Nostot

Etusivu / Arkistoitu kategoriassa "Nostot"

Artikkelit erityisnostoista

Vesipäiviä Aurajoen varrella

Vesipäiviä Aurajoen varrella

Aurajokisäätiö tarjoaa keväällä 2018 Aurajoen valuma-alueella ilmaista
Vesitutkijaa koululle

Toteutustapana voi olla veden tutkimukseen liittyvä oppitunti luokalle tai vesipäivä koko koululle. Se voi olla vesitutkimustuokio maastossa tai sisätiloissa kunkin koulun tai opettajan toiveita kuunnellen.

5Touko Martti Komulainen AurajokisäätiöToimintaan otetaan mukaan kymmenen ensiksi ilmoittautunutta koulua, jotka ovat Aurajoen valuma-alueella ja Aurajokisäätiön toiminta-alueella (Oripää, Pöytyä, Aura, Lieto, Kaarina ja Turku). Kouluja pyritään innostamaan tulemaan mukaan Koulujemme lähivedet -toimintaan ja vastaamaan Rauman haasteeseen.

Lisätietoja
Päivi Joki-Heiskala
paivi.joki-heiskala@aurajoki.net
040 5537 409

Vierailumahdollisuus Turun vesilaitosmuseolla

Koululaisryhmillä on keväällä 2018 mahdollisuus vierailla ilmaiseksi Aurajokisäätiön hoitamalla Turun vesilaitosmuseolla (Halistentie 4, Turku). Perusnäyttelyn lisäksi esillä on syksyllä 2017 valmistunut ”Jokapäiväinen vetemme”- näyttelyosio (www.vesilaitosmuseo.fi). Vierailut mieluiten ajanjaksolla 14.5.-1.6.2018, mutta myös muut ajat ovat mahdollisia.

Vierailuun menee aikaa noin 45 min/ryhmä, ryhmän koko max 15 oppilasta. Jos oppilaat joudutaan jakamaan kahteen ryhmään, toinen ryhmä voi odottaessaan esim. vierailla joen toisella puolella olevalla Aurajoen opastuskeskus Myllärintalolla, johon tulee keväällä 2018 osin toiminnallinen Saaristomeri- näyttely.

Lisätietoja ja ryhmien opastusvaraukset: 044 7384 552 tai vesilaitosmuseo@aurajoki.net

Ongintaa, melontaa, kulttuurihistoriaa

Aurajoen Halistenkoskella on tarjolla monenlaista toimintaa kouluryhmille. Halistenkosken alapuolella, joen itärannalla, on mahdollisuus onkia. Halistenkosken pohjoispuolella on Virnamäen virkistysalueen polkureitistöt, jossa on myös muinaisjäännöksiä opasteineen. Halistenkosken alueen historiaan ja rakennuksiin oppilaat voi tutustuttaa käsiesitteen avulla, jonka saa lainaksi Vesilaitosmuseon oppaalta tai Aurajoen opastuskeskuksesta Myllärintalolta.

Koululaisryhmien on myös mahdollista vuokrata edullisesti inkkarikanootteja toukokuussa Kesäkahvila Padollalta Myllärintalolta (www.aurajoki.net/melonta). Joen varrelle on merkitty melontaluontopolku, joka kertoo jokiluonnosta. Käsiesitteen saa halutessaan mukaansa Kesäkahvila Padollalta Myllärintalolta kanoottien vuokrauksen yhteydessä.

Aurajokisäätiön toiminnan tavoitteena on ekologisesti terve sekä maisemallisesti ja virkistyksellisesti arvokas Aurajoki. Säätiön toiminta-ajatuksena on tukea ja edistää Aurajoen kulttuurimaiseman suojelua ja hoitoa, jokeen liittyvää tutkimustoimintaa, veden laadun parantamiseen tähtääviä toimia, joen kala- ja raputaloutta, virkistyskäyttöä sekä perinteisiä jokivarren elinkeinoja. Aurajokisäätiön toiminta-alueeseen kuuluvat Oripää, Pöytyä, Aura, Lieto, Kaarina ja Turku.

Lue lisää > Aurajokisäätiö

VS_Ely_koulu_lv_bann_300x120px

 

Kulttuuriympäristöavustusta

Kulttuuriympäristöavustusta

Museovirasto julistaa haettavaksi vuoden 2018 kulttuuriympäristökohteiden ja muinaisjäännösalueiden hoitoon myönnettävät avustukset. Avustusten hakuaika päättyy 15.3.2018 klo 15.00.

