Haastejutut

Etusivu / Kehityspolut / Arkistoitu kategoriassa "Haastejutut"
Koulujemme lähivedet -koulutus 14.11.

Koulujemme lähivedet -koulutus 14.11.

KUTSU_Koulujemme lähivedet-koulutus_14.11.2018Koulujemme lähivedet -verkosto järjestää koulutusiltapäivän Tiedekeskus Tuorlassa, Kaarinassa ke 14.11.2018 klo 14 – 17.30. Tarkoituksena on vaihtaa ideoita ja kokemuksia Koulujemme lähivedet -toiminnan toteuttamisesta.

Aiheina ovat Koulujemme lähivedet -toiminnan mahdollisuudet (Valonia), VELMU (Vedenalaisen meriluonnon karttapalvelu), uudistunut PaikkaOppi sekä LUMA-keskuksen vesilabra. Lisäksi tutustutaan Tiedekeskus Tuorlan tarjontaan koululaisryhmille sekä Planetaarioon. Aikaa on varattu myös osallistujien väliseen kokemusten vaihtoon kahvikupposen ääressä.

Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti lounaissuomalaisille opettajille ja muille Koulujemme lähivedet -toimintaa toteuttaville tai siitä kiinnostuneille.

Ohjelma

14.00 Tervetuloa Tiedekeskus Tuorlaan, Pasi Nurmi
14.10 Koulujemme lähivedet -verkoston tervehdys, Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus
14.20 VELMUMeriluontoa pintaa syvemmältä, Jolanda Linsén, Varsinais-Suomen ELY-keskus

14.40 Kokemusten vaihtoa kahvin kera

15 – 17 Työpajat (puoli tuntia/aihe)

  1. Koulujemme lähivedet -toiminnan mahdollisuudet, Jarkko Leka, Valonia
  2. Vedenalaisen meriluonnon paikkatieto koulujen tehokäyttöön, Jolanda Linsén, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  3. PaikkaOpilla Tuorla tutuksi, Virpi Hirvensalo, Turun kaupunki, TOP-keskus
  4. Vesilabran salat, Katja Puutio, Lounais-Suomen LUMA-keskus

17 – 17.30 Tutustuminen Planetaarioon ja päivän lopetus

>> Ilmoittautuminen to 8.11.2018 mennessä

>> Kutsu (pdf)

Koulujemme lähivedet -toiminnan mahdollisuudet, Valonia

kuva: Jaana Itälä-LaineValonian työpajan aiheina:
– vedenlaatu- ja vesiötökkätutkimukset maastossa
– vesiensuojelua arjessa – kaikki voivat tehdä jotain! Veden käyttö, jätevesien puhdistus, kemikaalit/roskat/mikromuovit vesissä
– oppilaat miettimään vesistökunnostuksia: Mitä tehdä rehevöityneelle järvelle tai joelle? Miten vähennetään vesistöihin päätyvää ravinne- ja maa-aineskuormaa?
– kehittämisajatuksia Valonialle?
Lisätietoa: www.valonia.fi/yritykset/ympaeristoekasvatus

VELMU – Vedenalaisen meriluonnon paikkatieto koulujen tehokäyttöön

Kuva_Sukeltaja_ilman logoa_merisatkin_Metsahallitus_2007Tutustu miten Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelman (VELMU-ohjelman) kartoitustietoa voi hyödyntää Itämeri-teeman opiskeluun! Työpajassa näet, miten VELMU-karttapalvelussa olevaa tietoa voi hyödyntää esimerkiksi paikkatiedon jalostamismahdollisuuksien hahmottamiseen, kaloille tärkeiden elinalueiden esittämiseen, uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen huomioimiseen tai merenpohjan salaisuuksien avaamiseen. Kaikki ovat tervetulleita työpajaan, mutta keskeinen kohderyhmä on rannikkoalueella toimivat yläasteen ja lukion opettajat.
Lisätietoa: www.ymparisto.fi/velmu

PaikkaoppimainosUudistunut PaikkaOppi – PaikkaOpilla Tuorla tutuksi

Karttapohjainen projektialusta PaikkaOppi uusiutuu! PaikkaOppi taipuu helposti eri aiheiden opiskeluun ala- ja yläkoulussa. Palveluun kirjaudutaan nyt Wilma-tunnuksilla. Se toimii kännyköillä, tableteilla ja läppäreillä. Opettaja jakaa tehtävät lyhyellä koodilla ja hän voi hyödyntää joko valmiita tehtäviä tai luoda omia tehtäviä. Tule kokeilemaan uudistuneella PaikkaOpilla Tuorla tutuksi –tehtävää.
Lisätietoa: www.paikkaoppi.fi

