Nostot

Etusivu / Arkistoitu kategoriassa "Nostot"

Artikkelit erityisnostoista

Sujuva joukkoliikenne

Sujuva joukkoliikenne

Liikennevirasto 17.9.2018

Suomalaiset tekevät keskimäärin 2,7 matkaa vuorokaudessa. Liikenneviraston teettämä selvitys osoitti, että joukkoliikennevälineillä kulkevat odottavat sujuvaa liikennevälineiden vaihtoa ja kattoa pään päälle sateen sattuessa.

Tänä vuonna 16.–22.9. vietettävän Euroopan liikkujan viikon teemana on eri kulkumuotojen yhdistäminen arjen matkoilla. Teema haastaa pohtimaan omia matkatottumuksia, erilaisia tapoja liikkua ja mahdollisuuksia yhdistellä eri kulkutapoja.

Lue lisää >> liikennevirasto.fi

Kulttuuriympäristösatoa

Kulttuuriympäristösatoa

Kulttuuriympäristöfoorumi: aineettomat arvot yhdistävät ihmisiä ja yhteisöjä

Turun linnassa kokoontui 4.9.2018 ilahduttavan monipuolinen joukko kulttuuriympäristön ja -perinnön ystäviä. Osana Varsinais-Suomen Kumppanuusfoorumia järjestettiin lähiympäristön löytämistä ja paikan merkitystä identiteetille käsittelevä Kulttuuriympäristöfoorumi. Foorumilla haluttiin myös nostaa esiin samalla viikolla vietettävää Euroopan kulttuuriympäristöpäivää ja vuoden 2018 Euroopan kulttuuriperinnön teemavuotta.

Bryggman-salissa kuulimme, kävimme keskustelua ja saimme uusia näkemyksiä siitä, miten maakunnassa kerättävää ja tutkittavaa tietoa voidaan hyödyntää niin opetuksen suunnittelussa, matkailun kehittämisessä ja elinvoimaisuuden edistämisessä kuin virkistäytymisessä ja hyvinvoinnin lähteenä.

Kulttuuriymparistof-yleiso-Niina-Ruuska-920x425

Puhujien esitykset toivat esiin hyvin sen moninaisuuden, mikä eteemme avautuu, kun puhumme kulttuuriympäristöstämme ja -perinnöstämme. Aineettomat arvot ja ihmisen toiminta historiallisena jatkumona yhdistää ihmisiä ja yhteisöjä. Ympäristömme vetovoimaiset kulttuurimaisemat ja luonto, rakennetut ympäristöt ja arkeologiset paikat tarjoavat paitsi oppimisympäristöjä, myös virkistäytymistä ja elinkeinoja.

Useiden toimijoiden tuottamana arvokasta tietoa kertyy paljon, joskus sirpaleisenakin näyttäytyvänä kokonaisuutena. Tärkeää onkin saada kerätty tieto käyttöön ja tuoda esiin niitä työkaluja, joita jatkuvasti kehitetään tiedon parempaan hyötykäyttöön saamiseksi. Näin voimme onnistua paremmin ymmärtämään ympäristökokonaisuuksiin liittyviä monia kytkentöjä ja lisäämään keskustelua suhtautumisestamme ympäristöömme.

Kirjoittaja:
maakunta-arkkitehti Kaisa Äijö, Varsinais-Suomen liitto

>> Kulttuuriympäristöfoorumin 4.9.2018 esitykset

Ravinnekierrätystyö jatkuu

Ravinnekierrätystyö jatkuu

Kuntasektori on tunnistettu merkittäväksi tekijäksi ravinteiden kierrätyksessä. Konkreettisia malleja ja toimintatapoja ravinteiden kierrätyksen monista mahdollisuuksista kunnille ei kuitenkaan juuri ole. Kunnista saadun viestin perusteella tarvitaan tietoa keinoista ja käytännöistä sekä päätöksentekoa tukevia työkaluja, joilla voidaan arvioida erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Hallituksen kärkihanke logo fi lila RGB SaaRaKunnat voivat tehdä konkreettista ravinnekierrätystyötä, mutta ennen kaikkea niiden pitää kyetä luomaan kestävän kehityksen ja kiertotalouden mahdollistavia sekä yritystoimintaa kiinnostavia toimintaympäristöjä myös ravinteiden kierrätyksen ympärille.