Kulttuuriympäristökohteiden hoitoavustusten tavoitteena on mahdollistaa niiden kulttuuriympäristön ja -maiseman kohteiden säilyminen, joiden hoitoon ja ylläpitoon ei ole haettavissa tukea muista valtion avustuksista. Avustus täydentää Museoviraston rakennusten entistämisavustuksia ja muinaisjäännösten hoitoavustuksia. Etusijalle asetetaan sellaiset hankkeet, jotka varmistavat kohteen historiallisten arvojen ja ympäristön säilymisen.

Muinaisjäännösalueiden hoitoavustusten tavoitteena on edistää kiinteiden muinaisjäännösten säilymistä ja tunnistamista tukemalla alueiden maisemanhoitoa ja kohteiden merkitsemistä. Vuonna 2018 avustuksia kohdennetaan ensisijaisesti maisemanhoitoon.

Museoviraston avustukset haetaan sähköisen asiointiliittymän kautta. Avustushakemuksen tekemistä varten hakijoiden on tunnistauduttava palvelussa. Yksityishenkilö voi tunnistautua pankkitunnuksilla, varmennekortilla tai mobiilivarmenteella, yhteisöt, kuten kunnat, yhdistykset ja säätiöt, puolestaan Katso-tunnuksella. Katso-organisaatiotunnistus on Väestörekisterikeskuksen maksuton palvelu organisaatioiden tunnistamiseen sähköisessä asioinnissa. Avustuksista kiinnostuneita yhteisöjä kehotetaankin varmistamaan mahdollisimman pian, että heillä on voimassa oleva Katso-tunnus, tai hankkimaan sellainen.

Lue lisää > Museovirasto

Palkittu ELY-keskus haastaa

Palkittu ELY-keskus haastaa

Varsinais-Suomen ELY-keskus palkittiin työmatkaliikkumisen edelläkulkijaksi Varsinais-Suomen urheilugaalassa.

Tunnustus jaettiin varsinaissuomalaiselle työpaikalle, jossa kannustetaan esimerkillisesti kestävään työmatkaliikkumiseen. Tunnustus on uusi ja se on osa valtakunnallisen liikkumisen ohjauksen verkoston toimintaa.

haasteareenaELY-keskus haastaa Lounais-Suomen työpaikat

Lounais-Suomen ympäristöohjelman toteuttamiseen kootulla Haasteareenalla (ymparistonyt.fi/haasteareena) Varsinais-Suomen ELY-keskus haastaa myös muut Lounais-Suomen työpaikat kannustamaan työntekijöitään tekemään työmatkat mahdollisimman viisaalla ja kestävällä tavalla.

Pyöränhuoltopäiviä, kisailua, etätöitä

Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa toimii Kestävän kehityksen työryhmä, joka edistää kestäviä toimintatapoja viraston sisällä. Ryhmä on toiminut ELY-keskuksen perustamisvuodesta lähtien. Lähtökohtana on työntekijöiden kannustaminen positiivisessa hengessä ketään syyllistämättä. Työryhmä myös seuraa vuosittain kehitystä mm. henkilöstökyselyllä.

pyöränhuolto2 251016
Pyöränhuoltopäivä syksyllä 2017

Sekä keväisin että syksyisin järjestetään pyöränhuoltopäivä, jolloin oman pyörän voi pikahuollattaa työpaikalla maksutta. Lihasvoimin työmatkansa kulkeneille  tarjotaan aamupala ja päivän aikana on myös aiheeseen liittyviä tietoiskuja. Vuoden aikana osallistutaan leikkimielisiin pyöräilykilpailuihin nostattamaan yhteishenkeä.

Viisaaseen liikkumiseen liittyy myös matkustamisen vähentäminen silloin, kun se ei ole välttämätöntä. Työntekijöillä on mahdollisuus tehdä etätöitä työn sallimissa rajoissa. Etätyö onkin lisääntynyt nopeaan tahtiin. Viime vuonna etätyömahdollisuutta käytti 70 % työntekijöistä.

Videoneuvotteluja, sähköpyöriä

Työasiamatkoilla kannustetaan käyttämään julkisia kulkuneuvoja aina, kun se on mahdollista ja kimppakyytejä silloin, kun henkilöautolla liikkuminen on välttämätöntä.

palkintokuva1
Kunniakirjan ojensi Valonian Riikka Leskinen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajalle Risto Timoselle.

