Kulttuuriympäristö

Etusivu / Kehityspolut / Arkistoitu kategoriassa "Kulttuuriympäristö"
Kulttuuriympäristöllä oma joulukalenteri

Kulttuuriympäristöllä oma joulukalenteri

Kulttuuriympäristöjoulukalenterista löydät pieniä ja suuria arjen tekoja kulttuuriympäristöjen säilyttämiseksi, tarinoita niiden historiasta sekä erilaisia tapoja tutustua omaan kulttuuriperintöön uusista näkökulmista. Uusi luukku avautuu joka päivä jouluaattoon asti.

> Kulttuuriympäristöjoulukalenteri 2018

joulukalenteri 2018

ULOS – UT – OUT

ULOS – UT – OUT

Ulos Ut OutSuomen suurin ulkona oppimisen tapahtuma järjestetään 9.-11.6.2020 Nurmeksessa, Pohjois-Karjalassa

Mihin tarvitaan muutosta ja millaisin keinoin se saadaan aikaan?
Hae ohjelmaan tekijäksi tai ehdota ohjelmaa, johon haluat osallistua.

>> www.ulos2020.fi kutsuu Sinua muutoksentekijäksi!

Ympäristökasvatusideoille valtakunnallista vauhtia

Ympäristökasvatusideoille valtakunnallista vauhtia

Valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäville ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankkeille voi hakea avustusta Keski-Suomen ELY-keskuksesta. Avustushaku on avattu 24.10.2018 ja se jatkuu 30.11.2018 asti.

Rahoitettaviksi etsitään nyt erityisesti hankkeita, jotka edistävät a) ilmastokasvatusta ja aktiivista ilmastokansalaisuutta, b) luonnon monimuotoisuuden merkityksen ymmärtämistä ja monimuotoisuutta tukevia tekoja arjessa tai c) erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä ja uusien yhteistyömuotojen kehittämistä kulttuuriympäristökasvatuksessa.

– Miten nostatetaan ja ylläpidetään aktiivista ja rakentavaa mielialaa ilmastokriisin keskellä? Entä kuinka voidaan vastata toiseen suurhaasteeseemme, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen? Näihin isoihin kysymyksiin löytyy osaratkaisuja maamme osaavilta ympäristökasvattajilta, uskoo ympäristökasvatusasiantuntija Tanja Tuulinen.

Ympäristökasvatus- ja -valistushankkeessa voidaan toimia niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin parissa. Olennaista on löytää sopivat menetelmät kunkin kohderyhmän tavoittamiseen, ja toisaalta pohtia, mikä on olennainen kohderyhmä minkäkin haasteen ratkaisemisessa.

– Olemme valmiita rahoittamaan myös aikuisiin kohdistuvia hankkeita, vaikka viime vuoden avustukset menivätkin lasten ja nuorten hankkeisiin. Aikuiset ovat päättävissä asemissa, ja heidänkin herättelynsä ja voimaannuttamisensa on tärkeää, sanoo Tuulinen.

Keski-Suomen ELY-keskus käsittelee avustushakemukset koko maan alueelta. Avustukset ovat ympäristöministeriön hallinnonalan harkinnanvaraisia valtionavustuksia, ja niitä myönnetään edellyttäen, että eduskunta osoittaa vuoden 2019 valtion talousarviossa tähän määrärahaa. Avustusta haetaan ensisijaisesti sähköisen asiointipalvelun kautta. Tarkemmat ohjeet ja hakulomakkeet verkkopalvelussamme: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/avustukset-ymparistokasvatus

Lue lisää > ELY-keskus

Köyliönjärven maisemanhoitoalueen kuuleminen

Köyliönjärven maisemanhoitoalueen kuuleminen

Köyliö-seura ry on esittänyt ympäristöministeriölle ja Varsinais-Suomen ELY-keskukselle luonnonsuojelulain mukaisen maisemanhoitoalueen perustamista Säkylän Köyliönjärven maisema-alueelle. Maisemanhoitoalueen hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnos on laadittu Maisemanhoitoalue Satakuntaan -hankkeessa yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa.

