asuminen

Etusivu / Postit "asuminen"

Lisää muovipakkausten keräysastioita Varsinais-Suomeen

Muovipakkausten keräyslaatikko löytyy vastaisuudessa yhä useamman taloyhtiön jätehuoneesta

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy vastaa suurimmasta osaa Varsinais-Suomen kuntien jätehuollosta. Yhtiön toimialueella muovipakkauksia kerätään kaikissa yli 20 asunnon taloyhtiöissä, eli pääasiassa kerrostaloissa. Uudessakaupungissa raja on vielä tiukempi, sillä siellä keräysvelvoite koskee kaikkia yli 10 asunnon taloyhtiöitä. Laitilassa ja Loimaalla puolestaan ei ole olemassa vastaavaa määräystä muovijätteen keräämisen pakollisuudesta.

Jätelain mukaan vastuu muovipakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä on jätteen tuottajilla eli esimerkiksi tuotteita pakkaavalla teollisuudella. Lainsäädäntö ei velvoita tuottajia järjestämään pakkausten keräystä kiinteistöillä, mutta kunnan tai alueella toimivan jätehuoltoyrityksen kautta on mahdollisuus järjestää täydentävää keräystä asuinkiinteistöillä. Kunnat järjestävät keräyksen kunnallisten jätehuoltomääräysten kautta kiinteistöille vapaaehtoisena tai pakollisena.

Taloyhtiön hallituksella on viimeinen sana sanottavanaan jätehuoneen eri pöntöistä

Jätehuoneen keräysastioihin tehdään muutoksia taloyhtiön hallituksen päätöksellä. Yksittäinen asukas voi ottaa asian esille taloyhtiön kokouksessa ja edistää asiaa hallituksen päätöksen kautta. Muovipakkausten erilliskeräys ei kuitenkaan ole mahdollista kaikissa kunnissa. Käytännön tasolla jätehuone voi olla niin täynnä, ettei sinne mahdu enempää keräysastioita. Yleensä yksi sekajäteastia korvataan tälloin muovinkeräyastialla. Sekajätteen määrä vähenee huomattavasti, kun taloyhtiössä aletaan kierrättää myös muovipakkaukset. Osassa kunnista lajitteluvelvollisuus on jätehuoltomääräyksissä, jolloin muovinkeräysastia on pakollinen.

Vinkkilista taloyhtiön jätehuollon järjestämiseen

  • Perehdy kunnan jätehuoltomääräyksiin ja järjestä erilliskeräykset määräysten mukaisesti
  • Kysy asukkailta, mitä jätelajeja haluttaisiin lisäksi kerätä, ja selvitä palveluntarjoajalta mahdollisuudet täydentää taloyhtiön erilliskeräystä
  • Hanki riittävän kokoiset jäteastiat, mitoita ne oikein ja suunnittele tyhjennysvälit jätehuoltomääräyksiä noudattaen
  • Helpota tyhjennystapahtumaa jätepisteen hyvällä suunnittelulla
  • Tee yhteistyötä asuinalueesi kiinteistönomistajien kanssa esimerkiksi järjestämällä yhteinen keräyspiste
  • Opasta asukkaita lajittelusta jatkuvasti – esimerkiksi muovipakkaukset tulee kierrättää puhtaina
  • Pidä taloyhtiön jätepiste siistinä

Lue lisää

> Muovipakkausten keräysastiat yleistyvät Varsinais-Suomessa (yrittäjälehti.fi)

 

Ympäristöministeriö käynnistää puurakentamisen tukiohjelman

Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman tavoitteena on vauhdittaa puun käyttöä rakentamisessa

Puurakentamisen toimenpideohjelman 2016–2021 ensisijaisena tavoitteena on edistää puun käyttöä rakentamisessa ja siten tähdätä rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen. Ohjelma haluaa aktivoida sidosryhmiä ja kannustaa uusia toimijoita mukaan, joten se käynnistää elokuun alussa Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman. Tukiohjelma myöntää rahoitusta erilaisille hankkeille, jotka tarjoavat ratkaisuja puurakentamisen vauhdittamiseksi. Ensimmäisen hakukierroksen teemana on puurakentamisen digitalisaatio.

Puurakentamisen kysyntä on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Tukiohjelman avulla haluamme kannustaa erilaisia hankkeita kehittämään monipuolisesti puun käyttöä rakentamisessa ja löytää uusia ratkaisuja alalle”, sanoo Puurakentamisen toimenpideohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino.

