Lähivedet

Etusivu / Kehityspolut / Arkistoitu kategoriassa "Lähivedet"

Hyvinvoiva Itämeri olisi rahassa pari miljardia arvokkaampi

Kaleva 23.7.2018 / Ossi Rajala

Hyvinvoiva Itämeri olisi rahassa ainakin pari miljardia nykyistä arvokkaampi – tehtävää on vielä paljon

Itämeren suojelukomissio Helcom on tänä vuonna julkaistussa Itämeri-raportissaan arvioinut myös sitä, minkälaista rahallista merkitystä meren huonolla kunnolla on.

Itämeren alennustila ja rehevöityminen aiheuttavat Itämeren alueella vuosittain 3,8–4,4 miljardin tappiot. Alueen valtioiden kansalaisten hyvinvointi paranisi tämän verran, jos rehevöitymisessä ja kalakannoissa saavutettaisiin hyvä tila”, raportissa sanotaan

Itämeren virkistyshyödyn arvoksi raportissa arvioidaan 15 miljardia euroa vuosittain. Arvo voisi olla 1-2 miljardia suurempi, jos meriympäristön tila ei olisi monin paikoin kehno. Erityisesti Saksassa ja Ruotsissa virkistysarvot ovat suuria (4-5 miljardia euroa). Suomessakin virkistysarvo on yli miljardin.

Raportissa on tutkittu meren tilaa vuosina 2011–2016.

Raportin mukanaan meren saastumista on onnistuttu vähentämään, mutta erilaiset myrkyt, kuten elohopea, ovat yhä huolenaihe. Öljyvuotojen määrää on onnistuttu vähentämään.

Rehevöitymistä aiheuttavia typpi- ja fosforipäästöjä on viime vuosina onnistuttu suitsimaan, mutta työtä on vielä paljon jäljellä.

Rehevöityminen vaikuttaa 97 prosenttiin Itämeren alueesta ja 12 prosenttia on heikoimman luokan kunnossa. Ravinteiden pääsy maalta mereen on vähentynyt, mutta toistaiseksi tehtyjen toimenpiteiden vaikutus ei yleisesti ottaen vielä näy meriluonnossa”, raportissa todetaan.

Kalakantojen osalta Itämerellä on havaittu alueellista vaihtelua. Kalaston monimuotoisuuden osalta tilanne on hyvä noin puolessa rannikkoalueista, mutta avomerialueista tilanne on hyvä vain Pohjanlahdella.

Meren pohjan on arvioitu häiriintyneen 40 prosenttisesti ihmisen toiminnasta.

Itämeren valuma-alueella asuu noin 85 miljoonaa ihmistä, joiden toimilla on vaikutusta meren tilaan. Veden rajallisen vaihtuvuuden takia ravinteet ja myrkyt laimenevat ja painuvat pohjasedimentteihin hitaasti. Näin päästöt näkyvät meriluonnossa pitkään.

Tänä vuonna Itämereen päätyy Helcomin arvion mukaan 826 000 tonnia typpeä ja 30 900 tonnia fosforia.

Saaristomereltä kerättiin ennätykselliset määrät rojua

Saaristomereltä kerättiin ennätykselliset määrät rojua

Lounais-Suomen Jätehuolto ja Pidä Saaristo Siistinä ry järjestävät vuosittain jätekeräyksen saaristossa

Tänä vuonna keräys järjestettiin 2.-5.7. huoltoalus M/S Roopen avulla. Alus pysähtyi Paraisten, Kemiönsaaren ja Rymättylän saariston 15 eri kohteessa. Jätekeräysaluksen reittiä vaihdellaan vuosittain, jotta ympäristölle ja vesistölle vaarallista romua saataisiin kerättyä saariston osista mahdollisimman tasaisesti. Aluksen lasti ylitti tämän kesän keräyksessä 50 tonnia.

Jätealuksen kyytiin tuotiin metalli- ja sähkölaiteromua, vaarallista jätettä sekä remontointijätettä. Viime vuoteen verrattuna jätettä kerättiin puolet enemmän ja tänä vuonna kerätyn jätteen määrä oli suurin viiteen vuoteen.

Keräykseen tuotiin paljon kaikenlaista jätettä, mutta varsinkin metalliromun määrä yllätti meidät. Ensimmäisen kahden keräyspäivän aikana metallia tuli tuplasti odotettua enemmän, joten jouduimme tekemään ylimääräisen tyhjennyksen”, kertoo Lounais-Suomen Jätehuollon palveluesimies Jaana Saario-Lomppi.

Ensimmäisen kahden keräyspäivän aikana metallia tuli tuplasti odotettua enemmän. Metalliromua kerätiin saaristosta huimat 37 880 kiloa. Määrä on lähes 75 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017.