Työasiamatkat ovat vähentyneet huomattavasti tukemalla videoyhteyksien käyttöä kokouksiin, koulutuksiin ja seminaareihin osallistuttaessa. Viimeisimmässä henkilöstökyselyssä vuoden 2017 lopulla 87 % vastanneista arvioi, että työasiamatkat ovat vähentyneet videoyhteyksien käytön myötä viimeisen vuoden aikana. Tämä kehitys on ollut todettavissa jo usean vuoden ajan.

Virastolla on omia pyöriä, joita voi päivän aikana käyttää lyhyisiin työasia- tai lounasmatkoihin. Kiinteistön omistaja Senaatti on myös tukenut pyöräilyä. Pukuhuonetilat ja pyörien säilytystilat ovat hyvät. Lisäksi käytössä on kiinteitä pyöräpumppuja ja työkalupakki pyörien pikakorjaukseen. Sokerina pohjalla Senaatti on hankkinut käyttöön kaksi sähköpyörää.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on asettanut tavoitteekseen vähentää ilmastopäästöjään 25 % vuosina 2014 – 2020. Yhdeksi keinoksi on nimetty liikkumisen päästöjen vähentäminen.

> Varsinais-Suomen ELY-keskuksen haaste

 

Vesihavainnot talteen -koulutus 20.3.

Vesihavainnot talteen -koulutus 20.3.

VS_Ely_koulu_lv_A3 (003)Koulujemme lähivedet -verkosto järjestää

Olemme tutkineet lähivettämme ja keränneet tietoja, mutta miten ja minne tallennamme ne? Miten voisimme verrata tuloksiamme toisten koulujen tuloksiin? Mihin tutkimustietoja voidaan käyttää? Miten Järvi&Meriwiki toimii? Mikä on PaikkaOppi?

Näihin kysymyksiin saat vastauksen Koulujemme lähivedet -verkoston järjestämässä koulutuksessa 20.3. klo 14 – 17 Laitilassa (kaupungintalo).

Ilmoittaudu to 15.3. mennessä
>> Lisätietoa ja ilmoittautuminen

Yleisötilaisuudet merensuojelusta, Turku ja Pori

Yleisötilaisuudet merensuojelusta, Turku ja Pori

Vaikuta_Vesiin_Suomi_400x100Suomen meriympäristön tila 2018 -raportti on valmistunut

Tule kuuntelemaan meritietoa ja keskustelemaan mielenkiintoisista ja ajankohtaisista aiheista asiantuntijoiden kanssa.

Vieraslajit, haitalliset aineet, vedenalainen melu ja meriroskat eivät ole uusia ilmiöitä ja ongelmia merialueillamme, mutta viime aikoina niistä on saatu uutta tietoa.

Yleisötilaisuudet, ohjelma

Meri_SOMEkamppis_pinnanalla_1024x512pix_vko11

Salo haastaa energiatehokkaaseen katuvalaistukseen

Salo haastaa energiatehokkaaseen katuvalaistukseen

Salon kaupunki on panostanut energiatehokkaaseen katuvalaistukseen ja haastaa kaikki katuvalaistuksen haltijat vastaaviin toimenpiteisiin.

Salossa kartoitettiin katuvalaistus ja teetettiin valaisimien korvaussuunnitelma vuosina 2011 – 2013. Valaisimien korvaus päätettiin toteuttaa ESCO-hankkeena, jolloin syntyneet kustannukset maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. Suurin osa kustannuksista tullaan maksamaan takaisin 10-vuotisen sopimuskauden aikana.

– Suunnitelman lähtökohtana oli mahdollisimman suuren energiansäästön aikaansaaminen valaistuksen elinkaaren aikana, kertoo Salon kaupungin energia-asiantuntija Mikko Rantanen.

Salon kaikki elohopealamppuvalaisimet on korvattu LED-valaisimilla, nämä vastaavat 50 % kaikista katuvaloista. Loput vanhoista valaisimista korvataan vuosihuoltojen yhteydessä. Salon kaupungissa on kaikkiaan 11 000 katuvalaisinta. Jo nyt muutaman vuoden sisällä katuvalaistuksen sähkölasku on pienentynyt noin 40 %.

Salon valaistuksen sähkölasku

Salolaiset ovat tyytyväisiä uuteen valaistukseen

Salolaisilta on tullut hyvää palautetta uusista katuvaloista. Valoteho on riittävä ja valaisimien siro muotoilu miellyttää. Kiitosta on saanut myös energiatehokkuuteen panostaminen ja paikallisen yrityksen valinta valaistuksen toimittajaksi.