Köyliönjärvi on valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue, joten päätöksen maisemanhoitoalueen perustamisesta tekee ympäristöministeriö.
Ympäristöministeriö on valtuuttanut ELY-keskuksen suorittamaan asianosaisten kuulemisen perustamisasiassa.
Hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnos, hakemus ja kartta ovat lausunnonannolle varatun ajan nähtävissä 23.10. – 14.12.2018.
Suunnitteletko vanhan talosi tai aitan korjausta?

Suunnitteletko vanhan talosi tai aitan korjausta?

Avustukset rakennusperinnön hoitoon haettavissa 30.11.2018 asti

Ympäristöministeriö osoittaa ELY-keskuksille vuosittain määrärahaa jaettavaksi avustuksina rakennusperinnön hoitoon. Määrärahaa voidaan myöntää avustuksena yksityisille omistajille, yrityksille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille. Ensisijaisia avustettavia kohteita ovat valtakunnallisesti merkittävissä kulttuurihistoriallisissa ympäristöissä sijaitsevat kohteet (www.rky.fi) sekä maakunnallisesti arvokkaat kohteet, mutta avustusta jaetaan harkinnan mukaan myös muille merkittäville kohteille.

Avustuksia myönnetään korjauksiin, joissa edistetään kulttuurihistoriallisten tai maisemallisesti arvokkaiden rakennusten säilymistä. Tyypillisiä avustettavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi katon, julkisivujen, ikkunoiden tai ulko-ovien korjaustyöt ja kantavien rakenteiden korjaustyö. Avustuksen saaminen asettaa korjaukselle myös ehtoja. Korjaustyö tulee tehdä siten, että rakennuksen alkuperäinen luonne ja ominaispiirteet sekä historiallinen aitous säilyvät ja rakennusosien tarpeetonta uusimista vältetään.

Vuoden 2019 avustusten hakuaika päättyy 30.11.2018. Päätökset tehdään kevään 2019 aikana.
Ensisijainen asiointikanava on sähköinen Aluehallinnon asiointipalvelu.
Lisätietoa ja hakulomakkeet: Rahoitus ja avustukset – Ympäristövastuualue (www.ely-keskus.fi)
Yleistä tietoa rakennetusta kulttuuriympäristöstä: http://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI

Vuonna 2018 Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi Varsinais-Suomeen yhteensä 106 000 euroa avustuksia rakennusperinnön hoitoon 31 eri hakijalle. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 81 kpl, joista valtakunnallisesti merkittäville alueille sijoittui 30 kohdetta. Avustettavia kohteita olivat mm. Nousiaisten Paistanojan vanha koulun hirsirungon korjaus sekä Sauvon Karastilan ulkorakennuksen julkisivun korjaukseen.

Satakuntaan avustuksia myönnettiin yhteensä 53 000 euroa 15 eri hakijalle. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 31 kpl, joista kymmenen sijoittui valtakunnallisesti merkittäville alueille. Avustusta myönnettiin mm. Rauman Työväen Asunto Oy Männistön asuinrakennusten kattojen kunnostukseen sekä Honkajoella sijaitsevan Kohtalan tilan pihapiirin aitan ja navetan hirsirunkojen kunnostukseen.

Lue lisää > ELY-keskus

 

Kokemäenjoen äärellä 21.11. Pori

Kokemäenjoen äärellä 21.11. Pori

Kuva_Kokemaenjoki_rantalapsia_JohannaLantto_500x334pxKokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen

Vesivisioseminaari keskiviikkona 21.11.2018 klo 14.00−17.30 Porin yliopistokeskuksessa, auditoriossa 125.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