Elokuussa alkanut ”Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi” -hanke vastaa tähän tarpeeseen. Se sparraa, kannustaa ja tukee kuntia ravinneneutraaliin toimintaan. Hanke tuottaa kuntatoimijoiden esittämään tarpeeseen tietoa esim. ravinnevirtatarkasteluja sekä jakaa käytännön esimerkkejä ja ohjeita ravinteiden kierrättämiseen. Hankkeessa kannustetaan kuntia lähtemään mukaan kiertotalouden uusiin innovaatioihin sekä suunnittelun että käytännön toteutuksen kautta. Hanke tukee kuntia löytämään Itämerenalueen kansainvälisiä kuntaverkostoja, joiden avulla kunnat voivat itse lisätä osaamistaan ravinteiden kierrätyksessä ja laajassa bio- ja kiertotalouden kokonaisuudessa.

  Ravinnekierrätykseen tarttumalla kunnat voivat parantaa alueensa vesistöjen tilaa, tukea paikallisia ympäristömyönteisiä elinkeinoja ja saavuttaa suoranaisia kustannussäästöjä. Olenkin iloinen päästessäni tukemaan kuntia tälläkin kiertotalouden osa-alueella, toteaa ympäristöpäällikkö Miira Riipinen Suomen Kuntaliitosta.

Kutsukilpailu kunnille hankkeeseen osallistumisesta alkaa syyskuussa

Mukaan kutsutaan elinkeinorakenteeltaan erityyppisiä kuntia valtakunnallisesti. Kohderyhminä ovat pienet ja keskisuuret, usein maatalousvaltaiset, kunnat sekä niiden yhteenliittymät.

– Toivottavasti moni kunta hakee mukaan hankkeeseen. Tarjolla on nyt kuntien tarpeisiin räätälöityä tukea, jonka avulla voi parantaa oman kunnan ympäristön tilaa ja edistää kiertotaloutta”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Hanke toteutetaan ajalla 1.7.2018 – 31.12.2020 ja sen päätoteuttaja on Varsinais-Suomen ELY-keskus. Suomen Kuntaliitto on aktiivinen kumppani hankkeessa ja mukana hankkeessa on laaja joukko muita valtakunnallisia ja alueellisia toimijoita.

Lue lisää > ELY-keskus

Miksi vedet ovat niin alhaalla?

Miksi vedet ovat niin alhaalla?

Kuukauden kysymykseen Vaikuta vesiin Nyt -sivuilla vastaa Juha-Pekka Triipponen ELY-keskuksen vesiyksiköstä.

Vähäsateisen ja helteisen kesän seurauksena vesistöjen vedenkorkeudet ovat hyvin alhaisia. Kuinka harvinaisesta tilanteesta on kysymys, miten tilanne vaikuttaa vesistöihin ja kuinka nopeasti vedenkorkeudet palaavat normaalille tasolle?

”Osassa Lounais-Suomea koko vuosi on ollut poikkeuksellisen kuiva ja esim. Vakka-Suomessa ja Pohjois-Satakunnassa on satanut vain noin puolet alkuvuoden keskimääräisestä sademäärästä. Tämä yhdistettynä pitkään hellekesään ja paikoin tuplaantuneeseen haihduntaan on aiheuttanut sen, että Lounais-Suomessa vesistöjen vedenkorkeudet ja virtaamat ovat paikoin vuosikymmenten mittaushistorian alhaisimmissa lukemissa.

Alhaiset vedenkorkeudet ja alueen vähäjärvisten vesistöjen olemattomat virtaamat vaikuttavat monella tapaa haitallisesti vesistöihin. Kasteluvedestä on niukkuutta, vesistöjen virkistyskäyttö vaikeutuu ja kalojen sekä pohjaeläinten, kuten simpukoiden, elinolosuhteet heikkenevät.

Nopeaa helpotusta kuivuuteen ei ole näköpiirissä, koska sadetta pitää tulla tässä tilanteessa melko runsaasti ennen kuin se näkyy merkittävästi vesistöissä. Vähäiset sateet imeytyvät kuivaan maaperään ja kasvustoihin. Loppukesän ja alkusyksyn sademäärät vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten tilanne kehittyy. Ilmojen viileneminen vähentää haihduntaa, mikä helpottaa tilannetta.”

>> Vaikuta Vesiin Nyt

Metsänukketeatteria lapsille

Metsänukketeatteria lapsille

Hikoileva maapallo_Kuisma AKHikoileva maapallo – jöröjukkamaisia tarinoita ympäristöstämme esitys kertoo kahdesta jörötutkijasta, jotka jäljittävät jöröyden ilmenemistä ympäristössä, päätyen hikoilevan maapallon äärelle. Esityksen tavoitteena on nostaa esille ilmastonmuutokseen liityviä teemoja, erityisesti asenteita, huumorin ja värikkäiden nukkehahmojen keventämänä.

