Ympäristön tilan seuranta
Ympäristön tilaa kuvataan neljän teeman alla: Ilmasto, Vesi, Luonto ja Rakennettu ympäristö. Kuvaajat on koottu Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa, jonka toimialueena ympäristöasioissa ovat Varsinais-Suomi ja Satakunta. Lisätietoja Lounais-Suomen ympäristöasioista löydät Ympäristö Nyt -palvelusta.
Ilmasto
Ilmastopäästöjen laskenta perustuu ns. Hinku-laskentaan, joka on kuntien ilmastotavoitteiden seurantaan tarkoitettu oletuslaskentamalli. Laskentamalli ei sisällä päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä, teollisuuden sähkönkulutusta, teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöjä eikä kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä.
Teollisuuden ja energiantuotannon ilmastopäästöissä on kuvattu ympäristöluvanvaraisten laitosten fossiilisista polttoaineista ja biopolttoaineista syntyneet hiilidioksidipäästöt. Tieliikenteen päästöihin on laskettu maakunnan kuntiin rekisteröityjen henkilöajoneuvojen ajosuorite riippumatta siitä, missä päästöjä aiheuttava ajosuorite tapahtuu. Paketti-, linja- ja kuorma-autoille on laskettu alueperusteiset päästöt, mutta ilman läpiajoliikennettä.
Lisätietoja ilmastopäästöistä kunnittain ja maakunnittain ja niiden laskentaperiaatteista löytyy Suomen ympäristökeskuksen päästötietopalvelusta. Lisätietoja päästökehityksestä, energiatuotannon ja -käytön sekä liikenteen kehityksestä kunnittain ja maakunnittain löytyy Hiilineutraali Suomi -sivuilta.
Vesi
Pintavesien ekologisen tilan luokittelussa vesistöt luokitellaan sen mukaan, miten paljon ihmistoiminta on muuttanut niitä. Tilaa arvioidaan ensisijaisesti biologisilla laatutekijöillä. Mitä vähäisempi ihmisen vaikutus on, sitä parempi on vesistön ekologinen laatu.
Pistemäisiä kuormituslähteitä vesistöön aiheuttavat yhdyskunnat, kalankasvatus ja teollisuus. Hajakuormitusta aiheuttavan maatalouden typpi- ja fosforitase kertoo kasvustolle annetun ja sadon mukana pellolta poislähteneen typpi- tai fosforimäärän erotuksen. Mitä pienempi ravinnetaseen lukuarvo on, sitä vähemmän peltoon jää ravinteita, jotka altistuvat huuhtoutumiselle vesistöön.
Lisätietoja: pintavesien ekologinen tila, Lounais-Suomen jokien vedenlaatu ja kuormitus reaaliaikaisesti, Saaristomeren vedenlaatutiedot kartalla.
Luonto
Metsäluonnon monimuotoisuutta voidaan turvata yksityisille metsänomistajille suunnatulla vapaaehtoisella METSO-ohjelmalla. Suojelusta maksetaan korvaus puuston arvon perusteella. Lisätietoja METSO-ohjelmasta.
Luonnonmukainen viljely (luomu) edistää luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen säästeliästä käyttöä. Monimuotoisuutta edistää erityisesti monipuolinen viljelykierto. Ilmastoa lämmittäviä hiiliyhdisteitä ja vesistöjä kuormittavia ravinteita voidaan sitoa maaperään hyvillä viljelytekniikoilla ja viljelykierrolla. Luomussa ei myöskään synny keinolannoitetypen valmistuksen aiheuttamia ilmastopäästöjä.
Perinnemaisema on perinteisen karjatalouden ja muiden varhaisten elinkeinojen muovaama kulttuurimaisema. Niitto- ja laiduntalouden synnyttämät kulttuurivaikutteiset luontotyypit eli perinnebiotoopit ovat kasvi- ja eläinlajistoltaan Suomen monimuotoisimpia luontotyyppejä.
Rakennettu ympäristö
Kannattavan joukkoliikenteen alueella asuvan väestön osuus kertoo, kuinka suuri osuus kaupunkiseudun väestöstä asuu alueilla, joiden asukastiheys on vähintään 20 as/ha. Tätä asukastiheyttä on pidetty taloudellisesti kannattavan joukkoliikenteen suuntaa-antavana minimitiheytenä. Kylissä asuvien osuus haja-asutusalueen väestöstä kuvaa, kuinka suuri osuus maaseudun väestöstä asuu kylissä harvaanasutun maaseudun sijaan.
