Lähivedet

Etusivu / Kehityspolut / Arkistoitu kategoriassa "Lähivedet"

Peltojen kasvukunto paremmaksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ravinneneutraali kunta (RANKU) -järjesti yhteistyössä Helsingin yliopiston OSMO-hankkeen kanssa 6.10. peltopäivän Taivassalossa. Tapahtumaan osallistui 45 päivän aiheesta kiinnostunutta kuulijaa. Aamupäivän aikana keskusteltiin asiantuntijoiden kanssa pellon kasvukunnon ja ympäristön hoidosta sekä viljelytoimien kohdentamisesta.  Lounaan jälkeen siirryttiin Juhani Suomen tilalle tutustumaan maan rakenteeseen mm. murukestävyys- ja sadevesisimulaation keinoin. Lisäksi Jukka Rajala kertoi OSMO-hankkeen tilakokeen tuloksista ja maanrakenteen hoidosta.

Rajala kannusti viljelijöitä aktiivisesti tarttumaan lapioon ja havainnoimaan peltojen kasvukuntoa ja maan rakennetta peltoon kaivetun kuopan avulla. Havainnot auttavat viljelyn suunnitelutyössä ja viljelytoimien kohdentamisessa. Rajalan mukaan lapio kannattaakin aina olla traktorin kyydissä mukana, jotta voi tarkemmin havainnoida peltolohkolla olevia ongelmakohtia. Maan tiivistymisriskiä voidaan pienentää isoilla renkailla, paripyörillä, alhaisilla rengaspaineilla ja käyttämällä kevyempiä koneita.

Maan kasvukuntoa parantamalla voidaan tehostaa ravinteiden hyödyntämistä ja vähentää siten ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Hyvässä kunnossa olevalla pellolla ravinteet ovat paremmin kasvien käytettävissä. Tämä mahdollistaa paremman sadon ja samalla ympäristökuormitusriski pienenee.

KOTOMA-hankkeessa kehitetään maatalouden vesiensuojelutoimien paikkatietopohjaista kohdentamismallia, jota voidaan hyödyntää myös tilakohtaisten viljelytoimenpiteiden kohdentamisessa. Tarkoituksenmukaisella maatalouden vesiensuojelu- ja viljelytoimenpiteiden kohdentamisella voidaan vähentää  ravinteiden huuhtoutumisriskiä ja saavuttaa monia ympäristöhyötyjä.

Lue lisää > Varsinais-Suomen ELY-keskus

Koulujemme lähivedet -hanke

Koulujemme lähivedet -hanke

Kirsi Ahonen Valonia 1017
Kuva: Kirsi Ahonen, Valonia

Valonia on käynnistänyt syyskuussa 2017 hankkeen, jossa innostetaan ja tuetaan Varsinais-Suomen peruskouluja ottamaan käyttöön Koulujemme lähivedet –toimintamalli. Toiminnassa koululaiset pääsevät tekemään lähivesitutkimuksia veden laadusta ja vesieliöstöstä. Maastotutkimusten tulokset tallennetaan nettipohjaiselle alustalle.

Toimintamalli nivoo yhteen useita oppiaineita: ympäristökasvatuksen ja liikunnallisuuden sekä mahdollisuuden kulttuuriympäristötuntemuksen parantumiseen, havaintojen ja ideoiden esittämiseen kuvataiteen keinoin ja tutkimusvälineistön rakentamiseen käsityötunneilla. Tavoitteena on saada lähivesitoiminta osaksi koulun opetussisältöä ja siten pysyväksi osaksi kouluarkea.

Valonia kutsuu Varsinais-Suomen kouluja mukaan Koulujemme lähivedet –toimintaan ja kouluttaa opettajia toiminnan käynnistämiseen ja ohjaamiseen. Hankkeessa annetaan mukaan lähteville kouluille maksutta opetusmateriaalia ja maastotutkimusvälineistöä. Myös paikallisia yrityksiä houkutellaan tukemaan lähivesitoiminnan materiaalihankintoja.

Valonia tukee opettajia toiminnan toteutuksessa koko hankkeen ajan. Hankkeen aikana kerätään koulujen kokemuksia lähivesitoiminnasta. Lähivesitoiminnan opetussisältöä ja toimintatapoja parannetaan kokemusten pohjalta. Tuotettua opetussisältöä ja materiaaleja voidaan levittää valtakunnallisesti Koulujemme lähivedet –toiminnan käynnistämiseen eri puolilla Suomea.

