Luonto

Etusivu / Kehityspolut / Arkistoitu kategoriassa "Luonto"
ULOS – UT – OUT

ULOS – UT – OUT

Ulos Ut OutSuomen suurin ulkona oppimisen tapahtuma järjestetään 9.-11.6.2020 Nurmeksessa, Pohjois-Karjalassa

Mihin tarvitaan muutosta ja millaisin keinoin se saadaan aikaan?
Hae ohjelmaan tekijäksi tai ehdota ohjelmaa, johon haluat osallistua.

>> www.ulos2020.fi kutsuu Sinua muutoksentekijäksi!

Pienvedet ovat uhanalaisia

Turun Tienoo 28.11.2018

Huolimatta siitä, että pienvesien asema mainitaan muun muassa metsälaissa ja vesilaissa, on niiden asema uhanalainen. Pienvesillä on oma tärkeä merkityksensä luonnon monimuotoisuudelle.

Pienvesiä voi ja kannattaa kunnostaa maanomistajien yhteistyöllä. Asiantuntemusta ja neuvontaa löytyy muun muassa Valoniasta.

TT_2018_11_29

Ympäristökasvatusideoille valtakunnallista vauhtia

Ympäristökasvatusideoille valtakunnallista vauhtia

Valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäville ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankkeille voi hakea avustusta Keski-Suomen ELY-keskuksesta. Avustushaku on avattu 24.10.2018 ja se jatkuu 30.11.2018 asti.

Rahoitettaviksi etsitään nyt erityisesti hankkeita, jotka edistävät a) ilmastokasvatusta ja aktiivista ilmastokansalaisuutta, b) luonnon monimuotoisuuden merkityksen ymmärtämistä ja monimuotoisuutta tukevia tekoja arjessa tai c) erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä ja uusien yhteistyömuotojen kehittämistä kulttuuriympäristökasvatuksessa.

– Miten nostatetaan ja ylläpidetään aktiivista ja rakentavaa mielialaa ilmastokriisin keskellä? Entä kuinka voidaan vastata toiseen suurhaasteeseemme, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen? Näihin isoihin kysymyksiin löytyy osaratkaisuja maamme osaavilta ympäristökasvattajilta, uskoo ympäristökasvatusasiantuntija Tanja Tuulinen.

Ympäristökasvatus- ja -valistushankkeessa voidaan toimia niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin parissa. Olennaista on löytää sopivat menetelmät kunkin kohderyhmän tavoittamiseen, ja toisaalta pohtia, mikä on olennainen kohderyhmä minkäkin haasteen ratkaisemisessa.

– Olemme valmiita rahoittamaan myös aikuisiin kohdistuvia hankkeita, vaikka viime vuoden avustukset menivätkin lasten ja nuorten hankkeisiin. Aikuiset ovat päättävissä asemissa, ja heidänkin herättelynsä ja voimaannuttamisensa on tärkeää, sanoo Tuulinen.

Keski-Suomen ELY-keskus käsittelee avustushakemukset koko maan alueelta. Avustukset ovat ympäristöministeriön hallinnonalan harkinnanvaraisia valtionavustuksia, ja niitä myönnetään edellyttäen, että eduskunta osoittaa vuoden 2019 valtion talousarviossa tähän määrärahaa. Avustusta haetaan ensisijaisesti sähköisen asiointipalvelun kautta. Tarkemmat ohjeet ja hakulomakkeet verkkopalvelussamme: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/avustukset-ymparistokasvatus

Lue lisää > ELY-keskus

Turun Sataman kunnossapitoruoppaukset lainmukaisia

Turun Sanomat 18.11.2018

Turun Sataman kehityspäällikkö Markku Alahäme kiistää aiemmin Turun Sanomissa esitetyt väitteet, että sataman ruoppaustoiminta olisi ylimitoitettua saati lainvastaista. Laivojen ohjattavuuden takia väylien tulee olla tietyn syvyisiä. Suurimman ruoppaustarpeen aiheuttaa Aurajoesta virtaava kiintoaines.

Turun Satama päätti olla hakematta uutta ympäristölupaa meriläjitykseen nykyisen luvan päättyessä. Sen sijaan selvitetään vaihtoehtoisiin läjitystapoihin siirtymistä vuoteen 2024 mennessä.