Lounais-Suomen LUMA-keskuksen vesilabra

opettajien koulutus Luostarivuoren koulussa 032017 Mobiililaboratorio-hankeVesilabrassa selvitetään ja havannoidaan kokeiden avulla, kuinka veden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet vaikuttavat vesistöön elinympäristönä ja pohditaan millaisia vaikutuksia tällä on esimerkiksi veden eliöihin. Vesilabra on oiva tapa tutustua Tuorlan laboratoriotilaan ja siellä tehtäviin harjoitustöihin, joita voi tulla myöhemmin tekemään oppilasryhmiensä kanssa. Vesilabrassa ovat näytillä myös Vesimittaukset-oppimiskokonaisuuden mittauslaitteet, jotka ovat tutut aikaisemmista Valonian koulujemme lähivedet -koulutuksista.
Lisätietoa: http://luma.utu.fi/

PlanetaarioTiedekeskus Tuorla ja Planetaario

Turun yliopiston tiedekeskus Tuorla on paikka monitieteelliselle ilmiöpohjaiselle ja elämykselliselle oppimiselle. Tuorlan erikoisuuksina ovat planetaario, maanalainen mittaustunneli ja tähtitornit. Uusissa tiedekeskuksen tiloissa on opetuslaboratorio ja uusinta opetustekniikkaa mm. VR-laseja. Tiedekeskuksessa järjestetään mm. luokkaretkiä, leirikouluja, kesäleirejä ja opettajien täydennyskoulutusta.
Lisätietoa: tiedekeskustuorla.fi

Koulujemme lähivedet -verkosto

Koul-lähivedet_pojatVerkosto tukee Lounais‐Suomen kouluja Koulujemme lähivedet ‐toimintamallin toteuttamisessa. Verkostossa on paljon erilaista asiantuntemusta vesiasioista ja ympäristökasvatuksesta. Kukin tarjoaa omaa erityisosaamistaan toimialueellaan ja yhdessä tuotamme tiedotusta ja tilaisuuksia toiveiden ja tarpeiden mukaan. Tuki on pääasiassa maksutonta.
Lisätietoa: www.ymparistonyt.fi/koulujemme-lahivedet

Lue uusin Ympäristö Nyt -uutisviesti

Ympäristö Nyt -uutisviesti 2/2018

Aiheina:

  • Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti
  • Paraisille oma mansikkapaikka
  • Kulttuuriympäristöfoorumi: aineettomat arvot yhdistävät
  • Tapahtumat
    • Kokemäenjoen äärellä – Näkökulmia joen tulevaisuuteen 21.11.2018
    • Ilmastotalkoot Satakunnassa 27.11.2018
    • Koulujemme lähivedet -koulutus 14.11.2018

> Ympäristö Nyt -uutisviesti 2/2018

Ilmasto hälyttää!

Ilmasto hälyttää!

Ympäristöministeriön ja Ilmatieteen laitoksen tilaisuudessa 8.10. ruodittiin IPCC:n Global Warming of 1,5 degrees C -raportin antia.

Graafiset kuvat: Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi

IPCC1.5-astetta_v5Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuoreen raportin mukaan maapallon lämpötila on jo noussut noin asteella esiteollisesta ajasta. Mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen lämpenemisen raja ylitetään vuoteen 2050 mennessä. Rajan ylittäminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä sekä ihmisille että luonnolle.

Professori Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos: Lämpeneminen etenee noin 0,2 astetta vuosikymmenessä. Muutoksen vaikutukset näkyvät vähitellen, sitä tapahtuu koko ajan jo nyt. Vaikutus jakautuu epätasaisesti maapallolla. Toistaiseksi tehdyt päästövähennyslupaukset merkitsevät noin 3 asteen lämpenemistä 2100 mennessä, tehokkaammilla toimenpiteillä on siis kiire.

Eri sektoreille on erilaisia vaikutuksia. Jo nyt esim. koralliriutat ovat vakavassa vaarassa. Nopeasti vaikutuksia alkaa ilmetä myös kalantuotannossa, rannikoiden tulvimisessa ja  napajäätiköiden sulamisessa. Kun ylitetään 1,5 asteen globaali lämpeneminen, alkaa olla suuria vaikutuksia viljan viljelyyn. Kun lähestytään 2 astetta, vaikutukset vakavoituvat dramaattisesti. Mannerjäätiköiden epästabiilius on uhka. Mikäli ne alkavat sulaa, nousee meren pinta jopa metrejä.

ipcc-1-5-kuva9-3500pxErikoistutkija Laura Sokka, VTT: Pysyminen alle 1,5 asteessa tarkoittaa, että hillintötoimien pitää nyt ja tästä eteenpäin olla todella voimakkaita. Kaikkien maanosien oikeus kehitykseen on suuri kysymys. Päästöjen on laskettava 0-tasolle jo vuoteen 2050. Vuoteen 2030 pitäisi saavuttaa 35 %:n päästövähennykset globaalisti.

On otettu käyttöön overshoot-termi: Useimpien laskelmien mukaan 1,5 asteen tavoite voidaan saavuttaa väliaikaisen ylityksen (overshoot) jälkeen. Hiilinieluja täytyy löytää ja hiilen poistoon ilmakehästä tarvitaan keinoja.

