Ympäristökasvatus

Etusivu / Arkistoitu kategoriassa "Ympäristökasvatus"

Porin kouluissa taistellaan ruokahävikkiä vastaan

Porin kouluissa lautasilta roskiin ruokaa niukasti vähemmän kuin viime vuonna

Porin kaupunki otti osaa syyskuussa valtakunnalliseen Hävikkiviikkoon punnitsemalla oppilaiden lautasilta roskiin heittämän ruuan määrää. Tavoitteena oli, että roskiin heitettäisiin vähemmän ruokaa per oppilas kuin viime vuonna. Tässä onnistuttiin niukasti: roskiin päätyi keskimäärin 11,1 grammaa per oppilas viime vuoden 11,4 gramman sijaan. Koska lautashävikin määrää onnistuttiin vähentämään, saavat oppilaat palkinnoksi jäätelöpuikkojen sijaan tuutit. Koko viikon aikana punnittiin 440 kiloa lautasjätettä ja lautasista laskettiin 39 200 ruokailijaa. Jos kouluruoka-annoksen hinnaksi arvioidaan euro ja kooksi 300 grammaa, meni lautasilta roskiin ruokaa lähes 1 500 euron ja annoksen edestä.

Kuninkaanhaan koulussa on vuosien ajan painittu oppilaiden lautashävikin kanssa. Tänä vuonna oppilaiden lautasiltaan roskiin heittämän ruuan määrä tippui huimat 66 prosenttia. Keskimäärin jokainen heitti lautaseltaan roskiin noin 17 grammaa vähemmän ruokaa kuin viime vuonna. Selitys oli hämmentävän yksinkertainen: koululla oli nostettu hävikki- eli biojäteastia oppilaiden nähtäville.

Lautashävikki_vuosina_2017_ja_2018_Porin kouluissa

Lautashävikin määrä ja muutos Porin kouluissa vuosina 2017 ja 2018. Kuva: Porin kaupunki 2018

Ruokahävikin vähentäminen vaatii kaikkien panoksen

Oppilaiden tulee arvostaa ruokaa ja osata arvioida nälkänsä määrä, jotta ruokaa ei päädy lautasilta roskiin. Jos ruokailutilanne on levoton, meluisa ja kiireinen, päätyy ruokaa enemmän biojäteastiaan. Rehtorien ja opettajien panosta vaaditaan, jotta ruokahävikin vähentämisen tärkeys selkenee oppilaille. Toisaalta keittiöhenkilökunta punnitsee roskiin päätyvän ruuan määrän. Vanhemmat muokkaavat lastensa asenteita suhteessa kouluruokaan.

Porin Palveluliikelaitoksessa on tiedostettu YK:n ja EU:n asettama tavoite ruokahävikin määrän puolittamisesta reilussa kymmenessä vuodessa eli vuoteen 2030 mennessä. Euroopan unionin jäsenmaiden tulee raportoida ruokajätteensä määrä komissiolle vuodesta 2020 lähtien vuosittain. Vuodesta 2015 lähtien vuosittaisten teemaviikkojen kautta ruokahävikin mittaamista on ajettu osaksi keittiöiden arkea. Tarjoilu- ja valmistushävikin seuraamisesta onkin tulossa pysyvä käytäntö Porin koulujen keittiöissä. Tämän vuoden ruokahävikin vähentämiskampanjan Porin kouluissa toteuttivat yhteistyössä CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -osahanke Luuppi, Porin seudun jäteneuvonta ja Porin Palveluliikelaitos.

Lisätietoja antavat:

Anu Pujola, projektikoordinaattori, puh. 044 701 3338

Timo Salmi, palvelusuunnittelija, puh. 044 701 8052

Vesiasiaa voi käsitellä monesta vinkkelistä – materiaalia ideointiin

Vesiasiaa voi käsitellä monesta vinkkelistä – materiaalia ideointiin

Koulujemme lähivedet -toiminta luo monentyyppisiä mahdollisuuksia vesiasioiden käsittelyyn perusopetuksessa. VELHO-hankkeen vesikoulutoiminnassa vuosina 2011-13 kertyi materiaalia ja käytännön kokemuksia vesiopetuksesta Varsinais-Suomen alakouluissa.