Valaistukselle laadittiin selkeät laatukriteerit ja tuotteelta vaadittiin pitkäikäinen takuu. ESCO-toimija vastaa tuotteesta seuraavat 10 vuotta.

– Hankinnassa laatutekijöitä tulee tarkastella huolella, muistuttaa Mikko Rantanen.

Hankinnassa kannattaa vertailla mm. tuotteiden valohyötysuhteita, valotehokkuutta sekä mallikatuleikkauksien energiatehokkuutta ja muita ecodesign-ominaisuuksia. Lisäksi tuotteelta ja toimijoilta tulee edellyttää pitkäikäistä takuuta ja sitoutumista.

haasteareenaHaasteareenalla kannustetaan ympäristötekoihin

Lounais-Suomen ympäristöohjelman keskeisenä edistämiskeinona toimii Ympäristö Nyt -palvelun Haasteareena. Edelläkävijät haastavat muita toteuttamaan kestävän kehityksen kannalta viisaita tekoja. Onko teidän kunnassa uusittu katuvalaistusta energiatehokkaammaksi tai onko sellainen suunnitteilla? Vastatkaa Salon haasteeseen!

Lue lisää > Salon kaupungin haaste

ESCO-palvelussa kustannukset maksetaan säästöillä

Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut (Energy Service Company) ovat palveluliiketoimintaa, jossa ulkopuolinen energia-asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimenpiteitä energian käytön tehostamiseksi sekä energiansäästämiseksi. Palvelun kustannukset, energiansäästöinvestointi mukaan luettuna, maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. Palveluun liittyy takuu syntyvästä energiansäästöstä.

Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut soveltuvat sekä teollisuusyrityksiin että julkiselle ja yksityiselle palvelusektorille. Palveluntarjoaja toteuttaa energiatehokkuustoimenpiteet asiakkaalle kokonaistoimituksena. Kokonaistoimitukseen voi sisältyä palvelutarjoajan hankkima rahoitus, mutta asiakas voi halutessaan itse huolehtia rahoituksesta. Asiakas voi saada hankkeeseen valtion investointitukea.

Palveluntarjoajana voi toimia erillinen energiatehokkuuspalveluita tarjoava yritys, ESCO-yritys, ESCO-toimintaa harjoittava urakoitsija, energiayhtiö tai energiatehokkaita laitteita tai järjestelmiä valmistava ja urakoiva yritys.

Lue lisää > Motiva

BlueSata – elämyksiä ja elinvoimaa vesistöistä

BlueSata – elämyksiä ja elinvoimaa vesistöistä

IMG_2376 Minna Uusiniitty-KivimäkiSatakunnan ammattikorkeakoulun BlueSata-hanke edistää vesistöihin liittyvää palveluliiketoimintaa Satakunnassa. Satakunnan monipuoliset vesistöt tarjoavat hyvän toimintaympäristön yrittäjyydelle.

Vesien äärelle voidaan kehittää uusia palveluja, jotka hyödyntävät vesiluontoa ja siihen liittyvää kulttuuria kestävästi ja tuottavat alueelle kestävää kasvua monin eri tavoin. Vesiluonnon merkityksen esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden lähteenä uskotaan korostuvan tulevaisuudessa, ja se kulkee käsi kädessä vesien hyvän tilan kanssa.

– Yritysryhmät on huomattu tehokkaaksi keinoksi edistää yritysten yhteistyötä ja kehittää yritysten palvelutuotteita, kertoo projektipäällikkö Minna Uusiniitty-Kivimäki.

Yritysryhmähankkeissa hankkeen hallinnoija SAMK auttaa yritysryhmän kokoamisessa ja laatii hankehakemuksen. Yrit­täjät keskittyvät yrityskohtaiseen kehittämistyöhön yhteisten toimenpiteiden lisäksi.