Meillä on useita eri tapoja saavuttaa 1,5 asteen tavoite, mutta tiiviistettynä kyse on päästöjen vähentämisestä ja hiilen talteenotosta. Tarvitaan suuria muutoksia sekä tuotannossa että kulutuksessa. Päästöjen on vähennyttävä selkeästi jo ennen 2030. Hiilen poisto ja talteenotto on keskeinen keino kaikissa skenaarioissa. Mitä myöhemmin päästöjen lasku tapahtuu, sitä keskeisempään rooliin tulevat hiilen poisto ja talteenotto.

Professori Markku Kanninen, Helsingin yliopisto: Ilmastokysymys on niin laaja, että se koskettaa kaikkia tieteenaloja. Mikäli päästään 1,5 asteen tavoitteeseen, sillä on merkittävä vaikutus kaikkiin kestävän kehityksen osatekijöihin. Köyhimmät maat kärsivät kaikkein eniten ja ne tarvitsevat rikkaiden maiden apua ja tukea.

Sektorihallinto, esim. ympäristöhallinto ei riitä ratkaisemaan tavoitteeseen pääsyä, vaan tarvitaan kaikkia hallinnonaloja ymmärtämään muutoksen tarve ja toimimaan sen mukaisesti. Hillintätoimissa täytyy ottaa alueelliset olosuhteet huomioon. Missä voidaan metsittää? Miten muutos vaikuttaa puhtaan veden saantiin ja mitä sen turvaamiseksi voidaan missäkin tehdä?

Suunnittelematon kaupunkien kehittyminen väkirikkailla alueilla on sisältää suuren riskin ilmastonmuutoksen vaikutusten kohtaamisessa. Maankäytön suunnitteluun pitäisi kiireesti paneutua.

Kukaan ei välty vastuulta, ratkaistavia asioita on paljon

ipcc-1-5-kuva4-3500pxMarkku Kannisen mielestä päätöksentekijöiden täytyy lopultakin ottaa asia vakavasti. Suomen ilmastopaneeli on tehnyt tiekartan, jonka ehdotukset tulee ottaa käyttöön. Kehittyvissä maissa väestönkasvun hillintä on tarpeen. Tässä keskeinen keino on naisten ja tyttöjen koulutus, joka johtaa lapsiluvun pienenemiseen.

Laura Sokan mukaan hiilidioksidin talteenottokeinoja on kehitetty, ne ovat kalliita, mutta eivät ole skaalattavissa vielä. Yhtenä vaihtoehtona on hiilidioksidin pumppaaminen maaperään geologisiin onkaloihin.

Yksityisen ihmisen vastuu ja keinot ovat asuminen-liikkuminen-ravinto -akselilla.

Selvästi vaikea kysymys myös panelisteille oli metsän hakkuut ja metsävarantojen hyötykäyttö. Suomessa suunnitellaan hakkuiden lisäämistä, jotta bioraaka-ainetta voidaan  käyttää enemmän energian tuotantoon. Metsät ovat samalla keskeinen hiilinielu ja tulevina vuosikymmeninä metsien hiilinieluja on lisättävä. Kannisen mukaan maankäyttösektoria on ajateltava kokonaisuutena. Maatalousmaan hiilipäästöt on otettava huomioon.

Ja vielä todettiin, että vaikka meret ja maaperä myös sitovat itseensä hiilidioksisia, on ihmisten tuottaman päästölisä niin suuri, että ihmisen on luonnon prosessien lisäksi lisättävä hiilen sidontaa eli hiilinieluja.

Miten Global Warming of 1.5 °C -raportin pääviestien tulisi näkyä Suomen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa?

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen: Suomen ote on erittäin aktiivinen moneen suuntaan kansainvälisesti eri maiden kanssa. Ihan keskeinen  kysymys on, miten korvataan lämmön ja sähkön tuotanto ja mahdollistetaan liikkuminen, kun fossiilisista luovutaan. Tarvitaan valtava määrä teknologisia ratkaisuja ja innovaatioita. Ihmisiltä tarvitaan ymmärrystä siihen, että tarvitaan muutoksia toimintatapoihin. Päästökauppaa täytyy kehittää siten, että päästöoikeuksien hinta nousee. Verotusta on kehitettävä vauhdittamaan päästöllisistä ratkaisuista luopumista. On siirryttävä päästöttömän hyvinvoinnin luomiseen!

Professori Markku Olllikainen: Suomi on ollut tunnollinen peesaaja. Suomen tämän hetkinen politiikka on viritetty kahden asteen lämpenemisrajan saavuttamiseen. Kivihiilen ja turpeen käyttö on saatava nollaan vuoteen 2030 mennessä. Maankäyttösektorin nettonielun ( = metsänielu miinus maankäytön päästöt)  kehittämiseen on panostettava. Ilman kuluttajia ei päästä tavoitteeseen, mutta hallinnon täytyy tarjota vaihtoehtoja valittavaksi. Metsätalouden linjaan on reivattava: metsää hoidetaan niin, että hiilinielu pysyy korkeana ja kasvaa, ja metsän kasvu mahdollistaa samalla sen hyötykäytön.