Lorumuotoinen kerronta ja värikkäät hahmot ovat Jörö-Jukka klassikkoteoksen innoittamia. Esitys tarjoaa luonto- ja ympäristökasvatukseen näkökulman aiheiden pohtimiseen nukkehahmojen pohjalta. Esimerkiksi miksi nukke näyttää, miltä se näyttää tai mistä sen käytös mahdollisesti johtuu.

– Emme pysty antamaan vastauksia ympäristöongelmiin, mutta haluamme herättää ajattelemaan niitä, sekä kaikissa meissä piilevää jöröyttä, kertoo käsikirjoittaja-ohjaaja Anna-Kaisa Kuisma.

Hikoileva maapallo ja jörötutkijat Pia Kalenius ja Merja Pöyhönen.Kiertue-esitys toteutetaan aina ulkona vuodenajasta riippumatta. Vaatimuksena ainoastaan metsäinen paikka, jonne katsojien on helppo tulla.

– Haluamme näin innostaa omien lähimetsien käyttämiseen, luontoelämyksiin ja ulkona olemiseen ympäri vuoden.

Tuorlan metsän ensi-esitykset:

pe 31.8.2018 klo 18.oo
la 1.9.2018 klo 11 & 13

Hikoileva maapallo Arka_Parka_Kuisma AKLiput: 6€, lahjoitamme 10% lipputuloista Suomen luonnonsuojeluliitolle
Esitys sopii yli 6 -vuotiaille ja kestää n.30 minuuttia.

Pienen katsomokoon takia toivomme ennakkovarauksia esityksiin.

Varaukset, tilausesitykset, yhteistyöehdotukset ja lisätiedot:
hikoilevamaapallo@gmail.com tai 040 875 8051 tai annakaisa.kuisma@gmail.com

Toteutustyöryhmä:
Anna-Kaisa Kuisma, käsikirjoitus & ohjaus
Iisa Tähtinen, nuket
Laura Eriksson, laulut
Hikoileva maapallo jörö_Kuisma AKPia Kalenius & Merja Pöyhönen, nuket
Susanna Auvinen, esityksen ideointiapu
Henna Kuisma, tuottaja
Nukketeatteri Kuuma Ankanpoikanen, tuotanto

Esityksen toteuttamista ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus ja Suomen Kulttuurirahasto 

Hikoileva maapallo Facebookissa

Kiertääkö hyvä kauttasi?

Kiertääkö hyvä kauttasi?

Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanja herättelee kuluttajia ravinnekierron haasteisiin

Ostatko jatkuvasti ruokaa enemmän kuin ehdit syödä? Oletko lisännyt proteiinin määrää ruokavaliossasi yli suositustarpeen saavuttaaksesi tavoitteesi kuntosalilla? Kierrätätkö biojätteesi tunnollisesti? Päätyykö vessanpöntöstäsi alas edellispäivän keiton jämät?

Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanja pyrkii haastamaan kuluttajat pohtimaan näitä ja monia muita kysymyksiä. Taustasta ja tavoitteista kerrotaan kampanjan kotisivuilla seuraavasti:

Ilmastonmuutoksen ohella ravinteiden tuhlaus ja vesien rehevöityminen ovat aikamme suuria ongelmia. Ratkaisut ovat omissa käsissämme.

Typpi ja fosfori ovat kaiken elämän kannalta välttämättömiä ravinteita, mutta hyödyntämättöminä ne päätyvät rehevöittämään Itämerta ja vesistöjämme.

Nykyisellään ruoantuotannossa käytetyistä ravinteista vain noin viidennes päätyy ruokalautasellemme. Lopustakin päätyy suuri osa hukkaan kuluttajien toiminnan johdosta. Tässä ei ole järkeä, sillä kaivannaisfosfori on rajallinen luonnonvara ja typen tuotanto vaatii valtavan määrän energiaa.

Jokaisella kuluttajalla on rooli ravinteiden tehokkaassa hyödyntämisessä. Kuluttajan vesistöjä rehevöittävä vaikutus aiheutuu nimittäin lähes kokonaan ruokaan ja asumisen jätevesiin liittyvistä toiminnoista. Ratkaisut ongelmiin ovat omissa käsissämme.

Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanja tuo kuvien ja faktojen kautta arjen ravinneviisaat valinnat jokaisen ulottuville.

