Ajankohtaiset

Etusivu / Arkistoitu kategoriassa "Ajankohtaiset"

Lisää muovipakkausten keräysastioita Varsinais-Suomeen

Muovipakkausten keräyslaatikko löytyy vastaisuudessa yhä useamman taloyhtiön jätehuoneesta

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy vastaa suurimmasta osaa Varsinais-Suomen kuntien jätehuollosta. Yhtiön toimialueella muovipakkauksia kerätään kaikissa yli 20 asunnon taloyhtiöissä, eli pääasiassa kerrostaloissa. Uudessakaupungissa raja on vielä tiukempi, sillä siellä keräysvelvoite koskee kaikkia yli 10 asunnon taloyhtiöitä. Laitilassa ja Loimaalla puolestaan ei ole olemassa vastaavaa määräystä muovijätteen keräämisen pakollisuudesta.

Jätelain mukaan vastuu muovipakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä on jätteen tuottajilla eli esimerkiksi tuotteita pakkaavalla teollisuudella. Lainsäädäntö ei velvoita tuottajia järjestämään pakkausten keräystä kiinteistöillä, mutta kunnan tai alueella toimivan jätehuoltoyrityksen kautta on mahdollisuus järjestää täydentävää keräystä asuinkiinteistöillä. Kunnat järjestävät keräyksen kunnallisten jätehuoltomääräysten kautta kiinteistöille vapaaehtoisena tai pakollisena.

Taloyhtiön hallituksella on viimeinen sana sanottavanaan jätehuoneen eri pöntöistä

Jätehuoneen keräysastioihin tehdään muutoksia taloyhtiön hallituksen päätöksellä. Yksittäinen asukas voi ottaa asian esille taloyhtiön kokouksessa ja edistää asiaa hallituksen päätöksen kautta. Muovipakkausten erilliskeräys ei kuitenkaan ole mahdollista kaikissa kunnissa. Käytännön tasolla jätehuone voi olla niin täynnä, ettei sinne mahdu enempää keräysastioita. Yleensä yksi sekajäteastia korvataan tälloin muovinkeräyastialla. Sekajätteen määrä vähenee huomattavasti, kun taloyhtiössä aletaan kierrättää myös muovipakkaukset. Osassa kunnista lajitteluvelvollisuus on jätehuoltomääräyksissä, jolloin muovinkeräysastia on pakollinen.

Vinkkilista taloyhtiön jätehuollon järjestämiseen

  • Perehdy kunnan jätehuoltomääräyksiin ja järjestä erilliskeräykset määräysten mukaisesti
  • Kysy asukkailta, mitä jätelajeja haluttaisiin lisäksi kerätä, ja selvitä palveluntarjoajalta mahdollisuudet täydentää taloyhtiön erilliskeräystä
  • Hanki riittävän kokoiset jäteastiat, mitoita ne oikein ja suunnittele tyhjennysvälit jätehuoltomääräyksiä noudattaen
  • Helpota tyhjennystapahtumaa jätepisteen hyvällä suunnittelulla
  • Tee yhteistyötä asuinalueesi kiinteistönomistajien kanssa esimerkiksi järjestämällä yhteinen keräyspiste
  • Opasta asukkaita lajittelusta jatkuvasti – esimerkiksi muovipakkaukset tulee kierrättää puhtaina
  • Pidä taloyhtiön jätepiste siistinä

Lue lisää

> Muovipakkausten keräysastiat yleistyvät Varsinais-Suomessa (yrittäjälehti.fi)

 

Mukaan Hävikkiviikkoon

Mukaan Hävikkiviikkoon

Ruokahävikin vähentäminen alkaa ostoskorista, jatkuu jääkaapissa ja näkyy lopulta lompakossa

Jokavuotista Hävikkiviikkoa vietetään tänä vuonna 10.-16.9.2018. Hävikkiviikolla halutaan nostaa ruuan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä erityisesti kuluttajille. Suomalaiset heittävät ruokaa roskiin keskimäärin 23 kiloa vuodessa. Rahallisesti tämä vastaa 125 euron arvosta ruokaa.

