asuminen

Etusivu / Postit "asuminen"

Saaristomeren biosfäärialue toiminut jo yli 20 vuotta

Unescon biosfäärialue Saaristomerellä on jo yli 20 vuotta edistänyt saariston elinvoimaisuutta ja kestävää kehitystä 

Suuri osa Turunmaan saaristoa on vuodesta 1994 lukien ollut Unescon maailmanlaajuisen biosfäärialueiden verkoston jäsen. Kaikki verkoston biosfäärialueet toimivat ihmisen ja ympäristön välisen suhteen parantamiseksi.

Vuonna 2016 biosfäärialueita on 669 kaikkiaan 120 maassa, ja Saaristomeren biosfäärialue on toinen Suomessa sijaitsevista biosfäärialueista. Toinen sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Varsinais-Suomen ELY-keskus jakaa vastuun Saaristomeren biosfäärialueen toiminnan koordinoinnista Paraisten kaupungin ja Kemiönsaaren kunnan kanssa siten että Paraisilla on päävastuu biosfäärialueen toimistosta.

Kaikki biosfäärialueet raportoivat joka kymmenes vuosi toiminnastaan Unescon Ihminen ja biosfääri-ohjelmalle (MAB), joka on biosfäärialueen statuksen myöntävä taho. Saaristomeren biosfäärialueen 10-vuotisraportti vuosista 2005–2015 sai hienoa palautetta Unescon MAB-ohjelmalta, missä toiminta todettiin täyttävän kriteerit. Erityisesti kehuttiin tapaa, jolla kuntia on osallistettu toimintaan ja miten perinteiselle tiedolle on annettu tilaa toiminnan suunnittelussa. Sen lisäksi mainittiin myös Pro-Saaristomeri-ohjelma hyvänä mallina osallistaa paikalliset toimijat vesienhoidon suunnitteluun.

Lue lisää >> Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uutiskirje

Miten kunnasta tehdään energiaviisas?

Turun Sanomat 2.6.2017

Energia- ja vesikustannusten osuus on 20-30 % kuntalaisen asumiskuluista. Kasvihuonekaasupäästöistä rakennusten osuus on noin 30 %.

Asunto-osakeyhtiöillä on paljon mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta. Kiinteistöliitosta saa neuvoja, miten edetä asiassa.

TS_2-6-2017a

Vihreän julkisen talonrakentamisen opas lausunnolle

Ympäristöministeriö 19.5.2017

Ympäristöministeriön laatima vihreän julkisen talonrakentamisen opasluonnos on nyt lausuntokierroksella. Lausuntoaikaa on 22.6.2017 saakka. Lausuntopyyntö on kaikille avoin.

Opas sisältää vapaaehtoiset suositukset, joiden avulla rakennushankkeiden ympäristövaikutuksia voidaan vähentää enemmän kuin säädökset edellyttävät.  Hankintaoppaan ja -kriteerien avulla pyritään siihen, että julkisin varoin toteutetut rakennukset olisivat tiennäyttäjiä vähähiilisessä rakentamisessa.

Lue lisää >> Ympäristöministeriö (ym.fi)

Jätevesillä on väliä

Valtakunnallista jätevesiviikkoa vietetään 24.-30.4.2017. Viikon aikana vauhditetaan haja-asutusalueiden jätevesien hyvää käsittelyä. Eri puolella Suomea järjestetään teemaan liittyviä tapahtumia, myös Satakunnassa.

  • JÄTEVESI-ILTA EURAJOELLA 
    Keskiviikkona 26.4.2017 klo 18 alkaen
    Kuivalahden nuorisoseurantalo (Pihlauksentie 4)
  • JÄTEVESI-ILTA MERIKARVIALLA
    Torstaina 27.4.2017 klo 18 alkaen
    Merikarvian kunnanvirasto (Kauppatie 40)

Jätevesi-illoissa kerrotaan mm. haja-asutuksen jätevesilainsäädännön muutoksista, jätevesien käsittelyjärjestelmistä ja kuivakäymälöistä. Jätevesi-illat järjestää Jätevesineuvontaa Satakunnassa (JÄNES) – hanke.

Jätevesineuvontaa Satakunnassa ympäri vuoden

Jos jätevesi-illat eivät osu omalle alueelle, ”JÄNES” tarjoaa neuvontaa Satakunnan alueella koko vuoden ajan. Ottamalla yhteyttä neuvojiin, järjestyy uusi jätevesi-ilta tai kiinteistökohtainen neuvontakäynti. Jätevesineuvonta on puolueetonta ja maksutonta, joten kiinteistön omistaja saa laitevalmistajista riippumatonta tietoa käsittelymenetelmistä ja lainsäädännöstä.

Lue lisää >> Pyhäjärvi-instituutti

Kutsu kaupungeille kestävän kehityksen hankkeeseen

Pohjoismaiden pienillä ja keskisuurilla kaupungeilla on nyt tilaisuus osallistua pohjoismaiseen hankkeeseen, jonka aiheena on kestävä kaupunkikehitys ja millä keinoin siinä onnistutaan. Tavoitteena on laatia kaikille Pohjoismaille yhteinen kestävän kaupunkikehityksen strategia.