Aiheita, joita lähivesitoimintaan voidaan kytkeä ovat muun muassa veden käyttö ja säästäminen, veden kiertokulku maapallolla, kierrätys ja vesiensuojelu, vesiensuojelu kuvaamataidon aiheena, vesiaiheiset pelit ja leikit. VELHO-hankkeen materiaalit ovat vapaasti käytettävissä ja ne voivat toimia uusien ideoiden siemenenä.

> VELHO-hankkeen kummikoulutoiminnan materiaalit

 

Lue uusin Ympäristö Nyt -uutisviesti

Ympäristö Nyt -uutisviesti 2/2018

Aiheina:

  • Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti
  • Paraisille oma mansikkapaikka
  • Kulttuuriympäristöfoorumi: aineettomat arvot yhdistävät
  • Tapahtumat
    • Kokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen 21.11.2018
    • Ilmastotalkoot Satakunnassa 27.11.2018
    • Koulujemme lähivedet -koulutus 14.11.2018

> Ympäristö Nyt -uutisviesti 2/2018

Koulujemme lähivedet -koulutus 14.11.

Koulujemme lähivedet -koulutus 14.11.

KUTSU_Koulujemme lähivedet-koulutus_14.11.2018Koulujemme lähivedet -verkosto järjestää koulutusiltapäivän Tiedekeskus Tuorlassa, Kaarinassa ke 14.11.2018 klo 14 – 17.30. Tarkoituksena on vaihtaa ideoita ja kokemuksia Koulujemme lähivedet -toiminnan toteuttamisesta.

Aiheina ovat Koulujemme lähivedet -toiminnan mahdollisuudet (Valonia), VELMU (Vedenalaisen meriluonnon karttapalvelu), uudistunut PaikkaOppi sekä LUMA-keskuksen vesilabra. Lisäksi tutustutaan Tiedekeskus Tuorlan tarjontaan koululaisryhmille sekä Planetaarioon. Aikaa on varattu myös osallistujien väliseen kokemusten vaihtoon kahvikupposen ääressä.

Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti lounaissuomalaisille opettajille ja muille Koulujemme lähivedet -toimintaa toteuttaville tai siitä kiinnostuneille.

Ohjelma

14.00 Tervetuloa Tiedekeskus Tuorlaan
14.10 Koulujemme lähivedet -verkoston tervehdys, Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus
14.20 VELMUMeriluontoa pintaa syvemmältä, Jolanda Linsén, Varsinais-Suomen ELY-keskus

14.40 Kokemusten vaihtoa kahvin kera

15 – 17 Työpajat (puoli tuntia/aihe)

  1. Koulujemme lähivedet -toiminnan mahdollisuudet, Jarkko Leka, Valonia
  2. Vedenalaisen meriluonnon paikkatieto koulujen tehokäyttöön, Jolanda Linsén, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  3. PaikkaOpilla Tuorla tutuksi, Virpi Hirvensalo, Turun kaupunki, TOP-keskus
  4. Vesilabran salat, Katja Puutio, Lounais-Suomen LUMA-keskus

17 – 17.30 Tutustuminen Planetaarioon ja päivän lopetus

>> Ilmoittautuminen to 8.11.2018 mennessä

>> Kutsu (pdf)

Koulujemme lähivedet -toiminnan mahdollisuudet, Valonia

kuva: Jaana Itälä-LaineValonian työpajan aiheina:
– vedenlaatu- ja vesiötökkätutkimukset maastossa
– vesiensuojelua arjessa – kaikki voivat tehdä jotain! Veden käyttö, jätevesien puhdistus, kemikaalit/roskat/mikromuovit vesissä
– oppilaat miettimään vesistökunnostuksia: Mitä tehdä rehevöityneelle järvelle tai joelle? Miten vähennetään vesistöihin päätyvää ravinne- ja maa-aineskuormaa?
– kehittämisajatuksia Valonialle?
Lisätietoa: www.valonia.fi/yritykset/ympaeristoekasvatus

VELMU – Vedenalaisen meriluonnon paikkatieto koulujen tehokäyttöön

Kuva_Sukeltaja_ilman logoa_merisatkin_Metsahallitus_2007Tutustu miten Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelman (VELMU-ohjelman) kartoitustietoa voi hyödyntää Itämeri-teeman opiskeluun! Työpajassa näet, miten VELMU-karttapalvelussa olevaa tietoa voi hyödyntää esimerkiksi paikkatiedon jalostamismahdollisuuksien hahmottamiseen, kaloille tärkeiden elinalueiden esittämiseen, uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen huomioimiseen tai merenpohjan salaisuuksien avaamiseen. Kaikki ovat tervetulleita työpajaan, mutta keskeinen kohderyhmä on rannikkoalueella toimivat yläasteen ja lukion opettajat.
Lisätietoa: www.ymparisto.fi/velmu

