Yleinen

Etusivu / Arkistoitu kategoriassa "Yleinen"
Meremme tähden -tapahtuma Raumalla 9.5.2019

Meremme tähden -tapahtuma Raumalla 9.5.2019

”Meremme Tähden 2019 – Eloa ja elinkeinoa” järjestetään Merimäellä Raumalla Eurooppa-päivänä 9.5.2019

Eloa ja elinkeinoa teeman ajatuksena on ”Itämeri on osa monia eri elämänalueita, unohtamatta kuitenkaan haasteita meren tilassa”. Ohjelmaa on päivän aikana tarkoitus olla niin koululaisille (toimintapisteet), ammattilaisille ja ”tavallisille” kansalaisille. Isosti ja näkyvästi yhtenä päivänä (päivällä ja illalla) laajasti yhdessä tehden ja näkyen. Kaikki mukaan, teema ei rajaa tiukasti ulos ketään, vaan hyvin erilaiset tahot voivat olla mukana.

Lue lisää
> Meremme tähden 2019
> Meremme tähden -facebook

SaveTheDate_MeremmeTähden2019

Biohiiltä testataan ojavesien puhdistuksessa

Biohiiltä testataan ojavesien puhdistuksessa

Sirppujoen varteen Kalantiin rakennettiin viime syksynä biosuodattamo peltojen salaojavesien puhdistamiseen. Suodattamossa testataan, kuinka paljon ojavesien sisältämistä ravinteista ja raskasmetalleista voidaan pidättää biohiilen ja puuhakkeen seoksella. Menetelmään on otettu mallia USAsta eikä vastaavaa ole aiemmin testattu Suomessa maatalouden vesiensuojelukeinona.

Biosuodattamo Kimmo Laine ProAgria
Biosuodattamossa vesi puhdistuu lehtipuuhakkeen ja biohiilen avulla. Kuva: Kimmo Laine.

Sirppujoen vesistö sijaitsee Uudenkaupungin ja Laitilan kuntien alueella. Alue on merkittävin happamien sulfaattimaiden esiintymisalue Lounais-Suomessa. Uhkana on ojavesien happamoituminen, mikä aiheuttaa raskasmetallien huuhtoutumista.

Biohiiltä ja haketta, katso video

Sirppujoen biosuodattamossa on kerroksittain biohiiltä ja lehtipuuhaketta. Salaojavedet ohjataan pumpuilla sen yläosaan. Jotta biohiilen vaikuttavuutta voidaan arvioida, on suodattamo rakennettu kahteen osaan. Toisessa on pelkästään koivuhaketta, toisessa on hakkeen lisäksi noin 30 % biohiiltä. Huokoisena materiaalina biohiili imee itseensä runsaasti vettä, ravinteita ja muita epäpuhtauksia.

Tutustu biosuodattamon rakentamiseen > video

Alustavia tuloksia syksyllä 2019

Seurantaa tehdään ottamalla vesinäytteitä ennen ja jälkeen suodatuksen. Lisäksi selvitetään, onko suodattamon massaa mahdollista käyttää maanparannusaineena sitten, kun sen puhdistusteho tulee täyteen arviolta noin 10-15 vuoden päästä. Alustavia tuloksia on luvassa syksyllä 2019. Seurantaa pyritään jatkamaan useita vuosia.

Biosuodattamo vie vähän tilaa

Biosuodattamon etuna on pieni tilantarve. Reilun metrin syvyyteen kaivettua suodattamoa tarvitaan noin 14 neliötä yhden hehtaarien ojavesien käsittelyä kohden. Tämä on tärkeä ominaisuus alueilla, joissa ei ole sopivia paikkoja kosteikkojen rakentamiseen.

Hallituksen kärkihanke

Biosuodattamon pilotointi on osa Sirppujoen vedenlaadun ja tulvasuojelun parantaminen –hanketta. Ravinne- ja raskasmetallikuormituksen vähentämisen lisäksi hankkeessa etsitään ratkaisuja Sirppujoen valuma-alueen happamuushaittoihin ja alajuoksun tulvahaasteisiin. Hanketta toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu, ProAgria Länsi-Suomi, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset, Uudenkaupungin Vesi Oy, Sirppujoen järjestely-yhtiö, Uussaaren tila/ACF Uussaari Oy ja Tmi Heikki Mustonen.

Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 199 548 eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Lisäksi hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön –kärkihanketta. Kärkihankkeissa pyritään erityisesti vähentämään ravinteiden ja haitallisten aineiden päästöjä Itämereen, sisävesiin ja pohjavesiin.

Lue lisää > ProAgria Länsi-Suomi

 

Terhi Ajosenpää
Maisema- ja ympäristöasiantuntija
ProAgria Länsi-Suomi, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset

 

SciCruise 15. – 16.4.

SciCruise 15. – 16.4.