Tutustu seminaariohjelmaan Kokemäenjoki_Vesivisio-seminaari_211118

Vesivisio hahmottelee Kokemäenjoen tulevaisuutta

Kokemäenjoki on tuonut paikalliselle väestölle leivän pöytään jo vuosituhansien ajan. Kokemäenjoen vesistöaluetta leimaavat monipuoliset luonto- ja kulttuuriarvot, jotka antavat vesistöalueelle sille ominaisen maisemakuvan ja profiilin. Ympäristömuutokset asettavat kuitenkin haasteensa sille, miten vesistöalueen moninaiset arvot on mahdollista turvata taloudellisen kehityksen rinnalla.
”Kokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen” -seminaarin tavoitteena on herättää keskustelua, mitä kestävä käyttö Kokemäenjoen vesistöalueella on sekä miten eri käyttömuodot tulisi sovittaa yhteen. Lyhyiden alustusten ja keskusteluiden ohella seminaarin yhteydessä järjestetään posterinäyttely, jossa alueen toimijoilla (kunnat, tutkimuslaitokset, kyläyhdistykset) on mahdollisuus esitellä omaa työtään Kokemäenjoen kestävän käytön edistämiseksi.

Vesivisio 2050 suunnannäyttäjänä vesistöalueen kestävälle hyödyntämiselle

Kokemäenjoen valuma-alueelle laadittiin vuosien 2016−2017 aikana koko vesistöaluetta kattava tulevaisuudenkuva, Vesivisio 2050. Vesivision tavoitteena on tuoda esiin kokonaisvaltaisella tavalla vesistöalueen ekologista ja kulttuurillista monimuotoisuutta sekä alueen merkitystä ihmisten hyvinvoinnin ja aluetalouden kannalta.

  • Vesivisiossa lähdetään liikkeelle ajatuksesta, että vesistöalueen kestävä käyttö edellyttää alueen arvojen ja ihmistoimintojen kokonaisvaltaista huomioimista yksittäisten kohteiden ja toimenpiteiden sijaan, Johanna Lantto Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta toteaa.

Vesivisio määrittelee yleisen tahtotilan Kokemäenjoen vesistöalueen kestävälle käytölle. Vision saaminen käytäntöön edellyttää kuitenkin työtä, jotka vievät vision tavoitteet käytäntöön. Mitä nämä toimenpiteet voivat olla, on keskeinen teema, jota käsitellään myös ”Kokemäenjoen äärellä” -seminaarissa.

Seminaari maakunnallisen yhteistyön tulos

”Kokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen” toteutetaan yhteistyönä Satakunnan alueen viranomaisten kesken. Seminaarin järjestelyissä ovat mukana Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakuntaliitto (SustainBaltic-hanke), Satakunnan ammattikorkeakoulu (BlueSata-hanke) ja Nakkilan kunta.

>> ELY-keskus

Lue uusin Ympäristö Nyt -uutisviesti

Ympäristö Nyt -uutisviesti 2/2018

Aiheina:

  • Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti
  • Paraisille oma mansikkapaikka
  • Kulttuuriympäristöfoorumi: aineettomat arvot yhdistävät
  • Tapahtumat
    • Kokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen 21.11.2018
    • Ilmastotalkoot Satakunnassa 27.11.2018
    • Koulujemme lähivedet -koulutus 14.11.2018

> Ympäristö Nyt -uutisviesti 2/2018

Ilmasto hälyttää!

Ilmasto hälyttää!

Ympäristöministeriön ja Ilmatieteen laitoksen tilaisuudessa 8.10. ruodittiin IPCC:n Global Warming of 1,5 degrees C -raportin antia.

Graafiset kuvat: Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi

IPCC1.5-astetta_v5Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuoreen raportin mukaan maapallon lämpötila on jo noussut noin asteella esiteollisesta ajasta. Mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen lämpenemisen raja ylitetään vuoteen 2050 mennessä. Rajan ylittäminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä sekä ihmisille että luonnolle.

Professori Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos: Lämpeneminen etenee noin 0,2 astetta vuosikymmenessä. Muutoksen vaikutukset näkyvät vähitellen, sitä tapahtuu koko ajan jo nyt. Vaikutus jakautuu epätasaisesti maapallolla. Toistaiseksi tehdyt päästövähennyslupaukset merkitsevät noin 3 asteen lämpenemistä 2100 mennessä, tehokkaammilla toimenpiteillä on siis kiire.

