Lähivedet

Etusivu / Kehityspolut / Arkistoitu kategoriassa "Lähivedet"

Salo ja Somero vesiyhteistyöhön

Salon Seudun Sanomat 10.1.2019

”Valtioneuvostosta asti on tullut viestiä, että kuntien pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä vesihuollon kanssa” sanoo Salon Veden toimitusjohtaja Kalle Virtanen.

Salo ja Somero hierovat alueellista vedenhankinnan yhteistyötä. Yleissuunnitelman tekijäksi on valittu Sweco Ympäristö Oy.

SSS_9-1-2019a

Ympäristö Nyt -uutisviesti 4/2018

jäätynytmännynoksa_RodeoVuoden viimeisen uutisviestin aiheet:

  • Kohti hiilineutraalia maakuntaa
  • Meren tilan parantamiseksi tarvitaan jatkotoimia
  • Meremme tähden 9.5.2018
  • Kustannustehokasta kalustekierrätystä Turussa
  • Turun ekotukitoiminta lisää lähivesitietoisuutta

> Ympäristö Nyt -uutisviesti 4/2018

Hiilineutraali maakunta

Hiilineutraali maakunta

Kuusivuotinen hanke 2019-2024 kokoaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimijat yhteen ideoimaan ratkaisuja ja valitsemaan toimenpiteitä, joilla ilmastonmuutoksen hillintää koskevat tavoitteet saavutetaan.

merijaatyy_yha_PaiviTahvanainen1Ilmastonmuutoksen hillinnän haaste on valtava. Systemaattinen tavoitteiden asettaminen ja toimenpiteiden valinta maakuntatasolla on tarpeen.

Euroopan komissio on myöntänyt Suomelle 9,1 miljoonaa euroa ”Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia” (CANEMURE) -hankkeelle, jonka kokonaisbudjetti on 15,3 M€. Hankkeessa on yhteensä 23 osapuolta ja vastuullinen vetäjä on Suomen ympäristökeskus SYKE.

Varsinais-Suomi on yksi seitsemästä maakunnasta, joissa aluetasoisesti pyritään tulokselliseen yhteistyöhön ilmastohaasteeseen vastaamiseksi. Varsinais-Suomen ELY-keskus koordinoi hanketta maakunnassa tiiviissä yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton ja Valonian kanssa. Satakunnassa hanketta koordinoi Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Työ käynnistyy vuoden 2019 alussa. Yhteistyöhön kutsutaan keskeiset toimijat, joiden asiantuntemusta, kehittämishalua ja voimavaroja tarvitaan. Maakunnalla on mahdollisuus osoittaa edelläkävijyyttä ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ratkaisuhakuisuutta.

Konkreettisina tavoitteina hankkeessa on edistää älykästä ja vähähiilistä liikkumista, lisätä hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Lisäksi tuemme prosesseja, joilla luodaan kestävää kaupunkirakennetta ja edellytyksiä vähähiiliselle tuotannolle ja kulutukselle. Hankkeessa edistetään myös maa- ja metsätalouden siirtymistä vähäpäästöisiin maaperän hoitomenetelmiin erityisesti turvemailla.

life_logo_pienennetty_koodillaLisätietoja:

hankevastaava, tietopalvelupäällikkö Merja Haliseva-Soila, p. 0295 022 863
ympäristöasiantuntija Nina Myllykoski, p. 0295 022 768

Meren tilan parantamiseksi tarvitaan jatkotoimia

Meren tilan parantamiseksi tarvitaan jatkotoimia

Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö ja Varsinais-Suomen ELY-keskus tiedottaa
Meren tilan parantamiseksi tarvitaan jatkotoimia osoittaa uusi tila-arvio

Itämeren tilasta on valmistunut laaja tietopaketti Suomen meriympäristön tila 2018. Raportissa on määritelty, mitä Itämeren meriympäristön ”hyvä tila” tarkoittaa, ja meriympäristön tila vuosina 2011–2016 on arvioitu tämän määrittelyn mukaisesti. Koska meriympäristö ei monilta osiltaan ole hyvässä tilassa, raportti listaa yleisiä tavoitteita sen parantamiseksi. Teos sisältää tutkimustietoa planktonista hylkeisiin, ravinteista ja vaarallisista aineista roskiin, meluun ja ihmisen toimien vaikutuksiin. Suomen ympäristökeskuksen julkaisu päivittää samalla Suomen merenhoitosuunnitelman meriympäristön tilaa koskevat tiedot, joita käytetään perustana merenhoidon toimenpideohjelmaa päivitettäessä.

