Ajankohtaiset

Etusivu / Arkistoitu kategoriassa "Ajankohtaiset"

Virtavesien kunnostuksilla parannetaan vaelluskalojen tilaa

Vesistöt vapaaksi vaelluskaloille yhteistyöllä

Vaelluskalat ovat uhanalaisia ja arvokkaita kalalajeja, joihin kytkeytyy myös paljon virkistysarvoja. Elinvoimaiset vaelluskalakannat mahdollistavat mm. luonto- ja kalastusmatkailun kehittämisen.  Vaelluskaloilla on suuri merkitys vesistöjen ekologiseen tilaan ja koko vesiekosysteemin hyvinvointiin: esim. erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku tarvitsee lohikaloja isäntäkalaksi lisääntyäkseen.

Vaellusesteet, kuten vanhat myllyjen ja sahojen padot, liian korkealla olevat tierummut ja voimalaitospadot ovat merkittävä syy vaelluskalojen heikkoon tilaan. Vaelluskalakantojen tilan kohentumisen kannalta on tärkeää, että yhteistyötä tehdään monien eri tahojen kanssa ja asiaan ollaan sitoutuneita. Tänä vuonna vietetään kansainvälistä Maailman vaelluskalapäivää lauantaina 21.4.2018 ja teemapäivän toivotaan nostavan aihetta näkyvästi esiin.

Lue lisää > Varsinais-Suomen ELY-keskus

Tuleva Prisma Piispanristi saa virtaa auringosta

S-ryhmästä tulee Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja, kun kauppojen katoille asennettaan lähitulevaisuudessa tuhansia aurinkopaneeleja. Turun Osuuskauppa on mukana hankkeessa.

– Tavoitteenamme on lisätä uusiutuvan energian käyttöä tulevina vuosina. Jo nyt merkittävä osa käyttämästämme sähköstä on omalla tuulivoimalla tuotettua. Näemme myös aurinkosähkössä potentiaalia, kiinteistöpäällikkö Antti Heikkilä Turun Osuuskaupasta kertoo.

Toimipisteiden katoille asennettavat paneelit tuottavat sähköä kiinteistöjen omaan käyttöön.

– Myymälämme kuluttavat sähköä eniten kesällä, jolloin energiaa tarvitaan erityisesti kylmälaitteisiin ja jäähdyttämiseen. Aurinkoisina kesätunteina parhaimmillaan kaikki kiinteistön kuluttama sähkö voisi tulla auringosta. Vuositasolla aurinkosähkön osuus on noin 10 prosenttia kiinteistöjen käyttämästä sähköstä. Ensimmäinen Turun Osuuskaupan aurinkovoimala rakennetaan Piispanristin Prisman katolle loppuvuodesta ja otetaan käyttöön uuden Prisman avautuessa keväällä 2019. Voimalan lopullinen koko täsmentyy vielä suunnittelun edetessä, Heikkilä jatkaa.

Energiansäästötoimet tuoneet 2,5 miljoonan euron säästöt

Turun Osuuskauppa on mukana S-ryhmän ilmastotavoitteessa paitsi aurinkosähköhankkeen myötä, myös muilla energiansäästötoimenpiteillä.

– Jo nyt monissa myymälöissämme on hiilidioksikylmälaitokset. Käytännössä hyödynnämme uusinta tekniikkaa olevia hiilidioksidipohjaisia kylmäjärjestelmiä, joilla saavutetaan jopa 50 prosentin energiansäästö. Kylmälaitteet jäähtyvät hiilidioksidilla, eikä niissä kierrä enää lainkaan ympäristölle haitallisia kemiallisia aineita. Suosimme myös ovellisia tai kannellisia kylmäkalusteita ja valaistukseen valitsemme energiatehokkaat led-valot. Lisäksi meillä on useampi maalämmöllä lämmitettävä kohde ja maalämpöä suositaan aina, kun pohjaolosuhteet sen vain mahdollistavat. Olemme myös korvanneet öljylämmitysjärjestelmiä modernilla lämpöpumpputekniikalla, joka vähentää ilmastolle haitallisia päästöjä. Yhteensä energiansäästö toimenpiteet ja -investoinnit ovat viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana tuoneet 2,5M€ säästön energiankulutuksessa. Energiansäästötoimenpiteet ja muiden omien prosessien tehostaminen mahdollistavat osaltaan halpuutuksen, Heikkilä summaa.

