Ajankohtaiset

Etusivu / Arkistoitu kategoriassa "Ajankohtaiset"

Energiahaaste startup-yrityksille

Kilpailussa halutaan nostaa esiin startup-yrityksiä, joilla on uutta tarjottavaa energia-alalle

Business Finland, Word Energy Council ja Suomen messusäätiö järjestävät energia-aiheisen kilpailun, joka huipentuu 25.10. Tampereen Energiamessuilla, joka on Pohjoismaiden suurin energia-alan tapahtuma. Kilpailun pääpalkinto on 10 000 euroa. Kymmenen parasta yritystä saavat pitchauskoulutusta ja kilpailun raadin valitsemat viisi yritystä pääsevät pitchaamaan Energiamessujen päälavalle. Kaikki kilpailun osallistujat pääsevät ehdolle huhtikuussa 2019 Berliinissä järjestettävään Start Up Energy Transition -kilpailuun.

Kilpailussa halutaan nostaa esiin startup-yrityksiä, joilla on kasvupotentiaalia ja uutta tarjottavaa energia-alalle. Kilpailuun osallistuvan startupin ehdotus voi liittyä esimerkiksi energiatehokkuuteen, älykkääseen kotien energianhallintaan, kuluttajan roolin muutokseen, kysyntäjoustoon, sähköisen liikenteen ratkaisuihin, hajautettuun uusiutuvan energian tuotantoon, älykkäisiin lämmitys- ja jäähdytysratkaisuihin, energian varastointiin tai älykkäisiin sähköverkkoihin.

Miten osallistua kilpailuun? Lähetä ehdotuksesi 14.9.2018 mennessä

Ehdotukset lähetetään osoitteeseen energiakilpailu@businessfinland.fi. Kuvaa maksimissaan 1-2 A4-sivun mittaisella ehdotuksella, millainen tiimi yrityksellänne on, mikä on energia-alan innovaationne ja mihin tämä johtaa yrityksenne ja energia-alan 5-10 vuoden päästä. Älä lähetä muita liitteitä. Huomioi, että viisi parasta ehdotusta julkaistaan Energiamessujen ja Business Finlandin www-sivuilla, joten ethän laita ehdotukseesi liikesalaisuuksia. Startup-yrityksellä tarkoitetaan tässä kilpailussa Suomeen rekisteröityä yritystä, joka on maksimissaan viiden vuoden ikäinen.

Business Finland valitsee ehdotuksista 10 parasta ehdokasta, jotka pääsevät pitchauskoulutukseen. Näistä kymmenestä ehdokkaasta kilpailuraati valitsee viisi parasta pitchaamaan Energiamessuilla. Messuyleisö päättää voittajan äänestämällä pitchausten jälkeen.

 Lue lisää

> Startup-yritys, onko sinulla ratkaisu tulevaisuuden älykkääseen energiajärjestelmään?

> Energiamessut.fi

Voiko sinileväpitoista vettä käyttää?

Voiko sinileväpitoista vettä käyttää?

Kuukauden kysymykseen Vaikuta vesiin Nyt -sivuilla vastaa Elina Ek ELY-keskuksen vesiyksiköstä.

Helteisinä ja tyyninä päivinä sinilevät runsastuvat. Voiko sinileväpitoista vettä käyttää?

”Sinilevät tosiaan nauttivat lämpimistä kesäpäivistä. On syytä suhtautua varovaisesti sinileväpitoiseen veteen. Uimisen jälkeen on hyvä peseytyä puhtaalla vedellä iho-oireiden välttämiseksi, ja runsaasti sinilevää sisältävässä vedessä ei kannata uida ollenkaan. Lapsia ja lemmikkejä ei kannata päästää sinileväpitoiseen rantaveteen.

Sinileväpitoista vettä ei tule käyttää talous-, pesu- tai löylyvetenä, eikä myöskään syötävien kasvien kasteluvetenä. Edes keittäminen ei tee vedestä käyttökelpoista, sillä sinilevien tuottamat myrkyt kestävät hyvin keittämistä.”

>> Vaikuta vesiin Nyt

 

SuomiAreena alkaa

SuomiAreena alkaa

SuomiAreena-keskustelutapahtuma järjestetään Porissa 16.-20.7.

SuomiAreena on kaikille avoin ja ilmainen arkiviikon kestävä keskustelutapahtuma. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2006 tarpeesta jatkaa yhteiskunnallista keskustelua myös keskellä vilkkainta lomakautta. Tapahtuma koostuu paneelikeskusteluista, lyhyistä ja osittain viihteellisistä torivarteista, iltaohjelmasta sekä Kansalaistorin tarjonnasta. Kansalaistorilla eri tahot pitävät helposti lähestyttäviä pisteitä ja telttoja, joilla saattaa olla ohjelmaa. SuomiAreena kokoaa tänä kesänä vaikuttajia, poliitikkoja, toimittajia ja tavallisia kansalaisia Poriin keskustelemaan ja kuuntelemaan jo kolmattatoista kertaa.

