väestö

Lounaistieto / Posts tagged "väestö"
Varsinais-Suomen muuttovetovoima ennätyslukemissa

Varsinais-Suomen muuttovetovoima ennätyslukemissa

Varsinais-Suomen myönteinen talouskehitys ja positiivinen rakennemuutos näkyy maakunnan muuttovetovoiman nopeana kasvuna.

Maakunnan väestö kasvaa yli 2000 ihmisen vuosivauhtia, mikä on selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. väestönkasvun kiihtyminen johtuu ennen kaikkea muualta Suomesta tulevan muuttovoiton nopeasta kasvusta.

– Pelkästään syntyvyyden ja kuolleisuuden seurauksena maakunnan asukasluku olisi vähentynyt lähes 700 henkilöllä, mutta muuttovoitto muualta Suomesta kasvatti maakunnan asukaslukua samaan aikaan lähes 2000:lla, mikä on korkein luku kahteenkymmeneen vuoteen, kertoo Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Varsinais-Suomen muuttovoitto syntyy pääasiassa Turun seudulla ja Vakka-Suomessa, mikä kertoo Turun telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan merkityksestä talouskasvun moottoreina. Määrällisesti nopeimmin kasvaa Turku, jonka kasvu hätyyttelee jo 2 500 uuden asukkaan rajaa vuodessa.

– Merkittävää on myös Vakka-Suomen nopeasti kiihtynyt väestönkasvu, joka ei keskity yksin Uuteenkaupunkiin vaan levittäytyy laajemminkin seutukuntaan, Vasanen muistuttaa.

Salon seudun väestökato ei sen sijaan näytä vielä pysähtyneen, vaikka seutukunnan talous onkin elpymässä matkapuhelinteollisuuden rakennemuutoksesta. Myös Turunmaan ja Loimaan seudun asukasluku on laskussa, mutta niiden kehitys on ollut tasaisempaa kuin Salon seudulla.

Maakunnan tila -katsaukseen voi tutustua kokonaisuudessaan täällä.

Julkaistu 11.6.2018

Varsinais-Suomen muuttovetovoima ennätyskorkea

Varsinais-Suomen muuttovetovoima ennätyskorkea

Varsinais-Suomen asukasluku on kasvanut pitkään tasaisesti noin parin tuhannen asukkaan verran vuosittain. Viime vuosina maakunnan väestönkasvu on kuitenkin hieman hidastunut, ja vuonna 2016 väestö kasvoi enää noin 1 200 asukkaalla. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti syntyvyyden laskusta.

Viime vuonna Varsinais-Suomen asukasluku kasvoi kuitenkin yli 2 100 asukkaalla. Vaikka pelkästään syntyvyyden ja kuolleisuuden seurauksena maakunnan asukasluku olisi vähentynyt lähes 700 henkilöllä, houkutteli Varsinais-Suomi ennätysmäärän muuttajia muualta Suomesta. Maakunnan kotimainen muuttovoitto kasvoikin lähes 1 800:een, mikä on korkein luku kahteenkymmeneen vuoteen. Lounais-Suomen positiivinen rakennemuutos onkin kasvattanut maakunnan muuttovetovoimaa huomattavasti.

Julkaistu 23.4.2018

Turku ja Uusikaupunki Varsinais-Suomen kasvun vetureita

Turku ja Uusikaupunki Varsinais-Suomen kasvun vetureita

Positiivinen rakennemuutos yhdistetään ennen kaikkea meri- ja autoteollisuuden nopeaan kasvuun ja sen kautta Vakka-Suomen ja Turun seudun myönteiseen taloudelliseen kehitykseen. Varsinais-Suomen kehityksen kannalta on kuitenkin tärkeää tietää, miten positiivisen rakennemuutoksen vaikutuksen näkyvät koko maakunnan mittakaavassa.