Suuri osa metallista oli selkeästi peräisin menneiltä vuosikymmeniltä, jotka oli nyt siivottu pihoilta. Vanhoja maatalouskoneita ja niiden osia tuotiin keräykseen paljon. Saariston metalliromulle ei näy loppua, ja eräs asiakas totesikin, että metsistä löytyy lisää niin paljon kuin vain jaksaa kantaa”, Saario-Lomppi jatkaa.

Metalliromun lisäksi keräykseen tuotiin paljon rikkinäisiä sähkölaitteita. Jääkaappeja, pesukoneita ja muita sähkölaitteita kertyi alukselle 6 615 kilon verran. Myös sähkölaitteissa oli selkeää nousua edelliseen vuoteen verrattuna, yli 2 000 kiloa.

Vaarallisia jätteitä keräykseen tuotiin aikaisempia vuosia maltillisemmin. Pysähdyspaikoille tuotiin yhteensä 1 388 kiloa vaarallisia jätteitä. Vaaralliset jätteet koostuivat muun muassa 840 kilosta maaleja, 260 kilosta jäteöljyä ja 100 kilosta liuottimia. Akkuja kyytiin nostettiin 1 184 kilon edestä ja rakennus- sekä remonttijätettä kerättiin yhteensä 700 kiloa.

Ensi vuoden satamien ja keräyspaikkojen sijainnin suunnittelu alkaa syyskuussa. Asukkailla ja mökkiläisillä on mahdollisuus esittää toiveita saariston keräyskohteista. Saarikeräystoiveet voi kertoa Lounais-Suomen Jätehuollon asiakaspalvelulle puh. 0200 47470 (pvm/mpm) ma­–pe klo 9–15 tai sähköpostilla asiakaspalvelu@lsjh.fi.

Lue lisää

> Lounais-Suomen Jätehuollon tiedote 17.7.2018

Saaristoon ilman omaa venettä

Saaristoon ilman omaa venettä

Kiinnostaisiko saaristomatkailu, mutta et omista venettä? Yrittäjät tarjoavat ratkaisuja saaristoihin tutustumiseen kaikille

Kansallispuistot ja historiakohteet ovat suosittuja määränpäitä kotimaanmatkailussa. Suomessa on useampia merellisiä kohteita, jotka moni jättää väliin veneettömyyden takia. Tällaisia kohteita ympäri Suomen ovat esimerkiksi Itäisen Suomenlahden kansallispuisto, Tammisaaren saariston kansallispuisto, Selkämeren kansallispuisto, Perämeren kansallispuisto, Merenkurkku, Svartholman merilinnoitus ja Vallisaari. Paikallinen kohde Lounais-Suomessa on tietenkin Saaristomeren kansallispuisto, joka on tavoitettavissta ainoastaan meriteitse.

Saaristomeren kansallispuisto sijaitsee Saaristomeren eteläreunalla. Merialueen asutuille saarille on maksutonta yhteysalusliikennettä. Kansallispuiston alueita sijaitsee osalla näistä saarista, kuten Högsårassa, Holmassa, Jurmossa, Utössa, Björkössä ja Berghamnissa. Yhteysalusliikenteen lähtöpaikkoihin on julkiset kulkuyhteydet niin Turusta kuin Helsingistä.

ukkkospilvia_mantereella_sappi2012_sanna-mari_rivastoSaaristomatkailu tuo vastapainoa arjen kiireelle. Kuva: Sanna-Mari Rivasto

Yhteysalusten lisäksi alueella toimii jopa 13 venekuljetusyrittäjää yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Yhteistyö varmistaa kumppanien laadun ja sitoutumisen kestävän luontomatkailun periaatteisiin. Venekuljetuksia järjestetään tilaus- ja vesitaksiperiaatteilla. Lisäksi osalta toimijoista veneen voi myös vuokrata.

Saaristoon pääsee kulkemaan myös lihasvoimalla. Metsähallituksella on yhteistyökumppaneina myös useita tahoja, jotka vuokraavat kajakkeja. Monet toimijat myyvät kajakkiretkiä, jotka sopivat aloitteleville merimelojille. Saaristoon on mahdollista kulkea myös yhteysalusten kyydissä pyörän kanssa.

Kunkin luontokohteen yhteistyöyrittäjät ja kulkuyhteydet löytyvät Metsähallituksen ylläpitämästä luontoon.fi -palvelusta kohteiden kartat ja kulkuyhteydet -välilehdiltä.

Lue lisää

> Luontoon.fi

> Saaristomeren kansallispuiston yhteistyötahojen palvelut

Sinilevien myrkkyjen toteamiseen kehitetty pikatesti

Sinilevien myrkkyjen toteamiseen kehitetty pikatesti

Salolainen yritys tekee yhteistyötä VTT:n ja Turun yliopiston kanssa, tuloksena jo testi joka tunnistaa sinilevien maksamyrkyt

Lämmin kesäsää on monelle mieleen, mutta helteen takia villiintyvät sinilevät mökkirannassa eivät ole niin mieluisia. Uiminen sinileväpitoisessa vedessä tai altistuminen sille voivat aiheuttaa monia oireita, kuten päänsärkyä, iho-oireita, silmä-, kurkku- ja korvaärsytystä sekä kuumeilua, oksentamista ja ripulia. Sinilevän havaitseminen ei kuitenkaan tarkoita, että vaaraa oireille välttämättä olisi. Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikön Marko Järvisen mukaan noin puolet sinileväkukinnoista ovat myrkyllisiä.

