Raakkua löytynyt Karvianjoesta, Kiskonjoelta kadonnut

Etusivu / Ajankohtaiset / Raakkua löytynyt Karvianjoesta, Kiskonjoelta kadonnut

FRESHABIT -hankkeen Lounais-Suomen osio toteuttaa käytännön vesistökunnostuksia Kiskonjoen ja Karvianjoen Natura-alueiden uomassa ja valuma-alueilla sekä seuraa tehtyjen toimien vaikutuksia Natura-alueiden luontotyyppien ja lajien tilaan ja erityisesti EU:n luontodirektiviin simpukkalajeihin jokihelmisimpukkaan l. raakkuun ja vuollejokisimpukkaan. Tavoitteena on näissä vanhoissa raakkujoissa inventoida lajin nykytila ja selvittää mahdollisuus pelastaa kanta.  Raakun glokidiotoukka elää taimenissa ja lohissa. Lajin selviäminen edellyttää lohikalojen hyvää tilaa joissa.

Kesän 2016 sukellusinventoinneissa kartoitettiin alustavasti EU:n direktiivilajien jokihelmisimpukan eli raakun ja vuollejokisimpukan esiintymistä Karvianjoella ja Kiskonjoella. Runsaampia raakkuesiintymiä on havaittu vielä 1990-luvulla Karvianjoen yläjuoksulta.  Kiskonjoessa oli niin ikään raakkuja vielä 1990-luvulla.

Karvianjoen arvokkailla koskialueita ehdittiin kartoittaa kesän aikana n. 500 metrin matkalta. Karvianjoesta löytyi 112 elävää raakkua ja runsaasti raakun kuoria. Suurin osa raakuista oli melko vanhoja, pituudeltaan n. 12-15 cm, mutta myös yksi nuorempi raakku löytyi, jonka pituus oli 6 cm ja ikä n. 10-20 vuotta. Vastaavia sukelluksia tehtiin myös Kiskonjoella, mutta vielä vuosituhannen vaihteessa paikalla sinnitellyt raakku näyttää jo kadonneen Kiskonjoesta.  Vuollejokisimpukoita löytyi kuitenkin runsaasti Kiskonjoesta.  Töitä jatketaan v. 2017.  Jatkossa yritetään pelastaa raakkukanta keräämällä raakun glokidiotoukkia Karvianjoesta, ja kasvattamalla niitä herkän nuoruusvaiheen yli laboratoriossa, jonka jälkeen raakut voisi palauttaa Karvianjokeen.

Freshabit-hanke on Suomen kaikkien aikojen suurin EU-LIFE- hanke

Hankkeessa laaja toimijajoukko eri aloilta parantaa yhdessä sisävesien tilaa ja niistä riippuvaisen luonnon monimuotoisuutta. Sisävesien tilaa ja niistä riippuvaisen luonnon monimuotoisuutta parannetaan konkreettisilla kunnostustoimilla, uusia pysyviä menetelmiä ja käytäntöjä kehittämällä, lisäämällä tietoa ja kiinnostusta sisävesistä sekä innostamalla niiden hoitoon. Sisävesiluonnon lisäksi hankkeesta hyötyvät paikalliset yrittäjät, vesistöjen virkistyskäyttäjät sekä tulevat sukupolvet, jotka saavat nauttia puhtaammista sisävesistä.

Lue lisää >> ELY-keskus

Ota kantaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *