Kuljetus- ja logistiikka-ala

Kuljetus- ja logistiikka-ala Varsinais-Suomessa

Kuljetus- ja logistiikka-alan liikevaihto on Varsinais-Suomessa 1,7 miljardia euroa ja ala työllistää noin 10 000 henkeä. Ala on jälleen kasvussa koko maassa ja samoin myös Varsinais-Suomessa virinneen kasvun ja positiivisen rakennemuutoksen sekä viennin ja tuonnin kasvun myötä. Ulkomaankauppa on kääntynyt kasvuun ja viennistä on jälleen tullut tärkeä kysyntätekijä kotimaisen kysynnän ohella. Vuosien 2016-2017 aikana sekä rakennusala että meriteollisuus ovatkin parantaneet alan kysyntänäkymiä Varsinais-Suomessa. Toisaalta Venäjän kaupan romahtaminen tuontirajoituksista johtuen, sekä kaupan alan (erityisesti tukkukaupan) murros vaikuttavat edelleen logistiikka-alan näkymiin negatiivisesti, joskin aiempaa vähemmin.

ywafyf_1ysosyq_0

KULJETUS- JA LOGISTIIKKA-ALAN NÄKYMÄT

Meriteollisuuden ja valmistavan teollisuuden kohentunut tilauskanta ja rakentamisen vilkastuminen luovat pohjaa myös liikenne –ja logistiikka-alan kasvulle. Tullin tilastojen mukaan Suomen tavaraviennin arvo kasvoi 2017 huhti-kesäkuussa 11,2 prosenttia ja tavaratuonnin arvo 10,1 prosenttia vuodentakaisesta. Tammi-kesäkuun aikana tavaraviennin arvo kasvoi 14,7 prosenttia ja volyymi noin 9 prosenttia. Tavaratuonnin arvo kasvoi 12,9 prosenttia ja volyymi noin 4 prosenttia. Ruplan kurssin tasaannuttua myös tavaravienti Venäjälle on kääntynyt pieneen kasvuun.

esucyz_0

 

 

 

 

 

Pk-barometrin 2/2017 (ks. linkki) perusteella yritysten kasvuodotukset ovat maltillisen positiiviset ja Lounais-Suomessa jonkin verran muuta maata valoisammat. Pk-yritysten näkökulmasta kasvu kuitenkin edelleen painottuu suurten kärkiyritysten varaan. Suhdanne- ja liikevaihtonäkymät ovat kuitenkin positiiviset erityisesti viennin elpymisen kasvutekijöiden vuoksi.

SKAL:n kuljetusbarometrin mukaan (ks. linkki) kuljetusyritysten odotukset kuljetusmäärien ja liikevaihdon kehitykseltä ovat korkeimmalla tasolla sitten vuoden 2011, mutta alan kannattavuus laahaa edelleen. Suomen viennin ja tuonnin arvon kasvu on selvästi heijastunut alalle kuljetusmäärien kasvuna. Erityisen voimakasta kasvu on ollut kesäkaudella 2017. Alan kansainvälistymisen vähäisyys on kuitenkin selkeä haaste. Kuljetustalouden pitkän aikavälin tarkastelussa ollaan vahvalla nousukäyrällä. Tie- ja infrarakentamista kannattaa jatkaa, sillä se palvelee kotimaan elinkeinoelämää ja vientiä sekä parantaa työllisyyttä.

Logistiikka-alan lyhyen aikavälin trendeiksi / muutosajureiksi (lähde: DHL, Trend Radar)  on tunnistettu mm. Internet of Things (IoT), robotiikka ja automaatio, ennakoiva logistiikka, toimitus tilauksesta (on-demand), pilvilogistiikka (cloud), big data, monikanavainen logistiikka (omnichannel), sensoriteknologia,  jakamistalouden logistiikka (share economy), älykkäät energiaratkaisut logistiikassa. Keskipitkällä / pitkällä aikavälillä toisaalta muutosajureina nähdään mm. miehittämättömät kulkuneuvot ja lennokit, 3D-tulostus, oppivat järjestelmät (self-learning), digitaaliset tunnistimet, monikäyttöiset tietoverkot (multipurpose networks). Automaattisen ja miehittämättömän liikenteen kehityksen osalta Lounais-Suomi on kehityksen kärjessä mm. alueella toimivan Rolls-Royce –yhtiön kehitystoiminnan ja länsirannikolle suunnitellun testialueen myötä.

