Nostot

Etusivu / Arkistoitu kategoriassa "Nostot"

Artikkelit erityisnostoista

Haettavana valtionavustuksia vuodelle 2019

Haettavana valtionavustuksia vuodelle 2019

Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta voi hakea harkinnanvaraista avustusta alla listattuihin tarkoituksiin. Hakemukset tulee toimittaa viimeistään 30.11.2018 käyttäen ensisijaisesti sähköistä hakutapaa.

  • rakennusperinnön hoitoon
  • saariston ympäristönhoitoon
  • pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen ja pohjavesien suojelua toteuttaviin hankkeisiin
  • haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan
  • vesien- ja merenhoidon sekä vesistö- ja kalataloustoimenpiteiden toteuttamiseen

Lue lisää > ELY-keskus

Lisäksi ympäristöministeriö ja Keski-Suomen ELY-keskus myöntävät eräitä avustuksia.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
– kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista ja muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistäviin valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäviin projektiluonteisiin hankkeisiin.

Lue lisää > ELY-keskus

Ympäristöministeriö
– valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille niiden toimintaan;
– valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille niiden suorittamaan valistus- ja neuvontatoimintaan;
– saaristoalueiden jätehuoltoa edistävään toimintaan;
– seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysalueiden hankintaan.

Lue lisää > Ympäristöministeriö

 

Tehdään yhdessä kunnastasi ravinneneutraali!

Tehdään yhdessä kunnastasi ravinneneutraali!

Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi -hanke etsii avoimella kisalla kuntia hankkeen esimerkkialueiksi. Ilmoita kuntasi mukaan viimeistään 31.10.2018 mennessä!


ranku_kuva

 

Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi -hanke etsii avoimella kisalla noin kuutta erilaista kuntaa tai kuntien vapaaehtoista yhteenliittymää hankkeen esimerkkialueiksi. Esimerkkikunnille ja -kuntaliittymille laaditaan selkeät niiden ominaispiirteet huomioivat askeleet ravinnekierrätystoimenpiteiden toteuttamiseksi ja hanke tukee kuntia konkreettisten toimenpiteiden käynnistämisessä. Hanke tuottaa yhdessä esimerkkikuntien kanssa niiden tarpeisiin tietoa sekä käytännön esimerkkejä ja ohjeita ravinteiden kierrättämisen edistämiseksi.

Hankkeen asiantuntijaraati valitsee ilmoittautuneista kunnista vuoden lopussa kuusi kuntaa esimerkkikunniksi ja työ kuntien kanssa alkaa vuoden 2019 alussa.

Näin kisa etenee:

  1. Keskustele osallistumisesta kunnassasi ja ilmoita kuntasi halukkuus tulla mukaan 31.10.2018 mennessä verkkolomakkeella tai tallenna, täytä ja lähetä pdf-lomake. Tarvittaessa voit olla yhteydessä hankkeen henkilöstöön ja kysyä tarkennuksia.
  2. Ilmoittautumisajan umpeutumisen jälkeen hanke on yhteydessä kuntaasi ja tarkentaa hakemusta.
  3. RANKU 3 -hankkeen asiantuntijaryhmä valitsee mukaan valittavat 6 kuntaa marraskuussa.
  4. Valinnan jälkeen hankkeeseen mukaan tulemisesta sovitaan kunnan kanssa erikseen ja kunnassa tehdään virallinen päätös mukaan tulosta. Mukaan lähtemisen yhteydessä sovitaan myös kunnan aiheeseen liittyvästä ravinnekierrätyslupauksesta, jonka konkretisoitumista käytäntöön hankkeella edistetään, ja jonka etenemistä hankkeen aikana seurataan.

Ilmoittautumislomake, ohjeet ja lisätietoa > hankkeen verkkosivuilta

Ravinneneutraali kunta (RANKU) on ravinnekierrätyksen toimintamalli. Ravinnekierrätykseen osallistumalla kunnat voivat parantaa alueensa vesistöjen tilaa, tukea paikallisia ympäristömyönteisiä elinkeinoja ja saavuttaa suoranaisia kustannussäästöjä. Työ ei vaadi merkittäviä lisäresursseja, vaan usein riittää nykyisten toimintatapojen viilaus kohti kiertotaloutta. > Lisätietoa RANKU -toimintamallista

Toimintamallin jalkauttamiseksi on käynnistetty valtakunnallinen 2,5 vuotinen Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi (RANKU 3) -hanke. Hanke kerää hyviä esimerkkejä jaettavaksi valtakunnallisesti ja tukee kuntia ja muita sidosryhmiä ravinneneutraaliin toimintaan.

