Yleinen

Etusivu / Arkistoitu kategoriassa "Yleinen"

Porin kouluissa taistellaan ruokahävikkiä vastaan

Porin kouluissa lautasilta roskiin ruokaa niukasti vähemmän kuin viime vuonna

Porin kaupunki otti osaa syyskuussa valtakunnalliseen Hävikkiviikkoon punnitsemalla oppilaiden lautasilta roskiin heittämän ruuan määrää. Tavoitteena oli, että roskiin heitettäisiin vähemmän ruokaa per oppilas kuin viime vuonna. Tässä onnistuttiin niukasti: roskiin päätyi keskimäärin 11,1 grammaa per oppilas viime vuoden 11,4 gramman sijaan. Koska lautashävikin määrää onnistuttiin vähentämään, saavat oppilaat palkinnoksi jäätelöpuikkojen sijaan tuutit. Koko viikon aikana punnittiin 440 kiloa lautasjätettä ja lautasista laskettiin 39 200 ruokailijaa. Jos kouluruoka-annoksen hinnaksi arvioidaan euro ja kooksi 300 grammaa, meni lautasilta roskiin ruokaa lähes 1 500 euron ja annoksen edestä.

Kuninkaanhaan koulussa on vuosien ajan painittu oppilaiden lautashävikin kanssa. Tänä vuonna oppilaiden lautasiltaan roskiin heittämän ruuan määrä tippui huimat 66 prosenttia. Keskimäärin jokainen heitti lautaseltaan roskiin noin 17 grammaa vähemmän ruokaa kuin viime vuonna. Selitys oli hämmentävän yksinkertainen: koululla oli nostettu hävikki- eli biojäteastia oppilaiden nähtäville.

Lautashävikki_vuosina_2017_ja_2018_Porin kouluissa

Lautashävikin määrä ja muutos Porin kouluissa vuosina 2017 ja 2018. Kuva: Porin kaupunki 2018

Ruokahävikin vähentäminen vaatii kaikkien panoksen

Oppilaiden tulee arvostaa ruokaa ja osata arvioida nälkänsä määrä, jotta ruokaa ei päädy lautasilta roskiin. Jos ruokailutilanne on levoton, meluisa ja kiireinen, päätyy ruokaa enemmän biojäteastiaan. Rehtorien ja opettajien panosta vaaditaan, jotta ruokahävikin vähentämisen tärkeys selkenee oppilaille. Toisaalta keittiöhenkilökunta punnitsee roskiin päätyvän ruuan määrän. Vanhemmat muokkaavat lastensa asenteita suhteessa kouluruokaan.

Porin Palveluliikelaitoksessa on tiedostettu YK:n ja EU:n asettama tavoite ruokahävikin määrän puolittamisesta reilussa kymmenessä vuodessa eli vuoteen 2030 mennessä. Euroopan unionin jäsenmaiden tulee raportoida ruokajätteensä määrä komissiolle vuodesta 2020 lähtien vuosittain. Vuodesta 2015 lähtien vuosittaisten teemaviikkojen kautta ruokahävikin mittaamista on ajettu osaksi keittiöiden arkea. Tarjoilu- ja valmistushävikin seuraamisesta onkin tulossa pysyvä käytäntö Porin koulujen keittiöissä. Tämän vuoden ruokahävikin vähentämiskampanjan Porin kouluissa toteuttivat yhteistyössä CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -osahanke Luuppi, Porin seudun jäteneuvonta ja Porin Palveluliikelaitos.

Lisätietoja antavat:

Anu Pujola, projektikoordinaattori, puh. 044 701 3338

Timo Salmi, palvelusuunnittelija, puh. 044 701 8052

Tehdään yhdessä kunnastasi ravinneneutraali!

Tehdään yhdessä kunnastasi ravinneneutraali!

Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi -hanke etsii avoimella kisalla kuntia hankkeen esimerkkialueiksi. Ilmoita kuntasi mukaan viimeistään 31.10.2018 mennessä!


ranku_kuva

 

Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi -hanke etsii avoimella kisalla noin kuutta erilaista kuntaa tai kuntien vapaaehtoista yhteenliittymää hankkeen esimerkkialueiksi. Esimerkkikunnille ja -kuntaliittymille laaditaan selkeät niiden ominaispiirteet huomioivat askeleet ravinnekierrätystoimenpiteiden toteuttamiseksi ja hanke tukee kuntia konkreettisten toimenpiteiden käynnistämisessä. Hanke tuottaa yhdessä esimerkkikuntien kanssa niiden tarpeisiin tietoa sekä käytännön esimerkkejä ja ohjeita ravinteiden kierrättämisen edistämiseksi.

Hankkeen asiantuntijaraati valitsee ilmoittautuneista kunnista vuoden lopussa kuusi kuntaa esimerkkikunniksi ja työ kuntien kanssa alkaa vuoden 2019 alussa.

Näin kisa etenee:

  1. Keskustele osallistumisesta kunnassasi ja ilmoita kuntasi halukkuus tulla mukaan 31.10.2018 mennessä verkkolomakkeella tai tallenna, täytä ja lähetä pdf-lomake. Tarvittaessa voit olla yhteydessä hankkeen henkilöstöön ja kysyä tarkennuksia.
  2. Ilmoittautumisajan umpeutumisen jälkeen hanke on yhteydessä kuntaasi ja tarkentaa hakemusta.
  3. RANKU 3 -hankkeen asiantuntijaryhmä valitsee mukaan valittavat 6 kuntaa marraskuussa.
  4. Valinnan jälkeen hankkeeseen mukaan tulemisesta sovitaan kunnan kanssa erikseen ja kunnassa tehdään virallinen päätös mukaan tulosta. Mukaan lähtemisen yhteydessä sovitaan myös kunnan aiheeseen liittyvästä ravinnekierrätyslupauksesta, jonka konkretisoitumista käytäntöön hankkeella edistetään, ja jonka etenemistä hankkeen aikana seurataan.

Ilmoittautumislomake, ohjeet ja lisätietoa > hankkeen verkkosivuilta

Ravinneneutraali kunta (RANKU) on ravinnekierrätyksen toimintamalli. Ravinnekierrätykseen osallistumalla kunnat voivat parantaa alueensa vesistöjen tilaa, tukea paikallisia ympäristömyönteisiä elinkeinoja ja saavuttaa suoranaisia kustannussäästöjä. Työ ei vaadi merkittäviä lisäresursseja, vaan usein riittää nykyisten toimintatapojen viilaus kohti kiertotaloutta. > Lisätietoa RANKU -toimintamallista

Toimintamallin jalkauttamiseksi on käynnistetty valtakunnallinen 2,5 vuotinen Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi (RANKU 3) -hanke. Hanke kerää hyviä esimerkkejä jaettavaksi valtakunnallisesti ja tukee kuntia ja muita sidosryhmiä ravinneneutraaliin toimintaan.

Lisätietoa RANKU-toiminnasta:

Sanna Tikander, puh. 0295 023 019, sanna.tikander (at) ely-keskus.fi
Anni Karhunen, puh. 0295 022 878, anni.karhunen (at) ely-keskus.fi
Hankkeen Internetsivut: www.ymparisto.fi/ranku
Hanke Facebookissa: www.facebook.com/ravinneneutraalikunta
Opas kunnille: http://www.doria.fi/handle/10024/149342

……………………………………….

Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi (RANKU 3) -hanke kannustaa kuntia tehokkaaseen ravinteiden kierrätykseen. Hanke toteutetaan ajalla 1.7.2018 – 31.12.2020. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta. www.ymparisto.fi/ranku

 

Resurssitehokkuutta rakentamiseen ja asumiseen

Resurssitehokkuutta rakentamiseen ja asumiseen

Circwaste Resurssitehokas rakentaminen ja asuminen Porin seudulla -hanke tarkastelee erilaisten julkisten ja yksityisten rakennus-, saneeraus- ja purkukohteiden materiaalivirtoja. Taustalla on EU:n jätedirektiivin edellytys, että 70 prosenttia rakennusjätteistä ohjataan materiaalina kiertoon vuoteen 2020 mennessä.