PaikkaoppimainosUudistunut PaikkaOppi – PaikkaOpilla Tuorla tutuksi

Karttapohjainen projektialusta PaikkaOppi uusiutuu! PaikkaOppi taipuu helposti eri aiheiden opiskeluun ala- ja yläkoulussa. Palveluun kirjaudutaan nyt Wilma-tunnuksilla. Se toimii kännyköillä, tableteilla ja läppäreillä. Opettaja jakaa tehtävät lyhyellä koodilla ja hän voi hyödyntää joko valmiita tehtäviä tai luoda omia tehtäviä. Tule kokeilemaan uudistuneella PaikkaOpilla Tuorla tutuksi –tehtävää.
Lisätietoa: www.paikkaoppi.fi

Lounais-Suomen LUMA-keskuksen vesilabra

opettajien koulutus Luostarivuoren koulussa 032017 Mobiililaboratorio-hankeVesilabrassa selvitetään ja havannoidaan kokeiden avulla, kuinka veden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet vaikuttavat vesistöön elinympäristönä ja pohditaan millaisia vaikutuksia tällä on esimerkiksi veden eliöihin. Vesilabra on oiva tapa tutustua Tuorlan laboratoriotilaan ja siellä tehtäviin harjoitustöihin, joita voi tulla myöhemmin tekemään oppilasryhmiensä kanssa. Vesilabrassa ovat näytillä myös Vesimittaukset-oppimiskokonaisuuden mittauslaitteet, jotka ovat tutut aikaisemmista Valonian koulujemme lähivedet -koulutuksista.
Lisätietoa: http://luma.utu.fi/

PlanetaarioTiedekeskus Tuorla ja Planetaario

Turun yliopiston tiedekeskus Tuorla on paikka monitieteelliselle ilmiöpohjaiselle ja elämykselliselle oppimiselle. Tuorlan erikoisuuksina ovat planetaario, maanalainen mittaustunneli ja tähtitornit. Uusissa tiedekeskuksen tiloissa on opetuslaboratorio ja uusinta opetustekniikkaa mm. VR-laseja. Tiedekeskuksessa järjestetään mm. luokkaretkiä, leirikouluja, kesäleirejä ja opettajien täydennyskoulutusta.
Lisätietoa: tiedekeskustuorla.fi

Koulujemme lähivedet -verkosto

Koul-lähivedet_pojatVerkosto tukee Lounais‐Suomen kouluja Koulujemme lähivedet ‐toimintamallin toteuttamisessa. Verkostossa on paljon erilaista asiantuntemusta vesiasioista ja ympäristökasvatuksesta. Kukin tarjoaa omaa erityisosaamistaan toimialueellaan ja yhdessä tuotamme tiedotusta ja tilaisuuksia toiveiden ja tarpeiden mukaan. Tuki on pääasiassa maksutonta.
Lisätietoa: www.ymparistonyt.fi/koulujemme-lahivedet

Lisää muovipakkausten keräysastioita Varsinais-Suomeen

Muovipakkausten keräyslaatikko löytyy vastaisuudessa yhä useamman taloyhtiön jätehuoneesta

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy vastaa suurimmasta osaa Varsinais-Suomen kuntien jätehuollosta. Yhtiön toimialueella muovipakkauksia kerätään kaikissa yli 20 asunnon taloyhtiöissä, eli pääasiassa kerrostaloissa. Uudessakaupungissa raja on vielä tiukempi, sillä siellä keräysvelvoite koskee kaikkia yli 10 asunnon taloyhtiöitä. Laitilassa ja Loimaalla puolestaan ei ole olemassa vastaavaa määräystä muovijätteen keräämisen pakollisuudesta.

Jätelain mukaan vastuu muovipakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä on jätteen tuottajilla eli esimerkiksi tuotteita pakkaavalla teollisuudella. Lainsäädäntö ei velvoita tuottajia järjestämään pakkausten keräystä kiinteistöillä, mutta kunnan tai alueella toimivan jätehuoltoyrityksen kautta on mahdollisuus järjestää täydentävää keräystä asuinkiinteistöillä. Kunnat järjestävät keräyksen kunnallisten jätehuoltomääräysten kautta kiinteistöille vapaaehtoisena tai pakollisena.

