Nostot

Etusivu / Arkistoitu kategoriassa "Nostot"

Artikkelit erityisnostoista

Sähkö- ja kaasuautoja yhteishankinnalla

Sähkö- ja kaasuautoja yhteishankinnalla

Kunnilla, kuntayhtymillä, kuntien omistamilla yrityksillä ja seurakunnilla on nyt erinomainen mahdollisuus aloittaa ajoneuvokalustonsa muutos ilmasto-ongelmasta ilmastonmuutoksen hillinnän ratkaisuksi. Liittyminen yhteishankintaan tulee tehdä toukokuun loppuun mennessä 2018 ja ensimmäiset autot hankitaan jo tämän vuoden puolella.

sähköautotSuomen ympäristökeskuksen SYKEn ja KL-Kuntahankinnat Oy:n suunnitteleman Suomen suurimman sähkö- ja kaasuautojen yhteishankinnan tavoitteena on lisätä tuntuvasti sähkö- ja kaasuautojen määrää.

Halvempi hinta, apua kilpailutukseen

Yhteishankinnan tavoitteena on saada mahdollisimman suuri määrä tilauksia ja sitä myötä saavuttaa hintasäästöjä ajoneuvojen hankintahinnasta. Hankinta koskee sekä henkilö- että pakettiautoja.

Yhteishankinta helpottaa kuntien työtä, sillä Kuntahankinnat kilpailuttaa ajoneuvot ja niiden toimitusehdot keskitetysti. Ajoneuvot voi hankkia kunnan omalla rahoituksella tai hankintaan voi käyttää eri rahoituslaitosten tuotteita. Esimerkiksi Kuntarahoitus tarjoaa sähköautojen rahoituksen toistaiseksi nollamarginaalilla.

Yhteishankintaan pyritään mahdollisuuksien mukaan saamaan mukaan myös helppo ja edullinen tapa hankkia latauspisteitä paikkoihin, joissa ajoneuvot yleensä seisovat, kun niitä ei käytetä.

Hanketta rahoittaa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja se liittyy laajempaan Vähähiilisyys-kiertotalouskiihdyttämö -hankekokonaisuuteen, jossa Suomen ympäristökeskus ja Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira edistävät vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja etenkin kuntakentällä. Yhteishankinta tukee hallituksen tavoitetta saada Suomeen 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä.

Käyttökustannukset edullisia

Vähäpäästöiset vaihtoehdot, sähkö- ja kaasu, ovat myös käyttökustannuksiltaan edullisimmat. Sähköauto on erinomainen vaihtoehto virka-ajossa, jossa kilometrit jäävät yleensä päivän aikana korkeintaan pariin sataan ja illan ja yön aikana akku ehtii hyvin latautua täyteen hitaastakin latauspisteestä. Kaasuautolla taas pääsee pidemmällekin myös kaasuverkon ulkopuolella, sillä kaasuautot ovat lähes poikkeuksetta bi-fuel autoja, eli niissä on myös bensatankki, jonka auto itse ottaa saumattomasti käyttöön kaasun loppuessa.

– Nyt siis rohkeasti ottamaan ensimmäistä askelta ja näyttämään esimerkkiä, kannustaa cleantech-asiantuntija Pasi Tainio KL-Kuntahankinnoista.

– Tarkoituksena on tehdä neljän vuoden puitesopimus sähkö- ja kaasu-, henkilö ja pakettiautojen hankinnasta. Ensisijaisesti keräämme nyt sitoumuksia. Tärkeintä olisi saada kuntia sitoutumaan hankkimaan ajoneuvoja tämän ja ensi vuoden aikana, mutta sitoumuksen voi allekirjoittaa, vaikka hankinta olisi vasta myöhemmin tai vaikka hankinta ei vielä täysin varma olisikaan, Pasi Tainio selvittää.

Mikäli sitoutuminen ei vielä onnistu, toinen vaihtoehto on täyttää Kiinnostuksen ilmoittaminen -lomake, joka mahdollistaa sitoutumisen myöhemmässä vaiheessa. Jos nyt ei täytä mitään lomaketta, ei tähän pääse enää myöhemmin mukaan. Jotta yhteishankintakilpailutus toteutuu, täytyy sitoumuksia olla selkeästi enemmän kuin ilmoittautumisia.

Lounais-Suomen kuntia kaivataan mukaan

– Olemme alustavasti kartoittaneet kuntien kiinnostusta ja sen perusteella kysyntää ilmastoystävällisemmille vaihtoehdoille on. Varovastikin arvioiden yhteishankinta saattaisi tuoda kertaheitolla 100 sähköautoa ja 100 biokaasuautoa Suomeen. Hankinta toimisi myös voimakkaana signaalina muille toimijoille liikenteen päästöjen vähentämiseksi, Pasi Tainio sanoo.