Puunaulakatu_kaivuri_Pauliina Hakala

Hankeyhteistyötä asumisen messuilla

Kesän asuntomessuilla Satakunnan ammattikorkeakoulun Vähä0–hanke esitteli asuntomessukohteista tehtyjä hiilijalanjälkilaskelmia. Porin Paras Koti –messuilla 20.-21.10. Circwaste on esillä yhdessä Vähä0-hankkeen ja seudullisen jäteneuvonnan kanssa osastolla 126. Paras Koti -messujen aikana etsimme Satakunnasta omakotitalon rakentajaa tai peruskorjaajaa, joka olisi kiinnostunut jakamaan projektinsa Circwaste-hankkeen kanssa. ”Tule keskustelemaan tai laita sähköpostia, niin kuulet mistä on kyse!”, innostaa projektisuunnittelija Pauliina Hakala.

Hankkeet tarkastelevat Satakunnan messujen messutapahtumien resurssitehokkuutta koko messuvuoden ajan. Selvitämme kuinka paljon materiaalia messurakentaminen vaatii, kuinka suuri osa siitä käytetään uudelleen muissa messutapahtumissa ja kuinka paljon päätyy materiaali- tai energiahyödyntämiseen.

Ilmastoystävällinen rakentaminen ja purkaminen

Tänä vuonna Ilmastotalkoot Satakunnassa –tapahtuma järjestetään teemalla kiertotalous. Jo kymmenes vuosittainen tilaisuus toteutetaan 27.11. SAMK:in kampuksella. Circwaste –osahankkeet ovat mukana järjestelyissä ja rakentamisen kiertotaloutta edustaa Ytekki Oy:n Katja Lehtonen, joka kertoo rakennusten purkamisen resurssitehokkuudesta ja vaikutuksesta hiilijalanjälkeen. Porin kaupungin purkukohteissa pilotoidaan purkukatselmusmenettelyä vuoden 2018 loppuun asti, jonka jälkeen valmistuu valtakunnallinen purkukatselmusohje helpottamaan fiksua purkamista.

Koivula_purkusaneeraus_Pauliina Hakala

Kiertotalouskiihdyttämö ja tuotekehityspaja

Circwaste on mukana Pohjois-Porin monitoimitalon suunnitteluun liittyvässä vähähiilisyys- ja kiertotalouskiihdyttämössä Suomen ympäristökeskuksen sparraamana. Tavoitteena on rakentaa ekologinen ja energiatehokas tulevaisuuden koulu, jonka tilat ovat kaupunkilaisten käytössä. Olemme mukana myös SAMK:in tuotekehityspajassa, jossa on tarkoituksena kehittää törmäpääskyille keinotekoisia pesiä/pesäseinämiä hyödyntäen rakentamisen hukkamateriaaleja.

 

Lisätiedot: Pauliina Hakala, projektisuunnittelija, CIRCWASTE, pauliina.hakala@pori.fi, puh. 044 701 3332

https://www.pori.fi/rakentamisen-kiertotalous

http://tulevaisuudenrakentaminen.samk.fi/

http://www.materiaalitkiertoon.fi/kiihdyttamo

CIRCWASTE-logo+LIFE

Lue uusin Ympäristö Nyt -uutisviesti

Ympäristö Nyt -uutisviesti 2/2018

Aiheina:

  • Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti
  • Paraisille oma mansikkapaikka
  • Kulttuuriympäristöfoorumi: aineettomat arvot yhdistävät
  • Tapahtumat
    • Kokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen 21.11.2018
    • Ilmastotalkoot Satakunnassa 27.11.2018
    • Koulujemme lähivedet -koulutus 14.11.2018

> Ympäristö Nyt -uutisviesti 2/2018

Korvauksia rauhoitettujen lajien aiheuttamista vahingoista haettu aiempaa enemmän

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat tänä vuonna maksaneet avustuksia rauhoitettujen eläinten vuonna 2017 aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi yhteensä noin 1 250 000 euroa. Määrä on yli kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna.
Suurin osa avustuksista, noin 1 200 000 euroa, kohdistui maataloudelle aiheutuneisiin vahinkoihin. Eniten avustuksia maksettiin valkoposkihanhien, naakkojen ja kurkien maataloudelle aiheuttamista vahingoista. Muista vahingoista kalankasvatuslaitoksille aiheutuneita vahinkoja korvattiin noin 54 000 euron edestä.

