Yleinen

Etusivu / Arkistoitu kategoriassa "Yleinen"
Meren tilan parantamiseksi tarvitaan jatkotoimia

Meren tilan parantamiseksi tarvitaan jatkotoimia

Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö ja Varsinais-Suomen ELY-keskus tiedottaa
Meren tilan parantamiseksi tarvitaan jatkotoimia osoittaa uusi tila-arvio

Itämeren tilasta on valmistunut laaja tietopaketti Suomen meriympäristön tila 2018. Raportissa on määritelty, mitä Itämeren meriympäristön ”hyvä tila” tarkoittaa, ja meriympäristön tila vuosina 2011–2016 on arvioitu tämän määrittelyn mukaisesti. Koska meriympäristö ei monilta osiltaan ole hyvässä tilassa, raportti listaa yleisiä tavoitteita sen parantamiseksi. Teos sisältää tutkimustietoa planktonista hylkeisiin, ravinteista ja vaarallisista aineista roskiin, meluun ja ihmisen toimien vaikutuksiin. Suomen ympäristökeskuksen julkaisu päivittää samalla Suomen merenhoitosuunnitelman meriympäristön tilaa koskevat tiedot, joita käytetään perustana merenhoidon toimenpideohjelmaa päivitettäessä.

Raportin laatimiseen osallistui yli 80 suomalaista asiantuntijaa. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) lisäksi raportin toimittajina olivat asiantuntijat ympäristöministeriöstä ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. SYKE julkaisi raportin poikkeuksellisesti tieteellistä vertaisarviointia vaativassa sarjassaan, koska tulosten luotettavuus haluttiin varmistaa ulkopuolisilla arvioitsijoilla.

Meriympäristön tila 2018 kansikuva teksteillä

Meren tila on edelleen heikko, mutta myös paranemisen merkkejä näkyy

”Raporttimme osoittaa, että Itämeren tilassa on nähtävissä paranemisen merkkejä, vaikka kokonaisuudessaan meren tila on edelleen heikko. Vaarallisten ja haitallisten aineiden väheneminen näkyy huippupetojen parantuneena lisääntymisenä, ja ravinnekuormituksen vähentämiseksi tehdyt ponnistelut tuottavat tulosta erityisesti itäisellä Suomenlahdella”, yksi julkaisun toimittajista, tutkimuspäällikkö Samuli Korpinen SYKEstä tiivistää.

Raportti käsittelee meren tilan lisäksi ihmistoiminnasta aiheutuvaa kuormitusta ja muita ihmisen aiheuttamia ympäristöpaineita. Meren tilaan vaikuttavat eniten valuma-alueelta kulkeutuva kuormitus: ravinteet, vaaralliset ja haitalliset aineet ja roskat. Ihmistoiminnan vaikutus mereen on huomattava, ja se näkyy muun muassa herkkien merilintujen vähenemisenä, meritaimenen uhanalaisuutena ja elinympäristöjen laadun heikkenemisenä.

Raporttia varten on ensimmäistä kertaa arvioitu meren hyvän tilan saavuttamisen taloudelliset hyödyt. Ne voivat nousta jopa 430 miljoonaan euroon vuodessa.

Eri merialueilla tarvitaan erilaisia toimia

Suomen merialue kokonaisuudessaan on rehevöitynyt. Suomesta Itämereen päätyvä fosforin kokonaiskuormitus on onnistuttu 1970-luvun puolivälistä kääntämään laskuun. Typen kokonaiskuormituksen kehityssuunta ei ole yhtä selvä, vaikka yhdyskuntien typpikuormitus on laskenut.

Merialueiden välillä on eroja. Pohjanlahdella rehevöityminen on vähäisempää ja happipitoisuus on pohjan läheisyydessä edelleen hyvä. Myös pohjaeläinyhteisöt ja erilaiset elinympäristöt ovat siellä paremmassa kunnossa kuin Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Pohjois-Itämerellä. Pohjanlahden ja muiden merialueiden välillä on vastaavanlaisia eroja myös planktonyhteisöjen, merilintujen ja itämerennorpan tilanteessa. Rehevöityminen on viime vuosina lisääntynyt myös tähän asti suhteellisen hyvin voineella Selkämerellä.

Tavoitteena on meriympäristön hyvä tila

”Merenhoidossa tavoitteena on meriympäristön hyvä tila. Tämä tila-arvio toimii tietoperustana, jonka pohjalta merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman tarkastaminen käynnistyy ensi vuoden aikana. Tarvetta on kohdentaa toimenpiteitä erityisesti niihin seikkoihin ja niille alueille, joiden osalta ihmistoiminnan aiheuttamat haittavaikutukset ovat selviä eikä hyvää tilaa ole saavutettu.”, ympäristöneuvos Maria Laamanen ympäristöministeriöstä kertoo.