Eri sektoreille on erilaisia vaikutuksia. Jo nyt esim. koralliriutat ovat vakavassa vaarassa. Nopeasti vaikutuksia alkaa ilmetä myös kalantuotannossa, rannikoiden tulvimisessa ja  napajäätiköiden sulamisessa. Kun ylitetään 1,5 asteen globaali lämpeneminen, alkaa olla suuria vaikutuksia viljan viljelyyn. Kun lähestytään 2 astetta, vaikutukset vakavoituvat dramaattisesti. Mannerjäätiköiden epästabiilius on uhka. Mikäli ne alkavat sulaa, nousee meren pinta jopa metrejä.

ipcc-1-5-kuva9-3500pxErikoistutkija Laura Sokka, VTT: Pysyminen alle 1,5 asteessa tarkoittaa, että hillintötoimien pitää nyt ja tästä eteenpäin olla todella voimakkaita. Kaikkien maanosien oikeus kehitykseen on suuri kysymys. Päästöjen on laskettava 0-tasolle jo vuoteen 2050. Vuoteen 2030 pitäisi saavuttaa 35 %:n päästövähennykset globaalisti.

On otettu käyttöön overshoot-termi: Useimpien laskelmien mukaan 1,5 asteen tavoite voidaan saavuttaa väliaikaisen ylityksen (overshoot) jälkeen. Hiilinieluja täytyy löytää ja hiilen poistoon ilmakehästä tarvitaan keinoja.

Meillä on useita eri tapoja saavuttaa 1,5 asteen tavoite, mutta tiiviistettynä kyse on päästöjen vähentämisestä ja hiilen talteenotosta. Tarvitaan suuria muutoksia sekä tuotannossa että kulutuksessa. Päästöjen on vähennyttävä selkeästi jo ennen 2030. Hiilen poisto ja talteenotto on keskeinen keino kaikissa skenaarioissa. Mitä myöhemmin päästöjen lasku tapahtuu, sitä keskeisempään rooliin tulevat hiilen poisto ja talteenotto.

Professori Markku Kanninen, Helsingin yliopisto: Ilmastokysymys on niin laaja, että se koskettaa kaikkia tieteenaloja. Mikäli päästään 1,5 asteen tavoitteeseen, sillä on merkittävä vaikutus kaikkiin kestävän kehityksen osatekijöihin. Köyhimmät maat kärsivät kaikkein eniten ja ne tarvitsevat rikkaiden maiden apua ja tukea.

Sektorihallinto, esim. ympäristöhallinto ei riitä ratkaisemaan tavoitteeseen pääsyä, vaan tarvitaan kaikkia hallinnonaloja ymmärtämään muutoksen tarve ja toimimaan sen mukaisesti. Hillintätoimissa täytyy ottaa alueelliset olosuhteet huomioon. Missä voidaan metsittää? Miten muutos vaikuttaa puhtaan veden saantiin ja mitä sen turvaamiseksi voidaan missäkin tehdä?

Suunnittelematon kaupunkien kehittyminen väkirikkailla alueilla on sisältää suuren riskin ilmastonmuutoksen vaikutusten kohtaamisessa. Maankäytön suunnitteluun pitäisi kiireesti paneutua.

Kukaan ei välty vastuulta, ratkaistavia asioita on paljon

ipcc-1-5-kuva4-3500pxMarkku Kannisen mielestä päätöksentekijöiden täytyy lopultakin ottaa asia vakavasti. Suomen ilmastopaneeli on tehnyt tiekartan, jonka ehdotukset tulee ottaa käyttöön. Kehittyvissä maissa väestönkasvun hillintä on tarpeen. Tässä keskeinen keino on naisten ja tyttöjen koulutus, joka johtaa lapsiluvun pienenemiseen.

Laura Sokan mukaan hiilidioksidin talteenottokeinoja on kehitetty, ne ovat kalliita, mutta eivät ole skaalattavissa vielä. Yhtenä vaihtoehtona on hiilidioksidin pumppaaminen maaperään geologisiin onkaloihin.

Yksityisen ihmisen vastuu ja keinot ovat asuminen-liikkuminen-ravinto -akselilla.