Lue lisää > Varsinais-Suomen Yrittäjä

Turku haluaa olla Suomen ilmastoystävällisin kaupunki

…jossa asuu maan tyytyväisimmät asukkaat

Eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä ilmastotalkoot ovat uuden Turku-strategian kulmakiviä.

Turun kaupungin päättäjät ovat sitä mieltä, että vuonna 2029 Turussa asuu Suomen tyytyväisimmät suurten kaupunkien asukkaat. Näin on kirjattu Turun uuteen kaupunkistrategiaan, joka hyväksyttiin maanantaina Turun valtuustossa.

– Tämä oli valtuustokauden yksi merkittävimmistä päätöksistä, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen Lauri Kattelus.

Katteluksen mielestä Turun kaupunkistrategian kaksi tärkeintä asiaa ovat eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä vahvat ilmastotavoitteet. Hänen mukaansa sekä päättäjien että virkamiesten on hyvä suunnitella näiden pohjalta tulevaisuuden Turkua, koska valtuustossa strategia hyväksyttiin yksimielisesti.

– Tämä on yhteinen strategia ja antaa vahvan näkemyksen siitä, mihin suuntaan mennään, Kattelus sanoo.

Maapallon pelastus alkaa Turusta

Turun kaupunkistrategia koostuu monenlaista isommista ja pienemmistä lupauksista, joiden pitäisi ohjata kaupungin päätöksentekoa. Strategian mukaan Turku on jatkossa muun muassa Suomen paras opiskelijakaupunki, paras maahanmuuttajien kotouttaja ja ilmastopolitiikan edelläkävijä maailmanlaajuisesti.

Turku tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä. Tähän päästään kasvattamalla uusiutuvien energiamuotojen osuutta ja vähentämällä liikenteen tuottamia kasvihuonepäästöjä.

Vihreitten ryhmäjohtajan Niina Ratilaisen mukaan Turun ilmastotavoitteet on Suomen kaupungeista kaikkein kunnianhimoisimmat.

– Meidän pitää pelastaa maapallo, Ratilainen sanoo.

Turku paranee pikku hiljaa

Merkittävä osa Turun strategiaa on kaupungin viihtyisyyden parantaminen. Kaupunkiluontoon panostetaan ja viherrakentamista sekä viheralueita lisätään. Turun kaupungin metsiä, peltoja ja kasvillisuuden määrää pyritään säilyttämään ja istutusalueilla suositaan luonnonmukaisuutta.

Lue lisää > yle.fi

Siisti biitsi siivoaa jälleen rannat

Pidä Saaristo Siistinä ry:n järjestämä Siisti Biitsi -rantojensiivouskampanja käynnistyy jälleen. Vesistöjen roskaantuminen on vakava ongelma, johon talkookampanjalla halutaan puuttua.

siisti_biitsi_logo_72dpiPidä Saaristo Siistinä ry on tehnyt jo lähes 50 vuotta työtä vesistöjen roskaantumisen ehkäisemiseksi. Tänä vuonna viidennettä kertaa järjestettävän, kaikille kansalaisille suunnatun Siisti Biitsin tarkoituksena on paitsi siivota rantoja myös kiinnittää huomiota vesistöjen roskaantumiseen.

– Roskaantuminen on myös Itämeren ongelma, eivätkä järvetkään ole säästyneet siltä. Uusimmissa tutkimuksissa myös järvivedestä on löydetty mikromuovia. Juuri muovi onkin ongelma vesistöissä.  Muovin osuuden arvioidaan olevan kaikista rannoilta löytyneistä roskista noin 80 prosenttia. Muovi ei hajoa, vaan veteen joutuessaan jauhautuu mikromuoviksi, jota lopulta löytyy juomavedestämmekin. Muovi myös sitoo itseensä runsaasti haitallisia aineita ja kemikaaleja, PSS ry:n Siisti Biitsi -koordinaattori Julia Jännäri kertoo.