Varsinais-Suomen ELY-keskus osallistuu SuomiAreenan Kansalaistorille yhdessä Turun yliopiston Brahea-keskuksen Ravinnekiertoa Saaristomeren matkailukohteissa (SaaRa) -hankkeen kanssa. Yhteisellä pisteellä on tarjolla tietoa ruokavalion ja ruokahävikin ympäristö- ja vesistövaikutuksista. Pisteen teemana on Haasta hävikkisi, syö vesistöt kuntoon. Teltalla voit jututtaa asiantuntijoita maanantaista perjantaihin ja haastaa itsesi tekemään ympäristölupauksen joko arvontalipukkeen tai ympäristövastuu-selfien muodossa. Itsensä haastaneet osallistuvat kilpailuun, jossa voi voittaa Plantui-älypuutarhan ja ryhtyä huolehtimaan toden teolla ruokansa ravinnekierrosta.

suomiareena

Kiinnostunutta yleisöä SuomiAreenassa. Kuva: SuomiAreena, Eetu Salmi

Keskustelujen teemat vaihtelevat laidasta laitaan, myös ympäristöteemat ovat esillä

SuomiAreenan tämän vuoden teemoina ovat vastuullisuus, turvallisuus ja suvaitsevaisuus. Keskusteluaiheista suurin osa liittyy näihin teemoihin. SuomiAreenan koko ohjelma näkyy täältä (suomiareena.fi). Ympäristöaiheisia keskusteluja on päivittäin. Esimerkiksi seuraavat keskustelut voisivat olla ympäristön tilasta kiinnostuneille mielenkiintoisia:

Häkäpöntöistä biobusseihin – Mikä ja kuka meitä tulevaisuudessa liikuttaa?  Järjestäjinä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Gasum Oy – maanantaina 16.7, Antinkatu 5 klo 10.00-11.00

Kiertotalous pelastaisi maailman – jos me vain haluaisimme niin. Järjestäjänä Tori.fi – maanantaina 16.7, BEPOP, klo 11.30-12.30

Vesiosaamisesta uusi vientisampo. Järjestäjinä Suomen vesifoorumi ry (FWF), Suomen Vesilaitosyhdistysry (VVY) ja Business Finland – maanantaina 16.7, Puuvillan kauppakeskus klo 14.30-15.30

Ympäristö + talous = uusi yhteiskuntasopimus?  Järjestäjinä Suomen ympäristökeskus SYKE, Metsähallitus ja Anglo American Sakatti Mining Oy – maanantaina 16.7, Puuvillan kauppakeskus klo 16.00-17.00

Vastuullinen voittaa aina – Nämä yritykset muuttavat maailman. Järjestäjinä Nordnet, New Global -tutkimushanke ja FIBS – tiistaina 17.7, Eetunaukion lava klo 11.30-12.30

Kuka tietää, missä liikut ja miten vietät aikaasi?  Järjestäjinä Maa- ja metsätalousministeriö ja Maanmittauslaitos – tiistaina 17.7, Eetunaukion lava klo 17.30-18.30

Syö vesistöt kuntoon!  Järjestäjänä Varsinais-Suomen ELY-keskus – tiistaina 17.7, MTV-lava klo 13.40-14.00

Liikennevallankumous!  Järjestäjänä Liikenne- ja viestintäministeriö – keskiviikkona 18.7, Puuvillan kauppakeskus klo 14.30-15.30

Lounais-Suomen ihme – koko kansan etu. Järjestäjinä Satakunnan ja Varsinais-Suomen julkiset toimijat – torstaina 19.7, SuomiAreena-ranta klo 10.00-17.30

Nyt murretaan myyttejä! Perustuuko ruoan vastuullisuus fiilikseen vai faktaan?  Järjestäjinä Valio Oy, Pihvikarjankasvattajien liitto ry ja Lidl Suomi Ky – torstaina 19.7, Antinkatu 5 klo 11.30-12.30

Älä tule paha muovi, tule hyvä muovi. Kiertotaloudella homma haltuun. Järjestäjinä Lassila ja Tikanoja Oyj ja Neste Oyj – torstaina 19.7, Antinkatu 5 klo 17.30-18.30

Kestävä kulutus – kenen vastuulla?  Järjestäjinä Suomen Tekstiili & Muoti ry, Pro Luomu, Motiva Services Oy – Ympäristömerkintä, Marttaliitto ja Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry – torstaina 19.7, Puuvillan kauppakeskus klo 16.00-17.00

kokoPori

SuomiAreenan tapahtumia on ympäri Porin keskustaa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen teltta numero 75 sijaitsee uudessa SuomiAreena-rannassa. Kuva: SuomiAreena 2018

Oletko töissä koko viikon tai etkö muusta syystä pääse paikalle? Huoli pois!

SuomiAreenan keskusteluja ja tapahtumia voit seurata myös eri medioiden kautta. MTV3-kanava tekee iltaisin koostelähetykset päivän tapahtumista klo 20.00-21.00. Lisäksi tapahtuman ympärille on perustettu oma televisiokanava, jolla näytetään osa keskusteluista suorana. Kanava toimii koko viikon ajan aamusta iltaan ja ohjeet sen katsomiseen ja kanavan ohjelma löytyvät täältä (suomiareena.fi).

Lisäksi tapahtuma on laajasti näkyvillä sosiaalisessa mediassa tagin #suomiareena -kautta. Voit esimerkiksi seurata Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Kansalaistoripisteen tunnelmia seuraamalla Twitterissä käyttäjää @VarsinaisELY.

 

Lue lisää

> SuomiAreenan sivut

> Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tiedote osallistumisesta

Kokemäenjoen matkailun mahdollisuudet

Vesivisio 2050 on nimensä mukaisesti pitkälle tulevaisuuteen ulottuva näkemys siitä, millaisena haluamme vesien ja koko laajan monimuotoisen vesistöalueen näyttäytyvän vuonna 2050. Visio on kokonaisvaltainen näkemys ja tavoitetila Kokemäenjoen vesistöalueen vesivarojen käytön, vesienhoidon ja kalatalouden tulevaisuudesta vuoteen 2050 saakka. Visio on laadittu yhteistyönä Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan alueille. Vesivisio 2050 -nimellä kulkee myös blogi Kokemäenjoen vesistöalueen ajankohtaisista asioista. Uusimmassa jutussa Satakunnan ammattikorkeakoulun BlueSata-hankkeen projektipäällikkö Minna Uusiniitty-Kivimäki pohtii Kokemäenjoen asemaa matkailukohteena.