Puurakentamisen tukiohjelmaan voivat ensimmäisellä rahoituskierroksella hakea yksityiset ja julkiset organisaatiot sekä yritykset. Yksityishenkilö ei voi hakea tukea. Haku päättyy 30. syyskuuta ja ympäristöministeriö tekee rahoituspäätökset lokakuun 2018 loppuun mennessä.

Tuettavien hankkeiden on tarjottava ratkaisuja ainakin yhteen seuraavista teemoista: tietomallipohjainen (BIM) suunnittelu puurakentamisen tehostamiskeinona, kestävää laatua ja tiedon rajapinnat tai vähähiilisen rakentamisen edistäminen digitalisaation ja tiedonlouhinnan keinoin. Haussa ovat siis digitalisaatiota ja uusia tekniikoita hyödyntävät hankkeet. Hakemukset arvioidaan mm. niiden innovatiivisuuden, edistyksellisyyden, vaikuttavuuden, toteuttamiskelpoisuuden, monistettavuuden ja jatkuvuuden kautta. Lisäksi hankkeesta pitää olla valmis viestimään ymmärrettävästi ja niin, että hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää alalla.

Tukiohjelma jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka. Ohjelman toisen hakukierroksen käynnistymisen ajankohta ja teema päätetään elokuun lopussa. Kokonaisuudessaan tukiohjelma myöntää hankkeille rahoitusta enintään 2,5 miljoonaa euroa.

Lue lisää

> Ympäristöministeriö käynnistää puurakentamisen tukiohjelman: ensimmäisellä kierroksella tuetaan digitalisaatiota edistäviä hankkeita (Ympäristöministeriön tiedote 24.7.2018)

> Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelma

Vanhan Rauman pihat avoinna

Vanhan Rauman pihat avoinna

Vanhan Rauman pihoja avataan vierailijoille heinäkuussa

Tänä kesänä kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus vierailla Vanhan Rauman talojen pihoissa ajalla 11.7.–2.8. Mukana on kaksitoista kohdetta. Pihat ovat avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin klo 15–18. Kohteet vaihtuvat viikoittain. Kunkin viikon avoimet pihat sekä kartta löytyvät osoitteesta vanharauma.fi.

– Vanhan Rauman asukkaat ovat harjaantuneet kulttuuriperinnön hoidon asiantuntijoiksi asuessaan ja kunnostaessaan omia kotejaan. Avoimet pihat -tapahtuma tarjoaa vierailijoille tilaisuuden tutustua maailmanperintökohteen sisimpään olemukseen ja paikallisiin asukkaisiin, projektipäällikkö Laura Puolamäki kertoo.

Keskiajalta peräisin oleva, elävänä ja eheänä säilynyt puukaupunki on harvinaisuus. Vuonna 1991 maailmanperintökohteeksi listattu Vanha Rauma on kallisarvoinen osa ihmiskunnan yhteistä perintöä. Vanhan Rauman maailmanperintöarvoja kantavat arki, asuminen ja elävyys. Suuri osa Vanhan Rauman rakennuksista on yksityisessä omistuksessa olevia koteja, ja merkittävä osa rakennuksista toimii myös liikekiinteistöinä.

Avoimet pihat -tapahtuman järjestävät yhteistyössä Vanha Rauma -yhdistys, Rauman kaupunki ja LiviHeri-hanke. Tapahtuma on osa Eurooppalaisen kulttuuriperinnön teemavuoden tapahtumia. Lisätietoja avoimista pihoista saa matkailuneuvonnasta sekä korjausrakentamiskeskus Tammelasta.

Pitsiviikolla pihakirppiksiä

Vanha Rauma -yhdistys järjestää Pitsiviikolla Avoimet pihat Vanhassa Raumassa – Tlees pihal, uuvottel ymprilles -tapahtuman. Pihakirppispainotteinen tapahtuma kutsuu vierailijat tutustumaan kymmeniin Vanhan Rauman pihoihin ja pihakirppiksiin Pitsiviikon jokaisena päivänä. Pitsiviikolla avoinna olevista pihoista ja pihakirppiksistä julkaistaan kartta viikolla 29.

Lisäksi keskiviikkona 25.7. klo 16.30 järjestetään Pitsiviikon ohjelmaan kuuluva Vanhan Rauman kävelykierros, jonka aikana poiketaan muutamilla viehättävillä pihoilla.