 

 

Ravinnekiertoon voi vaikuttaa monin tavoin

Kampanja keskittyy neljään arkipäivän valintaan, joita ovat ruokahävikin vähentäminen, ravintoaineiden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen ruokavaliossa, biojätteen hyötykäyttö sekä viemäriverkon oikeaoppinen käyttö. Kampanja pyrkii levittämään tietoa kuluttajille jokapäiväisten valintojen seurauksista ja tarjoamaan uusia, ympäristöä vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja joissa arvokkaat ravinteet saadaan hyötykäyttöön.

Ravinteiden merkitys arjessa tai niiden tuhlauksen vaikutukset eivät välity suurimmalle osalle ihmisistä. Kuitenkin yksilön teoilla on vaikutuksensa ja jokainen meistä pystyy omilla teoillaan vaikuttamaan ravinteiden ja energian käyttöön. Viestintäkampanja tuo oivaltavien kuvitusten ja faktojen kautta arjen ravinneviisaat valinnat jokaisen ulottuville ja muistuttaa kuluttajan roolista isossa kuvassa. Ravinteiden kierrätys koskee meitä kaikkia.

Suomalaiset ovat havahtuneet kiinnittämään huomiota muovin määrään yhteiskunnassamme ja siitä aiheutuviin ongelmiin. Ravinteet eivät näy, mutta yhtälailla kuin muovi ovat väärässä paikassa olevat ja väärällä tavalla tuotetut ravinteet ongelmallisia.

Kampanja tarjoaa konkreettisia vinkkejä parempien valintojen tekemiseksi. Ruokahävikkiään voi pyrkiä pienentämään ostamalla tuotteista pienempiä pakkauskokoja. Vaikka kilohinta olisi tällöin suurempi, tulee pienempi pakkaus edullisemmaksi ympäristölle kun tuote käytetään kokonaan roskiin päätymisen sijasta. Ravinnerikasta ja elimistön hyötykäyttöön menevää ruokaa ovat kaudenmukaiset kasvikset, palkokasvit sekä marjat. Omaan pussiinsa lajiteltu biojäte muuttuu biokaasulaitoksessa uusiutuvaksi energiaksi. Haja-asutusalueilla tai pientaloissa kompostointi on perinteinen ja toimiva tapa biojätteen uusiokäyttöön. Viemäriverkoston toimivuutta ja kemikaalikuorman pienentämistä voi edistää vetämällä pöntöstä alas vain sinne kuuluvat jätökset sekä käyttämällä ympäristömerkittyjä pesuaineita ja kosmetiikkaa.

 

Ruokarahaa kuin roskaa? Tankkaa vain tarpeesi mukaan

Kasvuvoima on käsissäsi Viemäri ei ole musta aukko

 

Lue lisää >> https://kiertaakohyvakauttasi.fi/

Varsinais-Suomen ELY-keskus on mukana Kiertääkö hyvä kauttasi? -kampanjassa.

 

Saaristoon ilman omaa venettä

Saaristoon ilman omaa venettä

Kiinnostaisiko saaristomatkailu, mutta et omista venettä? Yrittäjät tarjoavat ratkaisuja saaristoihin tutustumiseen kaikille

Kansallispuistot ja historiakohteet ovat suosittuja määränpäitä kotimaanmatkailussa. Suomessa on useampia merellisiä kohteita, jotka moni jättää väliin veneettömyyden takia. Tällaisia kohteita ympäri Suomen ovat esimerkiksi Itäisen Suomenlahden kansallispuisto, Tammisaaren saariston kansallispuisto, Selkämeren kansallispuisto, Perämeren kansallispuisto, Merenkurkku, Svartholman merilinnoitus ja Vallisaari. Paikallinen kohde Lounais-Suomessa on tietenkin Saaristomeren kansallispuisto, joka on tavoitettavissta ainoastaan meriteitse.

Saaristomeren kansallispuisto sijaitsee Saaristomeren eteläreunalla. Merialueen asutuille saarille on maksutonta yhteysalusliikennettä. Kansallispuiston alueita sijaitsee osalla näistä saarista, kuten Högsårassa, Holmassa, Jurmossa, Utössa, Björkössä ja Berghamnissa. Yhteysalusliikenteen lähtöpaikkoihin on julkiset kulkuyhteydet niin Turusta kuin Helsingistä.

ukkkospilvia_mantereella_sappi2012_sanna-mari_rivastoSaaristomatkailu tuo vastapainoa arjen kiireelle. Kuva: Sanna-Mari Rivasto

Yhteysalusten lisäksi alueella toimii jopa 13 venekuljetusyrittäjää yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Yhteistyö varmistaa kumppanien laadun ja sitoutumisen kestävän luontomatkailun periaatteisiin. Venekuljetuksia järjestetään tilaus- ja vesitaksiperiaatteilla. Lisäksi osalta toimijoista veneen voi myös vuokrata.