Yhteishankinnoista hyviä kokemuksia

Sähkö- ja kaasuautojen yhteishankinnassa hyödynnetään aurinkovoimaloiden yhteishankinnoissa kertyneitä kokemuksia.

Vuonna 2016 SYKE ja Kuntahankinnat järjestivät kaikille Suomen kunnille, seurakunnille, kuntayhtymille ja kuntien omistamille yrityksille suunnatun aurinkovoimaloiden yhteishankinnan. Neljän vuoden mittaisen puitesopimuksen ensimmäisen vuoden aikana on kuntiin toimitettu lähes 60 aurinkovoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on noin 2 MW. Puitesopimuksessa on asiakkaina 46 organisaatiota.

Lue lisää
> KL-kuntahankinnat
> HINKU-foorumi
> Pasi Tainio: Kaasuautoilun lyhyt oppimäärä
> Perustietoa kaasuautoista (Vihreä Kaista)
> Kaasuautojen tankkausasemat (Gasum)

Satakunnan päästöt vähentyneet 28 %

Satakunnan päästöt vähentyneet 28 %

Suomen ympäristökeskuksen tekemien laskelmien mukaan Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 28 % vuosina 2007–2015. Työ päästöjen vähentämiseksi on käynnissä, mutta tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Ilmastonmuutoksen hillinnässä vahva ja kuntarajat ylittävä yhteistyö on ratkaisevassa asemassa.

Huhtikuussa 2017 Lounais-Suomen Hinku-ohjelmaan liittyneet kunnat ja Turku haastoivat alueen muut kunnat yhteistyössä tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä. Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus SYKE antoivat vahvan tukensa tavoitteen toteutumiselle. Jatkotyön pohjaksi ELY-keskus tilasi maakuntien päästölaskennat SYKEltä. Satakunnassa Hinku-ohjelmaan ovat liittyneet Rauma, Pori ja keväisen haasteen jälkeen uusimpana Eurajoki.

Hiilineutraali maakunta edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamista vähintään 80 %:lla ja loppujen päästöjen hyvittämistä esimerkiksi viljely- ja metsämaan hiilinieluja lisäämällä. Tehty päästölaskenta koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria, joten isojen voimalaitosten toimenpiteet, mm. hiilivoimalan sulkeminen Tahkoluodossa ei ole mukana tässä laskennassa tai sen seurannassa.

Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia monella eri sektorilla: Suurin osa Satakunnan päästöistä tulee fossiilisista polttoaineista ja tieliikenteestä (yhteensä 57 % vuoden 2015 päästöistä). Myös sähkönkulutus ja maatalous ovat merkittäviä päästölähteitä (yhteensä 38 % vuoden 2015 päästöistä).

Tieliikenne aiheuttaa 27 % maakunnan kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2015. Liikennepäästöjen vähenemistavoitteita ei saavuteta ilman merkittävää yhdyskuntarakenteen ja liikkumistottumusten muutosta. Maa- ja metsätaloudella on oma merkityksensä hiilineutraaliustavoitteelle. Peltoviljely ja karjankasvatus aiheuttavat 17 % päästöistä, mutta toisaalta maaperään ja erityisesti metsiin sitoutuu hiiltä merkittävästi. Peltomaan maaperän hiilensidontakyvyn parantamiseksi tarvitaan aktiivista tutkimusta ja kokeiluja sekä uusia viljelykäytäntöjä. Turvemaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on yksi tarkastelun kohde.

Tavoittelemme yhteistyössä maakuntatason muutosta

Vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteen toteuttamiseksi, energiankäytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energiankäytön edistämiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja, tuotekehitystä, investointeja sekä monialaista osaamisen kehittämistä. Satakuntaliitto on sitoutunut edistämään vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteita osana maakunnallista aluekehittämistä ja alueiden kestävää käyttöä.  Suuri merkitys on maakunnan toimijoilla, jotka omista lähtökohdistaan edistävät maakunnan tavoitteiden toteuttamista.

Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tavoitteena on vahvistaa aktiivisten kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Maakunnallisen tavoitteen toteutumisen keinot sovitaan yhteistyössä. Tähän niin sanotun tiekartan valmisteluun kutsutaan mukaan laajasti eri toimijoita.