Lounais-Suomen LUMA-keskus ja Uppsalan yliopisto järjestävät tiederisteilyn koululaisille Viking Gracella 15. – 16.4.2019

SciCruisen pääteemoina ovat Itämeri, tiede ja teknologia. Risteily on tarkoitettu kaikenikäisille koululaisille alakoulusta lukioon. Tarjolla on monipuolinen kattaus tieteeseen, tekniikkaan ja ympäristöön liittyviä työpajoja, näytteilyitä, luentoja, esityksiä ja kilpailuja.

Oppilasryhmä voi osallistua SciCruiselle StartT-tähtitiiminä pitämään työpajaa. Risteily ruokailuineen on tällöin maksuton. Muille koululaisryhmille risteily maksaa 15 euroa/oppilas sisältäen hytit, ohjelman ja ruokailut.

Lue lisää > scicruise.utu.fi

> Ilmoittautuminen

> Tiederisteilyn mainos

Kuva mainoksesta

Jäteveden konttiputsaria kehitetään, VTT testaa

Turun Sanomat 1.2.2019

VTT:n Resurssikontti 2:sta testataan ensin Maarianhaminassa kalanjalostusyritys Chipsters Foodissa. Syksyksi kontti siirretään Turun saaristoon käsittelemään veneiden jätevesiä.

Tarkoitus on puhdistaa jätevesi, ottaa talteen ravinteet ja hiilijae, jota edelleen voidaan käyttää aktiivihiilen raaka-aineena.

TS_1-2-2019a

 

Pienkokeilut kansalaisen hiilijalanjäljen puolittamiseksi -haku käynnissä

Pienkokeilut kansalaisen hiilijalanjäljen puolittamiseksi -haku käynnissä

Kokeilunpaikka.fi-alustalla on avattu pienkokeiluhaku kansalaisten hiilijalanjäljen puolittamistavoitteeseen liittyen. Haku on avoinna 6.3.2019 saakka. Kokeiluhaun teemoina ovat arkiliikkuminen, kodin energiatehokkuusratkaisut sekä kestävä ja paikallinen kulutus. Lisätietoja teemoista, aikataulusta js kriteereistä sekä ohjeet hakemiseen löydät sivustolta: https://www.kokeilunpaikka.fi/fi/hiilijalanjalki/.

Kokeiluhaun ensimmäisessä vaiheessa valitaan noin 15 pienkokeilua, jotka saavat 5000 euroa ympäristöministeriön avustusta. Lisäksi on varattu rahaa syksyllä järjestettävään toiseen vaiheeseen, jossa onnistuneimmat kevään kokeilut saavat lisärahoituksen toiminnan levittämiseen ja laajentamiseen. Yhteensä avustusta on varattu jaettavaksi 100 000 euroa.

Tämä haku on suunnattu etenkin järjestöille ja kuntatoimijoille, mutta erilaiset työnantajat ja yksittäiset kansalaiset voivat myös hakea. Hakukriteerit kannustavat vähintäänkin olemaan yhteydessä kokeilupaikkakunnan kuntatoimijoihin sekä yhdistämään voimia eri toimijoiden kanssa ja viestimään kokeilusta laajasti.

Lue lisää > kokeilunpaikka.fi

Rakennusperintöavustuksilla paljon myönteisiä vaikutuksia

Rakennusperintöavustuksilla paljon myönteisiä vaikutuksia

Museovirasto ja ELY-keskukset myöntävät vuosittain n. 2,4 miljoonaa euroa avustuksia, joilla tuetaan arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä. Ympäristöministeriö teetti selvityksen näiden avustusten kohdentumisesta ja käytöstä sekä avustusten vaikutuksista.

Suurin osa kyselyyn vastanneista avustuksen saajista koki, että avustuksella oli iso merkitys kunnostetun rakennuksen säilymiseen ja käyttöön. Avustussummien pienuudesta huolimatta avustuksen saajat kokivat myönnettyjen määrärahojen olleen useimmiten riittäviä tai jokseenkin riittäviä korjauksen toteuttamisen kannalta. Kyselyyn vastanneet olivat tavallisimmin saaneet alle 5 000 euron avustuksen.

Avustukset edesauttavat arvokkaiden kulttuuriympäristökohteiden säilymistä ja kohentumista. Tällä voi olla merkitystä myös alueen vetovoimaisuuteen ja houkuttelevuuteen matkailun kannalta.

Rakennusperintöavustusten aikaan saamia taloudellisia vaikutuksia voidaan pitää moninkertaisina suhteessa pieniin avustussummiin. Taloudellisia vaikutuksia syntyy muun muassa materiaaliostoista ja työvoiman palkkauksesta. Ne ovat erityisen tärkeitä paikallisesti ja yksittäisille korjaukseen osallistuville tahoille.

