Nostot

Etusivu / Arkistoitu kategoriassa "Nostot"

Artikkelit erityisnostoista

Voiko sinileväpitoista vettä käyttää?

Voiko sinileväpitoista vettä käyttää?

Kuukauden kysymykseen Vaikuta vesiin Nyt -sivuilla vastaa Elina Ek ELY-keskuksen vesiyksiköstä.

Helteisinä ja tyyninä päivinä sinilevät runsastuvat. Voiko sinileväpitoista vettä käyttää?

”Sinilevät tosiaan nauttivat lämpimistä kesäpäivistä. On syytä suhtautua varovaisesti sinileväpitoiseen veteen. Uimisen jälkeen on hyvä peseytyä puhtaalla vedellä iho-oireiden välttämiseksi, ja runsaasti sinilevää sisältävässä vedessä ei kannata uida ollenkaan. Lapsia ja lemmikkejä ei kannata päästää sinileväpitoiseen rantaveteen.

Sinileväpitoista vettä ei tule käyttää talous-, pesu- tai löylyvetenä, eikä myöskään syötävien kasvien kasteluvetenä. Edes keittäminen ei tee vedestä käyttökelpoista, sillä sinilevien tuottamat myrkyt kestävät hyvin keittämistä.”

>> Vaikuta vesiin Nyt

 

SuomiAreena alkaa

SuomiAreena alkaa

SuomiAreena-keskustelutapahtuma järjestetään Porissa 16.-20.7.

SuomiAreena on kaikille avoin ja ilmainen arkiviikon kestävä keskustelutapahtuma. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2006 tarpeesta jatkaa yhteiskunnallista keskustelua myös keskellä vilkkainta lomakautta. Tapahtuma koostuu paneelikeskusteluista, lyhyistä ja osittain viihteellisistä torivarteista, iltaohjelmasta sekä Kansalaistorin tarjonnasta. Kansalaistorilla eri tahot pitävät helposti lähestyttäviä pisteitä ja telttoja, joilla saattaa olla ohjelmaa. SuomiAreena kokoaa tänä kesänä vaikuttajia, poliitikkoja, toimittajia ja tavallisia kansalaisia Poriin keskustelemaan ja kuuntelemaan jo kolmattatoista kertaa.

Varsinais-Suomen ELY-keskus osallistuu SuomiAreenan Kansalaistorille yhdessä Turun yliopiston Brahea-keskuksen Ravinnekiertoa Saaristomeren matkailukohteissa (SaaRa) -hankkeen kanssa. Yhteisellä pisteellä on tarjolla tietoa ruokavalion ja ruokahävikin ympäristö- ja vesistövaikutuksista. Pisteen teemana on Haasta hävikkisi, syö vesistöt kuntoon. Teltalla voit jututtaa asiantuntijoita maanantaista perjantaihin ja haastaa itsesi tekemään ympäristölupauksen joko arvontalipukkeen tai ympäristövastuu-selfien muodossa. Itsensä haastaneet osallistuvat kilpailuun, jossa voi voittaa Plantui-älypuutarhan ja ryhtyä huolehtimaan toden teolla ruokansa ravinnekierrosta.

suomiareena

Kiinnostunutta yleisöä SuomiAreenassa. Kuva: SuomiAreena, Eetu Salmi

Keskustelujen teemat vaihtelevat laidasta laitaan, myös ympäristöteemat ovat esillä

SuomiAreenan tämän vuoden teemoina ovat vastuullisuus, turvallisuus ja suvaitsevaisuus. Keskusteluaiheista suurin osa liittyy näihin teemoihin. SuomiAreenan koko ohjelma näkyy täältä (suomiareena.fi). Ympäristöaiheisia keskusteluja on päivittäin. Esimerkiksi seuraavat keskustelut voisivat olla ympäristön tilasta kiinnostuneille mielenkiintoisia:

Häkäpöntöistä biobusseihin – Mikä ja kuka meitä tulevaisuudessa liikuttaa?  Järjestäjinä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Gasum Oy – maanantaina 16.7, Antinkatu 5 klo 10.00-11.00

Kiertotalous pelastaisi maailman – jos me vain haluaisimme niin. Järjestäjänä Tori.fi – maanantaina 16.7, BEPOP, klo 11.30-12.30

Vesiosaamisesta uusi vientisampo. Järjestäjinä Suomen vesifoorumi ry (FWF), Suomen Vesilaitosyhdistysry (VVY) ja Business Finland – maanantaina 16.7, Puuvillan kauppakeskus klo 14.30-15.30

Ympäristö + talous = uusi yhteiskuntasopimus?  Järjestäjinä Suomen ympäristökeskus SYKE, Metsähallitus ja Anglo American Sakatti Mining Oy – maanantaina 16.7, Puuvillan kauppakeskus klo 16.00-17.00