Mikroroskaa on mahdotonta enää saada pois vedestä, mutta suuremman roskan pääsyyn veteen voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisyllä ja viime kädessä rantoja siivoamalla.

– Rannat on tärkeää pitää siisteinä jo senkin takia, että roskat ovat riski vesistöjen eläimille. Ne voivat vahingoittua roskista monin tavoin. Eläimet ja linnut saattavat muun muassa syödä vaarallisia aineita sisältäviä roskia, tukehtua tai takertua niihin. Roskat myös turmelevat ja muuttavat eliöiden elinympäristöä ja vaikuttavat koko ekosysteemiin, Julia Jännäri jatkaa.

Siisti Biitsi on helppo tapa vaikuttaa

Siisti Biitsi -rantojensiivouskampanja alkaa lumien sulaessa ja siivota voi kevään ja kesän läpi pitkälle syksyyn. Osallistua voi kuka tahansa valitsemallaan rannalla. Talkoita ovat järjestäneet kaveri-, työ- ja harrastusporukat. Etukäteen on hyvä pyytää maanomistajan lupa. Monet kunnat tarjoavat mielellään esimerkiksi välineitä siivoukseen ja apua jätteiden poiskuljetuksessa.

Kevät on suosittua talkooaikaa, sillä silloin kasvillisuus ei vielä peitä rantoja. Lumen alta paljastuu yllättävän paljon roskia. Myöhemmin keväällä tulee huomioida lintujen pesimisajat. Talkoita voi järjestää meren, järvien tai jokien rannoilla. Jokien kautta päätyy merkittävästi roskaa mereen, Julia Jännäri kertoo.

PSS ry on kerännyt hyödyllisiä talkoovinkkejä www.siistibiitsi.fi-sivuille. Sivustolle merkitään halutessa kartalle oma talkooranta. Sivuilta löytyy myös roskalomake, jolla toivotaan raportoitavan kerätyt roska PSS ry:lle. PSS ry on kerännyt jo vuodesta 2012 tietoa rannoilta löytyvien roskien määrästä ja laadusta, ja Siisti Biitsin tulokset ovat osa rantaroskien monitorointia.

 

Sähkö- ja kaasuautoja yhteishankinnalla

Sähkö- ja kaasuautoja yhteishankinnalla

Kunnilla, kuntayhtymillä, kuntien omistamilla yrityksillä ja seurakunnilla on nyt erinomainen mahdollisuus aloittaa ajoneuvokalustonsa muutos ilmasto-ongelmasta ilmastonmuutoksen hillinnän ratkaisuksi. Liittyminen yhteishankintaan tulee tehdä toukokuun loppuun mennessä 2018 ja ensimmäiset autot hankitaan jo tämän vuoden puolella.

sähköautotSuomen ympäristökeskuksen SYKEn ja KL-Kuntahankinnat Oy:n suunnitteleman Suomen suurimman sähkö- ja kaasuautojen yhteishankinnan tavoitteena on lisätä tuntuvasti sähkö- ja kaasuautojen määrää.

Halvempi hinta, apua kilpailutukseen

Yhteishankinnan tavoitteena on saada mahdollisimman suuri määrä tilauksia ja sitä myötä saavuttaa hintasäästöjä ajoneuvojen hankintahinnasta. Hankinta koskee sekä henkilö- että pakettiautoja.

Yhteishankinta helpottaa kuntien työtä, sillä Kuntahankinnat kilpailuttaa ajoneuvot ja niiden toimitusehdot keskitetysti. Ajoneuvot voi hankkia kunnan omalla rahoituksella tai hankintaan voi käyttää eri rahoituslaitosten tuotteita. Esimerkiksi Kuntarahoitus tarjoaa sähköautojen rahoituksen toistaiseksi nollamarginaalilla.