Lisätietoja antavat:

Laura Puolamäki, projektipäällikkö, puh. 050 552 0042 (Avoimet pihat -tapahtuma 11.7.–2.8.)

Leila Stenfors, vastaava kulttuurituottaja, puh. 044 793 3041 (Pitsiviikon Avoimet pihat Vanhassa Raumassa)

 

Lue lisää

> Living with Cultural Heritage -hanke

> Vanharauma.fi

> Aikaisempi juttu LiviHeri-hankkeesta ja rakennusperinnön vaalimisesta: Maailmanperintökaupungit yhteistyössä

 

 

Rakennusperintöä avustettu

Rakennusperintöä avustettu

Lounais-Suomen alueelle 163 000 euroa avustusta rakennusperinnön hoitoon
Ympäristöministeriö osoittaa ELY-keskuksille vuosittain määrärahaa harkinnan mukaan jaettavaksi avustuksina rakennusperinnön hoitoon. Avustustarve on joka vuosi huomattavasti määrärahaa suurempi, joten vain murto-osa hakijoista saa myönteisen päätöksen. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa kokonaisuudessaan jaettavaksi osoitettu määräraha vuoden 2018 talousarviossa oli yhteensä 163 000 euroa. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 112 kpl ja haettu avustussumma oli 1 944 500 euroa.

Vuonna 2018 Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi Varsinais-Suomeen yhteensä 106 000€ euroa avustuksia rakennusperinnön hoitoon 31 eri hakijalle.  Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 81 kpl, joista valtakunnallisesti merkittäville alueille sijoittui 30 kohdetta. Avustusta myönnettiin mm. Uudenkaupungin ”Jussilan talon” ikkunoiden korjaukseen, Muurlan kotiseutuyhdistyksen riihen katon korjaukseen sekä Koski TL:ssä sijaitsevan vanhan pajan katon korjaukseen. Satakuntaan puolestaan myönnettiin 53 000 euroa avustuksia rakennusperinnön hoitoon 15 eri hakijalle. Määräaikaan mennessä tuli 31 hakemusta, joista 10 sijoittui valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön. Hoitoavustusta myönnettiin esimerkiksi Viikkalan koulun sekä Tulkkilan Juustolan peltikattojen korjaukseen.

Avustuksia myönnetään korjauksiin, joissa edistetään kulttuurihistoriallisten tai maisemallisesti arvokkaiden rakennusten säilymistä. Yleisimmät käyttökohteet ovat katon, ikkunoiden ja julkisivujen korjaukset. Korjaustyö tulee tehdä siten, että rakennuksen alkuperäinen luonne ja ominaispiirteet sekä historiallinen aitous säilyvät ja rakennusosien tarpeetonta uusimista välttäen. Jokainen kohde on kuitenkin yksilöllinen, joten laajoissa korjauksissa tarvitaan usein asiaan perehtynyttä suunnittelijaa. Alueella Varsinais-Suomen maakuntamuseo ja Satakunnan museo toimivat korjaustöiden antikvaarisina asiantuntijoina valvoen, että työ täyttää avustusehdot.

ELY-keskuksen vuoden 2019 avustusten hakuaika on jatkuva ja se päättyy 30.11.2018

Avustuksen hakulomake ja ohjeet:
Rahoitus ja avustukset – Ympäristövastuualue (www.ely-keskus.fi)
Museovirasto myöntää myös rakennusten entistämisavustuksia ja tiedottaa hakuajoista syksyllä.

Tietoa hyvistä korjaustavoista: Korjauskortit (www.museovirasto.fi)
Yleistä tietoa kulttuuriympäristöstä: www.kulttuuriymparistomme.fi

Lue lisää kulttuuri- ja rakennusperinnön vaalimisesta Itämeren pienissä maailmanperintökaupungeissa tästä.

Maailmanperintökaupungit yhteistyössä

Maailmanperintökaupungit yhteistyössä

Kulttuuriperintö yhdistää kaupunkeja

Itämeren alueen pienet maailmanperintökaupungit Rauma, Ruotsin Visby ja Latvian Kuldiga ovat mukana Turun yliopiston ja latvialaisen SERDE-residenssijärjestön yhteistyöhankkeessa Living with Cultural Heritage (LiviHeri). Hankkeen tavoitteena on oppia yhdessä, miten historiallista kaupunkia voidaan nykypäivänä asua, kehittää eteenpäin ja samalla suojella. Hanke on osa EU:n Central Baltic 2014-2020 -ohjelmaa.

