Varsinais-Suomen matkailuala

Matkailualaa tarkastellaan tässä yhteydessä matkailutilinpidon käsittein ja laajuudessa, tosin suhdannetarkastelussa keskitytään vain majoitus- ja ravitsemispalveluihin. Myöhemmin tarkastelua on tarkoitus laajentaa koskemaan matkailualaa laajemmin, kuten ohjelma-, tapahtuma-, kongressi-, maaseutu- yms. matkailupalveluja.

Varsinais-Suomen välitön matkailutulo oli vuonna 2015 noin miljardi euroa ja matkailutyöllisyys 5 790 henkeä (ALMAnum-matkailumalli 2016). Liikevaihto on kasvanut lähes 5 % vuosittain 2014 ja 2015. Matkailualan yritystoimipaikkoja on noin 8 500, joten yhdessä toimipaikassa työskentelee keskimäärin 1,5 henkeä. Matkailun laaja tulo- ja työllisyysvaikutus on noin 1,5 -kertainen, kun otetaan välilliset vaikutukset huomioon. Vuonna 2015 ulkomaiset yöpymiset (212 000) olivat laskussa (7,2 %) Varsinais-Suomessa. Lähtömaan mukaan eniten laskua syntyi venäläisten (45 %) ja virolaisten (20 %) matkustajien osalta.

ihopyr_0   ypitih_0

Ulkomaisten matkailijoiden määrä on hieman laskenut (0,7 %) jaksolla 2010 - 2015, mikä selittyy venäläisten matkailijoiden määrän nopealla laskulla koko maassa. Varsinais-Suomessa ulkomaisten yöpymisten osuus kaikista yöpymisistä on 18 %, kun se on Uudellamaalla 45 % ja Pirkanmaalla 14 %. Turun osuus maakunnan ulkomaisista yöpymisistä oli viime vuonna 67 %. Turun seudun matkailutulo oli viime vuonna 845 miljoonaa euroa (+ 4,1 % vrt. edelliseen vuoteen) ja matkailutyöllisyys 4 660 henkeä (+ 1 %). ALMAnum -raportin mukaan Vakka-Suomen matkailutulo oli viime vuonna 32 miljoonaa euroa (+ 4,2 %) ja matkailutyöllisyys 207 henkeä (+ 1 %).

Matkailutilinpidon mukaan matkailun kokonaiskysyntä syntyy kotimaanmatkailusta (40 %), ulkomaalaisten tekemistä matkoista (29 %), työnantajan maksamista työmatkoista (16 %), ulkomaanmatkailuun liittyvästä kysynnästä (11 %) ja omien mökkien käytöstä (4 %).  Toisaalta matkailukysynnän aikaansaama tuotos on noin 10 miljardia euroa koko maassa (1 mrd. euroa Varsinais-Suomessa) kohdistuen henkilöliikenteeseen (47 %), majoitukseen (19 %), ravintolapalveluihin (12 %), kulttuuri-, virkistys- ja urheilupalveluihin (5 %) ja matkatoimistopalveluihin (4 %). Loput matkailukysynnästä kohdistuu esim. polttoaineisiin ja vähittäiskauppaan.

MATKAILUALAN NÄKYMÄT

Matkailualan suhdannenäkymät ovat parantuneet kuluvan vuoden aikana, erityisesti majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Alkuvuonna (tammi-toukokuu) majoituspalveluiden liikevaihto kasvoi 5,5 % ja ravitsemispalveluiden 5 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Erityisesti ravintoloiden ruokamyynti kasvaa (7,9 %), myös majoituspalveluiden kysyntä kasvaa nyt keskimääräistä vauhtia (2,4 %) nopeammin, mitä selittää ulkomaisen matkailun kasvu. Alan suhdanne- ja työllisyysnäkymät ovat kesäkuun suhdannekatsauksessa (MaRa 1/2016) nousussa.

irujat_0   irujat_1

OSAAMISHAASTEET

Varsinais-Suomessa kattavalle ammatillisten perustutkintojen ja erikoisammattitutkintojen tarjonnalle on kysyntää tulevaisuudessa. Erittäin tärkeänä nähdään ylioppilaspohjainen matkailun perustutkintokoulutus. Esimiestyövoimaa sekä osaavia työntekijöitä tarvitaan hotelleihin, ravintoloihin, henkilöliikennepalveluihin, matkailupalveluiden myyntiin, markkinointiin ja tuotekehitykseen. Sekä suomen- että ruotsinkielisen restonomikoulutuksen päättyminen aiheuttaa pulaa matkailualan asiantuntijoista ja esimiehistä. Tilalle on tullut suuntautumisvaihtoehtona matkailuliiketoiminnan ammattikorkeakoulutusta osana suomen- ja ruotsinkielistä tradenomikoulutusta.  Englanninkieliselle alan koulutukselle on myös kysyntää niin toisella asteella kuin ammattikorkeakoulutasollakin. Lisäksi alan kansainvälistä opiskelijavaihtoa ja työkokemusta ulkomailta tulisi korostaa. Hyvin akuuttina osaajatarpeena nousee esille pula ammattikokeista erityisesti Turun talousalueella uhaten alan kehitys -ja kasvumahdollisuuksia.

