työllisyys

Lounaistieto / Posts tagged "työllisyys"
Turku ja Uusikaupunki Varsinais-Suomen kasvun vetureita

Turku ja Uusikaupunki Varsinais-Suomen kasvun vetureita

Positiivinen rakennemuutos yhdistetään ennen kaikkea meri- ja autoteollisuuden nopeaan kasvuun ja sen kautta Vakka-Suomen ja Turun seudun myönteiseen taloudelliseen kehitykseen. Varsinais-Suomen kehityksen kannalta on kuitenkin tärkeää tietää, miten positiivisen rakennemuutoksen vaikutuksen näkyvät koko maakunnan mittakaavassa.

Uusimmassa Maakunnan tila -katsauksessa positiivisen rakennemuutoksen alueellista vaikutusta tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: väestökehityksen, rakennustuotannon ja työllisyyskehityksen kautta.

Varsinais-Suomen myönteinen vire näkyy korostuneesti Turun seudulla ja Vakka-Suomessa. Selvimmin tämä näkyy väestökehityksessä, sillä Turun seudun voimakkaana jatkuneen väestönkasvun lisäksi Vakka-Suomen ja erityisesti Uudenkaupungin asukasluku on kääntynyt nopeaan kasvuun.

– Uudenkaupungin väestönkasvu on nimenomaa seurausta muualta Suomesta tulevasta muuttovoitosta, eli autotehtaan tuhannet uudet työpaikat ovat kasvattaneet merkittävästi Uudenkaupungin muuttovetovoimaa, toteaa Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Uudenkaupungin nopeasta väestönkasvusta huolimatta suurin osa maakunnan uusista asunnoista valmistuu Turun seudulle. Sen sijaan positiivisesta rakennemuutoksesta suoraan kertova liike- ja teollisuusrakentaminen on Vakka-Suomessa selvästi suurempaa kuin muissa maakunnan pienemmissä seutukunnissa.

– Asuntorakentaminen näyttääkin reagoivan Uudenkaupungin väestönkasvuun viiveellä, ja asuntotuotannon hidas käynnistyminen on pitkän laskusuhdanteen jälkeen ymmärrettävästi varovaista, Vasanen arvio.

Positiivinen rakennemuutos ei eriytä työllisyyskehitystä samalla tavalla kuin väestökehitystä. Vaikka talouskasvun vaikutukset korostuvat Turun seudulla ja Vakka-Suomessa, heijastuu yleinen myönteinen taloustilanne laajasti koko maakunnan työllisyyskehitykseen. Työvoiman liikkuvuus ja alihankintaketjujen ulottuminen koko maakuntaan tasoittaa myönteisen työllisyyskehityksen alueellista jakautumista.

Varsinais-Suomen myönteinen talouskehitys näkyy eri tilastoissa eri aikoihin. Toimitilojen rakentaminen kasvaa usein ensimmäisenä, mikä ennakoi tuotannon ja työllisyyden kasvua. Työvoiman tarpeesta seuraava muuttovoitto puolestaan näkyy huomattavalla viiveellä asuntorakentamisen nopeutumisessa.

– Työllisyyskehitys reagoi nopeasti talouden sykleihin, kun taas väestökehityksen melko hitaiden trendien kääntämiseen tarvitaan voimakkaita yksittäisiä alkuunpanijoita, josta Valmet Automotiven massarekrytoinnit on hyvä esimerkki, Vasanen muistuttaa.

Maakunnan tila -katsaukseen voi tutustua kokonaisuudessaan täällä.

Julkaistu 11.12.2017

Työllisyysaste kasvaa tasaisesti Varsinais-Suomessa

Työllisyysaste kasvaa tasaisesti Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyysasteen kasvu on jatkunut kesän aikana. Työllisyysasteen kehitystrendi on kasvanut vuoden 2016 alusta noin neljällä prosenttiyksiköllä ja ohitti koko maan kehitystrendin vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa maakunnan työllisyysaste valtakunnallisesti asetetun 72 prosentin tavoitteen ensi vuoden alkupuolella.

Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuun alussa julkaiseman työmarkkinaennusteen mukaan työllisyyden kasvu vahvistuu ensi vuonna koko maassa. Ennusteen mukaan työllisyys kasvaa ensi vuonna 25 000 hengellä, kun kuluvan vuoden aikana työllisten määrä kasvaa noin 15 000:lla. Varsinais-Suomen myönteisen taloussuhdanteen huomioiden ei ole syytä olettaa, etteikö työllisyyden vahva kasvuvauhti näkyisi myös Varsinais-Suomen työttömyysasteessa.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Esimerkiksi tämän vuoden toukokuussa ja elokuussa haastattelujen perusteella arvioitu työllisten määrä Varsinais-Suomessa oli epäuskottavan alhainen, minkä vuoksi näiden kuukausien tiedot on korvattu naapurikuukausien lukuihin perustuvilla estimaateilla.

Tarkempia tietoja Varsinais-Suomen työllisyys- ja työttömyyskehityksestä löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta.

 

Julkaistu 20.11.2017

Varsinais-Suomella menee hyvin kaikilla mittareilla

Varsinais-Suomella menee hyvin kaikilla mittareilla

Varsinais-Suomen talouden myönteinen kehitys näkyy kaikilla Lounaistiedon mittareilla. Maakunnan työllisyysaste kasvaa nopeasti, ja kasvu on selvästi nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin. Myös työttömyysaste laskee nopeasti. Työttömyysasteen kehitys on myönteistä kaikissa seutukunnissa, mutta etenkin korkeimman työttömyysasteen Turun ja Salon seuduilla työttömyys laskee nopeasti.

Varsinais-Suomen liike-elämä on vahvassa kunnossa. Yritysten liikevaihto kasvaa kaikilla päätoimialoilla, ja etenkin maakunnan suurimman toimialan, teollisuuden liikevaihto on kääntynyt syvän notkahduksen jälkeen nopeaan kasvuun. Varsinais-Suomen asukasluku on kasvanut tasaisesti, ja kasvun ennustetaan jatkuvan siten, että vuonna 2030 maakunnassa olisi noin puoli miljoonaa asukasta. Kaupungistumisen megatrendi näkyy Varsinais-Suomen väestönkasvussa, joka on vahvasti Turun kaupungin kasvun varassa.

Ajantasaista tietoa Varsinais-Suomen kehitystrendeistä löytyy Lounaistiedon tilastoseurannasta.

Julkaistu 18.9.2017

TYPO-hankkeiden toiminta-alueet kartalla!

TYPO-hankkeiden toiminta-alueet kartalla!

Työllisyyspoliittiset hankkeet (TYPO-hankkeet) tarjoavat työttömille palkkatuki- ja työkokeilumahdollisuuksia ympäri Varsinais-Suomen. Näillä TE-toimiston rahoittamilla hankkeilla parannetaan työttömien ammattitaitoa ja osaamista ja siten edistetään heidän työllistymistään.

Lounaispaikassa voit katsella hankkeiden toiminta-alueita kartalla sekä tarkistaa lähimmän TE-toimiston sijainnin. Jos kiinnostut, ota rohkeasti yhteyttä suoraan hankkeeseen tai TE-toimistoon! Lisätietoja hankkeista (nettisivut ja sijaintitiedot) löydät klikkaamalla TE-hankkeen pistettä tai aluetta. Tietoa TYPO-hankkeista on saatu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Työelämäpalvelut-yksiköstä.

Pikaohjeet karttapalvelun käyttöön:

Valitut tasot -valikosta näet valitut karttatasot ja voit säätää niiden järjestystä ja näkyvyyttä. Listan ylimpänä on karttanäkymässä päällimmäisenä oleva karttataso. Voit muuttaa karttatasojen järjestystä raahaamalla niitä hiirellä listalla ylöspäin tai alaspäin. Tarvittaessa voit piilottaa tai näyttää haluamasi karttatasot:

Karttapalvelu Lounaispaikka

Karttaselitteet-valikoista näet valittujen karttatasojen selitteet:

Karttapalvelu Lounaispaikka
Työllisyysaste kasvaa kohisten Varsinais-Suomessa

Työllisyysaste kasvaa kohisten Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyysaste on kasvanut nopeasti kuluneen vuoden aikana. Työllisyysasteen kehitystrendi on kasvanut vuoden 2016 alusta noin kolmella prosenttiyksiköllä ja ohitti koko maan kehitystrendin vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa maakunnan työllisyysaste 72 prosentin rajan jo kuluvan vuoden lopussa.