Norja toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuonna 2017, ja muuttuva Pohjola on yksi vuoden keskeisistä teemoista. Puheenjohtajakauden hanke Vetovoimaiset kaupungit, muutos kohti vihreää taloutta ja kaupunkialueiden kilpailukyky sekä kaupungit hyvänä elinympäristönä kaikille, on yksi monista aloitteista, joilla edistetään pohjoismaista kilpailukykyä, muutosta kohti vihreää taloutta, siirtymistä vähäpäästöiseen yhteiskuntaan, kotouttamista ja hyviä kansanterveyden edellytyksiä.

Hankkeeseen on varattu 9 miljoonaa Tanskan kruunua vuosiksi 2017–2019, ja tavoitteena on laatia yhteispohjoismainen strategia, jonka pohjalta kaupungit ja kaupunkialueet voivat kehittää vetovoimaansa luomalla hyvän ja osallistavan sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän kaupunkiympäristön.

Hankkeeseen etsitään pieniä ja keskisuuria kaupunkeja ja taajamia. Kriteerinä on, että ne ovat erityisesti panostaneet houkuttelevan ja osallistavan kaupunkiympäristön kehittämiseen, joka on taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävä. Kaupungit voivat laatia yhteisen hakemuksen muiden kaupunkien tai kuntien kanssa.

Lähtökohtana on, että yhteistyöhön osallistuu kaksi kaupunkia kustakin Pohjoismaasta. Hakuaika päättyy 29. toukokuuta 2017.

Lue lisää >> norde.org

Behandling av avloppsvattnen på stugan

Då vi använder vatten, blandas olika slags orenheter och näringsämnen i det.

Uima-altaalla_1500x1000Till följd av utsläpp av obehandlade avloppsvatten ökar näringshalten i vattendrag, och badplatser och dricksvatten kan ta skada. Därför är det viktigt att avloppsvattnen behandlas innan de leds ut i marken eller i vattendrag. Avloppsvattnen kan ledas i avlopp till avloppsreningsverk för behandling. Om man inte har ett avloppssystem i fritidsbostaden är fastighetsvis behandling av avloppsvattnen det rätta alternativet.

Enkelt är vackert – också vid behandlingen av avloppsvatten

Vid val av lämplig behandlingsmetod för avloppsvattnet bör man ta i beaktande inte bara platsen och dess omgivning utan också avloppsvattnets mängd och beskaffenhet. Ju mindre man använder vatten, desto enklare är behandlingen av avloppsvattnet.

Det traditionella torrdasset, eller utetuppen, är den vanligaste behandlingsmetoden vid sommarstugor. Dasset är som tur en utmärkt lösning. I dasset blandas inte vatten i avföringen och urinen, vilket underlättar behandlingen av avloppsvattnen över lag. Diskvattnen kan man utnyttja för vattning av trädgården. Om man har tryckvatten på stugan, ska man leda vattnet från duschen och eventuella tvättmaskiner via en slamavskiljare till ett system för utförligare behandling, exempelvis till en reningsanläggning i marken eller ett reningsverk för tvättvatten.

Luktfritt dass

Huussi-edestä_1500_MinnaNummelinPå många sommarstugor finns ett traditionellt utedass, som man lätt hittar tack vare lukten och flugsvärmen. Med små förändringar kan man göra det gamla dasset mycket trivsammare. Då kommer man också enklare undan med underhållet i fortsättningen. Och på köpet får man utmärkt jordförbättringsmedel helt gratis. Det finns rikligt med information om hur man kan piffa upp dasset.

Vilken toalettmodell passar dig bäst?

Om du funderar på att skaffa en ny toalett, lönar det sig att ta i beaktande många saker, såsom

  • utrymmet
  • tillgången till vatten eller el
  • användarantalet
  • lätt att använda och lättskött
  • tiden mellan tömningarna
  • anskaffnings- och brukskostnaderna.

Ta tid på dig att jämföra olika modeller, så du säkert hittar den modell som passar dig bäst. Det finns otaliga alternativ – från frysande till brännande. Alla hittar säkert en lämplig modell.

Du ser ju till att obehandlat avloppsvatten inte kommer direkt ut i vattendragen!

Luktproblem? Råd för snabbrenovering av dasset

  1. Rätt slags ventilation, rakt rör från behållaren över takåsen
  2. Skaffa torrströ, använd inte kalk
  3. Avskilj urinen från avföringen
  4. Kompostera avfallet från dasset, returnera näringsämnena till kretsloppet

Bukt på avloppsvattnen på stugan!

  1. Huvudparten av näringsämnena och de skadliga ämnena i avloppsvattnet finns i avföringen och urinen. Kompostdass i stället för vattenklosett underlättar behandlingen av avloppsvattnen och återför näringsämnena tillbaka till kretsloppet.
  2. Placera dasset och komposten på långt avstånd från stranden och brunnen. Tänk också på grannarna.
  3. Använd naturenliga och snabbt nedbrytbara tvättmedel.