SAMKin BlueSata-hanke ja Satavesi-ohjelma järjestävät yhteistyössä helmikuussa kolme työpajaa, joissa pohditaan ja ideoidaan Satakunnan vesien kestävää käyttöä. Millaisiin uudenlaisiin palveluihin Satakunnan vesistöt tarjoavat mahdollisuuksia ja miten vesiä jo palveluiden resurssina hyödynnetään? Hankkeessa järjestetään myös seminaari 28.2. Porissa, teemana Merellinen matkailu Satakunnassa – millä eväillä eteenpäin.

koski Minna Uusiniitty-KivimäkiBlueSata-hanke 1.9.2017 – 31.12.2018

  • Satakunnan ammattikorkeakoulun BlueSata-hankkeessa tarkastellaan vesistöjen monia mahdollisuuksia palveluliiketoiminnassa.
  • Hanke tarjoaa verkos­toja, tietoa ja mahdollisuuden kehittää omaa yritystoimintaa.
  • Hankkeessa järjestetään työpajoja, infotilaisuuksia, opintoretki ja kootaan yritysryhmiä.
  • Sataveden kanssa järjestetään Elämyksiä ja elinvoimaa Satakunnan vesistä -työpajoja: Kokemäenjoen vesistöalue 7.2. klo 13, Eurajoen ja Lapinjoen vesistöalue 8.2. klo 13 ja Karvianjoen vesistöalue 9.2. klo 12, tarkemmat tiedot hankkeen FB-sivulla osoitteessa https://www.facebook.com/BlueSataSAMK/
  • Rahoitus: Satakunnan ELY-keskus/Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
  • Lisätietoa: projektipäällikkö Minna Uusiniitty-Kivimäki, minna.uusiniitty-kivimaki@samk.fi, puh. 044 710 3552

eu_lippu_maaseuturahasto_tunnuslause

 

Vaikuta vesiin, kerro mielipiteesi

Vaikuta vesiin, kerro mielipiteesi

Kuulemiset merenhoidosta 8.1.-16.2. ja vesienhoidosta 8.1.-9.7. ovat nyt käynnissä

Vaikuta_Vesiin_Suomi_400x100Merenhoidon tavoitteena on koko Suomen merialueen hyvä tila. Merenhoidossa tarkastellaan meriympäristöä rantaviivasta talousvyöhykkeen ulkorajalle saakka.

Suomen ensimmäinen merenhoitosuunnitelma hyväksyttiin valtioneuvostossa vuoden 2015 lopussa, ja nyt hoitosuunnitelmaa päivitetään toiselle suunnittelukaudelle. Suomen merialueen tila 2018 ja siihen liittyvät tausta-asiakirjat, jotka koskevat hyvän tilan määritelmiä, yleisiä ympäristötavoitteita sekä taloudellisia analyysejä, ovat kuultavina 8.1.–16.2.2018.

Vesienhoidossa on tavoitteena vesien hyvä tila sekä rannikkovesissä, järvissä, joissa että pohjavesissä.

Maan kattavat vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2021 hyväksyttiin valtioneuvostossa vuoden 2015 lopussa. Nyt vesienhoitosuunnitelmia päivitetään hoitokautta 2022–2027 varten. Suunnittelun aikataulusta ja työohjelmasta ja vesienhoitoalueen keskeisistä kysymyksistä sekä SOVA-lain mukaisesta ympäristövaikutusten arvioinnin aloittamisesta ja toteuttamisesta kuullaan 8.1.2018–9.7.2018.

Kuulemisasiakirjat ja tausta-aineistot on koottu valtakunnalliselle sivulle. Palaute toivotaan ensisijaisesti sähköisesti lausuntopalvelun tai nettikyselyn kautta. Karttapalvelu auttaa vesialueiden ja niiden tilan tarkastelussa.

Meri_SOMEkamppis_tulevaisuus_FINAL_vko9

Vesihuoltotulkki jätevesijärjestelmän valintaan

Vesihuoltotulkki jätevesijärjestelmän valintaan

SYKE 25.10.2017

SYKEssä on tehty helppokäyttöinen sovellus, Vesihuoltotulkki, joka auttaa haja-asutusalueiden asukkaita  ja mökkiläisiä selvittämään  oman kiinteistönsä sijainnin suhteessa pohjavesialueisiin ja vesistöihin. Samalla selviää sekin, koskevatko ympäristönsuojelulain uudet,  jätevesijärjestelmien kunnostamista koskevat siirtymäsäännökset kiinteistöä vai eivät. Sovellus auttaa tarvittaessa myös kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän valinnassa.

Tarjotut vaihtoehdot suuntaa-antavia

Ehdotuksen kiinteistölle parhaiten soveltuvista jätevesijärjestelmistä saa vastaamalla Vesihuoltotulkissa muutamaan täydentävään kysymykseen, jotka liittyvät kiinteistön ominaisuuksiin ja asukkaan omiin mieltymyksiin. Vastauksia esitettyihin kysymyksiin ei tallenneta, ja sovellusta voi käyttää niin monta kertaa kuin haluaa.