Nyt julkaistu raportti kytkeytyy Itämeren suojelukomission (HELCOM) kesällä 2018 julkaistuun arvioon koko Itämeren meriympäristön tilasta ja siihen kohdistuvista paineista. HELCOM:in arvioon käytettiin Suomen osalta samoja tietoja kuin tässä julkaisussa.

Suomen meriympäristön tila 2018 on saatavissa sähköisenä julkaisuna ilmaiseksi. Raportti on julkaistu myös ruotsiksi, nimellä Havsmiljöns tillstånd i Finland 2018.

> Varsinais-Suomen ELY-keskus

Julkaisun tiedot

Samuli Korpinen, Maria Laamanen, Janne Suomela, Pekka Paavilainen, Titta Lahtinen ja Jan Ekebom (toim.): Suomen meriympäristön tila 2018, 248 s.
SYKEn julkaisuja 4
Suomenkielinen julkaisu verkkojulkaisuna: Suomen meriympäristön tila 2018
Ruotsinkielinen julkaisu verkkojulkaisuna: Havsmiljöns tillstånd i Finland 2018
Julkaisu on tilattavissa painettuna SYKEn verkkokaupasta: Linkki verkkokauppaan

Kahdeksan kuntaa ravinnekierrätyksen esimerkkialueiksi

Kahdeksan kuntaa ravinnekierrätyksen esimerkkialueiksi

ranku pieni kuvaRANKU 3 -hanke järjesti lokakuussa pienille ja keskisuurille kunnille avoimen kisan osallistumiseksi hankkeeseen. Hakuaika oli lyhyt, mutta siitä huolimatta saatiin kahdeksan erinomaista hakemusta. Hankkeen ohjausryhmä päätti, että kaikki määräajassa halukkuutensa ilmoittaneet kunnat otetaan esimerkkikunniksi hankkeeseen. Mukaan valitut kunnat ovat: Asikkala, Forssa, Ii, Kaarina, Marttila, Orimattila, Parainen ja Ylivieska.

Hankkeen aikana esimerkkikunnille laaditaan selkeät niiden ominaispiirteet huomioivat askeleet ravinnekierrätystoimenpiteiden toteuttamiseksi ja hanke tukee kuntia konkreettisten toimenpiteiden käynnistämisessä. Tavoitteena on myös lisätä kuntien välistä ravinteiden kierrätyksen ja kiertotalouden yhteistyötä, yrittäjyyttä ja uusia rohkeita avauksia. Esimerkkikuntien toimenpiteistä ja kehittämistyön etenemisestä tiedotetaan valtakunnallisesti.

Hakemuksen lähettäneet kunnat haluavat olla kiertotaloudessa edelläkävijöitä myös ravinteiden kierrätyksen osalta. Kuntien hakemuksissaan ilmoittamat haasteet ovat osittain yhteisiä, mutta esille nostetuissa kehittämistarpeissa näkyy vahvasti myös kuntien erityispiirteet. Hankkeessa oli tavoitteena saada mukaan elinkeinorakenteeltaan ja ravinteiden kierrätyksen haasteiltaan erilaisia kuntia esimerkkikunniksi ja valittu kuntajoukko sopii erinomaisesti tähän.

Tärkeimpinä tavoitteina kunnat nostivat esille vesiensuojelullisia tavoitteita ja yhteistyön sekä koordinoinnin lisäämistä eri toimijoiden välillä. Pitkät välimatkat niin maalla kuin vesialueillakin nähtiin haasteena, johon pitäisi löytää kustannustehokkaita ratkaisuja. Myös maatalousalueiden ravinteiden kierrätyksen ja vesienhoidon tavoitteiden yhdistämisen sekä taajamien ja teollisuuden ravinteiden kierrätykseen halutaan kunnissa tarttua ja panostaa ja kunnan sekä yritysten yhteistyötä ravinnekierrätyksessä halutaan lisätä. Etenkin kasvavilla kaupunkialueilla halutaan ottaa ravinteiden kierrätys paremmin huomioon jo aluesuunnittelussa. Yleisesti todettiin, että kunnissa tarvitaan lisää konkreettista tietoa ravinteiden kierrätyksestä, jotta ravinteet tunnistetaan resurssiksi muuallakin kuin maataloudessa.