Taloyhtiön hallituksella on viimeinen sana sanottavanaan jätehuoneen eri pöntöistä

Jätehuoneen keräysastioihin tehdään muutoksia taloyhtiön hallituksen päätöksellä. Yksittäinen asukas voi ottaa asian esille taloyhtiön kokouksessa ja edistää asiaa hallituksen päätöksen kautta. Muovipakkausten erilliskeräys ei kuitenkaan ole mahdollista kaikissa kunnissa. Käytännön tasolla jätehuone voi olla niin täynnä, ettei sinne mahdu enempää keräysastioita. Yleensä yksi sekajäteastia korvataan tälloin muovinkeräyastialla. Sekajätteen määrä vähenee huomattavasti, kun taloyhtiössä aletaan kierrättää myös muovipakkaukset. Osassa kunnista lajitteluvelvollisuus on jätehuoltomääräyksissä, jolloin muovinkeräysastia on pakollinen.

Vinkkilista taloyhtiön jätehuollon järjestämiseen

  • Perehdy kunnan jätehuoltomääräyksiin ja järjestä erilliskeräykset määräysten mukaisesti
  • Kysy asukkailta, mitä jätelajeja haluttaisiin lisäksi kerätä, ja selvitä palveluntarjoajalta mahdollisuudet täydentää taloyhtiön erilliskeräystä
  • Hanki riittävän kokoiset jäteastiat, mitoita ne oikein ja suunnittele tyhjennysvälit jätehuoltomääräyksiä noudattaen
  • Helpota tyhjennystapahtumaa jätepisteen hyvällä suunnittelulla
  • Tee yhteistyötä asuinalueesi kiinteistönomistajien kanssa esimerkiksi järjestämällä yhteinen keräyspiste
  • Opasta asukkaita lajittelusta jatkuvasti – esimerkiksi muovipakkaukset tulee kierrättää puhtaina
  • Pidä taloyhtiön jätepiste siistinä

Lue lisää

> Muovipakkausten keräysastiat yleistyvät Varsinais-Suomessa (yrittäjälehti.fi)

 

Kulttuuriympäristösatoa

Kulttuuriympäristösatoa

Kulttuuriympäristöfoorumi: aineettomat arvot yhdistävät ihmisiä ja yhteisöjä

Turun linnassa kokoontui 4.9.2018 ilahduttavan monipuolinen joukko kulttuuriympäristön ja -perinnön ystäviä. Osana Varsinais-Suomen Kumppanuusfoorumia järjestettiin lähiympäristön löytämistä ja paikan merkitystä identiteetille käsittelevä Kulttuuriympäristöfoorumi. Foorumilla haluttiin myös nostaa esiin samalla viikolla vietettävää Euroopan kulttuuriympäristöpäivää ja vuoden 2018 Euroopan kulttuuriperinnön teemavuotta.

Bryggman-salissa kuulimme, kävimme keskustelua ja saimme uusia näkemyksiä siitä, miten maakunnassa kerättävää ja tutkittavaa tietoa voidaan hyödyntää niin opetuksen suunnittelussa, matkailun kehittämisessä ja elinvoimaisuuden edistämisessä kuin virkistäytymisessä ja hyvinvoinnin lähteenä.

Kulttuuriymparistof-yleiso-Niina-Ruuska-920x425

Puhujien esitykset toivat esiin hyvin sen moninaisuuden, mikä eteemme avautuu, kun puhumme kulttuuriympäristöstämme ja -perinnöstämme. Aineettomat arvot ja ihmisen toiminta historiallisena jatkumona yhdistää ihmisiä ja yhteisöjä. Ympäristömme vetovoimaiset kulttuurimaisemat ja luonto, rakennetut ympäristöt ja arkeologiset paikat tarjoavat paitsi oppimisympäristöjä, myös virkistäytymistä ja elinkeinoja.

Useiden toimijoiden tuottamana arvokasta tietoa kertyy paljon, joskus sirpaleisenakin näyttäytyvänä kokonaisuutena. Tärkeää onkin saada kerätty tieto käyttöön ja tuoda esiin niitä työkaluja, joita jatkuvasti kehitetään tiedon parempaan hyötykäyttöön saamiseksi. Näin voimme onnistua paremmin ymmärtämään ympäristökokonaisuuksiin liittyviä monia kytkentöjä ja lisäämään keskustelua suhtautumisestamme ympäristöömme.