Vastuullinen voittaa aina – Nämä yritykset muuttavat maailman. Järjestäjinä Nordnet, New Global -tutkimushanke ja FIBS – tiistaina 17.7, Eetunaukion lava klo 11.30-12.30

Kuka tietää, missä liikut ja miten vietät aikaasi?  Järjestäjinä Maa- ja metsätalousministeriö ja Maanmittauslaitos – tiistaina 17.7, Eetunaukion lava klo 17.30-18.30

Syö vesistöt kuntoon!  Järjestäjänä Varsinais-Suomen ELY-keskus – tiistaina 17.7, MTV-lava klo 13.40-14.00

Liikennevallankumous!  Järjestäjänä Liikenne- ja viestintäministeriö – keskiviikkona 18.7, Puuvillan kauppakeskus klo 14.30-15.30

Lounais-Suomen ihme – koko kansan etu. Järjestäjinä Satakunnan ja Varsinais-Suomen julkiset toimijat – torstaina 19.7, SuomiAreena-ranta klo 10.00-17.30

Nyt murretaan myyttejä! Perustuuko ruoan vastuullisuus fiilikseen vai faktaan?  Järjestäjinä Valio Oy, Pihvikarjankasvattajien liitto ry ja Lidl Suomi Ky – torstaina 19.7, Antinkatu 5 klo 11.30-12.30

Älä tule paha muovi, tule hyvä muovi. Kiertotaloudella homma haltuun. Järjestäjinä Lassila ja Tikanoja Oyj ja Neste Oyj – torstaina 19.7, Antinkatu 5 klo 17.30-18.30

Kestävä kulutus – kenen vastuulla?  Järjestäjinä Suomen Tekstiili & Muoti ry, Pro Luomu, Motiva Services Oy – Ympäristömerkintä, Marttaliitto ja Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry – torstaina 19.7, Puuvillan kauppakeskus klo 16.00-17.00

kokoPori

SuomiAreenan tapahtumia on ympäri Porin keskustaa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen teltta numero 75 sijaitsee uudessa SuomiAreena-rannassa. Kuva: SuomiAreena 2018

Oletko töissä koko viikon tai etkö muusta syystä pääse paikalle? Huoli pois!

SuomiAreenan keskusteluja ja tapahtumia voit seurata myös eri medioiden kautta. MTV3-kanava tekee iltaisin koostelähetykset päivän tapahtumista klo 20.00-21.00. Lisäksi tapahtuman ympärille on perustettu oma televisiokanava, jolla näytetään osa keskusteluista suorana. Kanava toimii koko viikon ajan aamusta iltaan ja ohjeet sen katsomiseen ja kanavan ohjelma löytyvät täältä (suomiareena.fi).

Lisäksi tapahtuma on laajasti näkyvillä sosiaalisessa mediassa tagin #suomiareena -kautta. Voit esimerkiksi seurata Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Kansalaistoripisteen tunnelmia seuraamalla Twitterissä käyttäjää @VarsinaisELY.

 

Lue lisää

> SuomiAreenan sivut

> Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tiedote osallistumisesta

Vanhan Rauman pihat avoinna

Vanhan Rauman pihat avoinna

Vanhan Rauman pihoja avataan vierailijoille heinäkuussa

Tänä kesänä kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus vierailla Vanhan Rauman talojen pihoissa ajalla 11.7.–2.8. Mukana on kaksitoista kohdetta. Pihat ovat avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin klo 15–18. Kohteet vaihtuvat viikoittain. Kunkin viikon avoimet pihat sekä kartta löytyvät osoitteesta vanharauma.fi.

– Vanhan Rauman asukkaat ovat harjaantuneet kulttuuriperinnön hoidon asiantuntijoiksi asuessaan ja kunnostaessaan omia kotejaan. Avoimet pihat -tapahtuma tarjoaa vierailijoille tilaisuuden tutustua maailmanperintökohteen sisimpään olemukseen ja paikallisiin asukkaisiin, projektipäällikkö Laura Puolamäki kertoo.

Keskiajalta peräisin oleva, elävänä ja eheänä säilynyt puukaupunki on harvinaisuus. Vuonna 1991 maailmanperintökohteeksi listattu Vanha Rauma on kallisarvoinen osa ihmiskunnan yhteistä perintöä. Vanhan Rauman maailmanperintöarvoja kantavat arki, asuminen ja elävyys. Suuri osa Vanhan Rauman rakennuksista on yksityisessä omistuksessa olevia koteja, ja merkittävä osa rakennuksista toimii myös liikekiinteistöinä.

Avoimet pihat -tapahtuman järjestävät yhteistyössä Vanha Rauma -yhdistys, Rauman kaupunki ja LiviHeri-hanke. Tapahtuma on osa Eurooppalaisen kulttuuriperinnön teemavuoden tapahtumia. Lisätietoja avoimista pihoista saa matkailuneuvonnasta sekä korjausrakentamiskeskus Tammelasta.