Koulutuksella eväät opettajille

Valonia järjestää hankkeessaan kaksi koulutustapahtumaa opettajille. Koska mukaan ilmoittautuneita kouluja on ympäri maakuntaa, järjestetään kolme erillistä koulutusta: Vakka-Suomi, Turun seutu ja Salon seutu. Koulutukset ovat iltapäivään sijoittuvia 2-3 tunnin kokonaisuuksia.

Koulutukset sisältävät teoriaosuuden (tammi-helmikuussa 2018) ja maastokoulutuksen (huhti-toukokuussa 2018). Koulutuksiin osallistuville kouluille jaetaan ilmaiset vesitestireput teoriaosuuden koulutusten yhteydessä. Koulutusten tarkemmista ajankohdista, paikoista ja sisällöstä Valonia tiedottaa loppuvuodesta.

Hanke on ensisijaisesti suunnattu Valonian vesiyhteistyökuntien kouluille: Kaarina, Kustavi, Laitila, Loimaa, Marttila, Masku, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Turku, Uusikaupunki ja Vehmaa.

Koulutuksen tavoitteena on tarjota opettajille eväät lähivesitoiminnan vetämiseen omissa kouluissaan syksystä 2018 alkaen. Valonia tukee toiminnan aloittamista ainakin vuoden 2018 loppuun asti ja todennäköisesti sen jälkeenkin.

Valonia on hankkeen päätoteuttaja ja yhteistyökumppaneina ovat PaikkaOppi-hanke/TOP-keskus Turku, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Suomen ympäristökeskus, Aurajokisäätiö ja Paimionjokiyhdistys ry. Hanke päättyy joulukuussa 2018.

 

Lisätietoja:

Jarkko Leka, vesiasiantuntija
040 197 2265 jarkko.leka@valonia.fi
VALONIA – Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus

Valonia on mukana myös Koulujemme lähivedet -verkostossa, joka edistää toimintamallia Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi ja Satakunta). Tutustu verkoston sivuihin >>

Vähemmän lihaa – vettä riittää paremmin

Suojeluasiantuntija Annukka Valkeapää, WWF

Maatalous käyttää valtaosan, 70 %, kaikesta maailman makean veden kulutuksesta.

suomen_vesijalanjalki_osuudet
Maataloustuotteiden tuotantoon käytetty vesi kilpailee usein muiden kriittisten tarpeiden kanssa; sitä pitäisi riittää myös esimerkiksi juomavedeksi ja ylläpitämään luonnonympäristöjä. Maatalouden runsas veden käyttö johtaa myös vesivarojen vähenemiseen ja niiden ylikulutukseen.

Suomessa vedestä ei ole niukkuutta, mutta niin sanotun piiloveden tuonnin vaikutukset ovat merkittävät. Puolet suomalaisesta vedenkulutuksesta on ulkomailla, ja peräti 97 % veden käyttöön liittyvistä monimuotoisuusvaikutuksista kohdistuu Suomen rajojen ulkopuolelle. Kuvio 1 näyttää, mistä suomalaisten veden käyttö, niin sanottu vesijalanjälki, koostuu. Lihan ja maitotuotteiden osuus on 40 % kaikesta vedenkulutuksestamme. Kaikesta ruokaan liittyvästä vedenkulutuksestamme niiden osuus on puolet.

Eläinperäisen ruoan tuotanto kuluttaa siis suhteessa paljon enemmän vettä kuin kasviperäisen ruoan tuotanto: maailmanlaajuisesti 30 % maatalouden käyttämästä vedestä menee eläintuotannon käyttöön, vaikka se tuottaa vain 11 % maatalouden tuotannosta kilogrammoina.

Vähentämällä lihankulutusta jokainen meistä voi päivittäin vaikuttaa merkittävästi siihen, että maailmanlaajuisesti niukat vesivarat riittävät myös muihin tarkoituksiin.

Järkevän vedenkäytön vinkkejä

Toimitusjohtaja Osmo Seppälä, Suomen Vesilaitosyhdistys ry

Paljonko käytämme vettä?

Suomi on runsaiden vesivarojen maa. Meillä ei ole pulaa juomavedestä tai muusta kotitalouksien tarvitsemasta vedestä. Vastuullinen vedenkäyttäjä ajattelee kuitenkin järkevästi, etenkin lämpimän veden käytön energiakustannuksia.