– Keskeistä on hahmottaa eri toimijoiden roolit ja tunnistaa vaikuttavimmat toimenpiteet. Kunta on keskeinen vaikuttaja, mutta myös yrityksiä tarvitaan monella tapaa mukaan yhteistyöhön ja tarjoamaan ratkaisuja päästöjen vähentämiseen, kertoo johtaja Risto Timonen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

– Ilmastonmuutoksen hillintään on koko ajan tarjolla uusia ratkaisuja, jotka päästöjen vähentämisen lisäksi tarjoavat toteuttajilleen tavan pienentää kustannuksiaan ja parantaa kilpailukykyä. Satakunnan eteneminen kunnianhimoisesti päästöjen vähentämisessä on tapa vahvistaa omaa elinvoimaisuutta ja koko Suomen cleantechin vientimahdollisuuksia, muistuttaa professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Kunnilla on päästöjen suhteen erilaiset haasteet

Kuntien päästöissä on huomattavia eroja, joista selkeimmät liittyvät uusiutuvan energian käyttöön lämmityksessä. Pitkällä tähtäimellä energiantuotannon investointipäätöksillä on suuri rooli ilmastotavoitteiden toteutumisessa. Myös erillislämmityksessä fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen on vielä tarvetta.

Nauhakaupungit Pori-Harjavalta välillä ja Rauman seutu ovat teollisuusvaltaisia, mikä näkyy sähkönkulutuksen ja liikenteen isoina osuuksina. Maatalouden merkitys kasvaa Sydän- ja Pohjois-Satakunnan suuntaan, jossa se voi olla suurin päästön aiheuttaja ja merkitys enimmillään yli 30 % kokonaispäästöistä kuten Huittisissa. Puhdas tuulisähkö siivittää suurimman päästövähenemän tehnyttä Siikaista.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen jatkuu ja positiivisen kehityksen tueksi toteutetaan alueella monia hankkeita. Toukokuussa käynnistyy alueen kuntien toimesta EAKR-rahoitteinen Ilmastoviisas Satakunta –hanke, jonka kohderyhminä ovat kunnat, asunto-osakeyhtiöt, pk-yritykset ja kaupanalan toimijat. Pilottien ja info-tilaisuuksien avulla, yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa, toteutetaan päästövähennyksiä.

Lisätietoja:

Porin ruokahävikki ruoka-avuksi palkittiin

Porin ruokahävikki ruoka-avuksi palkittiin

Sitran ja Kuntaliiton järjestämässä kiertotaloustekoja etsineessä kisassa Porin kaupunki palkittiin ruokahävikin onnistuneesta muuttamisesta osaksi ruoka-apua ”Kiertotalous kunnan tehtävissä” -kategoriassa.

Kouluruokaa riittää viikoittain lähes 1400:lle ruoka-avun tarvitsijalle. Ylijäänyttä kouluruokaa haetaan viikoittain yhdeltätoista koululta. Hävikkiruuan kuljetuksista vastaa kaupungin työllistämispalveluiden kuljetuspaja.

– Ylijääneen kouluruuan jakelusta aiheutuu kymmenien tuhansien lisämenot, jos kuluja vertaa ruuan hävittämiseen biojätteenä. Kyseessä on siten merkittävä taloudellinen panostus ja arvovalinta, Porin palveluliikelaitoksen johtaja Marjukka Palin kertoo.

– Palkitseminen on huikea tunnustus. Ruokahävikin vähentäminen on päätavoitteemme ja ylijäävän kouluruuan hyödyntäminen ruoka-apuna auttaa aidosti, Palin iloitsee.

Ruokahävikkiä pyritään vähentämään tiedonkulkua ja ruokasuunnittelua parantamalla. Vanhempia muistutetaan esimerkiksi päiväkotien hoitoaikojen ilmoittamisen tärkeydestä, jotta ruokatilaukset osataan tehdä oikean lapsimäärän mukaan. Lisäksi kouluissa vietetään lautasjätteen vähentämisen viikkoja, jotta koululaiset huomaisivat ottaa lautaselleen vain sen verran ruokaa kuin jaksavat syödä.

Porin kaupunki on haastanut Ympäristö Nytin Haasteareenalla myös muut Lounais-Suomen kunnat vähentämään ja hyödyntämään kunnan ruokapalveluissa syntyvää ruokahävikkiä.

Porin lisäksi kilpailussa palkittiin myös neljä muuta kaupunkia.

Kaupunkistrategian painopistealueena resurssiviisaus -ratkaisu Kuopiossa vei voiton ”Strategia ja johtaminen” -kategoriassa. Kuopion ohjelman kolme päätavoitetta ovat jätteettömyys, hiilineutraalius sekä kestävä kulutuksen taso.