Saaristoon pääsee kulkemaan myös lihasvoimalla. Metsähallituksella on yhteistyökumppaneina myös useita tahoja, jotka vuokraavat kajakkeja. Monet toimijat myyvät kajakkiretkiä, jotka sopivat aloitteleville merimelojille. Saaristoon on mahdollista kulkea myös yhteysalusten kyydissä pyörän kanssa.

Kunkin luontokohteen yhteistyöyrittäjät ja kulkuyhteydet löytyvät Metsähallituksen ylläpitämästä luontoon.fi -palvelusta kohteiden kartat ja kulkuyhteydet -välilehdiltä.

Lue lisää

> Luontoon.fi

> Saaristomeren kansallispuiston yhteistyötahojen palvelut

Kulttuuriympäristöfoorumi Turussa 4.9.2018

Kulttuuriympäristöfoorumi Turussa 4.9.2018

Kaikille avoin kulttuuriympäristöfoorumi järjestetään Turun linnassa syyskuun alussa, ilmoittautuminen nyt auki

Vuonna 2018 vietetään eurooppalaista kulttuuriperinnön vuotta, ja kulttuuriperintöpäivien teemana on Tunne perintösi, jaa tarinasi. Tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta kulttuuriperinnöstä ja innostaa ihmisiä tekemään tunnetuksi, vaalimaan, kehittämään ja hyödyntämään monimuotoista kulttuuriperintöään niin paikallisella kuin eurooppalaisellakin tasolla. Osana kulttuuriperintövuotta järjestetään Turun linnan Bryggman-salissa Löydä lähiympäristösi – Paikan merkitys identiteetille -kulttuuriympäristöfoorumi 4.9.2018 klo 13-17.

Tarinat täydentävät oppimis-, matkailu- ja virkistäytymiskokemusta. Tarinat kumpuavat yhteisöistä ja ovat merkittävä osa identiteettiämme, elävää kulttuuriperintöä, jotka elävinä ja muuntuvina säilyvät sukupolvelta toiselle.

Lähiympäristömme on täynnä mielenkiintoisia merkkejä historiastamme ja eletystä elämästä. Se näkyy rakennetussa ympäristössämme ja maisemissa, joita ihminen on satojen vuosien saatossa muokannut. Tämä ympäristö tarjoaa upean oppimateriaalin, mahdollistaa virkistäytymisen kiinnostavalla tavalla ja luo mahdollisuuksia kehittää houkuttelevia matkailukonsepteja.

Tästä kaikesta on olemassa paljon koottua hyödyllistä tietoa ja aineistoja. Tule kuulemaan mistä löytyy opetukseen soveltuvia aineistoja ja materiaaleja ja miten sirpaleisesta ja monialaisesta aineistosta on mahdollista koota ehyt oppimiskokonaisuus tai matkailutoimintaa elävöittävä palvelukokonaisuus. Kulttuuriympäristöfoorumin järjestävät Varsinais-Suomen liitto, Valonia ja Varsinais-Suomen maakuntamuseo.

Aiheeseen johdattelevat ympäristökasvatuksen asiantuntija Essi Aarnio-Linnanvuori ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntija Leena Marsio. Keskustelun tarinoiden hyödyntämisestä virkistyksessä ja matkailussa avaa maisema- ja ympäristöasiantuntija Terhi Ajosenpää. Iltapäivällä keskustellaan menneisyyden arvoista ja merkityksestä mm. kasvien ja arkeologian näkökulmista tutkija Teija Alangon ja arkeologi Juha Ruohosen johdattelemina.

Tapahtumaan voi ilmoittautua tästä linkistä (lyyti.fi).

Turun_linna
Turun linna

Foorumin alustava ohjelma

13:00 – 14:45

Tervetuloa

Perusopetuksessa hyödynnettävät avoimet materiaalit ja aineistot; mistä tieto löytyy ja miten ne soveltuvat uusien opetussuunnitelmien toteuttamiseen

  • Miten sirpaleisesta ja monialaisesta aineistosta kootaan ehyt oppimiskokonaisuus? ympäristökasvatuksen asiantuntija Essi Aarnio-Linnanvuori, WWF
  • Aineeton kulttuuriperintö – monialaisen oppimisen aarreaitta, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori Leena Marsio, Museovirasto
  • PaikkaOppi oppimisen alustana, projektikoordinaattori Virpi Hirvensalo
  • Erilaisten materiaalien ja toimintaympäristöjen tarve perusopetuksessa; koulujen puheenvuoro