Lisätietoa RANKU-toiminnasta:

Sanna Tikander, puh. 0295 023 019, sanna.tikander (at) ely-keskus.fi
Anni Karhunen, puh. 0295 022 878, anni.karhunen (at) ely-keskus.fi
Hankkeen Internetsivut: www.ymparisto.fi/ranku
Hanke Facebookissa: www.facebook.com/ravinneneutraalikunta
Opas kunnille: http://www.doria.fi/handle/10024/149342

……………………………………….

Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi (RANKU 3) -hanke kannustaa kuntia tehokkaaseen ravinteiden kierrätykseen. Hanke toteutetaan ajalla 1.7.2018 – 31.12.2020. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta. www.ymparisto.fi/ranku

 

Resurssitehokkuutta rakentamiseen ja asumiseen

Resurssitehokkuutta rakentamiseen ja asumiseen

Circwaste Resurssitehokas rakentaminen ja asuminen Porin seudulla -hanke tarkastelee erilaisten julkisten ja yksityisten rakennus-, saneeraus- ja purkukohteiden materiaalivirtoja. Taustalla on EU:n jätedirektiivin edellytys, että 70 prosenttia rakennusjätteistä ohjataan materiaalina kiertoon vuoteen 2020 mennessä.

Puunaulakatu_kaivuri_Pauliina Hakala

Hankeyhteistyötä asumisen messuilla

Kesän asuntomessuilla Satakunnan ammattikorkeakoulun Vähä0–hanke esitteli asuntomessukohteista tehtyjä hiilijalanjälkilaskelmia. Porin Paras Koti –messuilla 20.-21.10. Circwaste on esillä yhdessä Vähä0-hankkeen ja seudullisen jäteneuvonnan kanssa osastolla 126. Paras Koti -messujen aikana etsimme Satakunnasta omakotitalon rakentajaa tai peruskorjaajaa, joka olisi kiinnostunut jakamaan projektinsa Circwaste-hankkeen kanssa. ”Tule keskustelemaan tai laita sähköpostia, niin kuulet mistä on kyse!”, innostaa projektisuunnittelija Pauliina Hakala.

Hankkeet tarkastelevat Satakunnan messujen messutapahtumien resurssitehokkuutta koko messuvuoden ajan. Selvitämme kuinka paljon materiaalia messurakentaminen vaatii, kuinka suuri osa siitä käytetään uudelleen muissa messutapahtumissa ja kuinka paljon päätyy materiaali- tai energiahyödyntämiseen.

Ilmastoystävällinen rakentaminen ja purkaminen

Tänä vuonna Ilmastotalkoot Satakunnassa –tapahtuma järjestetään teemalla kiertotalous. Jo kymmenes vuosittainen tilaisuus toteutetaan 27.11. SAMK:in kampuksella. Circwaste –osahankkeet ovat mukana järjestelyissä ja rakentamisen kiertotaloutta edustaa Ytekki Oy:n Katja Lehtonen, joka kertoo rakennusten purkamisen resurssitehokkuudesta ja vaikutuksesta hiilijalanjälkeen. Porin kaupungin purkukohteissa pilotoidaan purkukatselmusmenettelyä vuoden 2018 loppuun asti, jonka jälkeen valmistuu valtakunnallinen purkukatselmusohje helpottamaan fiksua purkamista.

Koivula_purkusaneeraus_Pauliina Hakala

Kiertotalouskiihdyttämö ja tuotekehityspaja

Circwaste on mukana Pohjois-Porin monitoimitalon suunnitteluun liittyvässä vähähiilisyys- ja kiertotalouskiihdyttämössä Suomen ympäristökeskuksen sparraamana. Tavoitteena on rakentaa ekologinen ja energiatehokas tulevaisuuden koulu, jonka tilat ovat kaupunkilaisten käytössä. Olemme mukana myös SAMK:in tuotekehityspajassa, jossa on tarkoituksena kehittää törmäpääskyille keinotekoisia pesiä/pesäseinämiä hyödyntäen rakentamisen hukkamateriaaleja.