Ennen sinilevän myrkyllisyyden testatakseen on pitänyt lähettää näyte viranomaisille, ja tuloksissa saattoi kestää. Salolainen yritys Salofa Oy on kehittänyt yhteistyössä VTT:n ja Turun yliopiston kanssa pikatestin, jonka avulla voidaan vartissa todeta, onko leväkukinnassa maksamyrkkyjä. Sinilevät saattavat tuottaa useita eri myrkkyjä, jotka voidaan karkeasti jakaa maksa- ja hermomyrkkyihin. Maksamyrkkyjen on arvioitu olevan yleisempiä kuin hermomyrkkyjen.

Salofa Oy:n pikatesti maksamyrkkyjen varalle on jo myynnissä. Yritys jatkaa yhteistyötään tutkimuslaitosten kanssa ja pyrkii saamaan ensi kesänä markkinoille myös pikatestin hermomyrkkyjen varalle. Kiinnostusta pikatesteihin on löytynyt myös maapallon toiselta puolelta Australiasta, missä hitaasti virtaavien jokien sinilevät myrkyttävät karjaa.

Lue lisää

> Salofa Oy:n pikatesti ja jälleenmyyntipaikat

Meren sisäisen kuormituksen vähentämistä tutkitaan

Meren sisäisen kuormituksen vähentämistä tutkitaan

John Nurmisen Säätiö / CO2-raportti

John Nurmisen Säätiön SEABASED-hanke testaa keinoja meren sisäisen kuormituksen vähentämiseksi

Suomalais-ruotsalaisessa yhteistyöhankkeessa tarkastellaan uusia merensuojelun menetelmiä ja pilotoidaan pienen mittakaavan paikallisia toimia mereen jo päätyneen ravinnekuorman vähentämiseksi ja rehevöitymisen hillitsemiseksi Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin rannikolla. John Nurmisen Säätiön johtama uusi kolmivuotinen SEABASED-hanke (Seabased Measures in Baltic Sea Nutrient Management) käynnistyi huhtikuussa 2018. Säätiön yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ahvenanmaan maakuntahallitus, Ahvenanmaan kalankasvattajayhdistys sekä Tukholman yliopisto, Itä-Götanmaan lääninhallitus ja Baltic Works Commission.

Hanketta osarahoittaa EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma ja sen budjetti on kokonaisuudessaan noin 2,8 miljoonaa euroa, josta säätiön osuudeksi jää kansallisen vastinrahoituksen jälkeen noin 40 000 euroa.

Vanhat synnit painavat, ilmastonmuutos tuo uusia haasteita

Itämereen maalta tulevaa ravinnekuormitusta on viime vuosina leikattu merkittävästi. Erityisesti itäisellä Suomenlahdella yksin säätiön yhteistyöhankkeissa on Suomenlahtea rehevöittävän, leville käyttökelpoisen liukoisen fosforin vuotuista kuormitusta saatu vähennettyä jopa 75 prosenttia. Rehevöityminen on tästä huolimatta edelleen Itämeren laajamittaisin ongelma. Ilmastonmuutoksen ennustetaan kiihdyttävän meren rehevöitymistä tulevaisuudessa, sillä sateisuuden lisääntyminen lisää myös ravinteiden huuhtoutumista maalta mereen.

Rehevöitymistä pitää yllä paitsi maalta mereen tuleva kuormitus, myös meren pohjaan vuosikymmenten aikana päätyneet ravinteet. Hapettomissa olosuhteissa tästä meren pohjan fosforivarannosta vapautuu leville käyttökelpoista ja rehevöitymistä ruokkivaa fosforia takaisin veteen. Tätä ilmiötä kutsutaan meren sisäiseksi kuormitukseksi.

SEABASED-hankkeen ohjausryhmässä toimiva vanhempi tutkija Jouni Lehtoranta Suomen ympäristökeskuksesta kertoo: ”Vuosittain meren pohjalle laskeutuu ja sieltä vapautuu takaisin veteen suuria määriä fosforia. Fosforia alkaa vapautua pohjalta ylimäärin, kun meri rehevöityy ja veteen muodostuu epäedulliset kerrostuneisuusolot, jotka estävät pohjanläheisen veden happivaraston täydentymisen. Esimerkiksi pienillä lahdilla lämpötilakerrostuneisuus voi johtaa kesäaikaiseen hapettomuuteen ja runsaaseen fosforin vapautumiseen pohjasta veteen. Lahden veteen kerääntyy suuri määrä fosforia, joka aiheuttaa paikallista rehevöitymistä.”