Nimensä mukaisesti hanke keskittyy asumiseen, historiallisiin rakennuksiin ja niiden merkitykseen kulttuuriperinnölle. Kolmivuotisen hankkeen tarkoituksena on kehittää partnerikaupungeilleen teemaltaan yhteneviä kulttuuriympäristöön ja luonnonresursseihin perustuvia turistikohteita. Matkailun kehittämisen pohjalla on kestävän kehityksen mukaiset arvot. Projektipäällikkö Laura Puolamäki kirjoittaa hankkeen viimeisimmästä työpajasta Kuldigassa ja rakennusperinnön vaalimisesta Central Balticumin blogissa:

Rakennukset muodostavat historiallisessa kaupungissa oivallisen tarttumapinnan paikalliseen kulttuuriperintöön; ne ovat kaikkien nähtävillä, arkkitehtuuriltaan kiinnostavia ja kodiksi muuttuessaan välittäjiä yksityisen ja julkisen kulttuuriperinnön välillä. Rakennuksissa aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö kietoutuvat yhteen täydentäen toisiaan. Fyysinen rakennus yksityiskohtineen edustaa aineellista kulttuuriperintöä, jota yhteisvastuullisesti suojelemme hallinnollisin keinoin.

Rakennuksiin erottamattomasti liittyvä aineeton kulttuuriperintö muodostuu taidosta ja tiedosta: arkkitehtuurista, rakentamiseen ja materiaalien valintaan liittyvästä osaamisesta, rakennusosien konservointiin liittyvästä kädentaidosta sekä rakentamiseen, hoitoon ja asumiseen liittyvästä hiljaisesta tiedosta. Rakennuksen käytön myötä syntyy muistojen ja kokemusten pohjalta merkityksiä, joilla henkilökohtaiset elämänkokemukset kiinnittyvät tunteiden kautta aineelliseen kulttuuriperintöön ja jaettuina voivat siirtyä uusille sukupolville tai esimerkiksi matkailijoille. Kulttuuriperintö ei kuitenkaan säily, vaan se säilytetään. Tiedon, taidon ja tunteen lisäksi tarvitaan siis tahtoa.

Vanha Rauma

Lähde: Rauman kaupungin matkailuneuvonta

Rakennusperinnön vaaliminen matkailun edistämisen valttikorttina

Rakennusperinnön hoito, säilyttävän korjausrakentamisen menetelmät ja perinteisten materiaalien käyttäminen tuntuvat joskus hankalilta ja kalliilta työn tekemisen hetkellä. Taidokkaasti toteutettu työ kuitenkin kestää yli sukupolvien, ja rakennusten katkeamattomalla hyvällä hoidolla kustannuksia voidaan jakaa eri sukupolvien kesken. Nykyään trendikkäät kiertotalouden ja materiaaliviisauden käsitteet ovat korjausrakentamisen peruskiviä.

Nykyajan matkailijaa kiinnostaa kulttuuri ja arkielämä. Tarjoamalla kotimajoitusta tai vierailuita yksityisissä historiallisissa rakennuksissa annetaan vierailijoille mahdollisuus tutustua arkeen, saada kokemuksia, osallistua rakennusperinnön hoidon kustannuksiin, ja joskus käytännön työhönkin. Talonomistajalle matkailu tarjoaa lisärahoitusta korjausrakentamisen ja hoidon kustannuksiin. Talonomistaja ja matkailija kohtaavat näissä merkeissä jollakin jakamistalouden globaalilla alustalla. Silloin kun ostettava palvelu todella tukee matkakohteena toimivan kaupungin asumista, kehittämistä ja suojelua, ja palvelua tarjotaan yksityiskodeissa eikä sijoitusasunnoissa, ollaan kestävyyden asialla. Osallistumisen mahdollisuus tukee koettua isännyyttä ja tahtoa vastuunkantoon.

Kotimajoitus tai majoittuminen yksityisasunnoissa kasvattaa edelleen suosiotaan. Jos historiallisten kaupunkien asuntoja alkaa siirtyä sijoittajien käsiin ja yöpyjät ovat pääsääntöisesti muita kuin kaupungin asukkaita ja asuntojen omistajia, muuttuu toiminta kestämättömäksi. Arkielämän mukanaan tuoma taito, tieto, tunne ja tahto toimia oman ympäristön puolesta katoaa kaupungista, ja vaarana on muuttuminen elottomaksi kulissiksi. Meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa asiaan omalla kulutuskäyttäytymisellämme. Missä sinä yövyt seuraavalla matkallasi?”