 

Lisätiedot: Pauliina Hakala, projektisuunnittelija, CIRCWASTE, pauliina.hakala@pori.fi, puh. 044 701 3332

https://www.pori.fi/rakentamisen-kiertotalous

http://tulevaisuudenrakentaminen.samk.fi/

http://www.materiaalitkiertoon.fi/kiihdyttamo

CIRCWASTE-logo+LIFE

Ilmasto hälyttää!

Ilmasto hälyttää!

Ympäristöministeriön ja Ilmatieteen laitoksen tilaisuudessa 8.10. ruodittiin IPCC:n Global Warming of 1,5 degrees C -raportin antia.

Graafiset kuvat: Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi

IPCC1.5-astetta_v5Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuoreen raportin mukaan maapallon lämpötila on jo noussut noin asteella esiteollisesta ajasta. Mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen lämpenemisen raja ylitetään vuoteen 2050 mennessä. Rajan ylittäminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä sekä ihmisille että luonnolle.

Professori Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos: Lämpeneminen etenee noin 0,2 astetta vuosikymmenessä. Muutoksen vaikutukset näkyvät vähitellen, sitä tapahtuu koko ajan jo nyt. Vaikutus jakautuu epätasaisesti maapallolla. Toistaiseksi tehdyt päästövähennyslupaukset merkitsevät noin 3 asteen lämpenemistä 2100 mennessä, tehokkaammilla toimenpiteillä on siis kiire.

Eri sektoreille on erilaisia vaikutuksia. Jo nyt esim. koralliriutat ovat vakavassa vaarassa. Nopeasti vaikutuksia alkaa ilmetä myös kalantuotannossa, rannikoiden tulvimisessa ja  napajäätiköiden sulamisessa. Kun ylitetään 1,5 asteen globaali lämpeneminen, alkaa olla suuria vaikutuksia viljan viljelyyn. Kun lähestytään 2 astetta, vaikutukset vakavoituvat dramaattisesti. Mannerjäätiköiden epästabiilius on uhka. Mikäli ne alkavat sulaa, nousee meren pinta jopa metrejä.

ipcc-1-5-kuva9-3500pxErikoistutkija Laura Sokka, VTT: Pysyminen alle 1,5 asteessa tarkoittaa, että hillintötoimien pitää nyt ja tästä eteenpäin olla todella voimakkaita. Kaikkien maanosien oikeus kehitykseen on suuri kysymys. Päästöjen on laskettava 0-tasolle jo vuoteen 2050. Vuoteen 2030 pitäisi saavuttaa 35 %:n päästövähennykset globaalisti.

On otettu käyttöön overshoot-termi: Useimpien laskelmien mukaan 1,5 asteen tavoite voidaan saavuttaa väliaikaisen ylityksen (overshoot) jälkeen. Hiilinieluja täytyy löytää ja hiilen poistoon ilmakehästä tarvitaan keinoja.

Meillä on useita eri tapoja saavuttaa 1,5 asteen tavoite, mutta tiiviistettynä kyse on päästöjen vähentämisestä ja hiilen talteenotosta. Tarvitaan suuria muutoksia sekä tuotannossa että kulutuksessa. Päästöjen on vähennyttävä selkeästi jo ennen 2030. Hiilen poisto ja talteenotto on keskeinen keino kaikissa skenaarioissa. Mitä myöhemmin päästöjen lasku tapahtuu, sitä keskeisempään rooliin tulevat hiilen poisto ja talteenotto.

Professori Markku Kanninen, Helsingin yliopisto: Ilmastokysymys on niin laaja, että se koskettaa kaikkia tieteenaloja. Mikäli päästään 1,5 asteen tavoitteeseen, sillä on merkittävä vaikutus kaikkiin kestävän kehityksen osatekijöihin. Köyhimmät maat kärsivät kaikkein eniten ja ne tarvitsevat rikkaiden maiden apua ja tukea.

