pore

Lounaistieto / Posts tagged "pore"
Osaavan työvoiman saatavuus haastaa työllisyyskasvun

Osaavan työvoiman saatavuus haastaa työllisyyskasvun

Varsinais-Suomen myönteinen talouskehitys ja positiivinen rakennemuutos näkyvät selvästi maakunnan työllisyyskehityksessä.

Työllisten määrä lähenee kaikkien aikojen ennätystä. Vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä työllisiä oli Varsinais-Suomessa noin 228 000, mikä on vain hieman vähemmän kuin edellisen nousukauden huipussa vuonna 2008. Maakunnan työllisyysasteen trendikehitys ylittikin 72 % rajan viime kesän aikana.

– Mikäli nykyinen kehitys jatkuisi, lähenisi Varsinais-Suomen työllisyysaste vuoden 2019 lopussa jo 75 prosentin rajaa, kertoo Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Myönteisen työllisyyskehityksen jatkumiseksi pitää kuitenkin turvata osaavan työvoiman saatavuus. Erityisesti Varsinais-Suomessa on tulossa pulaa diplomi-insinööreistä, sillä teknologiateollisuus arvioi, että lounaiseen Suomeen tarvitaan vuositasolla jopa noin 800–900 uutta diplomi-insinööriä 2020-luvun alkupuolella. Tällä hetkellä Varsinais-Suomeen sijoittuu vuosittain noin sata DI-tutkinnon suorittanutta, mikä on vain 4 % kaikista vuosittain valmistuvista diplomi-insinööreistä.

–DI-vajeen taustalla on diplomi-insinöörien koulutusurien ominaisuus, jossa opiskelijat sitoutuvat jo opintojensa alussa alueen yrityksiin ja sitä kautta työllistyvät koulutuspaikkakunnalle, muistuttaa tilastoasiantuntija Otto Kanervo Varsinais-Suomen liitosta.

Diplomi-insinöörien kysyntään Varsinais-Suomessa pyritään vastaamaan yhteistyöyliopisto FITechin avulla, jonka taustalla ovat kaikki merkittävät DI-koulutuksen tarjoajat Suomessa. Jos ennustettu kehitys toteutuu, ei senkään koulutustarjonta kuitenkaan riitä vastaamaan yritysten työvoimatarpeeseen, sillä verkostoyliopiston tavoitteena on tuottaa vuosittain noin 400 uutta diplomi-insinööriä.

Tiedot käyvät ilmi Varsinais-Suomen liitossa laaditusta Maakunnan tila -katsauksesta. Kahdesti vuodessa ilmestyvässä katsauksessa luodaan tilannekuva Varsinais-Suomen ajankohtaisiin kehitystrendeihin.

Julkaistu 10.12.2018

Varsinais-Suomen muuttovetovoima ennätyslukemissa

Varsinais-Suomen muuttovetovoima ennätyslukemissa

Varsinais-Suomen myönteinen talouskehitys ja positiivinen rakennemuutos näkyy maakunnan muuttovetovoiman nopeana kasvuna.

Maakunnan väestö kasvaa yli 2000 ihmisen vuosivauhtia, mikä on selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. väestönkasvun kiihtyminen johtuu ennen kaikkea muualta Suomesta tulevan muuttovoiton nopeasta kasvusta.

– Pelkästään syntyvyyden ja kuolleisuuden seurauksena maakunnan asukasluku olisi vähentynyt lähes 700 henkilöllä, mutta muuttovoitto muualta Suomesta kasvatti maakunnan asukaslukua samaan aikaan lähes 2000:lla, mikä on korkein luku kahteenkymmeneen vuoteen, kertoo Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Varsinais-Suomen muuttovoitto syntyy pääasiassa Turun seudulla ja Vakka-Suomessa, mikä kertoo Turun telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan merkityksestä talouskasvun moottoreina. Määrällisesti nopeimmin kasvaa Turku, jonka kasvu hätyyttelee jo 2 500 uuden asukkaan rajaa vuodessa.