Nokian kaupungin bio- ja kiertotalouden ECO3-yritysalue valittiin ”Kiertotalouden markkinat” -kategorian voittajaksi. ECO3-yritysalue synnyttää uusia kiertotalouteen liittyviä liiketoiminta- ja innovaatioalustoja sekä luo uutta bio-, kierto- ja vesitalouden yritystoimintaa alueelle.

Porvoon Kevätkummun koulun Ekotapapassi voitti ”Kuntalaisten kiertotaloustietoisuus ja kasvatus” -aihealueen. Koulun ympäristötiimin kehittämään Ekotapapassiin viidesluokkalaiset merkitsevät viikon ajan vapaa-ajallaan tekemiään ekotekoja.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n kehittämä ravinteiden talteenottomenetelmä Ravita voitti ”Jätehuolto ja kierrätys” -kategorian. Ravita-prosessissa fosfori otetaan talteen fosforihappona. Se mahdollistaa fosforin hyödyntämisen laajasti erilaisissa teollisuusprosesseissa sekä lannoitetuotannossa. Menetelmä on tuotekehitysvaiheessa ja tulee soveltumaan erilaisille jätevedenpuhdistamoille.

– Ehdotuksia tuli niin pienistä kuin suurista kunnista. Esitetyt ratkaisut olivat kaikki sellaisia, joilla edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä, toteavat ympäristöpäällikkö Miira Riipinen ja erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliitosta.

Lue lisää
> Kuntatekniikka

> Porin haaste kunnille

Saaristomeri-seminaari 25.4.

Saaristomeri-seminaari 25.4.

Saaristomeri-seminaari II on Turun yliopiston Saaristomeren tilaa käsittelevän 3-osaisen seminaarisarjan toinen osa.

Seminaarissa keskustellaan millaisia toimenpiteitä Itämeren ja Saaristomeren suojelu tarvitsee ja mitä nämä toimenpiteet kustantavat. Keskustelun alustajina ovat:

Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK: Merensuojelun haasteet muuttuvassa ilmastossa
Tutkija Liisa Saikkonen, SYKE: Merenhoitosuunnitelman toimenpiteiden kustannukset ja hyödyt
John Nurmisen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt: Mistä vauhtia Itämeren pelastamiseen?

Seminaari järjestetään keskiviikkona 25.4.2018 klo 14.00-16.00 Pub2-luentosalissa (Publicum, Assistentinkatu 7) Turussa.

Tapahtuma on ilmainen ja kaikille avoin. Seminaarijärjestelyitä varten toivotaan ilmoittautumista tapahtumaan maanantaihin 23.4. mennessä: https://konsta.utu.fi/Default.aspx?tabid=88&tap=4825

Lue lisää > saaristomeri.utu.fi

Varsinais-Suomen ilmastopäästöt vähentyneet

Varsinais-Suomen ilmastopäästöt vähentyneet

Hiilineutraaliin maakuntaan vielä matkaa

Suomen ympäristökeskuksen tekemien laskelmien mukaan Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 26 % vuosina 2007–2015. Työ päästöjen vähentämiseksi on käynnissä, mutta tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Ilmastonmuutoksen hillinnässä vahva ja kuntarajat ylittävä yhteistyö on ratkaisevassa asemassa.

VS-khkpäästöt-2007-2015

Hiilineutraali maakunta edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamista vähintään 80 %:lla ja loppujen päästöjen hyvittämistä esimerkiksi viljely- ja metsämaan hiilinieluja lisäämällä. Varsinais-Suomessa on sitouduttu tavoittelemaan yhdessä hiilineutraalia maakuntaa vuoteen 2040 ja tavoite on kirjattu Varsinais-Suomen maakuntastrategiaan.

Vaikka maakunnan päästöt ovat vähentyneet noin neljänneksen, lisätoimia tarvitaan kipeästi monella eri sektorilla: Suurin osa Varsinais-Suomen päästöistä tulee fossiilisista polttoaineista ja tieliikenteestä (yhteensä 61 % vuoden 2015 päästöistä). Myös sähkönkulutus ja maatalous ovat merkittäviä päästölähteitä (yhteensä 34 % vuoden 2015 päästöistä). Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kuntien, maakunnan ja yritysten toimenpiteitä.

Tieliikenne aiheuttaa 27 % maakunnan kasvihuonekaasupäästöistä. Liikennepäästöjen vähenemistavoitteita ei saavuteta ilman merkittävää yhdyskuntarakenteen ja liikkumistottumusten muutosta.  Maa- ja metsätaloudella on oma merkityksensä hiilineutraaliustavoitteelle. Peltoviljely ja karjankasvatus aiheuttavat 14 % päästöistä, mutta toisaalta maaperään ja erityisesti metsiin sitoutuu hiiltä merkittävästi. Peltomaan maaperän hiilensidontakyvyn parantamiseksi tarvitaan aktiivista tutkimusta ja kokeiluja sekä uusia viljelykäytäntöjä.