Yhteishankintaan pyritään mahdollisuuksien mukaan saamaan mukaan myös helppo ja edullinen tapa hankkia latauspisteitä paikkoihin, joissa ajoneuvot yleensä seisovat, kun niitä ei käytetä.

Hanketta rahoittaa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja se liittyy laajempaan Vähähiilisyys-kiertotalouskiihdyttämö -hankekokonaisuuteen, jossa Suomen ympäristökeskus ja Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira edistävät vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja etenkin kuntakentällä. Yhteishankinta tukee hallituksen tavoitetta saada Suomeen 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä.

Käyttökustannukset edullisia

Vähäpäästöiset vaihtoehdot, sähkö- ja kaasu, ovat myös käyttökustannuksiltaan edullisimmat. Sähköauto on erinomainen vaihtoehto virka-ajossa, jossa kilometrit jäävät yleensä päivän aikana korkeintaan pariin sataan ja illan ja yön aikana akku ehtii hyvin latautua täyteen hitaastakin latauspisteestä. Kaasuautolla taas pääsee pidemmällekin myös kaasuverkon ulkopuolella, sillä kaasuautot ovat lähes poikkeuksetta bi-fuel autoja, eli niissä on myös bensatankki, jonka auto itse ottaa saumattomasti käyttöön kaasun loppuessa.

– Nyt siis rohkeasti ottamaan ensimmäistä askelta ja näyttämään esimerkkiä, kannustaa cleantech-asiantuntija Pasi Tainio KL-Kuntahankinnoista.

– Tarkoituksena on tehdä neljän vuoden puitesopimus sähkö- ja kaasu-, henkilö ja pakettiautojen hankinnasta. Ensisijaisesti keräämme nyt sitoumuksia. Tärkeintä olisi saada kuntia sitoutumaan hankkimaan ajoneuvoja tämän ja ensi vuoden aikana, mutta sitoumuksen voi allekirjoittaa, vaikka hankinta olisi vasta myöhemmin tai vaikka hankinta ei vielä täysin varma olisikaan, Pasi Tainio selvittää.

Mikäli sitoutuminen ei vielä onnistu, toinen vaihtoehto on täyttää Kiinnostuksen ilmoittaminen -lomake, joka mahdollistaa sitoutumisen myöhemmässä vaiheessa. Jos nyt ei täytä mitään lomaketta, ei tähän pääse enää myöhemmin mukaan. Jotta yhteishankintakilpailutus toteutuu, täytyy sitoumuksia olla selkeästi enemmän kuin ilmoittautumisia.

Lounais-Suomen kuntia kaivataan mukaan

– Olemme alustavasti kartoittaneet kuntien kiinnostusta ja sen perusteella kysyntää ilmastoystävällisemmille vaihtoehdoille on. Varovastikin arvioiden yhteishankinta saattaisi tuoda kertaheitolla 100 sähköautoa ja 100 biokaasuautoa Suomeen. Hankinta toimisi myös voimakkaana signaalina muille toimijoille liikenteen päästöjen vähentämiseksi, Pasi Tainio sanoo.

Yhteishankinnoista hyviä kokemuksia

Sähkö- ja kaasuautojen yhteishankinnassa hyödynnetään aurinkovoimaloiden yhteishankinnoissa kertyneitä kokemuksia.

Vuonna 2016 SYKE ja Kuntahankinnat järjestivät kaikille Suomen kunnille, seurakunnille, kuntayhtymille ja kuntien omistamille yrityksille suunnatun aurinkovoimaloiden yhteishankinnan. Neljän vuoden mittaisen puitesopimuksen ensimmäisen vuoden aikana on kuntiin toimitettu lähes 60 aurinkovoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on noin 2 MW. Puitesopimuksessa on asiakkaina 46 organisaatiota.