Pitsiviikolla pihakirppiksiä

Vanha Rauma -yhdistys järjestää Pitsiviikolla Avoimet pihat Vanhassa Raumassa – Tlees pihal, uuvottel ymprilles -tapahtuman. Pihakirppispainotteinen tapahtuma kutsuu vierailijat tutustumaan kymmeniin Vanhan Rauman pihoihin ja pihakirppiksiin Pitsiviikon jokaisena päivänä. Pitsiviikolla avoinna olevista pihoista ja pihakirppiksistä julkaistaan kartta viikolla 29.

Lisäksi keskiviikkona 25.7. klo 16.30 järjestetään Pitsiviikon ohjelmaan kuuluva Vanhan Rauman kävelykierros, jonka aikana poiketaan muutamilla viehättävillä pihoilla.

Lisätietoja antavat:

Laura Puolamäki, projektipäällikkö, puh. 050 552 0042 (Avoimet pihat -tapahtuma 11.7.–2.8.)

Leila Stenfors, vastaava kulttuurituottaja, puh. 044 793 3041 (Pitsiviikon Avoimet pihat Vanhassa Raumassa)

 

Lue lisää

> Living with Cultural Heritage -hanke

> Vanharauma.fi

> Aikaisempi juttu LiviHeri-hankkeesta ja rakennusperinnön vaalimisesta: Maailmanperintökaupungit yhteistyössä

 

 

Ympäristöystävälliset festarit?

Ympäristöystävälliset festarit?

Suuret musiikkifestivaalit järjestetään usein luonnon helmassa

Heinäkuun alussa festari- ja tapahtumakesä alkaa olla kuumimmillaan. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa järjestetään kesän aikana lukuisia tapahtumia ja festivaaleja. Niitä järjestetään sekä suuremmissa kaupungeissa että pienemmissä kylissä. Osa tapahtumista tavoittelee suurta kävijämäärää, osa tyytyy pienen yleisön tuomaan kotoisaan tunnelmaan. Vaikka kaupunkifestarit ovat nykyään yleisiä, järjestetään alueen suuret festivaalit Ruisrock ja Pori Jazz luonnonmukaisemmassa ympäristössä. Viime vuonna Ruisrock keräsi kolmen päivän aikana yhteensä 105 000 kävijää. Pori Jazzin maksullisista areenakonserteista puolestaan nautti viime vuoden festariviikonlopun aikana 59 000 kävijää.

Vuodesta 1970 asti yhtäjaksoisesti järjestetty Ruisrock on suositumpi kuin koskaan. Festivaali pidetään Ruissalon saaressa, joka on suurelta osin luonnonsuojelualuetta. Alueen tammimetsät tarjoavat suomalaisittain harvinaisen elinympäristön monille lintu-, eläin- ja kasvilajeille. Vuonna 1966 ensimmäistä kertaa järjestetty Pori Jazz on tapahtuma keskellä kaupunkia Porin kansallisessa kaupunkipuistossa. Festivaalin areenakonsertit järjestetään Kirjurinluodon saarella, joka on hoidettua virkistysaluetta ja jota ympäröi Kokemäenjoen delta-alue.

SONY DSC
Piknik-tunnelmaa Pori Jazzissa. Kuva: Wikipedia

Festivaalien ympäristövastuu

Sekä Ruisrock että Pori Jazz järjestetään alueilla, missä ympäristö on umpeen rakennettua kaupunkiympäristöä haavoittuvaisempi. Festivaaleilla halutaankin kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten tapahtuma vaikuttaa ympäröivään luontoon. Kummallakin festivaalilla on Ekokompassi -sertifikaatti.

Ekokompassi on Suomen luonnonsuojeluliitoon koordinoima ja Espoon, Vantaan ja Helsingin kaupunkien kehittämänä ympäristöjärjestelmäpalvelu. Se voidaan räätälöidä kaikkien alojen toimijoille ja sen perustana on konkreettisuus ja käytännönläheisyys. Ekokompassin tärkein tehtävä on tukea toimijaa ympäristötyössä. Toimija, kuten festivaali, sitoutuu kymmenen eri kriteerin noudattamiseen toiminnassaan. Festivaalin toimintaa auditoidaan ja lopulta sille voidaan myöntää sertifikaatti.

Sadantuhannen ihmisen festarista syntyy väistämättä roskaa ja jälkiä. Festivaalit panostavatkin käytettyjen materiaalien kierrätykseen. Ruisrock otti viime kesän festivaalilla käyttöön muovipakkausten kierrätyksen. Festivaaleilla annettiin myös kierrätysneuvontaa niin yleisölle, alihankkijoille kuin yhteistyökumppaneillekin. Tapahtuman ruokamyyjät käyttäjät biohajoavia astioita ja rock raikaa vihreän sähkön avulla.