Tavoittelemme yhteistyössä maakuntatason muutosta

Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tavoitteena on vahvistaa aktiivisten kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Huhtikuussa 2017 kunnat haastettiin tavoittelemaan hiilineutraaliutta ja alkuvuodesta 2018 kuntien tahtotilaa on selvitetty kyselyllä maakuntahallituksen toimesta. Kyselyn tulokset osoittavat, että Varsinais-Suomen kunnilla on vahva tahtotila hiilineutraaliuden saavuttamiseen ja selkeä käsitys siitä, mihin omilla toimillaan pystyvät pääsemään.

– Keskeistä on hahmottaa eri toimijoiden roolit ja tunnistaa vaikuttavimmat toimenpiteet. Kunta on keskeinen vaikuttaja, mutta myös yrityksiä tarvitaan monella tapaa mukaan yhteistyöhön ja tarjoamaan ratkaisuja päästöjen vähentämiseen, kertoo johtaja Risto Timonen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

– Ilmastonmuutoksen hillintään on koko ajan tarjolla uusia ratkaisuja, jotka päästöjen vähentämisen lisäksi tarjoavat toteuttajilleen tavan pienentää kustannuksiaan ja parantaa kilpailukykyä. Varsinais-Suomen eteneminen kunniahimoisesti päästöjen vähentämisessä on tapa vahvistaa omaa elinvoimaisuutta ja koko Suomen cleantechin vientimahdollisuuksia, muistuttaa professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Kunnilla on päästöjen suhteen erilaiset haasteet

Kuntien päästöissä on huomattavia eroja, joista selkeimmät liittyvät uusiutuvan energian käyttöön lämmityksessä. Vaikka monet kunnat ovat tehneet biopolttoaineisiin perustuvia lämmitysratkaisuja, tulee nykypäätöksillä kivihiilen käyttö maakunnassa jatkumaan vielä 2020-luvulla. Pitkällä tähtäimellä energiantuotannon investointipäätöksillä on suuri rooli ilmastotavoitteiden toteutumisessa. Myös erillislämmityksessä fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen on vielä tarvetta.

Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategian 2020 (Luotsi) tavoitteiden toteutumisesta on tehty katsaus, jonka tulokset osoittavat, että tavoitteisiin tähtääviä toimenpiteitä on tehty tai on suunnitteilla, mutta ei vielä riittävästi.

Kevään aikana Varsinais-Suomen liitto ja Valonia järjestävät kuntatapaamisia, joilla selvitetään yksityiskohtaisemmin kuntien ratkaisuja, tarpeita sekä kiinnostusta eri yhteistyömuodoille ja toimille. Kuntien ratkaisut vaikuttavat päästöihin, mutta samalla myös kustannuksiin ja kunnan elinvoimaan.

Maakunnallisen tavoitteen toteutumisen keinot sovitaan yhteistyössä. Tähän niin sanotun tiekartan valmisteluun kutsutaan mukaan laajasti eri toimijoita.

Linkit

Meremme tähden 29.5. Raumalla

Meremme tähden 29.5. Raumalla

Tämän vuoden Meremme tähden -tapahtuma järjestetään ti 29.5. Satakunnan ammattikorkeakoulun Rauman kampuksella. 

Tapahtuman teemana on ”Merestä on moneksi” eli tapahtumassa tuodaan monipuolisesti esille mereen liittyviä tutkimuksia, harrastuksia ja elinkeinoja. Tapahtumapaikka mahdollistaa toiminnan myös läheisessä Suojan satamassa, jonne saapuu mm. Kaljaasi Ihana sekä Finnpilotin luotsikutteri. Suojan laiturin tuntumassa hiekkakentällä on tilaa myös muulle meriaiheiselle toiminnalle.

Aamupäivällä tapahtuma on kohdennettu etenkin koululaisille (n. 5.–6.-luokkalaisille). Iltapäivä tarjoaa tietoa erityisesti aikuisille ja ammattiväelle. Tietoiskutilaisuudessa keskitytään haitallisiin aineisiin vesistöissä, kuten mikromuoveihin, lääkeaineisiin ja PFOS-yhdisteisiin.

Päivään kuuluu myös merialuesuunnittelun kutsuvierasseminaari, jonka asiantuntijoita pääsee tapaamaan iltapäivällä myös Meremme tähden -tapahtuman toimintapisteillä.