Kokemäenjoki matkailu- ja vapaa-ajanviettokohteena

Juuri tähän aikaan vuodesta vesistöt ovat jokaiselle suomalaiselle ehkä ajankohtaisimmillaan. Koululaiset valloittavat uimarannat, kodeissa pakataan mökkimatkalle tavaroita ja matkailuyrittäjien sesonki on alkamaisillaan, ellei ole jo täydessä vauhdissa.

Vesistöt ovat suomalaisille yksi luontomme rakkaimmista elementeistä. Suomalaisen unelmakoti sijaitsee veden äärellä tai näköyhteydessä vesistöön, ja vesien äärelle hakeudumme vapaa-aikanamme. Ulkomailta tulevia matkailijoitakin vesistömme kiinnostavat, eikä syyttä: kansainvälisessä mittakaavassa suomalaiset vesistöt ovat puhtaita ja tarjoavat luonnonrauhaa, jollainen on harvinaista luksusta muualla maailmassa.

Mutta miten vesiympäristöjä hyödynnetään erilaisissa palveluissa? Satakunnan ammattikorkeakoulun BlueSata-hanke selvitti asiaa Satakunnan vesistöalueilla. Satakunnassa vesistöjä hyödynnetään enimmäkseen hyvinvointi- ja vapaa-ajanpalveluissa ja ylivoimaisesti suurin osa selvityksessä esiin tulleista palveluista on luokiteltavissa matkailupalveluiksi. Myös toisinpäin yhteys on vahva: valtaosa satakuntalaisista matkailupalveluista kytkeytyy sijainnin tai toiminnallisuuksien näkökulmasta yhteen tai useampaan vesistöön. Mutu-tuntuma on, että muualla Suomessa tilanne on hyvin samankaltainen.

SONY DSC

Taavi-silta Kokemäenjoessa Porissa.

Kun tarkastelualueena olivat Kokemäenjoen vesistöalueen Satakunnan puoleiset osat ja niiden edustan merialue, palvelukartoituksessa löydettiin lähes 70 yritystä, joiden palvelut liittyivät alueen vesistöihin. Reilu puolet näistä toimii alueen suurimmassa kaupungissa Porissa. Yrityksistä kaikkiaan kolme neljäsosaa tarjoaa majoituspalveluja. Etenkin mökkimajoitusta on monilla yrityksillä. Vuodepaikkoina tarkasteltuna taas majapaikan tarvitsijoille on tarjolla eniten leirintäalue-tyyppistä majoitusta. Majoituksen ohella toinen keskeinen palvelumuoto on ruokapalvelut, joita tarjoaa vajaa puolet yrityksistä. Tällaisia peruspalveluja tarvitsevat lähes kaikki matkailijat, mutta matkakohde valitaan kuitenkin useimmiten kiinnostavien harrastemahdollisuuksien ja aktiviteettien perusteella. Niitäkin tarkastelualueella on tarjolla lukuisissa yrityksissä vaihdellen opastetuista retkistä ja erilaisista vuokrauspalveluista jääkävelyyn, sup-lautailuun, beachfutikseen, kalastukseen, melontaan ja saunapalveluihin.

Kartoituksen perusteella Kokemäenjoen vesistöalueen Satakunnan puoleista osaa voisi luonnehtia koko perheen harraste- ja vapaa-ajanviettokohteeksi. Palvelutarjontaa läpi käydessä herää kuitenkin ajatus, voitaisiinko vesistöalueen monia arvoja ja paikallisia vetovoimatekijöitä hyödyntää vielä nykyistä paremmin ja nostaa peruspalveluidenkin markkinoinnissa vahvemmin esiin ne asiat, jotka on mahdollista kokea vain täällä.

Kokemäenjokivarren asutus- ja kuttuurihistoria jääkaudesta nykyhetkeen on valtava runsaudensarvi toinen toistaan kiehtovampia tarinoita ja kohteita. Entisajan asuinpaikat ja linnaluodot tai koskenperkaajien tarinat ja alueen teollisuushistoria voisivat tuoda matkailupalveluihin vielä paljon uudenlaisia sisältöjä, ja alueen asukkaillekin nämä teemat voisivat tuottaa houkuttelevia elämyksiä ja yllätyksiä, joista hämmästyä omassa lähiympäristössä. Puhumattakaan siitä, miten monipuolisen kattauksen erilaisia luontokohteita vesistöalue voi tarjota luonnonystävälle. Vesistöt tarjoavat myös luontaisen reitin tutustua eri kohteisiin ja kytkeä niitä laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Vesistöalueen varsin tiheä asutus tarjoaa potentiaalista asiakaskuntaa ja eteläisen Suomen suurimmatkin asutuskeskukset kansainvälisine liikenneyhteyksineen ovat varsin lyhyen matkan päässä.

Potentiaalia uusille palveluille ja olemassa olevien tuotteiden elävöittämiselle vaikuttaa siis olevan. Mutta miten näistä ideoista saadaan rakennettua vetovoimaista palvelutarjontaa houkuttelevin sisällöin? Tässäpä ajatuksia pohdittavaksi kesäksi vesien äärelle!

Minna Uusiniitty-Kivimäki, projektipäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lue lisää

> Vesivisio 2050 -blogi

> Kokemäenjoen vesivisio 2050

 

Kulttuuriympäristöfoorumi Turussa 4.9.2018

Kulttuuriympäristöfoorumi Turussa 4.9.2018

Kaikille avoin kulttuuriympäristöfoorumi järjestetään Turun linnassa syyskuun alussa, ilmoittautuminen nyt auki

Vuonna 2018 vietetään eurooppalaista kulttuuriperinnön vuotta, ja kulttuuriperintöpäivien teemana on Tunne perintösi, jaa tarinasi. Tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta kulttuuriperinnöstä ja innostaa ihmisiä tekemään tunnetuksi, vaalimaan, kehittämään ja hyödyntämään monimuotoista kulttuuriperintöään niin paikallisella kuin eurooppalaisellakin tasolla. Osana kulttuuriperintövuotta järjestetään Turun linnan Bryggman-salissa Löydä lähiympäristösi – Paikan merkitys identiteetille -kulttuuriympäristöfoorumi 4.9.2018 klo 13-17.