Uudet toimet täydentämään nykyisiä, perusteellinen arviointi tarpeen

Rehevöitymisen torjumiseksi maalta tulevan kuormituksen vähentäminen on edelleen ensiarvoisen tärkeää. Samalla on kuitenkin oleellista tutkia ja kartoittaa, miten meressä jo olevan ravinnekuorman haittavaikutuksia voitaisiin vähentää. Sisäisten ravinnevarastojen pienentämiseksi ja ravinteiden vapautumisen vähentämiseksi kehitetään parhaillaan erilaisia menetelmiä, joiden toimivuudesta ja vaikutuksista on toistaiseksi saatavilla vain vähän tutkimustietoa tai käytännön kokemuksia.

SEABASED-hankkeesta John Nurmisen Säätiössä vastaava projektipäällikkö Miina Mäki korostaa, että hankkeessa pilotoitavat toimenpiteet arvioidaan perusteellisesti: ”SEABASED-hankkeessa kartoitetaan ensin huolellisesti kehitteillä oleviin uudenlaisiin menetelmiin liittyviä riskejä. Vuoden 2019 aikana toteutetaan paikallisia, pienen mittakaavan käytännön pilotteja, joilla pyritään parantamaan koealueiksi valittavien pienten syvänteiden tai merenlahtien tilaa, ja joista saadaan sen lisäksi arvokasta tietoa menetelmien vaikuttavuudesta, soveltuvuudesta ja kustannuksista. Pilottien toteutuksesta saatava sekä muu hankkeessa kerättävä tieto kootaan yhteen, helposti saataville ja mahdollisimman vertailukelpoiseen muotoon, menetelmien mahdollista jatkokäyttöä ajatellen.”

Apulaisprofessori Lena Bergström Sveriges Lantbruksuniversitetista lisää: ”Uusien paikallisten ratkaisujen hakeminen Itämeren hyvän ekologisen tilan palauttamiseen on äärimmäisen tärkeää. Samalla kaikki toimenpiteet pitää suunnitella ja arvioida huolella. Vähentyneen ravinnekuorman odotetaan hyödyttävän lajeja ja elinympäristöjä niillä alueilla, joissa toimenpiteitä kokeillaan. Elinympäristön parantumisen tuomat hyödyt lisäävät myös alueiden asukkaiden hyvinvointia.

Hankkeessa pilotoitavia toimia ovat mm. sedimentin aktiivisen, happea kuluttavan pintakerroksen poistaminen, ravinteikkaan pohjanläheisen veden kierrättäminen hyötykäyttöön maataloudessa sekä fosforin sitominen merenpohjan sedimenttiin kalkkikivipohjaisen luonnonmateriaalin avulla. Lisäksi Ahvenanmaalla suunnitellaan merellisen habitaattipankin konsepti, joka voi jatkossa toimia yhtenä paikallisena merensuojelun työkaluna ja on sovellettavissa myös muille merialueille.

Lue lisää

> John Nurmisen Säätiön SEABASED-hanke testaa keinoja meren sisäisen kuormituksen vähentämiseksi

> John Nurmisen Säätiö

Lähes 1000 ympäristölupausta

Lähes 1000 ympäristölupausta

Ympäristölupauksen antoi melkein 450 kävijää

Varsinais-Suomen ELY-keskus osallistui yhdessä Turun yliopiston Brahea-keskuksen kanssa SuomiAreenan Kansalaistorille 16.-20.7.2018 Porissa. Kansalaistoripisteen teemana oli Haasta hävikkisi, syö vesistöt kuntoon! Teltalla oli paikalla joka päivä vesistöjen ja ympäristön asiantuntijoita, jotka kertoivat vierailijoille ruokavalion ja -hävikin ympäristö- ja vesistövaikutuksista. Tiesitkö esimerkiksi, että keskiverto suomalainen neljän hengen perhe heittää ruokaa roskiin vuosittain jopa 100 kg:n ja 500 euron edestä?

Pisteellä oli myös mahdollista antaa oma ympäristölupaus joko ympäristövastuu-selfiellä tai kirjallisessa muodossa. Selfieitä pisteellä otettiin viikon aikana yhteensä 86 kappaletta. Ympäristölupauksen saattoi antaa valmiiksi määritellyistä, vesistöjen tilaa kohentavista tai ruokahävikkiin liittyvistä teemoista tai keksiä itse oman lupauksensa. Valmiita lupauksia olivat:

  • Puolitan ruokahävikkini
  • Lajittelen jätteeni
  • Syön enemmän kasvisruokaa
  • Lyhennän suihkuaikaani
  • Ostan sen minkä syön
  • Fanitan kotimaista kalaa

Kirjallisessa muodossa annettuja lupauksia jätettiin viikon aikana 353 kappaletta. Jokainen ympäristölupauksen tehnyt, joko selfiellä tai kirjallisesti, osallistui samalla arvontaan, jonka pääpalkintona oli Plantui-älypuutarha.