TS_18-11-2018a

Kokemäenjoen äärellä 21.11. Pori

Kokemäenjoen äärellä 21.11. Pori

Kuva_Kokemaenjoki_rantalapsia_JohannaLantto_500x334pxKokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen

Vesivisioseminaari keskiviikkona 21.11.2018 klo 14.00−17.30 Porin yliopistokeskuksessa, auditoriossa 125.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

Tutustu seminaariohjelmaan Kokemäenjoki_Vesivisio-seminaari_211118

Vesivisio hahmottelee Kokemäenjoen tulevaisuutta

Kokemäenjoki on tuonut paikalliselle väestölle leivän pöytään jo vuosituhansien ajan. Kokemäenjoen vesistöaluetta leimaavat monipuoliset luonto- ja kulttuuriarvot, jotka antavat vesistöalueelle sille ominaisen maisemakuvan ja profiilin. Ympäristömuutokset asettavat kuitenkin haasteensa sille, miten vesistöalueen moninaiset arvot on mahdollista turvata taloudellisen kehityksen rinnalla.
”Kokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen” -seminaarin tavoitteena on herättää keskustelua, mitä kestävä käyttö Kokemäenjoen vesistöalueella on sekä miten eri käyttömuodot tulisi sovittaa yhteen. Lyhyiden alustusten ja keskusteluiden ohella seminaarin yhteydessä järjestetään posterinäyttely, jossa alueen toimijoilla (kunnat, tutkimuslaitokset, kyläyhdistykset) on mahdollisuus esitellä omaa työtään Kokemäenjoen kestävän käytön edistämiseksi.

Vesivisio 2050 suunnannäyttäjänä vesistöalueen kestävälle hyödyntämiselle

Kokemäenjoen valuma-alueelle laadittiin vuosien 2016−2017 aikana koko vesistöaluetta kattava tulevaisuudenkuva, Vesivisio 2050. Vesivision tavoitteena on tuoda esiin kokonaisvaltaisella tavalla vesistöalueen ekologista ja kulttuurillista monimuotoisuutta sekä alueen merkitystä ihmisten hyvinvoinnin ja aluetalouden kannalta.

  • Vesivisiossa lähdetään liikkeelle ajatuksesta, että vesistöalueen kestävä käyttö edellyttää alueen arvojen ja ihmistoimintojen kokonaisvaltaista huomioimista yksittäisten kohteiden ja toimenpiteiden sijaan, Johanna Lantto Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta toteaa.

Vesivisio määrittelee yleisen tahtotilan Kokemäenjoen vesistöalueen kestävälle käytölle. Vision saaminen käytäntöön edellyttää kuitenkin työtä, jotka vievät vision tavoitteet käytäntöön. Mitä nämä toimenpiteet voivat olla, on keskeinen teema, jota käsitellään myös ”Kokemäenjoen äärellä” -seminaarissa.

Seminaari maakunnallisen yhteistyön tulos

”Kokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen” toteutetaan yhteistyönä Satakunnan alueen viranomaisten kesken. Seminaarin järjestelyissä ovat mukana Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakuntaliitto (SustainBaltic-hanke), Satakunnan ammattikorkeakoulu (BlueSata-hanke) ja Nakkilan kunta.

>> ELY-keskus

Miten Suomi siirtyy kiertotalouteen?

Miten Suomi siirtyy kiertotalouteen?

Vaikuta kiertotalouden tiekarttaan 2.0

Kerro näkemyksesi, miten Suomen kannattaisi siirtyä kiertotalouteen! Kiertotalouden tiekarttaan 2.0 liittyviä luonnoksia voi kommentoida 25.10.-11.11.2018 välisenä aikana otakantaa.fi-palvelussa.

Kiihtyvä ilmastonmuutos, luonnon köyhtyminen ja luonnonvarojen ylikulutus osoittavat, että tarvitsemme kiertotaloutta enemmän kuin koskaan ennen. Taloutemme ja siihen kytkeytyvien kulutustapojemme on muututtava nopeasti – mutta miten? Millaiset kansalliset tavoitteet auttavat muuttamaan arjen kulutustottumuksia kestävämmiksi? Entä millaisia toimia tarvitaan, jotta yhä useampi yritys siirtyisi kiertotalousbisnekseen?

Maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta ”Kierrolla kärkeen: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025” julkaistiin Sitran johdolla vuonna 2016. Kaksi vuotta myöhemmin on aika arvioida tiekartan etenemistä, nostaa kunnianhimon tasoa ja päivittää sisällöt muuttuneen maailman tarpeisiin.

”Suomella on maailmanluokan mahdollisuus siirtyä ensimmäisten joukossa kestävään talouteen, jossa hyvinvoinnin rahoitus on turvattu ympäristöstä huolehtien. Kiertotalouden tiekartassa vuonna 2016 asetetut kansalliset tavoitteet ja toimet vaativat päivittämistä, jotta Suomi voi siirtyä kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä”, toteaa Sitran kiertotalouden asiantuntija Laura Järvinen.

Sitra on julkaissut alustavat luonnokset kiertotalouden tiekartan tavoitteista ja toimenpiteistä sekä niiden pohjalla olevasta kiertotalouden tilannekuvasta Suomessa. Luonnokset pohjautuvat syksyn aikana Sitran ja Deloitten toteuttamiin taustaselvityksiin, vaikuttaja- ja asiantuntijahaastatteluihin sekä kaikille sektoreille suunnattuihin työpajoihin.

”Haastamme kaikki mukaan kommentoimaan, sillä kiertotaloudessa on kyse perustavanlaatuisesta muutoksesta siinä, miten yhteiskuntamme toimii. Muutokseen tarvitaan meitä kaikkia: niin yrityksiä, hallintoa kuin kansalaisia. Kyseessä on koko Suomen tiekartta kiertotalouteen”, korostaa Järvinen.

Lue ja kommentoi kiertotalouden tiekartta 2.0 -luonnosta 25.10.-11.11.2018 välisenä aikana otakantaa.fi-palvelussa täällä.

Sitra käy kaikki saamansa kommentit huolellisesti läpi ja tarkentaa niiden pohjalta kiertotalouden tilannekuvaa sekä laatii niitä hyödyntäen tiekartan lopullisen version. Tiekartan luonnosversion kommentteja ei kuitenkaan automaattisesti sisällytetä lopulliseen tiekarttaan. Päivitetty tiekartta julkistetaan alkuvuodesta 2019.

Lue lisää > Sitra

Lue uusin Ympäristö Nyt -uutisviesti

Ympäristö Nyt -uutisviesti 2/2018

Aiheina:

  • Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti
  • Paraisille oma mansikkapaikka
  • Kulttuuriympäristöfoorumi: aineettomat arvot yhdistävät
  • Tapahtumat
    • Kokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen 21.11.2018
    • Ilmastotalkoot Satakunnassa 27.11.2018
    • Koulujemme lähivedet -koulutus 14.11.2018

> Ympäristö Nyt -uutisviesti 2/2018

Korvauksia rauhoitettujen lajien aiheuttamista vahingoista haettu aiempaa enemmän

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat tänä vuonna maksaneet avustuksia rauhoitettujen eläinten vuonna 2017 aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi yhteensä noin 1 250 000 euroa. Määrä on yli kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna.
Suurin osa avustuksista, noin 1 200 000 euroa, kohdistui maataloudelle aiheutuneisiin vahinkoihin. Eniten avustuksia maksettiin valkoposkihanhien, naakkojen ja kurkien maataloudelle aiheuttamista vahingoista. Muista vahingoista kalankasvatuslaitoksille aiheutuneita vahinkoja korvattiin noin 54 000 euron edestä.

Vuosittain valtaosa ELY-keskusten saamista avustushakemuksista koskee lintujen aiheuttamia maatalousvahinkoja. Keskeisenä syynä tämän kertaiselle hakemusten suurelle määrälle olivat vuoden 2017 poikkeukselliset sääolosuhteet. Sekä keväällä että syksyllä viileä ja sateinen sää heikensi lintujen ravinnon saantia luonnosta, jolloin linnut pysähtyivät ruokailemaan Suomeen tavallista pidemmäksi ajaksi. Linnut pääsivät syömään puimattomille pelloille, koska syksyllä viljat puitiin tavallista myöhemmin. Ruokailu aiheutti paikoin poikkeuksellisen suuria vahinkoja.