Tarinat täydentävät oppimis-, matkailu- ja virkistäytymiskokemusta. Tarinat kumpuavat yhteisöistä ja ovat merkittävä osa identiteettiämme, elävää kulttuuriperintöä, jotka elävinä ja muuntuvina säilyvät sukupolvelta toiselle.

Lähiympäristömme on täynnä mielenkiintoisia merkkejä historiastamme ja eletystä elämästä. Se näkyy rakennetussa ympäristössämme ja maisemissa, joita ihminen on satojen vuosien saatossa muokannut. Tämä ympäristö tarjoaa upean oppimateriaalin, mahdollistaa virkistäytymisen kiinnostavalla tavalla ja luo mahdollisuuksia kehittää houkuttelevia matkailukonsepteja.

Tästä kaikesta on olemassa paljon koottua hyödyllistä tietoa ja aineistoja. Tule kuulemaan mistä löytyy opetukseen soveltuvia aineistoja ja materiaaleja ja miten sirpaleisesta ja monialaisesta aineistosta on mahdollista koota ehyt oppimiskokonaisuus tai matkailutoimintaa elävöittävä palvelukokonaisuus. Kulttuuriympäristöfoorumin järjestävät Varsinais-Suomen liitto, Valonia ja Varsinais-Suomen maakuntamuseo.

Aiheeseen johdattelevat ympäristökasvatuksen asiantuntija Essi Aarnio-Linnanvuori ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntija Leena Marsio. Keskustelun tarinoiden hyödyntämisestä virkistyksessä ja matkailussa avaa maisema- ja ympäristöasiantuntija Terhi Ajosenpää. Iltapäivällä keskustellaan menneisyyden arvoista ja merkityksestä mm. kasvien ja arkeologian näkökulmista tutkija Teija Alangon ja arkeologi Juha Ruohosen johdattelemina.

Tapahtumaan voi ilmoittautua tästä linkistä (lyyti.fi).

Turun_linna
Turun linna

Foorumin alustava ohjelma

13:00 – 14:45

Tervetuloa

Perusopetuksessa hyödynnettävät avoimet materiaalit ja aineistot; mistä tieto löytyy ja miten ne soveltuvat uusien opetussuunnitelmien toteuttamiseen

  • Miten sirpaleisesta ja monialaisesta aineistosta kootaan ehyt oppimiskokonaisuus? ympäristökasvatuksen asiantuntija Essi Aarnio-Linnanvuori, WWF
  • Aineeton kulttuuriperintö – monialaisen oppimisen aarreaitta, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori Leena Marsio, Museovirasto
  • PaikkaOppi oppimisen alustana, projektikoordinaattori Virpi Hirvensalo
  • Erilaisten materiaalien ja toimintaympäristöjen tarve perusopetuksessa; koulujen puheenvuoro

Kahvitauko

15:15 – 16.00

Tarinoita reiteistä ja poluista sekä niiden kulttuuriympäristöarvoista

  • Kerättyjen aineistojen hyödyt virkistyksen ja matkailun kehittämisessä, maisema- ja ympäristöasiantuntija Terhi Ajosenpää, Pro Agria Länsi-Suomi
  • Maisemahistoriakartat opetuksen tukena ja uusien polkujen kehittämisessä, tutkija Paula Saarento, Varsinais-Suomen Maakuntamuseo
  • Tarinoita reittien varsilta, Virkistä dataa! -hanke ja reitistöhankkeet esittäytyvät
  • Hankkeet edistävät lähialueiden kulttuuriympäristöön tutustumista; esimerkkinä Kotikyliltä Hiiden-kiukaalle -hanke

Lyhyt tauko

16.10– 17.00

Lähiympäristön löytäminen, menneisyyden arvot ja merkitys

  • Unikkoa, humalaa, kehäkukkaa – kasveja ja puutarhoja menneisyydestä sekä niiden läsnäolo ja merkitys nyt, FT, arkeobotaniikan tutkija, tietokirjailija Teija Alanko, Turun yliopisto
  • Arkeologisena kulttuuriperintönä Ristimäen kirkon kaivaukset, arkeologi Juha Ruohonen

Päätössanat

 

 

Vanhan Rauman pihat avoinna

Vanhan Rauman pihat avoinna

Vanhan Rauman pihoja avataan vierailijoille heinäkuussa

Tänä kesänä kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus vierailla Vanhan Rauman talojen pihoissa ajalla 11.7.–2.8. Mukana on kaksitoista kohdetta. Pihat ovat avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin klo 15–18. Kohteet vaihtuvat viikoittain. Kunkin viikon avoimet pihat sekä kartta löytyvät osoitteesta vanharauma.fi.

– Vanhan Rauman asukkaat ovat harjaantuneet kulttuuriperinnön hoidon asiantuntijoiksi asuessaan ja kunnostaessaan omia kotejaan. Avoimet pihat -tapahtuma tarjoaa vierailijoille tilaisuuden tutustua maailmanperintökohteen sisimpään olemukseen ja paikallisiin asukkaisiin, projektipäällikkö Laura Puolamäki kertoo.

Keskiajalta peräisin oleva, elävänä ja eheänä säilynyt puukaupunki on harvinaisuus. Vuonna 1991 maailmanperintökohteeksi listattu Vanha Rauma on kallisarvoinen osa ihmiskunnan yhteistä perintöä. Vanhan Rauman maailmanperintöarvoja kantavat arki, asuminen ja elävyys. Suuri osa Vanhan Rauman rakennuksista on yksityisessä omistuksessa olevia koteja, ja merkittävä osa rakennuksista toimii myös liikekiinteistöinä.