Suomessa omakotitaloissa vedenkäyttö on keskimäärin 135 litraa asukasta kohti vuorokaudessa ja rivitaloissa 150 litraa. Kerrostaloissa ominaiskäyttö on jonkin verran suurempi. Vedenkäyttö on kuitenkin vähentynyt 1970-luvun lukemista, tuolloin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ominaiskäyttö oli yli 400 litraa vuorokaudessa. Vedenkäytön ennusteet tulevaisuuteen olivat jopa yli 600 litraa vuorokaudessa asukasta kohti. Vedenkulutuksen vähenemiseen ovat vaikuttaneet sekä vettä säästävien kodinkoneiden ja suihkujen kehittyminen että ihmisten asenteiden muuttuminen.

Kotitalouden vedenkulutuksesta yli 40 prosenttia kuluu peseytymiseen. Lisäksi WC-pytyn huuhtelu, ruokailu ja pyykinpesu muodostavat merkittävän osan päivittäisestä vedenkulutuksesta.

Ohjeita järkevään vedenkäyttöön

Jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa vedenkulutukseen. Vettä on helppo säästää monilla pienillä keinoilla, joista kasvaa iso puro.

  • Korjauta vuotavat hanat ja viallinen vessanpöntön huuhtelusäiliö heti.
  • Pese täysiä koneellisia pyykkiä ja astioita.
  • Käytä pesukoneissa säästö- ja vajaatäyttöohjelmia. Näin säästät myös sähköä.
  • Käytä tulppaa altaassa, jos peset astiat käsin. Vältä astioiden huuhtelua juoksevan veden alla.
  • Sulje suihkun hana saippuoinnin ajaksi.
  • Vältä veden juoksutusta hampaiden harjauksen aikana – käytä mukia.
  • Hyödynnä sadevesi kasvimaan ja nurmikon kastelussa.
  • Kun uusit kylpyhuonekalusteita, suosi wc-istuinta, jossa huuhteluveden määrää voidaan säätää.
  • Lisätietoa vähän vettä kuluttavista vesikalusteista saat lvi-alan erikoisliikkeistä ja rautakaupoista.

 Tarkkaile vesivuotoja

Kodin vedenkulutuksen säännöllinen seuranta ja vuotavien vesikalusteiden korjaaminen kannattaa. Merkityksettömältä vaikuttava tippavuoto maksaa vuositasolla paljon. Esimerkiksi tiputtavasta hanasta voi joutua maksamaan 150 euroa ja vuotavasta vessanpöntöstä yli 1 000 euroa vuodessa.

Vesikalusteiden vuotaminen johtuu yleensä tiivisteiden ikääntymisestä ja kovettumisesta. Tiivisteiden vaihtamiseen kannattaa tilata huoltomies. 

Myös putkistojen kuntoa kannattaa tarkkailla säännöllisesti, jotta suuria vesivahinkoja ei pääse syntymään kiinteistössä. Helpoin tapa selvittää piilovuodot on seurata kiinteistön vesimittaria. Mikäli vesimittari pyörii eikä kiinteistössä ole vedenkäyttöä tarkkailuhetkellä, voi kyseessä olla vesijohtovuoto.

Lue lisää >> Käytä vettä järkevästi (hsy.fi)

Vesi, ehtymätön luonnonvara – vai onko?

Vesi, ehtymätön luonnonvara – vai onko?

Yli kolmasosa ihmiskunnasta kärsii vuosittain tai kausittain vesipulasta. Osa maista käyttää vesivaransa loppuun. Toisilla niitä ei ole ikinä ollutkaan.

Pohjaveden pinnat ovat alentuneet merkittävästi. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt (kuivuudet, tulvat, rankkasateet) vaikeuttavat entisestään veden hankintaa ja puhdistamista. Miten tilanne saataisiin muuttumaan?

Me kaikki voimme vaikuttaa vesipulaan!

Ehkä täällä Suomessa ongelma ei tunnu kovin suurelta, kun meillä on pääsääntöisesti hyvän laatuista vettä riittävästi saatavilla. Sitähän tulee hanasta. Mutta, kun ostat kaupasta uudet farkut, paidan, lenkkarit, kännykän tai vaikka banaanin, on sen tuottamiseen kulunut valtava määrä vettä. Tätä välillistä vedenkulutusta on vaikeaa mitata, mutta on arvioitu, että jokainen meistä kuluttaa päivittäin vettä useita tuhansia litroja. Tämä vesi on yleensä kulutettu alueilla, joilla muutoinkin on pula puhtaasta juomavedestä.