Raportin laatimiseen osallistui yli 80 suomalaista asiantuntijaa. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) lisäksi raportin toimittajina olivat asiantuntijat ympäristöministeriöstä ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. SYKE julkaisi raportin poikkeuksellisesti tieteellistä vertaisarviointia vaativassa sarjassaan, koska tulosten luotettavuus haluttiin varmistaa ulkopuolisilla arvioitsijoilla.

Meriympäristön tila 2018 kansikuva teksteillä

Meren tila on edelleen heikko, mutta myös paranemisen merkkejä näkyy

”Raporttimme osoittaa, että Itämeren tilassa on nähtävissä paranemisen merkkejä, vaikka kokonaisuudessaan meren tila on edelleen heikko. Vaarallisten ja haitallisten aineiden väheneminen näkyy huippupetojen parantuneena lisääntymisenä, ja ravinnekuormituksen vähentämiseksi tehdyt ponnistelut tuottavat tulosta erityisesti itäisellä Suomenlahdella”, yksi julkaisun toimittajista, tutkimuspäällikkö Samuli Korpinen SYKEstä tiivistää.

Raportti käsittelee meren tilan lisäksi ihmistoiminnasta aiheutuvaa kuormitusta ja muita ihmisen aiheuttamia ympäristöpaineita. Meren tilaan vaikuttavat eniten valuma-alueelta kulkeutuva kuormitus: ravinteet, vaaralliset ja haitalliset aineet ja roskat. Ihmistoiminnan vaikutus mereen on huomattava, ja se näkyy muun muassa herkkien merilintujen vähenemisenä, meritaimenen uhanalaisuutena ja elinympäristöjen laadun heikkenemisenä.

Raporttia varten on ensimmäistä kertaa arvioitu meren hyvän tilan saavuttamisen taloudelliset hyödyt. Ne voivat nousta jopa 430 miljoonaan euroon vuodessa.

Eri merialueilla tarvitaan erilaisia toimia

Suomen merialue kokonaisuudessaan on rehevöitynyt. Suomesta Itämereen päätyvä fosforin kokonaiskuormitus on onnistuttu 1970-luvun puolivälistä kääntämään laskuun. Typen kokonaiskuormituksen kehityssuunta ei ole yhtä selvä, vaikka yhdyskuntien typpikuormitus on laskenut.

Merialueiden välillä on eroja. Pohjanlahdella rehevöityminen on vähäisempää ja happipitoisuus on pohjan läheisyydessä edelleen hyvä. Myös pohjaeläinyhteisöt ja erilaiset elinympäristöt ovat siellä paremmassa kunnossa kuin Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Pohjois-Itämerellä. Pohjanlahden ja muiden merialueiden välillä on vastaavanlaisia eroja myös planktonyhteisöjen, merilintujen ja itämerennorpan tilanteessa. Rehevöityminen on viime vuosina lisääntynyt myös tähän asti suhteellisen hyvin voineella Selkämerellä.

Tavoitteena on meriympäristön hyvä tila

”Merenhoidossa tavoitteena on meriympäristön hyvä tila. Tämä tila-arvio toimii tietoperustana, jonka pohjalta merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman tarkastaminen käynnistyy ensi vuoden aikana. Tarvetta on kohdentaa toimenpiteitä erityisesti niihin seikkoihin ja niille alueille, joiden osalta ihmistoiminnan aiheuttamat haittavaikutukset ovat selviä eikä hyvää tilaa ole saavutettu.”, ympäristöneuvos Maria Laamanen ympäristöministeriöstä kertoo.

Nyt julkaistu raportti kytkeytyy Itämeren suojelukomission (HELCOM) kesällä 2018 julkaistuun arvioon koko Itämeren meriympäristön tilasta ja siihen kohdistuvista paineista. HELCOM:in arvioon käytettiin Suomen osalta samoja tietoja kuin tässä julkaisussa.

Suomen meriympäristön tila 2018 on saatavissa sähköisenä julkaisuna ilmaiseksi. Raportti on julkaistu myös ruotsiksi, nimellä Havsmiljöns tillstånd i Finland 2018.

> Varsinais-Suomen ELY-keskus

Julkaisun tiedot

Samuli Korpinen, Maria Laamanen, Janne Suomela, Pekka Paavilainen, Titta Lahtinen ja Jan Ekebom (toim.): Suomen meriympäristön tila 2018, 248 s.
SYKEn julkaisuja 4
Suomenkielinen julkaisu verkkojulkaisuna: Suomen meriympäristön tila 2018
Ruotsinkielinen julkaisu verkkojulkaisuna: Havsmiljöns tillstånd i Finland 2018
Julkaisu on tilattavissa painettuna SYKEn verkkokaupasta: Linkki verkkokauppaan

Kahdeksan kuntaa ravinnekierrätyksen esimerkkialueiksi

Kahdeksan kuntaa ravinnekierrätyksen esimerkkialueiksi

ranku pieni kuvaRANKU 3 -hanke järjesti lokakuussa pienille ja keskisuurille kunnille avoimen kisan osallistumiseksi hankkeeseen. Hakuaika oli lyhyt, mutta siitä huolimatta saatiin kahdeksan erinomaista hakemusta. Hankkeen ohjausryhmä päätti, että kaikki määräajassa halukkuutensa ilmoittaneet kunnat otetaan esimerkkikunniksi hankkeeseen. Mukaan valitut kunnat ovat: Asikkala, Forssa, Ii, Kaarina, Marttila, Orimattila, Parainen ja Ylivieska.