Päästövähennyksiä on saatava nopeasti – vastaako asiasta kuluttaja vai teknologia?

Ekonomisti Timo Tyrväinen: Olisi aika suurelle kansalaiskampanjalle. Kansalaisilla on suuri valta kaikkeen tähän problematiikkaan!

Ministeri Tiilikainen totesi, että ilmastonmuutos tulee olemaan keskeinen keskusteluaihe eduskuntavaalien lähestyessä.

Ollikaisen mukaan puuttuu jossain määrin tietoakin. Tahtoa heikentää yksittäisen kuluttajan voimattumuuden tunne. Yhteisen ymmärryksen ja tahdon luomista tarvitaan.

Professori Lassi Linnanen, LaY: Ei pidä vältellä sanaa ylikulutus. Kulutamme monella tapaa ja paljon on tarpeetonta kulutusta. On skenaario mikä tahansa, tarvitaan ylikulttamisesta luopumista. Teknologialla ei päästöjä ratkaista, vaan kuluttamisen vähentämisellä. Tarvitaan pakkoja ja taivuttelua. Esimerkiksi aurinkosähkö on kotitalouden keino energiapuolella.

Teknologisella kehityksellä on ns. bumerangi-ominaisuus eli uusi innovaatio johtaa sen käyttöön ottoon, minkä jälkeen alkaa uuden innovaation kehittäminen. Tällöin kulutus ei vähene. Teknologia tarvitsee mineraaleja, niiden jalostamista jne. Teknologiateollisuus tai tutkimuslaitokset eivät ole se taho, jotka lopettavat näiden käytön.

 

Fölifillarit saapuivat Turkuun

Föli-fillarit -kaupunkipyöräjärjestelmä aloitti toimintansa Vappuna 1.5.2018. Kaupunkipyöräjärjestelmässä on yhteensä 300 polkupyörää ja 34 kiinteää sekä 3 siirrettävää pyöräasemaa. Suunniteltu asemaverkosto ulottuu Kupittaalta keskusta-alueen yli satamaan.

Föli-fillaria voi käyttää useimmilla Fölin kausikorteilla ilman lisämaksua. Ilman korttia vuosihinnaksi tulee 40 euroa. Kaupunkipyörien on tarkoitus tarjota uusi, nopea vaihtoehto keskusta-alueella liikkumiseen, jonka vuoksi normaali käyttöaika on rajattu puoleen tuntiin pyörien saatavuuden varmistamiseksi.

Normaalisti pyörän saa käyttöönsä sekä Föli-kortilla että puhelinnumerolla ja PIN-koodilla, mutta kausikortin haltijoilla tunnistautumiseen käy ainoastaan Föli-kortti.

Pyörät on tarkoitettu erityisesti lyhytaikaiseen käyttöön ja yhdeFölifillarin pyörän normaali käyttöaika on rajattu puoleen tuntiin kaupunkipyörien saatavuuden varmistamiseksi. Maksimikäyttöaika kerralla tulee olemaan 5 tuntia ja lisäaikamaksu peritään jokaisesta ensimmäisen puolen tunnin ylittävästä tunnista alla olevan taulukon mukaisesti.

Suunnitteilla on myös matkailijalippu, joka yhdistää Fölin linja-autoliikenteen sekä kaupunkipyörät. Föli-fillari lippujen eri myyntikanavia selvitellään. Tästä seuraa lisätietoa huhtikuussa.

Turku haluaa olla Suomen ilmastoystävällisin kaupunki

…jossa asuu maan tyytyväisimmät asukkaat

Eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä ilmastotalkoot ovat uuden Turku-strategian kulmakiviä.

Turun kaupungin päättäjät ovat sitä mieltä, että vuonna 2029 Turussa asuu Suomen tyytyväisimmät suurten kaupunkien asukkaat. Näin on kirjattu Turun uuteen kaupunkistrategiaan, joka hyväksyttiin maanantaina Turun valtuustossa.

– Tämä oli valtuustokauden yksi merkittävimmistä päätöksistä, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen Lauri Kattelus.

Katteluksen mielestä Turun kaupunkistrategian kaksi tärkeintä asiaa ovat eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä vahvat ilmastotavoitteet. Hänen mukaansa sekä päättäjien että virkamiesten on hyvä suunnitella näiden pohjalta tulevaisuuden Turkua, koska valtuustossa strategia hyväksyttiin yksimielisesti.

– Tämä on yhteinen strategia ja antaa vahvan näkemyksen siitä, mihin suuntaan mennään, Kattelus sanoo.