Konkreettinen työ kunnissa alkaa vuoden 2019 alussa ja parhaillaan valmistellaan kuntien kanssa, miten kunnat hankkeeseen sitoutuvat ja mitä konkreettinen ravinnekierrätystyö missäkin esimerkkikunnassa tarkoittaa.

Lue lisää > Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uutiskirje 9/2018

Turun ekotukitoiminta lisää lähivesitietoisuutta

Turun ekotukitoiminta lisää lähivesitietoisuutta

Turun kaupunkikonsernin ekotukitoiminta on vastannut Koulumme lähivedet -haasteeseen. Tarkoituksena on lisätä kaupungin henkilöstön tietoisuutta lähivesien suojelusta, kasvattaa henkilöstön osaamista lähivesien tutkimisesta ja luonnon hyvinvointivaikutuksista.

Haasteeseen vastanneet saavat Suomen ympäristökeskuksen kokoaman Vesitesti-laukun, joka sisältää välineitä lähiveden tilan tutkimiseen. ELY-keskukselta saadulle laukulle on käyttöä. Ekotukihenkilöt saavat jatkossa lainata laukkua osana Turun kaupunkikonsernin ekotukitoimintaa. Näin tietoisuus laajenee myös koulujen ulkopuolelle.

laukun sisältö– Ekotukitoiminnan jatkokoulutuksessa syyskuussa 2018 pidettiin työpaja lähivesitutkimuksen perusmenetelmistä ja vesilaukun käyttömahdollisuuksista, kertoo ekotukikoordinaattori Stella Aaltonen.

– Jatkossa ekotukitoiminnan viestinnässä lisätään tietoisuutta lähivesien tilasta ja tutkimisesta, Stella lupaa.

Lähivesien ja yleensä luonnon hyvinvointivaikutukset on nostettu esiin Turun ekotukitoiminnassa.

– Toivomme muidenkin toimijoiden ymmärtävän lähivesien laajemman merkityksen osana hyvinvointia, Stella toivoo.

Mitä on ekotukitoiminta?

Ekotukitoiminta on arjen ympäristötyötä, jonka avulla lisätään ympäristötietoisuutta ja voidaan jalkauttaa organisaation strategiat ja ympäristöpolitiikka ruohonjuuritason toimiksi ja käytännöiksi. Toimintaa on lähes 30 Suomen kunnassa tai muussa organisaatiossa.

Turussa lähes jokaisessa yksikössä on koulutettu ekotukihenkilö, joka edistää ympäristön kannalta fiksua toimintaa osana yksikön arkea. Koulutettuja aktiivisia ekotukihenkilöitä on Turussa yli 500.

Käytännön toimet, joihin ekotukihenkilöt kannustavat työtovereitaan, ovat osa ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Ekotukitoiminta edesauttaa kaupunkistrategian toteuttamista Turun kaupunkikonsernissa. Konkreettisia toiminnan painopistealueita ovat energiaan, liikkumiseen, materiaaleihin ja toimintakulttuurin liittyvät toimenpiteet.

Vesilaukku innostaa toivottavasti useita kaupungin yksiköitä lähivesien tutkimiseen. Ensivaiheessa kiinnostusta asian suhteen on ollut koulujen ja päiväkotien lisäksi toimintakeskuksilla.

Lisätietoa
Valtakunnallisesta ekotukitoiminnasta: www.ekotuki.fi
Turun ekotukitoiminnasta: www.ekotuki.net

Lounais-Suomen Koulujemme lähivedet -haasteessa mukana yli 80 toteuttajaa

Rauman heittämään Koulujemme lähivedet -haasteeseen vastataan Ympäristö Nyt -palvelun haasteareenalla. Vastanneille lahjoitetaan Vesitesti-laukku, joka sisältää tutkimusvälineitä ja ohjeita lähivesitutkimuksiin.

VS_Ely_koulu_lv_bann_300x120pxKoulujemme lähivedet toiminnan tueksi on koottu verkosto alan toimijoista Lounais-Suomen alueella. Verkosto on koonnut nettisivut, tiedottaa ja järjestää koulutusta.

­

Ympäristö Nyt -haasteareena on osa Lounais-Suomen ympäristöohjelman toteuttamista. Areenalla opimme toisiltamme ja kehitämme toimintamalleja, joilla rakennetaan kestävää Lounais-Suomea.