Kahvitauko

15:15 – 16.00

Tarinoita reiteistä ja poluista sekä niiden kulttuuriympäristöarvoista

  • Kerättyjen aineistojen hyödyt virkistyksen ja matkailun kehittämisessä, maisema- ja ympäristöasiantuntija Terhi Ajosenpää, Pro Agria Länsi-Suomi
  • Maisemahistoriakartat opetuksen tukena ja uusien polkujen kehittämisessä, tutkija Paula Saarento, Varsinais-Suomen Maakuntamuseo
  • Tarinoita reittien varsilta, Virkistä dataa! -hanke ja reitistöhankkeet esittäytyvät
  • Hankkeet edistävät lähialueiden kulttuuriympäristöön tutustumista; esimerkkinä Kotikyliltä Hiiden-kiukaalle -hanke

Lyhyt tauko

16.10– 17.00

Lähiympäristön löytäminen, menneisyyden arvot ja merkitys

  • Unikkoa, humalaa, kehäkukkaa – kasveja ja puutarhoja menneisyydestä sekä niiden läsnäolo ja merkitys nyt, FT, arkeobotaniikan tutkija, tietokirjailija Teija Alanko, Turun yliopisto
  • Arkeologisena kulttuuriperintönä Ristimäen kirkon kaivaukset, arkeologi Juha Ruohonen

Päätössanat

 

 

Suomalaisten luontosuhde

Suomalaisten luontosuhde

Nuoret eivät ole yhtä huolissaan Suomen luonnosta kuin iäkkäät, roskaantuminen nähdään suurimpana uhkatekijänä

Ympäristöministeriö tilasi kesäkuussa tehdyn kyselytutkimuksen, johon vastasi 1008 eri ikäistä ja eri puolilla Suomea asuvaa henkilöä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että yli 90 % vastaajista pitää luontoa itselleen tärkeänä, kokee sen osaksi kansallista identiteettiä ja uskoo luonnon lisäävän hyvinvointia ja terveyttä. Luonto on vastaajille paikka rauhoittua, liikkua, retkeillä ja marjastaa tai sienestää. Vastaajille tärkein luonto löytyy kodin välittömästä läheisyydestä; oma piha sekä kodin läheiset viheralueet ovat suomalaisille rakkaita.

Suunnilleen puolet (48%) vastaajista kertoo olevansa huolissaan Suomen luonnon tilasta. Eniten tilanne huolestuttaa yli 65-vuotiaita, joista 64 % kokee olevansa melko tai erittäin huolestunut. Nuorimman luokan vastaajista, alle 25-vuotiaista, huolta Suomen luonnon puolesta kantaa vain 36 % vastaajista. Nuoret ovat huolestuneempia globaalin luonnon kuin suomalaisen luonnon tilanteesta, sillä siitä on huolissaan 73 %. Kaikista vastaajista suurin osa (78 %) on huolissaan luonnosta globaalissa mittakaavassa.

Luonnon suurimmiksi uhiksi nimetään annetuista vaihtoehdoista roskaantuminen, ilmastonmuutos sekä kemikalisoituminen ja ympäristömyrkyt. Luonnon häviäminen ja pirstoutuminen, luonnonvarojen liikakäyttö sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen eivät huolestuta yhtä paljon. Suurimmiksi uhiksi koetut ilmiöt ovat jatkuvasti esillä mediassa, joten se saattaa vaikuttaa vastaajien tietoisuuteen niistä.

YM_Mitka_ovat_luontomme_suurimmat_uhatVastaajat ovat melko tasapuolisesti huolissaan sekä roskaantumisesta, ilmastonmuutoksesta että kemikalisoitumisesta ja ympäristömyrkyistä. Kuva: Ympäristöministeriö 2018

Vastauksissa korostuu kansalaisten henkilökohtainen vastuu luonnon tilasta

Vastaajista suurimman osan mielestä vastuu luonnon suojelusta ja kestävästä käytöstä on jokaisen omalla kontolla. Henkilökohtaista vastuuta pidettiin suurena tai erittäin suurena (78 %). Vastuuta jaettiin myös maanomistajille (71 %), valtion viranomaisille (68%), kuntien viranomaisille (64 %) sekä yrityksille (63 %). Suomalaiset pitävät siis vastuuta luonnosta pääosin henkilökohtaisena ja sen toivoisi heijastuvan kuluttajien tekemiin valintoihin.