Maapallon pelastus alkaa Turusta

Turun kaupunkistrategia koostuu monenlaista isommista ja pienemmistä lupauksista, joiden pitäisi ohjata kaupungin päätöksentekoa. Strategian mukaan Turku on jatkossa muun muassa Suomen paras opiskelijakaupunki, paras maahanmuuttajien kotouttaja ja ilmastopolitiikan edelläkävijä maailmanlaajuisesti.

Turku tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä. Tähän päästään kasvattamalla uusiutuvien energiamuotojen osuutta ja vähentämällä liikenteen tuottamia kasvihuonepäästöjä.

Vihreitten ryhmäjohtajan Niina Ratilaisen mukaan Turun ilmastotavoitteet on Suomen kaupungeista kaikkein kunnianhimoisimmat.

– Meidän pitää pelastaa maapallo, Ratilainen sanoo.

Turku paranee pikku hiljaa

Merkittävä osa Turun strategiaa on kaupungin viihtyisyyden parantaminen. Kaupunkiluontoon panostetaan ja viherrakentamista sekä viheralueita lisätään. Turun kaupungin metsiä, peltoja ja kasvillisuuden määrää pyritään säilyttämään ja istutusalueilla suositaan luonnonmukaisuutta.

Lue lisää > yle.fi

Porin ruokahävikki ruoka-avuksi palkittiin

Porin ruokahävikki ruoka-avuksi palkittiin

Sitran ja Kuntaliiton järjestämässä kiertotaloustekoja etsineessä kisassa Porin kaupunki palkittiin ruokahävikin onnistuneesta muuttamisesta osaksi ruoka-apua ”Kiertotalous kunnan tehtävissä” -kategoriassa.

Kouluruokaa riittää viikoittain lähes 1400:lle ruoka-avun tarvitsijalle. Ylijäänyttä kouluruokaa haetaan viikoittain yhdeltätoista koululta. Hävikkiruuan kuljetuksista vastaa kaupungin työllistämispalveluiden kuljetuspaja.

– Ylijääneen kouluruuan jakelusta aiheutuu kymmenien tuhansien lisämenot, jos kuluja vertaa ruuan hävittämiseen biojätteenä. Kyseessä on siten merkittävä taloudellinen panostus ja arvovalinta, Porin palveluliikelaitoksen johtaja Marjukka Palin kertoo.

– Palkitseminen on huikea tunnustus. Ruokahävikin vähentäminen on päätavoitteemme ja ylijäävän kouluruuan hyödyntäminen ruoka-apuna auttaa aidosti, Palin iloitsee.

Ruokahävikkiä pyritään vähentämään tiedonkulkua ja ruokasuunnittelua parantamalla. Vanhempia muistutetaan esimerkiksi päiväkotien hoitoaikojen ilmoittamisen tärkeydestä, jotta ruokatilaukset osataan tehdä oikean lapsimäärän mukaan. Lisäksi kouluissa vietetään lautasjätteen vähentämisen viikkoja, jotta koululaiset huomaisivat ottaa lautaselleen vain sen verran ruokaa kuin jaksavat syödä.

Porin kaupunki on haastanut Ympäristö Nytin Haasteareenalla myös muut Lounais-Suomen kunnat vähentämään ja hyödyntämään kunnan ruokapalveluissa syntyvää ruokahävikkiä.

Porin lisäksi kilpailussa palkittiin myös neljä muuta kaupunkia.

Kaupunkistrategian painopistealueena resurssiviisaus -ratkaisu Kuopiossa vei voiton ”Strategia ja johtaminen” -kategoriassa. Kuopion ohjelman kolme päätavoitetta ovat jätteettömyys, hiilineutraalius sekä kestävä kulutuksen taso.

Nokian kaupungin bio- ja kiertotalouden ECO3-yritysalue valittiin ”Kiertotalouden markkinat” -kategorian voittajaksi. ECO3-yritysalue synnyttää uusia kiertotalouteen liittyviä liiketoiminta- ja innovaatioalustoja sekä luo uutta bio-, kierto- ja vesitalouden yritystoimintaa alueelle.

Porvoon Kevätkummun koulun Ekotapapassi voitti ”Kuntalaisten kiertotaloustietoisuus ja kasvatus” -aihealueen. Koulun ympäristötiimin kehittämään Ekotapapassiin viidesluokkalaiset merkitsevät viikon ajan vapaa-ajallaan tekemiään ekotekoja.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n kehittämä ravinteiden talteenottomenetelmä Ravita voitti ”Jätehuolto ja kierrätys” -kategorian. Ravita-prosessissa fosfori otetaan talteen fosforihappona. Se mahdollistaa fosforin hyödyntämisen laajasti erilaisissa teollisuusprosesseissa sekä lannoitetuotannossa. Menetelmä on tuotekehitysvaiheessa ja tulee soveltumaan erilaisille jätevedenpuhdistamoille.

– Ehdotuksia tuli niin pienistä kuin suurista kunnista. Esitetyt ratkaisut olivat kaikki sellaisia, joilla edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä, toteavat ympäristöpäällikkö Miira Riipinen ja erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliitosta.