Ympäristöministeriö käynnisti tämän vuoden keväällä hankkeen rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvausmenettelyn kehittämiseksi.

Lue lisää > ELY-keskus

Jurmoon kiinteä imutyhjennyslaite

Pidä Saaristo Siistinä ry 11.10.2018

Pidä Saaristo Siistinä ry sijoittaa kiinteän imutyhjennyslaitteen Jurmon vierasvenesatamaan. Laitteen huoltotöistä ja säiliön tyhjennyksestä vastaa PSS ry omalla huoltoaluksellaan M/S Roopella. Laite sijaitsee vesipisteen kanssa samassa paikassa muodostaen siten huoltopisteen.

– Veneilijät ovat jo pitkään toivoneet imutyhjennysmahdollisuutta Jurmoon. Tällä hetkellä Jurmoa lähin imutyhjennyslaitteisto sijaitsee pohjoiseen mentäessä Björkössä tai kaakkoon mentäessä Borstössä. Koska lähin imutyhjennysmahdollisuus on suhteellisen kaukana erityisesti purjeveneilijöille, on ollut suuri todennäköisyys, että veneen käymäläjätteet tyhjennetään mereen Jurmon läheisyydessä, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektipäällikkö Hanna Haaksi.

Jurmon suositussa vierassatamassa vierailee veneilykauden aikana noin 2000 venettä, ja vierasveneille osoitettuja venepaikkoja satamassa on noin 80. Huoli Saaristomeren tilasta on nostanut esille entistä vahvempana huolen siitä, että myös Jurmossa tulee olla imutyhjennysmahdollisuus veneistä tuleville käymäläjätteille.

– Kelluvan imutyhjennyslaitteen sijaan päädyimme yhdessä satamayrittäjän kanssa kiinteään laitteeseen, sillä Jurmon ympäristö ei sovellu kelluvalle tuulisuutensa vuoksi, Haaksi kertoo.

Lue lisää >> pidasaaristosiistina.fi

Satakunnan ilmastotalkoot 27.11.

Satakunnan ilmastotalkoot 27.11.

Satakunnan ilmastotalkoot järjestetään Porissa Satakunnan ammattikorkeakoulun kampuksella 27.11.2018.

Tilaisuus järjestetään jo kymmenettä kertaa. Tänä vuonna ilmastonmuutoksen hillintään haetaan ratkaisumahdollisuuksia kiertotalouden näkökulmasta.

Paikan päälle mahtuu 85 ensimmäisenä ilmoittautunutta, mutta tilaisuutta voi seurata myös etäyhteyden välityksellä.
Ilmoittaudu tilaisuuteen 22.11. mennessä osoitteessa: https://www.lyyti.in/ilmastotalkoot2018.

Tarjolla on asiantuntevia, haastavia ja monipuolisia puheenvuoroja mielenkiintoisilta puhujilta: muun muassa ”Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo” -kirjan kirjoittaja, tutkijatohtori Panu Pihkala puntaroi, miten apatian voisi jalostaa toiminnaksi. Pihkala sai juuri kansanvalistusseuran sivistyspalkinnon. Perusteluissa todetaan, että Panu Pihkala on keskustelun herättäjä ja tutkija, joka etsii ratkaisuja epäkohtiin sen sijaan, että vaikenisi suurten kysymysten äärellä.

Koulut ja oppilaitokset mukaan!

Etäosallistumista on ajateltu erityisesti koulujen ja oppilaitosten opettajille, oppilaille ja opiskelijoille.

Siltä varalta, että ajankohta ei välttämättä sovi kaikille tai jos ei ehdi katsoa ja kuunnella koko seminaaria kerralla, esitykset ovat katsottavissa myös tilaisuuden jälkeen verkossa. Etäosallistumislinkin ja tiedot materiaalista saa ilmoittautumalla. Tätä tilaisuutta on helppo suositella kaikille, kyse kun on yhteisestä asiasta!

Tule kuulemaan, kysymään ja keskustelemaan!

>> Tutustu Ilmastotalkoot Satakunnassa ohjelma 2018