Valtakunnallisen Hävikkiviikon järjestäjänä toimii Kuluttaja-lehti. Mukaan toimintaan voi liittyä kuitenkin mikä tahansa taho tai myös yksityishenkilö halutessaan. Osallistujat päättävät itse aktiivisuudestaan Hävikkiviikkoon liittyen; se voi olla vinkkien jakamista, aktiivisuutta keskusteluissa tai kokonainen kampanja aiheesta. Yhteistyökumppaniksi ilmoittautuminen on käynnissä nyt Hävikkiviikon verkkosivuilla.

Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun jokaisessa osassa

On arvioitu, että jopa 25-30 % kaikesta maailman ruuasta päätyy roskiin. Osa ruuasta jää maahan, osa matkalle, osa myymättä kauppaan tai ravintolaan. YK:n ja EU:n tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Suomalaisessa ruokaketjussa hukkaan menevät määrät eivät ole ihan yhtä suuria kuin maailmanlaajuisesti, mutta silti määrät pyörivät 10-15 % tuotetusta ruuasta eli 450 miljoonassa kilossa. Ruokaketjun eri osuuksissa ruokaa menee hukkaan eri verran:

  • kotitalouksien ruokahävikki 120-160 miljoonaa kiloa eli 30 %
  • ravintolat ja joukkoruokailu 75-85 miljoonaa kiloa eli 20 %
  • kauppa 65-75 miljoonaa kiloa eli 18 %
  • teollisuus 75-105 miljoonaa kiloa 20 %
  • alkutuotanto 50-60 miljoonaa kiloa eli 12 %

Suomessa ruokahävikkiä syntyy siis eniten kotitalouksissa. Sen takia Hävikkiviikko on suunnattu ensisijaisesti tavallisille kuluttajille, jotka joskus rohmuavat kaappinsa liian täyteen ruokaa eivätkä ennätä syödä kaikkea pois ennen pilaantumista.

Havikkiviikko_somenostot_05

Kuva: Kuluttaja-lehti 2018

Ruokahävikki johtuu suunnittelemattomuudesta, tilanteiden muuttumisesta ja keittiötaitojen heikkoudesta

Maailmanlaajuisesti hukkaan menevällä ruualla voitaisiin ruokkia maapallon kaikki ihmiset. Kehittyvissä maissa ruokaa pilaantuu kehnojen kuljetus- ja säilytysvälineiden takia. Vauraammissa maissa ruokahävikki johtuu usein huolimattomuudesta ja välinpitämättömyydestä. Kuluttajat ostavat liikaa ruokaa ja kaupan hyllylle päätyvät vain täydellisen näköiset tuotteet, sillä nuhjaantuneet vihannekset eivät mene kaupaksi samalla tavalla kuin kauniisti säilyneet sisarensa.

Kotitalouksissa heitetään useimmiten pois leipää, valmisruokia, liha- ja kalatuotteita, tuoreita hedelmiä, vihanneksia, juureksia, marjoja sekä kahvia. Käyttökelpoisia tuotteita heitetään roskiin päivittäin. Parasta ennen -merkintä ei ole sama asia kuin viimeinen käyttöpäivä -merkintä. Parasta ennen on suositus, jonka jälkeen ruuan kunnon arvioimisessa tulee luottaa entistä vahvemmin omaan haju-, näkö- ja makuaistiinsa. Ruokaa heitetään eniten pois pilaantumisen vuoksi, mutta myös ruuan liiallinen valmistaminen ja haluttomuus syödä samaa ruokaa ovat yleisiä syitä ruokahävikille.