Vuosittain valtaosa ELY-keskusten saamista avustushakemuksista koskee lintujen aiheuttamia maatalousvahinkoja. Keskeisenä syynä tämän kertaiselle hakemusten suurelle määrälle olivat vuoden 2017 poikkeukselliset sääolosuhteet. Sekä keväällä että syksyllä viileä ja sateinen sää heikensi lintujen ravinnon saantia luonnosta, jolloin linnut pysähtyivät ruokailemaan Suomeen tavallista pidemmäksi ajaksi. Linnut pääsivät syömään puimattomille pelloille, koska syksyllä viljat puitiin tavallista myöhemmin. Ruokailu aiheutti paikoin poikkeuksellisen suuria vahinkoja.

Ympäristöministeriö käynnisti tämän vuoden keväällä hankkeen rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvausmenettelyn kehittämiseksi.

Lue lisää > ELY-keskus

Jurmoon kiinteä imutyhjennyslaite

Pidä Saaristo Siistinä ry 11.10.2018

Pidä Saaristo Siistinä ry sijoittaa kiinteän imutyhjennyslaitteen Jurmon vierasvenesatamaan. Laitteen huoltotöistä ja säiliön tyhjennyksestä vastaa PSS ry omalla huoltoaluksellaan M/S Roopella. Laite sijaitsee vesipisteen kanssa samassa paikassa muodostaen siten huoltopisteen.

– Veneilijät ovat jo pitkään toivoneet imutyhjennysmahdollisuutta Jurmoon. Tällä hetkellä Jurmoa lähin imutyhjennyslaitteisto sijaitsee pohjoiseen mentäessä Björkössä tai kaakkoon mentäessä Borstössä. Koska lähin imutyhjennysmahdollisuus on suhteellisen kaukana erityisesti purjeveneilijöille, on ollut suuri todennäköisyys, että veneen käymäläjätteet tyhjennetään mereen Jurmon läheisyydessä, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektipäällikkö Hanna Haaksi.

Jurmon suositussa vierassatamassa vierailee veneilykauden aikana noin 2000 venettä, ja vierasveneille osoitettuja venepaikkoja satamassa on noin 80. Huoli Saaristomeren tilasta on nostanut esille entistä vahvempana huolen siitä, että myös Jurmossa tulee olla imutyhjennysmahdollisuus veneistä tuleville käymäläjätteille.

– Kelluvan imutyhjennyslaitteen sijaan päädyimme yhdessä satamayrittäjän kanssa kiinteään laitteeseen, sillä Jurmon ympäristö ei sovellu kelluvalle tuulisuutensa vuoksi, Haaksi kertoo.

Lue lisää >> pidasaaristosiistina.fi

Satakunnan ilmastotalkoot 27.11.

Satakunnan ilmastotalkoot 27.11.

Satakunnan ilmastotalkoot järjestetään Porissa Satakunnan ammattikorkeakoulun kampuksella 27.11.2018.

Tilaisuus järjestetään jo kymmenettä kertaa. Tänä vuonna ilmastonmuutoksen hillintään haetaan ratkaisumahdollisuuksia kiertotalouden näkökulmasta.

Paikan päälle mahtuu 85 ensimmäisenä ilmoittautunutta, mutta tilaisuutta voi seurata myös etäyhteyden välityksellä.
Ilmoittaudu tilaisuuteen 22.11. mennessä osoitteessa: https://www.lyyti.in/ilmastotalkoot2018. Myös etäseuranta vaatii ilmoittautumisen, koska ohjeet ja linkki seuraamiseen toimitetaan muutamaa päivää ennen tilaisuutta sähköpostitse.