– Merkittävää on myös Vakka-Suomen nopeasti kiihtynyt väestönkasvu, joka ei keskity yksin Uuteenkaupunkiin vaan levittäytyy laajemminkin seutukuntaan, Vasanen muistuttaa.

Salon seudun väestökato ei sen sijaan näytä vielä pysähtyneen, vaikka seutukunnan talous onkin elpymässä matkapuhelinteollisuuden rakennemuutoksesta. Myös Turunmaan ja Loimaan seudun asukasluku on laskussa, mutta niiden kehitys on ollut tasaisempaa kuin Salon seudulla.

Maakunnan tila -katsaukseen voi tutustua kokonaisuudessaan täällä.

Julkaistu 11.6.2018

Turku ja Uusikaupunki Varsinais-Suomen kasvun vetureita

Turku ja Uusikaupunki Varsinais-Suomen kasvun vetureita

Positiivinen rakennemuutos yhdistetään ennen kaikkea meri- ja autoteollisuuden nopeaan kasvuun ja sen kautta Vakka-Suomen ja Turun seudun myönteiseen taloudelliseen kehitykseen. Varsinais-Suomen kehityksen kannalta on kuitenkin tärkeää tietää, miten positiivisen rakennemuutoksen vaikutuksen näkyvät koko maakunnan mittakaavassa.

Uusimmassa Maakunnan tila -katsauksessa positiivisen rakennemuutoksen alueellista vaikutusta tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: väestökehityksen, rakennustuotannon ja työllisyyskehityksen kautta.

Varsinais-Suomen myönteinen vire näkyy korostuneesti Turun seudulla ja Vakka-Suomessa. Selvimmin tämä näkyy väestökehityksessä, sillä Turun seudun voimakkaana jatkuneen väestönkasvun lisäksi Vakka-Suomen ja erityisesti Uudenkaupungin asukasluku on kääntynyt nopeaan kasvuun.

– Uudenkaupungin väestönkasvu on nimenomaa seurausta muualta Suomesta tulevasta muuttovoitosta, eli autotehtaan tuhannet uudet työpaikat ovat kasvattaneet merkittävästi Uudenkaupungin muuttovetovoimaa, toteaa Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Uudenkaupungin nopeasta väestönkasvusta huolimatta suurin osa maakunnan uusista asunnoista valmistuu Turun seudulle. Sen sijaan positiivisesta rakennemuutoksesta suoraan kertova liike- ja teollisuusrakentaminen on Vakka-Suomessa selvästi suurempaa kuin muissa maakunnan pienemmissä seutukunnissa.

– Asuntorakentaminen näyttääkin reagoivan Uudenkaupungin väestönkasvuun viiveellä, ja asuntotuotannon hidas käynnistyminen on pitkän laskusuhdanteen jälkeen ymmärrettävästi varovaista, Vasanen arvio.

Positiivinen rakennemuutos ei eriytä työllisyyskehitystä samalla tavalla kuin väestökehitystä. Vaikka talouskasvun vaikutukset korostuvat Turun seudulla ja Vakka-Suomessa, heijastuu yleinen myönteinen taloustilanne laajasti koko maakunnan työllisyyskehitykseen. Työvoiman liikkuvuus ja alihankintaketjujen ulottuminen koko maakuntaan tasoittaa myönteisen työllisyyskehityksen alueellista jakautumista.

Varsinais-Suomen myönteinen talouskehitys näkyy eri tilastoissa eri aikoihin. Toimitilojen rakentaminen kasvaa usein ensimmäisenä, mikä ennakoi tuotannon ja työllisyyden kasvua. Työvoiman tarpeesta seuraava muuttovoitto puolestaan näkyy huomattavalla viiveellä asuntorakentamisen nopeutumisessa.

– Työllisyyskehitys reagoi nopeasti talouden sykleihin, kun taas väestökehityksen melko hitaiden trendien kääntämiseen tarvitaan voimakkaita yksittäisiä alkuunpanijoita, josta Valmet Automotiven massarekrytoinnit on hyvä esimerkki, Vasanen muistuttaa.

Maakunnan tila -katsaukseen voi tutustua kokonaisuudessaan täällä.

Julkaistu 11.12.2017