Jätteet ja päästöt

Etusivu / Indikaattorit / Arkistoitu kategoriassa "Jätteet ja päästöt"
Jätteen hyödyntäminen on osa kiertotaloutta

Jätteen hyödyntäminen on osa kiertotaloutta

Yhdyskuntajätteen hyötykäytön kehitys kuvaa sekä jätehuollon toimivuutta että myös ekotehokkuutta ja ympäristövastuullisuutta. Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan asumisessa syntyviä jätteitä ja siihen rinnastettavia teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntyviä jätteitä.

Yhdyskuntajätteen määrä Lounais-Suomessa on ollut vuosina 2002˗2012 noin 300 000 ˗ 360 000 tonnia/vuosi. Asukasta kohden tarkasteltuna jätemäärä oli 427 kg vuonna 2012, mikä on vähemmän kuin aiemmin. Yhdyskuntajätteen kokonaismäärän väheneminen viime vuosina selittyy osin sillä, että osa aiemmin yhdyskuntajätteiksi tilastoiduista kaupan ja teollisuuden jätteistä jää nykyisen tilastoinnin ulkopuolelle.

Kaatopaikalle viedyn yhdyskuntajätteen määrän voidaan kuitenkin todeta vähentyneen. Kaatopaikalle loppusijoitetun yhdyskuntajätteen määrä on vähentynyt lähes puoleen 2000-luvun puolenvälin tasosta eli vajaat 80 000 tonnia. Yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin Lounais-Suomessa vuonna 2012 yli 70 prosenttia. Aineena jätteestä höydynnettiin 44 %, josta lähes kaksi kolmannesta oli paperia ja pahvia.

Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on, että vuonna 2016 yhdyskuntajätteistä 50 % kierrätetään materiaalina ja 30 % hyödynnetään energiana, joten loppusijoitettavaksi kaatopaikoille päätyisi enintään 20 % yhdyskuntajätteistä. Alueellisen jätesuunnitelman (ELSU) tavoite kaatopaikkasijoittamisesta on asetettu valtakunnallista jätesuunnitelmaa tiukemmaksi, korkeintaan 10 % yhdyskuntajätteestä saisi päätyä kaatopaikalle vuonna 2020.

Jotta jätesuunnitelmien tavoitteet saavutettaisiin Lounais-Suomessa, olisi biojätteiden hyödyntämisen määrä kaksinkertaistettava, kierrättämisen taso olisi vähintäänkin säilytettävä ja energiahyödyntämisen määrää lisättävä hieman.

Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt Satakunnassa

Tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen kehitys noudattelee pitkälti liikenteen määrän kehitystä. Autokannan uusiutuessa tieliikenteen muut päästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Hiilidioksidipäästöt eivät kuitenkaan ole pienentyneet samassa suhteessa.

Tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen kehitys on yleensä noudattanut liikenteen määrän kehitystä.  Vuosina 2008 -2009 taloudellinen taantuma vaikutti merkittävästi tavaraliikenteen suoritteeseen (kuorma-autot), mikä selittää hiilidioksidipäästöjen vähenemisen näinä vuosina. Myös uusien autojen myynti romahti lamavuosina, ja uuden ajoneuvotekniikan vaikutus päästöihin on odotettua vähäisempi. Laman vaikutusten lievennyttyä tullevat hiilidioksidipäätöt kohoamaan liikennesuoritteen suhteessa.

Päästöjen vähentyminen edellyttää liikenteen kasvun pysähtymistä ja autokannan muutosta vähempipäästöisiin.

Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt Varsinais-Suomessa

Tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen kehitys noudattelee pitkälti liikenteen määrän kehitystä. Autokannan uusiutuessa tieliikenteen muut päästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Hiilidioksidipäästöt eivät kuitenkaan ole pienentyneet samassa suhteessa.

Tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen kehitys on yleensä noudattanut liikenteen määrän kehitystä.  Vuosina 2008 -2009 taloudellinen taantuma vaikutti merkittävästi tavaraliikenteen suoritteeseen (kuorma-autot), mikä selittää hiilidioksidipäästöjen vähenemisen näinä vuosina. Myös uusien autojen myynti romahti lamavuosina, ja uuden ajoneuvotekniikan vaikutus päästöihin on odotettua vähäisempi. Laman vaikutusten lievennyttyä tullevat hiilidioksidipäätöt kohoamaan liikennesuoritteen suhteessa.

Päästöjen vähentyminen edellyttää liikenteen kasvun pysähtymistä ja autokannan muutosta vähempipäästöisiin.

Teollisuuden hiilidioksidipäästöt


Teollisuus ja fossiilisten polttoaineiden käyttö energiantuotannossa ovat merkittävimmät ihmisen toiminnasta aiheutuvat hiilidioksidipäästöjen lähteet. Hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen kasvu aiheuttaa ilmaston lämpenemistä eli ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutoksesta on aiheutumassa merkittäviä ongelmia ja kustannuksia yhteiskunnalle. Hiilidioksidipäästöjen määrän vähentäminen on sekä EU:n että Suomen tavoitteena. Päästöjen merkittävässä vähentämisessä ei olla toistaiseksi onnistuttu.

Indikaattori kuvaa teollisuuden ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen (CO2) kehitystä ympäristöhallinnon VAHTI-tietojärjestelmän tietojen pohjalta. Se ei kerro hiilidioksidin lisäksi muiden kasvihuonekaasujen päästöistä, joista merkittäviä ovat metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O, typpioksiduuli, ilokaasu). Kuvaaja sisältää ympäristöluvanvaraisten laitosten hiilidioksidipäästöt. Näiden  laitosten päästöt ovat Varsinais-Suomessa noin kolmannes hiilidioksidipäästöistä. Kuvaajasta puuttuvat mm. pienten aluelämpökeskusten, liikenteen ja erillislämmitettyjen kiinteistöjen hiilidioksidipäästöt.

Varsinais-Suomen merkittävimmät indikaattorissa näkyvät hiilidioksidilähteet ovat kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto kivihiilivoimalaitoksella, öljynjalostamo ja sementtitehdas. Satakunnassa on valtakunnallisesti merkittäviä sähköätuottavia kivihiililauhdevoimalaitoksia, minkä vuoksi alueen teollisuuden ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat suurempia ja vaihtelevat valtakunnallisen sähkön tarpeen, sähkön hintakehityksen ja muun sähköntuotannon, erityisesti vesivoimalla tuotetun sähkön saatavuuden mukaan.

Teollisuuden päästöjen vähenemisen taustalla on usein tuotannon väheneminen, esimerkiksi talouden laskusuhdanteissa, ei niinkään todellinen päästöjen väheneminen. Esimerkiksi Satakunnan vuoden 2005 selkeä piikki alaspäin johtui metsäteollisuuden työsulusta.