Uusimmassa Maakunnan tila -katsauksessa positiivisen rakennemuutoksen alueellista vaikutusta tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: väestökehityksen, rakennustuotannon ja työllisyyskehityksen kautta.

Varsinais-Suomen myönteinen vire näkyy korostuneesti Turun seudulla ja Vakka-Suomessa. Selvimmin tämä näkyy väestökehityksessä, sillä Turun seudun voimakkaana jatkuneen väestönkasvun lisäksi Vakka-Suomen ja erityisesti Uudenkaupungin asukasluku on kääntynyt nopeaan kasvuun.

– Uudenkaupungin väestönkasvu on nimenomaa seurausta muualta Suomesta tulevasta muuttovoitosta, eli autotehtaan tuhannet uudet työpaikat ovat kasvattaneet merkittävästi Uudenkaupungin muuttovetovoimaa, toteaa Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Uudenkaupungin nopeasta väestönkasvusta huolimatta suurin osa maakunnan uusista asunnoista valmistuu Turun seudulle. Sen sijaan positiivisesta rakennemuutoksesta suoraan kertova liike- ja teollisuusrakentaminen on Vakka-Suomessa selvästi suurempaa kuin muissa maakunnan pienemmissä seutukunnissa.

– Asuntorakentaminen näyttääkin reagoivan Uudenkaupungin väestönkasvuun viiveellä, ja asuntotuotannon hidas käynnistyminen on pitkän laskusuhdanteen jälkeen ymmärrettävästi varovaista, Vasanen arvio.

Positiivinen rakennemuutos ei eriytä työllisyyskehitystä samalla tavalla kuin väestökehitystä. Vaikka talouskasvun vaikutukset korostuvat Turun seudulla ja Vakka-Suomessa, heijastuu yleinen myönteinen taloustilanne laajasti koko maakunnan työllisyyskehitykseen. Työvoiman liikkuvuus ja alihankintaketjujen ulottuminen koko maakuntaan tasoittaa myönteisen työllisyyskehityksen alueellista jakautumista.

Varsinais-Suomen myönteinen talouskehitys näkyy eri tilastoissa eri aikoihin. Toimitilojen rakentaminen kasvaa usein ensimmäisenä, mikä ennakoi tuotannon ja työllisyyden kasvua. Työvoiman tarpeesta seuraava muuttovoitto puolestaan näkyy huomattavalla viiveellä asuntorakentamisen nopeutumisessa.

– Työllisyyskehitys reagoi nopeasti talouden sykleihin, kun taas väestökehityksen melko hitaiden trendien kääntämiseen tarvitaan voimakkaita yksittäisiä alkuunpanijoita, josta Valmet Automotiven massarekrytoinnit on hyvä esimerkki, Vasanen muistuttaa.

Maakunnan tila -katsaukseen voi tutustua kokonaisuudessaan täällä.

Julkaistu 11.12.2017

Uusikaupunki houkuttaa muuttajia kiihtyvään tahtiin

Uusikaupunki houkuttaa muuttajia kiihtyvään tahtiin

Vakka-Suomen asukasluku on kääntynyt nopeaan kasvuun kuluvan vuoden aikana. Vielä vuoden alussa seutukunnan väestö oli laskussa edelliseen vuoteen verrattuna, mutta kesän jälkeen asukasluku kasvoi jo lähes 2 prosentin vuosivauhtia. Vakka-Suomen suhteellinen väestönkasvu onkin ohittanut Turun seudun tasaisen kasvuvauhdin, vaikka on muistettava, että absoluuttisena väestönkasvuna mitattuna suurin osa maakunnan uusista asukkaista sijoittuu yhä Turun seudulle. Muiden seutukuntien asukasluku on ollut viimeaikoina selkeästi laskusuuntaista.