Rauma on Hinku-kuntien kärkeä

Länsi-Suomi 30.3.2017

Rauman kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 35 % vuosina 2007-2015. Rauma on Hinku-kunta eli mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa -verkostossa.

Päästövähennystä on tapahtunut sähkön- ja lämmäntuotannossa, jätehuollossa kierrätyksen ja jätteiden energiakäytön kasvettua sekä myös tieliikenteessä.

LS_30-3-2017a

Aurinkoenergiailtoja kaikelle kansalle

Aurinkoenergiaan liittyvä tekniikka kehittyy kovaa vauhtia ja aurinkoenergian hyödyntäminen kiinnostaa ihmisiä yhä laajemmin. Sekä Varsinais-Suomessa että Satakunnassa järjestetään kevään aikana aurinkoenergiailtoja, joissa kuullaan aurinkoenergian hyödyntämisestä ja kannattavuudesta.

Varsinais-Suomessa on järjestetty tilaisuus Somerolla 14.2., seuraavat ovat torstaina 16.3. Naantalissa ja kolmas tiistaina 21.3. Kaarinassa.

Tilaisuudet järjestää ProAgria Länsi-Suomi osana Vähähiilinen maaseutu – maaseudun uusiutuvat energiat -hankettaan yhteistyössä Valonian, AF-Innovan sekä Someron, Naantalin ja Kaarinan kaupunkien kanssa. Maksuttomat tilaisuudet ovat suunnattu kaikille aurinkoenergian hyödyntämisestä kiinnostuneille.

Lue lisää >> kiertotaloudenvarsinaissuomi.fi

Satakunnan tilaisuudet ovat

Rauman kansalaisopistossa 28.2.
Porin seudun kansalaisopistossa 22.3. ja 29.3. (Aurinkoenergia taloyhtiössä)

Lue lisää >> Satahima

 

Aurinkopaneeleiden yhteishankinta kiinnostaa

Vakka-Suomen Sanomat 23.3.2017

Mynämäessä toteutettiin aurinkopaneleiden yhteishankinta v. 2013. Siihen osallistui parikymmentä taloutta.

Uusi hankintakierros on kiinnostanut jo yli kuuttakymmentä taloutta. Yhteishankintaa organisoivat Mynämäen seudun pienkiinteistöyhdistys ja Valonia.

VSS_2017_03_23

 

Onko hajua? Huussi kuntoon

Onko hajua? Huussi kuntoon

Mökilläkin syntyy jätevettä: pesuvesiä ja käymäläjätevesiä. Kaivo, uimaranta ja vesiekosysteemi eivät hyvää tykkää, ellei niiden käsittely ole oikealla tasolla.

Huussi-edestä_1500_MinnaNummelinMonen mökin pihan perältä löytyy perinteinen huussi, jonka voi paikallistaa pelkän hajun tai kärpäsparven perusteella. Pienillä muutoksilla vanhasta huussista saadaan viihtyisä pikkula, jossa on mukava asioida eivätkä huoltohommatkaan kauhistuta. Kaupanpäälliseksi saadaan hyvää ja ilmaista maanparannusainetta. Ohjeita muutostöihin on saatavissa runsaasti.

Mikä käymälämalli sopii minulle?

Mikäli olet pohtimassa uuden käymälän hankkimista, kannattaa sen valinnassa kiinnittää huomiota useisiin seikkoihin, kuten esimerkiksi: käytettävissä oleva tila, onko käytettävissä vettä tai sähköä, käyttäjämäärä, käytön helppous ja vaivattomuus, tyhjennysväli sekä hankinta- ja käyttökustannukset.

Mallien vertailuun kannattaa käyttää aikaa, jotta löytää itselle sopivimman vaihtoehdon. Malleja on lukuisia – aina pakastavasta polttavaan – ja jokaiselle löytyy varmasti sopiva.

Yksikertainen on kaunista myös jätevesien käsittelyssä

Käyttäessämme vettä siihen sekoittuu erilaisia lika-aineita ja ravinteita. Käsittelemättömät jätevedet lisäävät vesistöjen ravinnepitoisuutta ja voivat pilata uimavedet ja juomavedet. Syntyvät jätevedet tulee käsitellä ennen maahan tai vesistöihin johtamista. Loma-asunnoilla viemärin puuttuessa ratkaisuksi jää usein kiinteistökohtainen jätevesien käsittely. Mitä vähemmän vettä käytetään, sitä helpompaa jätevesien käsittely on.

v_kesä2010kesä_heinä 041Perinteisessä huussissa jätöksiä ei sotketa veteen, ja näin jätevesien käsittelykin on helpompaa. Vähäiset tiskivedet voidaan kaataa puutarhaan hyötykäyttöön. Mikäli mökille tulee painevesi, tulee suihkuista ja mahdollisista pesukoneista tulevat pesuvedet johtaa saostussäiliöiden kautta vaativampaa käsittelyyn kuten maapuhdistamoon tai pesuvesille tarkoitettuun puhdistamoon.

Lue lisää, voit vaikuttaa

Vaikuta vesiin -kampanja huhtikuusta 2016 maaliskuuhun 2017