Maakunnan tila

Lounaistieto / Posts tagged "Maakunnan tila"
Osaavan työvoiman saatavuus haastaa työllisyyskasvun

Osaavan työvoiman saatavuus haastaa työllisyyskasvun

Varsinais-Suomen myönteinen talouskehitys ja positiivinen rakennemuutos näkyvät selvästi maakunnan työllisyyskehityksessä.

Työllisten määrä lähenee kaikkien aikojen ennätystä. Vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä työllisiä oli Varsinais-Suomessa noin 228 000, mikä on vain hieman vähemmän kuin edellisen nousukauden huipussa vuonna 2008. Maakunnan työllisyysasteen trendikehitys ylittikin 72 % rajan viime kesän aikana.

– Mikäli nykyinen kehitys jatkuisi, lähenisi Varsinais-Suomen työllisyysaste vuoden 2019 lopussa jo 75 prosentin rajaa, kertoo Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Myönteisen työllisyyskehityksen jatkumiseksi pitää kuitenkin turvata osaavan työvoiman saatavuus. Erityisesti Varsinais-Suomessa on tulossa pulaa diplomi-insinööreistä, sillä teknologiateollisuus arvioi, että lounaiseen Suomeen tarvitaan vuositasolla jopa noin 800–900 uutta diplomi-insinööriä 2020-luvun alkupuolella. Tällä hetkellä Varsinais-Suomeen sijoittuu vuosittain noin sata DI-tutkinnon suorittanutta, mikä on vain 4 % kaikista vuosittain valmistuvista diplomi-insinööreistä.

–DI-vajeen taustalla on diplomi-insinöörien koulutusurien ominaisuus, jossa opiskelijat sitoutuvat jo opintojensa alussa alueen yrityksiin ja sitä kautta työllistyvät koulutuspaikkakunnalle, muistuttaa tilastoasiantuntija Otto Kanervo Varsinais-Suomen liitosta.

Diplomi-insinöörien kysyntään Varsinais-Suomessa pyritään vastaamaan yhteistyöyliopisto FITechin avulla, jonka taustalla ovat kaikki merkittävät DI-koulutuksen tarjoajat Suomessa. Jos ennustettu kehitys toteutuu, ei senkään koulutustarjonta kuitenkaan riitä vastaamaan yritysten työvoimatarpeeseen, sillä verkostoyliopiston tavoitteena on tuottaa vuosittain noin 400 uutta diplomi-insinööriä.

Tiedot käyvät ilmi Varsinais-Suomen liitossa laaditusta Maakunnan tila -katsauksesta. Kahdesti vuodessa ilmestyvässä katsauksessa luodaan tilannekuva Varsinais-Suomen ajankohtaisiin kehitystrendeihin.

Julkaistu 10.12.2018

Varsinais-Suomen väestönkasvun ennustetaan hidastuvan

Varsinais-Suomen väestönkasvun ennustetaan hidastuvan

Varsinais-Suomen asukasluku on kasvanut tasaisesti jo pitkään, mutta Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kasvu tulisi hidastumaan 2030-luvulla. Väestönkasvun hidastuminen johtuu ennen kaikkea kuolleisuuden lisääntymisenä, jota ennustettu muuttovoitto ei riitä täysin kattamaan. Maakunnan väestö vanhenee tällä hetkellä nopeasti, mutta ikärakenteen muutoksen ennustetaan tasaantuvan 2030-luvulle tultaessa.

Varsinais-Suomessa asui syyskuun 2015 lopussa 474 133 ihmistä, mikä on 1 782 asukasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin osa maakunnan väestönkasvusta selittyy maahanmuutolla, joskin Turun seudulla maan sisäinen muuttovoitto kasvattaa asukaslukua eniten.