Lue lisää
> KL-kuntahankinnat
> HINKU-foorumi
> Pasi Tainio: Kaasuautoilun lyhyt oppimäärä
> Perustietoa kaasuautoista (Vihreä Kaista)
> Kaasuautojen tankkausasemat (Gasum)

Kulttuuriperintövuosi 2018

Kulttuuriperintövuosi 2018

Vuonna 2018 koko Eurooppa viettää yhteistä Kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta

kulttuuriperintövuosi 18Kulttuuriperintö tarkoittaa teemavuonna nykyhetkessä eläviä, menneisyydestä perittyjä voimavaroja kaikissa muodoissaan ja näkökohdissaan – aineellisissa, aineettomissa ja digitaalisissa.

Vuoden toteuttamiseen voivat osallistua kaikki halukkaat: kulttuuriperinnöstä kiinnostuneet, kulttuuriperinnön ammattilaiset ja harrastajat, kansalaisjärjestöt, alueelliset ja paikalliset toimijat sekä jäsenvaltiot.

Suomessa vuoden pääteemana on osallisuus kulttuuriperintöön. Yhteisöjä, kansalaisjärjestöjä ja museoita kannustetaan kehittämään uusia toimintamalleja ja kokeilemaan erilaisia tapoja edistää vuorovaikutusta yksilöiden ja yhteisöjen kanssa.

Kansallisena tavoitteena on myös lisätä kulttuuriperinnön saavutettavuutta, saatavuutta (mukaan lukien digitaalista) sekä kulttuuriperinnön kestävää käyttöä. Tärkeä näkökulma on kulttuuriperintö kohtaamisten paikkana ja vuoropuhelun välineenä: sosiaalisena voimavarana. Vuoden suojelijana toimii presidentti Tarja Halonen.

Kenelle kulttuuriperintö kuuluu?

Kulttuuriperintöbarometrin 2017 mukaan valtaosa suomalaisista (87 %) ajattelee, että jokaisen tulisi voida nauttia kulttuuriperinnöstä. Käytännössä kukaan ei ole asiasta eri mieltä. Ensisijaiseksi vastuunkantajaksi kulttuuriperinnön hoidosta barometrin vastaajat nimeävät kuitenkin viranomaiset. Mieltävätkö ihmiset kulttuuriperinnön julkisena palveluna, jota asiantuntijoiden tulee tarjota kansalaisille?

Kysymykset ”kenelle kulttuuriperintö kuuluu” ja ”kuka on oikeutettu määrittelemään kulttuuriperintöä” ovat puhuttaneet kulttuuriperinnön tutkijoita jo vuosia. Keskustelu on pyrkinyt siirtämään painopistettä autoritäärisestä ja materiaa korostavasta ajattelusta kulttuuriperinnön lähteille – ihmisiin. Viimeistään vuonna 2011 solmittu ja Suomessa vuonna 2017 voimaan astunut, Euroopan neuvoston kulttuuriperinnön yhteiskunnallista merkitystä korostava Faron sopimus tunnusti kulttuuriperintöyhteisöjen aseman.

Kulttuuriperintö kuuluu sellaiselle ihmisjoukolle, joka jakaa jonkun tietyn kulttuuriperinnön ”henkisen omistajuuden” eli kokee sen omakseen ja haluaa siirtää sitä eteenpäin. Avainasemassa ovat siis yhteisöt: kulttuuriperintöä ei ole ilman sitä tunnustavaa ihmisjoukkoa.

Lue lisää > Kulttuuriperintövuosi 2018

 

Ravinteet lautaselle – ei uimaveteen!

Ravinteet lautaselle – ei uimaveteen!

Suomessa syntyy vuosittain runsaat 21 miljoonaa tonnia kierrätysravinteiden raaka-aineiksi sopivia biomassoja. Osa biomassoista hyödynnetään jo nyt tehokkaasti uudelleen ruuantuotannossa, mutta tehostamisen varaa on vielä runsaasti.

Motivan tutkapari TikanderTehokkaampi ravinteiden kierto säästää luonnonvaroja, mutta onko elintarvikkeita hankkivan tahon mahdollista tietää, milloin elintarvike on tuotettu kierrätysravinteilla?