Voittaja arvottiin maanantaina 23.7. ja älypuutarhan sai Pertti Mikkola Porista. Pertti lupasi jatkaa hyväksi toteamallaan kasvispainoitteisella ruokavaliolla sekä ostaa vain sen, minkä saa syödyksi. Voitosta kuullessaan Pertti ilahtui, sillä vaimo on kesäisin innokas puutarhuri ja saa nyt jatkaa yrttien ja salaattien kasvattamista myös talvella.

ympäristölupaus
Ympäristövastuu-selfien innostuivat ottamaan myös Maria Timonen ja Risto Timonen, jotka työskentelevät Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Kuva: Varsinais-Suomen ELY-keskus 2018

Suosituimmat lupaukset liittyivät jätteiden lajitteluun ja vain tarpeellisen ruokamäärän ostamiseen

Meitä kiinnosti, mitä ihmiset päättivät arvontaan osallistuessaan luvata. Kävimme läpi kaikki arvontakuponkien lupaukset (353 kappaletta) ja taulukoimme tulokset. Lupauksien määrää ei oltu rajattu etukäteen ja jopa 40 henkilöä innostui lupaamaan kaikki kuusi ympäristölupausta ja osa lisäsi vielä itse keksimänsä lupauksen niiden päälle. Erilaisia tekoja luvattiin yhteensä 923 kertaa.

Suosituin lupaus oli jätteiden lajittelu, jota luvattiin 177 kertaa. Ihmiset saattavat kokea, että tämä on asia jossa heillä on eniten petrattavaa. Suomessa jätteiden lajitteluun kannustetaan ja kerrostaloasujille on usein tarjolla kattavat lajittelumahdollisuudet. Pientaloasumisessa jätteiden lajittelu voidaan kokea hankalammaksi, mutta jäterinkejä on mahdollista muodostaa naapurien kanssa ja jakaa kuluja. Toiseksi suosituin lupaus ostan sen minkä syön keräsi kannattajia 174 kappaletta. Vain tarpeellisen ruokamäärän ostaminen on helppo tapa säästää rahaa ja vähentää ruokahävikkiä. Välillä on kuitenkin vaikea arvioida, mikä on riittävä määrä ruokaa. Tämä korostuu varsinkin kesän lomailu- ja mökkeilykaudella kun elämää saatetaan viettää useammassa osoitteessa eri kokoonpanoilla kuin arjessa.

sa_kysely

Myös lupaus syön enemmän kasvisruokaa oli mukana kärkikahinoissa 170 lupauksen kautta. Kasvisruuan määrän lisääminen ruokavaliossa on hyväksi sekä terveydellä, kukkarolle että ympäristölle. Varsinkin nyt kesällä kotimaiset vihannekset ja kasvikset ovat edullisia ja hyvän makuisia. Moni osallistujista halusi myös lisätä kotimaisen kalan määrää ruokavaliossaan ja siihen liittyvä lupaus tehtiinkin 157 kertaa. Kalastus on osa toimivaa vesienhoitoa ja monet suomalaiset järvikalat ovat täysin syömäkelpoisia.

Vaikeimmiksi lupauksiksi koettiin suihkuajan lyhentäminen (110 kappaletta) sekä ruokahävikin puolittaminen (103 kappaletta). Nämä teot ovat joko vastaajilla jo hyvin hallussa tai sitten ne koettiin erityisen hankaliksi luvata. Käymällä lyhyemmässä ja kylmemmässä suihkussa säästää vettä ja sen lämmittämiseen kuluvaa energiaa. Suomalaiset viettävät suihkussa keskimäärin 8 minuuttia, mutta jotkut saattavat viihtyä suihkussa lähemmäs tunnin. Kannattaa joskus mitata oman suihkunsa pituutta ja pohtia, voisiko siellä toimia ripeämminkin. Suomalaiset tuottavat keskimäärin 23 kg ruokahävikkiä vuodessa per henkilö, mutta siitä huolimatta kaikki eivät innostuneet lupaamaan sen puolitusta. Osa varmasti on jo tarkkana ruokahävikkinsä kanssa ja muutamaan lipukkeeseen olikin kirjoitettu, että olematonta ruokahävikkiä on vaikea puolittaa. Ruokahävikin pienentäminen kytkeytyy vahvasti lupaukseen ostan sen minkä syön.