Työllisyyden nopean kasvun rinnalla myös työttömyysaste on kääntynyt selvään laskuun. Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan työttömyysasteen lasku kiihtyy vuoden 2017 aikana valtakunnallisesti, mikä tarkoittaa, että Varsinais-Suomessa voidaan odottaa vähintään nykyisen työttömyyden laskuvauhdin jatkumista. Työttömyysasteen kehitystrendin voikin olettaa laskevan nykyisestä noin 12 prosentista lähemmäs kymmentä prosenttia vuoden loppuun mennessä.

Tarkempia tietoja Varsinais-Suomen työllisyys- ja työttömyyskehityksestä löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta.

tyollisyys-tyottomys-trendikehitys 2017-I some

Julkaistu 22.5.2017

 

Vakka-Suomen työttömyysaste maakunnan pienin

Vakka-Suomen työttömyysaste maakunnan pienin

Varsinais-Suomen matalin työttömyysaste on ollut perinteisesti Turunmaan seutukunnassa. Vakka-Suomi on kuitenkin noussut seutukuntakisassa haastajaksi, ja seudun työttömyysaste painuikin tammikuussa aavistuksen Turunmaan alapuolelle. Uudenkaupungin autotehtaan positiivisten työllisyysuutisten ansioista Vakka-Suomen työttömyysaste on nyt Varsinais-Suomen pienin.

Tarkempia työttömyystietoja löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta.

 

Varsinais-Suomen työllisyystilanne valoisa

Varsinais-Suomen työllisyystilanne valoisa

Varsinais-Suomen työmarkkinatilanne näyttää valoisalta. Telakan ja autotehtaan myönteisten uutisten lisäksi maakunnan työttömyysasteen vuosimuutos on kääntynyt laskuun kesän ja syksyn aikana.

Työttömyyden trendikehitys puolestaan kääntyi laskuun jo viime vuoden lopulla. Tämä johtuu siitä, että vaikka Varsinais-Suomen työttömyysaste oli vielä vuoden 2016 alussa korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin, oli trendikehityksessä huippu jo saavutettu. Työttömyyskehityksen trendin seuraaminen onkin tärkeää etenkin tarkasteltaessa kehityksen käännekohtia, jotka pelkän vuosimuutoksen avulla havaitaan usein viiveellä.

Myös Varsinais-Suomen työllisyysaste on kehittynyt selvästi parempaan suuntaan kesän ja syksyn aikana. Jos nykyinen kehitys jatkuu, Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa koko maan keskiarvoa suuremmaksi vuoden loppuun mennessä. Varsinais-Suomen työllisyystilanteen paraneminen onkin tervetullutta, sillä maakunnan työllisyysasteen kehitys on jäänyt selväsi jälkeen koko maan kehityksestä.

Etenkin teollisuuden työllisyystilanne on vuoden 2008 jälkeen heikentynyt Varsinais-Suomessa selvästi muita suuria maakuntia nopeammin suurelta osin matkapuhelinteollisuuden alasajon seurauksena. Teollisuuden rakennemuutos onkin aiheuttanut valtaosan Varsinais-Suomen työllisyystilanteen heikentymisestä laskusuhdanteen aikana.

Positiiviset uutiset sekä Turun telakalta että Uudenkaupungin autotehtaalta parantavat maakunnan työllisyystilannetta pääosin vasta lähitulevaisuudessa. Tästä huolimatta Varsinais-Suomen teollisuudessa on jo nyt menossa selvästi myönteinen vire. Kuluvan vuoden aikana Varsinais-Suomen teollisuuden työllisyystilanne on parantunut merkittävästi, ja toipuminen elektroniikkateollisuuden rakennemuutoksesta näyttäisi olevan hyvässä vauhdissa.

Tiedot käyvät ilmi Varsinais-Suomen liitossa kahdesti vuodessa laadittavasta Maakunnan tila -katsauksesta, jonka uusimmassa numerossa teemana on teollisuus Varsinais-Suomessa.

 

 

Haluaako kuntasi avoimuuden pioneeriksi?

Haluaako kuntasi avoimuuden pioneeriksi?

