Varsinais-Suomi

Lounaistieto / Posts tagged "Varsinais-Suomi"
Työllisyysaste kasvaa kohisten Varsinais-Suomessa

Työllisyysaste kasvaa kohisten Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyysaste on kasvanut nopeasti kuluneen vuoden aikana. Työllisyysasteen kehitystrendi on kasvanut vuoden 2016 alusta noin kolmella prosenttiyksiköllä ja ohitti koko maan kehitystrendin vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa maakunnan työllisyysaste 72 prosentin rajan jo kuluvan vuoden lopussa.

Työllisyyden nopean kasvun rinnalla myös työttömyysaste on kääntynyt selvään laskuun. Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan työttömyysasteen lasku kiihtyy vuoden 2017 aikana valtakunnallisesti, mikä tarkoittaa, että Varsinais-Suomessa voidaan odottaa vähintään nykyisen työttömyyden laskuvauhdin jatkumista. Työttömyysasteen kehitystrendin voikin olettaa laskevan nykyisestä noin 12 prosentista lähemmäs kymmentä prosenttia vuoden loppuun mennessä.

Tarkempia tietoja Varsinais-Suomen työllisyys- ja työttömyyskehityksestä löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta.

tyollisyys-tyottomys-trendikehitys 2017-I some

Julkaistu 22.5.2017

 

Maakuntaohjelman päivityksen työseminaari 15.5.2017

Toukokuisessa iltapäiväseminaarissa haetaan maakuntaohjelman 2018–2021 valmistelutyöryhmien yhteistä näkemystä viime kuukausina laadituista toimenpide-esityksistä, jotka täsmennettyinä muodostavat päivitettävän ohjelman ytimen. Lisäksi pohditaan toteuttamisen eri malleja ja tarvittavia kumppanuuksia.

Tilaisuus on suunnattu maakuntaohjelmatyön neljälle työryhmälle (Osaaminen, Talous, Ympäristö ja Arvot ja ilmapiiri).

Muun muassa kiertotaloutta ja Lounais-Suomen aluetietopalvelua koskevien taustoittavien puheenvuorojen jälkeen siirrytään työpajatyöskentelyyn, jonka vetää Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen projektipäällikkö Sari Miettinen.

  • Aika: 15.5.2017 klo 13 alkaen
  • Paikka: Ravintola Maunon kokoustila Manu, Tykistökatu 6, Turku

 

Datan avaajan pikaopas julkaistu

Datan avaajan pikaopas julkaistu

Lounaistieto on julkaissut datan avaajan pikaoppaan helpottamaan julkisen tiedon avaamista. Idea oppaasta syntyi keväällä 2016, kun Lounaistietoa ja avoimen datan mahdollisuuksia esiteltiin alueen 15 kaupungille ja kunnalle. Pikaoppaan ohessa julkaistiin avaamisen riskienhallintaa helpottava tarkistuslista.

"Avoin data on varsin uusi asia Turun ulkopuolella ja siksi kunnat halusivat selvät ohjeet, miten edetä", kertoo kuntakierroksella mukana ollut Juha Pulmuranta. Pikaopas ja tarkistuslista lähetetään heti pääsiäisen jälkeen kaikkiin niihin kuntiin ja kaupunkeihin, jotka olivat kiinnostuneita avaamaan dataa. Jatkossa opasta jaetaan verkostojen kautta mahdollisimman laajalle. 

Julkishallinnon lisäksi opasta voivat hyödyntää oppilaitokset, järjestöt, hankkeet ja kaikki muut alueella toimivat tahot, jotka haluavat antaa tuottamaansa tietoa esimerkiksi uusien palvelujen raaka-aineeksi. "Me Lounaistiedon työntekijät autamme siinä työssä mielellämme eli olkaa vaan rohkeasti yhteydessä", kannustaa Pulmuranta.

Pikaopas lähtee mm. Marttilan kuntaan, jossa Lounaistiedon Ville Santala vieraili keväällä 2016.