Osa vastaajista innostui myös tekemään omia ympäristölupauksiaan

Oman ympäristölupauksen tekeminen luvattiin 32 kertaa, mutta osa ei ehkä halunnut kirjoittaa sitä ylös tai unohti sen kokonaan. Moni kirjasi kuitenkin myös oman lupauksensa. Tällaisia olivat kävijöiden omat ympäristölupaukset:

  • opetan nuorille
  • ostan tuotteita kirpparilta
  • kierrätän enemmän
  • syön riistanlihaa
  • en roskaa
  • käytän kestovaippoja
  • pidän lupaukseni
  • käytän kaiken ostamani ennemmin tai myöhemmin
  • vähemmän pakattua ruokaa
  • käytän kylmempää vettä
  • muovikassit pois!
  • kierrätän muovit/paperit
  • vegaanisuus
  • kalastan itse
  • ajan pyörällä

Osallistujien omissa lupauksissa näkyy kiinnostus uusiokäyttöön, kierrätykseen ja kestäviin valintoihin. Lupaukset en roskaa ja ajan pyörällä toistuivat muutaman kerran, kaikki muut mainittiin vain yhden kerran. Joku vastaajista halusi painottaa omia lupauksiaan lupaamalla vielä pitää kaikki lupauksensa, mikä on hienoa.

Lue lisää

> Varsinais-Suomen ELY-keskuksen osallistumisesta SuomiAreenaan: SuomiAreena alkaa

Blue Care -työpaja yrittäjille Kaskisissa

Blue Care -työpaja yrittäjille Kaskisissa

Mikä Blue Care?

Blue Care on ammatillista, tavoitteellista ja vastuullista toimintaa vesiluonnossa. Se on vesiympäristön vastine käytössä olleelle Green Care -termille, jolla tarkoitetaan toimintaa, jossa luontoa käytetään tavoitteellisesti ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Luonnonvarakeskuksen tutkija Pia Smeds kiteytti Blue Caren ytimen alkuvuodesta Porissa järjestetyssä seminaarissa näin: Blue Care on merkityksellistä toimintaa luonnon tai muiden hyväksi, uuden oppimista tai vaikka kalastukseen osallistumista.”

Satakunnan ammattikorkeakoulussa Blue Care liittyy BlueSata-hankkeeseen, jossa tarkastellaan vesistöjen mahdollisuuksia palveluliiketoiminnassa ja yritystoiminnan kehittämisessä. Hankkeessa hyödynnetään rannikon ja saariston sekä muiden vesistöjen hyvinvointia edistäviä ja oppimista tukevia vaikutuksia. Blue Caren avulla pyritään myös lisäämään ymmärrystä vesistöistä ja vesiekosysteemin merkityksestä. Blue Care -tuote voi olla paitsi kalastukseen liittyvää, myös esimerkiksi vesistöympäristöjen kunnostusta.

”Suomessa on tutkittu, että ihmiset, jotka elävät rannikon läheisyydessä, elävät tilastollisesti pidempään, ovat terveempiä ja kertovat olevansa tyytyväisempiä elämäänsä ja onnellisempia kuin muut. Samankaltaisia tuloksia on saatu myös Englannissa ja Irlannissa”, huomauttaa Smeds.

Blue Care -työpaja järjestetään 19.9. Kaskisissa

Blue Care -työpaja Kaskisissa 19.9.2018 klo 10-15 johdattelee Blue Care-palveluiden maailmaan ja antaa tilaisuuden suunnitella omia palveluita sekä keskustella palveluideoista alan asiantuntijoiden kanssa. Tilaisuuden järjestävät BlueSata-hanke ja Luonnostaan nouseva Pohjanmaa! -hanke. Työpajan ohjelma: BlueCare -työpajan ohjelma

Tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan viimeistään 9.9. osoitteessa: https://elomake.samk.fi/lomakkeet/8272/lomake.html

Lue lisää

> Kalanbongausta ja mato-ongintaa – Blue Care tuo esille vesistöjen hyvinvointivaikutusta

> BlueSata-hanke

 

Peltojen kipsikäsittely kirkastaisi ehkä jopa Saaristomeren

Peltojen kipsikäsittely kirkastaisi ehkä jopa Saaristomeren

Kansainvälinen Nutritrade-hanke laati kolme politiikkasuositusta liittyen Itämeren tilaan

Nutritrade on kolmivuotinen EU-hanke (2015-2018). Sen rahoituksesta suurin osa tulee Interreg Central Baltic -ohjelmasta, ja hanketta toteuttaa kolme suomalaista ja kaksi ruotsalaista organisaatiota. Suomesta mukana on vetovastuuta pitävä John Nurmisen Säätiö, Helsingin yliopisto ja Luonnonvarakeskus. Ruotsalaisia toimijoita puolestaan ovat Lantbruksuniversitetet ja Anthesis Enveco.

Nutritraden julkaisemissa suosituksissa nostetaan esiin uusia keinoja meren suojeluun ja ehdotetaan ympäristönsuojelun ohjauskeinojen kehittämistä näiden toimien käyttöön ottamiseksi. Uusien suojelukeinojen avulla on mahdollista saavuttaa parannus Saaristomeren ja koko Itämeren tilaan.