Avoimet pihat -tapahtuman järjestävät yhteistyössä Vanha Rauma -yhdistys, Rauman kaupunki ja LiviHeri-hanke. Tapahtuma on osa Eurooppalaisen kulttuuriperinnön teemavuoden tapahtumia. Lisätietoja avoimista pihoista saa matkailuneuvonnasta sekä korjausrakentamiskeskus Tammelasta.

Pitsiviikolla pihakirppiksiä

Vanha Rauma -yhdistys järjestää Pitsiviikolla Avoimet pihat Vanhassa Raumassa – Tlees pihal, uuvottel ymprilles -tapahtuman. Pihakirppispainotteinen tapahtuma kutsuu vierailijat tutustumaan kymmeniin Vanhan Rauman pihoihin ja pihakirppiksiin Pitsiviikon jokaisena päivänä. Pitsiviikolla avoinna olevista pihoista ja pihakirppiksistä julkaistaan kartta viikolla 29.

Lisäksi keskiviikkona 25.7. klo 16.30 järjestetään Pitsiviikon ohjelmaan kuuluva Vanhan Rauman kävelykierros, jonka aikana poiketaan muutamilla viehättävillä pihoilla.

Lisätietoja antavat:

Laura Puolamäki, projektipäällikkö, puh. 050 552 0042 (Avoimet pihat -tapahtuma 11.7.–2.8.)

Leila Stenfors, vastaava kulttuurituottaja, puh. 044 793 3041 (Pitsiviikon Avoimet pihat Vanhassa Raumassa)

 

Lue lisää

> Living with Cultural Heritage -hanke

> Vanharauma.fi

> Aikaisempi juttu LiviHeri-hankkeesta ja rakennusperinnön vaalimisesta: Maailmanperintökaupungit yhteistyössä

 

 

Erikoiset nähtävyydet valokeilassa

Ylen matkailu- ja kulttuuriohjelma Egenland vie matkailijan katsomaan vähemmän tunnettuja nähtävyyksiä

Huhtikuussa 2017 Yle aloitti kampanjan, jossa etsittiin suomalaisten lempipaikkoja, kotikaupunkien ja -kylien paikallisia nähtävyyksiä tai mielenkiintoisia ihmisiä. Vinkkien perusteella kuvattiin kaksikielinen TV-ohjelma Egenland, jossa käydään tutustumassa erikoisiin nähtävyyksiin. Ohjelman ensimmäinen kausi on nähtävissä Yle Areenassa. Tähän mennessä ohjelmantekijät ovat saaneet suomalaisilta yli 1200 vinkkiä ja niiden joukosta valitaan kiinnostavimmat ohjelmaan.

Ohjelman toista kautta kuvataan tällä hetkellä ja vinkkejä erikoisista, mökkireitin varrella olevista pysähdyspaikoista otetaan edelleen vastaan. Voit jättää oman vinkkisi paikasta, nähtävyydestä tai henkilöstä täällä.

© Yle

Egenlandin ensimmäisen kauden avausjaksossa vieraillaan mm. Paraisten Salvador Dalí -museossa. Kuva: Yle

Egenlandin vinkit astetta erikoisempaan matkailuun Lounais-Suomessa

Riilahti, Bromarv

Vuodelta 1645 oleva sukutila on yhä täynnä elämää. Kartanon ja tilusten omistajat järjestävä opastettuja kierroksia ja ratsastusvaelluksia sekä kesäisin ratsastusleirejä. Erikoisen tilasta tekee sen englantilaistyylinen puisto sekä 90 vuotta sitten istutetut pyökit. Matkailija voi ratsastaa Suomessa harvinaisen pyökkimetsän läpi ja kuunnella samalla tilan historiaan liittyviä kummitusjuttuja.

Art Bank -galleria, Parainen

Art Bank -galleriaa Paraisilla pyörittää mies, joka kertoo olevansa espanjalaistaiteilija Salvador Dalín reinkarnaatio. Mies ylläpitää Pohjoismaiden ainoaa pysyvää näyttelyä Dalísta ja kokoelmaan kuuluu suunnilleen 80 esinettä huonekaluista valaisimiin ja veistoksiin. Kaikki esineet ovat Dalín suunnittelemia.

Vanha Malmi, Parainen

Paraisilta löytyvä toinen erikoinen kohde on 1800-luvulta peräisin oleva puutalokaupunginosa. Moni ajaa mökille Paraisten keskustan kautta, mutta pysähtyy vain tankkaamassa ja ruoka-ostoksilla. Keskustan tuntumassa sijaitseva Vanha Malmi henkii Porvoon tai vanhan Rauman tunnelmaa.

Plokimuseo, Iniö

Iniön saaressa on luultavasti maailman pienin merenkulkumuseo. Museo keskittyy plokeihin, eli purjehduksessa käytettäviin väkipyöriin. Intohimoinen, yli kolmenkymmenen vuoden keräily johti museota pitävän Jukka Torikan tapauksessa oman näyttelytilan perustamiseen. Plokit ovat pääosin kirpputoreilta, myyjäisistä ja lahjoituksia.

ArtTeatro, Kustavi

Maailmanlaajuisesti suositun Cirque du Soleil -ryhmän entiset jäsenet Pauliina Räsänen ja Slava Volkov perustivat kansainvälisen uran vastapainoksi sirkuskeskuksen Kustavin saaristolaiskylään. Keskus viettää tänä kesänä jo kymmenvuotisjuhliaan. ArtTeatro järjestää sirkusnäytöksiä sekä sirkusalan kursseja ja työpajoja. Koko perheen Saariston sirkusfestivaali järjestetään 5.7.-5.8.2018.