Hävikkiviikon 10.-16.9.2018 aikana on tarjolla useita vinkkejä ruokahävikin pienentämiseen kauppakäynnistä ruuan säilyttämiseen. Tämän vuoden Hävikkiviikon erityisteemana on yhteisöllisyys. Kuluttajia halutaan kannustaa taistelemaan yhdessä hävikkiä vastaan, sillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa ruokahävikin määrään omilla teoillaan ja valinnoillaan. Kuluttajien vaatiessa toimia myös kaupat, ravintolat, teollisuus ja alkutuotanto alkavat kiinnittää entistä enemmän huomiota omaan hävikkimääräänsä.

Jutun luvut ruokahävikin määristä ovat Hävikkiviikon sivuilta.

Lue lisää

> Hävikkiviikon nettisivut

> Muista käyttää aihetunnistetta #hävikkiviikko teemasta keskustellessasi

Kulttuuriympäristösatoa

Kulttuuriympäristösatoa

Kulttuuriympäristöfoorumi: aineettomat arvot yhdistävät ihmisiä ja yhteisöjä

Turun linnassa kokoontui 4.9.2018 ilahduttavan monipuolinen joukko kulttuuriympäristön ja -perinnön ystäviä. Osana Varsinais-Suomen Kumppanuusfoorumia järjestettiin lähiympäristön löytämistä ja paikan merkitystä identiteetille käsittelevä Kulttuuriympäristöfoorumi. Foorumilla haluttiin myös nostaa esiin samalla viikolla vietettävää Euroopan kulttuuriympäristöpäivää ja vuoden 2018 Euroopan kulttuuriperinnön teemavuotta.

Bryggman-salissa kuulimme, kävimme keskustelua ja saimme uusia näkemyksiä siitä, miten maakunnassa kerättävää ja tutkittavaa tietoa voidaan hyödyntää niin opetuksen suunnittelussa, matkailun kehittämisessä ja elinvoimaisuuden edistämisessä kuin virkistäytymisessä ja hyvinvoinnin lähteenä.

Kulttuuriymparistof-yleiso-Niina-Ruuska-920x425

Puhujien esitykset toivat esiin hyvin sen moninaisuuden, mikä eteemme avautuu, kun puhumme kulttuuriympäristöstämme ja -perinnöstämme. Aineettomat arvot ja ihmisen toiminta historiallisena jatkumona yhdistää ihmisiä ja yhteisöjä. Ympäristömme vetovoimaiset kulttuurimaisemat ja luonto, rakennetut ympäristöt ja arkeologiset paikat tarjoavat paitsi oppimisympäristöjä, myös virkistäytymistä ja elinkeinoja.

Useiden toimijoiden tuottamana arvokasta tietoa kertyy paljon, joskus sirpaleisenakin näyttäytyvänä kokonaisuutena. Tärkeää onkin saada kerätty tieto käyttöön ja tuoda esiin niitä työkaluja, joita jatkuvasti kehitetään tiedon parempaan hyötykäyttöön saamiseksi. Näin voimme onnistua paremmin ymmärtämään ympäristökokonaisuuksiin liittyviä monia kytkentöjä ja lisäämään keskustelua suhtautumisestamme ympäristöömme.

Kirjoittaja:
maakunta-arkkitehti Kaisa Äijö, Varsinais-Suomen liitto

>> Kulttuuriympäristöfoorumin 4.9.2018 esitykset

Kulttuuriperinnön valokuvauskilpailu syyskuussa

Kulttuuriperinnön valokuvauskilpailu syyskuussa

Wiki Loves Monuments Suomi -valokuvauskilpailuun voi osallistua 1.9.2018-30.9.2018

Wiki Loves Monuments on Wikipedian syyskuussa järjestettävä valokuvauskilpailu, jossa tuodaan osallistujamaiden kulttuuriperintöä tunnetuksi.  Suomen osakilpailussa kuvataan suojeltuja rakennuksia, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä, maailmanperintökohteita ja arkeologisia kohteita. Kuvat talletetaan Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten.