Valtaosa maakunnan väestönkasvusta syntyi kahdessa kunnassa, Turussa ja Kaarinassa. Turun seutukuntaa lukuun ottamatta kaikilla muilla seuduilla väestö väheni, eniten Salon ja Loimaan seuduilla. Loimaan seudun asukasluku on ollut melko pitkään tasapainossa, mutta kuluvan vuoden aikana väestökato on nopeasti kiihtynyt.

Varsinais-Suomen asukasluku on kasvanut jo pitkään tasaista vajaan 2 000 uuden asukkaan vuosivauhtia. Tilastokeskuksen lokakuussa julkaiseman väestöennusteen mukaan sama kasvuvauhti tulee jatkumaan 2020-luvun lopulle saakka, minkä jälkeen kasvu hidastuu. Kasvun hidastuminen johtuu ennen kaikkea kuolleisuuden lisääntymisestä, sillä muuttoliikkeen ennustetaan säilyvän nykyisellä tasolla.

Uudessa väestöennusteessa Varsinais-Suomen väestönkasvu on arvioitu selvästi aiempia ennusteita maltillisemmaksi. Väestönkasvun hidastumiseen on syytä suhtautua kriittisesti, sillä Varsinais-Suomen muuttovoitto on viime vuosina kasvanut tasaisesti lisääntyneen maahanmuuton seurauksena. On oletettavaa että tämä trendi tulee jatkumaan, jolloin maakunnan väestönkasvu tulee melko suurella todennäköisyydellä olemaan väestöennustetta nopeampaa.

Muuttoliikkeellä on joka tapauksessa oleellinen merkitys Varsinais-Suomen tulevassa väestökehityksessä. Ilman tasaista muuttovoittoa asukasluku kääntyisi nopeasti laskuun. Muuttoliikkeellä on suuri merkitys väestönkadon hidastajana kaikissa seutukunnissa. Ainoastaan Salon seudulla viime vuosien nopean muuttotappion ennustetaan jatkuvan jopa luonnollista väestönmuutosta nopeampana 2030-luvulle saakka. Tähän on kuitenkin syytä suhtautua kriittisesti, sillä nykyisen rakennemuutoksen aiheuttama väestön laskutrendi tuskin jatkuu samanlaisena tulevaisuudessa.

Väestönkasvun lisäksi väestön ikärakenteella on suuri merkitys maakunnan kehitykselle. Ennusteen mukaan väestön ikääntymisen nopein vaihe ajoittuu 2010-luvun alkuun, minkä jälkeen väestörakenteen muutos hidastuu pikku hiljaa. Väestöllinen huoltosuhde, eli ei-työikäisen väestön suhde työikäisiin, nousee kuitenkin 1990-luvun noin 50 prosentin tasosta 2030-luvun noin 70 prosenttiin.

Alueellisesti väestön ikärakenteen muutokset ovat kuitenkin suurempia. Kun Turun seudulla väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan vakiintuvan noin 65 prosentin tuntumaan, nousee se kaikkien muiden seutujen ennusteissa huomattavasti jyrkemmin Loimaan seudun noin 85 prosentista Salon seudun ja Turunmaan yli 90 prosenttiin. Kriittisenä pidettyä 100 prosentin rajaa, jolloin lapsia ja eläkeläisiä olisi enemmän kuin työikäisiä, ei kuitenkaan ylitetä yhdelläkään seudulla.

Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu havaintoihin tapahtuneesta väestönkehityksestä. Se ei oteta huomioon taloudellisen kehityksen tai poliittisten päätösten vaikutuksia tulevaan väestönkehitykseen.

Lue analyysi kokonaisuudessaan Maakunnan tila -katsauksessa.

Uusimmat väestötiedot Lounaistiedon tilastosivulla.

 

 

Työttömyyden kasvu hidastuu Varsinais-Suomessa

Työttömyyden kasvu hidastuu Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on alkanut kesän aikana hidastua, ja työttömyyden kasvuvauhti on ollut viime vuosina Varsinais-Suomessa maltillisempaa kuin muissa suurissa maakunnissa. Kausitasoitetun työttömyysasteen kasvu on kesän aikana pysähtynyt niin Varsinais-Suomessa kuin koko maassakin, mutta nähtäväksi jää, kuinka pysyvä trendin muutos on.