Positiivinen rakennemuutos näkyy siinä, että Vakka-Suomen väestönkasvun selvä veturi on Uusikaupunki, joka on noussut seudun nopeimmin kasvavaksi kunnaksi. Uudenkaupungin kasvu heijastuu kuitenkin myös muihin seudun kuntiin, joiden kaikkien asukasluvun kehitys on nousujohteista. Tämä koskee myös Vakka-Suomen maalaismaisempia kuntia, jotka muualla Varsinais-Suomessa kärsivät lähes poikkeuksetta muuttotappiosta.

Uudenkaupungin väestökasvu johtuu yksinomaa muualta Suomesta tulevasta muuttovoitosta, sillä maahanmuuton ja luonnollisen väestönmuutoksen kehitys on pysynyt vakaasti ennallaan. Valmet Automotiven vuoden alussa toteuttama massiivinen rekrytointikampanja näyttää tuoneen siis merkittävästi uusia muuttajia paitsi Uuteenkaupunkiin, myös muualle Vakka-Suomeen. Nopea väestönkasvu herättääkin kysymyksen siitä, pystyykö seudun asuntotarjonta vastaamaan kasvavan muuttoliikkeen aiheuttamaan kysyntään.

Julkaistu 16.10.2017

Varsinais-Suomella menee hyvin kaikilla mittareilla

Varsinais-Suomella menee hyvin kaikilla mittareilla

Varsinais-Suomen talouden myönteinen kehitys näkyy kaikilla Lounaistiedon mittareilla. Maakunnan työllisyysaste kasvaa nopeasti, ja kasvu on selvästi nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin. Myös työttömyysaste laskee nopeasti. Työttömyysasteen kehitys on myönteistä kaikissa seutukunnissa, mutta etenkin korkeimman työttömyysasteen Turun ja Salon seuduilla työttömyys laskee nopeasti.

Varsinais-Suomen liike-elämä on vahvassa kunnossa. Yritysten liikevaihto kasvaa kaikilla päätoimialoilla, ja etenkin maakunnan suurimman toimialan, teollisuuden liikevaihto on kääntynyt syvän notkahduksen jälkeen nopeaan kasvuun. Varsinais-Suomen asukasluku on kasvanut tasaisesti, ja kasvun ennustetaan jatkuvan siten, että vuonna 2030 maakunnassa olisi noin puoli miljoonaa asukasta. Kaupungistumisen megatrendi näkyy Varsinais-Suomen väestönkasvussa, joka on vahvasti Turun kaupungin kasvun varassa.

Ajantasaista tietoa Varsinais-Suomen kehitystrendeistä löytyy Lounaistiedon tilastoseurannasta.

Julkaistu 18.9.2017

Koulutustarjonta määrittää osaavan työvoiman saatavuutta

Koulutustarjonta määrittää osaavan työvoiman saatavuutta

Uusimmassa Maakunnan tila -katsauksessa tarkastellaan Lounais-Suomessa käynnissä olevaa positiivista rakennemuutosta. Alueen kasvu vahvistuu ja työvoiman tarve lisääntyy merkittävästi tulevan vuosikymmen aikana. Lounais-Suomessa tarvitaan ainakin 15 000 uutta työntekijää lähivuosien aikana. Teknisen alan osaajista ja erityisesti materiaali- ja konetekniikan diplomi-insinööreistä on huutava pula.

Varsinais-Suomen liitossa tehdyn analyysin perusteella alueen koulutustarjonnalla on erittäin suuri merkitys kyseisen alueen osaavan työvoiman tarjontaan. Esimerkiksi diplomi-insinöörikoulutukseen hakeudutaan Varsinais-Suomesta huomattavasti harvemmin kuin Pirkanmaalta tai Uudeltamaalta. Lisäksi ne, jotka muuttavat muualle opiskelemaan palaavat harvoin töihin lähtömaakuntaan.

– Ajan myötä tämä vinouttaa työvoiman osaamisen rakennetta, mikä näkyy siinä, että Varsinais-Suomen työvoimasta diplomi-insinöörejä on huomattavasti vähemmän kuin Pirkanmaalla, toteaa tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen Varsinais-Suomen liitosta.