Varsinais-Suomessa on kokemusta aiheen tiimoilta käydystä markkinavuoropuhelusta. Ravinnekierron saloja ja kokemuksia hankintaprosessista on Motivan tutkaparin vieraana avaamassa eritysasiantuntija Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

>> Motivan Tutkaparin podcast aiheesta kuunneltavaksi

Motivan Tutkapari podcast syntyi halusta tutkia sitä, miten hankinnoilla voidaan vaikuttaa positiivisesti yhteiskunnan kehitykseen. Podcastin tutkaparin muodostaa Motivan kestävien hankintojen asiantuntija Elina Ojala ja viestinnän ammattilainen Suvi Salmela. Tutkaparia vahvistaa myös silloin tällöin kestävän kuluttamisen asiantuntija Elina Ovaskainen. Haastattelussa alojensa asiantuntijoita.

Sannan haastattelun lisäksi löytyy keskustelut aiheista:

  • Johda fiksusti – hankintaeurot tuottamaan vaikuttavuutta, Vantaan kaupungin hankintakeskuksen vastuullisuuskonsultti Salla Koivusalo
  • Syödä pitää – miten ruokkia kansa ekologisemmin?,  Luonnonvarakeskuksen tutkija Hannele Pulkkinen
  • Näin hankitaan eläimille hyvinvointia, Eläinten hyvinvointikeskuksen erityisasiantuntija Tiina Kauppinen

>> Motivan Tutkaparin kaikki podcastit

 

Satakunnan päästöt vähentyneet 28 %

Satakunnan päästöt vähentyneet 28 %

Suomen ympäristökeskuksen tekemien laskelmien mukaan Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 28 % vuosina 2007–2015. Työ päästöjen vähentämiseksi on käynnissä, mutta tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Ilmastonmuutoksen hillinnässä vahva ja kuntarajat ylittävä yhteistyö on ratkaisevassa asemassa.

Huhtikuussa 2017 Lounais-Suomen Hinku-ohjelmaan liittyneet kunnat ja Turku haastoivat alueen muut kunnat yhteistyössä tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä. Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus SYKE antoivat vahvan tukensa tavoitteen toteutumiselle. Jatkotyön pohjaksi ELY-keskus tilasi maakuntien päästölaskennat SYKEltä. Satakunnassa Hinku-ohjelmaan ovat liittyneet Rauma, Pori ja keväisen haasteen jälkeen uusimpana Eurajoki.

Hiilineutraali maakunta edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamista vähintään 80 %:lla ja loppujen päästöjen hyvittämistä esimerkiksi viljely- ja metsämaan hiilinieluja lisäämällä. Tehty päästölaskenta koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria, joten isojen voimalaitosten toimenpiteet, mm. hiilivoimalan sulkeminen Tahkoluodossa ei ole mukana tässä laskennassa tai sen seurannassa.

Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia monella eri sektorilla: Suurin osa Satakunnan päästöistä tulee fossiilisista polttoaineista ja tieliikenteestä (yhteensä 57 % vuoden 2015 päästöistä). Myös sähkönkulutus ja maatalous ovat merkittäviä päästölähteitä (yhteensä 38 % vuoden 2015 päästöistä).

Tieliikenne aiheuttaa 27 % maakunnan kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2015. Liikennepäästöjen vähenemistavoitteita ei saavuteta ilman merkittävää yhdyskuntarakenteen ja liikkumistottumusten muutosta. Maa- ja metsätaloudella on oma merkityksensä hiilineutraaliustavoitteelle. Peltoviljely ja karjankasvatus aiheuttavat 17 % päästöistä, mutta toisaalta maaperään ja erityisesti metsiin sitoutuu hiiltä merkittävästi. Peltomaan maaperän hiilensidontakyvyn parantamiseksi tarvitaan aktiivista tutkimusta ja kokeiluja sekä uusia viljelykäytäntöjä. Turvemaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on yksi tarkastelun kohde.