Lue lisää
> Koulujemme lähivedet -sivut
> Haasteareena

 

Liikkumisen ohjauksen valtionavustus

Liikkumisen ohjauksen valtionavustus

Liikkumisen ohjauksen valtionavustusten haku vuodelle 2019 on alkanut. Valtion talousarviossa avustuksille on varattu 900 000 euron määräraha. Hakemukset tulee jättää viimeistään 18.1.2019 mennessä.

Liikkumisen ohjauksen tarkoituksena on ihmisten kulkutapavalintoihin vaikuttaminen. Keinoina tähän ovat tiedollinen ohjaus, markkinointi ja palvelujen kokeilu sekä kehittäminen. Liikkumisen ohjauksen tavoitteena on yksityisautoilun vähentäminen sekä joukko- ja kevyen liikenteen suosion kasvattaminen. Liikkumisen ohjauksella siis kannustetaan kestäviin liikkumistottumuksiin.

Avustusta voivat saada kunnat, kuntayhtymät tai muut yleishyödylliset yhteisöt.

Lue lisää > Liikennevirasto

Ravinteiden kierrätyksen hankkeet kiertueella

Ravinteiden kierrätyksen hankkeet kiertueella

Ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeet tuloskiertueella marras-tammikuussa, tule mukaan!

Kuinka ravinnekierrätyksellä edistetään puhtaita vesiä ja alueellista elinvoimaa? Miten sivuvirroista jalostetaan jätteen sijasta arvotuotteita? Ravinteiden kierrätyksen ja vesiensuojelun kärkihankkeessa on kolmen vuoden aikana käynnistetty yhteensä yli sata toimenpidettä ja kokeilua. Tule Lahteen, Seinäjoelle ja Joensuuhun kuulemaan mitä on saatu aikaan!

Juha Sipilän hallitus on panostanut ravinteiden hyötykäytön tehostamiseen kiertotalouden kärkihankkeiden kautta yli 30 miljoonaa euroa. Tavoitteena on vähentää vesistöjen rehevöitymistä, vahvistaa omavaraisuutta ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tuloskiertueella esitellään rahoitettujen hankkeiden tuloksia, ja edistetään alueellista yhteistyötä.

Potkua alueelliseen kiertotalouteen ja vesienhoitoon

Kärkihankkeen tiimoilta eri alojen toimijat jalostavat lannasta ja muista eloperäisistä sivuvirroista arvotuotteita kuten energiaa, lannoitteita, kasvualustoja ja maanparannusaineita. Rahoituksen avulla puhdistetaan myös vesiä uusien menetelmien avulla niin maalla kuin kaupungeissa. Yhteistyön, uusien ideoiden ja kokeilujen kautta syntyy liiketoimintamahdollisuuksia.

”Tapahtumissa pääset kuulemaan innovaatioita kehittävien yritysten kokemuksia ja verkostoitumaan aihekohtaisissa keskusteluissa. Hanketorilla kohtaat käytännön tekijät. Aiheita löytyy lannoitetuotannosta ja lannan käsittelystä kuntapolitiikkaan sekä purokunnostuksesta kuormituksen mallintamiseen. Tule mukaan!”, projektipäällikkö Arja Nykänen ympäristöministeriöstä kehottaa.

Tilaisuuksien tarkemmat ohjelmat ja ilmoittautuminen:

Kiertueen järjestävät yhteistyössä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kärkihankkeet. ELY-keskukset ympäri Suomea ovat alueellisina asiantuntijoina tärkeitä kärkihankkeiden edistäjiä ja mahdollistajia. Lahdessa isäntänä toimii Hämeen ELY-keskus, Seinäjoella Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Joensuussa Pohjois-Karjalan ELY-keskus. ELY-keskukset ovat myös monissa hankkeissa mukana.
>> ELY-keskus

 

Liikenteen päästöt nollaan 2045 mennessä

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama liikenteen ilmastopolitiikan asiantuntijaryhmä on koonnut ehdotuksen toimenpideohjelmaksi, jolla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan poistaa vuoteen 2045 mennessä. Ratkaisu hiilettömään liikenteeseen löytyy nolla- ja vähäpäästöisistä autoista ja uusiutuvista polttoaineista, henkilöautojen ajokilometrien vähentämisestä ja kestävistä kulkumuodoista.

Nyt julkaistu ehdotus toimenpideohjelmaksi koostuu 28:sta keinosta, joilla päästään hiilettömään liikenteeseen ja irti fossiilisista polttoaineista ilman kohtuutonta hintaa yhteiskunnalle. Toimenpiteet on jaettu neljään kokonaisuuteen.