OSAAMISHAASTEET

Logistiikka-alan koulutustarpeita määriteltäessä tulee nähdä maakunnan asema Itämeren ytimessä osana pohjoista kasvuvyöhykettä. Varsinais-Suomi kytkeytyy Suomen aluerakenteeseen pääkaupunkiseudun, sisämaan ja rannikon suuntaisten pääyhteyskäytävien kautta teitse ja rautateitse. Varsinais-Suomi toimii porttina Skandinaviaan ja läntiseen Eurooppaan meri- ja lentoliikenneyhteyksiensä vuoksi. Siksi merenkulun ja satamatoimintojen osaajien sekä henkilö- ja tavaraliikenteen kuljettajien ja varastoalan osaajien saatavuus on turvattava. Koulutustarpeiden osalta korostuvat lyhyen ja keskipitkän aikavälin akuutit tarpeet. Positiivinen rakennemuutos ja ulkomaankaupan elpyminen ovat merkittävästi lisäämässä alan osaajatarvetta. Erityinen ja lähes krooninen pula Lounais-Suomessa on tavaraliikenteen kuljettajista. Lyhyen aikavälin tarpeiden osalta korostuu erityisesti panostukset maahanmuuttajien kouluttamiseksi.

Meriliikenteen osalta tonnistoveron muutokset johtavat lyhyellä aikavälillä työpaikkojen määrän kasvuun. Työvoiman ikääntyminen ja kuljetusalan ammattipätevyysvaatimukset aiheuttavat työvoiman poistumista työmarkkinoilta enenevässä määrin ja lisäävät täydennyskoulutuksen tarvetta. Myös teknologiset muutokset vaikuttavat alan työvoiman tarpeeseen. Alan kasvuyrityksillä on tarvetta vaativampaan logistiikka- sekä huolinta- ja ulkomaankaupan osaamiseen. Meriteollisuuden elpyminen lisää hankinta- ja alihankintaosaamisen tarvetta alueella. Ammatillisen peruskoulutuksen osalta logistiikan perustutkinto ja ammattitutkinto palvelevat logistiikan aluetta. Amk-tasoista koulutusta on tarjolla kuljetus- ja logistiikka-alalla (insinööriopinnot), tarkemmin ajoneuvo,-kuljetustekniikan sekä tuotantotalouden koulutuksessa. Tradenomiopinnoissa alan opiskelu on mahdollista liiketoiminnan logistiikan koulutuksessa (hankinnat, kuljetukset, varastointi, huolinta, toimitusketjut ja informaatiologistiikka). Perinteiset tavat tuottaa alan koulutusta eivät kuitenkaan enää riitä vaan on keksittävä uusia tapoja tuottaa alan osaajia. Tämä tarve luo mahdollisuuksia erilaisille kokeiluille ja pilotoinneille.

Ammatillisen koulutuksen keskeisimmät osaamisalat ovat:

  • kuljettajakoulutus
  • varastoala
  • merenkulku

Amk-koulutuksessa keskeisimmät osaamisalat ovat:

  • merenkulku (merikapteenikoulutus ja merenkulun ins.)
  • työnjohto/suunnittelu
  • liiketoiminnan logistiikka (tradenomi)
  • kuljetusten suunnittelu
  • toimitusketjun hallinta
  • julkiset hankinnat.

 

 

 

 Tietoa alasta

idynyv_0

idynyv_1

idyrig_0

aqocon_1

Tilastotietoa esim.

Suhdannetietoa ja ennusteita

Alan koulutustarjonta

 

Vastaa