Pikaopas lähtee mm. Marttilaan, jossa Lounaistiedon Ville Santala ja Juha Pulmuranta sekä Valonian Liisa Harjula vierailivat keväällä 2016.

 

Datan avaajan pikaopas on tehty osana 6aika avoin data ja rajapinnat -kärkihanketta, jossa Turun aluetta edustavat Turun kaupunki, Turku Science Park Oy ja Lounaistietoa koordinoiva Varsinais-Suomen liitto.

banner-6aika-eu

Taajamien palvelutaso riippuu väestökehityksestä

Taajamien palvelutaso riippuu väestökehityksestä

turun-kauppahalli_kuva-ilkka-hemmilaVarsinais-Suomen taajamaverkkoanalyysin kolmannessa osassa tarkastellaan taajamien palvelutarjonnan monipuolisuutta. Kahdessa ensimmäisessä osa-analyysissa tehtiin taajamaverkon luokittelu eri taajamatyyppeihin ja tarkasteltiin taajamien hajautumiskehitystä.

Lue analyysi pdf-muodossa

Palvelujen monipuolisuutta tarkastellaan vertailemalla paikallisten, kunnallisten ja seudullisten palvelujen esiintymistä taajamissa. Paikallisilla palveluilla tarkoitetaan lähipalveluja, kuten päiväkotia tai lähikauppaa. Kunnalliset palvelut kattavat hieman laajemman vaikutusalueen, kuten terveyskeskus tai yläkoulu. Seudullisilla palveluilla, kuten poliisiasema tai ammatillinen oppilaitos, on kaikkein laajin vaikutusalue.

Taajamien palvelujen monipuolisuutta tarkastellaan HHI-indeksin avulla, joka kertoo kuinka tasaisesti erityyppisiä palveluja taajamassa esiintyy. Välillä 0–1 vaihtelevan indeksin pienet arvot kertovat, että eri palvelutyyppejä löytyy taajamasta tasapuolisesti, eli taajaman palvelurakenne on monipuolinen. Täysin yksipuoliset taajamat, joissa on vain yhtä kolmesta palvelutyypistä, saavat indeksissä arvon yksi.

Varsinais-Suomen suurimmat taajamat ovat odotetusti myös monipuolisimpia. Seutukuntakeskusten lisäksi erittäin monipuolisina taajamina erottautuvat Raisio, Kaarina, Paimio ja Kemiö. Kemiö on tästä joukosta kooltaan selvästi pienin taajama, mutta sekä pitkät etäisyydet lähimpään kaupunkikeskukseen että kaksikielisyys auttavat sitä ylläpitämään kokoaan suurempaa palvelutarjontaa.

Valtaosa muista monipuolisen palvelutason taajamista on kunnan keskustaajama, joihin etenkin kunnalliset palvelut luonnollisesti keskittyvät. Laaja julkisten palvelujen tarjonta tekee niistä usein myös houkuttelevia yksityisille palveluille, kuten postille tai apteekille. Kaikkein heikoimman palvelutason taajamat ovat puolestaan tyypillisesti pieniä nopeasti kasvaneita väestötihentymiä, jotka profiloituvat asuinalueina ennemmin kuin palvelukeskittyminä.

Taajamien kyky ylläpitää tiettyä palvelutarjontaa riippuu sen väestömäärästä, hallinnollisesta asemasta ja sijainnista suhteessa liikenneverkkoon. Näistä muutosalttein on väestön määrä. Varsinais-Suomen taajamat vaihtelevat huomattavasti asukasluvun muutoksen suhteen. Suurimmassa osassa taajamia väestö muuttuu melko hitaasti, mutta osa taajamista kasvaa nopeasti, ja näissä ongelmana on yleensä palvelutarjonnan jääminen jälkeen asukaskehityksestä. Nopeasti pienenevissä taajamissa puolestaan on olemassa merkittävä riski palvelujen katoamisesta.