Lue lisää > Merestä on moneksi – Meremme tähden 2018

Muurlan koulussa paneudutaan vesiteemaan isosti

Muurlan koulussa paneudutaan vesiteemaan isosti

Muurlan koulu3 Ulla Lehtinen 4_2018
Muurlan koululaiset kevättalvisella lähivesiretkellä. Mukana menossa koulukoira Lotta.

Muurlan koulussa Salossa opiskellaan kevään aikana koko koulun voimin vesiteemaa. Opiskelun keskiössä on oma lähijärvi, Ylisjärvi, jonka rantaan koulun pihasta on vain kivenheitto.

– Projekti polkaistaan yhteisesti keväällä 2018 käyntiin ja siitä on tarkoitus tehdä luokittain koko vuoden ympäri ulottuva kokonaisuus, jossa huomioidaan lähivesistömme piirteet ja käyttö kaikkina vuodenaikoina, kertoo luokanopettaja Ulla Lehtinen.

Vesiasiaa käsitellään monelta eri kantilta

– Aloitan 3.-luokkalaisteni kanssa projektin maaliskuussa käsittelemällä vesi-aihetta ilmiönä yleensä, kuten olomuodot, veden kierto, pintajännitys, elämän ehto jne. Huhti-toukokuussa jatkamme aihetta vesistöjen virkistyskäyttöön, vesien kasvillisuuteen ja eläimistöön sekä vesiensuojeluun, Ulla kertoo.

Muurlan koulu2 Ulla Lehtinen 4_2018
Kairaaminen oli jännää hommaa.

Ohjelmaan kuuluu tutkimus- ja viihderetkiä Ylisjärven rantaan ensin jäiden aikaan ja keväämmällä niiden sulattua. Ohjelmassa on vesitutkimusten (veden eri ominaisuudet ja -pitoisuudet, jään paksuus ym.) lisäksi hiihtoa, kalastusta, uintia sekä vesikasvien ja -eläimistön tunnistusta.

Yhteistyötä rakennetaan paikallisten kanssa

Koulujemme lähivedet -toimintamalliin kuuluu yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa. Muurlan koulu on kutsunut vierailijoita Ylisjärven suojeluyhdistyksestä, lähirantojen maanviljelijöiden keskuudesta sekä palokunnasta kertomaan vesipelastuksesta ja -turvallisuudesta.

– Kevään pidemmillä pyöräretkillä laajennamme tutkimusta paikkakunnan muille järville, sekä vierailemme vanhalla vesivoimalla toimivalla myllyllä ja jätevedenpuhdistamolla.

Lähes 40 koulua jo mukana

Muurlan koulu5 vesitestejä hanavedellä Ulla Lehtinen 4_2018
Retken jälkeen tehtiin vesitestejä hanavedellä. Aiheina olivat mm. pintajännitys, noste, kelluminen ja kasvien vesipitoisuus.

Muurlan koulu on 39. Rauman heittämään Koulujemme lähivedet -haasteeseen vastannut koulu. Varsinais-Suomen ELY-keskus lahjoittaa haasteeseen vastanneille Vesitesti-laukun, josta löytyy tutkimusvälineitä ja ohjeita kevään vesitutkimuksiin.

Koulujemme lähivedet –toiminnan tueksi on koottu verkosto, jossa on mukana Rauman ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lisäksi Valonia, Paimionjoki-yhdistys, Aurajokisäätiö, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, Lounais-Suomen LUMA-keskus (Turun yliopisto), PaikkaOppi (Turun kaupunki) ja Suomen ympäristökeskus. Verkosto on koonnut verkkosivut, tiedottaa ja järjestää koulutusta.

Ympäristö Nyt -haasteareena on osa Lounais-Suomen ympäristöohjelman toteuttamista. Areenalla opimme toisiltamme ja kehitämme toimintamalleja, joilla rakennetaan kestävää Lounais-Suomea.

Lue lisää
> Muurlan koulun haastevastaus
> Koulujemme lähivedet -sivut

 VS_Ely_koulu_lv_bann_300x120px

 

Mobiililaite avuksi koulujen vesitutkimuksiin

Mobiililaite avuksi koulujen vesitutkimuksiin

WWF tarjoaa koulujen käyttöön kaksi maksutonta mobiilioppimateriaalia. Mobiililaite tukee havaintojen tekoa ja tallentamista.

WWF_ Paula Kallio 0318Tuhansien järvien maassa useimpien koulujen ja päiväkotien läheltä löytyy jonkinlainen vesistö: meri, järvi, joki, lampi tai puro. Maksuttoman mobiilioppimateriaalin avulla on helppo jäsentää vesistön tutkimista.