Pori Jazz puolestaan kertoo panostavansa tänä kesänä erityisesti jätehuoltoon ja liikenteen aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentämiseen. Areenakonserttien alueella pullojen ja tölkkien keräys on jo monena vuonna toiminut paikallisten urheiluseurojen nuorten voimin. Seurat tienaavat rahaa toimintaansa ja suojelevat samalla alueen luontoa. Liikenteen ympäristökuormitusta pyritään pienentämään lisätyillä junayhteyksillä Poriin ja kannustamalla ihmisiä julkisen liikenteen käyttöön kaupungissa liikkuessa.

Ruisrockin ympäristövinkit:

1. Ota festarille mukaan mahdollisimman vähän pakkauksia ja tavaraa. Käytä kestopakkauksia tai ainakin kierrätettävistä materiaaleista valmistettuja pakkauksia.
2. Lajittele jätteesi alueella roska-astioihin. Älä heitä roskia luontoon.
3. Ota mukaan oma vesipullo. Pulloja voi täyttää alueen useissa vesipisteissä päivän aikana.
4. Hyödynnä pantit anniskelualueilla. Älä heitä tölkkejä tai pulloja roskiin.
5. Alueella on useita satoja käymälöitä – käytäthän niitä!

Kaikki ruokamyyjät käyttävät vain maatuvia kertakäyttöastioita. Voit siis heittää ruoantähteet astioineen ruskeisiin biojäteastioihin, joita löytyy ruokailualueiden läheisyydestä. Kierrätyspisteillä voit kierrättää muovipakkaukset, metallin, lasin, pahvin, kartongin, paperin, alumiinitölkit ja muovipullot. Näiden ulkopuolelle jäävää, polttokelpoista jätettä varten alueelta löytyy yli sata jäteastiaa.

Pori Jazzin ympäristövinkit:

1. Hyödynnä julkista liikennettä.
2. Mieti jo etukäteen, miten voit vähentää jätteiden määrää festivaalilla.
3. Pakkaa omat ruokaeväät mahdollisimman kevyesti ja mieluiten kestoastioihin.
4. Älä roskaa aluetta, vaan vie jätteet aina jäteastiaan – niitä riittää.
5. Lajittele jätteet. Opasteet ja henkilökunta neuvovat lajittelussa.

  • Ravintoloiden yhteydessä on biojäteastiat ruuantähteille.
  • Energiajakeeseen sopivat muun muassa muovit ja pahvit, esimerkiksi kertakäyttöastiat, käsipyyhkeet ja lautasliinat.
  • Kaatopaikkajätettä ovat vain ne jätteet, joita ei voi lajitella bio- tai energiajäteastiaan.

7. Käytä yleisövessoja ja pidä ne siistinä.
8. Ota rennosti ja nauti tunnelmasta: musiikista, ihmisistä ja kesästä.

 

Lue lisää

> Ruisrock – Ympäristö

> Pori Jazz – Ympäristö

> Ekokompassi-järjestelmä

Vältä laituririidat

Vältä laituririidat

Mikäs sen mukavampaa kuin nauttia kesästä laiturilla laineiden liplatusta ja linnunlaulua kuunnellen. Laiturista voi kuitenkin muodostua myös riidan aihe, jos sen suunnittelu jää puolitiehen.

Rannan omistajalla tai haltijalla on yksityistä tarvetta varten oikeus rakentaa laituri, joka voi ulottua toisenkin omistamalle vesialueelle. Laiturin voi rakentaa, vaikka ei olisikaan vesialueen omistaja tai osakas. Rantaan päättyvät tie- ja venevalkamarasitteet eivät kuitenkaan oikeuta laiturin rakentamiseen.

Laiturin paikka ja sen malli tulee valita huolella. Valintaan vaikuttavat mm. rannan muoto, veden korkeus ja laiturin käyttötarkoitus. Laituri tulisi rakentaa tontin edustalle niin, ettei laituri tai sen käyttäminen rajoita naapuritontin käyttöä. Laituri on syytä sijoittaa mahdollisimman kauas naapurin rajasta ja se pitää suunnata mahdollisimman haitattomasti. Laituri ei myöskään saa olla haitaksi esimerkiksi kalastukselle, vesiluonnolle tai luonnon kauneudelle. Ennen laiturin rakentamista asiasta on tärkeää neuvotella lähinaapureiden kanssa ja ottaa huomioon näiden esittämät mielipiteet, sillä laiturin rakentaja on vastuussa rakennelmiensa aiheuttamista haitoista.

Käytetäänkö laituria veneellä rantautumiseen vai auringonottoon?

Laiturin käyttötarkoitus määrittää laiturin mallin ja koon valintaa. Venelaituri vaatii aivan erilaista rakennetta kuin oleskelukäyttöön tuleva laituri. Tavallisen mökkilaiturin eli kevytrakenteisen pukkien tai paalujen päällä olevan laiturin ei tulisi olla 10 – 15 metriä pitempi eikä kahta metriä leveämpi.  Mikäli ranta on matala ja kaislikkoinen, laituri voi olla pidempikin ruoppaustarpeen vähentämiseksi.