Työvoiman liikkuminen ei myöskään ratkaise yksin koulutustarjonnasta aiheutuvaa osaamisen epätasapainoa. Ihmiset pyrkivät välttämään pitkiä työmatkoja, jolloin pendelöinnin lisääminen voi tuoda ratkaisun osaavan työvoiman pulaan vain lyhyillä välimatkoilla.

Muuttoliike pystyy vastaamaan työvoiman liikkuvuuden tarpeisiin myös pitkillä etäisyyksillä. Turun seutu ja Helsingin seutua lukuun ottamatta myös muut yliopistoseutukunnat on kuitenkin muuttotappioalueita, kun tarkastellaan vain korkeasti koulutetun työvoiman muuttoliikettä.

– Yliopistopaikkakunnat menettävät korkeakoulutettua työvoimaa etenkin pääkaupunkiseudun työmarkkinoille, Vasanen tähdentää.

Positiivinen rakennemuutos näkyy selvästi myös työllisyyskehityksessä. Varsinais-Suomen työllisyysaste on kasvanut nopeasti viimeisen vuoden aikana ja noussut jo koko maan tilannetta korkeammalle. Jos työllisyyskehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa Varsinais-Suomen työllisyysaste 72 % rajan jo kuluvan vuoden lopussa. Myös työttömyysaste on kääntynyt selvään laskuun, ja etenkin Vakka-Suomessa työttömyyden lasku on ollut nopeaa.

Julkaistu 12.6.2017

Väestön keskittyneisyys Varsinais-Suomessa

Väestön keskittyneisyys Varsinais-Suomessa

CC BY 4.0, Varsinais-Suomen liitto

Antti Vasasen laatima, Kuntarakenteen kehittämisen edellytykset Varsinais-Suomessa -julkaisun tarpeisiin tehty kartta Varsinais-Suomen alueen väestön keskittyneisyydestä vuonna 2005.

Luotu 18.5.2007, tiff/tif, 1:20 000, YKJ
Selaa karttapalvelussa
Rajapinta-URL: http://kartat.lounaispaikka.fi/ms6/vaesto_keskittyminen

Varsinais-Suomen väestönkasvun ennustetaan hidastuvan

Varsinais-Suomen väestönkasvun ennustetaan hidastuvan

Varsinais-Suomen asukasluku on kasvanut tasaisesti jo pitkään, mutta Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kasvu tulisi hidastumaan 2030-luvulla. Väestönkasvun hidastuminen johtuu ennen kaikkea kuolleisuuden lisääntymisenä, jota ennustettu muuttovoitto ei riitä täysin kattamaan. Maakunnan väestö vanhenee tällä hetkellä nopeasti, mutta ikärakenteen muutoksen ennustetaan tasaantuvan 2030-luvulle tultaessa.

Varsinais-Suomessa asui syyskuun 2015 lopussa 474 133 ihmistä, mikä on 1 782 asukasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin osa maakunnan väestönkasvusta selittyy maahanmuutolla, joskin Turun seudulla maan sisäinen muuttovoitto kasvattaa asukaslukua eniten.

Valtaosa maakunnan väestönkasvusta syntyi kahdessa kunnassa, Turussa ja Kaarinassa. Turun seutukuntaa lukuun ottamatta kaikilla muilla seuduilla väestö väheni, eniten Salon ja Loimaan seuduilla. Loimaan seudun asukasluku on ollut melko pitkään tasapainossa, mutta kuluvan vuoden aikana väestökato on nopeasti kiihtynyt.

Varsinais-Suomen asukasluku on kasvanut jo pitkään tasaista vajaan 2 000 uuden asukkaan vuosivauhtia. Tilastokeskuksen lokakuussa julkaiseman väestöennusteen mukaan sama kasvuvauhti tulee jatkumaan 2020-luvun lopulle saakka, minkä jälkeen kasvu hidastuu. Kasvun hidastuminen johtuu ennen kaikkea kuolleisuuden lisääntymisestä, sillä muuttoliikkeen ennustetaan säilyvän nykyisellä tasolla.