Mobiililaite veden äärellä: uhka vai mahdollisuus?

Mobiililaitetta käytetään retkellä havaintojen ohjaamiseen ja tallentamiseen. Oppilaan päähuomio on ympäröivässä luonnossa, ja laite toimii havaintojen teon apuna. Tehtävinä on sekä monivalintatehtäviä että luovia tehtäviä. Kun tehdyt havainnot tallennetaan, niihin on mahdollista palata luokassa retken jälkeen. Esimerkiksi tunnistamatta jäänyt laji voidaan valokuvan perusteella määrittää yhdessä retken jälkeen.

Mobiililaite tarjoaa luontoretkellä monenlaisia mahdollisuuksia. Kirjallisten vastausten lisäksi voidaan laitteelle tallentaa kuvaa, videota tai ääntä. Laitteella voidaan hyödyntää lisätietolinkkejä tai oppimateriaalin osaksi tuotettuja videoita. Oppilaat tekevät tehtäviä mobiililaitteella ripeästi ja näppärästi. Useimmat kokevat laitteen käyttämisen maastossa kätevämmäksi kuin kynän ja paperin. Kaikilla kokeiluvaiheen retkillämme oppilaat myös huolehtivat laitteista hyvin: yksikään tabletti tai puhelin ei käynyt uimassa tai vahingoittunut muuten.

Jonkin verran haasteita kuitenkin liittyi ilman verkkoyhteyttä käytettäviin tablettitietokoneisiin: vaikka seppo-alustaa voi käyttää myös ilman verkkoyhteyttä, pelin kaatumisen riski retken aikana on isohko. Tämänkin pulman voi kiertää jakamalla laitteille verkkoa puhelimesta tai varaamalla retkelle mukaan varalaitteita, joille ohjelma on valmiiksi ladattu. Monet koulut ovat käyttäneet retkillä oppilaiden omia puhelimia, joilla ohjelman käyttö onnistuukin mainiosti.

Näin saat materiaalin käyttöösi

WWF:n oppimateriaalit on suunnattu peruskouluille: Suuri rantaseikkailu alakouluille ja Vesistömysteeri yläkouluille. Alakoulun oppimateriaalin itsenäinen käyttäminen edellyttää oppilaalta lukutaitoa, mutta tehtävien tekeminen esimerkiksi isomman kummioppilaan kanssa yhdessä onnistuu pienemmiltäkin. Työskentely onnistuu parhaiten parin kanssa tai pienissä ryhmissä. Materiaalit on laadittu seppo-oppimisalustalle ja koulu voi ladata ne käyttöönsä maksutta. Ohjeet materiaalin lataamiseen löytyvät WWF:n verkkosivulta.

Lisätietoja: wwf.fi/rannalla

VS_Ely_koulu_lv_bann_300x120px

Maaseutumaisemarahoitusta

Maaseutumaisemarahoitusta

Näin kevään korvalla on aika suunnitella tulevaa kesää ja käyttää muutama hetki ympäristösopimusten pohtimiseen. Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoon tarkoitetulla ympäristösopimuksella voi hoitaa perinnebiotooppeja tai pellon ulkopuolista luonnonlaidunta.

Sopimuskausi alkaa 1.5.2018 ja sopimuksen kestoaika on viisi vuotta. Hoidosta maksetaan pinta-alan mukaan 450 €/ha/vuosi. Perinnebiotoopeilla korotettua hoitokorvausta, 600 €/ha, voidaan maksaa inventoinnissa vähintään maakunnallisesti arvokkaaksi todetuille kohteille. Hakijana voi olla aktiiviviljelijä tai rekisteröity yhdistys. Tänä vuonna hakemus tulee toimittaa alueelliseen elinkeino- liikenne ja ympäristökeskukseen (ELY-keskukseen) 15.6.2018 mennessä.

Vuonna 2018 ei voi hakea korvausta ei-tuotannollisia investoinnin (ETI) toteuttamiseen kosteikon rakentamiseksi tai perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaukseen ja aitaamiseen.

Miksi kannattaa hakea?