Lue lisää
> Kuntatekniikka

> Porin haaste kunnille

Satakunnan päästöt vähentyneet 28 %

Satakunnan päästöt vähentyneet 28 %

Suomen ympäristökeskuksen tekemien laskelmien mukaan Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 28 % vuosina 2007–2015. Työ päästöjen vähentämiseksi on käynnissä, mutta tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Ilmastonmuutoksen hillinnässä vahva ja kuntarajat ylittävä yhteistyö on ratkaisevassa asemassa.

Huhtikuussa 2017 Lounais-Suomen Hinku-ohjelmaan liittyneet kunnat ja Turku haastoivat alueen muut kunnat yhteistyössä tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä. Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus SYKE antoivat vahvan tukensa tavoitteen toteutumiselle. Jatkotyön pohjaksi ELY-keskus tilasi maakuntien päästölaskennat SYKEltä. Satakunnassa Hinku-ohjelmaan ovat liittyneet Rauma, Pori ja keväisen haasteen jälkeen uusimpana Eurajoki.

Hiilineutraali maakunta edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamista vähintään 80 %:lla ja loppujen päästöjen hyvittämistä esimerkiksi viljely- ja metsämaan hiilinieluja lisäämällä. Tehty päästölaskenta koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria, joten isojen voimalaitosten toimenpiteet, mm. hiilivoimalan sulkeminen Tahkoluodossa ei ole mukana tässä laskennassa tai sen seurannassa.

Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia monella eri sektorilla: Suurin osa Satakunnan päästöistä tulee fossiilisista polttoaineista ja tieliikenteestä (yhteensä 57 % vuoden 2015 päästöistä). Myös sähkönkulutus ja maatalous ovat merkittäviä päästölähteitä (yhteensä 38 % vuoden 2015 päästöistä).

Tieliikenne aiheuttaa 27 % maakunnan kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2015. Liikennepäästöjen vähenemistavoitteita ei saavuteta ilman merkittävää yhdyskuntarakenteen ja liikkumistottumusten muutosta. Maa- ja metsätaloudella on oma merkityksensä hiilineutraaliustavoitteelle. Peltoviljely ja karjankasvatus aiheuttavat 17 % päästöistä, mutta toisaalta maaperään ja erityisesti metsiin sitoutuu hiiltä merkittävästi. Peltomaan maaperän hiilensidontakyvyn parantamiseksi tarvitaan aktiivista tutkimusta ja kokeiluja sekä uusia viljelykäytäntöjä. Turvemaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on yksi tarkastelun kohde.

Tavoittelemme yhteistyössä maakuntatason muutosta

Vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteen toteuttamiseksi, energiankäytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energiankäytön edistämiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja, tuotekehitystä, investointeja sekä monialaista osaamisen kehittämistä. Satakuntaliitto on sitoutunut edistämään vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteita osana maakunnallista aluekehittämistä ja alueiden kestävää käyttöä.  Suuri merkitys on maakunnan toimijoilla, jotka omista lähtökohdistaan edistävät maakunnan tavoitteiden toteuttamista.

Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tavoitteena on vahvistaa aktiivisten kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Maakunnallisen tavoitteen toteutumisen keinot sovitaan yhteistyössä. Tähän niin sanotun tiekartan valmisteluun kutsutaan mukaan laajasti eri toimijoita.

– Keskeistä on hahmottaa eri toimijoiden roolit ja tunnistaa vaikuttavimmat toimenpiteet. Kunta on keskeinen vaikuttaja, mutta myös yrityksiä tarvitaan monella tapaa mukaan yhteistyöhön ja tarjoamaan ratkaisuja päästöjen vähentämiseen, kertoo johtaja Risto Timonen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

– Ilmastonmuutoksen hillintään on koko ajan tarjolla uusia ratkaisuja, jotka päästöjen vähentämisen lisäksi tarjoavat toteuttajilleen tavan pienentää kustannuksiaan ja parantaa kilpailukykyä. Satakunnan eteneminen kunnianhimoisesti päästöjen vähentämisessä on tapa vahvistaa omaa elinvoimaisuutta ja koko Suomen cleantechin vientimahdollisuuksia, muistuttaa professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Kunnilla on päästöjen suhteen erilaiset haasteet

Kuntien päästöissä on huomattavia eroja, joista selkeimmät liittyvät uusiutuvan energian käyttöön lämmityksessä. Pitkällä tähtäimellä energiantuotannon investointipäätöksillä on suuri rooli ilmastotavoitteiden toteutumisessa. Myös erillislämmityksessä fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen on vielä tarvetta.