Hankkeen aikana esimerkkikunnille laaditaan selkeät niiden ominaispiirteet huomioivat askeleet ravinnekierrätystoimenpiteiden toteuttamiseksi ja hanke tukee kuntia konkreettisten toimenpiteiden käynnistämisessä. Tavoitteena on myös lisätä kuntien välistä ravinteiden kierrätyksen ja kiertotalouden yhteistyötä, yrittäjyyttä ja uusia rohkeita avauksia. Esimerkkikuntien toimenpiteistä ja kehittämistyön etenemisestä tiedotetaan valtakunnallisesti.

Hakemuksen lähettäneet kunnat haluavat olla kiertotaloudessa edelläkävijöitä myös ravinteiden kierrätyksen osalta. Kuntien hakemuksissaan ilmoittamat haasteet ovat osittain yhteisiä, mutta esille nostetuissa kehittämistarpeissa näkyy vahvasti myös kuntien erityispiirteet. Hankkeessa oli tavoitteena saada mukaan elinkeinorakenteeltaan ja ravinteiden kierrätyksen haasteiltaan erilaisia kuntia esimerkkikunniksi ja valittu kuntajoukko sopii erinomaisesti tähän.

Tärkeimpinä tavoitteina kunnat nostivat esille vesiensuojelullisia tavoitteita ja yhteistyön sekä koordinoinnin lisäämistä eri toimijoiden välillä. Pitkät välimatkat niin maalla kuin vesialueillakin nähtiin haasteena, johon pitäisi löytää kustannustehokkaita ratkaisuja. Myös maatalousalueiden ravinteiden kierrätyksen ja vesienhoidon tavoitteiden yhdistämisen sekä taajamien ja teollisuuden ravinteiden kierrätykseen halutaan kunnissa tarttua ja panostaa ja kunnan sekä yritysten yhteistyötä ravinnekierrätyksessä halutaan lisätä. Etenkin kasvavilla kaupunkialueilla halutaan ottaa ravinteiden kierrätys paremmin huomioon jo aluesuunnittelussa. Yleisesti todettiin, että kunnissa tarvitaan lisää konkreettista tietoa ravinteiden kierrätyksestä, jotta ravinteet tunnistetaan resurssiksi muuallakin kuin maataloudessa.

Konkreettinen työ kunnissa alkaa vuoden 2019 alussa ja parhaillaan valmistellaan kuntien kanssa, miten kunnat hankkeeseen sitoutuvat ja mitä konkreettinen ravinnekierrätystyö missäkin esimerkkikunnassa tarkoittaa.

Lue lisää > Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uutiskirje 9/2018

Turun ekotukitoiminta lisää lähivesitietoisuutta

Turun ekotukitoiminta lisää lähivesitietoisuutta

Turun kaupunkikonsernin ekotukitoiminta on vastannut Koulumme lähivedet -haasteeseen. Tarkoituksena on lisätä kaupungin henkilöstön tietoisuutta lähivesien suojelusta, kasvattaa henkilöstön osaamista lähivesien tutkimisesta ja luonnon hyvinvointivaikutuksista.

Haasteeseen vastanneet saavat Suomen ympäristökeskuksen kokoaman Vesitesti-laukun, joka sisältää välineitä lähiveden tilan tutkimiseen. ELY-keskukselta saadulle laukulle on käyttöä. Ekotukihenkilöt saavat jatkossa lainata laukkua osana Turun kaupunkikonsernin ekotukitoimintaa. Näin tietoisuus laajenee myös koulujen ulkopuolelle.

laukun sisältö– Ekotukitoiminnan jatkokoulutuksessa syyskuussa 2018 pidettiin työpaja lähivesitutkimuksen perusmenetelmistä ja vesilaukun käyttömahdollisuuksista, kertoo ekotukikoordinaattori Stella Aaltonen.

– Jatkossa ekotukitoiminnan viestinnässä lisätään tietoisuutta lähivesien tilasta ja tutkimisesta, Stella lupaa.