”Selvitys osoittaa, että rakennusperintöavustuksilla on laajoja myönteisiä vaikutuksia. Toivottavasti avustuksilla voidaan tulevaisuudessa tukea kulttuuriympäristön vetovoimaisuutta entistä suunnitelmallisemmin ja laajemmin”, toteaa ympäristöneuvos Tuija Mikkonen ympäristöministeriöstä.

Rakennusperintöavustukset tulevat vuosittain haettavaksi syksyisin. Hakuilmoitukset julkaistaan Museoviraston ja ELY-keskusten verkkosivuilla.

Nyt valmistunut selvitys on osa valtakunnallisen Kulttuuriympäristöstrategian 2014–2020 toimeenpanoa. Strategian tavoitteiden mukaisesti taloudellisten kannustimien tulee tukea kulttuuriympäristön kunnossapitoa ja julkishallinnon tulee vastata omalta osaltaan kulttuuriympäristön hoidon ja suojelun resursseista.

Lue lisää > Ympäristöministeriö

Kylämaisema ja joki nostattivat ympäristöliikkeen Eurajoella

Satakunnan Kansa 26.1.2019

Eurajoen Lemlahden kylään suunnitellaan kahdeksan tuulimyllyn voimalaitosta. Ydinenergiakunta haluaa satsata myös uusiutuvaan energiaan.

Merkittävä osa kylän asukkaista ja mökkeilijöistä on noussut vastustamaan tuulivoimahanketta.

SK_26-1-2019a

Mielipiteitä luonnon ja vesiympäristön suojelusta

Länsi-Suomi 27.1.2019, Turun Sanomat 30.1.2019

Eurajokeen kohdistuu paljon paineita ja odotuksia. Kirjoittajan mukaan jokea tulisi käsitellä ja suojella kokonaisuutena matkalla Pyhäjärvestä mereen, tavoitteena puhdas vesi.

Turussa Mälikkälä-Kuninkojan ikimetsä halutaan luonnonsuojelualueeksi, samoin Paraisten Munkvikin arvokas lehtoalue.

LS_27-1-2019a

 

 

 

 

 

 

TS_30-1-2019dTS_30-1-2019e

Kestävät elämäntavat -palvelu

Kestävät elämäntavat -palvelu

Uusi kestävien elämäntapojen palvelu on avattu osoitteessa sitoumus2050.fi/elamantavat#

Tee oma henkilökohtainen sitoumus ja kutsu ystäväsi sekä työkaverisi mukaan! Palvelussa tehdään ensin kestävät elämäntavat -testi, jonka tulosten perusteella käyttäjä saa arjen vinkkejä hiilijalanjäljen puolittamiseen. Palvelu näyttää konkreettisesti päivittäisten valintojemme ympäristövaikutukset ja tarjoaa suunnittelutyökalun muutoksen tekemiseen. Jokainen yksittäinen julkaistu sitoumus on tärkeä ja kerryttää kansallista CO2-päästövähennystavoitetta. Palvelun testiosio perustuu suosittuun Sitran Elämäntapatestiin, joka on nyt liitetty osaksi Sitoumus2050-palvelua.

Lue lisää > kestäväkehitys.fi

 

Oppimispolku ympäristötutkimukseen

Oppimispolku ympäristötutkimukseen

Vedenpitävää-raporttiSuomen ympäristökeskuksen ja Rauman opettajakoulutuslaitoksen yhteistyössä syntynyt Oppimispolku ympäristötutkimukseen -raportti antaa mallin lähivesien tutkimukseen. Työn tarkoitus on palvella kasvatusalan toimijoita niin, että sitä on helppo hyödyntää lasten ja nuorten opetusta ja siihen liittyviä työkaluja, oppimateriaaleja ja opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessa.

Oppimispolku rakennettiin opetussuunnitelman, teemahaastattelujen sekä ympäristökasvatuksen teorioiden pohjalta. Opetussuunnitelma ohjasi polun ja sen pohjalta tehtyjen esimerkkien laadintaa. Polkua tehdessä huomiota kiinnitettiin erityisesti laaja-alaiseen osaamiseen ja eri oppiaineiden sisältöihin ja tavoitteisiin.

Kahdeksan kasvatusalan ammattilaisen teemahaastattelut analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Kasvattajien kokemukset lasten ja nuorten kanssa tutkimisesta tarjosivat näkemyksiä tutkivan oppimisympäristön rakentamiseen, haasteisiin ja kasvatuksellisiin näkökulmiin.

Opetussuunnitelman tavoitteiden, haastatteluista saatujen näkemysten ja ympäristökasvatuksen teorioiden avulla luotiin ensin opetusta jaksottava, lähivesien tutkimukseen tarkoitettu polku alakoulusta lukioon. Tämän jälkeen oppimispolkua sekä opetussuunnitelman oppiainekohtaisia tavoitteita analysoimalla rakennettiin eri vuosiluokille suunnatut esimerkkikokonaisuudet, joiden avulla lähivesien tutkimusta voidaan lähestyä monialaisesti oppiainerajat ylittäen.