Tavoittelemme yhteistyössä maakuntatason muutosta

Vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteen toteuttamiseksi, energiankäytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energiankäytön edistämiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja, tuotekehitystä, investointeja sekä monialaista osaamisen kehittämistä. Satakuntaliitto on sitoutunut edistämään vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteita osana maakunnallista aluekehittämistä ja alueiden kestävää käyttöä.  Suuri merkitys on maakunnan toimijoilla, jotka omista lähtökohdistaan edistävät maakunnan tavoitteiden toteuttamista.

Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tavoitteena on vahvistaa aktiivisten kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Maakunnallisen tavoitteen toteutumisen keinot sovitaan yhteistyössä. Tähän niin sanotun tiekartan valmisteluun kutsutaan mukaan laajasti eri toimijoita.

– Keskeistä on hahmottaa eri toimijoiden roolit ja tunnistaa vaikuttavimmat toimenpiteet. Kunta on keskeinen vaikuttaja, mutta myös yrityksiä tarvitaan monella tapaa mukaan yhteistyöhön ja tarjoamaan ratkaisuja päästöjen vähentämiseen, kertoo johtaja Risto Timonen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

– Ilmastonmuutoksen hillintään on koko ajan tarjolla uusia ratkaisuja, jotka päästöjen vähentämisen lisäksi tarjoavat toteuttajilleen tavan pienentää kustannuksiaan ja parantaa kilpailukykyä. Satakunnan eteneminen kunnianhimoisesti päästöjen vähentämisessä on tapa vahvistaa omaa elinvoimaisuutta ja koko Suomen cleantechin vientimahdollisuuksia, muistuttaa professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Kunnilla on päästöjen suhteen erilaiset haasteet

Kuntien päästöissä on huomattavia eroja, joista selkeimmät liittyvät uusiutuvan energian käyttöön lämmityksessä. Pitkällä tähtäimellä energiantuotannon investointipäätöksillä on suuri rooli ilmastotavoitteiden toteutumisessa. Myös erillislämmityksessä fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen on vielä tarvetta.

Nauhakaupungit Pori-Harjavalta välillä ja Rauman seutu ovat teollisuusvaltaisia, mikä näkyy sähkönkulutuksen ja liikenteen isoina osuuksina. Maatalouden merkitys kasvaa Sydän- ja Pohjois-Satakunnan suuntaan, jossa se voi olla suurin päästön aiheuttaja ja merkitys enimmillään yli 30 % kokonaispäästöistä kuten Huittisissa. Puhdas tuulisähkö siivittää suurimman päästövähenemän tehnyttä Siikaista.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen jatkuu ja positiivisen kehityksen tueksi toteutetaan alueella monia hankkeita. Toukokuussa käynnistyy alueen kuntien toimesta EAKR-rahoitteinen Ilmastoviisas Satakunta –hanke, jonka kohderyhminä ovat kunnat, asunto-osakeyhtiöt, pk-yritykset ja kaupanalan toimijat. Pilottien ja info-tilaisuuksien avulla, yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa, toteutetaan päästövähennyksiä.

Lisätietoja:

Porin ruokahävikki ruoka-avuksi palkittiin

Porin ruokahävikki ruoka-avuksi palkittiin

Sitran ja Kuntaliiton järjestämässä kiertotaloustekoja etsineessä kisassa Porin kaupunki palkittiin ruokahävikin onnistuneesta muuttamisesta osaksi ruoka-apua ”Kiertotalous kunnan tehtävissä” -kategoriassa.

Kouluruokaa riittää viikoittain lähes 1400:lle ruoka-avun tarvitsijalle. Ylijäänyttä kouluruokaa haetaan viikoittain yhdeltätoista koululta. Hävikkiruuan kuljetuksista vastaa kaupungin työllistämispalveluiden kuljetuspaja.

– Ylijääneen kouluruuan jakelusta aiheutuu kymmenien tuhansien lisämenot, jos kuluja vertaa ruuan hävittämiseen biojätteenä. Kyseessä on siten merkittävä taloudellinen panostus ja arvovalinta, Porin palveluliikelaitoksen johtaja Marjukka Palin kertoo.