Selvästi vaikea kysymys myös panelisteille oli metsän hakkuut ja metsävarantojen hyötykäyttö. Suomessa suunnitellaan hakkuiden lisäämistä, jotta bioraaka-ainetta voidaan  käyttää enemmän energian tuotantoon. Metsät ovat samalla keskeinen hiilinielu ja tulevina vuosikymmeninä metsien hiilinieluja on lisättävä. Kannisen mukaan maankäyttösektoria on ajateltava kokonaisuutena. Maatalousmaan hiilipäästöt on otettava huomioon.

Ja vielä todettiin, että vaikka meret ja maaperä myös sitovat itseensä hiilidioksisia, on ihmisten tuottaman päästölisä niin suuri, että ihmisen on luonnon prosessien lisäksi lisättävä hiilen sidontaa eli hiilinieluja.

Miten Global Warming of 1.5 °C -raportin pääviestien tulisi näkyä Suomen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa?

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen: Suomen ote on erittäin aktiivinen moneen suuntaan kansainvälisesti eri maiden kanssa. Ihan keskeinen  kysymys on, miten korvataan lämmön ja sähkön tuotanto ja mahdollistetaan liikkuminen, kun fossiilisista luovutaan. Tarvitaan valtava määrä teknologisia ratkaisuja ja innovaatioita. Ihmisiltä tarvitaan ymmärrystä siihen, että tarvitaan muutoksia toimintatapoihin. Päästökauppaa täytyy kehittää siten, että päästöoikeuksien hinta nousee. Verotusta on kehitettävä vauhdittamaan päästöllisistä ratkaisuista luopumista. On siirryttävä päästöttömän hyvinvoinnin luomiseen!

Professori Markku Olllikainen: Suomi on ollut tunnollinen peesaaja. Suomen tämän hetkinen politiikka on viritetty kahden asteen lämpenemisrajan saavuttamiseen. Kivihiilen ja turpeen käyttö on saatava nollaan vuoteen 2030 mennessä. Maankäyttösektorin nettonielun ( = metsänielu miinus maankäytön päästöt)  kehittämiseen on panostettava. Ilman kuluttajia ei päästä tavoitteeseen, mutta hallinnon täytyy tarjota vaihtoehtoja valittavaksi. Metsätalouden linjaan on reivattava: metsää hoidetaan niin, että hiilinielu pysyy korkeana ja kasvaa, ja metsän kasvu mahdollistaa samalla sen hyötykäytön.

Päästövähennyksiä on saatava nopeasti – vastaako asiasta kuluttaja vai teknologia?

Ekonomisti Timo Tyrväinen: Olisi aika suurelle kansalaiskampanjalle. Kansalaisilla on suuri valta kaikkeen tähän problematiikkaan!

Ministeri Tiilikainen totesi, että ilmastonmuutos tulee olemaan keskeinen keskusteluaihe eduskuntavaalien lähestyessä.

Ollikaisen mukaan puuttuu jossain määrin tietoakin. Tahtoa heikentää yksittäisen kuluttajan voimattumuuden tunne. Yhteisen ymmärryksen ja tahdon luomista tarvitaan.

Professori Lassi Linnanen, LaY: Ei pidä vältellä sanaa ylikulutus. Kulutamme monella tapaa ja paljon on tarpeetonta kulutusta. On skenaario mikä tahansa, tarvitaan ylikulttamisesta luopumista. Teknologialla ei päästöjä ratkaista, vaan kuluttamisen vähentämisellä. Tarvitaan pakkoja ja taivuttelua. Esimerkiksi aurinkosähkö on kotitalouden keino energiapuolella.

Teknologisella kehityksellä on ns. bumerangi-ominaisuus eli uusi innovaatio johtaa sen käyttöön ottoon, minkä jälkeen alkaa uuden innovaation kehittäminen. Tällöin kulutus ei vähene. Teknologia tarvitsee mineraaleja, niiden jalostamista jne. Teknologiateollisuus tai tutkimuslaitokset eivät ole se taho, jotka lopettavat näiden käytön.