Sektorihallinto, esim. ympäristöhallinto ei riitä ratkaisemaan tavoitteeseen pääsyä, vaan tarvitaan kaikkia hallinnonaloja ymmärtämään muutoksen tarve ja toimimaan sen mukaisesti. Hillintätoimissa täytyy ottaa alueelliset olosuhteet huomioon. Missä voidaan metsittää? Miten muutos vaikuttaa puhtaan veden saantiin ja mitä sen turvaamiseksi voidaan missäkin tehdä?

Suunnittelematon kaupunkien kehittyminen väkirikkailla alueilla on sisältää suuren riskin ilmastonmuutoksen vaikutusten kohtaamisessa. Maankäytön suunnitteluun pitäisi kiireesti paneutua.

Kukaan ei välty vastuulta, ratkaistavia asioita on paljon

ipcc-1-5-kuva4-3500pxMarkku Kannisen mielestä päätöksentekijöiden täytyy lopultakin ottaa asia vakavasti. Suomen ilmastopaneeli on tehnyt tiekartan, jonka ehdotukset tulee ottaa käyttöön. Kehittyvissä maissa väestönkasvun hillintä on tarpeen. Tässä keskeinen keino on naisten ja tyttöjen koulutus, joka johtaa lapsiluvun pienenemiseen.

Laura Sokan mukaan hiilidioksidin talteenottokeinoja on kehitetty, ne ovat kalliita, mutta eivät ole skaalattavissa vielä. Yhtenä vaihtoehtona on hiilidioksidin pumppaaminen maaperään geologisiin onkaloihin.

Yksityisen ihmisen vastuu ja keinot ovat asuminen-liikkuminen-ravinto -akselilla.

Selvästi vaikea kysymys myös panelisteille oli metsän hakkuut ja metsävarantojen hyötykäyttö. Suomessa suunnitellaan hakkuiden lisäämistä, jotta bioraaka-ainetta voidaan  käyttää enemmän energian tuotantoon. Metsät ovat samalla keskeinen hiilinielu ja tulevina vuosikymmeninä metsien hiilinieluja on lisättävä. Kannisen mukaan maankäyttösektoria on ajateltava kokonaisuutena. Maatalousmaan hiilipäästöt on otettava huomioon.

Ja vielä todettiin, että vaikka meret ja maaperä myös sitovat itseensä hiilidioksisia, on ihmisten tuottaman päästölisä niin suuri, että ihmisen on luonnon prosessien lisäksi lisättävä hiilen sidontaa eli hiilinieluja.

Miten Global Warming of 1.5 °C -raportin pääviestien tulisi näkyä Suomen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa?

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen: Suomen ote on erittäin aktiivinen moneen suuntaan kansainvälisesti eri maiden kanssa. Ihan keskeinen  kysymys on, miten korvataan lämmön ja sähkön tuotanto ja mahdollistetaan liikkuminen, kun fossiilisista luovutaan. Tarvitaan valtava määrä teknologisia ratkaisuja ja innovaatioita. Ihmisiltä tarvitaan ymmärrystä siihen, että tarvitaan muutoksia toimintatapoihin. Päästökauppaa täytyy kehittää siten, että päästöoikeuksien hinta nousee. Verotusta on kehitettävä vauhdittamaan päästöllisistä ratkaisuista luopumista. On siirryttävä päästöttömän hyvinvoinnin luomiseen!

Professori Markku Olllikainen: Suomi on ollut tunnollinen peesaaja. Suomen tämän hetkinen politiikka on viritetty kahden asteen lämpenemisrajan saavuttamiseen. Kivihiilen ja turpeen käyttö on saatava nollaan vuoteen 2030 mennessä. Maankäyttösektorin nettonielun ( = metsänielu miinus maankäytön päästöt)  kehittämiseen on panostettava. Ilman kuluttajia ei päästä tavoitteeseen, mutta hallinnon täytyy tarjota vaihtoehtoja valittavaksi. Metsätalouden linjaan on reivattava: metsää hoidetaan niin, että hiilinielu pysyy korkeana ja kasvaa, ja metsän kasvu mahdollistaa samalla sen hyötykäytön.

Päästövähennyksiä on saatava nopeasti – vastaako asiasta kuluttaja vai teknologia?

Ekonomisti Timo Tyrväinen: Olisi aika suurelle kansalaiskampanjalle. Kansalaisilla on suuri valta kaikkeen tähän problematiikkaan!