Selvä enemmistö vastaajista kokee, että luontoarvojen huomioiminen tuo enemmän hyötyjä kuin haittoja, eikä luonnonsuojelua nähdä rasitteena elinkeinoelämälle. Vain 27 % suomalaisista kokee, että luontoa suojellaan valtakunnallisesti riittävästi, mutta kysymys koettiin myös hankalaksi – 38 % ei osannut ottaa siihen selkeää kantaa.

Vastaajista suurin osa ikäluokkia 25-44 sekä 45-64

Kyselyn toteuttamisesta vastasi aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI yhteistyössä CINT-kuluttajapaneelin kanssa. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää suomalaisten suhdetta luontoon ja sen monimuotoisuuden turvaamiseen. Vastaajat pyrittiin saamaan mahdollisimman hyvin koko kansaa edustaviksi hakemalla heitä kaikista Manner-Suomen maakunnista sekä eri ikäluokista ja taustoista. 1008 henkilöä vastasi kaikkiin kysymyksiin ja heistä 494 on ikäluokkaa 25-44 ja 388 ikäluokkaa 45-64. Sukupuolijakauma on tasainen; naisia 52 % ja miehiä 48 %.

Vastaajista noin puolet (52 %) on palkkatyössä ja loput ovat melko tasaisesti yrittäjiä, työttömiä, opiskelijoita tai koululaisia, eläkeläisiä tai luokkaa muu. Koulutustasoltaan vastaajat ovat pääosin toisen asteen koulutuksen, lukion tai ammatillisen koulutuksen käyneitä (56 %), peruskoulun käyneitä (11 %) tai korkeasti koulutettuja (33 %).

Lue lisää

> Iäkkäämmät kantavat nuoria enemmän huolta luonnosta, ilmastonmuutos ja roskaantuminen suomalaisten mielestä suurimmat uhkatekijät -tiedote 29.6.2018 (Ympäristöministeriö)

> MDI-konsulttiyhtymän yhteenveto tuloksista (pdf, 577 kt)

Suomen luonnon päivä 25.8.2018

Suomen luonnon päivä 25.8.2018

Suomen luonnon päivää on juhlitaan jo kuudetta kertaa

Suomen luonnon päivä on luonnon oma juhlapäivä, jota vietetään elokuun viimeisenä lauataina. Päivämäärä siis vaihtelee ja tänä vuonna luonnon päivää juhlitaan 25.8. Viime vuonna juhlan viettämiseen kuului myös liputus ja sisäministeriö suosittaa liputusta tänäkin vuonna. Suomen luonnon päivää vietettiin ensi kertaa vuonna 2013 pienen joukon tapahtumana, mutta esimerkiksi viime vuonna luontoa juhlittiin neljänä eri päivänä tuhannessa tapahtumassa yli 300 000 osallistujan voimin.

Suomen luonnon päivään toivotaan mahdollisimman paljon osallistujia ja osallistuminen onkin helppoa; päivää voi juhlia esimerkiksi osallistumalla tapahtumaan, järjestämällä itse tapahtuman tai menemällä luontoon, mieluiten yhdessä perheen tai ystävien kanssa. Juhlapäivän on tarkoitus luonnon kunnioittamisen ja arvostamisen lisäksi ylläpitää sosiaalisia suhteita ja lisätä yhteisöllisyyttä. Lisäksi osallistujia kannustetaan leipomaan Suomen luonnon päivän virallinen leivos, mustikkapiirakka.

Eeva Mäkinen_Suomen luonnon päivä

Suomen luonnon päivänä voi nauttia esimerkiksi saaristoluonnosta kallioilla makoillen. Kuva: Eeva Mäkinen / Suomen luonnon päivä

Juhlapäivän tapahtumia Lounais-Suomessa

Kuka tahansa voi järjestää tapahtuman Suomen luonnon päivänä. Tapahtuman ei tarvitse olla suureellinen ja organisoitu, vaan se voi olla esimerkiksi sieniretki isoäidin kanssa tai letunpaistoa läheisellä laavulla. Halutessaan tapahtumansa voi ilmoittaa suomenluonnonpaiva.fi -sivuston ylläpitäjille ja he lisäävät sen tapahtumakarttaan. Sen kautta lähialueen ihmiset voivat löytää tapahtuman ja tulla mukaan juhlimaan Suomen luontoa.

Sivuston tapahtumakartalle on ilmoitettu useita tapahtumia myös Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle. Esimerkiksi Turun Ruissalossa Suomen luonnon päivää aiotaan juhlistaa näyttävästi ja erityisenä teemana on tapahtuman järjestäjän Suomen luonnonsuojeluliiton 80-vuotispäivä. Tapahtumaan kuuluu ohjelmaa sekä päivällä että illalla. Ruissalon Kansanpuistossa järjestetään luontotoimintaa koko perheelle klo 11-15 ja Ruissalon Telakalla vietetään luonnon iltaa klo 18-23 kaikille avoimessa ja ilmaisessa konsertissa, jonka pääesiintyjä on Egotrippi.