Kirjoittaja:
maakunta-arkkitehti Kaisa Äijö, Varsinais-Suomen liitto

>> Kulttuuriympäristöfoorumin 4.9.2018 esitykset

Metsä lisää hyvinvointia myös lapsilla

Metsä lisää hyvinvointia myös lapsilla

SYKE 31.8.2018

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan luonnon läheisyydellä on selkeästi myönteisiä vaikutuksia lapsen kehitykseen. Parhaimmillaan lähiluonto nivotaan osaksi koulujen opetussuunnitelmaa.

SYKE on analysoinut Kestävä hyvinvointi -hankkeessa paikkatietojen avulla viheralueiden etäisyyttä kouluista. Kaupunkiseutujenkoulujen lähistöllä on puistoja, mutta metsään on usein pitkähkö matka.

Lue lisää >> Katso onko lapsesi koulu lähellä metsää (syke.fi)

Retkeilijä, muistathan nämä säännöt luonnossa liikkuessasi

Yle keräsi muutaman muistutuksen kansallispuistojen syksyisille kävijöille

Syyskuussa lämpimimmät retkeilysäät ovat jo takana päin, mutta osa nauttii vaeltamisesta viileämmässä ja myöskin ruskan upeat värit houkuttelevat vielä luonnon helmaan. Lapissa on jo menossa ruskaviikot, jotka houkuttelevat vaeltajia alueen kansallispuistoihin kuten Pallas-Ylläkselle ja Urho Kekkosen kansallispuistoon. Varsinkaan aloittelevilla retkeilijöillä ei välttämättä ole vielä kansallispuistojen käyttäytymissäännöt ja -normit selviä ja konkareidenkin on hyvä välillä virkistää muistiaan.

Yle kokosi artikkelissaan muutamia huolestuttavia trendejä. Monet retkeilijät kokoavat muistomerkkejä, käytännössä kivikasoja, tuntureiden laeille Lapissa. Tällainen muistomerkkien kokoaminen voi kuitenkin vaurioittaa tuntureiden muutenkin koetuksella olevia päälakia. Tuntureiden huiput altistuvat luonnonvoimille sekä ihmistoiminnan aiheuttamalla rasitukselle.

Rakennelmien tekeminen on luonnonsuojelulain perusteella kielletty kansallispuistoissa ja muilla luonnonsuojelualueilla. Lainrikkomisen lisäksi rakennelman edistämisellä on voi olla haitallisia vaikutuksia tunturin maanpeitteen muodostumiin, kuten kuviomaihin, sekä muinaisjäännöksiin, kuten vanhoihin rajapyykkeihin.

Luonnossa liikkumisen ja vaeltamisen periaatteena on, ettei itsestä jätetä mitään jälkiä luontoon. Jos haluaa jättää muille todisteen vaelluksestaan, kannattaa se tehdä kirjoittamalla autiotupien ja muiden majoituspaikkojen vieraskirjoihin. Jälkeensä ei ole suotavaa jättää myöskään roskia, pulloja tai tupankantumppeja. Myös rantavedessä pesuaineilla tiskaaminen jättää jälkensä vesiympäristöön.

Lisää vinkkejä retkeilijän etikettiin Ylen jutusta: Retkeilijöiden tapa kasata kiviä tuntureille rikkoo lakia – kivipinot vahingoittaneet muinaismuistoja (5.9.2018)

Ajankohtaista seikkailukasvatuksesta

Ajankohtaista seikkailukasvatuksesta

Uutiskirjeessä 30.8.2018 paljon tarjontaa.

  • Maahanmuuttajanuorille luontokokemuksia Mun juttu – meidän tulevaisuus -hankkeessa.
  • Eurooppalaisten metsäpedagogien kongressi 2.-5.10. Pudasjärvellä
  • Kasvatustieteen päivillä 15.-16.11. luonto- ja seikkailukasvatuksella oma teemaryhmä
  • Ympäristökasvattajan koulutusohjelma (EAT) ulkona opettamisen painotuksella

Lue lisää>> Seikkaillen syksyyn -uutiskirje 30.8.2018 (seikkailukasvatus.fi)