Lisää aiheesta

>> Centrum Balticumin blogi

>> Living with Cultural Heritage -hanke

Kaavoituksen ajankohtaispäivä 6.6. Turussa

Varsinais-Suomen ELY-keskus järjestää vuotuisen yhteistyötapaamisen. Päivän aikana käsitellään näkökulmia vähähiiliseen yhteiskuntaan sekä ajankohtaisia aiheita kaavoituksessa, lainsäädännössä ja hallinnossa.

Lue lisää ja ilmoittaudu >> Varsinais-Suomen ELY-keskus

Onnistu aurinkosähköjärjestelmän hankinnassa

Valonian Ekovinkki 18/2017

Aurinkosähkö yleistyy pientaloissa. Sähkön pientuottajana voit vähentää riippuvuutta ostosähköstä ja varautua siten mahdolliseen sähkön hinnan nousuun tulevaisuudessa. Aurinkosähköjärjestelmän hankkiminen on järkevintä silloin, kun tuotetun sähkön saa käytettyä pääosin itse, esimerkiksi käyttöveden tai tilojen lämmitykseen tai sähköauton lataamiseen. Huomioi, että jos olet kesäaikaan paljon poissa eikä auringolla tuotetulle sähkölle ole käyttöä, takaisinmaksuaika pitenee.

YMPARISTO AURINKOPANEELI office ELY kuvapankkiParas sijoituspaikka aurinkopaneeleille on varjoton ja mielellään etelänsuuntainen. Aurinkosähköjärjestelmä mitoitetaan usein kattamaan noin viidennes sähkön kokonaiskulutuksesta. Tarvitset lähtötiedoksi omat sähkönkulutustietosi, jotka saat maksutta oman sähköyhtiösi kulutusseurantapalvelusta. Muista tarkistaa kotikunnastasi, tarvitsetko aurinkopaneeleille toimenpideluvan.

Helpoin tapa hankkia aurinkosähköä on Avaimet käteen -toimitus. Tarkista, että siihen kuuluu alkukartoitus, mitoitus ja suunnittelu, laitteisto ja asennustarvikkeet asennuksineen, kuljetukset ja yhteydet sähköverkkoyhtiöön. Selvitä hintataso kilpailuttamalla. Järjestelmän kustannuksiin vaikuttavat muun muassa kattomateriaali, katon korkeus ja asennuspaikan sijainti. Lopullinen hinta määräytyy aina asennuskohteen mukaan.

Sovi kirjallisesti urakkaan kuuluvista työvaiheista, aikataulusta ja viivästymissanktiosta. Huolehdi, että suunnitelmapiirustukset ovat sopimuksen liitteenä. Verkkoon kytketyn aurinkosähköjärjestelmän sähkötyöt saa tehdä vain pätevä sähköasentaja. Uusiutuvan energian sertifioidulla asentajalla on lisäksi täydennyskoulutusta ja työkokemusta aurinkosähköön liittyen. Kun aurinkopaneelit ovat valmiina katollasi, vaadi vielä käyttöopastus ja käyttöönottopöytäkirja.

Valtakunnallinen Aurinkosähköä kotiin -kampanja (aurinkosahkoakotiin.fi) auttaa hankintaa harkitsevia vertailemaan laitteistoja ja hintatasoa. Kampanjan toteuttavat Motiva ja valtakunnallinen kuluttajien energianeuvonta.

Vinkin laati Liisa Harjula Valoniasta

 

Onnellisuuden kaava -seminaari 3.5. Ugissa

Onnellisuuden kaava -seminaari 3.5. Ugissa

Uudenkaupungin arkkitehtuuripoliittisen ohjelman pääseminaari torstaina 3.5.2018 klo 12 – 20 Kulttuurikeskus Crusellissa.
Onnellisuuden kaava semma Uki 0518Onnellisuuden kaava -seminaari kokoaa asiantuntijat pohtimaan pikkukaupungin tulevaisuutta vapun jälkeisenä torstaina. Uuteenkaupunkiin kokoontuu kunnioitettava joukko arkkitehteja ja eri alojen asiantuntijoita.

Seminaarissa pohditaan pikkukaupungin kehittämistä, kaupunkien tulevaisuutta, kuntalaisten osallisuutta ja kaupunkikeskustojen haasteita.