Nykyinen koulutustarjonta vastaa kohtuullisen hyvin työllistymismahdollisuuksia alalla opiskelijoiden näkökulmasta. Vaikka poistunut restonomikoulutus on ollut tärkeä tapa tuottaa asiantuntijoita ja esimiehiä, tarjosi ao. tutkinto varsin haasteellisen polun opiskelijan työllistymisen kannalta koulutusta vastaaviin tehtäviin. Alalla on paljon ns. vanhoja rakenteita ja työurat ovat perinteisesti kehittyneet enemmän työkokemuksen perusteella kuin tutkintoon perustuen. Alan alemman ammattikorkeakoulututkinnon voi myös kattaa tradenomi-opintojen suuntautumisvaihtoehdon kautta, näin opintoihin tulee myös muuta sisältöä, joka edesauttaa opiskelijan ymmärrystä myös muusta liike-elämästä.

Alan yritysten ja koulujen yhteistyötä pitää entistä enemmän lisätä ja onnistua luomaan tiivis ilmapiiri opiskelija-harjoittelujaksojen ja yritysvierailujen ympärille. Opiskelijoille tulee tarjota konkretiaa teoriaopintojen lisäksi. Ala on vahvasti "Learning by doing" -henkistä ja tämän tulisi olla lähtökohta opiskelijoiden palkkaamisessa, mutta myös vuosikymmeniä jatkuneen yritystoiminnan avoimen kehittämisen näkökulmasta. 

Matkailupalveluissa kasvavaa kysyntää on seuraaville osaamisalueille:

  • Matkailupalveluiden myyntiosaaminen, erityisesti monikanavaisen myynnin osaaminen
  • Liiketoimintaosaaminen matkailun kansainvälisessä toimintaympäristössä
  • Sisältömarkkinoinnin ja erityisesti sosiaalisen median ja muun digitaalisen markkinoinnin osaaminen
  • Elämyksellisten, kestävän kehityksen mukaisten, laadukkaiden matkailupalveluiden tuotekehitys-, tuotteistamis- ja paketointiosaaminen sekä alueen matkailupalveluiden tuotetuntemus
  • Tiedon hankinnan osaaminen ja hyödyntäminen liittyen markkinatietoon, asiakastarpeisiin ja ostoprosessiin
  • Palvelutuotteen eriyttämis- (differentiointi-) ja kohderyhmäosaaminen
  • Asiakaspalveluosaamisen sekä asiakaskokemuksen johtamisen osaaminen
  • Aloitteellisuus, joustavuus, reagointivalmius, yrittäjähenkisyys/sisäinen yrittäjyys
  • Tiimityötaidot, verkostoitumisosaaminen sekä monialaisuuden hyödyntäminen matkailutarjonnan kehittämisessä
  • Esimies- ja alaistaidot
  • Tietotekniikka, viestintä- ja monikielisyysosaaminen

Lisäksi koulutuksiin tarvitaan moniosaamista ja poikkialaisuutta eli esim. kulttuuri-, tapahtuma- ja urheilumatkailuosaamisen mahdollistavia joustavia koulutuspolkuja ja matkailualakohtaista it-osaamista (digitaalinen markkinointi, varaus- ja myyntijärjestelmät). Majoituspalvelujen kirjon kasvu edellyttää pidemmällä aikavälillä monipuolisempaa koulutusta kuin hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnon vastaanottovirkailijan koulutus. Yliopistokoulutuksessa tulisi lisätä mm. matkailun yrittäjäosaamisen koulutusta ja eri matkailutoimintoihin liittyvää kansallista ja kansainvälistä tutkimusta. Määrällisen tutkimuksen lisäksi tarvitaan laadullista tutkimusta esim. asiakastarpeista, asiakaskokemuksista ja palveluiden käytön esteistä. 

Lähteet:

  • Kesu-vastaus 12.3.2015
  • Varsinais-Suomen matkailualan koulutuksen ennakointiryhmän työrukkasen eli Telle Tuomisen, Tarja Aaltosen ja Marja Kinnusen elinkeinotapaamisista kokoamat tiedot
  • Renfors, Sanna-Mari 2017. Skills needed in International Tourism Business Development. Study of Higher Tourism Education in Finland.
  • Kinnunen Marja 2016. Varsinais-Suomen matkailuyritysten kehitysnäkymät ja koulutustarpeet.
  • Turun kauppakamarin matkailuvaliokunta

 

 

 

Tietoa alasta

ofozym_0

ybotih_0

uxekum_0

elunun_0

elunun_1

isipiq_0

Tilastotietoa esim.

Suhdannetietoa ja ennakointia

Alan koulutustarjonta