Tarjolla on asiantuntevia, haastavia ja monipuolisia puheenvuoroja mielenkiintoisilta puhujilta: muun muassa ”Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo” -kirjan kirjoittaja, tutkijatohtori Panu Pihkala puntaroi, miten apatian voisi jalostaa toiminnaksi.

Tule kuulemaan, kysymään ja keskustelemaan!

>> Tutustu Ilmastotalkoot Satakunnassa ohjelma 2018

Valonian energiaillat

Valonian energiaillat

Valonia järjestää syksyn aikana kuntalaisille energiailtoja yhteistyössä kuntien kanssa. Energiaillat ovat osa Energiaviraston rahoittaman alueellisen energia- ja ilmastotyön toteutusta. Kaikille avoimia ja maksuttomia tilaisuuksia järjestetään useissa kunnissa.

> Masku ke 17.10. klo 18 – 20.30

> Raisio ke 21.11. klo 18 – 20.30

Tilaisuudessa Valonian asiantuntijat kertovat muun muassa

  • aurinkosähkön hankinnasta
  • erilaisista lämpöpumppuratkaisuista
  • kodin energiankäytöstä
  • energiansäästömahdollisuuksista
  • sähköautojen latauksesta
Paimionjoki-teemat kansalaisopistossa

Paimionjoki-teemat kansalaisopistossa

Paimionjoki-yhdistys järjestää yhteistyössä Paimionjoen vesistöalueen kansalaisopistojen kanssa Paimionjoki-sarjan syksyllä 2018.

Loka- ja marraskuussa teemoina maatalouden vesienhoito ja pienvesistöjen kansalaistaidot:

Maatalouden vesienhoito, luennoitsijana maatalous- ja ympäristöneuvoja Eriika Lundström
KE 10.10. klo 18-19.30 Kiiruun koulukeskus, Somero
KE 17.10. klo 18-19.30 Kirjasto – Koskisali, Koski Tl
TO 29.11. klo 18-19.30 Paimiosali, Paimio (Paimion kaupungintalo)

Pienvesistöjen kansalaistaidot, luennoitsijana iktyonomi, vesiasiantuntija Janne Tolonen
TO 18.10. klo 19-20.30 Marttilan kirjasto, Marttila
KE 31.10. klo 18-19.30 Kiiruun koulukeskus, Somero
TO 1.11. klo 18-19.30 Kirjasto – Koskisali, Koski Tl
TI 20.11. klo 18-19.30 Paimiosali, Paimio (Paimion kaupungintalo)
KE 21.11. klo 18-19.30 Tarvasjoen koulu, Tarvasjoki

Lue lisää >> Paimionjoki-yhdistys

Ilmasto hälyttää!

Ilmasto hälyttää!

Ympäristöministeriön ja Ilmatieteen laitoksen tilaisuudessa 8.10. ruodittiin IPCC:n Global Warming of 1,5 degrees C -raportin antia.

Graafiset kuvat: Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi

IPCC1.5-astetta_v5Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuoreen raportin mukaan maapallon lämpötila on jo noussut noin asteella esiteollisesta ajasta. Mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen lämpenemisen raja ylitetään vuoteen 2050 mennessä. Rajan ylittäminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä sekä ihmisille että luonnolle.

Professori Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos: Lämpeneminen etenee noin 0,2 astetta vuosikymmenessä. Muutoksen vaikutukset näkyvät vähitellen, sitä tapahtuu koko ajan jo nyt. Vaikutus jakautuu epätasaisesti maapallolla. Toistaiseksi tehdyt päästövähennyslupaukset merkitsevät noin 3 asteen lämpenemistä 2100 mennessä, tehokkaammilla toimenpiteillä on siis kiire.