Ensimmäisessä suosituksessa esitellään maatalouden vesiensuojelun uusi menetelmä, peltojen kipsikäsittely. Maatalouden fosforipäästöjen vähentäminen on keskeisessä asemassa Itämeren suojelussa ja peltojen kipsikäsittely vaikuttaa olevan ylivoimaisen tehokas keino tällä saralla.

Menetelmää on tutkittu NutriTrade- ja SAVE -hankkeiden pilotissa ja sen on havaittu leikkaavan maatalouden fosforikuormitusta välittömästi peräti 50 prosentilla. Menetelmä soveltuisi käytettäväksi Etelä-Suomessa jopa 540 000 peltohehtaarilla. Tällöin fosforivaluma Itämereen vähenisi 200-300 tonnia, mikä vastaa lähes koko Suomelle Itämeren suojelusopimuksessa asetettua vähennystavoitetta.

Kipsikäsittelyn käyttöönottoa tulisi selvittää muuallakin Itämeren alueella, kuten Tanskassa, Puolassa, Ruotsissa ja Virossa. Alustavien arvioiden mukaan peltojen kipsikäsittely voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen jopa 25 prosenttia eli 1 500 – 2 000 tonnia. Tehokkuuden ohella kipsikäsittely on myös verrattain edullinen vesiensuojelumenetelmä.

joki pelto
Peltojen kipsikäsittely vähentäisi ravinteiden joutumista vesistöihin. Kuva: Reijo Telaranta

Kipsimenetelmä saatava mukaan maatalouden tukiohjelmaan

NutriTrade-hankkeen toisessa suosituksessa korostetaan, että vesiensuojeluhyötyjen toteutuminen edellyttää kipsimenetelmän saamista mukaan maatalouden tukimekanismeihin ja seuraavaan maatalouden tukiohjelmaan. Juuri nyt on sopiva aika ryhtyä asian vaatimaan valmisteluun. Keskeisiä toimijoita asian edistämisessä ovat Helcom, EU-jäsenvaltiot sekä Euroopan komissio.

”Kannatamme peltojen kipsikäsittelyn laajamittaista käyttöönottoa yhteiskunnan tukemana vesiensuojelutoimena. Ilman sitä toimen toteutus jää yksittäisten hankkeiden ja aloitteiden varaan, eikä suuren mittaluokan vesiensuojeluhyötyjä saavuteta”, NutriTrade-hanketta johtavan John Nurmisen Säätiön projektipäällikkö Anna Saarentaus kertoo.

Maanviljelijöiden parissa kipsikokeilut ovat saaneet positiivisen vastaanoton.

”Peltojen kipsikäsittelystä jäi Varsinais-Suomen pilottiin osallistuneille viljelijöille myönteinen kokemus. Satoon, maaperään tai vesieliöstöön kohdistuvia haittavaikutuksia ei havaittu kokeilun yhteydessä. Kipsikäsittelyn etuna on myös, ettei se vie viljelypinta-alaa”, perustelee projektikoordinaattori Eliisa Punttila Helsingin yliopistosta.

Ravinnekompensaatio avuksi Itämeren suojeluun

NutriTrade-hankkeen kolmannessa suosituksessa valotetaan ravinnekompensaatioiden mahdollisuuksia Itämeren suojelussa. Ravinnekompensaatiolla tarkoitetaan mallein tai mittauksin varmennettua, vapaaehtoista ravinnepäästövähennystä, joka ylittää lakisääteisen suojelun tason.

Tulevaisuudessa kompensaatioita saattaa olla mahdollista ja järkevää käyttää ympäristölupajärjestelmien yhteydessä. Ympäristölupaa hakevalle toimijalle olisi kaksi vaihtoehtoista tapaa kompensoida tulevat päästönsä. Hakijan tulisi toteuttaa vastaava määrä päästövähennyksiä vesialueella joko itse tai maksamalla toiselle toimijalle niiden toteuttamisesta. Tällaisen joustotarpeen synnyttää EU-direktiivin tulkinta.

”EU:n vesiensuojelua ohjailee vesipuitedirektiivi. EY-tuomioistuin teki sen sitovuudesta muutama vuosi sitten varsin ankaran, ns. Weser-tulkinnan. Sen mukaan vesialueelle ei saa myöntää ympäristölupaa mihinkään kuormittavaan toimintaan, jos vedenlaatu ei ole riittävän hyvä. Tämä sinällään vesistöjä suojeleva linjaus sopii huonosti yhteen alati muuttuvan talouden ja vesipuitedirektiivin edellyttämän kustannustehokkuuden kanssa”, sanoo erikoistutkija Antti Iho Luonnonvarakeskuksesta.