Nopeasti kasvavia taajamia on lukumääräisesti melko vähän ja ne sijaitsevat tyypillisesti lähellä muita suuria taajamia, jolloin taajaman asukkaat voivat turvautua paitsi oman taajaman lähipalveluihin, myös muiden lähialueen taajamien palvelutarjontaan. Sen sijaan taajamat, joissa väestön väheneminen on nopeaa, sijaitsevat tyypillisesti melko kaukana suurista keskuksista. Mikäli näissä taajamissa on suhteellisen korkea palvelutaso, on olemassa merkittävä riski palvelujen heikkenemisestä.

Oheisessa kuvassa erottuu selvä taajamarypäs, jossa yhdistyy sekä suhteellisen monipuolinen palvelutaso, että nopeasti vähenevä väestö. Tähän joukkoon kuuluvat mm. Korppoo, Mellilä, Pyhäranta ja Taalintehdas. Monipuolinen palvelutaso antaa hyvät edellytykset näiden taajamien kehittämiseen. Taajamien palvelujen turvaamiseksi on tärkeää saada väestökato pysähtymään, ja tämän vuoksi niiden kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

 

Lounaistiedon vaalikone kokoaa vaalitilastot yhteen

Lounaistiedon vaalikone kokoaa vaalitilastot yhteen

kuntavaalikone_logoLounaistiedon kuntavaalikone on avattu osoitteessa www.lounaistieto.fi/kuntavaalikone. Vaalikone kertoo vuodesta 1976 lähtien graafisesti eri puolueiden kannatuksen sekä äänestysaktiivisuuden varsinaissuomalaisissa kunnissa. Vaalikoneesta voi myös vertailla puolueiden kannatuksen eroja eri kunnissa.

”Olemme yhdistäneet vaalitiedot 40 vuoden ajalta. Tällaisia aikasarjoja ei löydy muualta, joten siinä mielessä vaalikone on ainutlaatuinen”, kertoo tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen Lounaistiedon historian ensimmäisestä kuntavaalikoneesta.

Kuntavaalikone näyttää tulokset nykyisellä kuntajaolla. Kuntaliitokset on huomioitu laskemalla liitoskuntien kannatusluvut yhteen. Kuntavaalikoneen piirtämä kuvaaja sisältää tiedot myös puolueiden edeltäjistä. Esimerkiksi perussuomalaisten kannatukseen on laskettu SMP:n kannatus.

Yöpymisten määrä Varsinais-Suomessa kasvussa

Yöpymisten määrä Varsinais-Suomessa kasvussa

Kuluneen talven aikana on uutisoitu usein matkailualan kasvusta ja etenkin kiinalaisturistien mielenkiinnon heräämisestä Suomen matkailukohteisiin. Vuoden 2016 aikana matkailuala piristyi myös Varsinais-Suomessa, kun muutamia vuosia jatkunut yöpymisten määrän lasku kääntyi taas kasvuun. Viime vuonna Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin 1,2 miljoonaa kertaa, mikä lähestyy jo kulttuuripääkaupunkivuoden ennätyslukuja.

Varsinais-Suomen majoitusliikkeiden noususuhdanne ei kuitenkaan johdu aasialaisten matkailijoiden rynnäköstä kuten Lapissa. Ehdottomasti suurin osa yöpymisten määrän kasvusta vuonna 2016 selittyi kotimaisen matkailun lisääntymisellä. Ulkomailtakin saapuvien matkailijoiden osalta eniten kasviovat Itämeren piirin maat Saksa, Viro ja Puola. Yöpymisten määrän kasvu näyttäisikin liittyvän ennen kaikkea talouden noususuhdanteeseen ja siihen liittyvään työmatkojen määrän kasvuun.

Yöpymistilastot sisältyvät Varsinais-Suomen liiton tilastoseurantaan.

Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa nopeasti

Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa nopeasti

Viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on korostunut työllisyysasteen suuri merkitys kansantalouden kehitykselle. Matala työllisyysaste näkyy heikkona kansantalouden kehityksenä, mikä edelleen rapauttaa julkisen talouden rahoituspohjaa.