Muotiputiikki Helmi, Somero

Somerossa sijaitseva vaateliike Helmi on paikkakuntansa nähtävyys. Paikka on tunnettu vintagetyylisistä vaatteistaan sekä omistajan, Anita Hallapellon, säteilevästä vieraanvaraisuudesta.

Lue lisää

> Egenland -ohjelma

> Vinkit Länsi-Suomeen

> Vinkit eteläiseen Suomeen

> Vinkit Pohjanlahdelle

> Vinkit itäiseen Suomeen

> Vinkit Keski-Suomeen

 

Roskakalalive alkaa maanantaina 9.7.

Suomen vanhimmat roskakalat voivat elää jopa 1000-vuotiaiksi

Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) käynnistää Facebook-sivullaan Roskakalaliven maanantaina 9.7 noin klo 12 alkaen. Turkulaisten on mahdollista seurata Roskakalaliveä myös paikan päällä Hansakorttelissa Thalia-torin ylätasanteella, missä lähetys kuvataan. PSS ry kertoo, että roskakaloilla he tarkoittavat tyypillisiä meriroskia, kuten muovikasseja- ja pulloja. Niiden hajoaminen vedessä kestää 100-1000 vuotta.

PSS ry on vuonna 1969 perustettu järjestö, joka toimii puhtaamman saaristo- ja järviluonnon puolesta. Järjestön toiminta-alueita ovat Saaristomeri, Saimaa, Päijänne, Pohjanlahti, Pirkanmaa ja Itäinen Suomenlahti. PSS ry tekee konkreettista työtä merialueiden, rantojen, sisävesien ja saariston puhtaana pitämisen eteen aina jätepisteiden ja käymälöiden ylläpidosta retkisatamien huoltoon sekä kansalaisille tiedottamiseen ympäristöasioista. Järjestö kertoo tavoitteekseen neuvoa ihmisiä siitä, miten liikkua vesillä ympäristöä kunnioittavalla sekä huomioivalla tavalla.

roskakalalive
Suomen yleisimmät roskakalat esittelyssä. Kuva: Pidä Saaristo Siistinä ry 2018

Roskakalaliven tavoite

Roskakalalivellä halutaan herätellä kansalaisia huomioimaan vesistöjemme alati huononeva tila. Yksittäisen kansalaisen valinnoilla voidaan vaikuttaa vesien tilaa; jos jatkamme roskaamista, on vesistöissä vuoteen 2050 mennessä enemmän roskaa kuin kaloja.

”Kaupunkiympäristö on mittava meriroskan lähde. Harva tietää, että suurin osa Itämeren roskista kulkeutuu vesistöihin joko suoraan ihmisen välityksellä tai esimerkiksi hulevesiä pitkin. Erityisen tavallista on heittää tupakantumpit sadevesikaivoihin tietämättä, että hulevedet johdetaan lähes kaikkialla suoraan puhdistamatta lähimpään vesistöön”, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektipäällikkö Anna von Zweygbergk.

Mukana myös maailman yleisin meriroska

Maailman yleisin meriroska kaikilla maailman merillä ja rannoilla onkin tupakantumppi. Suomen rannoilta löytyy noin 300 tumppia jokaista sataa metriä kohden.

”Myös tupakantumppi sisältää muovia. Filtteri on selluloosa-asetaattia, jonka hajoaminen mikromuoveiksi voi kestää olosuhteista riippuen yli 10 vuotta. Tupakka sisältää yli 400 kemikaalia, joista n. 100–200 on ihmisille haitallisia. Lisäksi monet eläimet erehtyvät syömään tumppeja, jolloin kemikaalit imeytyvät niihin tai ne voivat tukehtua”, kertoo von Zweygbergk.

PSS ry kehottaakin tupakoitsijoita keräämään tumpit esimerkiksi taskutuhkikseen, jollaiseksi kelpaavia rasioita löytyy ruokakaupasta. Taskutuhkiksen tulee olla kätevyyden kannalta mieluiten pieni, kannellinen astia, kuten peltirasia.

PSS ry haluaa myös muistuttaa, että jokaisella roskaa tuottavalla on päävastuu omista roskistaan ja niiden kierrätyksestä. Sekä kaupunkiasumisen oloissa että tapahtumissa kierrätys on nykypäivänä tehty helpoksi kuluttajalle. Tärkeää on huolehtia, etteivät roskat joudu vesistöihin tai niiden lähettyville ja päädy sinne myöhemmin hulevesien myötä.

Lue lisää

> Roskakalalive (9.7.2018 klo 12 alkaen) – PSS ry Facebook

> Tiedote Roskakalalivestä –Täältä tulee Roskakalalive – Suomen vanhimmat roskakalat elävät jopa 1000-vuotiaiksi!

> Pidä Saaristo Siistinä ry -kotisivut

 

Lineaaritaloudesta kiertotalouteen

Lineaaritaloudesta kiertotalouteen

Kulutustuotteiden valmistuskustannusten halventuessa kertakäyttökulutus lisääntyi ympäri maailmaa. Tuotteilta ei enää osattu vaatia kestävyyttä eikä niitä lähdetty korjaamaan, sillä halvemmalla sai uuden. Tämä johti maailmanlaajuiseen jäteongelmaan niin mantereella kuin merelläkin. Lineaaritaloudesta ollaan siirtymässä kiertotalouteen. Mitä haasteita kiertotalous kohtaa? Miten kemikaalien kierrätys voidaan järjestää? Näihin kysymyksiin pyrkii vastaamaan SYKE:n Ympäristön tila -katsaus vuodelta 2017. Alla on poimintoja katsauksesta ja linkit tietopakettiin löytyvät jutun lopusta.