Varsinais-Suomen työttömyysaste oli syyskuun lopussa 12,7 prosenttia, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin koko Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Varsinais-Suomen työttömyysaste on pysynyt jo useita vuosia suurin piirtein samalla tasolla kuin koko maassa.

Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvuvauhti on kuitenkin viime kuukausina hidastunut selvästi nopeampaa tahtia kuin koko maassa keskimäärin. Vuoden 2013 alun jälkeen työttömien määrä Varsinais-Suomessa on kasvanut selvästi maltillisempaa tahtia kuin koko maassa. Esimerkiksi Uudellamaalla työttömyys on tänä aikana kasvanut kaksi kertaa nopeammin kuin Varsinais-Suomessa, joskin Uudenmaan työttömyysaste on yhä selvästi Varsinais-Suomea alempi.

Kaikkien maakuntien työttömyyskehityksen vertailussa Varsinais-Suomi pärjää hyvin. Kun kaksi vuotta sitten Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu oli maan nopeimpien joukossa, on maakunnan tilanne tällä hetkellä maan parhaimmistoa. Muihin suuriin maakuntiin verrattuna työttömyyden kasvuvauhti alitti Pirkanmaan kevään aikana. Uudellamaalla työttömyyden kasvuvauhti sen sijaan on maan nopeimpia, sillä syyskuussa työttömyysaste kasvoi nopeammin vain Pohjois- ja Etelä-Savossa.

Vaikka Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin, näyttäisi työttömyyden kasvu pysähtyneen kesän aikana. Kausivaihtelusta puhdistettu työttömyysaste ei ole kesän aikana käytännössä enää kasvanut, joskaan selvää käännettä laskuunkaan ei trendissä havaita. Sama kehitys nähdään Varsinais-Suomen lisäksi myös koko maassa ja muissa eteläisen Suomen suurissa maakunnissa. Nähtäväksi jää, onko yhtenäinen trendi eri alueilla merkki työttömyyskehityksen laajemmasta käänteestä.

Seudullisesti tarkasteltuna työttömyyskehitys on ollut valoisinta Vakka-Suomessa, jonka työttömyysaste edelliseen vuoteen verrattuna on ollut laskussa kesän aikana. Kaikilla muilla seuduilla työttömyysaste on kasvanut, mutta Varsinais-Suomen työttömyyskasvun hidastuminen näkyy kuitenkin kaikilla alueilla. Salon ja Loimaan seuduilla kausitasoitettu työttömyyskehitys näyttäisi kääntyneen jopa laskuun viime kuukausina, mutta tämän trendin pysyvyys selviää vasta pidemmän ajan kuluessa.

Lue analyysi kokonaisuudessaan Maakunnan tila -katsauksessa.

Uusimmat työttömyystiedot Lounaistiedon tilastosivulla.

 

 

Maakunnan tila -analyysi julkaistu

Maakunnan tila -analyysi julkaistu

maakunnan-tila-kansi-s2015Varsinais-Suomen viimeaikaista kehitystä peilaava Maankunnan tila -katsaus on julkaistu. Syksyn 2015 katsauksessa tarkastellaan työttömyyskehityksen trendejä ja analysoidaan juuri julkaistun väestöennusteen lukuja. Lisäksi katsauksessa esitellään maakuntastrategian tavoitteiden toteutumista mittaavan kumppanuusbarometrin tuloksia.

Kaksikielinen Maakunnan tila -katsaus julkaistaan kaksi kertaa vuodessa kesä- ja joulukuussa. Uusin katsaus on luettavissa kokonaisuudessaan alla olevan linkin kautta.

Maakunnan tila – katsaus Varsinais-Suomen kehitykseen syksyllä 2015