tarkastelun kohde.

Tavoittelemme yhteistyössä maakuntatason muutosta

Vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteen toteuttamiseksi, energiankäytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energiankäytön edistämiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja, tuotekehitystä, investointeja sekä monialaista osaamisen kehittämistä. Satakuntaliitto on sitoutunut edistämään vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteita osana maakunnallista aluekehittämistä ja alueiden kestävää käyttöä.  Suuri merkitys on maakunnan toimijoilla, jotka omista lähtökohdistaan edistävät maakunnan tavoitteiden toteuttamista.

Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tavoitteena on vahvistaa aktiivisten kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Maakunnallisen tavoitteen toteutumisen keinot sovitaan yhteistyössä. Tähän niin sanotun tiekartan valmisteluun kutsutaan mukaan laajasti eri toimijoita.

– Keskeistä on hahmottaa eri toimijoiden roolit ja tunnistaa vaikuttavimmat toimenpiteet. Kunta on keskeinen vaikuttaja, mutta myös yrityksiä tarvitaan monella tapaa mukaan yhteistyöhön ja tarjoamaan ratkaisuja päästöjen vähentämiseen, kertoo johtaja Risto Timonen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

– Ilmastonmuutoksen hillintään on koko ajan tarjolla uusia ratkaisuja, jotka päästöjen vähentämisen lisäksi tarjoavat toteuttajilleen tavan pienentää kustannuksiaan ja parantaa kilpailukykyä. Satakunnan eteneminen kunnianhimoisesti päästöjen vähentämisessä on tapa vahvistaa omaa elinvoimaisuutta ja koko Suomen cleantechin vientimahdollisuuksia, muistuttaa professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Kunnilla on päästöjen suhteen erilaiset haasteet

Kuntien päästöissä on huomattavia eroja, joista selkeimmät liittyvät uusiutuvan energian käyttöön lämmityksessä. Pitkällä tähtäimellä energiantuotannon investointipäätöksillä on suuri rooli ilmastotavoitteiden toteutumisessa. Myös erillislämmityksessä fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen on vielä tarvetta.

Nauhakaupungit Pori-Harjavalta välillä ja Rauman seutu ovat teollisuusvaltaisia, mikä näkyy sähkönkulutuksen ja liikenteen isoina osuuksina. Maatalouden merkitys kasvaa Sydän- ja Pohjois-Satakunnan suuntaan, jossa se voi olla suurin päästön aiheuttaja ja merkitys enimmillään yli 30 % kokonaispäästöistä kuten Huittisissa. Puhdas tuulisähkö siivittää suurimman päästövähenemän tehnyttä Siikaista.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen jatkuu ja positiivisen kehityksen tueksi toteutetaan alueella monia hankkeita. Toukokuussa käynnistyy alueen kuntien toimesta EAKR-rahoitteinen Ilmastoviisas Satakunta –hanke, jonka kohderyhminä ovat kunnat, asunto-osakeyhtiöt, pk-yritykset ja kaupanalan toimijat. Pilottien ja info-tilaisuuksien avulla, yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa, toteutetaan päästövähennyksiä.

Lisätietoja:

Hansakortteli aloittaa energiatehokkuushankkeen

Varsinais-Suomen Yrittäjä 10.4.2018

Hansakortteli on asettanut tavoitteekseen vähentää energiankulutustaan vuodessa noin 1 040 000 hiilidioksidikilon verran, mikä vastaa esimerkiksi noin 330 auton vuosipäästöjä.

Hankkeessa tullaan edistämään lämmöntalteenoton entistä parempaa hyödyntämistä, modernisoimaan ilmanvaihtoa ja parantamaan tarpeenmukaisen ilmanvaihdon toimintaa.

Lue lisää >> Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehti

Kuntien 9. ilmastokonferenssi 16.-17.5.

Kuntien 9. ilmastokonferenssi 16.-17.5.

Ilmastonmuutos haastaa koko kunnan, kun valtioiden sopimat päästövähennystavoitteet muuttuvat paikallistason ratkaisuiksi. Kunnat eivät ole jääneet urakkansa kanssa yksin vaan verkostoituvat aktiivisesti. Kunnianhimoisia tavoitteita asetetaan yhdessä, toimivia käytäntöjä ja kokemuksia jaetaan kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla.

Kuntaliiton Ilmastokampanjan sateenvarjon alla kunnat ovat tehneet tavoitteellista ilmastotyötä jo 20 vuotta. Kuntien esiinmarssi ilmastoareenoille on saanut viime vuosina uusia avauksia ja mittasuhteita. Kunnat näyttäytyvät ilmastotyön edelläkävijöinä innostaen samalla yhteiseen ponnisteluun kuntalaisia ja alueensa yrityksiä.

Tervetuloa juhlimaan kuntien ilmastotyötä! Summaamme saavutuksia ja visioimme tulevaa. Miltä näyttää tulevaisuuden ilmastokunta? Mistä puhutaan nyt? Keiden kanssa kunnat jakavat urakkaansa?

Ilmoittautumiset 18.4. mennessä
>> FCG.fi