Pelisääntöjä kompensaatioiden hyödyntämiseen ympäristöluvituksessa selvitetään parhaillaan ympäristöhallinnossa. Hyödyntämisen mahdollisuus on tuotu tai sitä ollaan tuomassa ympäristölainsäädäntöön esimerkiksi Ahvenanmaalla, Ruotsissa ja Tanskassa.

Lue lisää

> CO2-raportin uutiskirje

> John Nurmisen Säätiö

Puronkunnostustalkoita Salossa elokuussa

Ensimmäiset talkoot jo ensi viikon torstaina 2.6., ilmoittaudu mukaan nyt

Talkoissa monimuotoistetaan purouomaa, joka on aikoinaan perattu ja suoristettu. Uomaan lisätään kiveä, soraa ja puuainesta. Tarkoituksena on myös tehdä kutupaikkoja ja parempia elinolosuhteita taimenelle, joka on paikoitellen jo äärimmäisen uhanalainen laji.

Ensimmäisen kerran kunnostustalkoot järjestetään torstaina 2.8. klo 16-20.30 Kiikalan Kultalähteenojalla. Työ jatkuu keskiviikkona 8.8. klo 16-20.30 Punassuon Lohiojalla Teijossa. Autottomien ei tarvitse kantaa huolta paikalle pääsystä, sillä talkoiden järjestäjät koordinoivat kimppakyytien sopimista Turusta ja Salosta. Voit osallistua vain toisiin talkoisiin tai halutessasi kumpiinkin.

Varustukseksi et tarvitse kuin riittävän korkeat kumisaappaat sekä säältä ja hyttysiltä suojaavan vaatetuksen. Talkoolaisille on tarjolla pientä purtavaa ja juotavaa, joten ilmoittautumisessa ilmoitetaan myös mahdollinen erikoisruokavaliotoive.

Talkoot ovat osa Valonian hallinnoimia Vaellus vapaaksi ja puroja kuntoon – sekä Virtavesien kunnostus -hankkeita. Valonia on Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus. Kyseisiä hankkeita rahoittavat EKOenergian ympäristörahasto ja Varsinais-Suomen ELY-keskus. Hankkeissa tehdään yhteistyötä esim. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen, kalastusalueiden, WWF:n ja paikallistoimijoiden kanssa.

Ilmoittaudu puronkunnostustalkoisiin täällä mahdollisimman pian: https://www.lyyti.fi/reg/purotalkoot

Uusi jäteveden poistoputki Kakolanmäelle

Uusi jäteveden poistoputki pitää Itämeren puhtaampana

Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon poistoputken kapasiteettia kasvatetaan, että puhdistamo voi tuottaa Turun seudulle laadukasta jätevedenpuhdistuspalvelua vuosikymmeniksi eteenpäin. Hankkeen valmistuttua Turun merialueelle kohdistuva ympäristökuormitus vähenee merkittävästi. Hanke toteutetaan asukasystävällisellä tunnelointimenetelmällä.

Poistoputkihankkeen toteutussuunnittelua valmistellaan parhaillaan. Maanalainen louhinta alkaa arviolta loka-marraskuussa 2018 ja tunneloinnin aloitus alkaa arviolta keväällä 2019. Uuden poistoputken pitäisi olla valmis vuonna 2021. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamossa käsitellään lähes 300 000 Turun seudun asukkaan jätevedet. Poistoputken kapasiteettia on kasvatettava, jotta jätevedenpuhdistuspalvelu säilyy kustannustehokkaana ja ympäristöystävällisenä.

Tällä hetkellä jätevedet johdetaan puhdistamolta hulevesiviemäriä pitkin Turun satama-altaaseen. Viemäri on rakennettu 1950- ja 1960-luvuilla eikä sen kapasiteetti tule riittämään kasvavien hule- ja jätevesimäärien poisjohtamiseen. Käyttökapasiteettia kasvattavat muun muassa ilmaston lämpeneminen ja Turun seudun kasvava asukasmäärä.

Puhdistamolta satama-altaaseen rakennetaan uusi, pelkästään jätevesille tarkoitettu poistoputki. Samalla puhdistamon yhteyteen rakennetaan hygienisointiyksikkö eli UV-desinfiointilaitos, mikä parantaa mereen johdettavan veden laatua. Puhdistamo toimii normaalisti rakentamisen aikana.

Hygienisointiyksikkö ja osa poistoputkesta rakennetaan olemassa olevan puhdistamon sisäpuolelta maanalaisena louhintana. Loppuosa poistoputkesta toteutetaan uudella tunnelointimenetelmällä, jossa on runsaasti etuja perinteiseen aukikaivuutekniikkaan verrattuna. ”Pääosa rakentamisesta tehdään maan alla, ja lisäksi tunneloinnin hiilijalanjälki ja energiankulutus ovat huomattavasti pienempiä perinteiseen aukikaivuumenetelmään verrattuna”, kertoo Turun seudun puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Mirva Levomäki.

Lue lisää

> CO2-raportin uutisia (13.6.2018)