Wikimedia Suomi ry ja Museovirasto järjestävät kilpailun Suomessa nyt toista kertaa. Viime vuonna kuvia kertyi 2259 kappaletta 92 kuvaajalta. Näistä jo kolmasosa on käytössä Wikipedian kuvituksena. Maailmanlaajuinen Wiki Loves Monuments -kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran Alankomaissa vuonna 2010 ja vuonna 2017 siihen osallistui yli 10 000 valokuvaajaa 245 000 kuvalla.

Kilpailuun osallistutaan tallentamalla kuvat kilpailun nettisivujen kautta 1.–30.9.2018 välisenä aikana. Kisaan voi osallistua kuvilla, jotka on otettu ennen kilpailun alkamista. Tärkeintä on tallentaa kuvat Wikipediaan syyskuun aikana. Suomen osakilpailun kymmenen parasta pääsevät mukaan kansainväliseen loppukilpailuun.

Tämän vuoden Suomen osakilpailuun on mahdollista osallistua myös jälleenvalokuvaamalla historiallisia valokuvia niiden tapahtumapaikoilla. Kilpailusarjan erityisteemana ovat vuonna 1918 kuvatut kuvat. Vanhoista ja uusista kuvista muodostuu ennen ja nyt -kuvapareja samalla kun paikoista muodostuu muistopaikkoja kartalle.

Sampo Kiviniemi

Tämä Sampo Kiviniemen ottama kuva oli viime vuoden kilpailussa yksi Suomen finalisteista. Kuvassa on asutusta Jurmossa. Kuva: Sampo Kiviniemi

Lue lisää

> Wiki Loves Monuments Suomi 2018 -sivut

> Vuoden 2017 voittajakuvat ja Suomen 10 finalistia

Pohjavesi on yhteinen aarteemme

Satakunnan Kansa 1.9.2018

Köyliönjärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Reetta Hulmi käsittelee kirjoituksessaan valuma-alueen vesitalouden haasteita.

  • Kokemäen ja Säkylän rajalle on suunniteltu Kuninkaanmännyn vedenottamoa
  • Soiden ennallistaminen pidättämään valumavesiä ja parantamaan pohjavesitasetta

Kuninkaanmännyn vedenottohakemus kommentoitavaissa 17.9.2018 asti

> Aluehallintoviraston lupatietopalvelu avi.fi/muistutus > Asia: Kuninkaanmännyn pohjavedenottamo

SK_1-9-2018a

Valonian tuorein uutiskirje

Lue Valonian uusin uutiskirje

Aiheina:

  • Harrastetaksin toimintamahdollisuuksia selvitetään Turun seudulla
  • Energiayrityksiä etsitään saman pöydän ääreen kuntien kanssa
  • Terveellisempi liikenneympäristö suunnitellaan yhdessä
  • Virtavesikunnostukset käyntiin talkoohengessä
  • Asukkaat aktivoituneet – jätevesineuvojilla vilkas kesä
  • Taloyhtiön energiaremonteissa maltti kannattaa
  • Lähde mukaan jalostamaan avointa virkistysdataa hyötykäyttöön
  • Hajajätevesiristeilyllä tiivistetään alan yhteistyötä

Lue lisää > Valonian uutiskirje – elokuu 2018

Rahoitusta ravinteiden hyötykäytön innovaatiolle

Onko sinulla idea menetelmästä, jolla biomassoissa olevat ravinteet saataisiin uudelleen kiertoon ja hyötykäyttöön? Hae rahoitusta pilotointiin!

Hallituksen kiertotalouden kärkihankkeisiin kuuluvan Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman viimeinen hakukierros päättyy 1.10. Valtakunnallinen ohjelma on suunnattu erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ravinteiden kierrätystä edistävään kehittämistoimintaan. Tukea voidaan tietyin edellytyksin myöntää myös esimerkiksi ammattikorkeakouluille, tutkimuslaitoksille tai yhdistyksille.