Eri sektoreille on erilaisia vaikutuksia. Jo nyt esim. koralliriutat ovat vakavassa vaarassa. Nopeasti vaikutuksia alkaa ilmetä myös kalantuotannossa, rannikoiden tulvimisessa ja  napajäätiköiden sulamisessa. Kun ylitetään 1,5 asteen globaali lämpeneminen, alkaa olla suuria vaikutuksia viljan viljelyyn. Kun lähestytään 2 astetta, vaikutukset vakavoituvat dramaattisesti. Mannerjäätiköiden epästabiilius on uhka. Mikäli ne alkavat sulaa, nousee meren pinta jopa metrejä.

ipcc-1-5-kuva9-3500pxErikoistutkija Laura Sokka, VTT: Pysyminen alle 1,5 asteessa tarkoittaa, että hillintötoimien pitää nyt ja tästä eteenpäin olla todella voimakkaita. Kaikkien maanosien oikeus kehitykseen on suuri kysymys. Päästöjen on laskettava 0-tasolle jo vuoteen 2050. Vuoteen 2030 pitäisi saavuttaa 35 %:n päästövähennykset globaalisti.

On otettu käyttöön overshoot-termi: Useimpien laskelmien mukaan 1,5 asteen tavoite voidaan saavuttaa väliaikaisen ylityksen (overshoot) jälkeen. Hiilinieluja täytyy löytää ja hiilen poistoon ilmakehästä tarvitaan keinoja.

Meillä on useita eri tapoja saavuttaa 1,5 asteen tavoite, mutta tiiviistettynä kyse on päästöjen vähentämisestä ja hiilen talteenotosta. Tarvitaan suuria muutoksia sekä tuotannossa että kulutuksessa. Päästöjen on vähennyttävä selkeästi jo ennen 2030. Hiilen poisto ja talteenotto on keskeinen keino kaikissa skenaarioissa. Mitä myöhemmin päästöjen lasku tapahtuu, sitä keskeisempään rooliin tulevat hiilen poisto ja talteenotto.

Professori Markku Kanninen, Helsingin yliopisto: Ilmastokysymys on niin laaja, että se koskettaa kaikkia tieteenaloja. Mikäli päästään 1,5 asteen tavoitteeseen, sillä on merkittävä vaikutus kaikkiin kestävän kehityksen osatekijöihin. Köyhimmät maat kärsivät kaikkein eniten ja ne tarvitsevat rikkaiden maiden apua ja tukea.

Sektorihallinto, esim. ympäristöhallinto ei riitä ratkaisemaan tavoitteeseen pääsyä, vaan tarvitaan kaikkia hallinnonaloja ymmärtämään muutoksen tarve ja toimimaan sen mukaisesti. Hillintätoimissa täytyy ottaa alueelliset olosuhteet huomioon. Missä voidaan metsittää? Miten muutos vaikuttaa puhtaan veden saantiin ja mitä sen turvaamiseksi voidaan missäkin tehdä?

Suunnittelematon kaupunkien kehittyminen väkirikkailla alueilla on sisältää suuren riskin ilmastonmuutoksen vaikutusten kohtaamisessa. Maankäytön suunnitteluun pitäisi kiireesti paneutua.

Kukaan ei välty vastuulta, ratkaistavia asioita on paljon

ipcc-1-5-kuva4-3500pxMarkku Kannisen mielestä päätöksentekijöiden täytyy lopultakin ottaa asia vakavasti. Suomen ilmastopaneeli on tehnyt tiekartan, jonka ehdotukset tulee ottaa käyttöön. Kehittyvissä maissa väestönkasvun hillintä on tarpeen. Tässä keskeinen keino on naisten ja tyttöjen koulutus, joka johtaa lapsiluvun pienenemiseen.

Laura Sokan mukaan hiilidioksidin talteenottokeinoja on kehitetty, ne ovat kalliita, mutta eivät ole skaalattavissa vielä. Yhtenä vaihtoehtona on hiilidioksidin pumppaaminen maaperään geologisiin onkaloihin.

Yksityisen ihmisen vastuu ja keinot ovat asuminen-liikkuminen-ravinto -akselilla.