Vesihuoltotulkin tarjoamat vaihtoehdot ovat suuntaa-antavia. Lisätietoja tarjolla olevista vaihtoehdoista saa tarvittaessa jätevesisuunnittelijoilta ja/tai kuntien ympäristöviranomaisilta.

Uusi siirtymäaika päättyy lokakuussa 2019

Jätevesien käsittelyä koskeva lainsäädäntö uudistui huhtikuussa 2017 niin, että pääperusteena jätevesijärjestelmien kunnostusta koskevissa siirtymäajoissa ovat nyt vesiensuojelulliset tekijät.

Luokitellulla pohjavesialueella tai enintään 100 metrin päässä vesistöstä sijatsevan rakennuksen jätevesijärjestelmä on kunnostettava 31.10.2019 mennessä, jos se ei jo täytä lain vaatimuksia.

Jos rakennus sijaitsee tällaisten alueiden ulkopuolella, kunnostaminen voidaan tehdä vasta muun suuremman remontin tai korjaus- tai muutostöiden yhteydessä. Uusissa kiinteistöissä vaatimukset on toki täytettävä heti.

Asukkaiden arviointeja erilaisista jätevesijärjestelmistä on koottu MunPutsari -tietopankkiin

Sukeltajajuniorit ryhtyvät vesitutkimuksiin

Sukeltajajuniorit ryhtyvät vesitutkimuksiin

Veneretki aineistolle Juha Kuivainen elokuu 2017Saaristomeren sukeltajien lasten ja nuorten snorkkelisukelluskerho ottaa Koulujemme lähivedet -haasteen vastaan ja ryhtyy tutkimaan veden laatua kesäisillä sukellusretkillään.

– Teemme kesällä retkiä erilaisiin luonnonvesiin Saaristomerellä. Lisäksi kohteinamme ovat lammet, järvet ja louhokset Varsinais-Suomen alueella, kertoo Saaristomeren sukeltajien norppaohjaaja Mikko Rantanen.

Veden laatu ilmenee konkreettisesti sukellusharrastuksen yhteydessä ja vaikuttaa näkyvyyteen sukellettaessa. Varsinais-Suomen ELY-keskus lahjoittaa haasteeseen vastanneille vesitutkimuslaukun, josta löytyy kouluikäisille yksinkertaisia tutkimusvälineitä ja -ohjeita veden tilan tutkimiseen.

SSukeltajat_Piia Taponen– Olisi mukavaa ja innostavaa, niin lapsille kuin aikuisillekin, tehdä hieman tieteellisempiäkin havaintoja näkösyvyydestä ja miettiä sen syitä, suunnittelee Mikko Rantanen tulevan kesän retkiä.

– Pääsemme ulos sukeltamaan ja suorittamaan mittauksia touko-kesäkuussa. Sitä ennen voimme harjoitella havaintojen tekemistä allasolosuhteissa, Mikko jatkaa.

Saaristomeren sukeltajien tavoitteena on tukea junioreiden sukellusharrastusta. Perusvälineharjoituksilla opastetaan nuoria turvalliseen sukelluskulttuuriin ja luodaan mahdollisuus jatkaa harrastusta räpyläuinnin, uppopallon ja laitesukelluksen parissa. Talvisin seuralla on uimahallivuoro Impivaaran uimahallissa Turussa.

Haasteeseen on vastattu innokkaasti

Rauman alullepanemaan Koulujemme lähivedet -haasteeseen on vastannut jo 34 lounaissuomalaista koulua ja yhdistystä. Koulujemme lähivedet –toiminnan tueksi on koottu verkosto, jossa on mukana Rauman lisäksi Valonia, Paimionjoki-yhdistys, Aurajokisäätiö, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, Lounais-Suomen LUMA-keskus (Turun yliopisto), PaikkaOppi (Turun kaupunki), Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus. Verkosto on koonnut verkkosivut, tiedottaa ja järjestää koulutusta.

Saaristomeren sukeltajatYmpäristö Nyt -haasteareena on osa Lounais-Suomen ympäristöohjelman toteuttamista. Areenalla opimme toisiltamme ja kehitämme toimintamalleja, joilla rakennetaan kestävää Lounais-Suomea.

Lue lisää
> Saaristomeren sukeltajien haastevastaus
> Koulujemme lähivedet -sivut

VS_Ely_koulu_lv_bann_300x120px