Ministeri Tiilikainen totesi, että ilmastonmuutos tulee olemaan keskeinen keskusteluaihe eduskuntavaalien lähestyessä.

Ollikaisen mukaan puuttuu jossain määrin tietoakin. Tahtoa heikentää yksittäisen kuluttajan voimattumuuden tunne. Yhteisen ymmärryksen ja tahdon luomista tarvitaan.

Professori Lassi Linnanen, LaY: Ei pidä vältellä sanaa ylikulutus. Kulutamme monella tapaa ja paljon on tarpeetonta kulutusta. On skenaario mikä tahansa, tarvitaan ylikulttamisesta luopumista. Teknologialla ei päästöjä ratkaista, vaan kuluttamisen vähentämisellä. Tarvitaan pakkoja ja taivuttelua. Esimerkiksi aurinkosähkö on kotitalouden keino energiapuolella.

Teknologisella kehityksellä on ns. bumerangi-ominaisuus eli uusi innovaatio johtaa sen käyttöön ottoon, minkä jälkeen alkaa uuden innovaation kehittäminen. Tällöin kulutus ei vähene. Teknologia tarvitsee mineraaleja, niiden jalostamista jne. Teknologiateollisuus tai tutkimuslaitokset eivät ole se taho, jotka lopettavat näiden käytön.

 

Paraisille oma mansikkapaikka

Paraisille oma mansikkapaikka

Saaristokaupunki Parainen haluaa panostaa rantojen saavutettavuuden parantamiseen ja kuntalaisten luonnossa liikkumisen edistämiseen.

Norrbyholmen on Paraisten kaupungin omistama virkistyskäyttöön tarkoitettu saari, joka sijaitsee aivan Paraisten Malmin, eli keskustan kupeessa. Kesällä 2018 saaren luonnonhoitoa ja retkeilymahdollisuuksia on kehitetty Leader-hankkeen turvin. Kehittämistyö palvelee niin erilaisia asukasryhmiä kuin saaristo- ja lähimatkailun tarpeita.

Lampaita Norrbyholmen

Norrbyholmen – Malmin mansikkapaikka – Malmens smultronställe -hankkeen tavoitteena on laatia yleispiirteinen suunnitelma saaren luonnonhoidon ja retkeilykäytön edistämiseksi. Norrbyholmenilla on laidunnettu pitkään ja se on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi. Luonnonhoitotyöt ja retkeilyrakenteet on tarkoitus suunnitella saaren ominaispiirteitä kunnioittaen. Hankkeen tavoitteena on myös alustavasti selvittää keinoja, joiden avulla jokamiehen vesillä liikkumisen mahdollisuuksia voitaisiin alueella edistää.

Projekti on saanut myönteisen vastaanoton ja yhteistyötä on onnistuttu tekemään monipuolisesti eri sidosryhmien kanssa. Kumppaneina ovat olleet paikalliset yhdistykset, asukkaat, yritykset, virkamiehet, kotiseutumuseo sekä muut alueella käynnissä olevat reitistöhankkeet.

Niittoa Norbyholmen

Norrbyholmenilla on toteutettu luonnonhoitotöitä yhteistyössä Paraisten kaupungin sosiaalisen työllistämisen tiimi Parfixin kanssa. Kesän 2018 aikana saaren rantoja on siistitty ja avoimet niityt on niitetty. Kuluvan syksyn aikana Norrbyholmenilla toteutetaan umpeenkasvaneen metsälaitumen sekä luontopolun raivaustöitä.

Kun saaren retkeilyä tukevat investoinnit, kuten kuivakäymälät ja levähdyspaikat saadaan myöhemmin toteutettua, on Norrbyholmen varsinaissuomalaisille lähimatkailijoille helposti saavutettavissa oleva merellinen luontomatkailukohde jo lähitulevaisuudessa.

Norrbyholmen – Malmens smultronställe – Malmin mansikkapaikka –hanke toteutetaan kesä-joulukuussa vuonna 2018. Hanke on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 ja rahoitus on haettu Leader-toimintaryhmä I samma båt rf – Samassa veneessä ry:n kautta.