Laiturin tulee rakenteensa puolesta olla mahdollisimman avoin niin, että veden virtauksia ei oleellisesti rajoiteta. Vähiten virtauksia rajoittavat pukkien tai paalujen varaan rakennettavat laiturit sekä ponttonilaiturit. Laiturin umpinainen rakenne saattaa aiheuttaa muutoksia veden virtaukselle tai estää sen kokonaan. Seurauksena saattaa olla veden laadun huononeminen, kasvillisuuden lisääntyminen ja umpeenkasvun nopeutuminen.

Vanhoja sähkö- tai puhelinpylväitä ei mökkilaiturin rakentamiseen kuitenkaan saa käyttää. Vanhat pylväät on käsitelty CCA-kyllästeellä, joka sisältää muun muassa arseenia ja kromia. Aineet ovat erittäin vaarallisia ihmisen terveydelle.

© Niko Lipsanen 2010

Laituri Kastelholman linnan vieressä ja veneitä vastarannalla. Kuva: Niko Lipsanen 2010

Tuleeko laiturille hakea lupa?

Mikäli laiturin rakentaminen aiheuttaa haittaa vesialueen omistajalle, vesistölle tai naapurille tai se tehdään yleiseen käyttöön, laiturin rakentaminen edellyttää aluehallintoviranomaisen lupaa. Suurehkoihin laitureihin tarvitaan myös kunnalta toimenpidelupa. Lupa saatetaan tarvita myös, jos laiturista aiheutuu haittoja, joita ei ole etukäteen pystytty sopimaan naapurien kanssa.

Lisätietoja laiturin rakentamisesta saa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, alueellisesta ELY-keskuksesta sekä www.ymparisto.fi –palvelusta.

Lue myös Ylen uutinen aiheesta painamalla tästä.

Kiertääkö hyvä kauttasi?

Kiertääkö hyvä kauttasi?

Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanja herättelee kuluttajia ravinnekierron haasteisiin

Ostatko jatkuvasti ruokaa enemmän kuin ehdit syödä? Oletko lisännyt proteiinin määrää ruokavaliossasi yli suositustarpeen saavuttaaksesi tavoitteesi kuntosalilla? Kierrätätkö biojätteesi tunnollisesti? Päätyykö vessanpöntöstäsi alas edellispäivän keiton jämät?

Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanja pyrkii haastamaan kuluttajat pohtimaan näitä ja monia muita kysymyksiä. Taustasta ja tavoitteista kerrotaan kampanjan kotisivuilla seuraavasti:

Ilmastonmuutoksen ohella ravinteiden tuhlaus ja vesien rehevöityminen ovat aikamme suuria ongelmia. Ratkaisut ovat omissa käsissämme.

Typpi ja fosfori ovat kaiken elämän kannalta välttämättömiä ravinteita, mutta hyödyntämättöminä ne päätyvät rehevöittämään Itämerta ja vesistöjämme.

Nykyisellään ruoantuotannossa käytetyistä ravinteista vain noin viidennes päätyy ruokalautasellemme. Lopustakin päätyy suuri osa hukkaan kuluttajien toiminnan johdosta. Tässä ei ole järkeä, sillä kaivannaisfosfori on rajallinen luonnonvara ja typen tuotanto vaatii valtavan määrän energiaa.

Jokaisella kuluttajalla on rooli ravinteiden tehokkaassa hyödyntämisessä. Kuluttajan vesistöjä rehevöittävä vaikutus aiheutuu nimittäin lähes kokonaan ruokaan ja asumisen jätevesiin liittyvistä toiminnoista. Ratkaisut ongelmiin ovat omissa käsissämme.

Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanja tuo kuvien ja faktojen kautta arjen ravinneviisaat valinnat jokaisen ulottuville.

 

 

Ravinnekiertoon voi vaikuttaa monin tavoin

Kampanja keskittyy neljään arkipäivän valintaan, joita ovat ruokahävikin vähentäminen, ravintoaineiden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen ruokavaliossa, biojätteen hyötykäyttö sekä viemäriverkon oikeaoppinen käyttö. Kampanja pyrkii levittämään tietoa kuluttajille jokapäiväisten valintojen seurauksista ja tarjoamaan uusia, ympäristöä vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja joissa arvokkaat ravinteet saadaan hyötykäyttöön.

Ravinteiden merkitys arjessa tai niiden tuhlauksen vaikutukset eivät välity suurimmalle osalle ihmisistä. Kuitenkin yksilön teoilla on vaikutuksensa ja jokainen meistä pystyy omilla teoillaan vaikuttamaan ravinteiden ja energian käyttöön. Viestintäkampanja tuo oivaltavien kuvitusten ja faktojen kautta arjen ravinneviisaat valinnat jokaisen ulottuville ja muistuttaa kuluttajan roolista isossa kuvassa. Ravinteiden kierrätys koskee meitä kaikkia.