– Palkitseminen on huikea tunnustus. Ruokahävikin vähentäminen on päätavoitteemme ja ylijäävän kouluruuan hyödyntäminen ruoka-apuna auttaa aidosti, Palin iloitsee.

Ruokahävikkiä pyritään vähentämään tiedonkulkua ja ruokasuunnittelua parantamalla. Vanhempia muistutetaan esimerkiksi päiväkotien hoitoaikojen ilmoittamisen tärkeydestä, jotta ruokatilaukset osataan tehdä oikean lapsimäärän mukaan. Lisäksi kouluissa vietetään lautasjätteen vähentämisen viikkoja, jotta koululaiset huomaisivat ottaa lautaselleen vain sen verran ruokaa kuin jaksavat syödä.

Porin kaupunki on haastanut Ympäristö Nytin Haasteareenalla myös muut Lounais-Suomen kunnat vähentämään ja hyödyntämään kunnan ruokapalveluissa syntyvää ruokahävikkiä.

Porin lisäksi kilpailussa palkittiin myös neljä muuta kaupunkia.

Kaupunkistrategian painopistealueena resurssiviisaus -ratkaisu Kuopiossa vei voiton ”Strategia ja johtaminen” -kategoriassa. Kuopion ohjelman kolme päätavoitetta ovat jätteettömyys, hiilineutraalius sekä kestävä kulutuksen taso.

Nokian kaupungin bio- ja kiertotalouden ECO3-yritysalue valittiin ”Kiertotalouden markkinat” -kategorian voittajaksi. ECO3-yritysalue synnyttää uusia kiertotalouteen liittyviä liiketoiminta- ja innovaatioalustoja sekä luo uutta bio-, kierto- ja vesitalouden yritystoimintaa alueelle.

Porvoon Kevätkummun koulun Ekotapapassi voitti ”Kuntalaisten kiertotaloustietoisuus ja kasvatus” -aihealueen. Koulun ympäristötiimin kehittämään Ekotapapassiin viidesluokkalaiset merkitsevät viikon ajan vapaa-ajallaan tekemiään ekotekoja.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n kehittämä ravinteiden talteenottomenetelmä Ravita voitti ”Jätehuolto ja kierrätys” -kategorian. Ravita-prosessissa fosfori otetaan talteen fosforihappona. Se mahdollistaa fosforin hyödyntämisen laajasti erilaisissa teollisuusprosesseissa sekä lannoitetuotannossa. Menetelmä on tuotekehitysvaiheessa ja tulee soveltumaan erilaisille jätevedenpuhdistamoille.

– Ehdotuksia tuli niin pienistä kuin suurista kunnista. Esitetyt ratkaisut olivat kaikki sellaisia, joilla edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä, toteavat ympäristöpäällikkö Miira Riipinen ja erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliitosta.

Lue lisää
> Kuntatekniikka

> Porin haaste kunnille

Saaristomeri-seminaari 25.4.

Saaristomeri-seminaari 25.4.

Saaristomeri-seminaari II on Turun yliopiston Saaristomeren tilaa käsittelevän 3-osaisen seminaarisarjan toinen osa.

Seminaarissa keskustellaan millaisia toimenpiteitä Itämeren ja Saaristomeren suojelu tarvitsee ja mitä nämä toimenpiteet kustantavat. Keskustelun alustajina ovat:

Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK: Merensuojelun haasteet muuttuvassa ilmastossa
Tutkija Liisa Saikkonen, SYKE: Merenhoitosuunnitelman toimenpiteiden kustannukset ja hyödyt
John Nurmisen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt: Mistä vauhtia Itämeren pelastamiseen?

Seminaari järjestetään keskiviikkona 25.4.2018 klo 14.00-16.00 Pub2-luentosalissa (Publicum, Assistentinkatu 7) Turussa.

Tapahtuma on ilmainen ja kaikille avoin. Seminaarijärjestelyitä varten toivotaan ilmoittautumista tapahtumaan maanantaihin 23.4. mennessä: https://konsta.utu.fi/Default.aspx?tabid=88&tap=4825

Lue lisää > saaristomeri.utu.fi