Luonnonvarojen kestävä käyttö edellyttää syntyvän jätteen hyödyntämistä materiaalina ja energiana

Taloutemme kasvu on perustunut pitkälti aineelliseen tuotantoon. Yksittäisistä toimialoista eniten luonnonvaroja kuluttaa rakentaminen. Luonnonvarojen kokonaiskäyttö koostuu suorien materiaalipanosten lisäksi piilovirroista, kuten sivukivistä, hakkuutähteistä ja tuontituotteiden välillisistä materiaalivirroista. Niiden osuus on yli puolet kokonaiskäytöstä.

Globaalitaloudessa materiaalit liikkuvat maiden välillä. Siksi myös vastuu maapallon niukkenevien ja rajallisten luonnonvarojen kestävästä käytöstä on laajentunut kattamaan globaalit tuoteketjut. Suomesta viedään luonnonvaroja, etenkin puuta, mineraaleja ja kiviaineksia, enemmän kuin niitä tuotiin (vuonna 2010). Suomen fyysinen kauppatase on siis positiivinen.

Yhtenä kiertotalouden toimivuuden mittarina voidaan käyttää yhdyskuntajätteen määrää ja materiaalihyödyntämisen astetta. Suomen yhdyskuntajätteestä suurin osa, noin 65 prosenttia, syntyy kotitalouksissa. Yhdyskuntajätteen määrä heijastelee melko tarkkaan kansantalouden kehitystä.

Yhdyskuntajätettä ei enää juuri sijoiteta kaatopaikalle, vaan jäte joko kierrätetään tai hyödynnetään energiana koko Suomen kattavassa jätevoimaloiden verkostossa. Kehitystä on ohjannut erityisesti orgaanisen jätteen kaatopaikkarajoitus. Sen tavoitteena on suitsia jätehuollon ilmastovaikutuksia. Kierrätys, eli jätteen hyödyntäminen materiaalina, ei ole tehostunut riittävästi. EU:n ja Suomen jätelainsäädäntö edellyttää 50 prosentin kierrätysastetta.

kiertotalous kuva

EU:n ulkopuolelta tuotavat tuotteet ovat riski kiertotaloudelle niiden tuntemattoman kemikaalikoostumuksen takia

Kiertotaloudessa tuotteiden ja materiaalien arvo pyritään säilyttämään mahdollisimman pitkään samalla varmistaen, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet. Materiaalien kierrot eivät saisi aiheuttaa riskejä ihmisille tai ympäristölle. Kestävässä kiertotaloudessa on hallittava myös aineet, jotka antavat tuotteille haluttuja ominaisuuksia, mutta väärässä paikassa vaikeuttavat tuotteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

Kiertotaloudessa on pyrittävä haitallisten aineiden vähentämiseen kaikissa tuotteen elinkaaren vaiheissa, tuotteiden suunnittelusta niiden valmistukseen, käyttöön, korjaukseen, uudelleenkäyttöön ja kierrättämiseen. EU:n ulkopuolelta tulevat tuotteet aiheuttavat erityisen haasteen kiertotaloudelle, koska niiden tarkkaa koostumusta ei aina tunneta.

Keskeiset keinot haitallisten aineiden aiheuttamien riskien hallintaan ovat hyvä tuotesuunnittelu ja tuotteen kemikaalitiedon siirtyminen tuotteen mukana. Ekosuunnittelussa huomioidaan tuotteiden uudelleenkäyttö, huollettavuus ja kierrätettävyys, sekä valitaan tuotteeseen terveydelle ja ympäristölle haitattomia aineita. Hyvin suunniteltu tuote voidaan tarvittaessa kierrättää osissa, jolloin voidaan huomioida tuotteen osien ainekoostumukset. Tuotteille myönnetyt ympäristömerkit auttavat tunnistamaan ympäristöystävälliset tuotteet, joissa on huomioitu energiatehokkuus, ilmastovaikutukset sekä kemikaalikuormitus.

Kemikaalitiedon siirtyminen tuotteen mukana mahdollistaa kemikaalien hallinnan koko tuotteen elinkaaren ajan materiaalikierrätysvaihetta myöten, ja myös tuotteen omistajuuden vaihtuessa. Digitaaliset työkalut mahdollistavat suurten tietoaineistojen hallinnan ja tieto voidaan sitoa tuotteisiin viivakoodien, QR –koodien tai RFID-tekniikan avulla.

Kiertotalous kaipaa innovaatioita

Kierrätettävät materiaalit ovat koostumukseltaan, iältään ja alkuperältään vaihtelevia. Siksi jätteiden hyödyntämiseen uusiomateriaalina voi liittyä riski haitallisten aineiden palaamisesta kiertoon. Erotus- ja puhdistustekniikoiden kehittäminen, sekä materiaalivalintojen ja jätehuollon järjestelmien ennakoiva suunnittelu varmistavat uusiomateriaalien laadun ja turvallisuuden.

Jäljitettävissä oleva tieto tuotteen sisältämistä ainesosista vähentää tarvetta tutkia uusioraaka-aineeksi käytettävien jätteiden laatua. Tarvitaan kuitenkin myös uusia luotettavia ja vertailukelpoisia vaarallisten aineiden mittaus- ja analyysimenetelmiä, joilla voidaan varmistaa uusiomateriaalien laatu ja turvallisuus. Niiden avulla kasvaa myös kierrätysmateriaalin arvo.

 

Lue lisää

> Ympäristön tila 2017-2018 -raportit

> Lineaaritaloudesta kiertotalouteen

> Kemikaalit hallintaan ja materiaalikierrot toimiviksi

 

Ympäristöystävälliset festarit?

Ympäristöystävälliset festarit?