Suomalaiset ovat havahtuneet kiinnittämään huomiota muovin määrään yhteiskunnassamme ja siitä aiheutuviin ongelmiin. Ravinteet eivät näy, mutta yhtälailla kuin muovi ovat väärässä paikassa olevat ja väärällä tavalla tuotetut ravinteet ongelmallisia.

Kampanja tarjoaa konkreettisia vinkkejä parempien valintojen tekemiseksi. Ruokahävikkiään voi pyrkiä pienentämään ostamalla tuotteista pienempiä pakkauskokoja. Vaikka kilohinta olisi tällöin suurempi, tulee pienempi pakkaus edullisemmaksi ympäristölle kun tuote käytetään kokonaan roskiin päätymisen sijasta. Ravinnerikasta ja elimistön hyötykäyttöön menevää ruokaa ovat kaudenmukaiset kasvikset, palkokasvit sekä marjat. Omaan pussiinsa lajiteltu biojäte muuttuu biokaasulaitoksessa uusiutuvaksi energiaksi. Haja-asutusalueilla tai pientaloissa kompostointi on perinteinen ja toimiva tapa biojätteen uusiokäyttöön. Viemäriverkoston toimivuutta ja kemikaalikuorman pienentämistä voi edistää vetämällä pöntöstä alas vain sinne kuuluvat jätökset sekä käyttämällä ympäristömerkittyjä pesuaineita ja kosmetiikkaa.

 

Ruokarahaa kuin roskaa? Tankkaa vain tarpeesi mukaan

Kasvuvoima on käsissäsi Viemäri ei ole musta aukko

 

Lue lisää >> https://kiertaakohyvakauttasi.fi/

Varsinais-Suomen ELY-keskus on mukana Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanjassa.

 

Rakennusperintöä avustettu

Rakennusperintöä avustettu

Lounais-Suomen alueelle 163 000 euroa avustusta rakennusperinnön hoitoon
Ympäristöministeriö osoittaa ELY-keskuksille vuosittain määrärahaa harkinnan mukaan jaettavaksi avustuksina rakennusperinnön hoitoon. Avustustarve on joka vuosi huomattavasti määrärahaa suurempi, joten vain murto-osa hakijoista saa myönteisen päätöksen. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa kokonaisuudessaan jaettavaksi osoitettu määräraha vuoden 2018 talousarviossa oli yhteensä 163 000 euroa. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 112 kpl ja haettu avustussumma oli 1 944 500 euroa.

Vuonna 2018 Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi Varsinais-Suomeen yhteensä 106 000€ euroa avustuksia rakennusperinnön hoitoon 31 eri hakijalle.  Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 81 kpl, joista valtakunnallisesti merkittäville alueille sijoittui 30 kohdetta. Avustusta myönnettiin mm. Uudenkaupungin ”Jussilan talon” ikkunoiden korjaukseen, Muurlan kotiseutuyhdistyksen riihen katon korjaukseen sekä Koski TL:ssä sijaitsevan vanhan pajan katon korjaukseen. Satakuntaan puolestaan myönnettiin 53 000 euroa avustuksia rakennusperinnön hoitoon 15 eri hakijalle. Määräaikaan mennessä tuli 31 hakemusta, joista 10 sijoittui valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön. Hoitoavustusta myönnettiin esimerkiksi Viikkalan koulun sekä Tulkkilan Juustolan peltikattojen korjaukseen.

Avustuksia myönnetään korjauksiin, joissa edistetään kulttuurihistoriallisten tai maisemallisesti arvokkaiden rakennusten säilymistä. Yleisimmät käyttökohteet ovat katon, ikkunoiden ja julkisivujen korjaukset. Korjaustyö tulee tehdä siten, että rakennuksen alkuperäinen luonne ja ominaispiirteet sekä historiallinen aitous säilyvät ja rakennusosien tarpeetonta uusimista välttäen. Jokainen kohde on kuitenkin yksilöllinen, joten laajoissa korjauksissa tarvitaan usein asiaan perehtynyttä suunnittelijaa. Alueella Varsinais-Suomen maakuntamuseo ja Satakunnan museo toimivat korjaustöiden antikvaarisina asiantuntijoina valvoen, että työ täyttää avustusehdot.

ELY-keskuksen vuoden 2019 avustusten hakuaika on jatkuva ja se päättyy 30.11.2018

Avustuksen hakulomake ja ohjeet:
Rahoitus ja avustukset – Ympäristövastuualue (www.ely-keskus.fi)
Museovirasto myöntää myös rakennusten entistämisavustuksia ja tiedottaa hakuajoista syksyllä.

Tietoa hyvistä korjaustavoista: Korjauskortit (www.museovirasto.fi)
Yleistä tietoa kulttuuriympäristöstä: www.kulttuuriymparistomme.fi

Lue lisää kulttuuri- ja rakennusperinnön vaalimisesta Itämeren pienissä maailmanperintökaupungeissa tästä.