Turun tähtiharrastusyhdistys Ursa ry järjestää Paimiossa Kevolan observatoriolla avoimet ovet klo 14-18. Päivä on myös tähtiharrastuskauden avaus ja sen tarkoituksena on myös tuoda tähtitiedeharrastusta tutuksi asiaa tuntemattomille. Jos sää sallii, jatketaan tapahtumaa iltaan klo 20-24 tähtinäytöksellä. Päivällä näkyvissä pitäisi olla Aurinko, Merkurius, Venus ja Jupiter ja illalla täysikuu, Mars, Saturnus, Uranus ja Nepturnus.

Sauvossa paikalliset toimijat järjestävät piknik-tapahtuman Sorankylässä ja alueelle on vapaa pääsy. Tapahtuma on päivällä kello 11-15 ja kaikki osallistujat ovat sydämellisesti tervetulleita. Ohjelmassa on uintia ja yhdessä luonnon helmassa viihtymistä.

Kamparsin Luomutila Sauvon Karunassa viettää lauantaina avoimien ovien päivää klo 10-15. Tilapuoti ja kesäkahvila ovat auki ja tilalta lähtee lähimetsään ohjattu luontopolku. Kotieläinpihan eläimet lampaat, ponit ja kanat odottavat osallistujien rapsutuksia. Tapahtuma on kaikille avoin ja kävijoiksi toivotaan myös perheen pienimpiä.

Kurjenrahkan kansallispuistossa Kuhankuonon Puoti järjestää Juurifest-nimisen tapahtuman. Tapahtumassa on livemusiikkia, mahdollisuus ostaa naposteltavaa sekä taiteilija maalaamassa Kurjenrahkan eläinmaisemaa. Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen ja se järjestetään klo 12-17.

Kurjenrahkassa järjestetään myös kansallispuiston oma juhla 20-vuotisen taipaleen kunniaksi. Kurjenpesän luontotuvan luona on tarjolla nokipannukahvit klo 11-16 ja paikalla on Metsähallituksen luontopalvelujen väkeä, jotka kertovat mielellään puistosta. Puoliltapäivin alkaa opastettu kierros Savojärven ympäri. Lauantaina on myös Muistoja Kurjenrahkalta -kilpailun voittajien julkistamispäivä ja osallistujien muistoihin pääsee tutustumaan Kurjenpesän luontotuvan seinillä.

Laitilan Salorannassa Saloniemen luomutilalla on myös avoimet ovet lauantaina klo 11-16. Tapahtumassa pääset näkemään vuohia, nautoja ja hevosia laitumella ja osallistumaan laidunkierrokselle eläimien joukossa noin kello 13.

Pöytyällä Rauhansuun vanhalla kantatilalla Myssyfarmi järjestää avoimien ovien päivän klo 12-15. Ohjelmassa on lampaiden rapsutusta, heinäpomppulinnaa, kudontanurkkausta ja leikkimielinen maalaisten ja kaupunkilaisten kädentaitoja testaava kilpailu. Paikalla on myös tilan tuotteiden myyntiä ja tutustumista juuri istutettuun syysrypsipeltoon.

Kallelan luomutilalla Maskussa järjestetään myöskin avoimien ovien päivä klo 12-15. Tilalla vieraillessaan pääsee seuraamaan lampaiden paimennusnäytöksiä, rapsuttamaan paimenkoiria, tutustumaan mehiläistenhoitoon, kulkemaan luontopolulla, syömään nuotiolettuja sekä tutustumaan maatalouskoneisiin. Myynnissä myös tilan omia tuotteita.

Liedossa Uusitalon luomutilaan pääsee tutustumaan klo 9-17. Paikalla on mukavaa tekemistä lapsille ja luomutori, jossa paikalliset tuottajat ovat kertomassa luomusta ja myymässä tuotteitaan.

Satakunnassa Jämijärvellä Rajalahden luomutila avaa myöskin ovensa lauantaina klo 10-15. Ohjelmassa on pop up -ravintola, luontopolkuja, lampaiden rapsutusta, kilpailuja ja aittakahvila. Myös tilan tuotteet ovat myynnissä.

Lue lisää

>suomenluonnonpaiva.fi

> Hae Suomen luonnon päivän tapahtumia