Tutustu lisää
> Facebook
> Instagram

Logo maaseuturahasto  LEADER-Logo iso  Logo Pargas

 

Hinku-uutisia 3/2018

Hinku-uutisia 3/2018

Poimintoja HINKU-uutiskirjeestä:

Jyri Seppälä: Kunnilla mahdollisuus päästä takaisin päästövähennysten uralle

Muutama vuosi sitten ajateltiin yleisesti, että Suomi saavuttaa EU:n asettamat vuoden 2020 päästövähennysten tavoitteet helposti. Vuonna 2016 kehitys poikkesi kuitenkin taakanjakosektorin tavoiteurasta. Suomen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat vuodesta 2015 vuoteen 2016 kuusi prosenttia. Kunnianhimoisia päästövähennyksiä tavoittelevien Hinku-kuntien kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat samana aikajaksona kaksi prosenttia.

Uskon, että Hinku-kunnissa päästään takaisin päästövähennysten uralle. Ennakkotietojen perustella voisi arvata, että Suomen kunnissa päästöt olivat vuonna 2017 taas jonkin verran pienemmät kuin vuonna 2016. Sähkön käytön päästökertoimen aleneminen ja liikennepolttoaineiden bio-osuuden lisääminen vaikuttavat positiivisesti tilanteeseen.

Vuonna 2016 erityisesti liikenteen päästöt kasvoivat, mutta useissa kunnissa muilla toimilla pystyttiin tasoittamaan tilannetta. Esimerkiksi Uudessakaupungissa öljyn käyttö väheni kaukolämmön tuotannossa, ja Raumalla ja Eurajoella vastaavasti teollisuudessa. Porissa sähkönkulutus pieneni…

…Hinku-kunnat ovat osoittaneet, että energiatehokkuudella ja uusiutuvalla energialla voidaan saada aikaan myös taloudellisia säästöjä. Niillä taas on voitu perustella kunnan veroäyrin muutostarvetta. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin huomata, ettei yhdestäkään Hinku-kunnasta ole kuulunut kannanottoja siitä, ettei toimintaa pidä tehdä. Päinvastoin. >> Lue lisää

Päästökehitys 2007-16_0918

Hinku-kuntien päästöt kasvoivat muuta maata vähemmän

…Vuodesta 2007 vuoteen 2016 Hinku-kuntien päästövähennys on keskimäärin 26 prosenttia. Eniten päästöjä vähentäneet Hinku-kunnat ovat Iin kunta (-52 %), Rauma (-39 %), Kitee (-35 %), Pori (-32 %) ja Rautjärvi (-32 %).

Syynä vuoden 2016 takapakkiin ovat liikenteen ja rakennusten lämmityksen päästöjen kasvu….

Uudessakaupungissa päästöt vähenivät peräti 12 prosenttia, kun kaukolämmön tuotannossa raskasta polttoöljyä korvattiin biopolttoaineilla. Myös Eurassa ja Raumalla saavutettiin tuntuvat päästövähennykset, 11 ja 8 prosenttia, teollisuuden polttoöljyn käytön vähenemisen takia.

Pori vähensi päästöjään 2 prosenttia, syynä sähkönkulutuksen huomattava pieneneminen palvelusektorilla….

…Eniten päästöt kasvoivat vuonna 2016 Maskussa (+21 %), missä liikennemäärät kasvoivat huomattavasti uuden moottoritien myötä….

Kunnat tarvitsevat valtion vetoapua

”Hinku-kuntien 80 prosentin päästövähennystavoitteen saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatii pitkäjänteisyyttä kuntien päätöksenteossa. Lisäksi tarvitaan myös koko Suomea koskevan ilmastotyön vetoapua esimerkiksi liikenteen ja sähkön päästöjen vähentämisessä. Hinku-kunnissa saavutetut päästövähennykset kertovat, että päästöjä voidaan vähentää etuajassa tinkimättä muista kuntien tärkeistä tavoitteista”, Hinku-verkoston vastuullinen vetäjä, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Hinku-verkostossa on mukana 41 kuntaa. Ne ovat kunnanvaltuuston päätöksellä sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Ilmastotyöhön kunnianhimoisesti suhtautuvien kuntien verkosto kasvaa koko ajan… >> Lue lisää

>> HINKU-uutiskirje 3/2018

Sujuva joukkoliikenne

Sujuva joukkoliikenne

Liikennevirasto 17.9.2018

Suomalaiset tekevät keskimäärin 2,7 matkaa vuorokaudessa. Liikenneviraston teettämä selvitys osoitti, että joukkoliikennevälineillä kulkevat odottavat sujuvaa liikennevälineiden vaihtoa ja kattoa pään päälle sateen sattuessa.