Suuret musiikkifestivaalit järjestetään usein luonnon helmassa

Heinäkuun alussa festari- ja tapahtumakesä alkaa olla kuumimmillaan. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa järjestetään kesän aikana lukuisia tapahtumia ja festivaaleja. Niitä järjestetään sekä suuremmissa kaupungeissa että pienemmissä kylissä. Osa tapahtumista tavoittelee suurta kävijämäärää, osa tyytyy pienen yleisön tuomaan kotoisaan tunnelmaan. Vaikka kaupunkifestarit ovat nykyään yleisiä, järjestetään alueen suuret festivaalit Ruisrock ja Pori Jazz luonnonmukaisemmassa ympäristössä. Viime vuonna Ruisrock keräsi kolmen päivän aikana yhteensä 105 000 kävijää. Pori Jazzin maksullisista areenakonserteista puolestaan nautti viime vuoden festariviikonlopun aikana 59 000 kävijää.

Vuodesta 1970 asti yhtäjaksoisesti järjestetty Ruisrock on suositumpi kuin koskaan. Festivaali pidetään Ruissalon saaressa, joka on suurelta osin luonnonsuojelualuetta. Alueen tammimetsät tarjoavat suomalaisittain harvinaisen elinympäristön monille lintu-, eläin- ja kasvilajeille. Vuonna 1966 ensimmäistä kertaa järjestetty Pori Jazz on tapahtuma keskellä kaupunkia Porin kansallisessa kaupunkipuistossa. Festivaalin areenakonsertit järjestetään Kirjurinluodon saarella, joka on hoidettua virkistysaluetta ja jota ympäröi Kokemäenjoen delta-alue.

SONY DSC
Piknik-tunnelmaa Pori Jazzissa. Kuva: Wikipedia

Festivaalien ympäristövastuu

Sekä Ruisrock että Pori Jazz järjestetään alueilla, missä ympäristö on umpeen rakennettua kaupunkiympäristöä haavoittuvaisempi. Festivaaleilla halutaankin kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten tapahtuma vaikuttaa ympäröivään luontoon. Kummallakin festivaalilla on Ekokompassi -sertifikaatti.

Ekokompassi on Suomen luonnonsuojeluliitoon koordinoima ja Espoon, Vantaan ja Helsingin kaupunkien kehittämänä ympäristöjärjestelmäpalvelu. Se voidaan räätälöidä kaikkien alojen toimijoille ja sen perustana on konkreettisuus ja käytännönläheisyys. Ekokompassin tärkein tehtävä on tukea toimijaa ympäristötyössä. Toimija, kuten festivaali, sitoutuu kymmenen eri kriteerin noudattamiseen toiminnassaan. Festivaalin toimintaa auditoidaan ja lopulta sille voidaan myöntää sertifikaatti.

Sadantuhannen ihmisen festarista syntyy väistämättä roskaa ja jälkiä. Festivaalit panostavatkin käytettyjen materiaalien kierrätykseen. Ruisrock otti viime kesän festivaalilla käyttöön muovipakkausten kierrätyksen. Festivaaleilla annettiin myös kierrätysneuvontaa niin yleisölle, alihankkijoille kuin yhteistyökumppaneillekin. Tapahtuman ruokamyyjät käyttäjät biohajoavia astioita ja rock raikaa vihreän sähkön avulla.

Pori Jazz puolestaan kertoo panostavansa tänä kesänä erityisesti jätehuoltoon ja liikenteen aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentämiseen. Areenakonserttien alueella pullojen ja tölkkien keräys on jo monena vuonna toiminut paikallisten urheiluseurojen nuorten voimin. Seurat tienaavat rahaa toimintaansa ja suojelevat samalla alueen luontoa. Liikenteen ympäristökuormitusta pyritään pienentämään lisätyillä junayhteyksillä Poriin ja kannustamalla ihmisiä julkisen liikenteen käyttöön kaupungissa liikkuessa.

Ruisrockin ympäristövinkit:

1. Ota festarille mukaan mahdollisimman vähän pakkauksia ja tavaraa. Käytä kestopakkauksia tai ainakin kierrätettävistä materiaaleista valmistettuja pakkauksia.
2. Lajittele jätteesi alueella roska-astioihin. Älä heitä roskia luontoon.
3. Ota mukaan oma vesipullo. Pulloja voi täyttää alueen useissa vesipisteissä päivän aikana.
4. Hyödynnä pantit anniskelualueilla. Älä heitä tölkkejä tai pulloja roskiin.
5. Alueella on useita satoja käymälöitä – käytäthän niitä!

Kaikki ruokamyyjät käyttävät vain maatuvia kertakäyttöastioita. Voit siis heittää ruoantähteet astioineen ruskeisiin biojäteastioihin, joita löytyy ruokailualueiden läheisyydestä. Kierrätyspisteillä voit kierrättää muovipakkaukset, metallin, lasin, pahvin, kartongin, paperin, alumiinitölkit ja muovipullot. Näiden ulkopuolelle jäävää, polttokelpoista jätettä varten alueelta löytyy yli sata jäteastiaa.

Pori Jazzin ympäristövinkit:

1. Hyödynnä julkista liikennettä.
2. Mieti jo etukäteen, miten voit vähentää jätteiden määrää festivaalilla.
3. Pakkaa omat ruokaeväät mahdollisimman kevyesti ja mieluiten kestoastioihin.
4. Älä roskaa aluetta, vaan vie jätteet aina jäteastiaan – niitä riittää.
5. Lajittele jätteet. Opasteet ja henkilökunta neuvovat lajittelussa.

  • Ravintoloiden yhteydessä on biojäteastiat ruuantähteille.
  • Energiajakeeseen sopivat muun muassa muovit ja pahvit, esimerkiksi kertakäyttöastiat, käsipyyhkeet ja lautasliinat.
  • Kaatopaikkajätettä ovat vain ne jätteet, joita ei voi lajitella bio- tai energiajäteastiaan.

7. Käytä yleisövessoja ja pidä ne siistinä.
8. Ota rennosti ja nauti tunnelmasta: musiikista, ihmisistä ja kesästä.

 

Lue lisää

> Ruisrock – Ympäristö

> Pori Jazz – Ympäristö

> Ekokompassi-järjestelmä