1. Hiiletön liikenne vaatii muutoksia ihmisten tavassa liikkua, jotta liikkumisesta tulee kestävää.

2. Tavarakuljetuksia on tehostettava.

3. Ajoneuvokantaa on uudistettava nolla- ja vähäpäästöisillä autoilla.

4. Uusiutuvien polttoaineiden käyttöä on lisättävä vuoteen 2030 asti.

Lue lisää > Liikenne- ja viestintäministeriö

Meremme tähden -tapahtuma Raumalla 9.5.2019

Meremme tähden -tapahtuma Raumalla 9.5.2019

”Meremme Tähden 2019 – Eloa ja elinkeinoa” järjestetään Merimäellä Raumalla Eurooppa-päivänä 9.5.2019

Eloa ja elinkeinoa teeman ajatuksena on ”Itämeri on osa monia eri elämänalueita, unohtamatta kuitenkaan haasteita meren tilassa”. Ohjelmaa on päivän aikana tarkoitus olla niin koululaisille (toimintapisteet), ammattilaisille ja ”tavallisille” kansalaisille. Isosti ja näkyvästi yhtenä päivänä (päivällä ja illalla) laajasti yhdessä tehden ja näkyen. Kaikki mukaan, teema ei rajaa tiukasti ulos ketään, vaan hyvin erilaiset tahot voivat olla mukana.

Lue lisää > Meremme tähden -facebook

SaveTheDate_MeremmeTähden2019

Harrastetaksikokeilu Turun seudulla

Valonia ja Turun kaupungin CIVITAS ECCENTRIC -hanke ovat selvittäneet harrastetaksipalvelun toimintamahdollisuuksia Turun seudulla. Alkusyksystä harrastetaksin tarvetta potentiaalisten käyttäjien keskuudessa kartoitettiin kyselyllä, johon vastasi 234 henkilöä. Harrastetaksikokeilu on herättänyt runsaasti kiinnostusta ja asian edistämisestä saatu palaute on ollut yksinomaan kannustavaa. Palvelun tarve on havaittavissa kyselyn vastauksissa:

Todella hyvä idea; helpottaisi työn ja perhe-elämän yhdistämistä, paikkaisi kapeaa tukiverkkoa,vähentäisi autoilua. Kannatetaan!

Toteuttakaa tämä! Loistava idea! Myös pidemmälle ja muihin harrastepaikkoihin esim. jäähallit. Olen valmis maksamaan tästä! Olemme puhuneet tämän palvelun tarpeesta vuosia lähipiirissä.

Harrastetaksilla helpotusta perheiden arkeen

Jopa 86 prosenttia vastaajista koki perheessä olevan tarvetta harrastetaksille. Vain neljä prosenttia vastaajista koki, ettei tarvetta ole, esimerkiksi koska lapsi kulkee pyörällä tai lähipiirin kyydillä, tai lasten harrastukset on valittu sen mukaan, mikä sopii perheen aikatauluihin.

Vastauksista käy ilmi, että harrastematkojen järjestäminen on perheille haastavaa. Kaikkein yleisimmin ongelmat liittyvät aikataulujen sovittamiseen ja suunnitteluun, minkä nimesi haasteeksi lähes puolet vastanneista. Harrastukset on usein hankala sovittaa vanhempien työaikoihin. Hankaluuksia aiheuttavat myös useampien lasten useat eri harrastukset eri paikoissa.

Kokeilu toteutumassa alkuvuonna

Seuraavat askeleet harrastetaksipalvelun kehittämisessä ovat pilottiryhmän ja yhteistyökumppaneiden kanssa suunniteltava ja toteutettava kokeilu. Kokeilu tullaan näillä näkymin toteuttamaan alkuvuonna 2019. Kokeilu on tärkeä seuraava askel tavoitteessamme saada harrastetaksista yleinen, kaikille avoin palvelu, joka samalla helpottaa perheiden arkea sekä vähentää yksityisautoilun aiheuttamia päästöjä ja liikenneruuhkia.

Lue lisää > Valonia

Kulttuuriympäristöllä oma joulukalenteri

Kulttuuriympäristöllä oma joulukalenteri

Kulttuuriympäristöjoulukalenterista löydät pieniä ja suuria arjen tekoja kulttuuriympäristöjen säilyttämiseksi, tarinoita niiden historiasta sekä erilaisia tapoja tutustua omaan kulttuuriperintöön uusista näkökulmista. Uusi luukku avautuu joka päivä jouluaattoon asti.

> Kulttuuriympäristöjoulukalenteri 2018

joulukalenteri 2018