Tänä vuonna 16.–22.9. vietettävän Euroopan liikkujan viikon teemana on eri kulkumuotojen yhdistäminen arjen matkoilla. Teema haastaa pohtimaan omia matkatottumuksia, erilaisia tapoja liikkua ja mahdollisuuksia yhdistellä eri kulkutapoja.

Lue lisää >> liikennevirasto.fi

Kulttuuriympäristösatoa

Kulttuuriympäristösatoa

Kulttuuriympäristöfoorumi: aineettomat arvot yhdistävät ihmisiä ja yhteisöjä

Turun linnassa kokoontui 4.9.2018 ilahduttavan monipuolinen joukko kulttuuriympäristön ja -perinnön ystäviä. Osana Varsinais-Suomen Kumppanuusfoorumia järjestettiin lähiympäristön löytämistä ja paikan merkitystä identiteetille käsittelevä Kulttuuriympäristöfoorumi. Foorumilla haluttiin myös nostaa esiin samalla viikolla vietettävää Euroopan kulttuuriympäristöpäivää ja vuoden 2018 Euroopan kulttuuriperinnön teemavuotta.

Bryggman-salissa kuulimme, kävimme keskustelua ja saimme uusia näkemyksiä siitä, miten maakunnassa kerättävää ja tutkittavaa tietoa voidaan hyödyntää niin opetuksen suunnittelussa, matkailun kehittämisessä ja elinvoimaisuuden edistämisessä kuin virkistäytymisessä ja hyvinvoinnin lähteenä.

Kulttuuriymparistof-yleiso-Niina-Ruuska-920x425

Puhujien esitykset toivat esiin hyvin sen moninaisuuden, mikä eteemme avautuu, kun puhumme kulttuuriympäristöstämme ja -perinnöstämme. Aineettomat arvot ja ihmisen toiminta historiallisena jatkumona yhdistää ihmisiä ja yhteisöjä. Ympäristömme vetovoimaiset kulttuurimaisemat ja luonto, rakennetut ympäristöt ja arkeologiset paikat tarjoavat paitsi oppimisympäristöjä, myös virkistäytymistä ja elinkeinoja.

Useiden toimijoiden tuottamana arvokasta tietoa kertyy paljon, joskus sirpaleisenakin näyttäytyvänä kokonaisuutena. Tärkeää onkin saada kerätty tieto käyttöön ja tuoda esiin niitä työkaluja, joita jatkuvasti kehitetään tiedon parempaan hyötykäyttöön saamiseksi. Näin voimme onnistua paremmin ymmärtämään ympäristökokonaisuuksiin liittyviä monia kytkentöjä ja lisäämään keskustelua suhtautumisestamme ympäristöömme.

Kirjoittaja:
maakunta-arkkitehti Kaisa Äijö, Varsinais-Suomen liitto

>> Kulttuuriympäristöfoorumin 4.9.2018 esitykset

Ravinnekierrätystyö jatkuu

Ravinnekierrätystyö jatkuu

Kuntasektori on tunnistettu merkittäväksi tekijäksi ravinteiden kierrätyksessä. Konkreettisia malleja ja toimintatapoja ravinteiden kierrätyksen monista mahdollisuuksista kunnille ei kuitenkaan juuri ole. Kunnista saadun viestin perusteella tarvitaan tietoa keinoista ja käytännöistä sekä päätöksentekoa tukevia työkaluja, joilla voidaan arvioida erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Hallituksen kärkihanke logo fi lila RGB SaaRaKunnat voivat tehdä konkreettista ravinnekierrätystyötä, mutta ennen kaikkea niiden pitää kyetä luomaan kestävän kehityksen ja kiertotalouden mahdollistavia sekä yritystoimintaa kiinnostavia toimintaympäristöjä myös ravinteiden kierrätyksen ympärille.