Seminaarin ajatuksen voisi kiteyttää kysymykseen: Miten luodaan toimiva, viihtyisä ja laadukas ympäristö? valottaa kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellen tilaisuuden punaista lankaa.

– Apolissahan etsimme onnellisuuden kaavaa juuri Uuteenkaupunkiin. Seminaarin annista saamme varmasti vastauksia näihinkin kysymyksiin ja eväitä kaupungin kehittämiseen.

Puhujakaartiin on kiinnitetty mm.  innostava ja kysytty luennoitsija, tulevaisuustutkija Ilkka Halava. Oman näkökulmansa tulevaisuuden kaupunkimiljöisiin tuo taas brittiläis-suomalainen, maailmaa työn merkeissä paljon kiertänyt, arkkitehti ja kesäuusikaupunkilainen Trev Harris.

Seminaari jakautuu kahteen osioon. Päiväosio valottaa kaupungin kehittämistä eri näkökulmista. Kaupunkisuunnittelija Leo Kosonen puhuu toisiinsa limittyvistä kaupunkikudoksista, autokaupungista ja toisaalta kävely- ja pyöräilykaupungista. Yhteiskuntatieteilijä ja yrittäjä Pauliina Seppälä taas suuntaa katseen asukkaisiin, digitalisaatioon ja antaa käytännön esimerkkejä yhteisöllisestä palvelumuotoilusta, joukkoistamisesta ja osallistumisen rakenteiden luomisesta.

Iltaosiossa keskitytään siihen, mikä saa kaupungit kukoistamaan ja niiden keskusta eläviksi. Heli Marjanen, kuluttajakäyttäytymiseen ja liikepaikkasuunnitteluun erikoistunut talousmaantieteen professori Turun kauppakorkeakoulusta, käsittelee puheenvuorossaan kaupunkikeskustojen tulevaisuutta. Innovarchin suunnittelujohtaja Esa Piispanen tuo taas esille käytännön esimerkkejä toteutuneista keskustahankkeista muualta Suomesta.

Seminaari järjestetään torstaina 3.5. klo 12-20 Kulttuurikeskus Crusellissa ja se on ilmainen ja avoin kaikille kaupunkikehittämisen teemoista kiinnostuneille.

Päivä ja iltaosion välissä on yksi pitempi kahvi- ja ruokailutauko, jonka aikana voi myös tutustua ja osallistua karttapohjaisiin kyselytutkimuksiin. Koko ohjelma aikatauluineen ja ilmoittautumislinkkeineen löytyy osoitteesta uki.fi/apoli-seminaari. Ilmoittautua voi myös Yhteispalvelupiste Passariin, Rauhankatu 4. Puh. 050 420 5260.

– Toivomme, että laadukas ohjelma saa väen liikkeelle. Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen kahvitarjoilun vuoksi, mutta paikalle voi saapua myös pikapäätöksellä, kannustaa Sonja Stenman, seminaarin taustajoukoista.

Koko päivän seminaarissa viihtyvät voivat ennakkoon varata myös omakustanteisen päivällisen.

Uudenkaupungin kaupungin kaupunkisuunnittelu järjestää seminaarin osana arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa yhteistyössä kaupungin elinkeinopalveluiden kanssa.

Seminaarin tunnelmia voi seurata somessa tunnuksella #apoliuki.

Fiksun julkisen rakentamisen kuntakiertue

Seminaarisarja tarjoaa kattavan katsauksen fiksuun julkiseen rakentamiseen ja suunnitteluun.

Puolikkaan päivän kestävät tilaisuudet ovat maksuttomia ja suunnattu ensisijaisesti kaupunkien, kuntien ja muiden julkisten tahojen rakennuttajille, hankinta-asiantuntijoille sekä julkisiin rakennushankkeisiin osallistuville yrityksille.

22.1.2018 Turussa

10.4.2018 Porissa

Lue lisää > Ympäristöministeriö

Kestävän rakentamisen seminaari 7.12. Turussa

Kestävän rakentamisen seminaarissa pääset kuulemaan, mitkä muutosvoimat vaikuttavat rakentamisen kehittämiseen tällä hetkellä ja miten kestävä kehitys ja kiertotalous voi toteutua
mm. luonnonmukaisten ja vähäpäästöisten materiaalien käyttöä lisäämällä rakennusteollisuudessa.

Lue lisää > Kestävän rakentamisen seminaari (Facebook)