Maailmanperintökaupungit yhteistyössä

Maailmanperintökaupungit yhteistyössä

Kulttuuriperintö yhdistää kaupunkeja

Itämeren alueen pienet maailmanperintökaupungit Rauma, Ruotsin Visby ja Latvian Kuldiga ovat mukana Turun yliopiston ja latvialaisen SERDE-residenssijärjestön yhteistyöhankkeessa Living with Cultural Heritage (LiviHeri). Hankkeen tavoitteena on oppia yhdessä, miten historiallista kaupunkia voidaan nykypäivänä asua, kehittää eteenpäin ja samalla suojella. Hanke on osa EU:n Central Baltic 2014-2020 -ohjelmaa.

Nimensä mukaisesti hanke keskittyy asumiseen, historiallisiin rakennuksiin ja niiden merkitykseen kulttuuriperinnölle. Kolmivuotisen hankkeen tarkoituksena on kehittää partnerikaupungeilleen teemaltaan yhteneviä kulttuuriympäristöön ja luonnonresursseihin perustuvia turistikohteita. Matkailun kehittämisen pohjalla on kestävän kehityksen mukaiset arvot. Projektipäällikkö Laura Puolamäki kirjoittaa hankkeen viimeisimmästä työpajasta Kuldigassa ja rakennusperinnön vaalimisesta Central Balticumin blogissa:

Rakennukset muodostavat historiallisessa kaupungissa oivallisen tarttumapinnan paikalliseen kulttuuriperintöön; ne ovat kaikkien nähtävillä, arkkitehtuuriltaan kiinnostavia ja kodiksi muuttuessaan välittäjiä yksityisen ja julkisen kulttuuriperinnön välillä. Rakennuksissa aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö kietoutuvat yhteen täydentäen toisiaan. Fyysinen rakennus yksityiskohtineen edustaa aineellista kulttuuriperintöä, jota yhteisvastuullisesti suojelemme hallinnollisin keinoin.

Rakennuksiin erottamattomasti liittyvä aineeton kulttuuriperintö muodostuu taidosta ja tiedosta: arkkitehtuurista, rakentamiseen ja materiaalien valintaan liittyvästä osaamisesta, rakennusosien konservointiin liittyvästä kädentaidosta sekä rakentamiseen, hoitoon ja asumiseen liittyvästä hiljaisesta tiedosta. Rakennuksen käytön myötä syntyy muistojen ja kokemusten pohjalta merkityksiä, joilla henkilökohtaiset elämänkokemukset kiinnittyvät tunteiden kautta aineelliseen kulttuuriperintöön ja jaettuina voivat siirtyä uusille sukupolville tai esimerkiksi matkailijoille. Kulttuuriperintö ei kuitenkaan säily, vaan se säilytetään. Tiedon, taidon ja tunteen lisäksi tarvitaan siis tahtoa.

Vanha Rauma

Lähde: Rauman kaupungin matkailuneuvonta

Rakennusperinnön vaaliminen matkailun edistämisen valttikorttina

Rakennusperinnön hoito, säilyttävän korjausrakentamisen menetelmät ja perinteisten materiaalien käyttäminen tuntuvat joskus hankalilta ja kalliilta työn tekemisen hetkellä. Taidokkaasti toteutettu työ kuitenkin kestää yli sukupolvien, ja rakennusten katkeamattomalla hyvällä hoidolla kustannuksia voidaan jakaa eri sukupolvien kesken. Nykyään trendikkäät kiertotalouden ja materiaaliviisauden käsitteet ovat korjausrakentamisen peruskiviä.

Nykyajan matkailijaa kiinnostaa kulttuuri ja arkielämä. Tarjoamalla kotimajoitusta tai vierailuita yksityisissä historiallisissa rakennuksissa annetaan vierailijoille mahdollisuus tutustua arkeen, saada kokemuksia, osallistua rakennusperinnön hoidon kustannuksiin, ja joskus käytännön työhönkin. Talonomistajalle matkailu tarjoaa lisärahoitusta korjausrakentamisen ja hoidon kustannuksiin. Talonomistaja ja matkailija kohtaavat näissä merkeissä jollakin jakamistalouden globaalilla alustalla. Silloin kun ostettava palvelu todella tukee matkakohteena toimivan kaupungin asumista, kehittämistä ja suojelua, ja palvelua tarjotaan yksityiskodeissa eikä sijoitusasunnoissa, ollaan kestävyyden asialla. Osallistumisen mahdollisuus tukee koettua isännyyttä ja tahtoa vastuunkantoon.

Kotimajoitus tai majoittuminen yksityisasunnoissa kasvattaa edelleen suosiotaan. Jos historiallisten kaupunkien asuntoja alkaa siirtyä sijoittajien käsiin ja yöpyjät ovat pääsääntöisesti muita kuin kaupungin asukkaita ja asuntojen omistajia, muuttuu toiminta kestämättömäksi. Arkielämän mukanaan tuoma taito, tieto, tunne ja tahto toimia oman ympäristön puolesta katoaa kaupungista, ja vaarana on muuttuminen elottomaksi kulissiksi. Meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa asiaan omalla kulutuskäyttäytymisellämme. Missä sinä yövyt seuraavalla matkallasi?”