Lähivesien ja yleensä luonnon hyvinvointivaikutukset on nostettu esiin Turun ekotukitoiminnassa.

– Toivomme muidenkin toimijoiden ymmärtävän lähivesien laajemman merkityksen osana hyvinvointia, Stella toivoo.

Mitä on ekotukitoiminta?

Ekotukitoiminta on arjen ympäristötyötä, jonka avulla lisätään ympäristötietoisuutta ja voidaan jalkauttaa organisaation strategiat ja ympäristöpolitiikka ruohonjuuritason toimiksi ja käytännöiksi. Toimintaa on lähes 30 Suomen kunnassa tai muussa organisaatiossa.

Turussa lähes jokaisessa yksikössä on koulutettu ekotukihenkilö, joka edistää ympäristön kannalta fiksua toimintaa osana yksikön arkea. Koulutettuja aktiivisia ekotukihenkilöitä on Turussa yli 500.

Käytännön toimet, joihin ekotukihenkilöt kannustavat työtovereitaan, ovat osa ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Ekotukitoiminta edesauttaa kaupunkistrategian toteuttamista Turun kaupunkikonsernissa. Konkreettisia toiminnan painopistealueita ovat energiaan, liikkumiseen, materiaaleihin ja toimintakulttuurin liittyvät toimenpiteet.

Vesilaukku innostaa toivottavasti useita kaupungin yksiköitä lähivesien tutkimiseen. Ensivaiheessa kiinnostusta asian suhteen on ollut koulujen ja päiväkotien lisäksi toimintakeskuksilla.

Lisätietoa
Valtakunnallisesta ekotukitoiminnasta: www.ekotuki.fi
Turun ekotukitoiminnasta: www.ekotuki.net

Lounais-Suomen Koulujemme lähivedet -haasteessa mukana yli 80 toteuttajaa

Rauman heittämään Koulujemme lähivedet -haasteeseen vastataan Ympäristö Nyt -palvelun haasteareenalla. Vastanneille lahjoitetaan Vesitesti-laukku, joka sisältää tutkimusvälineitä ja ohjeita lähivesitutkimuksiin.

VS_Ely_koulu_lv_bann_300x120pxKoulujemme lähivedet toiminnan tueksi on koottu verkosto alan toimijoista Lounais-Suomen alueella. Verkosto on koonnut nettisivut, tiedottaa ja järjestää koulutusta.

­

Ympäristö Nyt -haasteareena on osa Lounais-Suomen ympäristöohjelman toteuttamista. Areenalla opimme toisiltamme ja kehitämme toimintamalleja, joilla rakennetaan kestävää Lounais-Suomea.

Lue lisää
> Koulujemme lähivedet -sivut
> Haasteareena

 

Meremme tähden -tapahtuma Raumalla 9.5.2019

Meremme tähden -tapahtuma Raumalla 9.5.2019

”Meremme Tähden 2019 – Eloa ja elinkeinoa” järjestetään Merimäellä Raumalla Eurooppa-päivänä 9.5.2019

Eloa ja elinkeinoa teeman ajatuksena on ”Itämeri on osa monia eri elämänalueita, unohtamatta kuitenkaan haasteita meren tilassa”. Ohjelmaa on päivän aikana tarkoitus olla niin koululaisille (toimintapisteet), ammattilaisille ja ”tavallisille” kansalaisille. Isosti ja näkyvästi yhtenä päivänä (päivällä ja illalla) laajasti yhdessä tehden ja näkyen. Kaikki mukaan, teema ei rajaa tiukasti ulos ketään, vaan hyvin erilaiset tahot voivat olla mukana.

Lue lisää > Meremme tähden -facebook

SaveTheDate_MeremmeTähden2019

ULOS – UT – OUT

ULOS – UT – OUT

Ulos Ut OutSuomen suurin ulkona oppimisen tapahtuma järjestetään 9.-11.6.2020 Nurmeksessa, Pohjois-Karjalassa

Mihin tarvitaan muutosta ja millaisin keinoin se saadaan aikaan?
Hae ohjelmaan tekijäksi tai ehdota ohjelmaa, johon haluat osallistua.

>> www.ulos2020.fi kutsuu Sinua muutoksentekijäksi!

Pienvedet ovat uhanalaisia

Turun Tienoo 28.11.2018

Huolimatta siitä, että pienvesien asema mainitaan muun muassa metsälaissa ja vesilaissa, on niiden asema uhanalainen. Pienvesillä on oma tärkeä merkityksensä luonnon monimuotoisuudelle.

Pienvesiä voi ja kannattaa kunnostaa maanomistajien yhteistyöllä. Asiantuntemusta ja neuvontaa löytyy muun muassa Valoniasta.

TT_2018_11_29