Nauhakaupungit Pori-Harjavalta välillä ja Rauman seutu ovat teollisuusvaltaisia, mikä näkyy sähkönkulutuksen ja liikenteen isoina osuuksina. Maatalouden merkitys kasvaa Sydän- ja Pohjois-Satakunnan suuntaan, jossa se voi olla suurin päästön aiheuttaja ja merkitys enimmillään yli 30 % kokonaispäästöistä kuten Huittisissa. Puhdas tuulisähkö siivittää suurimman päästövähenemän tehnyttä Siikaista.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen jatkuu ja positiivisen kehityksen tueksi toteutetaan alueella monia hankkeita. Toukokuussa käynnistyy alueen kuntien toimesta EAKR-rahoitteinen Ilmastoviisas Satakunta –hanke, jonka kohderyhminä ovat kunnat, asunto-osakeyhtiöt, pk-yritykset ja kaupanalan toimijat. Pilottien ja info-tilaisuuksien avulla, yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa, toteutetaan päästövähennyksiä.

Lisätietoja:

Varsinais-Suomen ilmastopäästöt vähentyneet

Varsinais-Suomen ilmastopäästöt vähentyneet

Hiilineutraaliin maakuntaan vielä matkaa

Suomen ympäristökeskuksen tekemien laskelmien mukaan Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 26 % vuosina 2007–2015. Työ päästöjen vähentämiseksi on käynnissä, mutta tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Ilmastonmuutoksen hillinnässä vahva ja kuntarajat ylittävä yhteistyö on ratkaisevassa asemassa.

VS-khkpäästöt-2007-2015

Hiilineutraali maakunta edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamista vähintään 80 %:lla ja loppujen päästöjen hyvittämistä esimerkiksi viljely- ja metsämaan hiilinieluja lisäämällä. Varsinais-Suomessa on sitouduttu tavoittelemaan yhdessä hiilineutraalia maakuntaa vuoteen 2040 ja tavoite on kirjattu Varsinais-Suomen maakuntastrategiaan.

Vaikka maakunnan päästöt ovat vähentyneet noin neljänneksen, lisätoimia tarvitaan kipeästi monella eri sektorilla: Suurin osa Varsinais-Suomen päästöistä tulee fossiilisista polttoaineista ja tieliikenteestä (yhteensä 61 % vuoden 2015 päästöistä). Myös sähkönkulutus ja maatalous ovat merkittäviä päästölähteitä (yhteensä 34 % vuoden 2015 päästöistä). Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kuntien, maakunnan ja yritysten toimenpiteitä.

Tieliikenne aiheuttaa 27 % maakunnan kasvihuonekaasupäästöistä. Liikennepäästöjen vähenemistavoitteita ei saavuteta ilman merkittävää yhdyskuntarakenteen ja liikkumistottumusten muutosta.  Maa- ja metsätaloudella on oma merkityksensä hiilineutraaliustavoitteelle. Peltoviljely ja karjankasvatus aiheuttavat 14 % päästöistä, mutta toisaalta maaperään ja erityisesti metsiin sitoutuu hiiltä merkittävästi. Peltomaan maaperän hiilensidontakyvyn parantamiseksi tarvitaan aktiivista tutkimusta ja kokeiluja sekä uusia viljelykäytäntöjä.

Tavoittelemme yhteistyössä maakuntatason muutosta

Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tavoitteena on vahvistaa aktiivisten kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Huhtikuussa 2017 kunnat haastettiin tavoittelemaan hiilineutraaliutta ja alkuvuodesta 2018 kuntien tahtotilaa on selvitetty kyselyllä maakuntahallituksen toimesta. Kyselyn tulokset osoittavat, että Varsinais-Suomen kunnilla on vahva tahtotila hiilineutraaliuden saavuttamiseen ja selkeä käsitys siitä, mihin omilla toimillaan pystyvät pääsemään.

– Keskeistä on hahmottaa eri toimijoiden roolit ja tunnistaa vaikuttavimmat toimenpiteet. Kunta on keskeinen vaikuttaja, mutta myös yrityksiä tarvitaan monella tapaa mukaan yhteistyöhön ja tarjoamaan ratkaisuja päästöjen vähentämiseen, kertoo johtaja Risto Timonen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

– Ilmastonmuutoksen hillintään on koko ajan tarjolla uusia ratkaisuja, jotka päästöjen vähentämisen lisäksi tarjoavat toteuttajilleen tavan pienentää kustannuksiaan ja parantaa kilpailukykyä. Varsinais-Suomen eteneminen kunniahimoisesti päästöjen vähentämisessä on tapa vahvistaa omaa elinvoimaisuutta ja koko Suomen cleantechin vientimahdollisuuksia, muistuttaa professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Kunnilla on päästöjen suhteen erilaiset haasteet

Kuntien päästöissä on huomattavia eroja, joista selkeimmät liittyvät uusiutuvan energian käyttöön lämmityksessä. Vaikka monet kunnat ovat tehneet biopolttoaineisiin perustuvia lämmitysratkaisuja, tulee nykypäätöksillä kivihiilen käyttö maakunnassa jatkumaan vielä 2020-luvulla. Pitkällä tähtäimellä energiantuotannon investointipäätöksillä on suuri rooli ilmastotavoitteiden toteutumisessa. Myös erillislämmityksessä fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen on vielä tarvetta.

Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategian 2020 (Luotsi) tavoitteiden toteutumisesta on tehty katsaus, jonka tulokset osoittavat, että tavoitteisiin tähtääviä toimenpiteitä on tehty tai on suunnitteilla, mutta ei vielä riittävästi.

Kevään aikana Varsinais-Suomen liitto ja Valonia järjestävät kuntatapaamisia, joilla selvitetään yksityiskohtaisemmin kuntien ratkaisuja, tarpeita sekä kiinnostusta eri yhteistyömuodoille ja toimille. Kuntien ratkaisut vaikuttavat päästöihin, mutta samalla myös kustannuksiin ja kunnan elinvoimaan.

Maakunnallisen tavoitteen toteutumisen keinot sovitaan yhteistyössä. Tähän niin sanotun tiekartan valmisteluun kutsutaan mukaan laajasti eri toimijoita.

Linkit

Muurlan koulussa paneudutaan vesiteemaan isosti

Muurlan koulussa paneudutaan vesiteemaan isosti

Muurlan koulu3 Ulla Lehtinen 4_2018
Muurlan koululaiset kevättalvisella lähivesiretkellä. Mukana menossa koulukoira Lotta.

Muurlan koulussa Salossa opiskellaan kevään aikana koko koulun voimin vesiteemaa. Opiskelun keskiössä on oma lähijärvi, Ylisjärvi, jonka rantaan koulun pihasta on vain kivenheitto.

– Projekti polkaistaan yhteisesti keväällä 2018 käyntiin ja siitä on tarkoitus tehdä luokittain koko vuoden ympäri ulottuva kokonaisuus, jossa huomioidaan lähivesistömme piirteet ja käyttö kaikkina vuodenaikoina, kertoo luokanopettaja Ulla Lehtinen.

Vesiasiaa käsitellään monelta eri kantilta

– Aloitan 3.-luokkalaisteni kanssa projektin maaliskuussa käsittelemällä vesi-aihetta ilmiönä yleensä, kuten olomuodot, veden kierto, pintajännitys, elämän ehto jne. Huhti-toukokuussa jatkamme aihetta vesistöjen virkistyskäyttöön, vesien kasvillisuuteen ja eläimistöön sekä vesiensuojeluun, Ulla kertoo.

Muurlan koulu2 Ulla Lehtinen 4_2018
Kairaaminen oli jännää hommaa.

Ohjelmaan kuuluu tutkimus- ja viihderetkiä Ylisjärven rantaan ensin jäiden aikaan ja keväämmällä niiden sulattua. Ohjelmassa on vesitutkimusten (veden eri ominaisuudet ja -pitoisuudet, jään paksuus ym.) lisäksi hiihtoa, kalastusta, uintia sekä vesikasvien ja -eläimistön tunnistusta.

Yhteistyötä rakennetaan paikallisten kanssa

Koulujemme lähivedet -toimintamalliin kuuluu yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa. Muurlan koulu on kutsunut vierailijoita Ylisjärven suojeluyhdistyksestä, lähirantojen maanviljelijöiden keskuudesta sekä palokunnasta kertomaan vesipelastuksesta ja -turvallisuudesta.

– Kevään pidemmillä pyöräretkillä laajennamme tutkimusta paikkakunnan muille järville, sekä vierailemme vanhalla vesivoimalla toimivalla myllyllä ja jätevedenpuhdistamolla.

Lähes 40 koulua jo mukana

Muurlan koulu5 vesitestejä hanavedellä Ulla Lehtinen 4_2018
Retken jälkeen tehtiin vesitestejä hanavedellä. Aiheina olivat mm. pintajännitys, noste, kelluminen ja kasvien vesipitoisuus.

Muurlan koulu on 39. Rauman heittämään Koulujemme lähivedet -haasteeseen vastannut koulu. Varsinais-Suomen ELY-keskus lahjoittaa haasteeseen vastanneille Vesitesti-laukun, josta löytyy tutkimusvälineitä ja ohjeita kevään vesitutkimuksiin.

Koulujemme lähivedet –toiminnan tueksi on koottu verkosto, jossa on mukana Rauman ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lisäksi Valonia, Paimionjoki-yhdistys, Aurajokisäätiö, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, Lounais-Suomen LUMA-keskus (Turun yliopisto), PaikkaOppi (Turun kaupunki) ja Suomen ympäristökeskus. Verkosto on koonnut verkkosivut, tiedottaa ja järjestää koulutusta.

Ympäristö Nyt -haasteareena on osa Lounais-Suomen ympäristöohjelman toteuttamista. Areenalla opimme toisiltamme ja kehitämme toimintamalleja, joilla rakennetaan kestävää Lounais-Suomea.

Lue lisää
> Muurlan koulun haastevastaus
> Koulujemme lähivedet -sivut

 VS_Ely_koulu_lv_bann_300x120px