Tänä syksynä Varsinais-Suomea on hellitty alueen tulevaisuudennäkymiä virkistävillä uutisilla. Meyerin ja Valmetin uudet tilaukset vievät alueen työllisyyskehitystä ja tulevaisuudenuskoa upeasti eteenpäin. Myös Euroopan paras työpaikka, ICT-yritys Vincit Oy ilmoitti tällä viikolla, että yhtiö mahdollisesti sijoittaa yli 100 hengen asiantuntijayksikön Turkuun. Päätöksen varmistuminen edellyttää Seinäjoen ja Jyväskylän päihittämistä vakuuttamalla, että täällä löytyy riittävästi rautaisia osaajia – ja niitähän meillä löytyy!

Tällaiset uutiset ovat mannaa meille tietopalveluihmisille. Isojen murrosten kynnyksellä myös tietoperustaista päätöksentekoa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Julkishallinnon valtaisat tietovarannot tulisi saada avoimeen hyötykäyttöön, jotta saisimme parempilaatuista ja monisyisempää dataa eri toimijoiden – kuntien, yritysten, tutkijoiden ja kansalaisten – hyödynnettäväksi muutostilanteessa.

Yritysmaailmassa puhutaan parhaillaan datan hyödyntämisestä ja data-analytiikasta yritysten kilpailuedun vahvistajana. Tällaista ajattelua tarvitaan enemmän myös julkishallinnossa.

Mikähän varsinaissuomalainen kunta ryöpsäyttäisi ensimmäisenä kaikki mahdolliset tietovarantonsa avoimeksi ja julistautuisi sitä myöden alueemme avoimimmaksi ja ketterimmäksi kunnaksi, saaden huimaa kilpailu- ja imagoetua suhteessa muihin kuntiin? Paikka on auki!

21780452855_90d68fe429_o
Kuvaaja: Timo Blomberg
Työpaikkakato pysähtymässä vuonna 2016

Työpaikkakato pysähtymässä vuonna 2016

Työpaikkojen määrä on laskenut tasaisesti Varsinais-Suomesta vuodesta 2011. Vuoden 2014 loppuun mennessä työpaikkoja oli hävinnyt lähes 10 000, ja niiden määrä oli tuolloin samalla tasolla kuin vuonna 1999, vaikka maakunnan asukasluku on samana aikana kasvanut lähes 30 000 asukkaalla. Varsinais-Suomen liitossa tehdyn ennusteen mukaan työpaikkojen väheneminen näyttäisi kuitenkin pysähtyvän kuluvan vuoden aikana.

Jos koko maakunnan työpaikkamäärä on vuoden 1999 tasolla, ovat seutukunnittaiset erot kuitenkin suuria. Vain Turun seudulla työpaikkamäärä on ollut koko 15 vuoden tarkastelujaksolla korkeampi kuin lähtövuotena. Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seuduilla työpaikkamäärä on hieman alemmalla tasolla kuin 1999, mutta Vakka-Suomessa ainoana seutukuntana viimeaikainen kehitys on ollut nousujohteista. Sen sijaan Salon seudulla työpaikkamäärä on romahtanut yli 20 % alemmalle tasolle kuin vuonna 1999. Salon seudulla työpaikkaennuste näyttää kuitenkin aavistuksen myönteisemmältä kuin muissa seutukunnissa.

Työpaikkamäärän tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen tietoihin, jotka julkaistaan lähes kahden vuoden viiveellä tilastointihetkestä (joulukuun 2014 tiedot syyskuussa 2016). Pitkän tilastoviiveen vuoksi Varsinais-Suomen liitossa on laadittu työpaikkaennuste, joka perustuu toteutuneeseen työttömyyskehitykseen. Ennusteisiin liittyy aina epävarmuutta, mutta yleisesti työttömyys- ja työpaikkakehityksen välinen yhteys on voimakas, mikä lisää ennusteen luotettavuutta.

 

Tilastopalvelussa nyt myös työpaikkatiedot

Tilastopalvelussa nyt myös työpaikkatiedot

TyöpaikkatilastotLounaistiedon Tilastot ja tietografiikka -sivulle on lisätty uusimmat työpaikkatiedot. Tietoja voi tarkastella Varsinais-Suomessa sekä seutukunnittain että kunnittain. Lisäksi palvelussa voi vertailla eri maakuntia keskenään. Työpaikkatiedot perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon, jonka tiedot päivetetään vuosittain noin kahden vuoden viiveellä.