Me kaikki voimme vaikuttaa vedenkulutuksen vähenemiseen omilla kulutustottumuksillamme. Voimme esimerkiksi vähentää kulutusta, ostaa kestäviä tuotteita, kierrättää, suosia suomalaisia tuotteita ja lisätä kasvisten syöntiä lihan sijaan. Mitä vähemmän kulutamme ja tuotamme uusia tuotteita, sitä vähemmän kuluu myös vettä.

Säästä vesivaroja ja rahaa

Puhdas vesi on maailman paras ja terveellisin janojuoma. Me saamme sitä suoraan hanasta. Kotona vettä kuluu myös vessan vetämiseen, ruoanlaittoon, siivoamiseen ja peseytymiseen. Vettä käytetään usein myös puutarhassa kasvien kasteluun tai auton pesuun. Kaikki käytetty vesi ohjautuu jätevedenpuhdistuksen kautta takaisin luonnon vesiin.

Tätä suoraa vedenkulutusta voimme pienentää esimerkiksi vaihtamalla vesikalusteet vähän vettä käyttäviin malleihin, täyttämällä pesukoneet mahdollisimman täyteen, ottamalla pikaisempia suihkuja sekä hyödyntämällä sadevettä vaikka puutarhan kastelussa.

Olemme Lounais-Suomessakin kokeneet pitkiä sateettomia jaksoja, joiden seurauksena talousvesivarat ovat paikoitellen huvenneet varsin niukoiksi. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin kannattaa ajoissa sopeutua muuttamalla kulutustottumuksiaan kohtuullisempaan suuntaan.

Pienilläkin vähentämistoimilla ja kulutustottumuksien muutoksella saadaan aikaan säästöä – pienistä tipoista kasvaa suuri virta.

Näkökulmia asiantuntijoilta

Älälotraa_1500x1000

Kenen käsissä vesiensuojelutyö on?

Satakunnan Kansa 8.10.2017

Pyhäjärvi-instituutin Henna Ryömä ja Anne-Mari Ventelä kehottavat ihmisiä tekemään vesiensuojelutyössä oman osuutensa. Mikäli olet huolissasi lähivesistösi tilasta, tsekkaa voitko itse tehdä jotain. Onko esimerkiksi jätevesien käsittely kiinteistölläsi kunnossa?

SK_8-10-2017a

Nosta rahat pintaan! Rahoitusta vesistöhankkeille -sivusto

Nosta rahat pintaan! Rahoitusta vesistöhankkeille -sivusto

Kun sinulla on ajatus, tarve tai suunnitelma vesistön kunnostamisesta ja ylläpidosta, kannattaa toimia nyt!

Hae rahoitusta oikeasta lähteestä ja maksutonta asiantuntija-apua. Tässä auttaa uusi nettisivusto rahatpintaan.fi.

Nettisivuston pääosat ovat Löydä rahoitus ja Hae kumppania. Rahoituskohteet on jaettu yhdeksän otsikon alle: Itämeren, jokien, järvien, purojen, kalaston tai luonnon monimuotoisuuden tilan parantaminen, pintavesien ja pohjavesien kuormituksen vähentäminen sekä kehittämisen ja viestinnän yhteistyöhankkeet.

Uudenmaan ELY-keskus, ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus ovat tuottaneet nettisivuston.

Tutustu ja käytä hyödyksesi >> Nosta rahat pintaan! (rahatpintaan.fi)

Vesistökunnostusverkoston uutiskirje 2/2017

Suomen ympäristökeskus 7.9.2017

Uutiskirjeessä juttua muun muassa seuraavista aiheista:

  • Virtavesistä kaivataan tietoja
  • Särkikalat köyhdyttävät linnustoa
  • Freshabit-hanke merkittävä panostus vesiensuojeluun
  • Kannustusta vastuulliseen vapaa-ajankalastukseen
  • Maaseudun kehittämisyhdistys RAVAKKA ry rahoittaa Vakka-Suomen sydämessä investointeja, jotka parantavat osallistavaa vesistönhoidon suunnittelua, luonnon virkistyskäyttöä ja vesistöjen tilaa.

Lue >> Vesistökunnostusverkoston uutiskirje 2/2017 (syke.fi)

Kanali ja Raumanjoki siivotaan taas talkoilla

Länsi-Suomi 27.9.2017

Muutaman vuoden tauon jälkeen pidetään taas talkoot kaupunkilaisille. Kanali on Karin koulun oma lähivesi, ja koulusta talkoisiin osallistuu oppilaita kahdesta luokasta. Aikuisillekin riittää töitä, vinkkaa tarkastusmestari Katja Holttinen Rauman kaupungilta.

LS_27-9-2017c