Elokuussa alkanut ”Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi” -hanke vastaa tähän tarpeeseen. Se sparraa, kannustaa ja tukee kuntia ravinneneutraaliin toimintaan. Hanke tuottaa kuntatoimijoiden esittämään tarpeeseen tietoa esim. ravinnevirtatarkasteluja sekä jakaa käytännön esimerkkejä ja ohjeita ravinteiden kierrättämiseen. Hankkeessa kannustetaan kuntia lähtemään mukaan kiertotalouden uusiin innovaatioihin sekä suunnittelun että käytännön toteutuksen kautta. Hanke tukee kuntia löytämään Itämerenalueen kansainvälisiä kuntaverkostoja, joiden avulla kunnat voivat itse lisätä osaamistaan ravinteiden kierrätyksessä ja laajassa bio- ja kiertotalouden kokonaisuudessa.

  Ravinnekierrätykseen tarttumalla kunnat voivat parantaa alueensa vesistöjen tilaa, tukea paikallisia ympäristömyönteisiä elinkeinoja ja saavuttaa suoranaisia kustannussäästöjä. Olenkin iloinen päästessäni tukemaan kuntia tälläkin kiertotalouden osa-alueella, toteaa ympäristöpäällikkö Miira Riipinen Suomen Kuntaliitosta.

Kutsukilpailu kunnille hankkeeseen osallistumisesta alkaa syyskuussa

Mukaan kutsutaan elinkeinorakenteeltaan erityyppisiä kuntia valtakunnallisesti. Kohderyhminä ovat pienet ja keskisuuret, usein maatalousvaltaiset, kunnat sekä niiden yhteenliittymät.

– Toivottavasti moni kunta hakee mukaan hankkeeseen. Tarjolla on nyt kuntien tarpeisiin räätälöityä tukea, jonka avulla voi parantaa oman kunnan ympäristön tilaa ja edistää kiertotaloutta”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Hanke toteutetaan ajalla 1.7.2018 – 31.12.2020 ja sen päätoteuttaja on Varsinais-Suomen ELY-keskus. Suomen Kuntaliitto on aktiivinen kumppani hankkeessa ja mukana hankkeessa on laaja joukko muita valtakunnallisia ja alueellisia toimijoita.

Lue lisää > ELY-keskus

Miksi vedet ovat niin alhaalla?

Miksi vedet ovat niin alhaalla?

Kuukauden kysymykseen Vaikuta vesiin Nyt -sivuilla vastaa Juha-Pekka Triipponen ELY-keskuksen vesiyksiköstä.

Vähäsateisen ja helteisen kesän seurauksena vesistöjen vedenkorkeudet ovat hyvin alhaisia. Kuinka harvinaisesta tilanteesta on kysymys, miten tilanne vaikuttaa vesistöihin ja kuinka nopeasti vedenkorkeudet palaavat normaalille tasolle?

”Osassa Lounais-Suomea koko vuosi on ollut poikkeuksellisen kuiva ja esim. Vakka-Suomessa ja Pohjois-Satakunnassa on satanut vain noin puolet alkuvuoden keskimääräisestä sademäärästä. Tämä yhdistettynä pitkään hellekesään ja paikoin tuplaantuneeseen haihduntaan on aiheuttanut sen, että Lounais-Suomessa vesistöjen vedenkorkeudet ja virtaamat ovat paikoin vuosikymmenten mittaushistorian alhaisimmissa lukemissa.

Alhaiset vedenkorkeudet ja alueen vähäjärvisten vesistöjen olemattomat virtaamat vaikuttavat monella tapaa haitallisesti vesistöihin. Kasteluvedestä on niukkuutta, vesistöjen virkistyskäyttö vaikeutuu ja kalojen sekä pohjaeläinten, kuten simpukoiden, elinolosuhteet heikkenevät.

Nopeaa helpotusta kuivuuteen ei ole näköpiirissä, koska sadetta pitää tulla tässä tilanteessa melko runsaasti ennen kuin se näkyy merkittävästi vesistöissä. Vähäiset sateet imeytyvät kuivaan maaperään ja kasvustoihin. Loppukesän ja alkusyksyn sademäärät vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten tilanne kehittyy. Ilmojen viileneminen vähentää haihduntaa, mikä helpottaa tilannetta.”

>> Vaikuta Vesiin Nyt