Selvästi vaikea kysymys myös panelisteille oli metsän hakkuut ja metsävarantojen hyötykäyttö. Suomessa suunnitellaan hakkuiden lisäämistä, jotta bioraaka-ainetta voidaan  käyttää enemmän energian tuotantoon. Metsät ovat samalla keskeinen hiilinielu ja tulevina vuosikymmeninä metsien hiilinieluja on lisättävä. Kannisen mukaan maankäyttösektoria on ajateltava kokonaisuutena. Maatalousmaan hiilipäästöt on otettava huomioon.

Ja vielä todettiin, että vaikka meret ja maaperä myös sitovat itseensä hiilidioksisia, on ihmisten tuottaman päästölisä niin suuri, että ihmisen on luonnon prosessien lisäksi lisättävä hiilen sidontaa eli hiilinieluja.

Miten Global Warming of 1.5 °C -raportin pääviestien tulisi näkyä Suomen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa?

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen: Suomen ote on erittäin aktiivinen moneen suuntaan kansainvälisesti eri maiden kanssa. Ihan keskeinen  kysymys on, miten korvataan lämmön ja sähkön tuotanto ja mahdollistetaan liikkuminen, kun fossiilisista luovutaan. Tarvitaan valtava määrä teknologisia ratkaisuja ja innovaatioita. Ihmisiltä tarvitaan ymmärrystä siihen, että tarvitaan muutoksia toimintatapoihin. Päästökauppaa täytyy kehittää siten, että päästöoikeuksien hinta nousee. Verotusta on kehitettävä vauhdittamaan päästöllisistä ratkaisuista luopumista. On siirryttävä päästöttömän hyvinvoinnin luomiseen!

Professori Markku Olllikainen: Suomi on ollut tunnollinen peesaaja. Suomen tämän hetkinen politiikka on viritetty kahden asteen lämpenemisrajan saavuttamiseen. Kivihiilen ja turpeen käyttö on saatava nollaan vuoteen 2030 mennessä. Maankäyttösektorin nettonielun ( = metsänielu miinus maankäytön päästöt)  kehittämiseen on panostettava. Ilman kuluttajia ei päästä tavoitteeseen, mutta hallinnon täytyy tarjota vaihtoehtoja valittavaksi. Metsätalouden linjaan on reivattava: metsää hoidetaan niin, että hiilinielu pysyy korkeana ja kasvaa, ja metsän kasvu mahdollistaa samalla sen hyötykäytön.

Päästövähennyksiä on saatava nopeasti – vastaako asiasta kuluttaja vai teknologia?

Ekonomisti Timo Tyrväinen: Olisi aika suurelle kansalaiskampanjalle. Kansalaisilla on suuri valta kaikkeen tähän problematiikkaan!

Ministeri Tiilikainen totesi, että ilmastonmuutos tulee olemaan keskeinen keskusteluaihe eduskuntavaalien lähestyessä.

Ollikaisen mukaan puuttuu jossain määrin tietoakin. Tahtoa heikentää yksittäisen kuluttajan voimattumuuden tunne. Yhteisen ymmärryksen ja tahdon luomista tarvitaan.

Professori Lassi Linnanen, LaY: Ei pidä vältellä sanaa ylikulutus. Kulutamme monella tapaa ja paljon on tarpeetonta kulutusta. On skenaario mikä tahansa, tarvitaan ylikulttamisesta luopumista. Teknologialla ei päästöjä ratkaista, vaan kuluttamisen vähentämisellä. Tarvitaan pakkoja ja taivuttelua. Esimerkiksi aurinkosähkö on kotitalouden keino energiapuolella.

Teknologisella kehityksellä on ns. bumerangi-ominaisuus eli uusi innovaatio johtaa sen käyttöön ottoon, minkä jälkeen alkaa uuden innovaation kehittäminen. Tällöin kulutus ei vähene. Teknologia tarvitsee mineraaleja, niiden jalostamista jne. Teknologiateollisuus tai tutkimuslaitokset eivät ole se taho, jotka lopettavat näiden käytön.