Tukea voidaan myöntää ravinteiden kierrätystä edistävään prosessikehitykseen, kierrätyslannoitevalmisteiden tuotekehitykseen ja tuotantoon, biomassoista peräisin olevien tuotteiden jalostusasteen nostamiseen sekä digitaalisten tai logististen palveluratkaisujen kehittämiseen.

– Rahoitusta myönnetään uusille, käytännönläheisille ja yrityslähtöisille kehittämishankkeille. Rahaa on vielä jäljellä, joten kannattaa hakea nyt, kehottaa rahoitusta hallinnoivan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kehittämisasiantuntija Päivi Mäntymäki.

Lue lisää > ELY-keskus

Vesiensuojeluun lisärahoitusta budjettiriihessä

Hallitus päätti budjettiriihessä esittää Itämeren ja vesiensuojelun tehostamiseksi 15 miljoonaa euron lisärahoitusta vuodelle 2019. Hallitus käynnistää ohjelman Itämeren ja vesien tilan parantamiseksi, minkä määrärahat ovat yhteensä 45 miljoonaa euroa vuosina 2019-2021. Rahoituksella vahvistetaan myös Itämeren tilan tutkimusta, esimerkiksi hyödyntämällä peruskorjatun merentutkimusalus Arandan käyttöä.

Ympäristöministeriö on valmistellut tehostettua vesiensuojeluohjelmaa, joka nojaa yhteistyöhön vesistöjen valuma-alueiden toimijoiden kesken. Ohjelman toimilla vähennetään maatalouden ravinnekuormitusta ottamalla laajasti käyttöön uusia menetelmiä kuten kipsinlevitys, rakennekalkitus ja kuidut. Varoja kohdennetaan myös kaupunkivesien kestävään hallintaan. Kaupunkien hulevesien käsittelyssä käytetään luontopohjaisia ratkaisuja kuten kosteikkoja ja muunlaista ympäristön luonnonmukaista rakentamista.

Vesiensuojeluun saadun rahoituksen avulla päivitetään myös selvitys Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä sijaitsevista öljyä sisältävistä hylyistä. Lisäksi korkean riskin hylkyjä voidaan tyhjentää öljystä.

”Sisävesiemme ja Itämeren tila on huolestuttava, mistä saimme muistutuksen tänä kesänä. Tarvitsemme vauhtia suojeluun, jotta vesiluontomme voisi hyvin ja pystyisimme nauttimaan vesistämme”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSOn rahoitus alueiden hankintaan säilyy nykytasolla eli 16 miljoonassa eurossa.

Metsähallituksen luontopalveluille esitetään kansallispuistojen hoidon ja käytön edistämiseksi 1,9 miljoonaa euroa, mistä ympäristöministeriön osuus on 1,5 miljoonaa euroa.

Lue lisää > Ympäristöministeriö

Vaikuta lähivesiin! -ilta 27.9. Porissa

Vaikuta lähivesiin! -ilta 27.9. Porissa

satavesiKaipaako lähivetesi kunnostamista? Onko sinulla hyvä hankeidea tai talkoointoa? Haluaisitko kuulla, millaisilla hankkeilla vesien tilaa on mahdollista parantaa ja mistä hankkeisiin on mahdollista saada tukea?

Tule kuulemaan vesienhoitohankkeiden rahoitusvaihtoehdoista. Tilaisuus on suunnattu laajasti kaikille vesien tilasta kiinnostuneille sekä mahdollisille vesistöhanketoimijoille, kuten esimerkiksi vesistöjen hoito- ja suojeluyhdistyksille, muille paikallisyhdistyksille, kuntien viranomaisille ja osakaskunnille.
Aika: 27.9.2018 klo 17.15 – 20.00
Paikka:
Liisanpuisto, Liisankatu 20, Pori

Ilmoittautumiset 21.9.2018 mennessä:
https://link.webropolsurveys.com/S/3B03663D0EC9186A

Kahvitarjoilu klo 17.15 alkaen. Tilaisuus on maksuton.
Järjestäjänä Varsinais-Suomen ELY-keskus.

> Ohjelma