Perinnebiotoopit ovat maamme ehdottomasti monimuotoisimpia ja samalla uhanalaisia luontotyyppejä, jotka katoavat hoidon puutteessa.  Ne ovat perinteisen karjatalouden muovaamia elinympäristöjä, jotka ovat tuottaneet karjan talvirehun tai olleet laitumina. Perinnebiotooppien pinta-ala on vähentynyt yli 90 % viimeisen 50 vuoden aikana. Hoidon ja laidunuksen loppuminen johtaa kasvillisuuden muuttumiseen, lajiston köyhtymiseen ja lopulta luontotyypin katoamiseen. Nykyisin näitä ympäristösopimuksia on voimassa n. 30 000 hehtaarilla. Näiden elinympäristöjen hoito ylläpitää aivan erityistä niittyjen ja laidunten lajistoa – kasveja, perhosia ja muita hyönteisiä ja sitä kautta myös linnustoa! Lisäksi laidunnus ja niitto avartavat maisemia ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

Lue lisää > ELY-keskus

Vesipäiviä Aurajoen varrella

Vesipäiviä Aurajoen varrella

Aurajokisäätiö tarjoaa keväällä 2018 Aurajoen valuma-alueella ilmaista
Vesitutkijaa koululle

Toteutustapana voi olla veden tutkimukseen liittyvä oppitunti luokalle tai vesipäivä koko koululle. Se voi olla vesitutkimustuokio maastossa tai sisätiloissa kunkin koulun tai opettajan toiveita kuunnellen.

5Touko Martti Komulainen AurajokisäätiöToimintaan otetaan mukaan kymmenen ensiksi ilmoittautunutta koulua, jotka ovat Aurajoen valuma-alueella ja Aurajokisäätiön toiminta-alueella (Oripää, Pöytyä, Aura, Lieto, Kaarina ja Turku). Kouluja pyritään innostamaan tulemaan mukaan Koulujemme lähivedet -toimintaan ja vastaamaan Rauman haasteeseen.

Lisätietoja
Päivi Joki-Heiskala
paivi.joki-heiskala@aurajoki.net
040 5537 409

Vierailumahdollisuus Turun vesilaitosmuseolla

Koululaisryhmillä on keväällä 2018 mahdollisuus vierailla ilmaiseksi Aurajokisäätiön hoitamalla Turun vesilaitosmuseolla (Halistentie 4, Turku). Perusnäyttelyn lisäksi esillä on syksyllä 2017 valmistunut ”Jokapäiväinen vetemme”- näyttelyosio (www.vesilaitosmuseo.fi). Vierailut mieluiten ajanjaksolla 14.5.-1.6.2018, mutta myös muut ajat ovat mahdollisia.

Vierailuun menee aikaa noin 45 min/ryhmä, ryhmän koko max 15 oppilasta. Jos oppilaat joudutaan jakamaan kahteen ryhmään, toinen ryhmä voi odottaessaan esim. vierailla joen toisella puolella olevalla Aurajoen opastuskeskus Myllärintalolla, johon tulee keväällä 2018 osin toiminnallinen Suomenlahti-näyttely.

Lisätietoja ja ryhmien opastusvaraukset: 044 7384 552 tai vesilaitosmuseo@aurajoki.net

Ongintaa, melontaa, kulttuurihistoriaa

Aurajoen Halistenkoskella on tarjolla monenlaista toimintaa kouluryhmille. Halistenkosken alapuolella, joen itärannalla, on mahdollisuus onkia. Halistenkosken pohjoispuolella on Virnamäen virkistysalueen polkureitistöt, jossa on myös muinaisjäännöksiä opasteineen. Halistenkosken alueen historiaan ja rakennuksiin oppilaat voi tutustuttaa käsiesitteen avulla, jonka saa lainaksi Vesilaitosmuseon oppaalta tai Aurajoen opastuskeskuksesta Myllärintalolta.

Koululaisryhmien on myös mahdollista vuokrata edullisesti inkkarikanootteja toukokuussa Kesäkahvila Padollalta Myllärintalolta (www.aurajoki.net/melonta). Joen varrelle on merkitty melontaluontopolku, joka kertoo jokiluonnosta. Käsiesitteen saa halutessaan mukaansa Kesäkahvila Padollalta Myllärintalolta kanoottien vuokrauksen yhteydessä.

Aurajokisäätiön toiminnan tavoitteena on ekologisesti terve sekä maisemallisesti ja virkistyksellisesti arvokas Aurajoki. Säätiön toiminta-ajatuksena on tukea ja edistää Aurajoen kulttuurimaiseman suojelua ja hoitoa, jokeen liittyvää tutkimustoimintaa, veden laadun parantamiseen tähtääviä toimia, joen kala- ja raputaloutta, virkistyskäyttöä sekä perinteisiä jokivarren elinkeinoja. Aurajokisäätiön toiminta-alueeseen kuuluvat Oripää, Pöytyä, Aura, Lieto, Kaarina ja Turku.

Lue lisää > Aurajokisäätiö

VS_Ely_koulu_lv_bann_300x120px