Uudessa väestöennusteessa Varsinais-Suomen väestönkasvu on arvioitu selvästi aiempia ennusteita maltillisemmaksi. Väestönkasvun hidastumiseen on syytä suhtautua kriittisesti, sillä Varsinais-Suomen muuttovoitto on viime vuosina kasvanut tasaisesti lisääntyneen maahanmuuton seurauksena. On oletettavaa että tämä trendi tulee jatkumaan, jolloin maakunnan väestönkasvu tulee melko suurella todennäköisyydellä olemaan väestöennustetta nopeampaa.

Muuttoliikkeellä on joka tapauksessa oleellinen merkitys Varsinais-Suomen tulevassa väestökehityksessä. Ilman tasaista muuttovoittoa asukasluku kääntyisi nopeasti laskuun. Muuttoliikkeellä on suuri merkitys väestönkadon hidastajana kaikissa seutukunnissa. Ainoastaan Salon seudulla viime vuosien nopean muuttotappion ennustetaan jatkuvan jopa luonnollista väestönmuutosta nopeampana 2030-luvulle saakka. Tähän on kuitenkin syytä suhtautua kriittisesti, sillä nykyisen rakennemuutoksen aiheuttama väestön laskutrendi tuskin jatkuu samanlaisena tulevaisuudessa.

Väestönkasvun lisäksi väestön ikärakenteella on suuri merkitys maakunnan kehitykselle. Ennusteen mukaan väestön ikääntymisen nopein vaihe ajoittuu 2010-luvun alkuun, minkä jälkeen väestörakenteen muutos hidastuu pikku hiljaa. Väestöllinen huoltosuhde, eli ei-työikäisen väestön suhde työikäisiin, nousee kuitenkin 1990-luvun noin 50 prosentin tasosta 2030-luvun noin 70 prosenttiin.

Alueellisesti väestön ikärakenteen muutokset ovat kuitenkin suurempia. Kun Turun seudulla väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan vakiintuvan noin 65 prosentin tuntumaan, nousee se kaikkien muiden seutujen ennusteissa huomattavasti jyrkemmin Loimaan seudun noin 85 prosentista Salon seudun ja Turunmaan yli 90 prosenttiin. Kriittisenä pidettyä 100 prosentin rajaa, jolloin lapsia ja eläkeläisiä olisi enemmän kuin työikäisiä, ei kuitenkaan ylitetä yhdelläkään seudulla.

Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu havaintoihin tapahtuneesta väestönkehityksestä. Se ei oteta huomioon taloudellisen kehityksen tai poliittisten päätösten vaikutuksia tulevaan väestönkehitykseen.

Lue analyysi kokonaisuudessaan Maakunnan tila -katsauksessa.

Uusimmat väestötiedot Lounaistiedon tilastosivulla.

 

 

Maakunnan tila -analyysi julkaistu

Maakunnan tila -analyysi julkaistu

maakunnan-tila-kansi-s2015Varsinais-Suomen viimeaikaista kehitystä peilaava Maankunnan tila -katsaus on julkaistu. Syksyn 2015 katsauksessa tarkastellaan työttömyyskehityksen trendejä ja analysoidaan juuri julkaistun väestöennusteen lukuja. Lisäksi katsauksessa esitellään maakuntastrategian tavoitteiden toteutumista mittaavan kumppanuusbarometrin tuloksia.

Kaksikielinen Maakunnan tila -katsaus julkaistaan kaksi kertaa vuodessa kesä- ja joulukuussa. Uusin katsaus on luettavissa kokonaisuudessaan alla olevan linkin kautta.

Maakunnan tila – katsaus Varsinais-Suomen kehitykseen syksyllä 2015