Lisää aiheesta

>> Centrum Balticumin blogi

>> Living with Cultural Heritage -hanke

Kunnille apua ilmastotoimiin

Kunnille apua ilmastotoimiin

Klimaatti 29.5.2018

Kunnat tekevät ilmaston kannalta viisaita päätöksiä, mikäli avointa tietoa ja ratkaisumalleja on riittävästi tarjolla. Varsinais-Suomessa näitä tarjoilee Valonia, joka kiertää pitäjästä toiseen kertomassa vähähiilisen tulevaisuuden ilosanomaa.

Kuntien ilmastotyöhön on tarjolla erilaisia työkaluja. Mahdollisuuksien näkeminen ja oivaltaminen on tärkeintä. Systemaattisia tapoja ovat muun muassa liittyminen Hinku-ohjelmaan ja kunnan energiatehokkuussopimuksen tekeminen.

Varsinais-Suomen kestävän kehityksen palvelukeskus Valonia kiertää alueensa kunnissa keskustelemassa ilmastomyönteisistä valinnoista ja kiertotaloudesta. Valonian toimialapäällikkö Riikka Leskinen on sekä innoissaan että vakuuttunut vähähiilisyystavoitteiden etenemisestä kunnissa, sillä ”vastaanotto on ollut vähintään 80-prosenttisesti positiivinen, meitä on jopa odotettu”.

”Jatkuvuus ja aito aktiivisuus tuottavat tulosta. Olemme vuosi sitten haastaneet kunnat mukaan vähähiilisyystyöhön ja kartoittaneet heidän valmiuksiaan kyselyllä. ELY-keskus on teettänyt päästölaskelmat ja olemme osoittaneet halua kuulla kuntia ja keskustella aiheesta. Näin asiaa kohtaan on syntynyt luottamus. Jokaisessa kuntakierroksen keskustelussa on ollut kunnanjohtaja mukana”, kertoo Riikka.

Kunnan päätöksistä tärkeimmät koskevat kunnan omistamien energialaitosten energiavalintoja, kaukolämpöverkon laajuutta, rakentamisen ohjausta, kaavoitusta ja liikennesuunnittelua sekä hankintoja. Asukkaiden ja yritysten valinnat vaikuttavat paljon. Kunnalla on mahdollisuus toimia esimerkkinä ja jakaa tietoa hyvistä käytännöistä.

”Kunnan johto määrittelee asian saaman painoarvon ja sen ”onko tämä meidän juttu”. Samanaikaisesti on tärkeää, että keskusteluissa ovat mukana kaikki hallintokunnat. Valonian kaltaista toimijaa tarvitaan auttamaan kokonaisuuden hahmottamisessa ja tarjoamaan jalostettua tietoa erilaisista ilmastopositiivisista ratkaisuista. Me kokoamme ja kuljetamme kokemuksia ja ratkaisuja paikasta toiseen”, toteaa Riikka Valonian roolista.

”Avoin keskustelu auttaa ymmärtämään, että tulevaisuuden rakentamisestahan tässä on kyse, ja että kaikkien täytyy osallistua. Kaikilla on hankaluuksia ja kaikilla on mahdollisuuksia.”

Energiavirasto tukee kokeiluna yhdeksän maakunnan alueella neuvonta- ja opastustoimintaa kansalaisten, pk-yritysten ja kuntien energiatehokkuustoimien ja uusiutuvan energian käytön edistämiseksi.

”Valonia pääsi mukaan toteuttamaan tätä projektia Varsinais-Suomessa, mikä antaa meille jälleen yhden uuden työkalun lisää”, iloitsee energia-asiantuntija Liisa Harjula.

Lue lisää >> Klimaatti

 

Onpa lämmintä ja kuivaa! Loppuuko vesi?

Onpa lämmintä ja kuivaa! Loppuuko vesi?

Kuukauden kysymykseen Vaikuta vesiin Nyt -sivuilla vastaavat Jyrki Lammila ja Maria Mäkinen ELY-keskuksen vesiyksiköstä

Onpa lämmintä ja kuivaa! Loppuuko vesi?

”Loppuvuoden 2017 sateet nostivat onneksi pohjavesipinnat lähes normaalitasolle kuivan jakson 2016-2017 jälkeen. Tähän aikaan vuodesta pohjavesipinnat ovat normaalistikin laskusuunnassa.

Pitkään jatkuva kuivuus näkyy nopeimmin pienissä pohjavesimuodostumissa ja yksityisissä talousvesikaivoissa. Syksyn sateet ovat pohjaveden muodostumisen kannalta tärkeämpiä, joten toivotaan sateista syksyä.”

>> Vaikuta vesiin Nyt