 

Paraisille oma mansikkapaikka

Paraisille oma mansikkapaikka

Saaristokaupunki Parainen haluaa panostaa rantojen saavutettavuuden parantamiseen ja kuntalaisten luonnossa liikkumisen edistämiseen.

Norrbyholmen on Paraisten kaupungin omistama virkistyskäyttöön tarkoitettu saari, joka sijaitsee aivan Paraisten Malmin, eli keskustan kupeessa. Kesällä 2018 saaren luonnonhoitoa ja retkeilymahdollisuuksia on kehitetty Leader-hankkeen turvin. Kehittämistyö palvelee niin erilaisia asukasryhmiä kuin saaristo- ja lähimatkailun tarpeita.

Lampaita Norrbyholmen

Norrbyholmen – Malmin mansikkapaikka – Malmens smultronställe -hankkeen tavoitteena on laatia yleispiirteinen suunnitelma saaren luonnonhoidon ja retkeilykäytön edistämiseksi. Norrbyholmenilla on laidunnettu pitkään ja se on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi. Luonnonhoitotyöt ja retkeilyrakenteet on tarkoitus suunnitella saaren ominaispiirteitä kunnioittaen. Hankkeen tavoitteena on myös alustavasti selvittää keinoja, joiden avulla jokamiehen vesillä liikkumisen mahdollisuuksia voitaisiin alueella edistää.

Projekti on saanut myönteisen vastaanoton ja yhteistyötä on onnistuttu tekemään monipuolisesti eri sidosryhmien kanssa. Kumppaneina ovat olleet paikalliset yhdistykset, asukkaat, yritykset, virkamiehet, kotiseutumuseo sekä muut alueella käynnissä olevat reitistöhankkeet.

Niittoa Norbyholmen

Norrbyholmenilla on toteutettu luonnonhoitotöitä yhteistyössä Paraisten kaupungin sosiaalisen työllistämisen tiimi Parfixin kanssa. Kesän 2018 aikana saaren rantoja on siistitty ja avoimet niityt on niitetty. Kuluvan syksyn aikana Norrbyholmenilla toteutetaan umpeenkasvaneen metsälaitumen sekä luontopolun raivaustöitä.

Kun saaren retkeilyä tukevat investoinnit, kuten kuivakäymälät ja levähdyspaikat saadaan myöhemmin toteutettua, on Norrbyholmen varsinaissuomalaisille lähimatkailijoille helposti saavutettavissa oleva merellinen luontomatkailukohde jo lähitulevaisuudessa.

Norrbyholmen – Malmens smultronställe – Malmin mansikkapaikka –hanke toteutetaan kesä-joulukuussa vuonna 2018. Hanke on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 ja rahoitus on haettu Leader-toimintaryhmä I samma båt rf – Samassa veneessä ry:n kautta.

Tutustu lisää
> Facebook
> Instagram

Logo maaseuturahasto  LEADER-Logo iso  Logo Pargas

 

Paikan merkitys -seminaari 13.10.

Paikan merkitys -seminaari 13.10.

Paimionjoki-yhdistys ry ja Liedon Vanhalinna järjestävät lauantaina 13.10.2018 klo 9 – 16 seminaarin teemoina paikan merkitys, yhteisöt ja osallisuus kulttuuriympäristöissä.

Pohditaan yhdessä paikkojen saamia erilaisia merkityksiä ja sitä, miten saada ihmisiä osallistumaan ja jakamaan kulttuuriympäristöjen- ja reittien suunnittelua ja hoitoa yhteistyössä viranomaisten kanssa. Millaisia uusia näkökulmia ja lähestymisiä voimme yhdessä löytää erilaisten kohteiden hoitoon ja kehittämiseen? Mitä osallistuminen ja osallistaminen tarkoittavat käytännössä? Entä millaisia merkityksiä paikat saavat?

Seminaarin kohderyhminä ovat kaikki kotiseututyöstä, kulttuuriympäristöistä, luonnonympäristöistä ja kulttuurireiteistä kiinnostuneet yksityiset henkilöt, yhteisöt, yhdistykset, kansalaisjärjestöt, seurakunnat, kunnat ja kaupungit.

Lue lisää
> kulttuuriymparistomme.fi