Työllisyysasteen kehityksen näkökulmasta Varsinais-Suomen tilanne näyttää valoisalta, sillä maakunnan työllisyysaste on kääntynyt nopeaan kasvuun viime vuoden aikana. Vuoden 2016 viimeisen neljänneksen työllisyysaste oli 67,7 %, mikä oli lähes kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin aallonpohjassa vuotta aiemmin. Työllisyysasteen kehitystrendi on noussut samalle tasolle maan keskiarvon kanssa, ja Varsinais-Suomen työllisyysaste onkin kovaa vauhtia kasvamassa Uudenmaan ja Pohjanmaan maakuntien kanssa maan kärkikastiin.

Varisnais-Suomen liitossa seurataan maakunnan työllisyysasteen kehitystä neljä kertaa vuodessa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jossa asukkaiden työllisyystilannetta kartoitetaan säännöllisten puhelinhaastattelujen avulla.

 

Vielä ehdit antaa ideasi Lounaistiedon kehittämiseen

Vielä ehdit antaa ideasi Lounaistiedon kehittämiseen

Pyydämme kaikkia Lounaistiedon käyttäjiä vastaamaan pieneen kyselyyn, jolla kerätään ideoita Lounaistiedon eli Lounais-Suomen aluetietopalvelun kehittämistä varten. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia.

Yhteystietonsa jättäneiden vastaajien kesken arvotaan Polar M200 -urheilukello.

Kysely keskittyy Lounaistiedon brändiin, sisältöihin, palveluihin ja rahoitukseen. Merkittävin kysymys on, mihin maakunnan tarpeisiin Lounaistiedon tulisi vastata.

Voit vastata kyselyyn myös, vaikka Lounaistieto ei olisikaan entuudestaan tuttu. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on lyhyt johdatus aiheeseen.

Kyselyyn voi vastata 13.1.2017 saakka, jonka jälkeen se suljetaan. Kyselyn tuloksista kerrotaan Lounaistiedon kanavissa.

Voit vastata kyselyyn alla olevan linkin kautta:
https://www.kyselynetti.com/s/cb35000

Kustavin rantamaisemaa

Työpaikkakato pysähtymässä vuonna 2016

Työpaikkakato pysähtymässä vuonna 2016

Työpaikkojen määrä on laskenut tasaisesti Varsinais-Suomesta vuodesta 2011. Vuoden 2014 loppuun mennessä työpaikkoja oli hävinnyt lähes 10 000, ja niiden määrä oli tuolloin samalla tasolla kuin vuonna 1999, vaikka maakunnan asukasluku on samana aikana kasvanut lähes 30 000 asukkaalla. Varsinais-Suomen liitossa tehdyn ennusteen mukaan työpaikkojen väheneminen näyttäisi kuitenkin pysähtyvän kuluvan vuoden aikana.

Jos koko maakunnan työpaikkamäärä on vuoden 1999 tasolla, ovat seutukunnittaiset erot kuitenkin suuria. Vain Turun seudulla työpaikkamäärä on ollut koko 15 vuoden tarkastelujaksolla korkeampi kuin lähtövuotena. Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seuduilla työpaikkamäärä on hieman alemmalla tasolla kuin 1999, mutta Vakka-Suomessa ainoana seutukuntana viimeaikainen kehitys on ollut nousujohteista. Sen sijaan Salon seudulla työpaikkamäärä on romahtanut yli 20 % alemmalle tasolle kuin vuonna 1999. Salon seudulla työpaikkaennuste näyttää kuitenkin aavistuksen myönteisemmältä kuin muissa seutukunnissa.

Työpaikkamäärän tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen tietoihin, jotka julkaistaan lähes kahden vuoden viiveellä tilastointihetkestä (joulukuun 2014 tiedot syyskuussa 2016). Pitkän tilastoviiveen vuoksi Varsinais-Suomen liitossa on laadittu työpaikkaennuste, joka perustuu toteutuneeseen työttömyyskehitykseen. Ennusteisiin liittyy aina epävarmuutta, mutta yleisesti työttömyys- ja työpaikkakehityksen välinen yhteys on voimakas, mikä lisää ennusteen luotettavuutta.